JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VUORITSALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN

Transkriptio

1 Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki Asiakirjatyyppi Kaavaselostus EHDOTUS Päivämäärä JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VUORITSALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, LAAJENNUS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN KAAVASELOSTUS Rn 74:002 Kaupunginvaltuuston hyväksymä..2016

2 , SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Sijainti ja vaikutusalue Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavaprosessin vaiheet Yhteystiedot 5 2. LÄHTÖTIEDOT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Luonnonympäristö Virkistys Maisema Tekninen huolto Liikenne ja melu Pohjavesialueet Pohjakartta SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Laaditut suunnitelmat ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleiskuvaus Kaavan rakenne Nimistö Mitoitus KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö Luonnonympäristö ja maisema Kulttuuriympäristö Virkistyskäyttö Ilmastonmuutos Oikeusvaikutukset Vaikutus maakuntakaavaan Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen KAAVAMERKINNÄT- JA MÄÄRÄYKSET ALUEEN TOTEUTTAMINEN 31 2 (31)

3 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitykset Muinaisjäännösinventointiraportti Emätilamitoitustaulukko Kumottava kaava-alue Asemakaavan seurantalomake Erillisliitteenä kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 1:5 000 Liisa Märijärvi-Vanhanen Toimistopäällikkö Nina Marjoniemi Suunnittelija 3 (31)

4 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaava koskee Jyväskylässä Päijänteen Vuoritsalon -saaressa Haapaniemen kylässä (74. kaupunginosa), sijaitsevaa tilaa Kolmek RN:o Kaavamuutos koskee vahvistetun Vuoritsalon ranta-asemakaavan Päijänteen ja Vuoritsalon saaren sisäosassa sijaitsevan lammen ranta-alueita. Kaavan laajennus koskee saaren pohjoisosan ranta-alueita, jotka kuuluvat Kolmekin tilaan. Ranta-asemakaavan kumoaminen koskee pääosin saaren sisäosan maa- ja metsätalousalueita. Ranta-asemakaavalla muodostuu loma-asuntojen korttelit 1-2 sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet. Kaavaselostus koskee päivättyä kaavakarttaa. 1.1 Sijainti ja vaikutusalue Kolmek:n tila sijaitsee Vuoritsalon saaressa Jyväskylän keskustan kaakkoispuolella. Suunnittelualueen laajuus on noin 191 ha (kumottava alue 146 ha) ja rantaviivaa siihen kuuluu noin 2,74 kilometriä. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. 4 (31)

5 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutos, laajennus ja osittainen kumoaminen. Suunnittelutehtävän tarkoituksena on selvittää Kolmekin tilan rantarakennusoikeus sekä alueen maankäyttö ja kehittäminen mm. luontokoulutoimintaan luonto- ja maisemakohteet huomioiden. Koska suunnittelun tavoitteet ovat muuttuneet alkuperäisistä, vuonna 2004 hankkeelle asetetuista tavoitteista, käynnistettiin kaavoitushanke alusta tuomalla se uudelleen vireille. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen on aloitettu ensi kerran vuonna 2004, mutta suunnittelutyö keskeytyi 2009 tapahtuneen kuntaliitoksen johdosta. Maanomistaja on syksyllä 2011 tehnyt päätöksen hankkeen käynnistämisestä uudelleen. VIREILLE TULO Vireilletulo PERUSSELVITYKSET pohjakartta laadittu alueelle Muinaisjäännösinventointi v Luontoselvitys v VALMISTELU Kaavaluonnos Kaupunkirakennelautakunta Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Kaupunkirakennelautakunta Ehdotusvaiheen kuuleminen HYVÄKSYMISKÄSITTELY Kaava-aineisto Khall Kvall VIRANOMAISNEUVOTTELUT Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Yhteystiedot Jyväskylän kaupungin puolesta suunnittelutyötä valvoo kaupunkirakennelautakunta. Kaupungin yhteyshenkilönä toimii suunnitteluinsinööri Arto Sipinen. Kaavan laatimisesta vastaa Ramboll Finland Oy, jossa työhön osallistuvat toimistopäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen ja suunnittelija Nina Marjoniemi. KAAVOITTAJA: Jyväskylän kaupunki Rakentajatalo Hannikaisenkatu 17 PL 233, Jyväskylä 5 (31)

6 Yhteyshenkilö: Suunnitteluinsinööri Arto Sipinen p sähköposti: KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Ylistönmäentie JYVÄSKYLÄ p Kaavan laatija Suunnittelija Liisa Märijärvi-Vanhanen, toimistopäällikkö Nina Marjoniemi, ins. AMK p p sähköposti: 2. LÄHTÖTIEDOT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue koskee Jyväskylässä Päijänteen Vuoritsalon -saaressa Haapaniemen kylässä (74. kaupunginosa), sijaitsevaa tilaa Kolmek RN:o Suunnittelualueen laajuus on noin 191 ha, josta kumottavaa aluetta on n. 146 ha. Suunnittelualue on rakentamatonta alueen keskivaiheille sijoittuvaa kotaa lukuun ottamatta. Kotaa on käytetty luonto/leirikoulutoiminnassa. Saaren ranta-alueille suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuu tiivistä loma-asutusta. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus pohjakartalla ja ilmakuvassa. 6 (31)

7 2.2 Alueen yleiskuvaus Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa Rakennettu ympäristö Kokonaisrakenne Alue sijaitsee saaressa. Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta maa- ja metsätalousmaata. Vuoritsalon rantamaisemaan, Päijänteen rannalle on rakentunut loma-asuntoja. Vuoritsalon keskellä sijaitsevan lammen lähituntumaan on rakennettu katettu nuotiotila ja kuivakäymälät. Alue toimii mm. luonto/leirikoululaisten retkipaikkana. Rakennelmaa on tehty myös lahjoitusvaroin. Kuva 3. Yläkuvassa Päijänteen rantamaisemaa rakennuksineen ja alakuvassa otteita suunnittelualueella sijaitsevasta nuotiotilasta Rakennettu kulttuuriympäristö Vuoritsalon saaren itäpuolella olevalla Kalasaarella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus, Purjehduspaviljonki ja majakka. Rakennus on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennukseksi. Rakennus on entisöity Jyväskylän ammatillisen kurssikeskuksen toimesta. Entisöintiä valvoi Keski-Suomen museo. Vuonna 1896 käyttöön vihittyä paviljonkirakennusta vuorataan yrityksille ja yhteisöille. Rakennus on kalustettu 20 hengelle. Kalasaaren laituriin voi kerralla kiinnittyä kymmenkunta venettä. 7 (31)

8 Kuva 4. Entisöity purjehduspaviljonki Muinaisjäännökset Suunnittelualueelle on tehty muinaisjäännösinventointi vuonna 2008, Mikroliitti Oy:n toimesta. Inventointi suoritettiin kesäkuussa 2008 kahden arkeologin toimesta. Jo rakentuneet rannat rajattiin inventoinnin ulkopuolelle. Saaressa olevan pienen lammen alue tarkastettiin kattavasti. Kuninkaankartan ja ns. Helmelinin kartan, sekä satunnaisten muiden lähteiden mukaan saaressa ei ollut odotettavissa merkittäviä historiallisen ajan kohteita. Historiallisen ajan arkeologisoituneita muinaisjäännöksiä ei saaressa havaittu. Missään ei havaittu mitään minkään aikaiseen muinaisjäännökseen viittaavaa. Kaava-alueella ei ole muinaisjäännöksiä. Kuva 5. Muinaisjäännösinventoinnin selvitysalue Luonnonympäristö Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristöä on kartoitettu jo vuonna 2004, kun hanke oli ensimmäisen kerran vireillä. Kaavamuutosta varten on tehty luontoselvityksiä, joiden tarkoituksena on ollut kartoittaa alueen luonnonympäristö sekä selvittää onko siellä maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia luontoarvoja. Tehdyt selvitykset: - Vuoritsalon ranta-asemakaavan muutostyön luontoselvitys (Mika Welling, Pöyry Finland Oy, 2013) - Vuoritsalon kaavamuutos- ja laajennusalueen kasvillisuusselvitys (Timo Pylvänäinen, 2005) - Vuoritsalon päällä olevan lammen lähialueen putkilokasvikartoitus (Anu Surakka, 2004) - Vuoritsalon leirikoulutoiminnassa käytettävien kulkuväylien ja rantautumispaikkojen kasvillisuuskartoitus (Anu Surakka, 2004) 8 (31)

9 Osa tehdyistä selvityksistä on tehty nykyistä kaava-aluetta laajemmalta alueelta ja ne kattavat myös nyt laadittavana olevan kaavan alueet. Pylvänäisen selvityksessä alueen kasvillisuus on kartoitettu kauttaaltaan luonnonsuojelu- ja metsälain mukaisten kohteiden kartoittamiseksi. Vuoritsalo kuuluu Päijänteen kallioalueeseen ja myös kaavamuutosalueen maaperä on kallioista. Korkeuseroista johtuen Vuoritsalon kasvillisuus on vaihtelevaa. Toisaalla on laajoja karuja kallioja kuivia kangasalueita ja toisaalla taas reheviä lehtomaisia alueita. Kuva 6. Kallioista aluetta Vuoritsalossa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä kohteena on kaavaan osoitettu luo -merkinnällä kasvillisuusselvityksessä metsälaki kohteeksi luokiteltu lammen laskupuro, selvityksen kohde 10 kartalla 4. Kuva 7. Ote kartasta 4, johon on merkitty kohdenumerointia. Selvityksen kohdekuvaus: Lammen laskupuron alkupäätä on saatettu hieman perata joskus, mutta edempänä se on luonnontilainen. Puusto sen varressa on nuorehkoa koivua ja haapaa, seassa mäntyä, kuusta, raitaa, lahopuuta näkyvästi. Varpuina mustikka ja puolukka kivillä. Noro paikoin kuluttanut näkyvän uoman, paikoin kulkee kivikon seassa. Loppupäässä valuu kalliota pitkin. (Pylvänäinen, 2005.) Selvityksen karttaan 3 on merkitty luonnonsuojelulain mukaiset jalopuumetsiköt. Suunnittelualueelle sijoittuu kohteet 1 ja 3. Kohteet löytyvät myös ELY-keskuksen aineistosta suojeltavina lehmusmetsikköinä. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita. Maakuntakaavassa osoitettu luonnonsuojelualue, Vuoritsalon pohjoinen lehmusmetsikkö, ulottuu osittain kaava-alueelle. Sen kolme muuta luontotyyppipäätöksen mukaista lehmusmetsikköä on osoitettu merkinnällä S-1. 9 (31)

10 Kuva 8. Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet osoitettu kartalle. Lähde: Oiva-ympräistöpalvelu. Taulukko 1. Nro RauhoitusP Nimi LsAlueTunn Luokka Vuoritsalon pohjoinen lehmusmetsikkö LTA Luontotyyppipäätökset Vuoritsalon Ruokosalmen lehmusmetsikkö LTA Luontotyyppipäätökset Vuoritsalon länsirinteen lehmusmetsikkö LTA Luontotyyppipäätökset Vuoritsalon lehmusrinne (luonnonsuojelualue) YSA Yksityiset suojelualueet Luonnonsuojelualueiden ja lammen laskupuron lisäksi alueella ei ole todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain (29 ) kriteerit suojelluista luontotyypeistä tai olisivat vesilain (2 luku, 11 ) tarkoittamia luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä tai metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei ole todettu kohteita, joilla voisi olla erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille. Luontoselvityksessä mainitaan lammen itäpuolinen metsäniitty, jolle suositellaan laadittavan hoitosuunnitelma. Alue tulisi rajata ja puustoa poistaa niittyalueen keskiosasta, mahdollisesti myös reunoilta. Niittyalueelle ei kaavassa osoiteta rakentamista, eikä täten vaikeuteta mahdollisen hoitosuunnitelman laadintaa. 10 (31)

11 Kuva 9. Maaperäkartta. Lähde GTK, luettu Luontoselvitys 2013 Kaava-alueen kahdelle muutoskohteelle tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen maastotyö Vuoritsalossa on kymmenen yksityismaalla sijaitsevaa aluetta, joista kahdeksan on luontotyyppirajauspäätösalueita, yksi varsinainen suojelualue sekä yksi määräaikainen rauhoitusalue. Kohteet ovat pääasiassa lehmusmetsiä. Kaava-alueelle sijoittuu muutamia huomionarvoisten lajien esiintymiä. RA alueelta ei löydetty luontokohteita. Lammen eteläpuolinen jyrkähkö kivikkoinen rinne on tyypiltään nuorta ja lähes varttunutta mänty-koivu sekametsää, osin jäkäläkangastakin. Rinteessä on lahopuustoa ohuena riukumaapuuna jonkin verran. Alempana rinteessä puustoon tulee mukaan varttunutta kuusta. Rinne vaihettuu rantaan loivana soistuneen kankaana. Rinteen eteläpuolinen päällyskangas on nuorta harvennettua kasvatusmetsää. Lammen eteläpuolisella ranta-alueella on isohko kota, jonka ympäristö on rakennettua piha-aluetta. Pihan puusto on uudistuskypsää kuusta, koivua ja haapaa. Maasto kodan ympärillä on kulunut. Kodan itäpuolella oleva maasto on mänty-koivu-kuusi sekapuustoista osin tuoretta ja osin soistunutta kangasta. Tontin itäreunassa puusto on 7-8 metristä koivua sekä runsaasti aluskasvoskuusta. Lammen ranta-alue on suopursuista ja järviruokoista rämettä noin metrin leveydeltä. R-1 alueelta ei löydetty luontokohteita. Lammen luoteisosasta laskee perattu luhtainen ja lähteinen puro, joka on merkitty kaavaan luontokohteena. Lammen pohjoispuolella on alavilla kosteimmilla osilla korpimaisuutta, rinne on pääosin tuoretta kangasta. Pohjoisrannalla on yksi kemeraympäristötukikohde. Lammen länsi- ja luoteispuolelle sijoittuu viisi kemeraympäristötukikohdetta. Alueelta on tiedossa oleva hirvenkellon esiintymätieto. Lammen kaakkoisrinne on tuoretta kangasta, josta on aikaisempi havainto valkolehdokista. Valkolehdokki on koko maassa luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu laji. Lajin tarkka esiintymä ei ole tiedossa. Lammen koillis- ja itäpuolen kankailla on tehty metsähakkuita. Kaavassa saaren itärannan alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena, jolle rakentaminen on kielletty. Alueella ei käyty maastotöiden yhteydessä. Alueella on kaksi S-1 merkinnällä osoitet- 11 (31)

12 tua aluetta, luontotyyppirajauspäätöksellä muodostettu Ruokosalmen lehmusmetsikkö sekä Vuoritsalon pohjoinen lehmusmetsikkö. Selvityksen tulokset Rakentamiseen osoietuilla alueilla ei ole luonnonsuojelulain (LSL 29 ) nojalla suojeltuja luontotyyppejä, vesilain (2:11 ) mukaisiin vesiluonnon suojelutyyppeihin kuuluvia kohteita eikä metsälain (11 ) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu luontodirektiivin liitteen IV(b) mukaisia lajeja, erityisesti suojeltavia lajeja eikä rauhoitettuja lajeja. Lammen kaakkoispuolen rinteestä on aikaisempi havainto valkolehdokista, joka on koko maassa rauhoitettu. Lajin tarkka esiintymäpaikka ei ole tiedossa, mutta kaavassa alue on merkitty maaja metsätalousvaltaisena alueena, jolle rakentaminen on kielletty. Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu uhanalaisia lajeja. Lammen pohjoispuolelta on esiintymätieto hirvenkellosta, joka on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi Esiintymä sijoittuu kaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolle rakentaminen on kielletty. Rakentamiseen osoitetuilla alueilla ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu Suomen kansainvälisiä vastuulajeja eikä alueellisesti uhanalaisia lajeja. Vuoritsalon ranta-asemakaavan kaksi muutosaluetta ovat luonnontilansa menettäneitä, ihmistoiminnan muuttamia alueita. Kohteilta ei löydetty erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai muita huomionarvoisia luontokohteita tai lajeja Virkistys Vuoritsalo on monipuolinen virkistyksen kohde. Kesäaikaan saaressa voi kulkea jokamiehen oikeudella sekä Vuoritsalon luontopolkuverkostoja hyväksi käyttäen. Keski-Suomen metsäkeskus on osana luonnonhoitohanketta suunnitellut ja rakentanut luontopolkuverkoston. Reitistön tarkoituksena on helpottaa luonnonhoitotöiden toteutusta saaressa, käyttää sitä osana metsäammattilaisten ja metsänomistajien koulutusta, tiedottamista ja METSO-ohjelman käytännön toteutuksen laajempien toteutusmallien tutkimuspohjaa. Talvella saareen pääsee latuverkostoa pitkin. Kuva 10. Päijänteen virkistysalueyhdistyksen kohteita yhdistyksen nettisivuilta. Kuvassa Kalasaaressa sijaitseva rantasauna Maisema Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa varten laadittiin erillinen maisema- ja viheralueselvitys, joka valmistui Vuoritsalo on luokiteltu metsäytimeksi, jossa esiintyy myös paikoin monimuotoi- 12 (31)

13 suutta. Kartoille on esitetty analyysiä nykyisten ja tulevien päävirkistysalueiden saavutettavuusalueesta. Etäisyytenä on käytetty kahta kilometriä eli asuinalueilta ei tulisi pääosin olla tätä pidempää matkaa päävirkistysalueille. Vuoritsaloa ei ole merkitty päävirkistysalueeksi eikä ulkoilupuistoksi, eikä sinne ole osoitettu päävirkistysreittejä. Vuoritsalon saari on merkitty viheralueeksi. Maisema- ja viheralueselvityksen perusteella ei ranta-asemakaavaan ole tarvetta esittää virkistykseen toimintoja. Vuoritsalo säilyy kuitenkin jokamiehen oikeudella virkistyskäytössä ja rakennettu luontopolkuverkosto säilyy nykyisellään. Suuri osa ranta-asemakaavassa on kumottavaa aluetta, joten yleiskaava tulee voimaan siltä osin viheralueena. Kuva 11. Otteita maisema- ja viheralueselvityksen kartoista Tekninen huolto Suunnittelualueella ei ole kunnallista vesijohto- ja viemäriverkostoa. Yleisillä alueilla on käytössä kuivakäymälät. Vuoritsalon pohjoisosaa halkoo 110 kv voimajohtolinja Liikenne ja melu Vuoritsalon saareen kulku tapahtuu kesäaikaan vesiteitse. Siltoja eri saarten ja mantereen välille ei ole rakennettu. Vesiliikenne voi kesäaikana Päijänteellä olla vilkastakin. Meluhaittaa ei vesiliikenteestä kuitenkaan katsota olevan. Vuoritsalon saareen eteläpuolelle on maakuntakaavaan osoitettu moottorikelkkailureitti. Vuoritsalon ja Kalasaaren välisellä alueella on moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo jääpeitteisellä vesialueella kielletty. 13 (31)

14 Kuva 12. Mustalla rajattu alue, jolla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo jääpeitteisellä vesialueella on kielletty. Lähde: Oiva-ympäristökarttapalvelu Pohjavesialueet Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartan on laatinut Jyväskylän kaupunki. Pohjakartta on laadittu kaavoitusmittausasetuksen mukaan. Pohjakartan hyväksyy ja tarkastaa Jyväskylän kaupunki. 3. SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriössä on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistus koskee tiettyjä osa-alueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. 14 (31)

15 3.2 Maakuntakaava Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Kokonaismaakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Kokonaismaakuntakaavassa suunnittelualueelle tai sen vaikutusalueelle on osoitettu seuraavia merkintöjä: Jyväskylän seutu. Suunniteltu Jyväskylän seudun kansallinen kaupunkipuisto, virkistys, matkailu, merkittävä osa Päijänteen vesiliikenneverkostoa; ydin Jääskelän ja Savutuvan apajan matkailu keskukset, Noukanniemen venesatama, Naissaari ja Äijänniemen virkistysalue; osa ekologista vyöhykettä ja Jyväskylä-Haapamäki-radan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta. Vuoritsalon lehmusesiintymä. Suunnittelualueelle sijoittuu Jyväskylän eteläpuolella Päijänteellä oleva kallioisen saaren itärinteen komea, rauhoitettu lehmusesiintymä. Purjehduspaviljonki ja majakka. Suunnittelualueen läheisyydessä Kalasaaressa sijaitseva kohde. Jyväskylän ympäristö. Parantaa merkittävästi lähiliikuntamahdollisuuksia. 15 (31)

16 Kuva 13. Ote kokonaismaakuntakaavasta. 1. vaihemaakuntakaavalla varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vmk maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Suunnittelualueella ei sijaitse 2. vaihemaakuntakaavan mukaisia alueita. 3. vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä Tuulivoima liitettiin mukaan Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja sen on ympäristöministeriö vahvistanut Kuva 14. Ote 3. vaihemaakuntakaavasta. 4. vaihemaakuntakaava päivittää kaupan palveluverkon ja taajamat. Kaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut vaihekaavan ja se on saanut lainvoiman. Vaihekaavan tavoitevuosi on Suunnittelualue sisältyy kokonaisuudessaan 4. vaihemaakuntakaavan mukaisen Päijänteen kehittämisalueen sisäpuolelle. 16 (31)

17 Kuva 15. Ote 4. vaihemaakuntakaavasta. Maakuntakaavan tarkistus Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. 3.3 Yleiskaava JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Jyväskylän kaupungin yleiskaava on koko kuntaa koskeva maankäyttösuunnitelma. Siinä ratkaistaan yleispiirteisellä tasolla kaupungin tulevan maankäytön kehykset pariksi seuraavaksi vuosikymmeneksi. Yleiskaavan tavoitteena on kestävä yhdyskuntarakenne, jossa on otettu huomioon sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja ekologiset erillistavoitteet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan tarkistetussa muodossa kokouksessaan Valtuuston hyväksymispäätöksestä on jätetty yhdeksän valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus on antanut lausunnon yleiskaavaa koskevista valituksista Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt valitukset pääosin. Päätöksestä on valitettu edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa Vuoritsalo on kauttaaltaan osoitettu viheralueen merkinnällä. Suojeltava lehmusesiintymä ja voimajohtolinja on osoitettu kuten maakuntakaavassakin. 17 (31)

18 Kuva 16. Otteita Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kaavakartoista sekä Vuoritsaloa koskevasta kaavamääräyksestä. RANTAYLEISKAAVA (OIKEUSVAIKUTUKSETON) Leppävesi- Päijänne rantaosayleiskaava on kunnanvaltuuston hyväksymä. Kaava on oikeusvaikutukseton. Rantaosayleiskaavassa tilalle on osoitettu neljä lomarakennuspaikkaa (RA). Sisäosaan sijoittuvan lammen ympäristö on osoitettu luonnonsuojelualueena (SL). Muilta osin alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueena (M-5). Kuva 17. Ote rantaosayleiskaavasta. 18 (31)

19 3.4 Asemakaava VUORITSALON RANTAKAAVA Osalla suunnittelualuetta on voimassa oleva Vuoritsalon ranta-asemakaava, joka on vahvistettu Kaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena. Tilaa Kolmek 1:884 koskeva ranta-asemakaavan muutos ja laajennus käynnistyi vuonna 2004, jolloin kaavan tavoitteena oli sijoittaa Vuoritsalon pohjoisosaan pääasiassa loma-asumiseen ja matkailuun soveltuvaa rakentamista. Kaavalla tavoiteltiin myös mahdollistaa luonto- ja leirikoulutoiminnan järjestämistä alueella ja varattiin alueita siihen kuuluville toiminnoille ja rakennelmille. Kaavoitustyö keskeytettiin vuonna Voimassa olevassa kaavassa on seuraavia merkintöjä: RA Loma-asuntojen korttelialue. Korttelialueelle saa rakentaa enintään 1 ½ - kerroksisia loma-asuntoja. Rakennettavaksi sallittu kerrosala 5000 m 2 pienemmillä rakennuspaikoilla 130 m 2 ja 5000 m 2 suuremmilla rakennuspaikoilla 170 m 2. Rakennukset on sijoitettava vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Alueelle ei sallita vesikäymälöitä. Kuivakäymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Talousjätevedet on imeytettävä maahan. Muita jätteitä varten on perustettava komposti, sen samoin kuin rakennusten etäisyyden rakennuspaikan naapurirajoista on oltava vähintään 5 metriä. M Maa- ja metsätalousalue. Kuva 18. Ote voimassa olevasta asemakaavasta, merkinnöistä ja määräyksistä. 19 (31)

20 3.5 Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko Jyväskylän alueella. 3.6 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartan on laatinut Jyväskylän kaupunki. Pohjakartta on laadittu kaavoitusmittausasetuksen mukaan. Pohjakartan hyväksyy ja tarkistaa Jyväskylän kaupunki. 3.7 Laaditut suunnitelmat ja selvitykset Vuoritsalon ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt, Mikroliitti Oy, 2008) Luontokoulutustoimintaan liittyvät luontoselvitykset, (Anu Surakka, 2003 ja 2004) Luontoselvityksetn täydennykset (Timo Pylvänäinen, 2005) Emätilaselvitys Jyväskylän kaupungin yleiskaavan selvitykset (mm. maisema- ja viheralueselvitys 2013) Luontoselvitys (Mika Welling, Pöyry Finland Oy, 2013) Kodan kulttuurihistoriallinen tarkastelu (Arto Sipinen, Pöyry Finland Oy, 2013) Vuoritsalon luontopolkuverkosto (Keski-Suomen metsäkeskus) 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaisesti ranta-asemakaavaa käytetään pääasiassa lomaasumisen järjestämiseksi. Suunnittelu on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadinta käynnistettiin maanomistajien päätöksellä syksyllä Kaavahanke käsiteltiin Jyväskylän kaupungin sisäisessä palaverissa (SILLISSÄ) Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä ranta-asemakaavassa osallisia ovat: Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaava-alueen maanomistajat. Kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät. Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Keski-Suomen ELY-keskus; Cygnaeuksenkatu 1, PL 250, Jyväskylä Keski-Suomen liitto; Sepänkatu 4, Jyväskylä Keski-Suomen museo; Vapaudenkatu 28, PL 634, Jyväskylä Jyväskylän kaupungin eri hallintokunnat; Hannikaisenkatu 17, Jyväskylä Maanomistajat ja yhteisöt: 20 (31)

21 Elenia Oy Haapaniemen asukasyhdistys Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja Keskisuomalaisessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin ilmoitustaululla, lehdessä ja erillistiedoksiannolla ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Lisäksi kaavatyön etenemistä ja suunnitelmia voi tarkastella Jyväskylän kaavoitusosaston internetsivuilla osoitteessa ja tontit. Luonnosvaiheessa sekä kaavoituksen myöhemmissä vaiheissa tullaan tarvittaessa neuvottelemaan osallisten kanssa. Luonnosvaiheen palaute ja lausunnot: Kaavaluonnoksesta saatiin kuusi lausuntoa ja kolme mielipidettä. Lausuntojen pohjalta on kaavaselostusta täydennetty vastineen mukaisesti ja kaavakartalle tehty pieniä korjauksia lausuntojen pohjalta. Mielipiteissä päähuolena oli Vuorilammen ympäristön säilyminen. Luonnoksen jälkeen on kaavakarttaa muutettu siten, että Vuorilammen läheisyydestä on poistettu R-1 korttelialue, joka salli alueelle rakennusoikeutta 150 kem 2. Ehdotusvaiheen palaute ja lausunnot: (täydennetään MRA 27 :n mukaisen kuulemisen jälkeen) Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot ja niihin laadittiin vastineet. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaisten lausunnot. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteet Suunnittelussa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Maakuntakaavat ja yleiskaava otetaan huomioon ranta-asemakaavaa laadittaessa. Aikaisemmat laaditut selvitykset huomioidaan. Tarvittavat lisäselvitykset laaditaan kaavatyön edetessä. Ympäristön laatutavoitteet Ympäristöarvot huomioidaan suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Alueelle tyypillinen ja monipuolinen eläimistö on yksi tärkeä huomioitava asia. Rakennuspaikat sijoitetaan rakentamiseen soveltuville ranta-alueille. Ympäristöarvoiltaan arvokkaat tai huomionarvoiset alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Maanomistajan tavoitteet Maanomistajan tavoitteena on tilan rantarakennusoikeuden määrittäminen ja sen osoittaminen kaavallisesti. Tavoitteena on osoittaa lammen rannalle retkeilyä palveleva rakennelma, kuten laavu, joka ei kuitenkaan saa muodostaa kerrosalaa. Rakennelma toimii nuotiopaikkana retkeilijöiden tarpeisiin. Myös luonto- ja maisema-arvojen säilyttäminen on maanomistajan tavoitteena. 21 (31)

22 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus Kaavalla mahdollistetaan Vuoritsalon säilyminen monipuolisena luontokohteena ympäristöarvoiltaan tärkeän lammen ympäristössä. Hallittua virkistyskäyttöä ohjataan kaavoituksella. Päijänteen rantaan osoitettava venevalkama ohjaa rantautumista keskistetysti. Päijänteen rantaan osoitettavat loma-asuntojen korttelialueet täydentävät yleiskaavan sisältöä. 5.2 Kaavan rakenne Emätilaselvitys Suunnittelussa noudatetaan alla esiteltyjä, Jyväskylässä rantayleiskaavoissa ja rantaasemakaavoissa käytettyjä mitoitusperusteita. Rantarakennusoikeus jaetaan emätiloittain. Emätilana käytetään tilaa, joka on ollut voimassa vuonna Emätilan jäljellä olevaa rakennusoikeutta vähentävät sen ranta-alueelle sijoittuvat loma-asunnot ja vakituiset asunnot sekä emätilasta loma- tai asuinkäyttöön 1959 jälkeen rakennetut lohkotut tilat. Rakennusoikeus määrittyy emätilan muunnetun rantaviivan perusteella. Rantaviivalle määritellään muuntokertoimet Suomessa yleisesti hyväksyttyjen ja käytössä olleiden Etelä-Savon maakuntaliiton laatimien muuntoperiaatteiden mukaisesti. Muunnetun rantaviivan laskennassa katsotaan rakennusoikeuden vähenevän kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissa. Tämä johtuu siitä, että on katsottu, että ko. tapauksissa rakennuspaikat häiritsevät toisiaan. Kapeissa niemissä taas ei ole mahdollista rakentaa vesistöön vaadittujen rantaviivan etäisyyksien vuoksi. Rannan laatu voi myös aiheuttaa poikkeuksia rakennusoikeuden määrittämisessä. Esimerkiksi rakennuskelvottomat suot, louhikot, jyrkänteet, tai rakennettu infrastruktuuri, kuten tiet ja isot sähkölinjat ovat paikkoja, joissa rakennusoikeutta ei osoiteta tavanomaisesti. Mitoitusluku kertoo kuinka monta rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri on mahdollista rakentaa kantatilalle. Tässä kaavassa on käytetty mitoituslukua 5 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Kyseinen tässä kaavassa käytetty mitoitus on tavanomainen Keski-Suomen alueella ja Päijänteen rannalla. Suunnittelualueelle sijoittuvan lammen osalta on käytetty pinta-alaperusteista mitoitusta 1 rakennuspaikka / 2,5 vesi-hehtaari. Mitoitus Vuoritsalossa on suoritettu tilojen yhdistelyä 2000-luvulla. Emätilojen 1:244, 1:246, 1:248 alueita on yhdistetty ja niistä on muodostunut tila Kolmek 1:884. Kolmek:n tilalla on maapinta-alaa 260 ha ja vesipinta-alaa 1,22 ha. Vuoritsalon kokonaispinta-ala on n. 480 ha. Mitoituksessa on mukana voimassa olevan rantakaavan alueet, Siikasaaressa oleva tilan alue ja laajennuksen kohteena oleva alue. Emätilan asemakaavoitettuja alueita Haapaniemessä ei ole otettu mukaan tarkasteluun. Suunnittelualueen emätilojen kokonaisrakennusoikeus on yhteensä 23,67 rakennuspaikkaa. Vuonna 1986 vahvistetussa ranta-asemakaavassa rakennuspaikkoja on osoitettu 22. Emätilojen 1:246 (-1,515) ja 1:248 (-4,02) rakennusoikeus on käytetty ja se on osoitettu voimassa olevassa 22 (31)

23 rantakaavassa RA -rakennuspaikkoina. Myös oikeusvaikutuksettomassa Päijänne-Leppävesi rantaosayleiskaavassa on osoitettu rantakaavan mukaiset rakennuspaikat. Mitoitustaulukko on selostuksen liitteenä. Emätilalla 1:244 on rantaviivaa yhteensä 1430 metriä (muunnettuna 1040 metriä) ja rakennuspaikkoja jäljellä yhteensä 5,20 kappaletta, joka pyöristettynä on 5 kappaletta. Muunnetun rantaviivan suhteessa rakennusoikeus jakautuu siten, että suunnittelualueella tilalla Kolmek RN:o 1:844 on rakennusoikeutta 2 rakennuspaikkaan ja loput 3 sijoittuvat tilan Muuttokanta RN:o 1:244 rannoille suunnittelualueen ulkopuolelle. Päijänne-Leppävesi rantayleiskaavassa on tilan Kolmek alueelle osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Kuva 19. Emätilaselvityksen alueet. 23 (31)

24 Kuva 20. Mitoitustaulukko. Korttelialueet Kaavalla muodostuu 2 loma-asuntojen korttelialuetta. Rakennuspaikalla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 225 kem 2. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen ja enintään puolitoista kerroksisen loma-asuinrakennuksen, erillisen saunan sekä talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu lukumäärä rakennuspaikalla saa olla enintään viisi. Loma-asuntojen korttelialue. Muut alueet Alueet, joille ei osoiteta rakentamista, on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueita. Vuorilammen ympärille on osoitettu aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Lähtökohtana on, että alue säilyy luonnontilaisena, vaikka se osittain on ihmistoiminnan seurauksena muuttunut. Maa- ja metsätalousalue. Alueella kerrosalaa muodostavien rakennusten rakentaminen on kielletty. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue tulee säilyttää luonnontilaisena. 24 (31)

25 Vesialue, jolla ympäristö säilytetään. Virkistys- ja ulkoilu Kaavassa on osoitettu ohjeellisena polku, joka on muodostunut alueella liikkumisen seurauksena. Polun varteen on osoitettu ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa laavun. Alueella ei ole rakennusoikeutta, joten rakennukset eivät saa olla sellaisia, jotka muodostavat kerrosalaa. Ohjeellinen polku. Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa laavun tai muun rakennelman joka ei muodosta kerrosalaa. Rakennelma saa olla pohjapinta-alaltaan 30 m 2. Venevalkama. Alueelle saa rakentaa veneilyä palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Rakennusten kerrosala saa olla yhteensä enintään 50 kem 2. Luonnonympäristö ja suojelualueet Kaavalla on osoitettu luonnonsuojelualueita, suojeltavia lehmusmetsiköitä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue on osoitettu aluemerkinnällä ja luo indeksillä; Vuorilammen laskupuro. Luonnonsuojelualue, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 29 :n perusteella suojeltu jalopuumetsikkö. Aluetta ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Alueella sijaitsee vesilain luvun 2, 11 :n mukainen arvokas pienvesi. Alueella ei saa suorittaa sen luonnonarvoja ja luonnontilaa heikentäviä toimenpiteitä. Kumottavat alueet Ranta-asemakaavalla kumotaan vahvistetusta Vuoritsalon ranta-asemakaavasta Vuoritsalon puolella oleva laaja M-alue (146 ha). Osa M-alueista, RA-alueet ja Siikasaaren pohjoisosassa oleva M-alue sekä kaupungin omistuksessa oleva alue jäävät voimaan vanhasta kaavasta. Kumottava alue. 25 (31)

26 Kuva 14. Kumottava kaava-alue harmaalla täytöllä. Kaavamääräykset Rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää pääasiassa puuta. Katonvärin tulee olla väritykseltään tumma kaikissa rakennuksissa. Rakennuspaikkojen luonnonmukaista rantaviivaa ei saa siirtää louhimalla, pengertämällä tai kaivamalla. Ranta-alueiden metsänkäsittelyssä tulee noudattaa valtakunnallisia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa poistaa rakennuspaikalta. RA -korttelissa rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen ja enintään puolitoistakerroksisen loma-asuinrakennuksen, erillisen saunan sekä talousrakennuksia. Rakennusta suunniteltaessa on otettava huomioon maaston korkeuserot ja vältettävä suuria maaston leikkauksia. Korkeuseron ollessa suuri, on rakennukseen sallittua osoittaa kellaritilaa kokonaisrakennusoikeutta ylittämättä. Rakennusten yhteenlaskettu lukumäärä rakennuspaikalla saa olla enintään viisi. Enintään 100 m² suuruisen loma-asuinrakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja yli 100 m² suuruisen loma-asuinrakennuksen 26 (31)

27 50 metriä. Enintään 60 m² suuruisen talousrakennuksen etäisyys edellä mainitusta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja enintään 25 m² suuruisen saunan 15 metriä. Rakennus tulee rakentaa siten, että alapohjan alin taso on vähintään yhden metrin ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesiraja ole tiedossa, alimman lattiatason on oltava vähintään 1,7 metriä keskivedenpintaa korkeammalla. Vesi- ja jätevesihuollossa on noudatettava voimassa olevia säädöksiä ja viranomaismääräyksiä ja järjestettävä vesihuolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty. Kuivakäymälävarustuksen on oltava tiivispohjainen. 5.3 Nimistö Kaavalla ei muodostu uusia nimettäviä kohteita ja alueita. Ukkohallantie jatkuu kaavan pohjoisosassa laajennuksella. 5.4 Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 191 ha. Kaavassa muodostuu alueita ja kerrosalaa seuraavasti: RA m kem 2 M m 2 MY m 2 S m 2 W/s m 2 LV 2864 m 2 50 kem 2 Kumottavan alueen pinta-ala on 146,42 ha, muutosalueen pinta-ala 31,06 ha ja laajennusalueen pinta-ala 13,88 ha. Lopullinen asemakaavan mitoitus esitetään asemakaavan seurantalomakkeella. pinta-ala ha josta muutosaluetta josta laajennusaluetta kumottavaa aluetta kem² RA 2,0189 2, LV 0,2864 0, S-1 3,0533 3,0533 MY 1,3558 1,3558 M 183, ,142 11, ,4239 W/s 1,2261 1,2261 p-a yht. 191, , , , KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön ja maisemaan sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö Alue sijaitsee saaressa jonne ei ole kulkuyhteyttä maitse. Rantaan osoitetut lomarakennuspaikat ovat tavanomaista metsämaata, joissa maaperä on hyvin rakentamiseen soveltuvaa. Ranta- 27 (31)

28 asemakaavalla osoitetaan kaksi uutta loma-asuinrakennuspaikkaa. Toteutuessaan kaava tiivistää pohjoispään rakennetta. Uudet rakennuspaikat eivät sijoitu olemassa olevien rakennuspaikkojen viereen, joten vaikutukset naapurikiinteistöihin jäävät vähäisiksi. Suuri osa suunnittelualueesta on rakentamatonta metsätalousaluetta. Kokonaisuudessaan kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön arvioidaan katsoa olevan vähäiset Luonnonympäristö ja maisema Korttelialueet on sijoitettu rakentamiseen parhaiten soveltuville alueille siten, että rakentamista huonosti kestävät sekä ympäristöarvoja omaavat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueelle sijoittuvat arvokkaat luonnonympäristön kohteet on osoitettu kaavassa asianmukaisella kaavamerkinnällä S-1. Luonnon monimuotoisuus on huomioitu kaavassa. Vaikutukset maisemakuvaan arvioidaan vähäisiksi, koska rakennuspaikkojen ranta tulee säilyttää luonnontilaisena, jolloin suojapuuston ansiosta rakennusten näkyvyys järvelle pienenee. Kaavassa annetaan myös määräyksiä rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan, luonnonmukaisen rantaviivan säilyttämiseksi ja ranta-alueiden metsänkäsittelyyn Kulttuuriympäristö Kaavan alueella ei sijaitse kulttuurihistoriallisia kohteita. Suunnittelualueelle, lammen ympäristöön rakennettu rakennelma ei vastaa kulttuurihistorian arvoja eikä sillä ole kulttuurihistoriallista arvoa tällä hetkellä. Alueelle vuonna 2008 tehdyssä muinaisjäännösinventoinnissa ei löydetty mitään muinaisjäännöksiin viittaavaa eikä alueelta ole ennestään tiedossa muinaisjäännöksiä Virkistyskäyttö Kaava vaikuttaa virkistyskäytön mahdollisuuksiin. Vuoritsaloon on muodostunut polkuja, joita pitkin pääsee saaren metsäisille alueille. Luontopolkuverkosto on laaja, mutta sitä ei kaavallisesti ole osoitettu Ilmastonmuutos Kaavoitushankeen yhteydessä on arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen maankäyttöön sekä toisaalta alueen toteutumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat kohdistua tavanomaiseen loma-rakentamiseen isojen vesistöjen rannalla lähinnä tulvina ja vedenpinnan nousuna. Saaren luoteisrannalle sijoittuvalla pohjoisosan rakennuspaikalla on korkeuseroa Päijänteen pinnan tasosta noin metriä. Etelämpänä olevan rakennuspaikan korkeusero ei ole niin suuri, mutta kuitenkin useita metrejä. Rakennuspaikkojen koko mahdollistaa rakennusten sijoittamisen riittävän etäälle ja korkealle niin, ettei tulvavaaraa aiheudu. 6.2 Oikeusvaikutukset Asemakaavaa laadittaessa otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus. Ohjausvaikutus suunnitteluun Asemakaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn asemakaavan. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia (MRL 9 ). Asemakaavaa laadittaessa tiedossa olevat kohteet on selvitetty ja ne on huomioitu kaavassa. Kohteet on esitetty kaavaselostuksessa sekä kaavakartoilla ja kaavamääräyksissä. 28 (31)

29 Lisäselvityksiä on tehty kaavatyön edetessä tarpeen mukaan. Laaditut selvitykset ja lähtötiedot on huomioitu kaavaratkaisussa ja vaikutusten arvioinnissa. Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaavaa) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta (MRL 73 ). Asemakaavassa on huomioitu maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen. Alueelle on laadittu tarkentava luontoselvitys luontoarvojen tilasta. Loma-asunnon rakennuspaikkojen sijoittelussa on huomioitu jo rakentunut ympäristö ja rakentuneet kiinteistöt. Kaavalla osoitetut uudet rakennuspaikat on sijoitettu niistä erilleen. Vapaata rannan osaa jää rakentamisen sallivien alueiden väliin hyvin. 6.3 Vaikutus maakuntakaavaan Kaavaratkaisu on maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavassa osoitettu suojelualue ja voimalinja on osoitettu ranta-asemakaavaratkaisussa. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat on huomioitu asemakaavassa. 6.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös , tarkistetut tavoitteet voimaan ) ja edistää niiden toteutumista. Seuraavassa on esitetty ne osa-alueet, jotka erityisesti koskevat kyseessä olevaa kaava-aluetta. 1 Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Toteutuminen hankkeessa: Kaavalla luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiselle ja samalla hyödynnetään olemassa olevia rakenteita. Alueen vahvuutta, saaren toimimista virkistyskäyttöön vahvistetaan tällä ranta-asemakaavalla. 2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. 29 (31)

30 ERITYISTAVOITTEET: Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvitettävä ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Toteutuminen hankkeessa: Virkistyskäyttöön liittyvä alue on pidetty yhtenäisenä ja hyödynnetty jo rakentuneita virkistyksen osa-alueita. Suunnittelualue on pääosin metsää, jolloin myrskyt ja rankkasateet on hallittavissa saaren alueella. Kaavassa on annettu määräykset jätevesille ja vain kuivakäymälöiden rakentaminen on sallittua. 3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. ERITYISTAVOITTEET: Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Toteutuminen hankkeessa: Kulttuuriympäristö, luonnonperintö ja maisema on otettu kaavassa huomioon. Laaditut inventoinnit on selvitetty ja huomioitu kaavaratkaisussa. Kaavalla edistetään luonnon virkistyskäyttöä hallitusti. Luonnon monimuotoisuuden ja vesien hyvän tilan ylläpitäminen on huomioitu kaavamääräyksissä. Kaava edistää luonnontilan, kasviston ja eläimistön säilymistä tuleville sukupolville. 4 Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto: Ei merkityksellinen tämän kaavan osalta. 5 Helsingin seudun erityiskysymykset: Ei merkityksellinen tämän kaavan osalta. 30 (31)