Aivovaurion aiheuttamat ongelmat (1/3)

Transkriptio

1 Ohjeita ja vinkkejä havainnointiin sekä varhaisen kuntoutuksen aloittamiseen kevät 2012 Ft Erja Ahola ja sh Päivi Puoliväli Aivovaurion aiheuttamat ongelmat (1/3) Aktiviteettiin vaikuttavat tekijät: Ymmärtää, mitä sanotaan ja mitä odotetaan, puhe Toiminnan arviointi ja ohjaus Motivaatio, valmius suorittaa toimintaa Näkö ja käsi-silmäkoordinaatio / vartalo-silmäkoordinaatio Aivovaurion aiheuttamat ongelmat: Ei ymmärrä, mitä sanotaan tai odotetaan, puhe? muisti? tiedon käsittely? Toiminnan arviointivaikeus Ei pysty tai halua suorittaa toimintaa, miksi?, tavoite? Näkökenttäpuutos ja puuttuva pään kompensaatio, oman kehon ja toisten ihmisten huomiointivaikeus 1

2 Aivovaurion aiheuttamat ongelmat (2/3) Tonus Lihasaktiviteetti Selektiiviset liikkeet Koordinaatio Hyper-, hypo- tai sekatonus Lihasaktiviteetin puute Stereotyyppiset liikkeet tiettyyn malliin Sujuvien ja koordinoitujen liikkeiden suorittamisen vaikeus Aivovaurion aiheuttamat ongelmat (3/3) Tasapainoreaktiot Tunto Kokemus liikkeestä, kehonkaava Puutteelliset asennonhallinta, liike- ja suojareaktiot, pelko Puuttuva/heikentynyt tunto ja halvaantuneen puolen huomiointi Häiriintynyt kehonkuva, vaikeus suunnitella liikkeitä ja toteuttaa niitä halvaantuneella puolella 2

3 Havainnoinnin häiriöistä (1/7) NEGLECT = halvaantuneen puolen tahaton huomiotta jättäminen. Vaurioituneen aivopuoliskon puutteellinen valmiustila käsitellä sisään tulevaa informaatiota. Ruokailussa vasen puoli lautasesta jää syömättä, ei löydä pöydältä vasemman puolen tavaroita Pukiessa vasen puoli jää puutteellisesti, huolimattomasti tai kokonaan pukematta, ei löydä kaapista vasemmalta puolelta vaatteita Pesiessä vasen puoli jää puutteellisesti tai kokonaan pesemättä ja kuivaamatta, partaa ajaa vain oikealta samoin hiusten kampaaminen Havainnoinnin häiriöistä (2/7) Liikkuessa ei käänny vasemmalle, kaartaa vastakkaiseen suuntaan, ei huomaa vasemman puolen esteitä, törmäilee Saattaa istua hutiin Nukkuu ns. paremmalla kyljellä 3

4 Havainnoinnin häiriöistä (3/7) Kellossa ei löydä numeroita vasemmalta puolelta Lukiessa aloittaa lukemisen keskeltä riviä Kynätehtävissä, esim. kopioinnit tai kellotaulu, vasen puoli jää piirtämättä Havainnoinnin häiriöistä (4/7) PUSHER = työntäminen, usein neglectin kanssa Työntö hemipuolelle, pää kääntynyt ja kallistunut toimivalle puolelle, liikaa työntöä toimivassa jalassa/kädessä Selinmakuulla banaaniasento, pää irti tyynystä, toimiva käsi tukeutuu lujasti ja toimiva jalka työntää alustaa Istuessa ja siirroissa työntäminen voi korostua ja seistessä hemijalka voi nousta ilmaan ja askellus sillä ei tahdo onnistua tai menee ristiin 4

5 Havainnoinnin häiriöistä (5/7) Neglect + Pusher-potilaalla on usein... Toimiva puoli yliaktiivinen, huomaa pikkutarkasti kaiken toimivalla puolella tapahtuvan Tarraamista, rauhattomuutta koska ei tunnista missä on Tilanteiden hallitsemattomuutta esim. kurottelee tuoliin istumaan sen nähdessään jo etäältä (impulsiivisuus, sairauden tunnottomuus) Havainnoinnin häiriöistä (6/7) MUUT: Apraksia: Pyydettäessä potilas ei pysty suorittamaan liikettä, mutta spontaanisti se onnistuu. Perseveraatio: Juuttuminen liikkeeseen, toimintaan Agnosia: Potilas ei tunnista tuttuja esineitä, eikä tiedä mitä niillä tehdään 5

6 Havainnoinnin häiriöistä (7/7) Käytännön esimerkkejä: Ruokaillessa ei löydä oikeaa otetta ruokailuvälineistä, liikkeen suunta hukassa, väärä järjestys, juuttumista. Pukiessa ei tiedä mitä vaatteella tekisi, pukee väärinpäin tai väärässä järjestyksessä, ei löydä hihaa tai lahjetta, vaikeus asettaa omaa kehoa/raajoja suhteessa vaatteeseen (suuntien ja tilasuhteiden hahmottaminen) Peseytyy väärillä välineillä (suihkulla hankaa ihoa), käden suunta virheellinen (suihkuttaa seiniä) tai pesee väärässä järjestyksessä Kaksikätiset toiminnot voivat olla hankalia AIVOT MUOVAILUVAHAAKO? Kuntoutus perustuu näkemykseen aivojen joustavuudesta. Hermoston muotoutuvuus on toimintojen palautumisen tärkein tekijä. Kuntoutuksella vaikutetaan hermoverkkojen uudelleen järjestäytymiseen, joka on parhaimmillaan heti sairastumisen jälkeen. Ensimmäiset 3 kk tehokkainta kuntoutumisen aikaa. 6

7 KUNTOUTTAVA HOITO 24h/vrk Hoitohenkilökunnan rooli tärkeää alkuvaiheessa ja yhteistyö eri ammattiryhmien välillä korostuu. Toteutusta ympäri vuorokauden. Potilas on aktiivinen osallistuja, ohjataan potilasta aktiiviseen toimintaan ja autetaan vain tarvittaessa. Tärkeää ohjata myös omaisia. Potilas pyrkii suorittamaan kaikki päivittäiset toiminnat mahdollisimman normaalisti. Avustus vain tarvittaessa manuaalisesti tai verbaalisesti. Pyritään saamaan aikaan paljon toistoja. Huom! Myös riittävä lepo tärkeää. Valvonnassa vuoteessa Pääsääntö: 24 tuntia vuodepotilas Kysy liikkumislupa kierrolla Istumalupa: vuoteessa, vuoteenlaidalla Vessalupa: tuolilla, kävellen Vapaa liikkuminen Huomioi verenpainetaso, etenkin vuotopotilailla. 7

8 Lepo on hoitoa Pyritään rauhoittamaan valvontahuone ylimääräisestä hälystä. Anna potilaan nukkua, herätä kuitenkin säännöllisesti, jotta huomaat mahdolliset muutokset voinnissa. Älä luota pelkästään monitoriin. Hoitaessasi koskettele, kysele, ole kontaktissa potilaan kanssa. Ei unilääkkeitä ilman lääkärin lupaa. Perustele, kerro ja toista Potilaalle Omaiselle Valvonnan rauhoittaminen Ravinnotta oleminen Levon merkitys 8

9 Alkuvaiheen levolla ja tarkkailulla pyritään ehkäisemään/huomaamaan aivoinfarktin / vuodon kasvaminen infarktiödeeman kehittymien, tai suureneminen likvorkierron häiriö VIRIKETTÄ, VIRIKETTÄ, VIRIKETTÄ... Mahdollisimman paljon näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistimuksia halvaantuneelta puolelta. Huonejärjestelyt vaikuttavat potilaan mahdollisuuteen havainnoida ympäristöään. Kaiken toiminnan (hoitotoimenpiteet, siirrot, lääkärinkierrot, omaisten vierailut jne.) tulee tapahtua halvaantuneelta puolelta. Virikkeellinen ympäristö. Huoneessa YÖPÖYTÄ, valokuvat, ovi, TV jne. halvaantuneelle puolelle. Ruokasalissa / yhteisissä tiloissa potilaan sijoittuminen pöydän ääreen niin, että mahdollisimman paljon ärsykkeitä tulee halvaantuneelta puolelta. 9

10 MOBILISAATIO Rekanalisaatio tapahtuu usein muutamassa tunnissa joko liuotushoidolla tai ilman, useimmiten 1-2 vuorokauden kuluessa oireiden alusta. Liuotuksen jälkeen potilaan oltava 24 tuntia vuodelevossa. Tukoksen ollessa laaja tai sen sijaitessa aivoselkäydinnestekiertoa estävässä paikassa pyritään aivojen turpoamista estämään. Vuode 30 asteen kohoasentoon!...pötköllään, PITKÄLLÄÄN, KUPPEELLAAN Huomioi riittävä lepo (vierailijoiden määrä, hälinä huoneessa)! Kylkiasennot suositeltavia, vähentävät mm. huimausta ja valmistavat kävelyyn. Liiallinen selinmakuu lisää spastisuutta ja epäsymmetriaa. Ei suositeltava asento. Riittävästi tyynyjä (pehmeät/kuutiotyynyt) asennon tukemiseen. 10

11 ASENTOHOITO (1/7) Potilaan lepoasennoilla ja siirtymistavoilla vuoteessa sekä vuoteesta pois on merkitystä kuntoutumiseen. Asento tärkeä sekä vuodelevossa että istuessa. Asentojen tulee olla vaihtelevia. Asentohoito vaikuttaa: - liikkuvuuteen ja symmetriaan - tuntopalautteeseen ja lihasjänteyteen - liikkumisen ja toimimisen uudelleenoppimiseen - hengitystoimintaan ja yleiskuntoon - kehon hahmottamiseen ASENTOHOITO (2/7) Asentohoitoja toteuttaessa: Säädä sänky sopivalle korkeudelle. Älä nosta selällä tai hartioilla; käytä siirroissa alaraajojen lihaksia (lonkkien ja polvien koukistus) sekä omaa painonsiirtoa. Ole mahdollisimman lähellä potilasta. Aktivoi potilas mukaan. 11

12 ASENTOHOITO (3/7) KYLKIMAKUU HALVAANTUNEELLA KYLJELLÄ Pää ja niska tuettuna keskiasentoon Olkapää pois vartalon alta, lapaluun huomiointi Halvaantuneen käden kämmen ylöspäin Halvaantunut alaraaja suorana, päällimmäinen alaraaja tuetaan lonkka ja polvi koukkuun ASENTOHOITO (4/7) KYLKIMAKUU TOIMIVALLA KYLJELLÄ Pää ja niska tuettuna keskiasentoon Halvaantunut yläraaja tuetaan hartiasta sormenpäihin Halvaantunut alaraaja tuetaan polvi ja lonkka koukkuun 12

13 ASENTOHOITO (5/7) KYLKIMAKUU KOVIA TYYNYJÄ KÄYTTÄEN Potilailla, joilla on havainnoinnin häiriöitä ja levottomuutta, käytetään kovempia kuutiomaisia tyynyjä antamaan parempaa tunnistusta kehosta ja ympäristöstä ASENTOHOITO (6/7) ISTUMINEN SÄNGYSSÄ Vain jos siirto pyörätuoliin on mahdoton. Sängyn pääty mahdollisimman ylhäällä Ylävartalo tuettu tyynyillä keskiasentoon (tähkäasento) Pää vapaasti, tuki kuitenkin tarvittaessa Yläraajat tuettuna vuodepöydällä Alaraajat ojennettuina 13

14 ASENTOHOITO (7/7) ISTUMINEN PYÖRÄTUOLISSA Liikkumisväline niin kauan kunnes kävely on hallittua Vartalo ojentuneena (huom! lanneranka) Yläraajat kyynärvarsista pöytätasolla, halvaantuneen olkapään ja yläraajan tukeminen, vartalon symmetria Polvet ja lonkat 90 asteen kulmaan Jalkapohjat tukevasti alustalla tai jalkatuilla OHJAAMINEN Voidaan vaikuttaa eri aistikanavien kautta. Verbaalinen tai manuaalinen (tilannevihjeet, näyttö). Ohjauskeinon valinta potilaan oppimistason mukaan. 14

15 OPPIMISEN ERI TASOT TUNNISTAMISEN TASOLLA henkilö ei ymmärrä mitä esineillä tehdään. ALOITTAMISEN TASOLLA henkilö tunnistaa tilanteen, osaa aloittaa toiminnan, mutta ei osaa valita eri mahdollisuuksista loogisesti. ENNAKOINNIN TASOLLA henkilö osaa valita esillä olevista tavaroista, mutta ei osaa hakea puuttuvia esineitä. JÄRJESTÄMISEN TASOLLA henkilö selviytyy tutussa tilanteessa. Myös näkökentän ulkopuolella olevat tavarat löytyvät. TUOTTAMISEN TASOLLA henkilö pystyy suunnittelemaan ja soveltamaan toimintoja eri tilanteissa. OPPIMISEN TASOT, AIVOVAMMAN VAIKEUSASTE JA OHJAUKSEN LAATU... Verbaalinen ohjaus/ abstrakti 5.Tuottamisen taso Lievä toiminnanva- Manuaalinen ohjaus/ 4. Järjestämisen taso jaus / aivovamma konkreettinen Keskivaikea toiminnanvajaus/ 3. Ennakoinnin taso aivovamma Vaikea toiminnanvajaus/aivovamma 2. Aloittamisen taso Erittäin vaikea toiminnanvajaus/aivovamma 1.Tunnistamisen taso 15

16 ...OPPIMISEN TASOT, AIVOVAMMAN VAIKEUSASTE JA OHJAUKSEN LAATU Portaiden yläpäässä hoitotyön sisältö muuttuu enemmän sanalliseksi ohjaukseksi, mutta määrällinen tarve on usein suuri. Oppimisen taso määrittää mitkä aistikanavat ovat tarkoituksenmukaisimpia vaikuttamisväyliä: - Tasoilla 4 ja 5 painottuvat auditiivinen ja visuaalinen kanava. - Tasot 1,2 ja 3 tarvitsevat kinesteettis-taktiilisen (tunto/kosketus/liike) kanavan. SIIRTYMINEN PYÖRÄTUOLIIN Siirrä potilas istuessa riittävän reunalle, jalkapohjat lattialle Ohjaa potilaan vartalo eteen, potilaan olkapää tukeutuu avustajan lantioon. Ote molemmilla käsillä potilaan kyljistä Toinen avustaja potilaan takana, ote potilaan pakaroiden alla Edessä oleva avustaja kyykistyy, siirtäen painoaan taaksepäin. Potilaan lantion irrotessa alustalta takana oleva avustaja siirtää potilaan lantiota tuolia kohti 16

17 MEDIKES: Hoito-ohjeet > Hoito- ja potilasohjeet > Fysiatria > Toispuolihalvaantuneen asentohoito-ohjeet Neurologia > Nielemisongelmaisen potilaan ruokailu 17