RAVINNENEUTRAALI KUNTA -TYÖPAJOJEN JA YHTEENVETO

Transkriptio

1 RAVINNENEUTRAALI KUNTA -TYÖPAJOJEN JA YHTEENVETO TIIVISTELMÄ RANKU-hanke järjesti kaikille ravinteiden kierrätyksestä ja kuntien kehittämisestä kiinnostuneille kaksi kaikille avointa työpajaa. Ensimmäinen työpajoista pidettiin Varsinais-Suomessa ja toinen Satakunnassa Työpajoissa keskusteltiin ravinteiden kierrätysmahdollisuuksista ja kuntien roolista ravinteiden kierrätyksen edistäjinä. Työpajojen keskeinen viesti oli se, että kunnat ovat tärkeitä ravinteiden kierrätyksen edelläkävijöitä ja mahdollistajia alueellaan. Työpajoihin osallistui yhteensä 32 henkilöä. Kunta voi ravinteiden kierrätystä tehostamalla saavuttaa pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä ja samalla vähentää ympäristöön kohdistuvia päästöjä. Ravinteiden käytön tehostaminen voi vahvistaa myös aluetaloutta esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien, innovaatioiden ja ympäristön tilan parantumisen kautta. Lisäksi se tuo kunnille ja alueen yrityksille positiivista näkyvyyttä. 1 TYÖPAJOJEN TOTEUTUS Työpajojen alussa pidettiin ravinteiden kierrätykseen liittyvä orientaatioluento (liite 1), jonka jälkeen työpajojen osallistujat miettivät ravinnekierrätysideoita pienryhmissä kahdessa vaiheessa. Orientaatioluennossa korostettiin taloudellisen näkökulman ja verkostoitumisen merkitystä ravinteiden kierrätyksen kehitystyössä. Ensimmäisessä vaiheessa osallistujat miettivät sitä, mitä massoja pitäisi kierrättää ja mitä hyötyä tästä syntyy ympäristölle, ihmisille, yrityksille ja kunnille. Toisessa vaiheessa ryhmät pohtivat sitä, keitä osapuolia ravinteiden kierrätykseen tarvitaan ja mitä kunnan pitäisi tehdä ravinnekierrätysideoiden toteuttamiseksi. Lisäksi pohdittiin sitä, miten Ravinneneutraali kunta (RANKU) -hanke voisi edistää esiin nousseiden ravinnekierrätysideoiden toteutumista. Pienryhmien sihteerit kirjasivat ideat vastauslomakkeelle ja ryhmät esittelivät ideat. Ideoista keskusteltiin ryhmissä. Lomakkeille kirjatut ideat ja keskusteluissa esiin nousseet asiat on kuvattu seuraavassa luvussa. 1

2 2 TYÖPAJOJEN TULOKSIA 2.1 Varsinais-Suomen työpaja ( ) Työpajassa tärkeimpinä kierrätettävinä massoina esiin nousivat jätevedenpuhdistamon lietteet, haja-asutuslietteet, biojätteet, järviruoko, ravinteet (niiden hyödyntäminen peltoviljelyssä) ja lanta. 1) Jätevedenpuhdistamolietteet ja haja-asutuslietteet Lietteiden osalta todettiin, että yhä suurempi osa lietteiden ravinteista tulisi pystyä hyödyntämään peltojen lannoitekäytössä. Samalla kiinnitettiin huomiota myös lietteiden sisältämiin haitta-aineisiin, ja niiden määrän vähentämiseen liittyviin haasteisiin. Jätevesilietteisiin kulkeutuvien haitta-aineiden määrää tulisi vähentää. Ravinteiden kierrättämisen tehostamisideoina nousivat esiin: haitattomampien aineiden sekä tehokkaampien puhdistusmenetelmien kehittäminen ja jätevesilietteiden käytön vaikutuksiin liittyvä tutkimus. Tutkimuksen osalta nousi esiin jätevesilietteiden peltokäytön esteiden selvittäminen. Haja-asutuslietteiden osalta toivottiin lisää vastaanottokapasiteettia lietteiden syntypaikkojen lähelle. Vaihtoehtoina tähän esiin nousivat vastaanottopisteiden toteuttaminen siirtoviemäriin ja kiinteistökohtaisen lietteen separointi sakoauton laitteistolla. Käyttää omistajaohjausta jätevedenpuhdistamoyhteistyössä Jalostaa ravinteiden kierrätystä edistäviä hankintakriteereitä Tarkastella hankintoja ravinteiden kierrätyksen kannalta ja lisätä omistajaohjausta viemärilaitoksissa ja puhdistamoilla, jotta ravinteiden kierrätystä tukevat periaatteet toteutuvat hankinnoissa Tukea turvallisten lietepohjaisten kierrätysravinteiden käyttöä Edistää/toteuttaa jätevesilietteiden peltokäyttöön liittyviä kokeiluja, testauksia, neuvontaa ja koulutusta haitta-aineista 2

3 2) Biojätteet Biojätteiden kompostoinnin tehokkuutta tulisi parantaa ja biojätteet tulisi kerätä sekä hyödyntää paikallisesti. Mitä kunta voisi tehdä tehdä idean toteuttamiseksi? Järjestää tai mahdollistaa paikallisten keräyspisteiden toteuttaminen sekä järjestää kompostoidun biojätteen hyödyntäminen Luvittaa keräys- yms. pisteet Hyödyntää kompostoitua biojätettä viherrakentamisessa 3) Järviruoko Järviruo on korjuuseen soveltuvien alueiden maanomistajien yhteystietojen kartoittamiseen toivottiin resursseja ruo on korjuun edistämiseksi. Lisäksi tulisi kehittää tehokkaampia järviruo on korjuumenetelmiä ja etsiä järviruo olle uusia käyttökohteita. Edistää paikallista järviruo on korjuuta ja hyötykäyttöä (kannustaminen, tiedotus, koordinointi ja neuvonta) Luoda verkostoja maanomistajien, ruo on korjaajien ja käyttäjien välille Toimia tiedonvälittäjänä (esim. keskeisten toimijoiden yhteystiedot ja hyvät toimintatavat liittyen korjuun suunnitteluun ja toteutukseen) 3

4 4) Ravinteet Toimia esimerkkinä ja mahdollistajana (esim. maanomistajan roolissa) Välittää tietoa (esim. koulutus ja hankkeiden toteutus) Nostaa esiin hyviä viljelykäytäntöjä ja niitä noudattavia maatiloja/maaseutuyrityksiä sekä luoda sitä kautta positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä Maatalouden ravinnekierrätyksen tehostamistoimenpiteinä esiin nousivat maan rakenteen ja pellon kasvukunnon parantaminen. Keinoina tähän ehdotettiin kalkitusta ja eloperäisten lannoitteiden käyttöä. Kierrätysravinteiden käytön edistämiseksi nostettiin esiin myös lantapankin kehittäminen. Tätä kautta voisi levittää tietoa tarjolla olevista lannoista, lannan tarvitsijoista, kierrätysravinteista ja koneurakoitsijoista. Samassa yhteydessä voisi tiedottaa myös kierrätysravinteiden hyödyistä ja turvallisesta käytöstä. Maatalouden vesiensuojelun edistämiseksi ehdotettiin myös kipsin käytön edistämistä. 5) Lanta Maatilojen välistä yhteistyötä ja yhteistyötä rakentavaa tiedotusta tulisi kehittää. Tiedotusta kehittämällä voisi edistää mm. lantayhteistyötä (ks. kohta 4. lantapankki). Hevosenlannan hyödyntämiseen toivottiin uusia liiketoimintamalleja sekä toimivan ja edullisen logistiikkaketjun kehittämistä. Huomioida ravinteiden kierrätys laajasti kuntastrategioissa Tiedottaa yhteistyömahdollisuuksista ja urakoitsijoista Suosia hankinnoissaan biokaasua 4

5 2.2 Satakunnan työpaja ( ) Työpajoissa tärkeimpinä kierrätettävinä massoina esiin nousivat biojätteet, jätevedenpuhdistamolietteet, järviruoko (sekä kaislat ja kortteet), hevosenlanta, vähäarvoinen kala, biokaasutuksessa muodostuva rejektivesi ja mädäte sekä paju ja pienpuu. 1) Biojätteet Biojätteiden osalta todettiin, että kauppojen pilaantuvat ruoat tulisi saada hyötykäyttöön ja ruokahävikkiä tulisi vähentää. Erityisesti isommista laitoksista biojätteet tulisi saada hyötykäyttöön. Kehittää ruokarinkitoimintaa Edistää hajautettuun laitostoimintaan perustuvaa biokaasutusta Kehittää yrittäjälähtöistä jätteiden keräystä ja kuljetusta 2) Jätevesipuhdistamojen lietteet Jätevesipuhdistamojen lietteiden käsittelyn kehittämisessä tulisi huomioida puhdistamolle tulevien haitta-aineiden vähentäminen (esim. metallit, lääkejäämät). Lietteiden ravinteiden kierrätysvaihtoehtoina esiin nousivat lietteiden hyödyntäminen metsälannoitteena, ruoantuotannossa ja viherrakentamisessa. Yhtenä ravinnekierrätystä edistävänä ideana esitettiin myös kiertotalouskylän perustamista jäteveden puhdistamon ympärille. Tunnistaa riskilähteet (esim. tutkimushankkeiden avulla) ja etsiä mahdollisuuksia tehokkaampaan käsittelyyn Vaikuttaa lainsäädäntöön (tuottajavastuu: aiheuttaja maksaa) 5

6 3) Järviruoko, kaisla ja kortteet Järviruo on, kaislan ja kortteen niittojätteen hyötykäyttöä tulisi kehittää. Keinoina tähän voisivat olla kompostointi lannoitteeksi ja vihernesteen puristaminen hyötykäyttöön esim. lannoitteeksi ja lääkeaineiden raaka-aineeksi. Tiedottaa ja luoda mahdollisuuksia (esim. tukirahoitus ja rakennukset) 4) Hevosenlanta Hevosenlannan käyttöä tulisi edistää siten, että sen käyttö olisi viljelijöille houkuttelevampaa. Edistää hevosenlannan peltokäyttöä 5) Vähäarvoinen kala Vähäarvoista kalaa tulisi kalastaa elintarviketuotannon raaka-aineeksi. Tähän liittyvät tarvittavat toimenpiteet olisivat: kylmäketjun ja perkuujätteen hyötykäytön kehittäminen. Perkuujätettä voisi hyödyntää esim. biokaasutukseen. Todettiin, että vähäarvoiselle kalalle on olemassa markkinat ja että raaka-ainetta tarvitaan lisää. Poistokalastus tuo liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää ravinteiden kierrätystä sekä vesienhoitoa. 6

7 Mahdollistaa vähäarvoisen kalan hyödyntämistä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä Toimia osallistavana vesialueen omistajana (esim. neuvonta) 6) Biokaasutuksessa muodostuva rejektivesi ja mädäte Rejektiveden ja mädätteen käsittelymenetelmiä tulisi parantaa (fermentointi). Turvalliset jakeet ja riskijakeet tulisi käsitellä erikseen. Edistää seudullista keskitettyä rejektiveden käsittelyratkaisua Kehittää puhdistamoratkaisuja Soveltaa hankinnoissaan turvallisia käsittelymenetelmiä edistäviä kriteerejä 7) Paju ja pienpuu Pajua ja pienpuuta tulisi jalostaa biohiileksi. Biohiiltä voidaan käyttää esim. maanparannusaineena. Mitä voisi tehdä idean toteuttamiseksi? Hyödyntää kunnan omia alueita raaka-aineen lähteenä Tukea korjuuta Toteuttaa pilotti omilla pelloilla 7

8 3 YHTEENVETO Keskeisimpinä kierrätettävinä massoina esiin nousivat: puhdistamolietteet ja haja-asutuslietteet, biojätteet, järviruoko, peltoravinteet, lanta (erityisesti hevosenlanta), vähäarvoinen kala, biokaasutuksessa muodostuva rejektivesi ja mädäte sekä paju ja pienpuu. Puhdistamolietteiden ravinteiden hyödyntämisen osalta todettiin, että tähän liittyvää tutkimusta ja kokeiluja tarvitaan lisää. Puhtaan ruoan imago, haitta-aineiden riskit ja hajunhallinta ovat tärkeitä näkökulmia puhdistamolietepohjaisten kierrätysravinteiden käytön kehitystyössä. Yhtenä kehitysideana nostettiin esiin myös puhdistamolietteen käsittely yhdessä ruokomassan kanssa (biokaasutus). Haja-asutusalueilla tulisi kehittää lietteen logistiikkaa ja käsittelyä (esim. hankinnat, separointi ja siirto viemäriin). Biojätteet tulisi hyödyntää paikallisesti biokaasuttamalla tai kompostoimalla ja tähän liittyvää verkostoyhteistyötä tulisi kehittää. Myös ruokahävikkiä tulisi vähentää. Järviruo on hyödyntämistä tulisi edistää luvituksen, maanomistajayhteistyön ja tiedotuksen keinoin. Ruo on hyödyntämisessä suunnitelmallisuus on tärkeää myös ympäristönsuojelun ja maiseman kannalta. Peltoravinteiden hyödyntämistä tulisi tehostaa maan kasvukunnon parantamisella (esim. maanrakenteen hoito ja eloperäisten lannoitteiden käyttö). Lannan hyödyntämistä tulisi tehostaa lantayhteistyön ja koneurakoinnin keinoin. Yhtenä vaihtoehtona lantayhteistyön tiivistämiseen esiin nousi lantapörssin kehittäminen. Biokaasun käytön edistäminen kannustaisi myös lannan ravinteiden tehokkaampaan kierrätykseen biokaasutuksen kautta. Vähäarvoisen järvikalan hoitokalastuksen edistämiseksi tulisi kehittää kalan tuotantoketjua. Lähikalan hyödyntämistä kuntakeittiöissä voidaan edistää myös hankinnoilla. Rejektiveden ja mädätteen käsittelymenetelmiä tulisi parantaa (fermentointi). Turvalliset jakeet ja riskijakeet tulisi käsitellä erikseen. Pajun ja pienpuun käyttöä biohiilen raaka-aineena tulisi lisätä. Biohiiltä voidaan käyttää mm. maanparannusaineena. Ravinteiden kierrätyksellä on monia positiivisia vaikutuksia muun muassa elinkeinoihin, työllisyyteen ja ympäristönsuojeluun. Kunta voi edistää paikallista ja alueellista ravinteiden kierrätystä suunnannäyttäjän, infrastruktuurin kehittäjän ja verkoston rakentajan rooleissa. Ravinteiden kierrätystä tehostamalla voidaan parantaa myös resurssitehokkuutta. Tätä kautta voidaan etsiä seuraavia hyötyjä: materiaalien ja energian käyttö tehostuu, toimintaprosessit kehit- 8

9 tyvät, syntyy uutta jalostusarvoa ja ympäristövaikutukset vähenevät. Ravinteiden kierrätystä edistävien toimintamallien tulisi olla houkuttelevia ja kiinnostavia. Houkuttelevuutta parantavat taloudellisen lisäarvon saaminen (esim. kustannussäästöt, uusi liiketoiminta) sekä muut yhteiskunnan kannalta positiiviset vaikutukset (esim. työllisyyttä ja hyvinvointia parantavat vaikutukset). Kunta voi toimia edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä esimerkiksi omien palvelujensa järjestämisessä, hankinnoissaan ja maanomistajan roolissa. Kunta voi edistää myös uusien toimintamallien ja infrastruktuurin kehittäjänä Living-lab -tiloja ja muita kokeiluja. Yksi esimerkki tämän tyyppisestä toiminnasta on RANKU-hakkeessa toteutettu teollisuus-viljelijä-kunta-neuvonta -tärkkelysperunan viljelykiertokokeilumalli. Kunnilla on tärkeä rooli ravinnekierrätyksen edistämisessä. Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi ravinteiden kierrätys tulisi saada osaksi kuntien toimintaa ohjaavia suunnitelmia ja strategioita. Monialainen yhteistyö, tutkimus- ja kokeilutoiminta sekä verkostojen rakentaminen on tärkeää ravinteiden kierrätyksen edistämistyössä. Yhteistyöllä saadaan aikaan enemmän. Liitteenä olevassa taulukossa (liite 1) on kuvattu ryhmätöissä esiin nousseet verkostojen rakentumisen kannalta keskeiset toimijat, sekä ideoita siitä miten RANKU-hanke ja/tai kunta voisi tukea idean toteutumista.. Ravinneneutraali kunta on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen kehittämishanke. Sen tavoitteena on edistää orgaanisten ravinteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa sekä kehittää uusi Ravinneneutraali kunta -toimintamalli. Hanke on osa ympäristöministeriön ravinteiden kierrätystä edistävää ja Saaristomeren tilan parantamista koskevaa ns. Raki-ohjelmaa 9

10 Työpajoissa esiin nousseet kierrätettävät materiaalit/massat, keskeiset toimijat sekä toiveet RANKU-hankkeen suuntaan LIITE 1 Materiaali/Massa Varsinais- Suomi Satakunta Keskeiset toimijat verkostoissa V-S=Varsinais-Suomi S=Satakunta Jätevesilietteet X X V-S: Puhdistamoyhtiö, kunnat, lannoitevalmistajat ja viljelijät S: Tutkimus-, rahoitus- ja neuvontatahot sekä kiertotalouskyläaktiivit Hajajätevesilietteet X V-S: Kunnat (vesi- ja viemärilaitokset sekä jäteveden puhdistamot), kuljetusyrittäjät, sakokaivoyrittäjät, kiinteistön omistajat, Evira ym. Biojätteet X X V-S: Kansalaiset, kunnat ja yritykset S: Ravintolat, keittiöt, yrittäjät, kuljetusyritykset, lupapuoli (hallinto) ja kuluttajat Järviruoko X X V-S:Osakaskunnat ja muut vesialueiden omistajat, yrittäjät, vesiensuojeluyhdistykset ja aktiiviset kansalaiset Miten RANKU-hanke ja/tai RANKU-kunta voisi edistää ravinteiden kierrätyksen toteutumista? V-S: Kustannuslaskenta, motivointi, jätevesilietteiden käsittelyn hankinta-asioista tiedotus, kokeilut ja peltokäytön esteiden selvittäminen ks. ed. kohta V-S: Verkostoitumisen edistäminen, yleisen tietoisuuden parantaminen (tiedotus), biojätteen paikallisen hyödyntämisen edistäminen S: Kokeilut ja pilotit esim. ruokahävikin vähentämiseksi V-S: Ruo on ja maiseman merkityksen esiin nostaminen ja verkostoitumisen edistäminen S: Tiedotus ja ruo on hyödyntäjien etsiminen (esim. kehitysyhtiö S: Tutkimuslaitokset, yritykset, hallinto, vesialueiden ideoimaan korkeaa jalostusarvoa) omistajat ja maanomistajat Ravinteet X V-S: Valtio, kunnat, yritykset ja maatilat V-S: Esimerkkimaatilojen ja kuntien hyvien käytäntöjen esiin nostaminen V-S: Viljelijät, urakoitsijat Lanta X X (hevosenlannan osalta) S: Tallinpitäjät ja viljelijät V-S: Lantapörssin kehittäminen (pohja tälle työlle on tehty jo Lantapörssi-hankkeessa) Vähäarvoinen kala X S: Kalastajat, elintarvike- ja logistiikkayritykset, vesialueiden omistajat ja kunta Rejektivesi ja mädäte X S: Tutkijat, korkeakoulut, kemian osaajat, innovatiiviset yrittäjät ja riskinottajat Paju ja pienpuu X S: Metsänomistajat, viljelijät, yrittäjät, kunnat, poltto- ja energialaitokset, metsäorganisaatiot S: Tuotantoketjun rakentumisen edistäminen, hankinnat (esim. lähikalaa kouluun) S: Puhdistamoratkaisujen ja hankintakriteerien kehittäminen S: kunnan alueiden hyödyntäminen raaka-aineen lähteenä, korjuun tukeminen ja/tai pilottien toteuttaminen omilla pelloilla 10