TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMIEN TARVE JA SOVELTUVUUS HANKKEIDEN HALLINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMIEN TARVE JA SOVELTUVUUS HANKKEIDEN HALLINNASSA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikka Liikenne- ja kuljetustekniikka Jenni Karjalainen TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMIEN TARVE JA SOVELTUVUUS HANKKEIDEN HALLINNASSA Diplomityö Prof. Harri Kallberg ja DI Kari Kuntsi on hyväksytty tarkastajiksi osastoneuvoston kokouksessa

2 i TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan osasto Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos KARJALAINEN, JENNI: Toiminnanohjausjärjestelmien tarve ja soveltuvuus hankkeiden hallinnassa Diplomityö 94 s., 4 liites. Tarkastajat: prof. Harri Kallberg ja dipl.ins. Kari Kuntsi Rahoittaja: Tiehallinto Elokuu 2006 Hakusanat: Toiminnanohjaus, ERP, tienpito, hankkeiden hallinta Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää kuinka toiminnanohjausjärjestelmää voitaisiin soveltaa Tiehallinnon hankkeiden hallinnan, ohjelmoinnin ja talousohjauksen käyttöön. Lähtökohtana olivat hyödyt joita järjestelmän hankinnalla Tiehallinnossa näillä osa-aluilla voidaan saavuttaa. Työssä pohdittiin millaisia vaatimuksia Tiehallinnon toiminta ja tavoitteet asettavat toiminnanohjausjärjestelmälle. Työssä selvitettiin myös millaisia haasteita toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto tuo organisaatiolle ja miten käytettävyyteen ja ongelmakohtiin voitaisiin varautua jo järjestelmän hankintavaiheessa. Työssä selvitettiin eri organisaatioiden kokemuksia toiminnanohjausjärjestelmän hankintaprojekteista ja käyttöönotosta. Organisaatioiden toiminnanohjausjärjestelmän sisältöä tarkasteltiin Tiehallinnolle soveltuvin osin. Tutkimukseen osallistuneet organisaatiot jakautuivat kahteen ryhmään. Toinen ryhmä oli kunnat, joiden toimiala kattaa kaiken ja toisen ryhmän muodostivat yhden toimialan virastot, joiden toimiala on lähellä Tiehallinnon toimialaa. Haastattelututkimusten avulla kerättiin kokemuksia organisaatioiden järjestelmähankinnasta aina hankinnan valmistelusta käyttöönoton ja käytön sujumiseen. Organisaatioiden hankinnat olivat hyvin dokumentoituja julkisia hankintoja. Toiminnanohjausjärjestelmän tarkoitus on ohjata ja koordinoida kaikkia organisaation toimintoja. Tämän vuoksi järjestelmän hankintavaiheessa on tärkeää, että organisaation toimintatavat ja tavoitteet voidaan kuvata niin, että tulevassa järjestelmässä on kaikki tarpeet huomioitu. Myös käyttöönoton sujuminen ja järjestelmän käytettävyys ovat kriittisessä asemassa hankinnassa, joka vaikuttaa kaikkiin organisaation toimintoihin. Työn perusteella onnistuneen toiminnanohjausjärjestelmähankinnan kulmakiveksi nousee organisaation tavoitteiden asettaminen ja toimintamallin todenmukainen kuvaus. Tulee myös huomioida tavoitetilan ja nykytoiminnan erot sekä millaisia muutoksia toimintaan tulee tehdä niin tavoitteiden kuin järjestelmähankinnan johdosta. Tiehallinnon järjestelmää varten tarvittavaan määrittelyyn tarvitaan paljon asiantuntemusta sen toimialasta. Parhaiten toimialan tuntevat Tiehallinnon asiantuntijat, joiden työpanos on hankintaprojektille tärkeä. Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto on pitkä ja vaativa prosessi, mutta onnistuessaan luo pohjan Tiehallinnon tehokkaalle toiminnalle tulevaisuuden haasteissa.

3 ii TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Civil Engineering Transportation Engineering KARJALAINEN, JENNI: The requirement and suitability of an Enterprise Resource Planning System in project control Master s Thesis 94 pages, 4 app. Supervisors: Prof. Harri Kallberg, M.Sc. Kari Kuntsi Funding: Finnish Road Administration August 2006 Keywords: Enterprise resource planning system, ERP, road construction and maintenance, Project Control This Thesis was made for Finnish Road Administration as a part of the RoadERP project, whose main purpose is to supply an Enterprise Resource Planning System for the organization. The aim of this Thesis was to find out how an ERP fits for an organization like Finnish Road Administration. Special interest is on operations like project control, programming projects and financial administration. Starting point for the study was what kind of benefits is possible to achieve on those fields. Thesis lists requirements for the ERP which arise from operations, visions and strategies of Finnish Road Administration. Thesis also concerns the challenge of implementation and how organization can prepare to possible problems in advance, in stage of defining contents of the ERP. This Thesis studied experiences of other organizations processes to acquire an ERP and implementations. The content of their ERP was studied only when applicable to Finnish Road Administration. Organizations were municipalities with wide range of operations and bureaus which operate in branch similar to Finnish Road Administration. Experiences of acquiring, implementing and using ERP were collected with interview study. Studied organizations were all public and their purchases were well documented public procurements. The ERP is system that controls and coordinates every operation of the organization. When supplying this kind of system, it is important to describe operations and goals of the organization very carefully. Every need has to be represented and taken into account. Also implementing and getting started with the system play both crucial roles in acquiring ERP. Organizations all operations are depending on ERP problem with ERP means problems to every operation. This study results that getting through ERP purchase successfully consists in clear vision of organizations goals and realistic description of the operation model. Difference between those goals and reality has to be recognized. The changes needed depend on goals and on ERP s structure. Finnish Road Administration has the expertise of the branch and organizations operations model. Organizations own contribution and commitment will be invaluable to RoadERP project. Supplying and implementing ERP will be a demanding process, but success will create a good groundwork for Finnish Road Administration to operate in future challenges.

4 iii Alkusanat Tiehallinnossa on tehty päätös toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta. Toiminnanohjausjärjestelmällä tullaan tulevaisuudessa ohjaamaan ja seuraamaan Tiehallinnon hankkeiden hallinnan, ohjelmoinnin ja taloushallinnon toimintoja. Tiehallinnon odotukset järjestelmälle ovat suuret. Tämä työ on tehty osana Tiehallinnolle osana toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta vastaavaa TieERP-projektia. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jossa on ollut mukana TieERP-projektin ydinryhmästä projektipäällikkö Kari Kuntsi ja jäsenet Risto Mäki ja Leena Sälejoki-Hiekkanen Tiehallinnosta sekä professori Harri Kallberg Tampereen teknillisestä yliopistosta. Työ on edennyt TieERP-projektin myötä ja yllättäviäkin käänteitä on kuluneisiin kuukausiin mahtunut. Haluan kiittää ohjausryhmää saamastani tuesta ja arvokkaista kommenteista. Kiitokset myös Hämeen tiepiirille mahdollisuudesta kirjoittaa työtä Tampereella, sekä työtovereille, jotka toimivat keskustelukumppaneina kun kaipasin heidän asiantuntemustaan ja kokemustaan. Kiitos myös perheelleni ja avomiehelleni Tonille, jotka jaksoivat kannustaa minua loppuun asti tässä ainutlaatuisessa, vaikkakin välillä raskaassa elämänvaiheessa. Tampereella Jenni Karjalainen Hikivuorenkatu 52 A Tampere

5 iv SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract Alkusanat Merkinnät ja lyhenteet 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusote ja menetelmä Tutkimuksen rakenne Tiehallinnon toiminta Tiehallinnon organisaatio Tienpidon rahoitus Tiehallinnon hankintastrategia ja toiminnanohjaus-järjestelmä Yleistä Tiehallinnon hankintastrategia ja hankintamuodot TieERP TieERP-projektin eteneminen Tiehallinnon toimintaympäristö Tiehallinnon toiminta Toimintajärjestelmä Tiehallinnon nykyiset tietojärjestelmät Nykyisten keskeisimpien tietojärjestelmien kuvaukset Ohjelmointi ja hankesalkun hallinta Hankinta ja erilaiset hankintamenettelyt Hankinnan prosessikuvaus Erilaiset hankintamenettelyt Sopimusten hallinta Projektin hallinta ja seuranta Taloushallinto Tulosohjaus Tulossopimukset Mittarit Raportointi Toiminnanohjausjärjestelmät Yleistä Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Käyttöönoton vaiheet Käyttöönoton ongelmia Toiminnanohjausjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen Nykyiset toiminnanohjausjärjestelmät Suomessa saatavilla olevat järjestelmät ja toimittajat Järjestelmien pääerot Toiminnanohjausjärjestelmien tulevaisuus Käytössä olevia toiminnanohjausjärjestelmiä Tampereen kaupunki ja SAP Siemens Projektin taustat Järjestelmän määrittely ja hankinta... 59

6 v Järjestelmän käyttöönotto Kokemuksia järjestelmästä ja sen hankinnasta Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) ja WM-Datan SAP Projektin taustat Järjestelmän määrittely ja hankinta Järjestelmän käyttöönotto Kokemuksia järjestelmästä ja sen hankinnasta Espoon kaupunki ja Oracle Business Suite Projektin taustat Järjestelmän määrittely ja hankinta Järjestelmän käyttöönotto Kokemuksia järjestelmästä ja sen hankinnasta Banverket Ruotsin rautatievirasto Tulokset ja niiden arviointi Päätöksen teko ja hankinta Organisaation muutokset ja järjestelmän käyttöönotto Yleisiä huomioita toiminnanohjausjärjestelmähankkeista Pääkohdat haastatteluista Johtopäätökset Tiehallinnon erityistarpeet toiminnanohjausjärjestelmälle TieERP-projektissa erityistä huomioitavaa Tutkimuksen tarkastelu Lähdeluettelo Liitteet

7 vi Merkinnät ja lyhenteet CRM Customer Relationship Management, asiakkuussuhteiden hallinta ERP Enterprise Resource Planning, toiminnanohjaus Hanke HKR Tienpidon hoito-, ylläpito- tai investointitoimenpiteet yhdellä kohteella Helsingin kaupungin rakennusvirasto HRM Human Resource Management, henkilöstövoimavarojen johtaminen KTM Kauppa- ja teollisuusministeriö LVM Liikenne- ja viestintäministeriö Momentti Kirjanpidon tilin tarkenne, jolla määräraha kohdennetaan tarkemmalla tasolla. RDA Road Doctor for Administration, Road Scanners Oy:n tuottama sähköisessä muodossa olevan tiestö- ja katutiedon hallinnointisovellus ja urakoiden kilpailutusväline. RHK Ratahallintokeskus, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva virasto joka vastaa rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta.. RHK hallinnoi rataverkkoa siihen kuuluvine laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen.(rhk 2005) TTS Toiminta- ja taloussuunnitelma

8 1 1 Johdanto Tiehallinto on liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) alainen virasto, joka vastaa Suomessa yleisten teiden viranomaistehtävistä ja hankkii tienpidon tarvittavat tuotteet, suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja hoidon palvelut markkinoilta. Tiehallinnon toiminnan pohjana ovat tienkäyttäjien tarpeet ja palvelujen suunnittelu perustuu yhteiskunnan sekä kaikkien eri asiakasryhmien tarpeisiin. Tiehallinnon hankinnoissa sovelletaan kokonaistaloudellisuuden, toimittajan laatuvastuun ja yhteistoimintakyvyn, palvelujen elinkaarikustannusten sekä markkinoiden kehittämisen periaatteita. (Tiehallinto 2005a) Tiehallinto toimii tilaajaorganisaationa, joka suunnittelee tarvittavat toimenpiteet ja rahoituksen. Toimenpiteet toteutetaan tarjouskilpailun kautta toimittajilta tilaamalla. Tiehallinto toimii valtion budjettirahoituksella. Tiehallinto hankkii suurimman osan tienpidon tuotteista ja palveluista laatuvastuullisina kokonaispalveluina. Viime vuosina tienpidon määrärahat ovat vuosittain vähentyneet, mikä näkyy erityisesti uusien investointien vähenemisenä. Myös perustienpidon määrärahat ovat vähentyneet jonkin verran, mutta liikenne- ja viestintäministeriön Toimintaja taloussuunnitelmassa vuosille perustienpidon määrärahat esitetään pidettäviksi lähes nykyisellä tasollaan. (LVM 2005) Koska budjetti ei kasva samaa tahtia kuin Suomen tieliikenne ja tienpidon kustannukset, on kustannushallinta tienpidossa ja sen suunnittelussa keskeinen tekijä. Tämä vaatii tienpidon suunnittelulta ja hankkeiden toteuttamiselta tiukkaa ennalta sovittujen ehtojen noudattamista ja budjetissa pysymistä. Tiehallinnon toiminnan tueksi on päätetty ottaa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä (Enterprise Resource Planning, ERP). Toiminnanohjausjärjestelmä tarkoittaa organisaation eri toimintojen ja tehtävien koordinointiin tarkoitettua tietojärjestelmää. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat modulaarisia ohjelmistoja, joten niitä voidaan muunnella ja laajentaa asiakkaan tarpeiden mukaan. Tilaajaorganisaationa Tiehallinnolla on vastuu siitä, että hankkeet toteutetaan lainsäädännön ja ohjeiden mukaan, niin aikataulujen, laadun kuin

9 2 kustannustenkin suhteen. Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän ytimen tulee muodostamaan hankkeiden ja projektin hallinta sekä talousohjaus ja taloushallinto. Hankkeiden hallintaan kuuluu toiminta- ja taloussuunnittelu, hankkeiden toteuttamisen aikatauluttaminen ja priorisointi. Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän ytimen tulee muodostamaan hankkeiden ja projektin hallinta sekä talousohjaus että taloushallinto. Hankkeiden hallintaan kuuluu toiminta- ja taloussuunnittelu, hankkeiden toteuttamisen aikatauluttaminen ja priorisointi. Kilpailutus- ja toteutusvaiheessa mukaan astuu sopimusten ja projektin hallinta. Hankkeiden hallinta -elementin avulla hankkeen osapuolet voivat hallita kaikkia hankkeeseen liittyviä osaprosesseja sekä saada ajantasaista tietoa toimintansa ja päätöksentekonsa tueksi. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla hankkeiden hallinta voidaan kytkeä myös organisaation muihin toimintoihin, kuten talous- ja henkilöstöhallintaan sekä raportointijärjestelmään. Hankkeen hallinnassa näillä kaikilla osa-alueilla on merkittävä osa, taloushallinnolla laskutukseen ja kustannusten hallintaan, henkilöstöhallinnolla mm. henkilöresurssien ja palkkakustannusten hallintaan ja seurantaan. Raportointi on tärkeä osa kokonaisuutta ja tarpeen niin projektin sisällä kuin johdon työkalunakin. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei toiminnanohjausjärjestelmä ratkaise toimintaan liittyviä ongelmia vaan ainoastaan mahdollistaa ongelmien ratkaisun (Laakkonen 2005). 1.1 Tutkimuksen tavoitteet Tässä työssä selvitetään millaisia vaatimuksia Tiehallinnon hankesalkun, ohjelmoinnin ja hankkeiden hallinnan osa-alueella sekä taloushallinnolla on toiminnanohjausjärjestelmälle ja miten järjestelmää voitaisiin soveltaa Tiehallinnon käyttöön. Lähtökohtana on mitä toiminnanohjausjärjestelmällä voidaan tehdä näillä sovellusalueilla ja mitä hyötyä järjestelmästä on toiminnalle, millaisia hyötyjä järjestelmän hankinnalla saavutetaan. Hyötyjä selvitetään ohjelmoinnin ja hankkeiden hallinnan tavoitetilan mukaisten määrittelyjen ja toimintamallin kautta. Samalla kartoitetaan ominaisuuksia, joita toiminnanohjausjärjestelmällä näiden suhteen tulisi olla. Myös mahdolliset

10 3 järjestelmän käytettävyyden ja käyttöönoton erityispiirteet ja ongelmakohdat pyritään tunnistamaan. Työssä tutkitaan kokemuksia Suomessa ja Euroopassa tällä hetkellä käyttöönotettavia ja lähiaikoina käyttöönotettuja toiminnanohjausjärjestelmiä. Suomessa ei ole aivan vastaavaa julkisen hallinnon organisaatiota, joka olisi jo ottanut toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön. Tämän vuoksi tarkasteluun otetaan mukaan useita eri alojen organisaatioita, joille kuitenkin on ominaista projektityyppinen työskentely ja projektien hallinta. Työssä voidaan selvittää myös millaisia järjestelmiä Euroopassa muissa Tiehallinnon toimialaa vastaavissa virastoissa tällä hetkellä on käytössä. Työssä selvitetään organisaatioiden toimintatapoja ja niiden eroja sekä voiko muualla käytössä olevia hyviä käytäntöjä tuoda Tiehallinnon toimialalle toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Erityisesti toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton aikaisiin kokemuksiin kiinnitetään huomiota. Työssä esille nouseviin ongelmakohtiin pohditaan ratkaisuja sekä uusia toimintamalleja toiminnanohjausjärjestelmän näkökulmasta. Ehdotukset esitetään työn lopussa ja annetaan käyttöön Tiehallinnon TieERP-projektiryhmälle. Tuloksia voidaan käyttää taustatietona kun Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän hankesalkun hallintatoimintoja, ohjelmointia ja hankkeiden hallinta osia hankitaan ja otetaan käyttöön. 1.2 Tutkimusote ja menetelmä Tutkimusmenetelmänä tässä työssä on haastattelu- ja kyselytutkimus, jonka tuloksien avulla muodostetaan esitys Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän ohjelmointi-, hankesalkunhallinta- ja hankkeiden hallinta -osa-alueille. Taustatietoa tutkimukselle hankitaan kirjallisuudesta ja toiminnanohjausjärjestelmien toimittajilta. Haastattelututkimuksella selvitetään miten yrityksissä ja organisaatioissa on päädytty toiminnanohjausjärjestelmään ja millainen prosessi järjestelmän hankinta ja määrittely oli. Lisäksi järjestelmän perusominaisuudet käydään lyhyesti läpi. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan tarkemmin järjestelmän osaan, jolla toimintaa suunnitellaan ja ydintoimintaa hallitaan. Tutkimuskohteet

11 4 valitaan siten, että toiminta on lähellä Tiehallinnon ydintoimintaa, mutta vastaavaa suoraa vertailukohdetta ei ole. Lisäksi työssä selvitetään toimijoiden lähtökohtia ja tavoitteita sekä kokemuksia toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa. Kyselyyn valittavat toimijat valitaan siten, että kokemukset ovat mahdollisimman tuoreita, eli toiminnanohjausjärjestelmä on vasta otettu käyttöön. Kyselyn tavoitteena on selvittää, millaiset toimijoiden tavoitteet ja odotukset järjestelmälle olivat ja miten ne ovat toteutuneet. Lisäksi selvitetään myös kuinka tässä työssä esille tulleita ongelmakohtia on käsitelty ja tehtäisiinkö jotain mahdollisesti toisin, jos järjestelmää suunniteltaisiin vasta nyt. Kyselylomakkeella lähestytään työssä esimerkiksi joitain ulkomaisia toimijoita sekä organisaatioita, joiden ydinalue on lähellä Tiehallinnon toimintaa, ja ne ovat ottaneet äskettäin tai ottamassa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön. Nämä kyselyn tulokset esitetään lyhyesti ja niiden analysoinnissa pyritään ottamaan huomioon erityisesti hankkeiden ohjelmointiin ja hallintaan liittyvät osa-alueet. Kotimaisia organisaatioita, jotka ovat käyttöönottaneet tai ottamassa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän on mm. monet suuret kaupungit. Kaupungit ovat monialaisia organisaatioita, joiden toiminnanohjausjärjestelmässä on huomioitava mm. sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden hankinta tai tuottaminen, mutta kaupungeilla on myös vastuu katujen ja omistamiensa kiinteistöjen hoidosta ja rakennuttamisesta. Nämä osa-alueet ovatkin lähellä Tiehallinnon toimialaa ja niiden toteuttamista toiminnanohjausjärjestelmän avulla tutkitaan tässä työssä. Työssä sovelletaan formatiivista sekä konstruktiivista tutkimusta. Formatiivista tutkimusta tehdään projektin kuluessa tai kehittyessä ja sen tarkoituksena on parantaa organisaation toimintaa työn avulla. Tutkimus tehdään suoraan organisaatiossa, jonka toimintaa kehitetään. Konstruktiivisessa tutkimuksessa ratkaistaan käytännön ongelma luomalla uusi konstruktio, joka on sidottavissa aiempaan teoriaan. Tällöin tulokseen saadaan sekä käytännöllinen että teoreettinen kontribuutio. (Granlund 2006) Organisaatioiksi on työn alkuvaiheessa kaavailtu julkishallinnon puolelta Espoon kaupunkia, Tampereen kaupunkia sekä Suomen Posti Oyj:tä yksityiseltä sektorilta. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän tarjousvaiheessa toimittajien

12 5 referensseistä voidaan poimia mielenkiintoisia yrityksiä ja kysyä kiinnostusta osallistua tutkimukseen. Tampereen ja Espoon kaupungit valitaan tutkimukseen, koska molemmat ovat suuria kaupunkeja, jotka toteuttavat parhaillaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Lisäksi Tampereen kaupungilla on käytössä tilaaja-tuottaja -malli, jolla palvelut kaupungissa hankitaan. Tilaaja-tuottaja malli tarkoittaa, että mm. yhdyskuntarakentaminen toteutetaan Tampereella siten, että kaupungin tilaajaorganisaatio kilpailuttaa tai teettää suoraan hankkeet urakoitsijoilla, joihin myös kaupungin tuottaja-organisaatio kuuluu. 1.3 Tutkimuksen rakenne Luvussa 2 kuvataan Tiehallintoa ja sen toimintaa yleisesti ja erityisesti tienpidon hankintaprosessin kannalta. Luvussa 3 pohditaan Tiehallinnon toiminnan asettamia vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle, nykyistä toimintamallia ja sen osa-alueita, sekä esille nousseita ongelmakohtia. Luvussa 4 esitellään toiminnanohjausjärjestelmien rakenne ja toimintaperiaatteet sekä kerrotaan lyhyesti niiden historiasta kirjallisuuden avulla. Luvussa 5 kuvaillaan käytössä olevia toiminnanohjausjärjestelmiä ja niiden käyttöönottovaiheita. Luvussa kuvataan myös käyttäjäorganisaation toimintaa lyhyesti sekä tavoitteista, jotka ovat johtaneet järjestelmän hankkimiseen. Käyttäjäorganisaatioiden kokemukset ja tutkimuksen tulokset on kerätty kappaleeseen 6. Viimeisessä kappaleessa (7) analysoidaan tuloksia ja esitetään niiden pohjalta suosituksia ohjaamaan soveltuvilta osiltaan Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa ja määrittelyä.

13 6 2 Tiehallinnon toiminta 2.1 Tiehallinnon organisaatio Tiehallinnon organisaatio muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä (kuva 2.1). Keskushallinto vastaa toimialan ohjauksesta ja johtamisesta, tiepiirien tuesta, palveluista, tie- ja liikennealan asiantuntijatehtävistä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Tiepiirit ovat tulosyksiköinä vastuussa alueellisesta tienpidosta ja viranomaistehtävistä. Keskushallinnossa ohjauksesta vastaa pääkonttori-yksikkö sekä omina tulosyksikköinä asiantuntijapalvelut ja neljään alueelliseen toimipisteeseen sijoitettu liikennekeskus. Lisäksi suuret erillishankkeet voivat muodostaa oman määräaikaisen projektin. Vuonna 2005 tällaisia projekteja oli kaksi, Vuosaaren satamahanke, eli Vuoli-projekti ja E18, Lohja - Muurla -moottoritiehanke. Kuva 2.1 Tiehallinnon organisaatio (Tiehallinto 2005). Tiehallinnon organisaatio on matriisiorganisaatio. Tulosyksiköt, kuten piirit, vastaavat tulossopimuksensa puitteissa omasta rahoituksestaan, toiminnastaan ja tuloksesta. Toiminnan yhtenäisyydestä, menettelytapojen soveltamisesta ja niiden kehittämisestä vastaavat prosessien omistajat ja prosessivastaavat. Tiehallinnon ydinprosesseihin kuuluvat suunnittelu-, hankinta- ja

14 7 asiakaspalvelutoiminnot. Tukiprosesseihin kuuluvat ohjaus, asiakkuus, talous, henkilöstö- ja tietotoiminnot. Monet tukitoiminnoista on valtakunnallisesti keskitetty ja sijaitsevat piireissä. Piirin keskuspaikka on yleensä myös valtakunnallisesti merkittävä maakuntakeskus. Kuvassa 2.2 esitetään miten tiepiirien alueet, keskuspaikat ja miten tukitoiminnot sekä liikennekeskukset Suomessa sijoittuvat. Kuva 2.2 Tiehallinnon keskuspaikat ja keskitettyjen toimintojen sijoittuminen. Tiehallinnon palveluksessa oli vuonna henkilöä (mukana myös määräaikaiset työsuhteet), mutta henkilöstöstrategian mukaan henkilöstömäärä on 800 vuonna 2011 (Tiehallinto 2006b). Henkilöstöstrategian mukaiseen tavoitteeseen päästään luonnollisen poistuman kautta, sillä Tiehallinnon henkilöstön keski-ikä on tällä hetkellä hyvin korkea ja eläkkeelle tulee jäämään vuoteen 2010 mennessä 50 % nykyisestä henkilöstöstä (LVM 2005). Näin Tiehallinnolle siis tulee myös tarvetta rekrytoida uutta henkilöstöä. Resurssien niukentuessa on erityisen tärkeää, että henkilöstön osaamisen lisäksi kiinnitetään huomiota työmenetelmiin ja organisaation ja prosessien parantamiseen ja tehostamiseen. Tietojärjestelmiä ja tiedonhallintaa tulee kehittää. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan tehostaa toimintaa. (Tiehallinto 2006c)

15 8 2.2 Tienpidon rahoitus Tiehallinto toimii valtion budjettirahoituksella. Taulukossa 2.1 esitetään Tiehallinnon valtion talousarvion mukainen rahoitus vuosille Koska tienpidon määrärahat ovat vuosittain vähentyneet, ovat myös uudet investoinnit vähentyneet. Kuvassa 2.3 näkyy Tiehallinnon menojen jakaantuminen tuotetasolla. Perustienpidon määrärahat ovat vähentyneet jonkin verran, mutta jotta liikennöitävyys ja turvallisuus voitaisiin taata, Liikenne- ja viestintäministeriön TTS:ssa vuosille perustienpidon määrärahat ovat lähivuosina lähes nykyisellä tasollaan. LVM on laatinut talousarvion rinnalle kehittämissuunnitelman, jonka mukaan Tiehallinnon budjetti kasvaisi maltillisesti nykyisestä tasosta vuosina Suurin osa budjetin kasvusta ohjattaisiin perustienpitoon. (LVM 2005) Taulukko 2.1 Tiehallinnon budjettirahoitus Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman peruslaskelman ja kehittämissuunnitelman mukaan vuosille (LVM 2005). (1000 euroa) TAE 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 keh.suun 2006 keh.suun 2007 keh.suun 2008 keh.suun 2009 Tiehallinto Perustienpito Tielain muk.maaaluehankinnat ja korvaukset Eräät tiehankkeet Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitusja elinkaarirahoitushankkeet

16 9 Tiehallinnon menojen jakautuminen Tieverkon hoito 11 % 4 % 11 % 8 % 3 % 2 % 33 % 28 % Tieverkon ylläpito ja peruskorjaukset Liikenteen hallinta Hankesuunnittelu Perustienpidon investoinnit Valtakunnalliset kehittämisinvestoinnit maa-alueiden hankinta Hallinto Kuva 2.3. Tiehallinnon menojen jakautuminen (Tiehallinto 2005) 2.3 Tiehallinnon hankintastrategia ja toiminnanohjausjärjestelmä Yleistä Toiminnanohjausjärjestelmä on organisaation eri toimintojen ja tehtävien koordinointiin tarkoitettu tietojärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat tuttuja tuotantolaitoksista, jotka selkeästi jalostavat raaka-aineista tuotteita ja joilla tuotanto toistuu samankaltaisena pidempiä jaksoja. Toiminnanohjausjärjestelmillä voidaan hallita koko tuotantolaitoksen toimintaa, niin henkilöstö- kuin taloudellisiakin resursseja sekä tuotannontoteutumista ja varastotoimintoja. Toiminnanohjausjärjestelmien sisältöä ja toimintaperiaatteita on esitelty enemmän luvussa 4. Tiehallinnon toimialalla toiminnanohjausjärjestelmän sovelluksessa on suuria haasteita. Henkilöstö- ja taloushallinnon perusosat ovat samankaltaiset kuin vastaavissa suurissa yrityksissä. Tiehallinnon hankintastrategian ja tulevaisuuden muuttuvien resurssien vuoksi on tärkeää hankkeiden ohjelmoinnin ja hallinnan sekä niiden reaaliaikaisen seurannan saaminen toiminnanohjausjärjestelmän piiriin. Hankkeiden hallinnan osia on mm.

17 10 yksittäisen projektin hallinta, toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) suunnittelu sekä myös kilpailuttaminen ja sopimusten hallinta. Myös hankinnan osa-alueella, eli tienpidon tuotteiden teettämisessä olisi tarvetta yhtenäiselle ja kattavalle järjestelmälle. Nykytilanteessa käytäntö on kirjava ja meneillään on useita erilaisia sähköisen kaupankäynnin ja projektinhallinnan pilottihankkeita, joista laajin on eurakka, joka pilotoi sähköistä kilpailutusta Tiehallinnon hankintastrategia ja hankintamuodot Tiehallinnon hankintaprosessilla oli vuonna 2002 tavoitteena tehdä tienpidon hankintastrategia. Hankintastrategian lähtökohtana on Tiehallinnon visio, jonka mukaan Tiehallinnolla tulee olla käytössään parhaat tilauskäytännöt toimiakseen kehittyvillä ja toimivilla markkinoilla. Tämän strategiatyön lopputuloksena syntyi hankintastrategia, jossa kuvataan tienpidon tulevaisuuden strategia sekä aikataulu toteutukselle. Aikataulun tavoitteeksi asettui uuden strategian toteuttaminen 2003 vuodesta alkaen ja kokonaisuudessaan se olisi käytössä vuonna (Tiehallinto 2003) Hankintastrategian tavoitteena on hankintamenettelyjen kehittäminen ja uusien mallien ja toimintatapojen käyttöönotto. Kuvassa 2.4 on kaavio Tiehallinnon tulevaisuuden hankintamallien rakenteesta ja sisällöstä. Uudet hankintamallit ja toimintatavat mahdollistavat suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tekemien innovaatioiden ja tuotekehitystyön hyödyntämisen. Tätä kautta pyritään parantamaan toiminnan tuottavuutta ja kannattavuutta, jopa osittain alentamaan kilpailun kautta markkinoiden tarjoushintatasoa. Myös oman toiminnan taloudellisuuden kehittäminen on yksi tavoitteista. Koko infra-alalle on tärkeää tilaajan kannustus toiminnan kehittämiseen ja innovaatioihin. Innovaatioista hyötyvät niin tilaajat kuin niiden tekijätkin. Uusi teknologia tuo paljon mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja erityisesti toimintatapojen järkeistämiseen. Toiminnanohjausjärjestelmä on yksi tilaajan keinoista selviytyä omaan toimintaansa kohdistuvista uudistuspaineista. Muut toimijat alalla tulevat tekemään omat ratkaisunsa. (Tiehallinto 2003) Tiehallinnon hankintaketjussa raamit muodostaa valtion talousarvion ja liikenneja viestintäministeriön (LVM) antamat puitteet ja määrittelemät vaikutustavoitteet, jotka Tiehallinto muuntaa toimivuusvaatimuksiksi hankintaa

18 11 varten. Vaikutustavoitteet määrittelevät pitkälti tienpidon tuotteiden laatuvaatimukset. Hankintaketju jakautuu tuotannossa vielä toimittajan alihankkijoihin, eli hanke ulottuu usealle tasolle ja useaan organisaatioon. Hankintaketjun eri vaiheissa on tärkeää, että osapuolten välillä on yhteisymmärrys vaatimuksista ja niiden vaikutuksista muihin tasoihin. (Tiehallinto 2003) Kuva 2.4 Investointien hankintamallit tulevaisuudessa (Tiehallinto 2003) TieERP Tiehallinnossa on tehty päätös toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta. Toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa valmistellaan ja toteutetaan TieERPprojektissa. Tämä diplomityö on osa TieERP-projektia. Projektin tavoitteena on hankkia Tiehallinnolle valtakunnallisesti kattava toiminnanohjausjärjestelmä. Alkuperäisen aikataulun mukaan toiminnanohjausjärjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina Aikataulu ja projektin sisältökin on kuitenkin muuttunut projektin edetessä. Projektin lopullinen aikataulu riippuukin toiminnanohjausjärjestelmähankinnan laajuudesta ja määrittelyvaiheen kestosta. Lisäksi aikaa tulee varata riittävästi kilpailuttamiseen ja toimittajien kanssa käytäviin neuvotteluihin. Järjestelmän hankinta jaettiin siten, että eri osaalueiden käyttöönotto voidaan porrastaa ja kaikkia toimintoja ei hankita kerralla

19 12 vaan toimittajat tekevät erilliset tarjoukset myös laajennus- ja optio-osista (kuva 2.5.). Tiehallinto on aloittanut toiminnanohjausjärjestelmän sisällön määrittelyn eri prosessien osalta jo vuonna Silloin Tiehallinnon toimintastrategian ja toimintajärjestelmän mukaista kehitystä vietiin eteenpäin erillisissä projekteissa, jotka yhdistettiin vuonna 2005 TieERP-projektiksi. Projektissa on pohdittu toiminnanohjausjärjestelmän mahdollisuuksia ja uhkia Tiehallinnon toiminnassa ja valmisteltu järjestelmähankintaa. Hankinta kuuluu julkisiin hankintoihin ja toimittaja kilpailutetaan. Hankintatavaksi valittiin rajoitettu kilpailullinen neuvottelumenettely. Halukkaat toimittajat osallistuvat kilpailuun tarjouksellaan ja tämän jälkeen käydään neuvotteluja toimittajien kanssa. Tässä vaiheessa voidaan myös karsia osallistujajoukkoa. Kilpailuttaminen on tällaisessa tietojärjestelmähankinnassa erityisen haasteellista, sillä tilaaja eli Tiehallinto ei voi vielä kilpailutusvaiheessa tietää tarkoin mitä haluaa ja mitä eri toimittajat voivat tarjota. Tarjousten vertailu tällaisessa tilanteessa on vaikeaa. Kuvassa 2.5 kuvataan toiminnanohjausjärjestelmän laajuus joulukuussa 2005, kun tarjouspyyntöä järjestelmähankinnasta valmisteltiin. Kuvaan tummat kohdat sisältyvät perusratkaisuun, jonka hankinta on ensisijalla. Vaaleammat kohdat kuuluvat laajennettuun ratkaisuun ja pilkutetut kohdat optioratkaisuun, joiden hankinnasta päätetään myöhemmin. Valkoiset kohdat eivät sisälly Tiehallinnon ERP-hankintaan suoranaisesti tässä vaiheessa ollenkaan.

20 13 Kuva 2.5. Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän laajuus tarjouspyynnössä 12/2005 Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän tarkoituksena on parantaa Tiehallinnon toiminnanohjausta ja resurssien hallintaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi järjestelmän tulee integroitua resurssien käyttöön liittyviin prosesseihin Tiehallinnon johtamisen ja talousohjauksen näkökulma huomioiden. (Tiehallinto 2005b) Tiehallinnon toiminnasta voidaan tämän mukaan muodostaa toiminnallisia kokonaisuuksia. Talousohjaus ja taloushallinto muodostaa selkeän kokonaisuuden, jolla on liittymäpinta lähes kaikkeen muuhun Tiehallinnon toimintaan. Hankkeiden ja projektien hallinta on kokonaisuus, joka muodostaa puitteet toiminnansuunnittelulle, rahoituksen ja ajankäytön järkevälle suunnittelulle. Hankinta ja sopimusten hallinta kokonaisuus kattaa kilpailuttamisen ja sopimusasiat. Valmistuttuaan hankkeet ovat osa valtion tieomaisuutta ja näin kuuluvat käyttöomaisuuskirjanpidon ja omaisuuden hallinnan kokonaissuden piiriin. Koko Tiehallinnon toimintaa koskeva kokonaisuus on henkilöstöresurssien hallinta ja ulkoisiin suhteisiin liittyvä kokonaisuus on asiakkuustiedon hallinta ja asiakaspalvelut. Toiminnanohjaukselle on tärkeintä talouden, hankkeiden ja projektien hallinnan sekä sopimusten hallinnan muodostama kokonaisuus. Organisaation

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Hankintamenettelyt mikä muuttuu?

Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Avoin menettely Rajoitettu menettely

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv...

HILMA: Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konv... Sivu 1/5 Hankintailmoitus, erityisalat: : Energialiiketoiminnan asiakastietohallintajärjestelmä, sen käyttöönotto ja konversio sekä ohjelmiston asiakastuki ja ylläpito Hankintailmoitus, erityisalat I.1

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10. Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.2015 1 Taustaa Nykyiset hankintamenettelyjä koskevat RT-ohjeet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin

esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin esipoo Projektiesitys 29.3.2007 Kunnanjohtaja Markku Luoma Hallintojohtaja Anne Iijalainen It-päällikkö Sam Allén Konsultti Harry Martin Sipoo Suomen halutuin kunta Sipoo 2025 strategia 1 Sipoo 2025 yhteinen

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Mika Pohjonen Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2013 Suomen Rakennusmedia Oy Unioninkatu 14 00131 Helsinki www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä:

1) Muistio 3.6.2004: PALVO I hankkeen toteuttaminen oikeusministeriössä, jonka liitteenä: PÄÄTÖS 4.6.2004 dnro 4/011/2003 OM TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSTA VALMISTELEVAN SUUNNITTELUHANKKEEN ASETTAMINEN Tausta ja tavoitteet Oikeusministeriö päätti asettaa hankkeen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Kilpailutusjärjestelmä

Kilpailutusjärjestelmä Kilpailutusjärjestelmä j Tahokkaat julkiset hankinnat Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies i Valtiovarainministeriö, JulkICT / YRO Julkiset hankinnat EU: Älykkään, kestävän

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

HSL: Tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko

HSL: Tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko 28.8.2013 1 (5) HSL: tekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko 1. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena ovat HSL:n tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelut

Lisätiedot

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on?

Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Sähköisen kilpailutusjärjestelmän toteuttaminen: Millaista järjestelmää ollaan kilpailuttamassa ja missä vaiheessa kilpailutus on? Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 KL-Kuntahankinnat

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010

Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa. EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 Ilmastopolitiikan tehostaminen väylänpidossa EKOTULI + LINTU seminaari 28.4.2010 ILMATIE-projekti Tiehallinnon EKOTULI -teeman projekti (Ekotehokas ja turvallinen liikennejärjestelmä); Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo

Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo Mitä on IPT? Integroitu Projekti Toimitus Poikkeaako esim. Allianssista? On syntynyt ymmärrys, mitä ero on

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

ERP, joka menestyy muutoksessa

ERP, joka menestyy muutoksessa ERP, joka menestyy muutoksessa Se joustavampi ERP Agresso on toiminnanohjausjärjestelmä, joka tukee dynaamisten organisaatioiden kehitystä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Ohjelmistokehityksen tavoitteena

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta

Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Käytettävyys julkishallinnon tietojärjestelmähankinnoissa tilaajan näkökulmasta Sytyke/ käytettävyys OSY Anu Ylä-Pietilä Lyhyesti Trafista Trafi vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

79 22.11.2011. Hankinnan kuvaus

79 22.11.2011. Hankinnan kuvaus Tarkastuslautakunta 1.1.2009-30.6.2013 79 22.11.2011 ERITYISTARKASTUSPALVELUN HANKINTA TARLAU 79 Hankinnan kuvaus Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 26.9.2011 antanut tarkastuslautakunnan tehtäväksi vihreiden

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelu ympäristöjärjestelmien rakentamiseksi Kaustisen seutukunnan pk - yrityksissä (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho)

Asiantuntijapalvelu ympäristöjärjestelmien rakentamiseksi Kaustisen seutukunnan pk - yrityksissä (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho) 1 Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI TARJOUSPYYNTÖ Asiantuntijapalvelu ympäristöjärjestelmien rakentamiseksi Kaustisen seutukunnan pk - yrityksissä (Kaustinen, Veteli,

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

IJI - Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin

IJI - Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin IJI - Innovatiivisuutta julkisiin investointeihin Hankkeen päätösseminaari 9.6.2014 Case Hämeenlinnan Engelinranta kokemuksia hankintojen kilpailutuksesta Markku Raimovaara Hämeen ammattikorkeakoulu Missä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA

IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-HANKE: 3. TYÖPAJA 7-8.10.2014 Kokoushotelli Gustavelund, Tuusula IPT-hanke: 3. työpaja 7-8.10.2014 AVAUS

Lisätiedot

Hankintojen yhteinen kehittäminen

Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankintojen yhteinen kehittäminen Hankinnan ohjeistuspalvelu 26.3.2015 Liikennevirasto ja ELY keskusten L- vastuualue Liikennevirasto perustettiin vuoden 2010 alussa. Virastoon yhdistettiin Tiehallinnon

Lisätiedot

SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2010 (Dno 539/531/2010) Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista.

SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2010 (Dno 539/531/2010) Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista. KIRKKONUMMEN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 1(6) SUUN TERVEYDENHUOLLON LAITEHANKINTA 2010 (Dno 539/531/2010) Kirkkonummen kunnan perusturva pyytää tarjoustanne suun terveydenhuollon laitteista. Hankitaan kaksi hoitokonetta

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojekti Palvelutuotannon tietojärjestelmäratkaisut Uudenmuotoiset yliopistot ja tietohallinto

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Vesihuollon aluesaneerausmallin kehittäminen

Vesihuollon aluesaneerausmallin kehittäminen 2013-11-22 Vesihuollon aluesaneerausmallin kehittäminen Heidi Hyppönen, nuorempi vesihuollonsuunnittelija, WSP Vesisama-hanke 2 Vesihuoltoverkostojen korjausvelka kasvaa Nykyiset saneerauskäytännöt riittämättömiä

Lisätiedot

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä

Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Palveluiden strategista ja operatiivista ohjausta nykyaikaisia käytäntöjä ja innovatiivisia esimerkkejä Pitkäjänteistä suunnittelua ja ketterää, ihmisläheistä toteutusta Sami Sulkko Osallistava strategiaprosessi

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto

Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta. 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Kokemuksia Tukefin periaatteiden käytäntöön viennistä case vt14 Savonlinnan kohta 24.11.2010 P. Petäjäniemi, Liikennevirasto Hankkeen taustat 1 Hankkeen 1.rakennusvaihe (20 M ) päätettiin vuoden 2009 lisätalousarviossa.

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

HUMPPA. Hoidonjohtomallin pilotointi Espoo 2014 2019. Katja Levola, Pirkanmaan ELY-keskus

HUMPPA. Hoidonjohtomallin pilotointi Espoo 2014 2019. Katja Levola, Pirkanmaan ELY-keskus HUMPPA Hoidonjohtomallin pilotointi Espoo 2014 2019, Pirkanmaan ELY-keskus Esityksen sisältö Taustaa tilaajista Liikenneviraston ja ELY-keskusten hoidon ja ylläpidon alueurakointi Hoidonjohtourakkamalli

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA

ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA 28.4.2014 ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUN VASTINE EKSOTEN CHAINANALYTICS ROCELTA TILAAMAAN SELVITYKSEEN HANKINNAN, VARASTOINNIN JA LOGISTIIKAN TOIMINTAMALLEISTA Etelä-Karjalan hankintapalvelut on tutustunut

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa

Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa KOKO-hankintakoulutus, Hyvinkää 26.10.2010 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia haasteellisissa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Ulkoistamisen edut tarjouspyynnön tekninen liite

Ulkoistamisen edut tarjouspyynnön tekninen liite Ulkoistamisen edut tarjouspyynnön tekninen liite Tukes tilasi oheisen tarjouspyynnöksi soveltuvan dokumentin osana kansallisen kemikaaliohjelman suositusten toteuttamiseen liittyvää projektia vuonna 2009.

Lisätiedot

Hankinnan sähköinen prosessi Visiona innovatiivisuus, ammattitaito ja kustannustehokkuus

Hankinnan sähköinen prosessi Visiona innovatiivisuus, ammattitaito ja kustannustehokkuus Hankinnan sähköinen prosessi Visiona innovatiivisuus, ammattitaito ja kustannustehokkuus Pauliina Lautiainen Hankinta- ja logistiikkajohtaja Turun Pauliina kaupunki Lautiainen hankinta- 22.10.2013 ja logistiikkajohtaja

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa

Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2013 5 (17) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Msj/1 18.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2013 5 (17) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Msj/1 18.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2013 5 (17) 1 Vartiointipalvelujen hankinta vuosina 2013-2016 HEL 2013-005714 T 02 08 02 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Johtokunta päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman tilaamaan

Lisätiedot