TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMIEN TARVE JA SOVELTUVUUS HANKKEIDEN HALLINNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMIEN TARVE JA SOVELTUVUUS HANKKEIDEN HALLINNASSA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikka Liikenne- ja kuljetustekniikka Jenni Karjalainen TOIMINNANOHJAUSJÄRJESTELMIEN TARVE JA SOVELTUVUUS HANKKEIDEN HALLINNASSA Diplomityö Prof. Harri Kallberg ja DI Kari Kuntsi on hyväksytty tarkastajiksi osastoneuvoston kokouksessa

2 i TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Rakennustekniikan osasto Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos KARJALAINEN, JENNI: Toiminnanohjausjärjestelmien tarve ja soveltuvuus hankkeiden hallinnassa Diplomityö 94 s., 4 liites. Tarkastajat: prof. Harri Kallberg ja dipl.ins. Kari Kuntsi Rahoittaja: Tiehallinto Elokuu 2006 Hakusanat: Toiminnanohjaus, ERP, tienpito, hankkeiden hallinta Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää kuinka toiminnanohjausjärjestelmää voitaisiin soveltaa Tiehallinnon hankkeiden hallinnan, ohjelmoinnin ja talousohjauksen käyttöön. Lähtökohtana olivat hyödyt joita järjestelmän hankinnalla Tiehallinnossa näillä osa-aluilla voidaan saavuttaa. Työssä pohdittiin millaisia vaatimuksia Tiehallinnon toiminta ja tavoitteet asettavat toiminnanohjausjärjestelmälle. Työssä selvitettiin myös millaisia haasteita toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto tuo organisaatiolle ja miten käytettävyyteen ja ongelmakohtiin voitaisiin varautua jo järjestelmän hankintavaiheessa. Työssä selvitettiin eri organisaatioiden kokemuksia toiminnanohjausjärjestelmän hankintaprojekteista ja käyttöönotosta. Organisaatioiden toiminnanohjausjärjestelmän sisältöä tarkasteltiin Tiehallinnolle soveltuvin osin. Tutkimukseen osallistuneet organisaatiot jakautuivat kahteen ryhmään. Toinen ryhmä oli kunnat, joiden toimiala kattaa kaiken ja toisen ryhmän muodostivat yhden toimialan virastot, joiden toimiala on lähellä Tiehallinnon toimialaa. Haastattelututkimusten avulla kerättiin kokemuksia organisaatioiden järjestelmähankinnasta aina hankinnan valmistelusta käyttöönoton ja käytön sujumiseen. Organisaatioiden hankinnat olivat hyvin dokumentoituja julkisia hankintoja. Toiminnanohjausjärjestelmän tarkoitus on ohjata ja koordinoida kaikkia organisaation toimintoja. Tämän vuoksi järjestelmän hankintavaiheessa on tärkeää, että organisaation toimintatavat ja tavoitteet voidaan kuvata niin, että tulevassa järjestelmässä on kaikki tarpeet huomioitu. Myös käyttöönoton sujuminen ja järjestelmän käytettävyys ovat kriittisessä asemassa hankinnassa, joka vaikuttaa kaikkiin organisaation toimintoihin. Työn perusteella onnistuneen toiminnanohjausjärjestelmähankinnan kulmakiveksi nousee organisaation tavoitteiden asettaminen ja toimintamallin todenmukainen kuvaus. Tulee myös huomioida tavoitetilan ja nykytoiminnan erot sekä millaisia muutoksia toimintaan tulee tehdä niin tavoitteiden kuin järjestelmähankinnan johdosta. Tiehallinnon järjestelmää varten tarvittavaan määrittelyyn tarvitaan paljon asiantuntemusta sen toimialasta. Parhaiten toimialan tuntevat Tiehallinnon asiantuntijat, joiden työpanos on hankintaprojektille tärkeä. Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto on pitkä ja vaativa prosessi, mutta onnistuessaan luo pohjan Tiehallinnon tehokkaalle toiminnalle tulevaisuuden haasteissa.

3 ii TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department of Civil Engineering Transportation Engineering KARJALAINEN, JENNI: The requirement and suitability of an Enterprise Resource Planning System in project control Master s Thesis 94 pages, 4 app. Supervisors: Prof. Harri Kallberg, M.Sc. Kari Kuntsi Funding: Finnish Road Administration August 2006 Keywords: Enterprise resource planning system, ERP, road construction and maintenance, Project Control This Thesis was made for Finnish Road Administration as a part of the RoadERP project, whose main purpose is to supply an Enterprise Resource Planning System for the organization. The aim of this Thesis was to find out how an ERP fits for an organization like Finnish Road Administration. Special interest is on operations like project control, programming projects and financial administration. Starting point for the study was what kind of benefits is possible to achieve on those fields. Thesis lists requirements for the ERP which arise from operations, visions and strategies of Finnish Road Administration. Thesis also concerns the challenge of implementation and how organization can prepare to possible problems in advance, in stage of defining contents of the ERP. This Thesis studied experiences of other organizations processes to acquire an ERP and implementations. The content of their ERP was studied only when applicable to Finnish Road Administration. Organizations were municipalities with wide range of operations and bureaus which operate in branch similar to Finnish Road Administration. Experiences of acquiring, implementing and using ERP were collected with interview study. Studied organizations were all public and their purchases were well documented public procurements. The ERP is system that controls and coordinates every operation of the organization. When supplying this kind of system, it is important to describe operations and goals of the organization very carefully. Every need has to be represented and taken into account. Also implementing and getting started with the system play both crucial roles in acquiring ERP. Organizations all operations are depending on ERP problem with ERP means problems to every operation. This study results that getting through ERP purchase successfully consists in clear vision of organizations goals and realistic description of the operation model. Difference between those goals and reality has to be recognized. The changes needed depend on goals and on ERP s structure. Finnish Road Administration has the expertise of the branch and organizations operations model. Organizations own contribution and commitment will be invaluable to RoadERP project. Supplying and implementing ERP will be a demanding process, but success will create a good groundwork for Finnish Road Administration to operate in future challenges.

4 iii Alkusanat Tiehallinnossa on tehty päätös toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta. Toiminnanohjausjärjestelmällä tullaan tulevaisuudessa ohjaamaan ja seuraamaan Tiehallinnon hankkeiden hallinnan, ohjelmoinnin ja taloushallinnon toimintoja. Tiehallinnon odotukset järjestelmälle ovat suuret. Tämä työ on tehty osana Tiehallinnolle osana toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta vastaavaa TieERP-projektia. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jossa on ollut mukana TieERP-projektin ydinryhmästä projektipäällikkö Kari Kuntsi ja jäsenet Risto Mäki ja Leena Sälejoki-Hiekkanen Tiehallinnosta sekä professori Harri Kallberg Tampereen teknillisestä yliopistosta. Työ on edennyt TieERP-projektin myötä ja yllättäviäkin käänteitä on kuluneisiin kuukausiin mahtunut. Haluan kiittää ohjausryhmää saamastani tuesta ja arvokkaista kommenteista. Kiitokset myös Hämeen tiepiirille mahdollisuudesta kirjoittaa työtä Tampereella, sekä työtovereille, jotka toimivat keskustelukumppaneina kun kaipasin heidän asiantuntemustaan ja kokemustaan. Kiitos myös perheelleni ja avomiehelleni Tonille, jotka jaksoivat kannustaa minua loppuun asti tässä ainutlaatuisessa, vaikkakin välillä raskaassa elämänvaiheessa. Tampereella Jenni Karjalainen Hikivuorenkatu 52 A Tampere

5 iv SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract Alkusanat Merkinnät ja lyhenteet 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusote ja menetelmä Tutkimuksen rakenne Tiehallinnon toiminta Tiehallinnon organisaatio Tienpidon rahoitus Tiehallinnon hankintastrategia ja toiminnanohjaus-järjestelmä Yleistä Tiehallinnon hankintastrategia ja hankintamuodot TieERP TieERP-projektin eteneminen Tiehallinnon toimintaympäristö Tiehallinnon toiminta Toimintajärjestelmä Tiehallinnon nykyiset tietojärjestelmät Nykyisten keskeisimpien tietojärjestelmien kuvaukset Ohjelmointi ja hankesalkun hallinta Hankinta ja erilaiset hankintamenettelyt Hankinnan prosessikuvaus Erilaiset hankintamenettelyt Sopimusten hallinta Projektin hallinta ja seuranta Taloushallinto Tulosohjaus Tulossopimukset Mittarit Raportointi Toiminnanohjausjärjestelmät Yleistä Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto Käyttöönoton vaiheet Käyttöönoton ongelmia Toiminnanohjausjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen Nykyiset toiminnanohjausjärjestelmät Suomessa saatavilla olevat järjestelmät ja toimittajat Järjestelmien pääerot Toiminnanohjausjärjestelmien tulevaisuus Käytössä olevia toiminnanohjausjärjestelmiä Tampereen kaupunki ja SAP Siemens Projektin taustat Järjestelmän määrittely ja hankinta... 59

6 v Järjestelmän käyttöönotto Kokemuksia järjestelmästä ja sen hankinnasta Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR) ja WM-Datan SAP Projektin taustat Järjestelmän määrittely ja hankinta Järjestelmän käyttöönotto Kokemuksia järjestelmästä ja sen hankinnasta Espoon kaupunki ja Oracle Business Suite Projektin taustat Järjestelmän määrittely ja hankinta Järjestelmän käyttöönotto Kokemuksia järjestelmästä ja sen hankinnasta Banverket Ruotsin rautatievirasto Tulokset ja niiden arviointi Päätöksen teko ja hankinta Organisaation muutokset ja järjestelmän käyttöönotto Yleisiä huomioita toiminnanohjausjärjestelmähankkeista Pääkohdat haastatteluista Johtopäätökset Tiehallinnon erityistarpeet toiminnanohjausjärjestelmälle TieERP-projektissa erityistä huomioitavaa Tutkimuksen tarkastelu Lähdeluettelo Liitteet

7 vi Merkinnät ja lyhenteet CRM Customer Relationship Management, asiakkuussuhteiden hallinta ERP Enterprise Resource Planning, toiminnanohjaus Hanke HKR Tienpidon hoito-, ylläpito- tai investointitoimenpiteet yhdellä kohteella Helsingin kaupungin rakennusvirasto HRM Human Resource Management, henkilöstövoimavarojen johtaminen KTM Kauppa- ja teollisuusministeriö LVM Liikenne- ja viestintäministeriö Momentti Kirjanpidon tilin tarkenne, jolla määräraha kohdennetaan tarkemmalla tasolla. RDA Road Doctor for Administration, Road Scanners Oy:n tuottama sähköisessä muodossa olevan tiestö- ja katutiedon hallinnointisovellus ja urakoiden kilpailutusväline. RHK Ratahallintokeskus, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva virasto joka vastaa rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta.. RHK hallinnoi rataverkkoa siihen kuuluvine laitteineen, rakenteineen ja maa-alueineen.(rhk 2005) TTS Toiminta- ja taloussuunnitelma

8 1 1 Johdanto Tiehallinto on liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) alainen virasto, joka vastaa Suomessa yleisten teiden viranomaistehtävistä ja hankkii tienpidon tarvittavat tuotteet, suunnittelun, rakentamisen, ylläpidon ja hoidon palvelut markkinoilta. Tiehallinnon toiminnan pohjana ovat tienkäyttäjien tarpeet ja palvelujen suunnittelu perustuu yhteiskunnan sekä kaikkien eri asiakasryhmien tarpeisiin. Tiehallinnon hankinnoissa sovelletaan kokonaistaloudellisuuden, toimittajan laatuvastuun ja yhteistoimintakyvyn, palvelujen elinkaarikustannusten sekä markkinoiden kehittämisen periaatteita. (Tiehallinto 2005a) Tiehallinto toimii tilaajaorganisaationa, joka suunnittelee tarvittavat toimenpiteet ja rahoituksen. Toimenpiteet toteutetaan tarjouskilpailun kautta toimittajilta tilaamalla. Tiehallinto toimii valtion budjettirahoituksella. Tiehallinto hankkii suurimman osan tienpidon tuotteista ja palveluista laatuvastuullisina kokonaispalveluina. Viime vuosina tienpidon määrärahat ovat vuosittain vähentyneet, mikä näkyy erityisesti uusien investointien vähenemisenä. Myös perustienpidon määrärahat ovat vähentyneet jonkin verran, mutta liikenne- ja viestintäministeriön Toimintaja taloussuunnitelmassa vuosille perustienpidon määrärahat esitetään pidettäviksi lähes nykyisellä tasollaan. (LVM 2005) Koska budjetti ei kasva samaa tahtia kuin Suomen tieliikenne ja tienpidon kustannukset, on kustannushallinta tienpidossa ja sen suunnittelussa keskeinen tekijä. Tämä vaatii tienpidon suunnittelulta ja hankkeiden toteuttamiselta tiukkaa ennalta sovittujen ehtojen noudattamista ja budjetissa pysymistä. Tiehallinnon toiminnan tueksi on päätetty ottaa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä (Enterprise Resource Planning, ERP). Toiminnanohjausjärjestelmä tarkoittaa organisaation eri toimintojen ja tehtävien koordinointiin tarkoitettua tietojärjestelmää. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat modulaarisia ohjelmistoja, joten niitä voidaan muunnella ja laajentaa asiakkaan tarpeiden mukaan. Tilaajaorganisaationa Tiehallinnolla on vastuu siitä, että hankkeet toteutetaan lainsäädännön ja ohjeiden mukaan, niin aikataulujen, laadun kuin

9 2 kustannustenkin suhteen. Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän ytimen tulee muodostamaan hankkeiden ja projektin hallinta sekä talousohjaus ja taloushallinto. Hankkeiden hallintaan kuuluu toiminta- ja taloussuunnittelu, hankkeiden toteuttamisen aikatauluttaminen ja priorisointi. Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän ytimen tulee muodostamaan hankkeiden ja projektin hallinta sekä talousohjaus että taloushallinto. Hankkeiden hallintaan kuuluu toiminta- ja taloussuunnittelu, hankkeiden toteuttamisen aikatauluttaminen ja priorisointi. Kilpailutus- ja toteutusvaiheessa mukaan astuu sopimusten ja projektin hallinta. Hankkeiden hallinta -elementin avulla hankkeen osapuolet voivat hallita kaikkia hankkeeseen liittyviä osaprosesseja sekä saada ajantasaista tietoa toimintansa ja päätöksentekonsa tueksi. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla hankkeiden hallinta voidaan kytkeä myös organisaation muihin toimintoihin, kuten talous- ja henkilöstöhallintaan sekä raportointijärjestelmään. Hankkeen hallinnassa näillä kaikilla osa-alueilla on merkittävä osa, taloushallinnolla laskutukseen ja kustannusten hallintaan, henkilöstöhallinnolla mm. henkilöresurssien ja palkkakustannusten hallintaan ja seurantaan. Raportointi on tärkeä osa kokonaisuutta ja tarpeen niin projektin sisällä kuin johdon työkalunakin. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei toiminnanohjausjärjestelmä ratkaise toimintaan liittyviä ongelmia vaan ainoastaan mahdollistaa ongelmien ratkaisun (Laakkonen 2005). 1.1 Tutkimuksen tavoitteet Tässä työssä selvitetään millaisia vaatimuksia Tiehallinnon hankesalkun, ohjelmoinnin ja hankkeiden hallinnan osa-alueella sekä taloushallinnolla on toiminnanohjausjärjestelmälle ja miten järjestelmää voitaisiin soveltaa Tiehallinnon käyttöön. Lähtökohtana on mitä toiminnanohjausjärjestelmällä voidaan tehdä näillä sovellusalueilla ja mitä hyötyä järjestelmästä on toiminnalle, millaisia hyötyjä järjestelmän hankinnalla saavutetaan. Hyötyjä selvitetään ohjelmoinnin ja hankkeiden hallinnan tavoitetilan mukaisten määrittelyjen ja toimintamallin kautta. Samalla kartoitetaan ominaisuuksia, joita toiminnanohjausjärjestelmällä näiden suhteen tulisi olla. Myös mahdolliset

10 3 järjestelmän käytettävyyden ja käyttöönoton erityispiirteet ja ongelmakohdat pyritään tunnistamaan. Työssä tutkitaan kokemuksia Suomessa ja Euroopassa tällä hetkellä käyttöönotettavia ja lähiaikoina käyttöönotettuja toiminnanohjausjärjestelmiä. Suomessa ei ole aivan vastaavaa julkisen hallinnon organisaatiota, joka olisi jo ottanut toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön. Tämän vuoksi tarkasteluun otetaan mukaan useita eri alojen organisaatioita, joille kuitenkin on ominaista projektityyppinen työskentely ja projektien hallinta. Työssä voidaan selvittää myös millaisia järjestelmiä Euroopassa muissa Tiehallinnon toimialaa vastaavissa virastoissa tällä hetkellä on käytössä. Työssä selvitetään organisaatioiden toimintatapoja ja niiden eroja sekä voiko muualla käytössä olevia hyviä käytäntöjä tuoda Tiehallinnon toimialalle toiminnanohjausjärjestelmän kautta. Erityisesti toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton aikaisiin kokemuksiin kiinnitetään huomiota. Työssä esille nouseviin ongelmakohtiin pohditaan ratkaisuja sekä uusia toimintamalleja toiminnanohjausjärjestelmän näkökulmasta. Ehdotukset esitetään työn lopussa ja annetaan käyttöön Tiehallinnon TieERP-projektiryhmälle. Tuloksia voidaan käyttää taustatietona kun Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän hankesalkun hallintatoimintoja, ohjelmointia ja hankkeiden hallinta osia hankitaan ja otetaan käyttöön. 1.2 Tutkimusote ja menetelmä Tutkimusmenetelmänä tässä työssä on haastattelu- ja kyselytutkimus, jonka tuloksien avulla muodostetaan esitys Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän ohjelmointi-, hankesalkunhallinta- ja hankkeiden hallinta -osa-alueille. Taustatietoa tutkimukselle hankitaan kirjallisuudesta ja toiminnanohjausjärjestelmien toimittajilta. Haastattelututkimuksella selvitetään miten yrityksissä ja organisaatioissa on päädytty toiminnanohjausjärjestelmään ja millainen prosessi järjestelmän hankinta ja määrittely oli. Lisäksi järjestelmän perusominaisuudet käydään lyhyesti läpi. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan tarkemmin järjestelmän osaan, jolla toimintaa suunnitellaan ja ydintoimintaa hallitaan. Tutkimuskohteet

11 4 valitaan siten, että toiminta on lähellä Tiehallinnon ydintoimintaa, mutta vastaavaa suoraa vertailukohdetta ei ole. Lisäksi työssä selvitetään toimijoiden lähtökohtia ja tavoitteita sekä kokemuksia toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotossa. Kyselyyn valittavat toimijat valitaan siten, että kokemukset ovat mahdollisimman tuoreita, eli toiminnanohjausjärjestelmä on vasta otettu käyttöön. Kyselyn tavoitteena on selvittää, millaiset toimijoiden tavoitteet ja odotukset järjestelmälle olivat ja miten ne ovat toteutuneet. Lisäksi selvitetään myös kuinka tässä työssä esille tulleita ongelmakohtia on käsitelty ja tehtäisiinkö jotain mahdollisesti toisin, jos järjestelmää suunniteltaisiin vasta nyt. Kyselylomakkeella lähestytään työssä esimerkiksi joitain ulkomaisia toimijoita sekä organisaatioita, joiden ydinalue on lähellä Tiehallinnon toimintaa, ja ne ovat ottaneet äskettäin tai ottamassa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön. Nämä kyselyn tulokset esitetään lyhyesti ja niiden analysoinnissa pyritään ottamaan huomioon erityisesti hankkeiden ohjelmointiin ja hallintaan liittyvät osa-alueet. Kotimaisia organisaatioita, jotka ovat käyttöönottaneet tai ottamassa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmän on mm. monet suuret kaupungit. Kaupungit ovat monialaisia organisaatioita, joiden toiminnanohjausjärjestelmässä on huomioitava mm. sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden hankinta tai tuottaminen, mutta kaupungeilla on myös vastuu katujen ja omistamiensa kiinteistöjen hoidosta ja rakennuttamisesta. Nämä osa-alueet ovatkin lähellä Tiehallinnon toimialaa ja niiden toteuttamista toiminnanohjausjärjestelmän avulla tutkitaan tässä työssä. Työssä sovelletaan formatiivista sekä konstruktiivista tutkimusta. Formatiivista tutkimusta tehdään projektin kuluessa tai kehittyessä ja sen tarkoituksena on parantaa organisaation toimintaa työn avulla. Tutkimus tehdään suoraan organisaatiossa, jonka toimintaa kehitetään. Konstruktiivisessa tutkimuksessa ratkaistaan käytännön ongelma luomalla uusi konstruktio, joka on sidottavissa aiempaan teoriaan. Tällöin tulokseen saadaan sekä käytännöllinen että teoreettinen kontribuutio. (Granlund 2006) Organisaatioiksi on työn alkuvaiheessa kaavailtu julkishallinnon puolelta Espoon kaupunkia, Tampereen kaupunkia sekä Suomen Posti Oyj:tä yksityiseltä sektorilta. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmän tarjousvaiheessa toimittajien

12 5 referensseistä voidaan poimia mielenkiintoisia yrityksiä ja kysyä kiinnostusta osallistua tutkimukseen. Tampereen ja Espoon kaupungit valitaan tutkimukseen, koska molemmat ovat suuria kaupunkeja, jotka toteuttavat parhaillaan toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa. Lisäksi Tampereen kaupungilla on käytössä tilaaja-tuottaja -malli, jolla palvelut kaupungissa hankitaan. Tilaaja-tuottaja malli tarkoittaa, että mm. yhdyskuntarakentaminen toteutetaan Tampereella siten, että kaupungin tilaajaorganisaatio kilpailuttaa tai teettää suoraan hankkeet urakoitsijoilla, joihin myös kaupungin tuottaja-organisaatio kuuluu. 1.3 Tutkimuksen rakenne Luvussa 2 kuvataan Tiehallintoa ja sen toimintaa yleisesti ja erityisesti tienpidon hankintaprosessin kannalta. Luvussa 3 pohditaan Tiehallinnon toiminnan asettamia vaatimuksia toiminnanohjausjärjestelmälle, nykyistä toimintamallia ja sen osa-alueita, sekä esille nousseita ongelmakohtia. Luvussa 4 esitellään toiminnanohjausjärjestelmien rakenne ja toimintaperiaatteet sekä kerrotaan lyhyesti niiden historiasta kirjallisuuden avulla. Luvussa 5 kuvaillaan käytössä olevia toiminnanohjausjärjestelmiä ja niiden käyttöönottovaiheita. Luvussa kuvataan myös käyttäjäorganisaation toimintaa lyhyesti sekä tavoitteista, jotka ovat johtaneet järjestelmän hankkimiseen. Käyttäjäorganisaatioiden kokemukset ja tutkimuksen tulokset on kerätty kappaleeseen 6. Viimeisessä kappaleessa (7) analysoidaan tuloksia ja esitetään niiden pohjalta suosituksia ohjaamaan soveltuvilta osiltaan Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa ja määrittelyä.

13 6 2 Tiehallinnon toiminta 2.1 Tiehallinnon organisaatio Tiehallinnon organisaatio muodostuu keskushallinnosta ja yhdeksästä tiepiiristä (kuva 2.1). Keskushallinto vastaa toimialan ohjauksesta ja johtamisesta, tiepiirien tuesta, palveluista, tie- ja liikennealan asiantuntijatehtävistä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Tiepiirit ovat tulosyksiköinä vastuussa alueellisesta tienpidosta ja viranomaistehtävistä. Keskushallinnossa ohjauksesta vastaa pääkonttori-yksikkö sekä omina tulosyksikköinä asiantuntijapalvelut ja neljään alueelliseen toimipisteeseen sijoitettu liikennekeskus. Lisäksi suuret erillishankkeet voivat muodostaa oman määräaikaisen projektin. Vuonna 2005 tällaisia projekteja oli kaksi, Vuosaaren satamahanke, eli Vuoli-projekti ja E18, Lohja - Muurla -moottoritiehanke. Kuva 2.1 Tiehallinnon organisaatio (Tiehallinto 2005). Tiehallinnon organisaatio on matriisiorganisaatio. Tulosyksiköt, kuten piirit, vastaavat tulossopimuksensa puitteissa omasta rahoituksestaan, toiminnastaan ja tuloksesta. Toiminnan yhtenäisyydestä, menettelytapojen soveltamisesta ja niiden kehittämisestä vastaavat prosessien omistajat ja prosessivastaavat. Tiehallinnon ydinprosesseihin kuuluvat suunnittelu-, hankinta- ja

14 7 asiakaspalvelutoiminnot. Tukiprosesseihin kuuluvat ohjaus, asiakkuus, talous, henkilöstö- ja tietotoiminnot. Monet tukitoiminnoista on valtakunnallisesti keskitetty ja sijaitsevat piireissä. Piirin keskuspaikka on yleensä myös valtakunnallisesti merkittävä maakuntakeskus. Kuvassa 2.2 esitetään miten tiepiirien alueet, keskuspaikat ja miten tukitoiminnot sekä liikennekeskukset Suomessa sijoittuvat. Kuva 2.2 Tiehallinnon keskuspaikat ja keskitettyjen toimintojen sijoittuminen. Tiehallinnon palveluksessa oli vuonna henkilöä (mukana myös määräaikaiset työsuhteet), mutta henkilöstöstrategian mukaan henkilöstömäärä on 800 vuonna 2011 (Tiehallinto 2006b). Henkilöstöstrategian mukaiseen tavoitteeseen päästään luonnollisen poistuman kautta, sillä Tiehallinnon henkilöstön keski-ikä on tällä hetkellä hyvin korkea ja eläkkeelle tulee jäämään vuoteen 2010 mennessä 50 % nykyisestä henkilöstöstä (LVM 2005). Näin Tiehallinnolle siis tulee myös tarvetta rekrytoida uutta henkilöstöä. Resurssien niukentuessa on erityisen tärkeää, että henkilöstön osaamisen lisäksi kiinnitetään huomiota työmenetelmiin ja organisaation ja prosessien parantamiseen ja tehostamiseen. Tietojärjestelmiä ja tiedonhallintaa tulee kehittää. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan tehostaa toimintaa. (Tiehallinto 2006c)

15 8 2.2 Tienpidon rahoitus Tiehallinto toimii valtion budjettirahoituksella. Taulukossa 2.1 esitetään Tiehallinnon valtion talousarvion mukainen rahoitus vuosille Koska tienpidon määrärahat ovat vuosittain vähentyneet, ovat myös uudet investoinnit vähentyneet. Kuvassa 2.3 näkyy Tiehallinnon menojen jakaantuminen tuotetasolla. Perustienpidon määrärahat ovat vähentyneet jonkin verran, mutta jotta liikennöitävyys ja turvallisuus voitaisiin taata, Liikenne- ja viestintäministeriön TTS:ssa vuosille perustienpidon määrärahat ovat lähivuosina lähes nykyisellä tasollaan. LVM on laatinut talousarvion rinnalle kehittämissuunnitelman, jonka mukaan Tiehallinnon budjetti kasvaisi maltillisesti nykyisestä tasosta vuosina Suurin osa budjetin kasvusta ohjattaisiin perustienpitoon. (LVM 2005) Taulukko 2.1 Tiehallinnon budjettirahoitus Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman peruslaskelman ja kehittämissuunnitelman mukaan vuosille (LVM 2005). (1000 euroa) TAE 2005 TTS 2006 TTS 2007 TTS 2008 TTS 2009 keh.suun 2006 keh.suun 2007 keh.suun 2008 keh.suun 2009 Tiehallinto Perustienpito Tielain muk.maaaluehankinnat ja korvaukset Eräät tiehankkeet Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitusja elinkaarirahoitushankkeet

16 9 Tiehallinnon menojen jakautuminen Tieverkon hoito 11 % 4 % 11 % 8 % 3 % 2 % 33 % 28 % Tieverkon ylläpito ja peruskorjaukset Liikenteen hallinta Hankesuunnittelu Perustienpidon investoinnit Valtakunnalliset kehittämisinvestoinnit maa-alueiden hankinta Hallinto Kuva 2.3. Tiehallinnon menojen jakautuminen (Tiehallinto 2005) 2.3 Tiehallinnon hankintastrategia ja toiminnanohjausjärjestelmä Yleistä Toiminnanohjausjärjestelmä on organisaation eri toimintojen ja tehtävien koordinointiin tarkoitettu tietojärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat tuttuja tuotantolaitoksista, jotka selkeästi jalostavat raaka-aineista tuotteita ja joilla tuotanto toistuu samankaltaisena pidempiä jaksoja. Toiminnanohjausjärjestelmillä voidaan hallita koko tuotantolaitoksen toimintaa, niin henkilöstö- kuin taloudellisiakin resursseja sekä tuotannontoteutumista ja varastotoimintoja. Toiminnanohjausjärjestelmien sisältöä ja toimintaperiaatteita on esitelty enemmän luvussa 4. Tiehallinnon toimialalla toiminnanohjausjärjestelmän sovelluksessa on suuria haasteita. Henkilöstö- ja taloushallinnon perusosat ovat samankaltaiset kuin vastaavissa suurissa yrityksissä. Tiehallinnon hankintastrategian ja tulevaisuuden muuttuvien resurssien vuoksi on tärkeää hankkeiden ohjelmoinnin ja hallinnan sekä niiden reaaliaikaisen seurannan saaminen toiminnanohjausjärjestelmän piiriin. Hankkeiden hallinnan osia on mm.

17 10 yksittäisen projektin hallinta, toiminta- ja taloussuunnitelman (TTS) suunnittelu sekä myös kilpailuttaminen ja sopimusten hallinta. Myös hankinnan osa-alueella, eli tienpidon tuotteiden teettämisessä olisi tarvetta yhtenäiselle ja kattavalle järjestelmälle. Nykytilanteessa käytäntö on kirjava ja meneillään on useita erilaisia sähköisen kaupankäynnin ja projektinhallinnan pilottihankkeita, joista laajin on eurakka, joka pilotoi sähköistä kilpailutusta Tiehallinnon hankintastrategia ja hankintamuodot Tiehallinnon hankintaprosessilla oli vuonna 2002 tavoitteena tehdä tienpidon hankintastrategia. Hankintastrategian lähtökohtana on Tiehallinnon visio, jonka mukaan Tiehallinnolla tulee olla käytössään parhaat tilauskäytännöt toimiakseen kehittyvillä ja toimivilla markkinoilla. Tämän strategiatyön lopputuloksena syntyi hankintastrategia, jossa kuvataan tienpidon tulevaisuuden strategia sekä aikataulu toteutukselle. Aikataulun tavoitteeksi asettui uuden strategian toteuttaminen 2003 vuodesta alkaen ja kokonaisuudessaan se olisi käytössä vuonna (Tiehallinto 2003) Hankintastrategian tavoitteena on hankintamenettelyjen kehittäminen ja uusien mallien ja toimintatapojen käyttöönotto. Kuvassa 2.4 on kaavio Tiehallinnon tulevaisuuden hankintamallien rakenteesta ja sisällöstä. Uudet hankintamallit ja toimintatavat mahdollistavat suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tekemien innovaatioiden ja tuotekehitystyön hyödyntämisen. Tätä kautta pyritään parantamaan toiminnan tuottavuutta ja kannattavuutta, jopa osittain alentamaan kilpailun kautta markkinoiden tarjoushintatasoa. Myös oman toiminnan taloudellisuuden kehittäminen on yksi tavoitteista. Koko infra-alalle on tärkeää tilaajan kannustus toiminnan kehittämiseen ja innovaatioihin. Innovaatioista hyötyvät niin tilaajat kuin niiden tekijätkin. Uusi teknologia tuo paljon mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja erityisesti toimintatapojen järkeistämiseen. Toiminnanohjausjärjestelmä on yksi tilaajan keinoista selviytyä omaan toimintaansa kohdistuvista uudistuspaineista. Muut toimijat alalla tulevat tekemään omat ratkaisunsa. (Tiehallinto 2003) Tiehallinnon hankintaketjussa raamit muodostaa valtion talousarvion ja liikenneja viestintäministeriön (LVM) antamat puitteet ja määrittelemät vaikutustavoitteet, jotka Tiehallinto muuntaa toimivuusvaatimuksiksi hankintaa

18 11 varten. Vaikutustavoitteet määrittelevät pitkälti tienpidon tuotteiden laatuvaatimukset. Hankintaketju jakautuu tuotannossa vielä toimittajan alihankkijoihin, eli hanke ulottuu usealle tasolle ja useaan organisaatioon. Hankintaketjun eri vaiheissa on tärkeää, että osapuolten välillä on yhteisymmärrys vaatimuksista ja niiden vaikutuksista muihin tasoihin. (Tiehallinto 2003) Kuva 2.4 Investointien hankintamallit tulevaisuudessa (Tiehallinto 2003) TieERP Tiehallinnossa on tehty päätös toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta. Toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa valmistellaan ja toteutetaan TieERPprojektissa. Tämä diplomityö on osa TieERP-projektia. Projektin tavoitteena on hankkia Tiehallinnolle valtakunnallisesti kattava toiminnanohjausjärjestelmä. Alkuperäisen aikataulun mukaan toiminnanohjausjärjestelmä oli tarkoitus ottaa käyttöön vuosina Aikataulu ja projektin sisältökin on kuitenkin muuttunut projektin edetessä. Projektin lopullinen aikataulu riippuukin toiminnanohjausjärjestelmähankinnan laajuudesta ja määrittelyvaiheen kestosta. Lisäksi aikaa tulee varata riittävästi kilpailuttamiseen ja toimittajien kanssa käytäviin neuvotteluihin. Järjestelmän hankinta jaettiin siten, että eri osaalueiden käyttöönotto voidaan porrastaa ja kaikkia toimintoja ei hankita kerralla

19 12 vaan toimittajat tekevät erilliset tarjoukset myös laajennus- ja optio-osista (kuva 2.5.). Tiehallinto on aloittanut toiminnanohjausjärjestelmän sisällön määrittelyn eri prosessien osalta jo vuonna Silloin Tiehallinnon toimintastrategian ja toimintajärjestelmän mukaista kehitystä vietiin eteenpäin erillisissä projekteissa, jotka yhdistettiin vuonna 2005 TieERP-projektiksi. Projektissa on pohdittu toiminnanohjausjärjestelmän mahdollisuuksia ja uhkia Tiehallinnon toiminnassa ja valmisteltu järjestelmähankintaa. Hankinta kuuluu julkisiin hankintoihin ja toimittaja kilpailutetaan. Hankintatavaksi valittiin rajoitettu kilpailullinen neuvottelumenettely. Halukkaat toimittajat osallistuvat kilpailuun tarjouksellaan ja tämän jälkeen käydään neuvotteluja toimittajien kanssa. Tässä vaiheessa voidaan myös karsia osallistujajoukkoa. Kilpailuttaminen on tällaisessa tietojärjestelmähankinnassa erityisen haasteellista, sillä tilaaja eli Tiehallinto ei voi vielä kilpailutusvaiheessa tietää tarkoin mitä haluaa ja mitä eri toimittajat voivat tarjota. Tarjousten vertailu tällaisessa tilanteessa on vaikeaa. Kuvassa 2.5 kuvataan toiminnanohjausjärjestelmän laajuus joulukuussa 2005, kun tarjouspyyntöä järjestelmähankinnasta valmisteltiin. Kuvaan tummat kohdat sisältyvät perusratkaisuun, jonka hankinta on ensisijalla. Vaaleammat kohdat kuuluvat laajennettuun ratkaisuun ja pilkutetut kohdat optioratkaisuun, joiden hankinnasta päätetään myöhemmin. Valkoiset kohdat eivät sisälly Tiehallinnon ERP-hankintaan suoranaisesti tässä vaiheessa ollenkaan.

20 13 Kuva 2.5. Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän laajuus tarjouspyynnössä 12/2005 Tiehallinnon toiminnanohjausjärjestelmän tarkoituksena on parantaa Tiehallinnon toiminnanohjausta ja resurssien hallintaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi järjestelmän tulee integroitua resurssien käyttöön liittyviin prosesseihin Tiehallinnon johtamisen ja talousohjauksen näkökulma huomioiden. (Tiehallinto 2005b) Tiehallinnon toiminnasta voidaan tämän mukaan muodostaa toiminnallisia kokonaisuuksia. Talousohjaus ja taloushallinto muodostaa selkeän kokonaisuuden, jolla on liittymäpinta lähes kaikkeen muuhun Tiehallinnon toimintaan. Hankkeiden ja projektien hallinta on kokonaisuus, joka muodostaa puitteet toiminnansuunnittelulle, rahoituksen ja ajankäytön järkevälle suunnittelulle. Hankinta ja sopimusten hallinta kokonaisuus kattaa kilpailuttamisen ja sopimusasiat. Valmistuttuaan hankkeet ovat osa valtion tieomaisuutta ja näin kuuluvat käyttöomaisuuskirjanpidon ja omaisuuden hallinnan kokonaissuden piiriin. Koko Tiehallinnon toimintaa koskeva kokonaisuus on henkilöstöresurssien hallinta ja ulkoisiin suhteisiin liittyvä kokonaisuus on asiakkuustiedon hallinta ja asiakaspalvelut. Toiminnanohjaukselle on tärkeintä talouden, hankkeiden ja projektien hallinnan sekä sopimusten hallinnan muodostama kokonaisuus. Organisaation

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja

Valtorin hallituksen tehtävät. Valtorin asiakaspäivä Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin hallituksen tehtävät Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Timo Valli, hallituksen puheenjohtaja Valtorin virstanpylväät Jyrki Kataisen hallitusohjelma 6/2011 TORI- ja myös TUVE-hankkeet Laki valtion

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä

Case Sahalahden esikäsittelylaitos. Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari , Antti Heikkilä Case Sahalahden esikäsittelylaitos Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -seminaari 6.10.2006, Antti Heikkilä 2009 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön yleiset vaatimukset

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) Palvelukuvaus 5036/ / PALVELUKUVAUS. Hankittavan palvelun yksilöinti TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) PALVELUKUVAUS Hankittavan palvelun yksilöinti Espoon kaupunki (jäljempänä myös Asiakas) hankkii johdon konsultointipalveluja kolme vuotta kestävään espoolaisen johtamisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (5) 197 Hiv-infektion saaneiden huumeiden käyttäjien erityispalvelujen hankinta HEL 2014-007306 T 02 08 02 01 Päätös Käsittely päätti hyväksyä hiv-infektion saaneiden

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10. Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.2015 1 Taustaa Nykyiset hankintamenettelyjä koskevat RT-ohjeet

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun Tiedepuisto Oy Asia ja sen selvitys 26927 Joensuun Tiedepuiston hallinnoimien kiinteistöjen toimitilojen sähkö-, putki-,

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki

Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki Tarjouspyyntö 1 (5) Ydinlaitosten mekaanisten laitteiden valmistuksen, asennuksen ja käyttöönoton valvonnan ja tarkastustoiminnan tuki Säteilyturvakeskus (jäljempänä STUK) (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen

LUC-palvelupiste. Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen LUC-palvelupiste Käyttöönoton vaiheet ja tulevaisuuden tavoitteet Sakari Tarvainen Taustat - Konsernin strategiasta (2009) löytyy toiminta-ajatus Palvelut tuotettava pääosin yhdessä - Yhdeksi kehityskohteeksi

Lisätiedot

Kieku-hanke

Kieku-hanke Yhteinen Kiekumme Kieku-hanke 2008 2016 Valtiolle yhteinen ratkaisu henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin: yhtenäiset prosessit, vakioitu tapa käyttää palvelukeskus-palveluita, näitä tukevat tietorakenteet

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 2.10.2012 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat

Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat Ilmoittaminen ja sähköinen tietojenvaihto, määräajat Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Tarjouspyynnön asettaminen tarjoajien saataville Hankintayksikön on asetettava tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden

Lisätiedot

Kansalliskirjasto seurantaryhmä

Kansalliskirjasto seurantaryhmä Kansalliskirjasto 2005 -seurantaryhmä Erikoiskirjastojen neuvoston syyskokous 15.11.2005 Hellevi Yrjölä EriKin tavoitteet Kansalliset tietokannat maksutta kaikkien käyttöön Perusinfrastruktuurille keskitetty

Lisätiedot

Hankinnasta ja hankintayhteistyösopimuksesta

Hankinnasta ja hankintayhteistyösopimuksesta Hankinnasta ja hankintayhteistyösopimuksesta 20.6.2016 Kuva: Yhteistyö-karamellipaperi. Helsingin kaupunginmuseo. Lähde: finna.fi Kuva: Helsingin kaupunginmuseo (lähde: finna.fi) Hankinnan vaiheita Mukaan

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Yhteyshenkilö Satu Sikanen Hankinnan kohteena on Etelä-Karjalan maakunta-areenaa koskeva esiselvitys.

Yhteyshenkilö Satu Sikanen Hankinnan kohteena on Etelä-Karjalan maakunta-areenaa koskeva esiselvitys. TARJOUSPYYNTÖ 1. HANKINTAYKSIKKÖ Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta ekarjala.fi/liitto Yhteyshenkilö Satu Sikanen satu.sikanen@ekarjala.fi 0400 661318 2. HANKINTAMENETTELY Kyseessä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Kilpailullinen neuvottelumenettely JHS-seminaari 30.10.2007

Kilpailullinen neuvottelumenettely JHS-seminaari 30.10.2007 Kilpailullinen neuvottelumenettely JHS-seminaari 30.10.2007 HAUS kehittämiskeskus Oy Varatuomari Liisa Lehtomäki Luennon tavoitteet Käydä lyhyesti läpi kilpailullisen neuvottelumenettelyn kulku hankintalain

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi

Joensuun seudun hankintatoimi 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun Tiedepuisto Oy Asia ja sen selvitys 50742 Koulutus- ja konsultointipalvelut, Joensuun Tiedepuisto Oy Hankinnan kohde:

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara

LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella. Tero Lähivaara LAITEHALLINTASTRATEGIA Tarkasteltu mallin 3 (kiinteistöhuolto) mukaisella toteutuksella Tero Lähivaara Tavoitteet uudella toiminta mallilla selkeä ostaja/tuottaja roolitus kaikki lääkintäteknisen ylläpidon

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän

Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän Miten virasto ottaa käyttöön Kiekutietojärjestelmän - käyttöönottomalli tukemaan kehittämistyötä Taloushallinnon kevätseminaari 7. -8.6.2011 Seija Friman, kehittämispäällikkö, Valtiokonttori Valtio Expo,

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi

Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi. Kati Korpi Sisäasiainministeriön toimenpiteet taloushallinnon yhtenäistämiseksi Kati Korpi 23.9.2011 23.9.2011 Sisäasiainministeriön hallinnonala Virastoja Sisäasiainministeriö Ministeriön tulosohjaamia virastoja

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan

mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen heikkoudet) ja mahdollisuuksia arvioidaan Hankasalmen kunnan riskien hallinnan arviointiohjelma 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointiohjelmaan kunnan johtoryhmä määrittelee mihin (priorisoituihin) asiakokonaisuuksiin liittyviä riskejä (ml. toimintatapojen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen ESITTELYLISTA A 5/2012 Kokous n:o 2 tiistaina 23.10.2012 klo 15.00-16.20 dekaani Peppi Karppinen akatemiatutk. Jouni Jaakkola I Raija Lähdesmäki tutkijatoht. Juha Risteli prof. Suvi Rahja 1. Kokouksen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA HANKINTAILTA 20.4.2016 YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Keski-Suomen kunnat Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1 (5) Hankinnan kohteena ovat seuraavat asiantuntijapalvelut (kaksi osa-aluetta):

Tarjouspyyntö 1 (5) Hankinnan kohteena ovat seuraavat asiantuntijapalvelut (kaksi osa-aluetta): Tarjouspyyntö 1 (5) YDINLAITOSTEN SÄHKÖJÄRJESTELMIEN JA -LAITTEIDEN SEKÄ OHJELMISTOPOHJAISTEN AUTOMAATIOJÄRJESTELMIEN JA -LAITTEIDEN ARVIOINTIA KOSKEVAT ASIANTUNTIJAPALVELUT Säteilyturvakeskus (jäljempänä

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot