The Point. Suunta muuttuu? Mahdollisuuksia muutoksessa. Julkisen sektorin teemanumero

Transkriptio

1 The Point Julkisen sektorin teemanumero Suunta muuttuu? Mahdollisuuksia muutoksessa Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli ja kuntakentän uudistukset Kansi luo siltaa tulevaisuuteen Tampereella panostetaan alueelliseen kehitykseen Helsingissä puntaroidaan toimintojen yhtiöittämistä Espoo ja sähköinen palveluseteli Joustoa kunnan palvelutuotantoon Vantaan kaupunki uudistaa toiminnanohjausta

2 Pasi Leppänen The Point Julkisen sektorin teemanumero Marraskuu 2010 Tässä lehdessä Kunnissa etenee uudistuksen aalto 3 Tapani Tölli, hallinto- ja kuntaministeri Kansi luo siltaa tulevaisuuteen 5 Tero Estovirta, NCC Juha Yli-Rajala, Tampereen kaupunki Emokaupungin erilaiset tyttäret 8 Seppo Olli, Helsingin kaupunki Sähköisestä palvelusetelistä joustoa kunnan palvelutuotantoon 10 Johanna Mätäsaho, Espoon kaupunki Tehokas toiminnanohjaus tukee strategista johtamista 12 Martti Lipponen, Vantaan kaupunki Uutiset 14 Kohti kestävää taloutta Terveystaltioilla uutta valtaa kansalaisille Deloittesta maailman suurin asiantuntijaorganisaatio Kolumni 15 Henkilöstötyö tarvitsee ennaltaehkäiseviä ratkaisuja Päätoimittaja Lauri Byckling Toimitustiimi Emmi Autio, Lauri Byckling, Markus Kaihoniemi, Tuuli Kirkkomäki, Katri Kääriä (Cocomms Oy), Pasi Leppänen, Lauri Salmivalli Ulkoasu Carita Teerioja Sisältö Emmi Autio, Katri Kääriä (Cocomms Oy) Muutoksessa tarvitaan suunnannäyttäjiä Julkishallinto on jo vuosia elänyt voimakkaassa muutoksessa, jolle ei loppua näy. Osa muutostarpeista tulee lainsäädännöstä, ja osa nousee organisaatioiden sisältä, kun halutaan kiinnittää huomiota oman toiminnan taloudellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Tulevaisuuden muutoksia on myös kyettävä ennakoimaan, ja organisaation omia toimintaprosesseja on kehitettävä. Avainasemassa ovat johtaminen ja toiminnan ohjaaminen. Julkisen sektorin johtamisessa korostuu yhä enemmän toimintaympäristön muutoksiin reagointi ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen. Missä ollaan nyt, minne mennään, ja erityisesti miksi ja millä seurauksilla? Oikeat päätökset syntyvät faktojen ja luotettavien arvioiden pohjalta ja tarjoavat etenemiselle karttamerkit. Palvelutoiminnan ja tukitoimintojen ohjausta on jo kehitetty kannattavuusperusteiseen suuntaan esimerkiksi perustamalla palvelukeskuksia ja liikelaitoksia. Valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt myös kuntien ja kuntayhtymien liiketoiminnan yhtiöittämistä eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Organisaatiorakenteiden pirstaloituessa esimerkiksi kuntakonsernien omistajaohjaus vaikeutuu. Konserniohjausta ja -valvontaa on terävöitettävä, ja konsernitason tarkasteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota. Taloudellisen tiedon sisältö on olennaista lakisääteiset tilinpäätöslaskelmat tai laskelmat palvelukohtaisista kokonaiskustannuksista eivät aina riitä päätöksenteon tueksi. Ulkopuolinen näkökulma voi osoittautua arvokkaaksi. Yksilöiden valinnanvapauden lisääminen pakottaa hyvällä tavalla julkisen sektorin toimijat kehittämään omia palveluprosessejaan ja osin myös kilpailemaan keskenään. Nousussa ovat uudenlaiset palvelutuotannon apuvälineet, kuten sähköiset palvelusetelit. Toiminnanohjausjärjestelmien avulla on mahdollista ohjata palvelutuotantoa aiempaa paremmin. Keskustelu julkisen sektorin tarjoamien palvelujen sisällöstä jatkuu varmasti tulevina vuosina. Muutoksen kyytiin kannattaa hypätä rohkeasti, jotta kehityksestä saadaan kaikki hyödyt irti sekä toimijoiden että kansalaisten näkökulmasta. Uudistuminen on mahdollisuus. Meidän roolimme on toimia aktiivisesti asiakkaidemme tukena ja tuoda kokonaisnäkemyksemme heidän haasteisiinsa niin arjessa kuin muutoksessa. Pasi Leppänen Kuntasektorin toimialajohtaja 2

3 Kunnissa etenee uudistusten aalto Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin teesit kuntakentän uudistamisessa ovat tehokkuus, toimivuus ja saavutettavuus. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, Paras-hankkeen, toteutuksessa on keskitytty toistaiseksi lähinnä hallinnollisiin rakenteisiin. Kuntien ja kuntayhtymien määrä on jo vähentynyt ja yhteistoiminta-alueita on syntynyt. Kuntien lukumäärä on vähentynyt muutamassa vuodessa noin sadalla ja lisää yhdistymispäätöksiä on tehty ja tehdään. Suurten kaupunkien seuduilla on tosin tapahtunut hieman vähemmän velvoittavuuden puuttuessa. Uudistustarve koskee kuitenkin yhtä lailla kaikkia. Seisovat vedet on saatu liikkeelle, toteaa hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli. Ministeri painottaa Paras-hankkeen etenevän ja uudistusten olevan hyvässä vauhdissa. Uudistukset ovat välttämättömiä, ja tulevaisuudessa niiden painopistettä on siirrettävä enemmän palveluiden tuottamistapoihin. Se ei silti tarkoita, ettei vapaaehtoisia kuntaliitoksia vielä tehtäisi. Ja jotta liitos kannattaisi, pitää silloinkin rakentaa palveluiltaan uusi kunta. Erityisen tärkeää on saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen riittävän leveät hartiat ja tehdä sitova päätös niiden yhtenäisyydestä. Uutta lainsäädäntöä onkin tulossa esimerkiksi sosiaali- ja perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista ja siellä perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvien sosiaalipalvelujen yhtenäistämisestä. Muita kuntia koskevia, jo eduskunnan käsittelyssä olevia asioita ovat lakiesitykset kriisikuntamenettelyn vakinaistamiseksi ja kaupunkiseutujen selvityshenkilömenettelystä sekä pääkaupunkiseutua koskeva metropoliselonteko. Ei määrä vaan laatu Tölli luottaa kuntapäättäjiin. Tarve uudistuksille on laajalti tiedostettu. Julkisessa keskustelussa ei mielestäni ole ollut hyvä asia, että on painotettu vain kuntien lukumäärää. Ydinasia pitäisi olla, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan kunnissa, millä hinnalla ja ovatko ne asukkaiden saavutettavissa. Kuntarakenne on tässä vain väline, hän huomauttaa. Väite kuntien oikeasta lukumäärästä ei perustu mihinkään, eikä se tuo sitä tulosta mihin pyrimme, eli tehokkuutta, toimivuutta ja saavutettavuutta. Entä onko meillä opittavaa muista Pohjoismaista? Ministerin mukaan vertailua voidaan tehdä, mutta suora kopiointi muista maista ei ole perusteltua. Kunnilla Suomessa on muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen laajat palveluiden järjestämisvastuut. Kuntien lukumäärän vertailu ei siis anna oikeaa kuvaa, koska velvoitteet ja olosuhteet ovat erilaiset. Eroja on Suomen kuntienkin välillä muun muassa palvelutarvetekijöihin ja etäisyyksiin liittyen. Kuntalaki kokonaisuudistuksessa Työ kuntalain kokonaisuudistukseksi on käynnistynyt vastauksena kuntakentällä tapahtuneisiin muutoksiin. Vuodelta 1995 olevan kuntien yleislain muutostarpeesta vallitsee yksimielisyys. Kunnat tarvitsevat nyt mahdollisimman toimivat työvälineet johtamiseen ja organisointiin, talousasioihin sekä demokratiaan ja paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin suuremmissakin yksiköissä, Tölli pohtii. 3

4 Parhaillaan kuntalain uudistustarpeita kartoittaa virkamiestyöryhmä. Alkutalvesta nimitetään parlamentaarinen komitea pohtimaan niiden sisältöä. Uuden kuntalain pitäisi olla voimassa vuonna 2017 alkavalla valtuustokaudella. Tavoitteena on ministerin mukaan kuitenkin, että kiireellisimmät muutostarpeet olisivat voimassa jo vuonna 2013 alkavalla valtuustokaudella. Nyt ei pidä arvioida yksittäisiä muutoksia vaan kokonaisuutta. Kunnissa on toimintaa kehitettävä tehokkaammaksi, jolloin samalla rahalla saadaan enemmän tuloksia. Palvelutuotannon suhteen on muistettava, että järjestämisvastuu on tulevaisuudessakin aina kunnalla. Palvelut omana tuotantona tai ostopalveluina eivät ole itsetarkoitus, vaan kuntien tulee tehdä arviointia omista lähtökohdistaan. Yksilön vastuun merkitystä kirkastettava Kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa pitäisi tarkistaa. Yksi tehtäväkokonaisuus voisi olla palo- ja pelastustoimen siirto valtiolle, jos kunnissa niin katsotaan, Tapani Tölli toteaa. Muun muassa erikoissairaanhoidossa suora rajanveto kuntasektorin ja valtion välille on vaikeaa, vaikka erityisen kalliiden hoitojen kohdalla voisi ministerin mukaan joissakin tapauksissa tulla kyseeseen järjestämisvastuun siirto valtiolle. Kunnan ja valtion vastuun ohella on huomioitava yksilön vastuu. Yhteiskunta ei pysty vastaamaan kaikesta. Kun ihminen todella tarvitsee apua esimerkiksi sairauden tai toimeentulo-ongelmien kanssa, järjestelmän pitää pystyä auttamaan. Mutta jos avuntarpeella ei ole ylärajaa, systeemi alkaa yskiä. Tämä ei ole kuitenkaan lainsäädäntökysymys, vaan yleinen asennoitumiskysymys. Laput pois silmiltä tuottavuuden arvioinnissa Kuntien tuottavuuden arviointiin ministeri peräänkuuluttaa laajakatseisuutta. Tuottavuuden mittaamistapoja on syytä kehittää, mutta ei pidä rajoittua yhteen mittariin. Tölli tekee rinnastuksen lämpötilaan: yksin pakkasasteet eivät vielä kerro, kuinka kylmä ulkona on. Asiaan vaikuttavat muutkin olosuhteet. Samoin tuottavuuden eri mittarit luovat yhdessä kokonaiskuvan. Oleellista on, että tuottavuudesta saadaan aikasarjatietoa ja tiedetään, mitä mitataan. Tuottavuuden mittaamisesta ei pidä luopua vain siksi, että sen arviointi on vaikeaa. Kunnissa tarvitaan myös tietoja muiden kuntien käytännöistä, joihin voidaan verrata omaa tilannetta. Esimerkiksi Helsingin ja Vantaan kuntaliitosselvitys toi esille melko suuria eroja yksittäisten palveluiden tuottamisen kustannuksissa. Tuottavuuteen on liitettävä yhä enemmän myös laadun arviointia. Tulosjohtamismallien muotoon keskittymiseen ministeri suhtautuu varauksella. Hienokaan tulosjohtamismalli ei välttämättä johda tuloksellisuuteen, Tölli huomauttaa. Hallinnon kehittämiseen kuuluu jatkossa olennaisena osana myös vaikuttavuus, jonka arvioinnin ja kehittämisen ministeri näkee tarpeelliseksi siiloutuneessa julkishallinnossa. Herkästi katsotaan vain yhtä saraketta, vaikka vaikutus voi olla hyvinkin laaja-alainen. Resurssien lisääminen yhteen kohtaan voi tuottaa säästöjä monessa muussa kohdassa tai leikkaaminen voi aiheuttaa kustannuksia muualla. Keskustelua ja tutkimusaineistoa vaikuttavuudesta on yhä enemmän, mutta kuntaministeri myöntää sektorirajat ylittävän arvioinnin olevan kehityksensä alkuvaiheessa. Reviirivarjelun aika näyttäisi kuitenkin olevan ohi, ja poikkihallinnollisuutta on tehostettava. Tapani Tölli Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia 4

5 Kuva: Archimation/Studio Daniel Libeskind for NCC Kansi luo siltaa tulevaisuuteen Tampereen Kansi ja Keskusareena on jo suunnitteluvaiheessaan valtakunnan kärkihankkeita. Tarkoitus on yhdistää junaradan jakamat kaupunginosat ja elävöittää keskustaa. Maailmanluokan huippuarkkitehti Daniel Libeskindin näkemys puhaltaa kaupunkikuvaan uusia tuulia. Vuonna 2008 Tampereella työstettiin kaupunkikehityksen visiosuunnitelmaa. Rakennuskonserni NCC osallistui yhtenä yhteistyökumppaneista seudun kehitysmahdollisuuksien ja -näkymien pohtimiseen esimerkiksi elinkeinoelämän näkökulmasta. Tampere on valtakunnallisen kaukojunaliikenteen solmukohta, jonka kautta kulkee vuosittain viisi miljoonaa matkustajaa. Lähdimme ennakkoluulottomasti katsomaan, miten poistaa radan keskustan kahtia jakavaa vaikutusta ja toisaalta hyödyntää julkista liikennettä sekä elävöittää aluetta, kertoo NCC:n johtaja Tero Estovirta Kannen syntyprosessista. Samassa yhteydessä kaupunki haastoi etsimään sijaintivaihtoehtoja uudelle monitoimiareenalle. Lopulta Kansi ja Keskusareena yhdistyivät kiinnostavaksi kokonaiskonseptiksi. Ratapihan päälle suunniteltu noin neliömetrin kokonaisuus käsittää yli katsojan monitoimiareenan, toimisto- ja liiketiloja, asuntoja sekä hotellin. Kansi ja Keskusareena on ennen kaikkea kaupunkikehityshanke. Itse areenahan vastaa vain kolmasosaa uudesta kaava-alueesta, painottaa NCC:n Tampereen kiinteistökehitysyksikköä vuodesta 2006 johtanut ja alkaen NCC Property Developmentin uudeksi toimitusjohtajaksi siirtyvä Estovirta. Pohjatyön ja -selvitysten jälkeen Tampereen kaupunginvaltuusto teki toukokuussa 2010 periaatepäätöksen hankkeen tukemisesta. Alueen kaavoituksen on tarkoitus valmistua keväällä 2011 ja toiveissa on, että Keskusareenassa pelattaisiin jo keväällä 2013 jääkiekon MM-kisoja. Huippunäkemyksellä uutta ilmettä Hanke muuttaa Tampereen kaupunkikuvaa merkittävästi, joten mukaan haluttiin alojensa kärkiosaajia. Perusteellisen kartoituksen jälkeen pääsuunnittelijaksi kutsuttiin newyorkilainen, alalla erittäin tunnustettu Daniel Libeskindin arkkitehtitoimisto. Libeskindin tunnetuimpiin töihin kuuluu muun muassa Berliinin juutalaismuseo. Kansainvälisesti tunnetun toimijankin näkökulmasta hankkeemme on niin mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen, että he haluavat osallistua rakennuskokonaisuuden suunnitteluun ja kaupunkikuvan kehittämiseen. Olemme ylpeitä, että Libeskindin ensimmäinen työ Suomessa tulee juuri Tampereelle, Estovirta jatkaa. Visionääritoimiston näkemykselle ja suunnittelutyölle onkin Suomen mittakaavassa merkittävässä rakennushankkeessa korkeat odotukset. Teknisesti haastava paikka junaradan päällä, rajatulla alueella luo lukuisia reunaehtoja ja rajoituksia, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia kaupungin ilmeen uudistamiseen. 5

6 Tero Estovirta Esimerkiksi Särkänniemi ja Tampere-talo ovat aikansa merkittäviä edistysaskelia. Kansi ja Keskusareena olisi luontevaa jatkoa kaupungin dynaamisen, rohkean ja valovoimaisen kehittämisen sarjassa. Kokonaisuus voisi toimia houkutustekijänä myös Suomen tasolla. Rakennusalalla vihreät arvot ovat nosteessa. Energiantuotanto ja -käyttö sekä tekniset elementit ovat avaintekijöitä. Keskustasijainti on tässä jo itsessään iso arvo, koska palveluita ja liikenneyhteyksiä on olemassa jo valmiiksi, Estovirta sanoo. Kansi-hankkeen energiankäyttöä ja ylläpitoa selvitetään ja ennakoidaan myös osana Tampereen kaupungin ECO2-hanketta. Suurhanke on yhteinen asia NCC:n vetämässä hankkeessa julkisen sektorin toimijat ovat olennainen sidosryhmä. Kun hankkeessa on toimijoita eri sektoreilta, täytyy Estovirran mukaan prosessin alusta lähtien asettaa yhdessä selkeät tavoitteet, joiden toteuttamiseen kaikki osapuolet voivat sitoutua. Yhteistyömme kaupungin kanssa on erinomainen esimerkki tilanteesta, jossa jaetaan päämäärä ja viedään voimakkaasti yhdessä asiaa eteenpäin, Estovirta toteaa. Julkisen sektorin ohella elinkeinoelämän osallistaminen on ehdottoman tärkeää. Suurhankkeiden pitää tuntua koko seudun omilta, ei vain yksittäisen toimijan. Avoimuus on tärkeää sidosryhmien osallistamisessa ja päätöksenteon mahdollistamisessa. Kyky keskustella avoimesti ja jakaa eri tahojen näkökulmia ja kokemuksia, sekä erityisesti kyky nähdä niiden arvo, auttavat viestimään hankkeesta ulospäin. Myös seudun kehittämislinjaukset on olennaista hahmottaa. Kansi-hankkeen kaavoituksessa huomioidaan yhtymäkohdat kaupungin muihin kehityssuunnitelmiin sekä suuressa mittakaavassa myös valtakunnalliset tavoitteet esimerkiksi maankäytölle. Pitkäjänteinen näkemys kaupunkikehittämisestä sekä ymmärrys päätöksentekoprosessin etenemisestä voivatkin ratkaista onnistumisen. "Kansi-kokonaisuus olisi meille kaupunkirakenteen uudistajan lisäksi imagotekijä, nähtävyys ja arjen elämysten tarjoaja." Juha Yli-Rajala Kuvat: Archimation/Studio Daniel Libeskind for NCC 6

7 Juha Yli-Rajala Alueellisessa kehityksessä ei arkailla Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki ja Suomen suurin sisämaakeskus. Kaupunki vahvistaa asemaansa innovatiivisilla hankkeilla, panostuksilla osaamiseen muun muassa yliopistoyhteistyön kautta sekä kaupunkirakennetta kehittämällä. Pyrimme olemaan rohkeasti kehityksen kärjessä. Tampere on alueellaan veturi, mutta myös seutukuntayhteistyö on olennaista menestymisellemme, kertoo Tampereen kaupungin talous- ja strategiaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala. Tampereen seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yli henkilöllä noin asukkaaseen, joten seutua on kehitettävä ottamaan vastaan väestön kasvu. Maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään kolmella päähankkeella. Rantaväylän tunneli sisältää liikenneratkaisun sekä luo uuden asuinalueen. Rakenteilla on myös uusi Vuoreksen kaupunginosa, joka toimii vuoden 2012 asuntomessualueena. Lähijunaliikennettä kehitetään muun muassa Nokian suuntaan ja kaupunkiraitiotietä Vuoreksen alueelle. Kolmas suurhankkeista on Kansi ja Keskusareena. Kansi-kokonaisuus olisi meille kaupunkirakenteen uudistajan lisäksi imagotekijä, nähtävyys ja arjen elämysten tarjoaja. Suunnitelluille liiketiloille ja asunnoille on keskustassa tarvetta, ja viihdetapahtumille uusi areena tarjoaisi loistavat puitteet. Päätöksentekoa tulevia sukupolvia varten Monimutkaisista suurhankkeista päätettäessä ovat keskiössä faktat. Tarvitaan kattava, mahdollisimman realistinen kuvaus hankkeen hyödyistä sekä mahdollisista haitoista ja riskeistä, Yli-Rajala viivaa. Taloudellisten vaikutusten huomioimisessa läpinäkyvyys on olennaista, joten perusoletusten selventäminen auttaa asettamaan asiat mittakaavaan. Myös kestävän kehityksen näkökohdat ovat mukana. Taloudellisten vaikutusten ohella sosiaaliset ja ympäristövaikutukset on huomioitava. Yhteiskunnalliset vaikutukset, esimerkiksi työllisyys, arvonlisät ja verokertymät, ovat yleensäkin tärkeitä päätöksenteossamme. Yli-Rajala painottaa, että kaupunkirakennetta tehdään tulevien sukupolvien käyttöön, joten näkemystä kehittämisen suunnasta on oltava. Kaupungin kannalta Kansi-hanke palvelee pitkän aikavälin kehitystä, joten tärkeää on suunnitelmissa eteneminen huolellisuutta ja perusteellisuutta noudattaen. Tällaisissa suurprojekteissa pitemmän aikahorisontin hyödyt ajavat perustellusti pikapäätännän ohi. Vaikutusarviosta faktapohjaa ja uskottavuutta Vaikutusarvio sopii hyvinkin erilaisten suurhankkeiden tueksi. Infrastruktuurihankkeista esimerkkejä ovat esimerkiksi lentokenttä-, moottoritie- tai hotellihankkeet. Myös suurten viihde- ja urheilutapahtumien vaikutusten mallintaminen tuo lisäarvoa tapahtumien suunnitteluun. Kokonaisvaikutusten hahmottaminen auttaa myös lainsäädännön ja muun sääntelyn muutoksiin tai esimerkiksi kestäviin toimintamalleihin liittyvien periaatepäätösten teossa. Vaikutusarviolla lasketaan ja konkretisoidaan sekä rakennusaikaisia että toiminnanaikaisia vaikutuksia. Vuoteen 2018 mennessä Kansi ja Keskusareena -hankkeen seurauksena arvioitiin syntyvän lähes 2300 uutta työpaikkaa ja potentiaaliset verovaikutukset todettiin merkittäviksi. Laadullisiksi vaikutuksiksi listattiin muun muassa uuden liiketoiminnan houkutteleminen alueelle, kaupunkilaisten lisääntyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä julkisen liikenteen käytön edistäminen. Kansi ja Keskusareena -hankkeen kannattavuuden todentamiseksi oli Tero Estovirran mukaan oleellista hankkia riippumaton analyysi taloudellisista ja muista vaikutuksista. Tekijäksi valittiin Deloitte kansainvälisen verkoston ja vahvan kokemuksen vuoksi. Asiantuntijaselvitys auttaa keskustelemaan tarkkojen lukujen eikä oletusten pohjalta. Näin monimutkaisissa hankkeissa laajoja vaikutusarviointeja ei Suomessa mielestäni hyödynnetä vielä tarpeeksi. Arvio osoittautui keskeiseksi työkaluksi koko hankkeen uskottavuuden rakentamisessa ja se auttoi hankkeen etenemistä. Vaikutusarvio helpottaa sidosryhmiä monimutkaisen hankkeen ymmärtämisessä. Suomen mittapuussa ainutlaatuisen selvityksen avulla pystyimme osoittamaan, millaisia vaikutuksia Kannen toteutumisella voisi olla ja mitä se merkitsee seutukunnalle, Estovirta toteaa. Ulkopuolisen asiantuntijatahon toteuttama arvio tuki Juha Yli-Rajalan mukaan kaupungin päätöksentekoa ja hankkeen hyötyjen arviointia. Samalla päästiin hyödyntämään kansallista ja kansainvälistä alan osaamista ja yhdenmukaisia menetelmiä. Selvityksen monipuolisuus toi uskottavuutta ja oli meille tärkeä seikka, samoin esimerkiksi arvio kerrannaisvaikutuksista, jotka kaupungin omista selvityksistä usein puuttuvat, kertoo Yli-Rajala. 7

8 Emokaupungin erilaiset tyttäret Helsingillä saattaa olla lähivuosina edessään useampia yhtiöittämishankkeita. Toimintatapa on onneksi tuttu jo entuudestaan, eikä liikelaitosmallikaan ole katoamassa mihinkään. Ison kaupungin mittavat muutokset edellyttävät aina huolellista valmistautumista. Seppo Olli Helsingin kaupunki omistaa useita liikelaitoksia, kuten sataman ja energialaitoksen. EU-komissio vaatii nyt kilpailluilla markkinoilla toimivien liikelaitosten yhtiöittämistä. Mahdollinen lakimuutos ei koske pelkästään liikelaitoksia, vaan muutakin kunnan kilpailluilla markkinoilla harjoittamaa liiketoimintaa. Kyseessä on todella merkittävä muutos, varsinkin jos siirtymäaika kutistuu lakiesitystä valmistelleen työryhmän ehdottamaa kolmea vuotta lyhyemmäksi. On huomioitava muun muassa verosuunnittelu, tulossuunnittelu sekä kalenterivuoteen sidottu kaupungin talouden suunnittelu, sanoo kaupunginkamreeri Seppo Olli. Hän johtaa keskushallinnon talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosastoa ja vastaa muun muassa yritysjärjestelyjen valmistelusta. Olli kertoo Helsingin olevan siinä mielessä varovainen, että kaupunki haluaa nähdä ensin hallituksen lakiesityksen sisällön ja käynnistää sisäiset valmistelut vasta sen jälkeen. Lopulliset suunnitelmat tehdään vasta eduskunnan päätöksen pohjalta. Mutta sitten kun laki on tiedossa, niin lähdemme toki viemään toteutusta läpi päätetyssä siirtymäajassa. Tuttu toimintamalli Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu emokaupunki, jonka ohjauksessa toimii virastoja, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä sekä kaupungin määräysvallassa olevia säätiöitä. Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia toimii pohjana kaikelle suunnittelulle. Helsingillä on jo nyt yli sata tytäryhtiötä ja lukuisia tytäryhteisön asemassa olevia säätiöitä, eli kaikki toimintatavat ovat meille tuttuja. Valmistelunäkökulmasta kyse ei siis ole mistään ennenkuulumattomasta tilanteesta, vaikka mittavista toiminnoista puhutaankin, Olli muistuttaa. Liikelaitoksen muuttuminen tytäryhtiöksi aiheuttaa muutoksia yhtiömuotoon siirtyneen yrityksen konserniohjaukseen. On muun muassa määriteltävä, mitkä asiat edellyttävät konsernijohdon ennakkosuostumusta ennen päätöksentekoa yhtiössä ja mitkä asiat kuuluvat suoraan yhtiön päätettäviin. Juridisen aseman vaihtumisen myötä myös päätöksentekokäytäntö muuttuu. Helsingissä on ollut viime vuodet toimiva konserniohjauskäytäntö, jossa valtuusto on päässyt ottamaan kantaa tytäryhtiöiden asioihin ja tiettyihin linjauksiin. Siinä mielessä meillä on hyvät valmiudet ohjata myös uusia isoja yhtiöitä. Poliittinen tahtotila täytyy kuitenkin löytyä ensin ja vasta sitten lähdetään virkamiespuolella hakemaan tehokkainta ratkaisua. Hyvin tehdyt kotiläksyt auttavat eteenpäin Yhtiöittämishankkeet vaativat Ollin mukaan perusteellista suunnittelua ja projektointia, jotta vältytään virheiltä, joita on vaikea korjata jälkikäteen. Huolellinen ennakkovalmistautuminen on kaikkein keskeisintä päätöksenteon läpiviennin kannalta. Pääsääntöisesti olemme käyttäneet asiantuntija-apua muun muassa pääomituksiin, arvonmäärityksiin, verosuunnitteluun ja transaktioiden toteuttamiseen liittyvissä asioissa, hän listaa. 8

9 Neuvonantajat osaavat nostaa olennaiset kysymykset esille: mikä on kokonaisuuden kannalta relevanttia ja tärkeää. Ulkopuolinen asiantuntemus avaa silmät muillekin vaihtoehdoille. Valmistelun ytimessä ovat talous ja henkilöstö. Virkamiesten on työstettävä ehdotus yhtiöksi, joka on mahdollisimman kilpailukykyinen sekä sisäisesti että ulkoisesti. Nämä kaksi korreloivat usein keskenään pitäisi olla kustannustehokas ja tehokas kokonaisuudessaan, Olli huomauttaa. Henkilöstökysymykset pitää hoitaa aina hyvin. Työntekijöiden riittävä informointi on tärkeää, ja heidän keskuudestaan nousevia kysymyksiä on hyvä yrittää ratkoa jo valmisteluvaiheessa. Helsingissä tytäryhteisöt noudattavat päälinjauksiltaan samaa henkilöstöpolitiikkaa kuin kaupunki, ja mahdollisten poikkeamien täytyy olla perusteltavissa toiminnan kautta. Yksi haaste on poistaa vääriä asenteita ja mielikuvia siitä, mitä yhtiömuotoinen toiminta on ja miten kaupungin omistamassa yhtiössä työskentely eroaa nykytilanteesta. Myös työsuhteen jatkuvuus herättää luonnollisesti kysymyksiä näissä tilanteissa. Henkilöstö on saatava motivoitua toimimaan yhtiössä. Päätöksiä toiminnoista ja omaisuudesta Mahdollisissa yhtiöittämisissä ensimmäinen vaihe on käytännössä aina se, että käydään läpi toiminnan sisältö: mitkä ylipäätään ovat yhtiöitettäviä toimintoja ja mitkä eivät. Samoin omaisuuserien kohdalla katsotaan, mitkä niistä siirretään yhtiölle vai onko olemassa esimerkiksi sellaista strategista infrastruktuuria, joka halutaan pitää kaupungin suorassa omistuksessa. Yhtiöittämispäätöstä tehtäessä on määriteltävä, millaisella vakavaraisuusasteella ja velkarasituksella tuleva yhtiö toimii, millaista osinkotasoa tavoitellaan ja millaisella taseella ja tuloksella yhtiö kykenee sen toteuttamaan. Markkinoiden kehitys lisääntyvine liiketoimintariskeineen saattaa joskus muuttaa tilannetta myös siihen suuntaan, että omistuspohjaa päädytään jossain vaiheessa laajentamaan. Olli pitää selvänä, että liikelaitosmallia käytetään jatkossakin toiminnan ohjausvälineenä. Yhtiöittämisessä tapahtuu juridinen eriyttäminen, kun taas liikelaitoksessa tapahtuu kirjanpidollinen eriyttäminen, joka tuo läpinäkyvyyttä. Käytännössä liikelaitoksesta ei puutu yhtiömuotoiseen toimintaan verrattuna juridisen aseman erilaisuuden ohella muu kuin oma kassa. Kunnan liikelaitoksen ja tytäryhtiön erot Kunnan liikelaitos on kuntalain mukainen, liiketoimintaa harjoittava kunnan yksikkö. Se kattaa kulunsa myyntituotoilla ja sen investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella. Liikelaitoksen ensisijainen tarkoitus ei ole maksimivoiton saaminen, vaan palveluista huolehtiminen. Ohjaus on suoraa valtuuston ohjausta, jossa kuitenkin liikelaitoksen johtokunnalla on merkittävä rooli. Liikelaitos kuuluu kunnan organisaatioon, joten se ei ole tuloverovelvollinen omalla maantieteellisellä alueellaan ja sillä on oikeus arvonlisäveron kuntapalautuksiin. Kunnan omia hankintoja liikelaitokselta ei ole pakko kilpailuttaa. Kunnan tytäryhtiö on itsenäinen juridinen yhteisö, johon sovelletaan asianomaista yhtiölainsäädäntöä. Ohjaus on välillistä konserniohjausta, jonka tavoitteet liittyvät omistajan tahdon esille tuomiseen. Yhtiön hallituksen on edistettävä toimillaan aina yhtiön etua. Yhtiö on tuloverotuksen piirissä oleva itsenäinen verovelvollinen, jolloin yhtiöllä ei ole oikeutta arvonlisäveron kuntapalautuksiin. Kunnan on kilpailutettava hankintansa yhtiöltä, jos yhtiö toimii merkittävästi markkinoilla tai sillä on ulkopuolisia omistajia. 9

10 Sähköisestä palvelusetelistä joustoa kunnan palvelutuotantoon Vammaiselle kuntalaiselle sähköinen palveluseteli tuo valinnanvapautta ja vaihtoehtoja erilaisiin avuntarpeisiin. Espoossa tehdyn selvityksen mukaan uudesta toimintamallista hyötyvät asiakkaiden lisäksi niin kuntatoimijat kuin palveluntuottajatkin. Espoossa ei epäröity, kun Sitran valtakunnallinen palvelusetelihanke tarjosi mahdollisuuden lähteä selvittämään palvelusetelin sovellettavuutta tietyissä kuntien rahoittamissa palveluissa. Espoo sai vastuulleen keväällä 2010 käynnistyneessä hankkeessa henkilökohtaisen avun palvelut, jotka uudistetun vammaispalvelulain myötä kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaisille ihmisille kuuluvat kaikki samat kunnan palvelut kuin muillekin asukkaille, mutta yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää käytännössä usein erityisiä tukitoimia. Asiakkaalle on tärkeintä, että hän saa riittävän määrän välttämätöntä apua palvelun järjestämistavasta riippumatta, sanoo Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihankkeen vammaispalveluprojektin johtaja Johanna Mätäsaho. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää työnantajamallilla, ostopalveluina, palvelusetelillä tai kunnan omana toimintana. Tarve palvelutuotannon monipuolistamiselle ja laajentamiselle on olemassa. Kehittämistyössä on huomioitava sekä hallinnon resurssihaasteet että lakisääteiset velvoitteet. Ketteryyttä koko palveluketjuun Vammaispalvelujen henkilökohtaisessa avussa palveluseteleitä voidaan tarjota esimerkiksi vakituisen avustajan sijaisjärjestelyssä tai täydentävän avun järjestämisessä. Ne sopivat myös tilanteisiin, joissa tuntimäärät ovat pieniä mutta säännöllisiä esimerkiksi tarjottaessa lukuapua näkövammaisille tai välttämätöntä apua kaupassa käyntiin liikuntavammaisen henkilön kanssa. Työnantajamalli säilynee jatkossakin pääsääntöisenä henkilökohtaisen avun toteuttamismuotona Espoossa. Palveluseteli tulee sen rinnalle tuomaan asiakkaille lisää valinnanvapautta sekä muutos- ja joustoturvaa vaihteleviin avuntarpeisiin ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Kunnan näkökulmasta palvelusetelin avulla päästään siirtymään raskaana pidetyistä palvelujen kilpailuttamisista yksinkertaisempaan palveluntuottajien hyväksymismenettelyyn. Palveluseteli on ostopalvelua joustavampi ja nopeampi hankintatapa. Myös palvelun sisällön ja laadun muutostarpeisiin voidaan reagoida nopeammin. Palveluntuottajien kannalta järjestelmä avaa markkinoita uudella tavalla, etenkin jos hyväksymiskriteerit tehdään mahdollisimman monessa kunnassa samansisältöisiksi, Mätäsaho summaa hyötyjä. Lähtökohtana henkilökohtainen palvelusuunnitelma Vammaispalveluissa palvelusetelin käyttö edellyttää aina henkilökohtaisen avun kriteerien toteutumista, palvelusuunnitelmassa todettua henkilökohtaisen avun tarvetta sekä asiakkaan kykyä ja mahdollisuutta käyttää palveluseteliä. Lisäksi kunnan on huolehdittava palveluntuottajien valinnasta ja annettava tietoa asiakkaille käytettävissä olevista vaihtoehdoista. 10 Johanna Mätäsaho

11 Palveluseteli korostaa entisestään sosiaalityön palvelusuunnitelmavaihetta, jossa asiakkaan kanssa käydään henkilökohtaisesti läpi avuntarvetta ja vaihtoehtoisia järjestämistapoja. Sosiaalityöntekijän tulee osata tunnistaa asiakkaan tarpeista ne, joihin palveluseteli sopii, sekä asiakkaan kyky ja halu käyttää palveluseteliä, Mätäsaho muistuttaa. Vapaaehtoisen palvelusetelivaihtoehdon valitessaan asiakas on vastuussa yksityisiin palveluihin hakeutumisesta ja sopimuksen tekemisestä kunnan hyväksymän palveluntuottajan kanssa. Sähköinen portaali helpottaa jatkossa palveluntuottajien vertailua ja valintaa, tilausten tekemistä sekä oman palvelukäytön seuraamista reaaliaikaisesti. Määrittelyvaihe saatiin mallikkaasti maaliin Kuntatoimijoita, asiakasedustajia, palveluntuottajia, järjestöjä ja muita tahoja yhteen kokoava projekti alkoi toimintaympäristön kuvauksella ja palvelusetelien käytön taustoituksella. Deloitte oli projektin käynnistämisessä ja määrittelyvaiheessa vahvasti mukana. Deloitten tiimi onnistui ansiokkaasti poimimaan työpajoista tärkeimmät asiat, jotka oli jalostettu seuraavaksi kerraksi jo sellaiseen muotoon, mistä päästiin hyvin ja nopeasti eteenpäin. Oma väkemme on kehunut sekä työtapaa että ensiluokkaisia lopputuotteita, Mätäsaho kiittelee. Vastaavia haasteita ja tavoitteita on myös monilla muilla palvelualueilla, joita voitaisiin hyvin yhdistää samaan palvelusetelijärjestelmään, kunhan rajapinnat vain muistetaan pitää avoimina ja yhteensopivina erilaisia kokonaisuuksia sähköistettäessä. Projektimme tavoitteena onkin ollut alusta alkaen luoda geneerinen malli palvelusetelin toteutukselle, Johanna Mätäsaho korostaa. Teimme esimerkiksi kaikki tietojärjestelmäsuunnitteluun liittyvät yleiset vaatimusmäärittelyt sellaisella kuntariippumattomalla tasolla, että muutkin kuntatoimijat pystyvät niitä hyödyntämään, Salmivalli täydentää. Ajatuksena on ollut tunnistaa yhteinen sähköinen malli, jota voidaan tarkentaa omilla erityispiirteillä. Tehtyä määrittelyä muokkaamalla voidaan sähköistää kohtuullisen helposti myös esimerkiksi vammaispalvelujen työnantajamalli. Sovelluskohteet ovat käytännössä rajattomat. Vaikka varsinainen toiminta on todella erilaista esimerkiksi lasten päivähoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa, saattaa taustalla tarvittava tekninen tuki olla hyvinkin samankaltaista. Aina kun otetaan uusi palvelualue mukaan, täytyy toki katsoa erikseen sen yksityiskohdat ja erityispiirteet, mutta sama sähköinen palvelusetelijärjestelmä voi periaatteessa tukea näitä kaikkia, Mätäsaho toteaa. Palvelun tarvitseman sähköisen tuen yleisen tason määrittely saatiin päätökseen jo alkusyksystä. Vuoden loppuun mennessä valmistuvat palvelusetelin sisältöä, laatua ja toimintatapoja ohjaava sääntökirja sekä käyttöönoton vaatimat prosessikuvaukset ja käytännön ohjeistukset niin asiakkaille, palveluntuottajille kuin sosiaalityöhön. Sähköinen vaihtoehto voidaan ottaa käyttöön heti palveluntuottajarekisterin ja varsinaisen palvelusetelijärjestelmän valmistuttua. Deloitten asiantuntijoiden laaja-alaisesta kokemuksesta on ollut tässä hankkeessa paljon hyötyä, ja he toivat kokonaisuuteen esimerkiksi laatuindeksiajattelun. Näin pitäisi toimia kaikkien projektien kanssa, että määritellään palveluprosessi ensin puhtaalta pöydältä ja leivotaan sisään sähköisyys. Pilottihankkeista yleistettäviä toimintamalleja Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihankkeen tavoitteena on lisätä kuntalaisten valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia. Palveluseteli voi parantaa myös palvelujen saatavuutta, purkaa jonoja, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Palvelujen järjestäjät pystyvät palvelusetelin avulla vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin ja saavuttamaan myös säästöjä sähköisen järjestelmän keventäessä kunnan hallinnollista taakkaa. Samalla luodaan uusia yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmalleja, mikä synnyttää uutta palveluliiketoimintaa, sanoo hankkeen projektipäällikkönä Deloittella toiminut Lauri Salmivalli. Pilottihankkeissa luodaan hyviä käytäntöjä ja yleistettävissä olevia toimintamalleja ja -tapoja. 11

12 Tehokas toiminnanohjaus tukee strategista johtamista Vantaalla on jo päästy nauttimaan uudistetun toiminnanohjauksen tuomista hyödyistä, vaikka monitasoinen ja -vaiheinen suurhanke jatkuu vielä pitkään. Deloittelta saatiin kokonaisnäkemystä mittavan muutosprojektin organisointiin. Vantaan kaupunki käynnisti vuonna 2006 kilpailutukset toiminnanohjauksensa uudistamiseksi osana aiemmin alkanutta organisaatiomuutosta. Deloitte konsultoi heti liikkeellelähtövaiheessa monivuotista suurhanketta, jolla haetaan tehokkuutta valtavan kuntakonsernin toimintaan. Ensimmäisessä vaiheessa organisoimme uudelleen kirjanpidon, ostolaskujen käsittelyn sekä sisäisen hankinnan rutiinit. Tämän jälkeen muokkasimme budjetoinnin vastaamaan uutta järjestelmää ja uusimme johdon raportointikäytännöt, taustoittaa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen. Vuosi sitten keväällä saimme uudesta ERP-järjestelmästämme ensimmäiset ulosotot, ja siitä eteenpäin olemme siirtäneet kuukausittain uuden reskontran järjestelmän piiriin. Merkittäviä kustannussäästöjä Ostolaskujen käsittelyn tehostaminen on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä. Sisäisiä kuljetuksia tarvitaan huomattavasti vähemmän, manuaalinen käsittely on poistunut ja kiertonopeus puolittunut. Kuntakonsernissamme syntyy vuoden aikana satojatuhansia ostolaskuja, jotka kulkivat aiemmin sadoissa eri rakennuksissa. Tämä rutiini poistui yhdessä yössä. Nyt pääsemme seuraamaan tilannetta reaaliaikaisesti, minkä seurauksena myös viivästyskoroista on päästy eroon. Käytännössä laskunkäsittelyn kokonaiskustannukset ovat puolittuneet, Lipponen kertoo. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän myötä myös välivarastoinnin tarve on vähentynyt ja hallinnon prosesseissa saavutetaan merkittäviä säästöjä. Taloussuunnittelun ja raportoinnin osalta on päästy huomattavasti tarkempaan ennustamiseen, niin sanottuun rullaavaan budjetointiin. Keskushallinnon kustannuksia pystytään kohdistamaan toiminnoille nyt yksittäisen tositteen tarkkuudella, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja muuttaa keskustelukulttuuria avoimemmaksi. Kohdentaminen ja seuranta ovat helpottuneet huomattavasti, ja myös korjaaviin toimenpiteisiin päästään tarvittaessa tarttumaan välittömästi. Hanketoimisto helpottaa arjen pyöritystä Lähdimme liikkeelle laajasta kokonaisuudesta ja kunnianhimo on matkan varrella vain kasvanut. Projekti on muuttunut tuotantolaitokseksi, jossa yksi porukka suunnittelee seuraavia askeleita, toinen ottaa jatkuvasti käyttöön jotakin osaa ja kolmas tekee käyttöönottoon liittyviä iterointeja, Lipponen kuvaa projektin monitasoisuutta. ERP-remontin taustalla ja rinnalla toteutetaan jatkuvasti myös toimintojen keskittämistä, muutosjohtamiskoulutusta sekä palvelutuotannon kehittämistä lisäämällä henkilöstöä asiakasrajapintaan. Tehokkuutta on se, että projekti miehitetään kunnolla on turha kuvitellakaan pystyvänsä hoitamaan sitä oman toimen ohessa! Deloitten suosituksesta perustimme erillisen, osana Vantaan keskushallintoa toimivan hanketoimiston, mikä osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi. Etenkin määrittely- ja käyttöönottovaiheen ajaksi on hyvä pystyä irrot- "Etenkin määrittely- ja käyttöönottovaiheen ajaksi on hyvä pystyä irrottamaan ihmisiä tähän työhön täysipäiväisesti. Projektiin tehdyn panostuksen saa kyllä tulosten myötä pois korkojen kera." Martti Lipponen 12

13 tamaan ihmisiä tähän työhön täysipäiväisesti. Projektiin tehdyn panostuksen saa kyllä tulosten myötä pois korkojen kera. Hanketoimiston perustamista edelsi laaja haastattelututkimus. Alkuvaiheessa oli muun muassa kartoitettava kymmenten erillisten järjestelmien yhtymäkohdat, joiden perusteella lähdettiin hakemaan parasta integraatioratkaisua. Samanaikaisesti järjestettiin useita muutosjohtamisen ja -valmennuksen tilaisuuksia. Halusimme antaa kaikille mahdollisuuden osallistua kehitystyöhön ja sanoa sanottavansa. Tällainen lähestymistapa on auttanut vähentämään muutosvastarintaa, vaikka se onkin hallinnollisesti hieman raskaampi järjestää, Lipponen sanoo. Kohti palvelutuotannon ohjausta Väestön ikääntyminen asettaa lähitulevaisuudessa mittavia haasteita julkisen sektorin palvelutuotannolle. Samanaikaisesti pinnalla ovat erilaiset kuntaliitokset ja pääkaupunkiseudun toimijoiden yhteishankkeet. Lipposen mukaan kehityshankkeissa täytyisikin muistaa, että rakennettavat järjestelmät olisivat ratkaisuiltaan avoimia ja rajapinnoiltaan yhteensopivia siten, että tietoa voidaan hyödyntää myös yhteistyön tiivistyessä. Tällaisissa hankkeissa on kyse kaupungin strategisesta johtamisesta. Tähän mennessä olemme tehneet vain hallinnollisten järjestelmien integraatiota, mutta jossain vaiheessa ERP tulisi yhdistää kaupungin palvelutuotantoon. Palvelusektorin ja hallintojärjestelmien integraation myötä voidaan alkaa puhua toiminnanohjauksen sijaan palvelutuotannon ohjauksesta, hän visioi. Konsultointia kilpailutuksen koukeroihin Julkisen sektorin tilaajaroolin kasvaessa julkisilta organisaatioilta odotetaan entistä vahvempaa hankintoihin liittyvää osaamista sekä uusia toimintatapoja kumppanuuksien muodostamiseen ja hallintaan. Julkinen hankinta on hankintayksiköille aika haasteellinen prosessi. Vaikka lähtökohtana onkin yleensä kokonaistaloudellinen edullisuus, ei toivottuun lopputulokseen välttämättä aina päästä, jos kilpailutuksen kiemuroissa ei osata toimia oikein, sanoo Deloitten asiantuntija Vesa Heinälä. Hankinnan sisältö, luonne ja laatu ratkaisevat, millaista kilpailuttamismenettelyä hankintayksikön on tarkoituksenmukaisinta käyttää. Yleisimmät hankintamenettelyt ovat avoin tai rajoitettu menettely, mutta käytettävissä on tietyissä tilanteissa myös esimerkiksi neuvottelumenettely. Konsultin käyttäminen helpottaa prosessin läpivientiä näissä kaikissa, mutta etenkin neuvottelumenettelyn kaltaisissa osaamislajeissa ulkopuolisen asiantuntija-avun merkitys korostuu. Avuntarve riippuu myös hankintayksikön omasta osaamisesta ja käytettävissä olevista henkilöresursseista. Asiakkaalla on käytettävissään asiantuntijamme, joilla on kokemusta jopa kymmenistä samankaltaisista kilpailutusprosesseista ja siitä, miten lopputuloksesta saadaan tilaajan kannalta mahdollisimman riskitön, kustannustehokas ja tarpeita vastaava, Heinälä kommentoi. Toisinaan korostuu juridisen asiantuntemuksen tarve, välillä teknisten yksityiskohtien tuntemus. Lähes aina on hyötyä toimittajahallintaan ja yhteishankkeiden toteutukseen liittyvästä kokemuksesta. Asiantuntijan avulla myös julkisen hankinnan voi tehdä tavalla, jossa tieto kulkee ja keskusteluyhteys osapuolten välillä säilyy hankinnan aikana. Laki sallii tämän, mutta osaaminen ja resurssit ovat usein ristiriidassa hyvien aikomusten kanssa." 13

14 Uutiset Kohti kestävää taloutta Valtiot, kunnat ja muut julkisen sektorin toimijat ympäri maailmaa taistelevat epätasapainoista budjettia vastaan, kun odotettavissa olevat tulot vähenevät suhteessa tuleviin menoihin. Kasvavat sosiaaliturva-, eläke- ja terveydenhuoltokustannukset vaikeuttavat tilannetta entisestään. Ongelma on kaksitahoinen. Toisaalta kyseessä on taloudellinen kuilu tulojen ja menojen välillä, ja toisaalta kuilu julkisen sektorin olemassa olevan toimintamallin suorituskyvyn sekä muuttuneiden talouden realiteettien välillä, kuvaa Deloitten julkisen sektorin toimialajohtaja Markus Kaihoniemi. Deloitten globaalin julkisen sektorin toimialaryhmän Red ink rising The road to fiscal sustainability -raportti tarkastelee nykyisen taloustilanteen luomia julkisen talouden kestävyyshaasteita sekä käytännön toimintamalleja niihin vastaamiseksi. Ensitarkastelulla kuilu voi vaikuttaa vain taloudelliselta ongelmalta, jonka ratkaisemisen avaimet löytyvät oikeista talouspoliittisista valinnoista. Sitä se ei pelkästään ole. Kyseessä on myös koko demokraattisen hallintomallin haaste, johon liittyvät olennaisesti julkisen sektorin kamppailu toiminnan tehostamiseksi ja ratkaisut taloustilanteen muutoksiin sopeutumiseksi. Kestävämpi talous vaatii kolmen eri vaiheen läpikäymistä. Ensin on rikottava virheelliset uskomukset julkisen talouden epätasapainon syistä. Seuraavassa vaiheessa tehdään etenemissuunnitelma kestävämmän hallinnon luomiseen. Tässä on parannettava aiempia käytäntöjä ja tuotava esille muutoksen positiivisia puolia, kuten palvelun laadun paranemista. Varsinaisessa muutosvaiheessa on tärkeää muun muassa mitata luotettavasti saavutettuja hyötyjä ja varmistaa, ettei hankeportfolio paisu sekavaksi ja hallitsemattomaksi, Kaihoniemi jatkaa. Terveystaltioilla uutta valtaa kansalaisille Eri maissa julkiset ja yksityiset terveydenhuolto-organisaatiot ovat selvittäneet terveystaltioiden (personal health records, PHR) potentiaalia kansalaisten omien terveystietojen tallentamisen ja hyödyntämisen kanavaksi. Deloitten Personal health records Helping consumers take the driver s seat -raportin mukaan terveyspalveluiden käyttäjät hyötyisivät monin tavoin eri palveluntarjoajien tiedot integroivista taltioista. Henkilöä koskevien tietojen kokoaminen eri rekistereistä yhteen paikkaan olisi perustavanlaatuinen edistysaskel terveydenhuoltosektorilla. Terveystaltio mahdollistaisi myös kansalaisen voimaannuttamisen omaa terveyttä koskevissa asioissa, kertoo Deloitten terveydenhuollon toimialatiimin vetäjä Lauri Salmivalli. Taltioon voi itse tallentaa terveyteen ja hyvinvointiin, esimerkiksi liikuntaan ja ravitsemukseen, liittyviä tietoja. Lisäksi se voi sisältää julkisten ja yksityisten toimijoiden maksuttomia tai maksullisia palveluita vaikka diabeteksen itsehoitoon. Terveystaltion kautta päästään tulevaisuudessa tarkastelemaan terveydenhuollon eri palveluntuottajien tietoja kansalaisesta. Suomessa on käynnissä parhaillaan eri hankkeita kansalaisten terveystietojen tallentamisesta. Näkyvimmän roolin on ottanut Sitran Kuntaohjelman Terveystaltio-hanke. Deloittesta maailman suurin asiantuntijaorganisaatio Deloitte Touche Tohmatsu Limited -ryhmittymä (DTTL) on noussut maailman suurimmaksi yksityiseksi asiantuntijapalveluorganisaatioksi niin henkilöstömäärällä kuin liikevaihdollakin mitattuna. Viime tilikaudella ryhmittymän keskimääräinen liikevaihto oli 26,6 miljardia dollaria, ja henkilöstömäärä kasvoi globaalisti noin asiantuntijaan. Ajanjaksolla Deloitte oli kokonaisliikevaihdoltaan nopeimmin kasvava yksityinen asiantuntijaorganisaatio. Riippumattomat tutkimusorganisaatiot Kennedy ja Gartner ovat myös arvioineet Deloitten maailman suurimmaksi johdon konsultointipalveluiden tarjoajaksi. Viime vuosina julkinen sektori on ollut yksi Deloitten nopeimmin kasvavista toimialoista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Deloitten kansainvälinen vuosikertomus löytyy osoitteesta Lue lisää osoitteesta 14

15 Henkilöstötyö tarvitsee ennaltaehkäiseviä ratkaisuja Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen julkisten palveluiden käyttämisessä, palveluiden rahoituspaineet ja sähköiset palvelut ovat suuria kysymyksiä. Entä kun yhtälöön lisätään ikääntyvän väestön aiheuttama palveluiden kysynnän kasvu, työväestön väheneminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapaino? Uhkaako oikeiden työntekijöiden löytyminen muuttua tulevaisuudessa arpapeliksi? Peruslähtökohta henkilöstövoimavarojen kehittämisessä on ihmisen valinnanvapaus koulutuksen, työn, urapanostusten ja asuinpaikan suhteen. Valintoihin voi vaikuttaa tarjoamalla houkuttelevia vaihtoehtoja. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt ennustavat ja suunnittelevat työvoima- ja koulutustarpeita jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Myös yksittäisissä organisaatioissa, erityisesti työvoimavaltaisimmissa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sivistystoimessa, henkilöstösuunnittelu vaatii kaukonäköisyyttä. Strateginen henkilöstösuunnittelu on henkilöstötyössä aikaisen puuttumisen malli. Sen avulla julkisten palveluiden tuottajat voivat ennalta varautua muuttuvien palvelutarpeiden mukanaan tuomiin uusiin osaamisvaatimuksiin sekä mahdollisen työvoimapulan aiheuttamiin ongelmiin. Tilannetta voisi verrata ennaltaehkäisevien toimenpiteiden voimakkaaseen painottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa: ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset ovat murto-osa siitä, mitä maksaa esimerkiksi akuutti tehohoito sekä koko kuntoutusketju sydäninfarktipotilaille. Myös ennakoiva henkilöstösuunnittelu tulee merkittävästi edullisemmaksi kuin palvelutasovaatimusten täyttäminen nopeilla akuuttitoimenpiteillä, kuten hoitojonojen purkamisella ylitöinä tai palveluiden ulkoistamisella pakkotilanteessa. Hyödyt strategisesta henkilöstösuunnittelusta näkyvät lisäksi henkilöresurssien parempana allokointina eri työtehtäviin, rekrytoinnin kohdentumisena kriittisiin työntekijäryhmiin ja henkilöstön osaamisen kehittymisenä organisaation toiminnan tavoitteita vastaavasti. Henkilöstösuunnittelu toimii myös tukena palveluiden uudistamisessa, muun muassa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyömallien kehittämisessä tai sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Päätökset palvelutuotantomallien uudistamisesta voidaan henkilöstön osalta tehdä valistuneemmin, kun ymmärretään kokonaisuutena esimerkiksi terveydenhuollon palvelukysynnän sijoittuminen maantieteellisesti, yksittäisten palveluiden tarve sekä niihin tarvittava osaavien tekijöiden määrä ja laatu. Kyvykkyys- ja osaamisvaatimusten tunnistaminen strategisen henkilöstösuunnittelun avulla varmistaa tehokkaasti palveluiden tuottamisvalmiuden. Pitemmän aikavälin henkilöstösuunnittelu antaa suuntaviivat myös lyhyen tähtäimen suunnittelulle, jolla sovitetaan yhteen päivittäiset työt ja tekijöiden työpanos parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvä henkilöstösuunnittelu onkin oiva keino arvokasta työtä tekevän julkisen palvelusektorin henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Katseet on aika kääntää tulevaan. Riitta Oinonen Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Deloitten terveydenhuollon toimialatiimissä. Tutkimustietoa hyötykäyttöön Deloitte-verkosto julkaisee runsaasti tutkimusraportteja julkisen sektorin ajankohtaisista aiheista. Huomasitko myös nämä? In the hot seat Reducing costs in public-sector organisations in an age of austerity Partnering for value Structuring effective public-private partnerships for infrastructure Leadership at all levels Leading public-sector organisations in an age of austerity Deloitten tutkimuksia voit tilata veloituksetta käyttöösi osoitteesta 15

16 Deloitte Deloitte on maailman suurin yksityinen asiantuntijapalveluorganisaatio. Palveluksessamme on noin asiantuntijaa yli 140 maassa. Suomessa meitä on noin 400 asiantuntijaa 6 toimistossa. Tarjoamme vankan kokemuksen ja osaamisen julkisen sektorin kehittämishaasteisiin sekä laajan valikoiman tilintarkastukseen, vero- ja lakiasioihin, johdon konsultointiin, riskienhallintaan ja yritysjärjestelyihin liittyviä asiantuntijapalveluita. Autamme asiakkaitamme menestymään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, uudistamaan toimintaansa ja kehittämään palveluitaan. Lähtökohtanamme on luoda aitoa lisäarvoa tuottavia, kestäviä ratkaisuja. Deloitte on Hanselin valitsema johdon asiantuntijapalveluiden puitesopimustoimittaja valtionhallinnolle vuosille Puitejärjestelyn kautta kaikki valtionhallinnon organisaatiot voivat hankkia johdon asiantuntijapalveluita Deloittelta suorahankintana tai minikilpailutuksen kautta. Palvelemme lisäksi useita kuntia, sairaanhoitopiirejä ja muuta julkishallintoa organisaatiokohtaisten puitejärjestelyjen välityksellä sekä kaikkia asiakkaitamme suorahankintojen ja tarjouskilpailujen kautta. Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu Limited, a UK private company limited by guarantee, and its network of member firms, each of which is a legally separate and independent entity. Please see for a detailed description of the legal structure of Deloitte Touche Tohmatsu Limited and its member firms Deloitte & Touche Oy, Group of Companies.