Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15

Transkriptio

1 Sivu 1/10 Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo Diaarinumero: 81/575/ PERUSTIEDOT Hakija (koulutuksen järjestäjä) Helsingin kaupunki Hakijan virallinen sähköpostiosoite Y-tunnus Yhteyshenkilö Mervi Willman Sähköposti Postiosoite PL 3000 Postinumero Postitoimipaikka Helsingin kaupunki 1 Allekirjoitusoikeuden omaava henkilö Lisa Pohjolainen Sähköposti liisa.pohjolainen@hel.fi Maakunta Uusimaa Omistajatyyppi Kunta/kuntayhtymä Asiointikieli Suomi

2 Sivu 2/10 2. LUKION TIEDOT Lukion nimi Helsingin luonnontiedelukio Yhteyshenkilö Timo Hartikka Sähköposti Postiosoite Mäkelänkatu 84 Postinumero Postitoimipaikka Helsinki Lukio antaa Nuorten lukiokoulutusta Lukion opiskelijamäärä tai enemmän Lukion opetuskieli Suomi Lisäksi opetusta annetaan seuraavilla kielillä Lukion erityinen tehtävä (OKM:n myöntämä lupa) Kyllä Mikä? Luonnontiede Koulutuksen järjestäjän päättämä lukion painotus tai linja Ei

3 Sivu 3/10 3. KEHITTÄMISKOKEMUKSET JA NYKYTILAN ARVIOINTI Lukion toteuttamat kehittämishankkeet ja muu kehittämistyö vuosina (enintään kolme kuvausta) 1 Hanke tai muu kehittäminen YOYO-opinto-ohjauksen kehittämishanke (Espoo- Helsinki-Vantaa) Hankkeen keskeiset tavoitteet olivat 1. opiskelijan henkilökohtaisen jatko-opintoihin orientoivan suunnitelman laatiminen 2. koko koulun osallisuus opinto-ohjaukseen 3. lukiokoulutuksen järjestäjien ja lukioiden yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa 4. yhteistyön kehittäminen työvoimaviranomaisten kanssa 5. yhteistyön kehittäminen alueen elinkeinoelämän kanssa. Aikataulu Hankekausi Rahoittaja Opetus- ja kulttuuriministeriö Osallistujat Helsingistä mukana olivat Alppilan lukio, Helsingin kuvataidelukio, Helsingin luonnontiedelukio, Kallion lukio, Itäkeskuksen lukio ja Vuosaaren lukio. Lisäksi mukana olivat lukiot Espoosta ja Vantaalta.

4 Sivu 4/10 2 Tulokset/tuotokset (lyhyesti) Projektissa kehitettiin Wilma-lomakkeet lukioopintojen ja jatko-opintosuunnitelman tueksi. Ryhmänohjaajia tuettiin opintojen seuraamisessa hyödyntämällä edellä mainittuja Wilma-lomakkeita. Ryhmänohjaajia ja aineenopettajia perehdytettiin oman aineen jatko-opintomahdollisuuksiin ja työelämään. Kaikki ykkösvuoden ryhmänohjaajat osallistuivat opettajien TET:iin. Projektissa tehtiin vierailut naapurikaupungin lukioiden välillä. Projektin seurauksena koulussa on tehty ro-käytänteiden kehitystyötä, jonka näkyvinä tuloksina ovat olleet mm. pidennetyt ryhmänohjaustuokiot ja ryhmänohjaajan opas. Rooli hankkeessa (jos kyseessä verkostohanke) Yksi osallistuvista lukioista. Projektia veti Helsingin opetusviraston projektityöntekijä. Hanke tai muu kehittäminen Science-project: Energy from Sun to Life Yhteistyöprojektiin osallistui lukiolaisia Pariisista ja Tukholmasta sekä Helsingin luonnontiedelukiosta. Jokaisesta koulusta mukana oli luonnontiedeaineiden opettajia sekä englannin opettaja. Projektin aiheena oli auringosta peräisin oleva energia ja tavoitteena oppia kokeellisen työskentelyn menetelmiä ja luonnontieteellistä sanastoa englanniksi. Projektin yksi osa-alue oli tiedekeskusyhteistyö. Jokaisen tapaamisen osana oli työskentelyä paikallisessa tiedekeskuksessa: Naturvetenskapens Husissa, Cité des Sciencessa ja Heurekassa. Aikataulu Rahoittaja EU-hanke Osallistujat Helsingin luonnontiedelukio, Blackebergs Gymnasium (Tukholma), Honoré de Balzac Lycée (Pariisi). Tiedekeskukset: Heureka, Vetenskapens hus, La Villette

5 Sivu 5/10 3 Tulokset/tuotokset (lyhyesti) Laaja energia-aihe jaettiin osa-alueisiin, jotka jaettiin kunkin koulun vastuulle. Tukholman tapaamisen aiheena olivat aurinkoenergia ja kasvihuoneilmiö. Helsingin tapaamisessa käsiteltiin uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästökeinoja. Pariisin kokoontumisen aikana keskityttiin kasveihin ja fotosynteesiin vierailemalla kasvitieteellisessä puutarhassa ja tekemällä kasvitutkimuksia. Rooli hankkeessa (jos kyseessä verkostohanke) Yksi osallistuvista lukioista. Hanke tai muu kehittäminen Helsingin kaupungin lukioiden ekampus-hanke Tavoitteita: 1. Dynaamisen, ilmiöpohjaisen opetussuunnitelman rakentaminen 2. Opetus- ja opiskelukäytänteiden kehittämien 3. Verkkooppimisympäristön suunnittelu (eportfolio, ehops) 4. TVT:n arviointikäytön kehittäminen 5. Opettajien verkko-opetuksen osaamisen kehittäminen Aikataulu Alkanut vuonna 2012 ja jatkuu edelleen. Rahoittaja Helsingin kaupunki. Opetushallitus Osallistujat Helsingin kaupungin lukiot (11 lukiota) ja Stadin ammattiopisto

6 Sivu 6/10 Tulokset/tuotokset (lyhyesti) Hankkeen myötä Helsingin kaupungin lukioissa on otettu käyttöön eportfolio-oppimisympäristö ja ehops-työkalu. Ilmiöpohjaista oppimista on tehty kouluissa näkyväksi. Meillä on järjestetty erityistehtävämme mukaisesti mm. vesi- ja metsäaiheisia kursseja. Kursseilla on hyödynnetty monipuolisesti ilmiöpohjaiseen oppimiseen sopivia käytänteitä: teknologiaan pohjautuvaa oppimista ja tulosten keräämistä, luokkahuoneen ulkopuolista työskentelyä ja vierailuja aiheeseen liittyvissä kohteissa. Vierailukohteina ovat olleet mm. Helsingin yliopiston opetuslaboratoriot, UPM:n tehtaat ja kansallispuistot. Rooli hankkeessa (jos kyseessä verkostohanke) Yksi osallistuvista lukioista. Lukion vahvuudet - mitä osaamista ja kokemuksia lukio voi tuoda lukioiden kehittämisverkostoon? Olemme luonnontieteisiin erikoistunut erityistehtävälukio. Luonnontiedelinjalla opiskelee kolmannes opiskelijoistamme, ja lisäksi meillä on laaja yleislinja; yhteensä opiskelijoita on 735. Koulullamme on ison lukion vahvuudet: kurssitarjontamme on laaja, ja sekä kielten että kaikkien reaaliaineiden kursseja pystytään toteuttamaan monipuolisesti. Se mahdollistaa oppiainerajat ylittävät yhteistyökurssit, joita koulussa on toteutettu ja suunnitteilla (ilmiöinä esimerkiksi vesi, metsä, Itämeri, Shakespeare). Erityisesti luonnontiedeaineissa meillä on tehty yliopistoyhteistyötä, ja yhteistyöhankkeita on nytkin kehitteillä. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisessa ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämisessä olemme pitkällä. Ensi syksystä lähtien jokainen kouluun tuleva opiskelija kehittää sähköisen oppimisen taitojaan tavoitteellisesti. 4. KEHITTÄMISKOHTEET JA- SUUNNITELMA Lukion omat tärkeimmät kehittämistavoitteet ja alustava suunnitelma niiden saavuttamiseksi

7 Sivu 7/10 1. Opiskelutaitojen kehittäminen Opiskelutaitojen kehittämisen tavoitteena lukiossamme on opiskelijoiden itsesäätelytaitojen vahvistaminen, itseohjautuvuuden lisääminen ja oppimisen välineiden, etenkin sähköisten oppimisympäristöjen ja sovellusten, käytön varmentaminen ja monipuolistaminen. Näihin tavoitteisiin pyritään muun muassa ohjaamalla opiskelijoita käyttämään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Syksystä 2016 alkaen kaikki lukiossamme aloittavat opiskelijat osallistuvat opiskelutaitokurssille, joka painottuu digitaitojen monipuolistamiseen. Kurssi toteutetaan käytännössä jonkin ensimmäisen jakson oppiaineen aloituskurssia laajentamalla. Opiskelija syventyy oppiaineen sisältöihin tavallista perusteellisemmin ja tuottaa kurssin aihepiireihin liittyvän oman työn. Työn tekemisessä käytetään tehtävään soveltuvia sähköisiä oppimisympäristöjä ja sovelluksia, ja samalla harjaannutaan niiden käyttöön. Tämän opiskelutaitokurssin, "digikurssin", suunnittelun pohjaksi olemme toteuttaneet koulussa kyselyn, jolla olemme selvittäneet opiskelijoidemme tähänastisia kokemuksia digioppimisesta. 2. Arvioinnin kehittäminen Tavoitteenamme on uudistaa arviointikäytänteitä uusia oppimistilanteita tukemaan. Haluamme kytkeä digitalisaation tuomat mahdollisuudet luovaan tuntikaavion käyttöön, joka palvelisi oppimista, ei pelkkää kurssien suorittamista. Vaikka eri aineissa arviointi onkin vuosien varrella monipuolistunut, jakson loppuun sijoittuva koeviikko korostaa yksittäisen kokeen merkitystä arvioinnissa ja näin vaikuttaa kurssiarvosanoihin liiaksi. Selvitämme koeviikon erilaisen tuntikaavion hyödyntämistä uudella tavalla. Ideana on se, että (nykyisen koeviikon tapaan) esimerkiksi reilun viikon ajan jokaisen päivänä pidetään vain yhden kurssin tunteja. Niitä ei kuitenkaan käytetä perinteisiin kurssikokeisiin, vaan työskentelyaikaa voisi hyödyntää monella tapaa. Tällaisen toisen tuntikaavion mukaisen viikon voisi sijoittaa heti uuden jakson alkuun tai vaikka jakson keskelle niin, että se tukisi oppimista monipuolisesti. Tietoteknisten sovellusten kehittyminen antaa uusia käyttökelpoisia työvälineitä arviointiin. Tietokone sopivine ohjelmistoineen antaa koko ajan välittömän

8 Sivu 8/10 palautteen tehdystä työstä, mikä tukee opiskelijan itsearviointia. Miten kehittämistoiminta ja sen tulokset integroidaan osaksi lukion toimintaa? (resursointi, tulosten/ tuotosten vakiinnuttaminen toimintakulttuuriin, toiminnan ja tulosten arviointi ) Lukiossamme on johtoryhmä, jossa on mukana rehtori, apulaisrehtori ja kolme opettajaa. Johtoryhmä toimii kehittämishankkeiden ohjausryhmänä. Opettajat muodostavat tiimejä ja työryhmiä, joita vetävät opettajat kutsutaan laajennettuun johtoryhmään muutaman kerran lukuvuoden aikana. Tiimejä ja työryhmiä vetävät opettajat saavat korvauksen tehtävästään. Työskentelyyn resursoidaan myös yhteistä suunnitteluaikaa. Laajennetussa johtoryhmässä sekä tiimeissä ja työryhmissä ideoidaan uusia käytänteitä ja kehitetään vanhoja toimivammiksi. Kun mahdollisimman monet opettajat osallistuvat kehittämistyöhön, uudet käytänteet siirtyvät toimintakulttuuriin luontevasti. Kaikissa tiimeissä ja työryhmissä on mukana myös opiskelijoita. Teemme joka lukuvuodelle toimintasuunnitelman, jota arvioidaan kevään toimintakertomuksessa. Tällä varmistetaan koko opettajakunnan ja opiskelijakunnan osallistuminen toiminnan arviointiin. Toimintasuunnitelma ja -kertomus hyväksytetään lisäksi lukiomme johtokunnassa. Lukion kehittämisen painopiste. Seuraavista kolmesta lukioverkoston kehittämisalueesta valitaan yksi, johon lukio erityisesti keskittyy omassa kehittämistoiminnassaan 1) Pedagogiikka: Pedagogiikkaa kehitetään osallisuutta, vuorovaikutusta, laaja-alaista osaamista sekä oppiainerajat ylittävää oppimista tukevaksi. Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti tarkoituksenmukaista opetuskäyttöä kehitetään ja lisätään. Opiskelijan arviointia kehitetään. 5. YHTEISTYÖ JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN

9 Sivu 9/10 Kehittäminen aiotaan toteuttaa yhteistyössä seuraavien koulutuksen järjestäjien ja lukioiden kanssa (alueellinen tai teemallinen lukioyhteistyö) Lukion nimi 1 Helsingin medialukio 2 Koulutuksen järjestäjän nimi Helsingin kaupunki Mäkelänrinteen lukio Helsingin kaupunki Mahdolliset muut kehittämiseen osallistuvat yhteistyökumppanit (korkeakoulut, yritykset, kolmas sektori jne.) Muodostamme yhdessä Mäkelänrinteen lukion ja Helsingin medialukion kanssa Helsingin kaupungin suurimman lukiokokonaisuuden, jonka yhteenlaskettu opiskelijamäärä on noin Teemme kiinteää yhteistyötä tällä hetkellä esimerkiksi järjestämällä yhteisesti lukiokursseja, joiden opiskelijamäärät muuten jäisivät vähäisiksi. Olemme järjestäneet myös opettajien täydennyskoulutustilaisuuksia. Yhteistyökoulumme ovat kiinnostuneita kehittämisverkostossa syntyneiden ajatusten ja toimintojen jakamisesta ja testaamisesta. Yhteistyömme yliopiston LUMAkeskuksen kanssa voi tulla tässä hankkeessa myös kysymykseen. Voimme jakaa kokemuksia yliopistoyhteistyöstä muiden kehittämisverkostolukioiden kesken. Miten kehittämistyöstä tiedotetaan ja miten tulokset levitetään omissa verkostoissa? Tiedotus ja tulosten levittäminen hoidetaan erilaisissa tapaamisissa, joita järjestämme yhteistyökumppaniemme kanssa. Luonnollisesti sähköiset mediat ovat tehokkaassa käytössä. Onko lukio kiinnostunut toimimaan alueellisena ja/ tai teemakohtaisena koordinaattorina kehittämislukioverkostossa? (koordinaattori toimii järjestelyvastuussa alueellisissa verkostotapaamisissa, koulutuksissa tms.) Kyllä

10 Sivu 10/10 Lisätietoja Olemme valmiit keskustelemaan koordinaattorina toimimisesta, kun verkosto ja koordinaattorin tehtävät täsmentyvät. Koska hankkeeseen ei ole osoitettu lisäresurssia, haluamme arvioida mahdollisuuksiamme koordinaattoritehtävässä.