The Point. Suunta muuttuu? Mahdollisuuksia muutoksessa. Julkisen sektorin teemanumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "The Point. Suunta muuttuu? Mahdollisuuksia muutoksessa. Julkisen sektorin teemanumero"

Transkriptio

1 The Point Julkisen sektorin teemanumero Suunta muuttuu? Mahdollisuuksia muutoksessa Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli ja kuntakentän uudistukset Kansi luo siltaa tulevaisuuteen Tampereella panostetaan alueelliseen kehitykseen Helsingissä puntaroidaan toimintojen yhtiöittämistä Espoo ja sähköinen palveluseteli Joustoa kunnan palvelutuotantoon Vantaan kaupunki uudistaa toiminnanohjausta

2 Pasi Leppänen The Point Julkisen sektorin teemanumero Marraskuu 2010 Tässä lehdessä Kunnissa etenee uudistuksen aalto 3 Tapani Tölli, hallinto- ja kuntaministeri Kansi luo siltaa tulevaisuuteen 5 Tero Estovirta, NCC Juha Yli-Rajala, Tampereen kaupunki Emokaupungin erilaiset tyttäret 8 Seppo Olli, Helsingin kaupunki Sähköisestä palvelusetelistä joustoa kunnan palvelutuotantoon 10 Johanna Mätäsaho, Espoon kaupunki Tehokas toiminnanohjaus tukee strategista johtamista 12 Martti Lipponen, Vantaan kaupunki Uutiset 14 Kohti kestävää taloutta Terveystaltioilla uutta valtaa kansalaisille Deloittesta maailman suurin asiantuntijaorganisaatio Kolumni 15 Henkilöstötyö tarvitsee ennaltaehkäiseviä ratkaisuja Päätoimittaja Lauri Byckling Toimitustiimi Emmi Autio, Lauri Byckling, Markus Kaihoniemi, Tuuli Kirkkomäki, Katri Kääriä (Cocomms Oy), Pasi Leppänen, Lauri Salmivalli Ulkoasu Carita Teerioja Sisältö Emmi Autio, Katri Kääriä (Cocomms Oy) Muutoksessa tarvitaan suunnannäyttäjiä Julkishallinto on jo vuosia elänyt voimakkaassa muutoksessa, jolle ei loppua näy. Osa muutostarpeista tulee lainsäädännöstä, ja osa nousee organisaatioiden sisältä, kun halutaan kiinnittää huomiota oman toiminnan taloudellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Tulevaisuuden muutoksia on myös kyettävä ennakoimaan, ja organisaation omia toimintaprosesseja on kehitettävä. Avainasemassa ovat johtaminen ja toiminnan ohjaaminen. Julkisen sektorin johtamisessa korostuu yhä enemmän toimintaympäristön muutoksiin reagointi ja toimintavaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen. Missä ollaan nyt, minne mennään, ja erityisesti miksi ja millä seurauksilla? Oikeat päätökset syntyvät faktojen ja luotettavien arvioiden pohjalta ja tarjoavat etenemiselle karttamerkit. Palvelutoiminnan ja tukitoimintojen ohjausta on jo kehitetty kannattavuusperusteiseen suuntaan esimerkiksi perustamalla palvelukeskuksia ja liikelaitoksia. Valtiovarainministeriön työryhmä on esittänyt myös kuntien ja kuntayhtymien liiketoiminnan yhtiöittämistä eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Organisaatiorakenteiden pirstaloituessa esimerkiksi kuntakonsernien omistajaohjaus vaikeutuu. Konserniohjausta ja -valvontaa on terävöitettävä, ja konsernitason tarkasteluun on kiinnitettävä enemmän huomiota. Taloudellisen tiedon sisältö on olennaista lakisääteiset tilinpäätöslaskelmat tai laskelmat palvelukohtaisista kokonaiskustannuksista eivät aina riitä päätöksenteon tueksi. Ulkopuolinen näkökulma voi osoittautua arvokkaaksi. Yksilöiden valinnanvapauden lisääminen pakottaa hyvällä tavalla julkisen sektorin toimijat kehittämään omia palveluprosessejaan ja osin myös kilpailemaan keskenään. Nousussa ovat uudenlaiset palvelutuotannon apuvälineet, kuten sähköiset palvelusetelit. Toiminnanohjausjärjestelmien avulla on mahdollista ohjata palvelutuotantoa aiempaa paremmin. Keskustelu julkisen sektorin tarjoamien palvelujen sisällöstä jatkuu varmasti tulevina vuosina. Muutoksen kyytiin kannattaa hypätä rohkeasti, jotta kehityksestä saadaan kaikki hyödyt irti sekä toimijoiden että kansalaisten näkökulmasta. Uudistuminen on mahdollisuus. Meidän roolimme on toimia aktiivisesti asiakkaidemme tukena ja tuoda kokonaisnäkemyksemme heidän haasteisiinsa niin arjessa kuin muutoksessa. Pasi Leppänen Kuntasektorin toimialajohtaja 2

3 Kunnissa etenee uudistusten aalto Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin teesit kuntakentän uudistamisessa ovat tehokkuus, toimivuus ja saavutettavuus. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, Paras-hankkeen, toteutuksessa on keskitytty toistaiseksi lähinnä hallinnollisiin rakenteisiin. Kuntien ja kuntayhtymien määrä on jo vähentynyt ja yhteistoiminta-alueita on syntynyt. Kuntien lukumäärä on vähentynyt muutamassa vuodessa noin sadalla ja lisää yhdistymispäätöksiä on tehty ja tehdään. Suurten kaupunkien seuduilla on tosin tapahtunut hieman vähemmän velvoittavuuden puuttuessa. Uudistustarve koskee kuitenkin yhtä lailla kaikkia. Seisovat vedet on saatu liikkeelle, toteaa hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli. Ministeri painottaa Paras-hankkeen etenevän ja uudistusten olevan hyvässä vauhdissa. Uudistukset ovat välttämättömiä, ja tulevaisuudessa niiden painopistettä on siirrettävä enemmän palveluiden tuottamistapoihin. Se ei silti tarkoita, ettei vapaaehtoisia kuntaliitoksia vielä tehtäisi. Ja jotta liitos kannattaisi, pitää silloinkin rakentaa palveluiltaan uusi kunta. Erityisen tärkeää on saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen riittävän leveät hartiat ja tehdä sitova päätös niiden yhtenäisyydestä. Uutta lainsäädäntöä onkin tulossa esimerkiksi sosiaali- ja perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista ja siellä perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvien sosiaalipalvelujen yhtenäistämisestä. Muita kuntia koskevia, jo eduskunnan käsittelyssä olevia asioita ovat lakiesitykset kriisikuntamenettelyn vakinaistamiseksi ja kaupunkiseutujen selvityshenkilömenettelystä sekä pääkaupunkiseutua koskeva metropoliselonteko. Ei määrä vaan laatu Tölli luottaa kuntapäättäjiin. Tarve uudistuksille on laajalti tiedostettu. Julkisessa keskustelussa ei mielestäni ole ollut hyvä asia, että on painotettu vain kuntien lukumäärää. Ydinasia pitäisi olla, miten palvelut järjestetään ja tuotetaan kunnissa, millä hinnalla ja ovatko ne asukkaiden saavutettavissa. Kuntarakenne on tässä vain väline, hän huomauttaa. Väite kuntien oikeasta lukumäärästä ei perustu mihinkään, eikä se tuo sitä tulosta mihin pyrimme, eli tehokkuutta, toimivuutta ja saavutettavuutta. Entä onko meillä opittavaa muista Pohjoismaista? Ministerin mukaan vertailua voidaan tehdä, mutta suora kopiointi muista maista ei ole perusteltua. Kunnilla Suomessa on muihin maihin verrattuna poikkeuksellisen laajat palveluiden järjestämisvastuut. Kuntien lukumäärän vertailu ei siis anna oikeaa kuvaa, koska velvoitteet ja olosuhteet ovat erilaiset. Eroja on Suomen kuntienkin välillä muun muassa palvelutarvetekijöihin ja etäisyyksiin liittyen. Kuntalaki kokonaisuudistuksessa Työ kuntalain kokonaisuudistukseksi on käynnistynyt vastauksena kuntakentällä tapahtuneisiin muutoksiin. Vuodelta 1995 olevan kuntien yleislain muutostarpeesta vallitsee yksimielisyys. Kunnat tarvitsevat nyt mahdollisimman toimivat työvälineet johtamiseen ja organisointiin, talousasioihin sekä demokratiaan ja paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin suuremmissakin yksiköissä, Tölli pohtii. 3

4 Parhaillaan kuntalain uudistustarpeita kartoittaa virkamiestyöryhmä. Alkutalvesta nimitetään parlamentaarinen komitea pohtimaan niiden sisältöä. Uuden kuntalain pitäisi olla voimassa vuonna 2017 alkavalla valtuustokaudella. Tavoitteena on ministerin mukaan kuitenkin, että kiireellisimmät muutostarpeet olisivat voimassa jo vuonna 2013 alkavalla valtuustokaudella. Nyt ei pidä arvioida yksittäisiä muutoksia vaan kokonaisuutta. Kunnissa on toimintaa kehitettävä tehokkaammaksi, jolloin samalla rahalla saadaan enemmän tuloksia. Palvelutuotannon suhteen on muistettava, että järjestämisvastuu on tulevaisuudessakin aina kunnalla. Palvelut omana tuotantona tai ostopalveluina eivät ole itsetarkoitus, vaan kuntien tulee tehdä arviointia omista lähtökohdistaan. Yksilön vastuun merkitystä kirkastettava Kuntien ja valtion välistä tehtävänjakoa pitäisi tarkistaa. Yksi tehtäväkokonaisuus voisi olla palo- ja pelastustoimen siirto valtiolle, jos kunnissa niin katsotaan, Tapani Tölli toteaa. Muun muassa erikoissairaanhoidossa suora rajanveto kuntasektorin ja valtion välille on vaikeaa, vaikka erityisen kalliiden hoitojen kohdalla voisi ministerin mukaan joissakin tapauksissa tulla kyseeseen järjestämisvastuun siirto valtiolle. Kunnan ja valtion vastuun ohella on huomioitava yksilön vastuu. Yhteiskunta ei pysty vastaamaan kaikesta. Kun ihminen todella tarvitsee apua esimerkiksi sairauden tai toimeentulo-ongelmien kanssa, järjestelmän pitää pystyä auttamaan. Mutta jos avuntarpeella ei ole ylärajaa, systeemi alkaa yskiä. Tämä ei ole kuitenkaan lainsäädäntökysymys, vaan yleinen asennoitumiskysymys. Laput pois silmiltä tuottavuuden arvioinnissa Kuntien tuottavuuden arviointiin ministeri peräänkuuluttaa laajakatseisuutta. Tuottavuuden mittaamistapoja on syytä kehittää, mutta ei pidä rajoittua yhteen mittariin. Tölli tekee rinnastuksen lämpötilaan: yksin pakkasasteet eivät vielä kerro, kuinka kylmä ulkona on. Asiaan vaikuttavat muutkin olosuhteet. Samoin tuottavuuden eri mittarit luovat yhdessä kokonaiskuvan. Oleellista on, että tuottavuudesta saadaan aikasarjatietoa ja tiedetään, mitä mitataan. Tuottavuuden mittaamisesta ei pidä luopua vain siksi, että sen arviointi on vaikeaa. Kunnissa tarvitaan myös tietoja muiden kuntien käytännöistä, joihin voidaan verrata omaa tilannetta. Esimerkiksi Helsingin ja Vantaan kuntaliitosselvitys toi esille melko suuria eroja yksittäisten palveluiden tuottamisen kustannuksissa. Tuottavuuteen on liitettävä yhä enemmän myös laadun arviointia. Tulosjohtamismallien muotoon keskittymiseen ministeri suhtautuu varauksella. Hienokaan tulosjohtamismalli ei välttämättä johda tuloksellisuuteen, Tölli huomauttaa. Hallinnon kehittämiseen kuuluu jatkossa olennaisena osana myös vaikuttavuus, jonka arvioinnin ja kehittämisen ministeri näkee tarpeelliseksi siiloutuneessa julkishallinnossa. Herkästi katsotaan vain yhtä saraketta, vaikka vaikutus voi olla hyvinkin laaja-alainen. Resurssien lisääminen yhteen kohtaan voi tuottaa säästöjä monessa muussa kohdassa tai leikkaaminen voi aiheuttaa kustannuksia muualla. Keskustelua ja tutkimusaineistoa vaikuttavuudesta on yhä enemmän, mutta kuntaministeri myöntää sektorirajat ylittävän arvioinnin olevan kehityksensä alkuvaiheessa. Reviirivarjelun aika näyttäisi kuitenkin olevan ohi, ja poikkihallinnollisuutta on tehostettava. Tapani Tölli Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia 4

5 Kuva: Archimation/Studio Daniel Libeskind for NCC Kansi luo siltaa tulevaisuuteen Tampereen Kansi ja Keskusareena on jo suunnitteluvaiheessaan valtakunnan kärkihankkeita. Tarkoitus on yhdistää junaradan jakamat kaupunginosat ja elävöittää keskustaa. Maailmanluokan huippuarkkitehti Daniel Libeskindin näkemys puhaltaa kaupunkikuvaan uusia tuulia. Vuonna 2008 Tampereella työstettiin kaupunkikehityksen visiosuunnitelmaa. Rakennuskonserni NCC osallistui yhtenä yhteistyökumppaneista seudun kehitysmahdollisuuksien ja -näkymien pohtimiseen esimerkiksi elinkeinoelämän näkökulmasta. Tampere on valtakunnallisen kaukojunaliikenteen solmukohta, jonka kautta kulkee vuosittain viisi miljoonaa matkustajaa. Lähdimme ennakkoluulottomasti katsomaan, miten poistaa radan keskustan kahtia jakavaa vaikutusta ja toisaalta hyödyntää julkista liikennettä sekä elävöittää aluetta, kertoo NCC:n johtaja Tero Estovirta Kannen syntyprosessista. Samassa yhteydessä kaupunki haastoi etsimään sijaintivaihtoehtoja uudelle monitoimiareenalle. Lopulta Kansi ja Keskusareena yhdistyivät kiinnostavaksi kokonaiskonseptiksi. Ratapihan päälle suunniteltu noin neliömetrin kokonaisuus käsittää yli katsojan monitoimiareenan, toimisto- ja liiketiloja, asuntoja sekä hotellin. Kansi ja Keskusareena on ennen kaikkea kaupunkikehityshanke. Itse areenahan vastaa vain kolmasosaa uudesta kaava-alueesta, painottaa NCC:n Tampereen kiinteistökehitysyksikköä vuodesta 2006 johtanut ja alkaen NCC Property Developmentin uudeksi toimitusjohtajaksi siirtyvä Estovirta. Pohjatyön ja -selvitysten jälkeen Tampereen kaupunginvaltuusto teki toukokuussa 2010 periaatepäätöksen hankkeen tukemisesta. Alueen kaavoituksen on tarkoitus valmistua keväällä 2011 ja toiveissa on, että Keskusareenassa pelattaisiin jo keväällä 2013 jääkiekon MM-kisoja. Huippunäkemyksellä uutta ilmettä Hanke muuttaa Tampereen kaupunkikuvaa merkittävästi, joten mukaan haluttiin alojensa kärkiosaajia. Perusteellisen kartoituksen jälkeen pääsuunnittelijaksi kutsuttiin newyorkilainen, alalla erittäin tunnustettu Daniel Libeskindin arkkitehtitoimisto. Libeskindin tunnetuimpiin töihin kuuluu muun muassa Berliinin juutalaismuseo. Kansainvälisesti tunnetun toimijankin näkökulmasta hankkeemme on niin mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen, että he haluavat osallistua rakennuskokonaisuuden suunnitteluun ja kaupunkikuvan kehittämiseen. Olemme ylpeitä, että Libeskindin ensimmäinen työ Suomessa tulee juuri Tampereelle, Estovirta jatkaa. Visionääritoimiston näkemykselle ja suunnittelutyölle onkin Suomen mittakaavassa merkittävässä rakennushankkeessa korkeat odotukset. Teknisesti haastava paikka junaradan päällä, rajatulla alueella luo lukuisia reunaehtoja ja rajoituksia, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia kaupungin ilmeen uudistamiseen. 5

6 Tero Estovirta Esimerkiksi Särkänniemi ja Tampere-talo ovat aikansa merkittäviä edistysaskelia. Kansi ja Keskusareena olisi luontevaa jatkoa kaupungin dynaamisen, rohkean ja valovoimaisen kehittämisen sarjassa. Kokonaisuus voisi toimia houkutustekijänä myös Suomen tasolla. Rakennusalalla vihreät arvot ovat nosteessa. Energiantuotanto ja -käyttö sekä tekniset elementit ovat avaintekijöitä. Keskustasijainti on tässä jo itsessään iso arvo, koska palveluita ja liikenneyhteyksiä on olemassa jo valmiiksi, Estovirta sanoo. Kansi-hankkeen energiankäyttöä ja ylläpitoa selvitetään ja ennakoidaan myös osana Tampereen kaupungin ECO2-hanketta. Suurhanke on yhteinen asia NCC:n vetämässä hankkeessa julkisen sektorin toimijat ovat olennainen sidosryhmä. Kun hankkeessa on toimijoita eri sektoreilta, täytyy Estovirran mukaan prosessin alusta lähtien asettaa yhdessä selkeät tavoitteet, joiden toteuttamiseen kaikki osapuolet voivat sitoutua. Yhteistyömme kaupungin kanssa on erinomainen esimerkki tilanteesta, jossa jaetaan päämäärä ja viedään voimakkaasti yhdessä asiaa eteenpäin, Estovirta toteaa. Julkisen sektorin ohella elinkeinoelämän osallistaminen on ehdottoman tärkeää. Suurhankkeiden pitää tuntua koko seudun omilta, ei vain yksittäisen toimijan. Avoimuus on tärkeää sidosryhmien osallistamisessa ja päätöksenteon mahdollistamisessa. Kyky keskustella avoimesti ja jakaa eri tahojen näkökulmia ja kokemuksia, sekä erityisesti kyky nähdä niiden arvo, auttavat viestimään hankkeesta ulospäin. Myös seudun kehittämislinjaukset on olennaista hahmottaa. Kansi-hankkeen kaavoituksessa huomioidaan yhtymäkohdat kaupungin muihin kehityssuunnitelmiin sekä suuressa mittakaavassa myös valtakunnalliset tavoitteet esimerkiksi maankäytölle. Pitkäjänteinen näkemys kaupunkikehittämisestä sekä ymmärrys päätöksentekoprosessin etenemisestä voivatkin ratkaista onnistumisen. "Kansi-kokonaisuus olisi meille kaupunkirakenteen uudistajan lisäksi imagotekijä, nähtävyys ja arjen elämysten tarjoaja." Juha Yli-Rajala Kuvat: Archimation/Studio Daniel Libeskind for NCC 6

7 Juha Yli-Rajala Alueellisessa kehityksessä ei arkailla Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki ja Suomen suurin sisämaakeskus. Kaupunki vahvistaa asemaansa innovatiivisilla hankkeilla, panostuksilla osaamiseen muun muassa yliopistoyhteistyön kautta sekä kaupunkirakennetta kehittämällä. Pyrimme olemaan rohkeasti kehityksen kärjessä. Tampere on alueellaan veturi, mutta myös seutukuntayhteistyö on olennaista menestymisellemme, kertoo Tampereen kaupungin talous- ja strategiaryhmän johtaja Juha Yli-Rajala. Tampereen seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä yli henkilöllä noin asukkaaseen, joten seutua on kehitettävä ottamaan vastaan väestön kasvu. Maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään kolmella päähankkeella. Rantaväylän tunneli sisältää liikenneratkaisun sekä luo uuden asuinalueen. Rakenteilla on myös uusi Vuoreksen kaupunginosa, joka toimii vuoden 2012 asuntomessualueena. Lähijunaliikennettä kehitetään muun muassa Nokian suuntaan ja kaupunkiraitiotietä Vuoreksen alueelle. Kolmas suurhankkeista on Kansi ja Keskusareena. Kansi-kokonaisuus olisi meille kaupunkirakenteen uudistajan lisäksi imagotekijä, nähtävyys ja arjen elämysten tarjoaja. Suunnitelluille liiketiloille ja asunnoille on keskustassa tarvetta, ja viihdetapahtumille uusi areena tarjoaisi loistavat puitteet. Päätöksentekoa tulevia sukupolvia varten Monimutkaisista suurhankkeista päätettäessä ovat keskiössä faktat. Tarvitaan kattava, mahdollisimman realistinen kuvaus hankkeen hyödyistä sekä mahdollisista haitoista ja riskeistä, Yli-Rajala viivaa. Taloudellisten vaikutusten huomioimisessa läpinäkyvyys on olennaista, joten perusoletusten selventäminen auttaa asettamaan asiat mittakaavaan. Myös kestävän kehityksen näkökohdat ovat mukana. Taloudellisten vaikutusten ohella sosiaaliset ja ympäristövaikutukset on huomioitava. Yhteiskunnalliset vaikutukset, esimerkiksi työllisyys, arvonlisät ja verokertymät, ovat yleensäkin tärkeitä päätöksenteossamme. Yli-Rajala painottaa, että kaupunkirakennetta tehdään tulevien sukupolvien käyttöön, joten näkemystä kehittämisen suunnasta on oltava. Kaupungin kannalta Kansi-hanke palvelee pitkän aikavälin kehitystä, joten tärkeää on suunnitelmissa eteneminen huolellisuutta ja perusteellisuutta noudattaen. Tällaisissa suurprojekteissa pitemmän aikahorisontin hyödyt ajavat perustellusti pikapäätännän ohi. Vaikutusarviosta faktapohjaa ja uskottavuutta Vaikutusarvio sopii hyvinkin erilaisten suurhankkeiden tueksi. Infrastruktuurihankkeista esimerkkejä ovat esimerkiksi lentokenttä-, moottoritie- tai hotellihankkeet. Myös suurten viihde- ja urheilutapahtumien vaikutusten mallintaminen tuo lisäarvoa tapahtumien suunnitteluun. Kokonaisvaikutusten hahmottaminen auttaa myös lainsäädännön ja muun sääntelyn muutoksiin tai esimerkiksi kestäviin toimintamalleihin liittyvien periaatepäätösten teossa. Vaikutusarviolla lasketaan ja konkretisoidaan sekä rakennusaikaisia että toiminnanaikaisia vaikutuksia. Vuoteen 2018 mennessä Kansi ja Keskusareena -hankkeen seurauksena arvioitiin syntyvän lähes 2300 uutta työpaikkaa ja potentiaaliset verovaikutukset todettiin merkittäviksi. Laadullisiksi vaikutuksiksi listattiin muun muassa uuden liiketoiminnan houkutteleminen alueelle, kaupunkilaisten lisääntyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet sekä julkisen liikenteen käytön edistäminen. Kansi ja Keskusareena -hankkeen kannattavuuden todentamiseksi oli Tero Estovirran mukaan oleellista hankkia riippumaton analyysi taloudellisista ja muista vaikutuksista. Tekijäksi valittiin Deloitte kansainvälisen verkoston ja vahvan kokemuksen vuoksi. Asiantuntijaselvitys auttaa keskustelemaan tarkkojen lukujen eikä oletusten pohjalta. Näin monimutkaisissa hankkeissa laajoja vaikutusarviointeja ei Suomessa mielestäni hyödynnetä vielä tarpeeksi. Arvio osoittautui keskeiseksi työkaluksi koko hankkeen uskottavuuden rakentamisessa ja se auttoi hankkeen etenemistä. Vaikutusarvio helpottaa sidosryhmiä monimutkaisen hankkeen ymmärtämisessä. Suomen mittapuussa ainutlaatuisen selvityksen avulla pystyimme osoittamaan, millaisia vaikutuksia Kannen toteutumisella voisi olla ja mitä se merkitsee seutukunnalle, Estovirta toteaa. Ulkopuolisen asiantuntijatahon toteuttama arvio tuki Juha Yli-Rajalan mukaan kaupungin päätöksentekoa ja hankkeen hyötyjen arviointia. Samalla päästiin hyödyntämään kansallista ja kansainvälistä alan osaamista ja yhdenmukaisia menetelmiä. Selvityksen monipuolisuus toi uskottavuutta ja oli meille tärkeä seikka, samoin esimerkiksi arvio kerrannaisvaikutuksista, jotka kaupungin omista selvityksistä usein puuttuvat, kertoo Yli-Rajala. 7

8 Emokaupungin erilaiset tyttäret Helsingillä saattaa olla lähivuosina edessään useampia yhtiöittämishankkeita. Toimintatapa on onneksi tuttu jo entuudestaan, eikä liikelaitosmallikaan ole katoamassa mihinkään. Ison kaupungin mittavat muutokset edellyttävät aina huolellista valmistautumista. Seppo Olli Helsingin kaupunki omistaa useita liikelaitoksia, kuten sataman ja energialaitoksen. EU-komissio vaatii nyt kilpailluilla markkinoilla toimivien liikelaitosten yhtiöittämistä. Mahdollinen lakimuutos ei koske pelkästään liikelaitoksia, vaan muutakin kunnan kilpailluilla markkinoilla harjoittamaa liiketoimintaa. Kyseessä on todella merkittävä muutos, varsinkin jos siirtymäaika kutistuu lakiesitystä valmistelleen työryhmän ehdottamaa kolmea vuotta lyhyemmäksi. On huomioitava muun muassa verosuunnittelu, tulossuunnittelu sekä kalenterivuoteen sidottu kaupungin talouden suunnittelu, sanoo kaupunginkamreeri Seppo Olli. Hän johtaa keskushallinnon talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallintaosastoa ja vastaa muun muassa yritysjärjestelyjen valmistelusta. Olli kertoo Helsingin olevan siinä mielessä varovainen, että kaupunki haluaa nähdä ensin hallituksen lakiesityksen sisällön ja käynnistää sisäiset valmistelut vasta sen jälkeen. Lopulliset suunnitelmat tehdään vasta eduskunnan päätöksen pohjalta. Mutta sitten kun laki on tiedossa, niin lähdemme toki viemään toteutusta läpi päätetyssä siirtymäajassa. Tuttu toimintamalli Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu emokaupunki, jonka ohjauksessa toimii virastoja, liikelaitoksia ja tytäryhtiöitä sekä kaupungin määräysvallassa olevia säätiöitä. Kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia toimii pohjana kaikelle suunnittelulle. Helsingillä on jo nyt yli sata tytäryhtiötä ja lukuisia tytäryhteisön asemassa olevia säätiöitä, eli kaikki toimintatavat ovat meille tuttuja. Valmistelunäkökulmasta kyse ei siis ole mistään ennenkuulumattomasta tilanteesta, vaikka mittavista toiminnoista puhutaankin, Olli muistuttaa. Liikelaitoksen muuttuminen tytäryhtiöksi aiheuttaa muutoksia yhtiömuotoon siirtyneen yrityksen konserniohjaukseen. On muun muassa määriteltävä, mitkä asiat edellyttävät konsernijohdon ennakkosuostumusta ennen päätöksentekoa yhtiössä ja mitkä asiat kuuluvat suoraan yhtiön päätettäviin. Juridisen aseman vaihtumisen myötä myös päätöksentekokäytäntö muuttuu. Helsingissä on ollut viime vuodet toimiva konserniohjauskäytäntö, jossa valtuusto on päässyt ottamaan kantaa tytäryhtiöiden asioihin ja tiettyihin linjauksiin. Siinä mielessä meillä on hyvät valmiudet ohjata myös uusia isoja yhtiöitä. Poliittinen tahtotila täytyy kuitenkin löytyä ensin ja vasta sitten lähdetään virkamiespuolella hakemaan tehokkainta ratkaisua. Hyvin tehdyt kotiläksyt auttavat eteenpäin Yhtiöittämishankkeet vaativat Ollin mukaan perusteellista suunnittelua ja projektointia, jotta vältytään virheiltä, joita on vaikea korjata jälkikäteen. Huolellinen ennakkovalmistautuminen on kaikkein keskeisintä päätöksenteon läpiviennin kannalta. Pääsääntöisesti olemme käyttäneet asiantuntija-apua muun muassa pääomituksiin, arvonmäärityksiin, verosuunnitteluun ja transaktioiden toteuttamiseen liittyvissä asioissa, hän listaa. 8

9 Neuvonantajat osaavat nostaa olennaiset kysymykset esille: mikä on kokonaisuuden kannalta relevanttia ja tärkeää. Ulkopuolinen asiantuntemus avaa silmät muillekin vaihtoehdoille. Valmistelun ytimessä ovat talous ja henkilöstö. Virkamiesten on työstettävä ehdotus yhtiöksi, joka on mahdollisimman kilpailukykyinen sekä sisäisesti että ulkoisesti. Nämä kaksi korreloivat usein keskenään pitäisi olla kustannustehokas ja tehokas kokonaisuudessaan, Olli huomauttaa. Henkilöstökysymykset pitää hoitaa aina hyvin. Työntekijöiden riittävä informointi on tärkeää, ja heidän keskuudestaan nousevia kysymyksiä on hyvä yrittää ratkoa jo valmisteluvaiheessa. Helsingissä tytäryhteisöt noudattavat päälinjauksiltaan samaa henkilöstöpolitiikkaa kuin kaupunki, ja mahdollisten poikkeamien täytyy olla perusteltavissa toiminnan kautta. Yksi haaste on poistaa vääriä asenteita ja mielikuvia siitä, mitä yhtiömuotoinen toiminta on ja miten kaupungin omistamassa yhtiössä työskentely eroaa nykytilanteesta. Myös työsuhteen jatkuvuus herättää luonnollisesti kysymyksiä näissä tilanteissa. Henkilöstö on saatava motivoitua toimimaan yhtiössä. Päätöksiä toiminnoista ja omaisuudesta Mahdollisissa yhtiöittämisissä ensimmäinen vaihe on käytännössä aina se, että käydään läpi toiminnan sisältö: mitkä ylipäätään ovat yhtiöitettäviä toimintoja ja mitkä eivät. Samoin omaisuuserien kohdalla katsotaan, mitkä niistä siirretään yhtiölle vai onko olemassa esimerkiksi sellaista strategista infrastruktuuria, joka halutaan pitää kaupungin suorassa omistuksessa. Yhtiöittämispäätöstä tehtäessä on määriteltävä, millaisella vakavaraisuusasteella ja velkarasituksella tuleva yhtiö toimii, millaista osinkotasoa tavoitellaan ja millaisella taseella ja tuloksella yhtiö kykenee sen toteuttamaan. Markkinoiden kehitys lisääntyvine liiketoimintariskeineen saattaa joskus muuttaa tilannetta myös siihen suuntaan, että omistuspohjaa päädytään jossain vaiheessa laajentamaan. Olli pitää selvänä, että liikelaitosmallia käytetään jatkossakin toiminnan ohjausvälineenä. Yhtiöittämisessä tapahtuu juridinen eriyttäminen, kun taas liikelaitoksessa tapahtuu kirjanpidollinen eriyttäminen, joka tuo läpinäkyvyyttä. Käytännössä liikelaitoksesta ei puutu yhtiömuotoiseen toimintaan verrattuna juridisen aseman erilaisuuden ohella muu kuin oma kassa. Kunnan liikelaitoksen ja tytäryhtiön erot Kunnan liikelaitos on kuntalain mukainen, liiketoimintaa harjoittava kunnan yksikkö. Se kattaa kulunsa myyntituotoilla ja sen investoinnit katetaan pitkällä aikavälillä tulorahoituksella. Liikelaitoksen ensisijainen tarkoitus ei ole maksimivoiton saaminen, vaan palveluista huolehtiminen. Ohjaus on suoraa valtuuston ohjausta, jossa kuitenkin liikelaitoksen johtokunnalla on merkittävä rooli. Liikelaitos kuuluu kunnan organisaatioon, joten se ei ole tuloverovelvollinen omalla maantieteellisellä alueellaan ja sillä on oikeus arvonlisäveron kuntapalautuksiin. Kunnan omia hankintoja liikelaitokselta ei ole pakko kilpailuttaa. Kunnan tytäryhtiö on itsenäinen juridinen yhteisö, johon sovelletaan asianomaista yhtiölainsäädäntöä. Ohjaus on välillistä konserniohjausta, jonka tavoitteet liittyvät omistajan tahdon esille tuomiseen. Yhtiön hallituksen on edistettävä toimillaan aina yhtiön etua. Yhtiö on tuloverotuksen piirissä oleva itsenäinen verovelvollinen, jolloin yhtiöllä ei ole oikeutta arvonlisäveron kuntapalautuksiin. Kunnan on kilpailutettava hankintansa yhtiöltä, jos yhtiö toimii merkittävästi markkinoilla tai sillä on ulkopuolisia omistajia. 9

10 Sähköisestä palvelusetelistä joustoa kunnan palvelutuotantoon Vammaiselle kuntalaiselle sähköinen palveluseteli tuo valinnanvapautta ja vaihtoehtoja erilaisiin avuntarpeisiin. Espoossa tehdyn selvityksen mukaan uudesta toimintamallista hyötyvät asiakkaiden lisäksi niin kuntatoimijat kuin palveluntuottajatkin. Espoossa ei epäröity, kun Sitran valtakunnallinen palvelusetelihanke tarjosi mahdollisuuden lähteä selvittämään palvelusetelin sovellettavuutta tietyissä kuntien rahoittamissa palveluissa. Espoo sai vastuulleen keväällä 2010 käynnistyneessä hankkeessa henkilökohtaisen avun palvelut, jotka uudistetun vammaispalvelulain myötä kuuluvat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaisille ihmisille kuuluvat kaikki samat kunnan palvelut kuin muillekin asukkaille, mutta yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää käytännössä usein erityisiä tukitoimia. Asiakkaalle on tärkeintä, että hän saa riittävän määrän välttämätöntä apua palvelun järjestämistavasta riippumatta, sanoo Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihankkeen vammaispalveluprojektin johtaja Johanna Mätäsaho. Henkilökohtaista apua voidaan järjestää työnantajamallilla, ostopalveluina, palvelusetelillä tai kunnan omana toimintana. Tarve palvelutuotannon monipuolistamiselle ja laajentamiselle on olemassa. Kehittämistyössä on huomioitava sekä hallinnon resurssihaasteet että lakisääteiset velvoitteet. Ketteryyttä koko palveluketjuun Vammaispalvelujen henkilökohtaisessa avussa palveluseteleitä voidaan tarjota esimerkiksi vakituisen avustajan sijaisjärjestelyssä tai täydentävän avun järjestämisessä. Ne sopivat myös tilanteisiin, joissa tuntimäärät ovat pieniä mutta säännöllisiä esimerkiksi tarjottaessa lukuapua näkövammaisille tai välttämätöntä apua kaupassa käyntiin liikuntavammaisen henkilön kanssa. Työnantajamalli säilynee jatkossakin pääsääntöisenä henkilökohtaisen avun toteuttamismuotona Espoossa. Palveluseteli tulee sen rinnalle tuomaan asiakkaille lisää valinnanvapautta sekä muutos- ja joustoturvaa vaihteleviin avuntarpeisiin ja erilaisiin elämäntilanteisiin. Kunnan näkökulmasta palvelusetelin avulla päästään siirtymään raskaana pidetyistä palvelujen kilpailuttamisista yksinkertaisempaan palveluntuottajien hyväksymismenettelyyn. Palveluseteli on ostopalvelua joustavampi ja nopeampi hankintatapa. Myös palvelun sisällön ja laadun muutostarpeisiin voidaan reagoida nopeammin. Palveluntuottajien kannalta järjestelmä avaa markkinoita uudella tavalla, etenkin jos hyväksymiskriteerit tehdään mahdollisimman monessa kunnassa samansisältöisiksi, Mätäsaho summaa hyötyjä. Lähtökohtana henkilökohtainen palvelusuunnitelma Vammaispalveluissa palvelusetelin käyttö edellyttää aina henkilökohtaisen avun kriteerien toteutumista, palvelusuunnitelmassa todettua henkilökohtaisen avun tarvetta sekä asiakkaan kykyä ja mahdollisuutta käyttää palveluseteliä. Lisäksi kunnan on huolehdittava palveluntuottajien valinnasta ja annettava tietoa asiakkaille käytettävissä olevista vaihtoehdoista. 10 Johanna Mätäsaho

11 Palveluseteli korostaa entisestään sosiaalityön palvelusuunnitelmavaihetta, jossa asiakkaan kanssa käydään henkilökohtaisesti läpi avuntarvetta ja vaihtoehtoisia järjestämistapoja. Sosiaalityöntekijän tulee osata tunnistaa asiakkaan tarpeista ne, joihin palveluseteli sopii, sekä asiakkaan kyky ja halu käyttää palveluseteliä, Mätäsaho muistuttaa. Vapaaehtoisen palvelusetelivaihtoehdon valitessaan asiakas on vastuussa yksityisiin palveluihin hakeutumisesta ja sopimuksen tekemisestä kunnan hyväksymän palveluntuottajan kanssa. Sähköinen portaali helpottaa jatkossa palveluntuottajien vertailua ja valintaa, tilausten tekemistä sekä oman palvelukäytön seuraamista reaaliaikaisesti. Määrittelyvaihe saatiin mallikkaasti maaliin Kuntatoimijoita, asiakasedustajia, palveluntuottajia, järjestöjä ja muita tahoja yhteen kokoava projekti alkoi toimintaympäristön kuvauksella ja palvelusetelien käytön taustoituksella. Deloitte oli projektin käynnistämisessä ja määrittelyvaiheessa vahvasti mukana. Deloitten tiimi onnistui ansiokkaasti poimimaan työpajoista tärkeimmät asiat, jotka oli jalostettu seuraavaksi kerraksi jo sellaiseen muotoon, mistä päästiin hyvin ja nopeasti eteenpäin. Oma väkemme on kehunut sekä työtapaa että ensiluokkaisia lopputuotteita, Mätäsaho kiittelee. Vastaavia haasteita ja tavoitteita on myös monilla muilla palvelualueilla, joita voitaisiin hyvin yhdistää samaan palvelusetelijärjestelmään, kunhan rajapinnat vain muistetaan pitää avoimina ja yhteensopivina erilaisia kokonaisuuksia sähköistettäessä. Projektimme tavoitteena onkin ollut alusta alkaen luoda geneerinen malli palvelusetelin toteutukselle, Johanna Mätäsaho korostaa. Teimme esimerkiksi kaikki tietojärjestelmäsuunnitteluun liittyvät yleiset vaatimusmäärittelyt sellaisella kuntariippumattomalla tasolla, että muutkin kuntatoimijat pystyvät niitä hyödyntämään, Salmivalli täydentää. Ajatuksena on ollut tunnistaa yhteinen sähköinen malli, jota voidaan tarkentaa omilla erityispiirteillä. Tehtyä määrittelyä muokkaamalla voidaan sähköistää kohtuullisen helposti myös esimerkiksi vammaispalvelujen työnantajamalli. Sovelluskohteet ovat käytännössä rajattomat. Vaikka varsinainen toiminta on todella erilaista esimerkiksi lasten päivähoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa, saattaa taustalla tarvittava tekninen tuki olla hyvinkin samankaltaista. Aina kun otetaan uusi palvelualue mukaan, täytyy toki katsoa erikseen sen yksityiskohdat ja erityispiirteet, mutta sama sähköinen palvelusetelijärjestelmä voi periaatteessa tukea näitä kaikkia, Mätäsaho toteaa. Palvelun tarvitseman sähköisen tuen yleisen tason määrittely saatiin päätökseen jo alkusyksystä. Vuoden loppuun mennessä valmistuvat palvelusetelin sisältöä, laatua ja toimintatapoja ohjaava sääntökirja sekä käyttöönoton vaatimat prosessikuvaukset ja käytännön ohjeistukset niin asiakkaille, palveluntuottajille kuin sosiaalityöhön. Sähköinen vaihtoehto voidaan ottaa käyttöön heti palveluntuottajarekisterin ja varsinaisen palvelusetelijärjestelmän valmistuttua. Deloitten asiantuntijoiden laaja-alaisesta kokemuksesta on ollut tässä hankkeessa paljon hyötyä, ja he toivat kokonaisuuteen esimerkiksi laatuindeksiajattelun. Näin pitäisi toimia kaikkien projektien kanssa, että määritellään palveluprosessi ensin puhtaalta pöydältä ja leivotaan sisään sähköisyys. Pilottihankkeista yleistettäviä toimintamalleja Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihankkeen tavoitteena on lisätä kuntalaisten valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia. Palveluseteli voi parantaa myös palvelujen saatavuutta, purkaa jonoja, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Palvelujen järjestäjät pystyvät palvelusetelin avulla vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin ja saavuttamaan myös säästöjä sähköisen järjestelmän keventäessä kunnan hallinnollista taakkaa. Samalla luodaan uusia yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmalleja, mikä synnyttää uutta palveluliiketoimintaa, sanoo hankkeen projektipäällikkönä Deloittella toiminut Lauri Salmivalli. Pilottihankkeissa luodaan hyviä käytäntöjä ja yleistettävissä olevia toimintamalleja ja -tapoja. 11

12 Tehokas toiminnanohjaus tukee strategista johtamista Vantaalla on jo päästy nauttimaan uudistetun toiminnanohjauksen tuomista hyödyistä, vaikka monitasoinen ja -vaiheinen suurhanke jatkuu vielä pitkään. Deloittelta saatiin kokonaisnäkemystä mittavan muutosprojektin organisointiin. Vantaan kaupunki käynnisti vuonna 2006 kilpailutukset toiminnanohjauksensa uudistamiseksi osana aiemmin alkanutta organisaatiomuutosta. Deloitte konsultoi heti liikkeellelähtövaiheessa monivuotista suurhanketta, jolla haetaan tehokkuutta valtavan kuntakonsernin toimintaan. Ensimmäisessä vaiheessa organisoimme uudelleen kirjanpidon, ostolaskujen käsittelyn sekä sisäisen hankinnan rutiinit. Tämän jälkeen muokkasimme budjetoinnin vastaamaan uutta järjestelmää ja uusimme johdon raportointikäytännöt, taustoittaa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen. Vuosi sitten keväällä saimme uudesta ERP-järjestelmästämme ensimmäiset ulosotot, ja siitä eteenpäin olemme siirtäneet kuukausittain uuden reskontran järjestelmän piiriin. Merkittäviä kustannussäästöjä Ostolaskujen käsittelyn tehostaminen on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä. Sisäisiä kuljetuksia tarvitaan huomattavasti vähemmän, manuaalinen käsittely on poistunut ja kiertonopeus puolittunut. Kuntakonsernissamme syntyy vuoden aikana satojatuhansia ostolaskuja, jotka kulkivat aiemmin sadoissa eri rakennuksissa. Tämä rutiini poistui yhdessä yössä. Nyt pääsemme seuraamaan tilannetta reaaliaikaisesti, minkä seurauksena myös viivästyskoroista on päästy eroon. Käytännössä laskunkäsittelyn kokonaiskustannukset ovat puolittuneet, Lipponen kertoo. Uuden toiminnanohjausjärjestelmän myötä myös välivarastoinnin tarve on vähentynyt ja hallinnon prosesseissa saavutetaan merkittäviä säästöjä. Taloussuunnittelun ja raportoinnin osalta on päästy huomattavasti tarkempaan ennustamiseen, niin sanottuun rullaavaan budjetointiin. Keskushallinnon kustannuksia pystytään kohdistamaan toiminnoille nyt yksittäisen tositteen tarkkuudella, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja muuttaa keskustelukulttuuria avoimemmaksi. Kohdentaminen ja seuranta ovat helpottuneet huomattavasti, ja myös korjaaviin toimenpiteisiin päästään tarvittaessa tarttumaan välittömästi. Hanketoimisto helpottaa arjen pyöritystä Lähdimme liikkeelle laajasta kokonaisuudesta ja kunnianhimo on matkan varrella vain kasvanut. Projekti on muuttunut tuotantolaitokseksi, jossa yksi porukka suunnittelee seuraavia askeleita, toinen ottaa jatkuvasti käyttöön jotakin osaa ja kolmas tekee käyttöönottoon liittyviä iterointeja, Lipponen kuvaa projektin monitasoisuutta. ERP-remontin taustalla ja rinnalla toteutetaan jatkuvasti myös toimintojen keskittämistä, muutosjohtamiskoulutusta sekä palvelutuotannon kehittämistä lisäämällä henkilöstöä asiakasrajapintaan. Tehokkuutta on se, että projekti miehitetään kunnolla on turha kuvitellakaan pystyvänsä hoitamaan sitä oman toimen ohessa! Deloitten suosituksesta perustimme erillisen, osana Vantaan keskushallintoa toimivan hanketoimiston, mikä osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi. Etenkin määrittely- ja käyttöönottovaiheen ajaksi on hyvä pystyä irrot- "Etenkin määrittely- ja käyttöönottovaiheen ajaksi on hyvä pystyä irrottamaan ihmisiä tähän työhön täysipäiväisesti. Projektiin tehdyn panostuksen saa kyllä tulosten myötä pois korkojen kera." Martti Lipponen 12

13 tamaan ihmisiä tähän työhön täysipäiväisesti. Projektiin tehdyn panostuksen saa kyllä tulosten myötä pois korkojen kera. Hanketoimiston perustamista edelsi laaja haastattelututkimus. Alkuvaiheessa oli muun muassa kartoitettava kymmenten erillisten järjestelmien yhtymäkohdat, joiden perusteella lähdettiin hakemaan parasta integraatioratkaisua. Samanaikaisesti järjestettiin useita muutosjohtamisen ja -valmennuksen tilaisuuksia. Halusimme antaa kaikille mahdollisuuden osallistua kehitystyöhön ja sanoa sanottavansa. Tällainen lähestymistapa on auttanut vähentämään muutosvastarintaa, vaikka se onkin hallinnollisesti hieman raskaampi järjestää, Lipponen sanoo. Kohti palvelutuotannon ohjausta Väestön ikääntyminen asettaa lähitulevaisuudessa mittavia haasteita julkisen sektorin palvelutuotannolle. Samanaikaisesti pinnalla ovat erilaiset kuntaliitokset ja pääkaupunkiseudun toimijoiden yhteishankkeet. Lipposen mukaan kehityshankkeissa täytyisikin muistaa, että rakennettavat järjestelmät olisivat ratkaisuiltaan avoimia ja rajapinnoiltaan yhteensopivia siten, että tietoa voidaan hyödyntää myös yhteistyön tiivistyessä. Tällaisissa hankkeissa on kyse kaupungin strategisesta johtamisesta. Tähän mennessä olemme tehneet vain hallinnollisten järjestelmien integraatiota, mutta jossain vaiheessa ERP tulisi yhdistää kaupungin palvelutuotantoon. Palvelusektorin ja hallintojärjestelmien integraation myötä voidaan alkaa puhua toiminnanohjauksen sijaan palvelutuotannon ohjauksesta, hän visioi. Konsultointia kilpailutuksen koukeroihin Julkisen sektorin tilaajaroolin kasvaessa julkisilta organisaatioilta odotetaan entistä vahvempaa hankintoihin liittyvää osaamista sekä uusia toimintatapoja kumppanuuksien muodostamiseen ja hallintaan. Julkinen hankinta on hankintayksiköille aika haasteellinen prosessi. Vaikka lähtökohtana onkin yleensä kokonaistaloudellinen edullisuus, ei toivottuun lopputulokseen välttämättä aina päästä, jos kilpailutuksen kiemuroissa ei osata toimia oikein, sanoo Deloitten asiantuntija Vesa Heinälä. Hankinnan sisältö, luonne ja laatu ratkaisevat, millaista kilpailuttamismenettelyä hankintayksikön on tarkoituksenmukaisinta käyttää. Yleisimmät hankintamenettelyt ovat avoin tai rajoitettu menettely, mutta käytettävissä on tietyissä tilanteissa myös esimerkiksi neuvottelumenettely. Konsultin käyttäminen helpottaa prosessin läpivientiä näissä kaikissa, mutta etenkin neuvottelumenettelyn kaltaisissa osaamislajeissa ulkopuolisen asiantuntija-avun merkitys korostuu. Avuntarve riippuu myös hankintayksikön omasta osaamisesta ja käytettävissä olevista henkilöresursseista. Asiakkaalla on käytettävissään asiantuntijamme, joilla on kokemusta jopa kymmenistä samankaltaisista kilpailutusprosesseista ja siitä, miten lopputuloksesta saadaan tilaajan kannalta mahdollisimman riskitön, kustannustehokas ja tarpeita vastaava, Heinälä kommentoi. Toisinaan korostuu juridisen asiantuntemuksen tarve, välillä teknisten yksityiskohtien tuntemus. Lähes aina on hyötyä toimittajahallintaan ja yhteishankkeiden toteutukseen liittyvästä kokemuksesta. Asiantuntijan avulla myös julkisen hankinnan voi tehdä tavalla, jossa tieto kulkee ja keskusteluyhteys osapuolten välillä säilyy hankinnan aikana. Laki sallii tämän, mutta osaaminen ja resurssit ovat usein ristiriidassa hyvien aikomusten kanssa." 13

14 Uutiset Kohti kestävää taloutta Valtiot, kunnat ja muut julkisen sektorin toimijat ympäri maailmaa taistelevat epätasapainoista budjettia vastaan, kun odotettavissa olevat tulot vähenevät suhteessa tuleviin menoihin. Kasvavat sosiaaliturva-, eläke- ja terveydenhuoltokustannukset vaikeuttavat tilannetta entisestään. Ongelma on kaksitahoinen. Toisaalta kyseessä on taloudellinen kuilu tulojen ja menojen välillä, ja toisaalta kuilu julkisen sektorin olemassa olevan toimintamallin suorituskyvyn sekä muuttuneiden talouden realiteettien välillä, kuvaa Deloitten julkisen sektorin toimialajohtaja Markus Kaihoniemi. Deloitten globaalin julkisen sektorin toimialaryhmän Red ink rising The road to fiscal sustainability -raportti tarkastelee nykyisen taloustilanteen luomia julkisen talouden kestävyyshaasteita sekä käytännön toimintamalleja niihin vastaamiseksi. Ensitarkastelulla kuilu voi vaikuttaa vain taloudelliselta ongelmalta, jonka ratkaisemisen avaimet löytyvät oikeista talouspoliittisista valinnoista. Sitä se ei pelkästään ole. Kyseessä on myös koko demokraattisen hallintomallin haaste, johon liittyvät olennaisesti julkisen sektorin kamppailu toiminnan tehostamiseksi ja ratkaisut taloustilanteen muutoksiin sopeutumiseksi. Kestävämpi talous vaatii kolmen eri vaiheen läpikäymistä. Ensin on rikottava virheelliset uskomukset julkisen talouden epätasapainon syistä. Seuraavassa vaiheessa tehdään etenemissuunnitelma kestävämmän hallinnon luomiseen. Tässä on parannettava aiempia käytäntöjä ja tuotava esille muutoksen positiivisia puolia, kuten palvelun laadun paranemista. Varsinaisessa muutosvaiheessa on tärkeää muun muassa mitata luotettavasti saavutettuja hyötyjä ja varmistaa, ettei hankeportfolio paisu sekavaksi ja hallitsemattomaksi, Kaihoniemi jatkaa. Terveystaltioilla uutta valtaa kansalaisille Eri maissa julkiset ja yksityiset terveydenhuolto-organisaatiot ovat selvittäneet terveystaltioiden (personal health records, PHR) potentiaalia kansalaisten omien terveystietojen tallentamisen ja hyödyntämisen kanavaksi. Deloitten Personal health records Helping consumers take the driver s seat -raportin mukaan terveyspalveluiden käyttäjät hyötyisivät monin tavoin eri palveluntarjoajien tiedot integroivista taltioista. Henkilöä koskevien tietojen kokoaminen eri rekistereistä yhteen paikkaan olisi perustavanlaatuinen edistysaskel terveydenhuoltosektorilla. Terveystaltio mahdollistaisi myös kansalaisen voimaannuttamisen omaa terveyttä koskevissa asioissa, kertoo Deloitten terveydenhuollon toimialatiimin vetäjä Lauri Salmivalli. Taltioon voi itse tallentaa terveyteen ja hyvinvointiin, esimerkiksi liikuntaan ja ravitsemukseen, liittyviä tietoja. Lisäksi se voi sisältää julkisten ja yksityisten toimijoiden maksuttomia tai maksullisia palveluita vaikka diabeteksen itsehoitoon. Terveystaltion kautta päästään tulevaisuudessa tarkastelemaan terveydenhuollon eri palveluntuottajien tietoja kansalaisesta. Suomessa on käynnissä parhaillaan eri hankkeita kansalaisten terveystietojen tallentamisesta. Näkyvimmän roolin on ottanut Sitran Kuntaohjelman Terveystaltio-hanke. Deloittesta maailman suurin asiantuntijaorganisaatio Deloitte Touche Tohmatsu Limited -ryhmittymä (DTTL) on noussut maailman suurimmaksi yksityiseksi asiantuntijapalveluorganisaatioksi niin henkilöstömäärällä kuin liikevaihdollakin mitattuna. Viime tilikaudella ryhmittymän keskimääräinen liikevaihto oli 26,6 miljardia dollaria, ja henkilöstömäärä kasvoi globaalisti noin asiantuntijaan. Ajanjaksolla Deloitte oli kokonaisliikevaihdoltaan nopeimmin kasvava yksityinen asiantuntijaorganisaatio. Riippumattomat tutkimusorganisaatiot Kennedy ja Gartner ovat myös arvioineet Deloitten maailman suurimmaksi johdon konsultointipalveluiden tarjoajaksi. Viime vuosina julkinen sektori on ollut yksi Deloitten nopeimmin kasvavista toimialoista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Deloitten kansainvälinen vuosikertomus löytyy osoitteesta Lue lisää osoitteesta 14

15 Henkilöstötyö tarvitsee ennaltaehkäiseviä ratkaisuja Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen julkisten palveluiden käyttämisessä, palveluiden rahoituspaineet ja sähköiset palvelut ovat suuria kysymyksiä. Entä kun yhtälöön lisätään ikääntyvän väestön aiheuttama palveluiden kysynnän kasvu, työväestön väheneminen sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan epätasapaino? Uhkaako oikeiden työntekijöiden löytyminen muuttua tulevaisuudessa arpapeliksi? Peruslähtökohta henkilöstövoimavarojen kehittämisessä on ihmisen valinnanvapaus koulutuksen, työn, urapanostusten ja asuinpaikan suhteen. Valintoihin voi vaikuttaa tarjoamalla houkuttelevia vaihtoehtoja. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt ennustavat ja suunnittelevat työvoima- ja koulutustarpeita jopa vuosikymmeniä eteenpäin. Myös yksittäisissä organisaatioissa, erityisesti työvoimavaltaisimmissa sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sivistystoimessa, henkilöstösuunnittelu vaatii kaukonäköisyyttä. Strateginen henkilöstösuunnittelu on henkilöstötyössä aikaisen puuttumisen malli. Sen avulla julkisten palveluiden tuottajat voivat ennalta varautua muuttuvien palvelutarpeiden mukanaan tuomiin uusiin osaamisvaatimuksiin sekä mahdollisen työvoimapulan aiheuttamiin ongelmiin. Tilannetta voisi verrata ennaltaehkäisevien toimenpiteiden voimakkaaseen painottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa: ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset ovat murto-osa siitä, mitä maksaa esimerkiksi akuutti tehohoito sekä koko kuntoutusketju sydäninfarktipotilaille. Myös ennakoiva henkilöstösuunnittelu tulee merkittävästi edullisemmaksi kuin palvelutasovaatimusten täyttäminen nopeilla akuuttitoimenpiteillä, kuten hoitojonojen purkamisella ylitöinä tai palveluiden ulkoistamisella pakkotilanteessa. Hyödyt strategisesta henkilöstösuunnittelusta näkyvät lisäksi henkilöresurssien parempana allokointina eri työtehtäviin, rekrytoinnin kohdentumisena kriittisiin työntekijäryhmiin ja henkilöstön osaamisen kehittymisenä organisaation toiminnan tavoitteita vastaavasti. Henkilöstösuunnittelu toimii myös tukena palveluiden uudistamisessa, muun muassa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyömallien kehittämisessä tai sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Päätökset palvelutuotantomallien uudistamisesta voidaan henkilöstön osalta tehdä valistuneemmin, kun ymmärretään kokonaisuutena esimerkiksi terveydenhuollon palvelukysynnän sijoittuminen maantieteellisesti, yksittäisten palveluiden tarve sekä niihin tarvittava osaavien tekijöiden määrä ja laatu. Kyvykkyys- ja osaamisvaatimusten tunnistaminen strategisen henkilöstösuunnittelun avulla varmistaa tehokkaasti palveluiden tuottamisvalmiuden. Pitemmän aikavälin henkilöstösuunnittelu antaa suuntaviivat myös lyhyen tähtäimen suunnittelulle, jolla sovitetaan yhteen päivittäiset työt ja tekijöiden työpanos parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvä henkilöstösuunnittelu onkin oiva keino arvokasta työtä tekevän julkisen palvelusektorin henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Katseet on aika kääntää tulevaan. Riitta Oinonen Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Deloitten terveydenhuollon toimialatiimissä. Tutkimustietoa hyötykäyttöön Deloitte-verkosto julkaisee runsaasti tutkimusraportteja julkisen sektorin ajankohtaisista aiheista. Huomasitko myös nämä? In the hot seat Reducing costs in public-sector organisations in an age of austerity Partnering for value Structuring effective public-private partnerships for infrastructure Leadership at all levels Leading public-sector organisations in an age of austerity Deloitten tutkimuksia voit tilata veloituksetta käyttöösi osoitteesta 15

16 Deloitte Deloitte on maailman suurin yksityinen asiantuntijapalveluorganisaatio. Palveluksessamme on noin asiantuntijaa yli 140 maassa. Suomessa meitä on noin 400 asiantuntijaa 6 toimistossa. Tarjoamme vankan kokemuksen ja osaamisen julkisen sektorin kehittämishaasteisiin sekä laajan valikoiman tilintarkastukseen, vero- ja lakiasioihin, johdon konsultointiin, riskienhallintaan ja yritysjärjestelyihin liittyviä asiantuntijapalveluita. Autamme asiakkaitamme menestymään vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin, uudistamaan toimintaansa ja kehittämään palveluitaan. Lähtökohtanamme on luoda aitoa lisäarvoa tuottavia, kestäviä ratkaisuja. Deloitte on Hanselin valitsema johdon asiantuntijapalveluiden puitesopimustoimittaja valtionhallinnolle vuosille Puitejärjestelyn kautta kaikki valtionhallinnon organisaatiot voivat hankkia johdon asiantuntijapalveluita Deloittelta suorahankintana tai minikilpailutuksen kautta. Palvelemme lisäksi useita kuntia, sairaanhoitopiirejä ja muuta julkishallintoa organisaatiokohtaisten puitejärjestelyjen välityksellä sekä kaikkia asiakkaitamme suorahankintojen ja tarjouskilpailujen kautta. Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu Limited, a UK private company limited by guarantee, and its network of member firms, each of which is a legally separate and independent entity. Please see for a detailed description of the legal structure of Deloitte Touche Tohmatsu Limited and its member firms Deloitte & Touche Oy, Group of Companies.

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä

Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä Helsinki 18.4.2012 Liiketoimintasi tuntija, toimialasi ymmärtäjä - Askelia menestykseen Deloitte

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä Lokakuu 2015 Tiivistelmä (1/2) Iso hanke, kuten Kansi- ja areenahanke, luo merkittäviä työllisyys- ja arvonlisäysvaikutuksia

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin

Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Palvelusetelihanke Kehitysjohtaja Tuomo Melin Toimialat ja projektikokonaisuudet palvelusetelihankkeessa Palvelusetelihankkeessa on tällä hetkellä neljä toimialaa Hammashoito Terveyspalvelut Vanhuspalvelut

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Johtava asiantuntija Tuomo Melin, Sitra

Palvelusetelihanke Johtava asiantuntija Tuomo Melin, Sitra Palvelusetelihanke Johtava asiantuntija Tuomo Melin, Sitra Strategiset tavoitteet ja keinot 1. Palvelusetelin ja avoimien hintojen kokonaisuuden strategisena tavoitteena on palvelusetelin käytön, sovellettavuuden

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448

Parasta palvelua -ratkaisu. Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Parasta palvelua -ratkaisu Johanna Mätäsaho johanna.matasaho@tiera.fi 040 670 8448 Kunnat ja kuntayhtymät 2013 40 mrd. 50 % 20 mrd. 2,5 mrd. Palvelusetelit 0,1 mrd. Ostopalvelut 2,4 mrd. Lähteet: kunnat.net/kuntatalouden

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Salla Holma, Deloitte February 2015 2015 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 1 Yleiset muutostarpeet Suomen veropolitiikassa Verojärjestelmän yleinen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Uuden sukupolven palvelu- ja organisaatiouudistuksen valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 21.2.2011 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Palvelu- ja organisaatiouudistus valtuustossa 11.10.2010 (1) Valtuustokeskustelu

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo

Tuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen

Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus. Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Integraatiotyöryhmien yhteenveto-/tilannekatsaus Valtuustoseminaari 4.5.2015 Tiina Kirmanen Yleistä Eksote kantaa järjestämis- ja tuottamisvastuun kuntalaisten sosiaalija terveyspalveluista kuntien osoittamalla

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen

Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Suomi teknologiapohjaisten hyvinvointipalvelujen globaalina edelläkävijänä? 9.12.2009 Mikko Kosonen Lähtökohtana hyvinvoinnin ja talouden tasapainoinen kehittäminen Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot