Ulla Eloniemi-Sulkava Dosentti, FT, esh Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asti Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
|
|
- Matilda Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ulla Eloniemi-Sulkava Dosentti, FT, esh Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asti Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia alkaen
2 ulkopuolisten arvioimat käytösoireet vaikea-asteinen muistisairaus huono fyysinen toimintakyky Lewyn kappale tauti Syynä henkilökunna n osaamisen vaikeudet? toiminnan puuttuminen Ulla Eloniemi-Sulkava 2
3 Elämänlaatu Vuorovaikutus Normaali Arvostava ja luotettava Rauhallinen ja selkeä Henkisesti turvallinen ympäristö Tuki kognitiivisissa vaikeuksissa Omaisten tukeminen Toiminnan ja osallisuuden mahdollisuudet Mahdollisuus elää omannäköistä elämää Liikkuminen Arvot, vakaumus Identiteetti Psykososiaalinen kuntoutus Liikunnallinen kuntoutus ja fysioterapia Fyysisten vaivojen hoito Ravitsemuskuntoutu s Somaattisten sairauksien hoito Asianmukainen lääkehoito Varhainen ja oikea diagnosointi Ulla Eloniemi-Sulkava 3
4 HYVIN- VOINTI KÄYTÖS- OIREET Ulla Eloniemi-Sulkava 4
5 Mistä itse asiassa on kyse, kun puhumme käytösoireista? Kognitiivisista muutoksista johtuva toimintatapa Delirium Käytösoire Psykoottinen oire Hyvinvoinnin tarpeen ilmaisu Ulla Eloniemi-Sulkava 5
6 Muistisairaan ihmisen näkökulmaa edustaa myös käsite Need-Driven Dementia-Compromised Behaviours Perinteistä, sairauslähtöistä, ulkopuolisten näkökulmaa edustavia käsitteitä: käytösoireet (behavioural and psychological symptoms of dementia, BPSD) haasteellinen käyttäytyminen käytöshäiriöt neuropsykiatriset oireet Ulla Eloniemi-Sulkava 6
7 Tekemisen, olemisen ja elämän tapa Tarpeiden ja toiveiden ilmaisemista Sopeutumis- ja selviytymispyrkimystä Itsensä ilmaisemista omilla kyvyillään ja tavoillaan Ulla Eloniemi-Sulkava 7
8 Ihminen? Se toinen? Ulla Eloniemi-Sulkava 8
9 toinen luetaan pois yhteiskunnasta tai yhteisöstä toisella ajatellaan olevan joitakin epähaluttavia ominaisuuksia, joiden vuoksi heitä pidetään yhteisössään toinen on eräänlainen epähenkilö tai vain puolivaltainen yhteiskunnan jäsen toiset eivät ole kuten me, keskivertokansalaiset Ulla Eloniemi-Sulkava 9
10 Toiseuttaminen on yksipuolista vallankäyttöä, jossa toinen ihminen tai ihmisryhmä asetetaan toiminnalla ja asennoitumisella vähempiarvoiseen asemaan. Tällöin yksi ryhmä ( me ) ei pyri kohtaamaan toista ( niitä ) vaan ottaa tähän selvän psykologisen (ja usein myös fyysisen) etäisyyden Tämä ei ole välttämättä tarkoituksellista syrjintää, vaan toiseus voi rakentua osaksi erilaisia toimintakäytäntöjä lähes huomaamatta ja joskus jopa hyvää tarkoittavan holhoamisen seurauksena Ulla Eloniemi-Sulkava 10
11 Suojavaatteiden käyttö Vaikeudet syödä asukkaiden kanssa Ei vastata Hygieniahaalari Lääketieteellisen hoidon merkitsevästi huonompi taso verrattuna kotona asuviin (Shah ym. 2011) Tarpeiden kohtaamattomuus Autonomian mitätöinti Toimijuuden sivuuttaminen Ulla Eloniemi-Sulkava 11
12 Muistisairaan ihmisen puhe ja käyttäytyminen ovat merkityksettömiä = sairauden oire joka voidaan sivuuttaa tai jota voidaan koettaa hillitä Ulla Eloniemi-Sulkava 12
13 Useista tutkimuksistamme tiedämme, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä palvelutarjonta ei kohtaa ihmisten kokemia palvelutarpeita Sama muistisairaiden ihmisten näkökulman puuttuminen herkästi näkyy myös hoitotyön käytännöissä Ulla Eloniemi-Sulkava 13
14 Asiakaslähtöisyys ja ihmislähtöisyys Yhteistyö asiakkaan ja omaisten kanssa Laaja-alaisuus: muistisairaan ihmisen tilanteen ymmärtäminen mahdollisimman laajasti ja hänen näkökulmastaan Ihmisenä oleminen ja kohtaaminen ovat hoitotyön keskiössä Räätälöinti Ulla Eloniemi-Sulkava 14
15 Ulla Eloniemi-Sulkava 15
16 Satunnaistettu, kontrolloitu interventiotutkimus Tavoitteina oli selvittää14 kuukautta kestäneen henkilökunnan tukemisen vaikutuksia 1. käytösoireiden esiintymiseen 2. asukkaiden elämänlaatuun ja hyvinvointiin 3. psyykenlääkeiden käyttöön Ulla Eloniemi-Sulkava 16
17 Yhden kunnan vanhuspalveluiden pitkäaikaishoidon yksiköt (N=19, 385 asukasta) Lähtötilanne 19 hoitoyksikköä, N=290 asukasta Ei tutkimussuostumusta (n=93 asukasta) kuolleet n=7 saattohoidossa n=3 poistuneet n=1 Henkilökunnan tukeminen (14 kk) Muistisairauden etiologinen diagnosointi Interventionyksiköt n=11 Muistisairaat asukkaat (n=118) Randomointi Vertailuyksiköt n=8 Muistisairaat asukkaat (n=115) suostumus Koulutusiltapäivä Muistisairauden etiologinen diagnosointi Kaikki asukkaat Tutkimus- 6 kk seuranta 14 kk seuranta Ulla Eloniemi-Sulkava 17
18 1. Ihmislähtöiseen ja kokonaisvaltaiseen ajatteluun jossa ns. käytösoireet ovat ihmisen selvitymis- ja sopeutumispyrkimyksiä ja toimintatapoja vallitsevassa tilanteessa 2. Yhteistyöhön asukkaiden, omaisten ja moniammatillisten osaajien kanssa 3. Hoidon räätälöintiin Ulla Eloniemi-Sulkava
19 1. Mentorisairaanhoitaja (henkilökunnan ja osastojen räätälöity tukeminen) 2. Konsultoiva geriatri 1. Muistisairauden etiologinen diagnoosi 2. Lääketieteellisen hoidon kommentit 3. Räätälöintikokoukset ja räätälöidyt hoitosuunnitelmat Ajattelu- ja toimintatapa Epämuodolliset kokoukset Muodolliset, ennakkoon suunnitellut kokoukset Ulla Eloniemi-Sulkava 19
20 MUISTISAIRAAN IHMISEN, OMAISTEN JA MONIAMMATILLISTEN OSAAJIEN YHTEISTYÖPROSESSI Käytösoireen nimeäminen ja kuvaus Käytösoireeseen liittyvien tapahtumien kulku ja tunteet Asiakkaan: Persoonallisuus Elämänkulku Sairaudet ja fyysinen tilanne Arkeen vaikuttava kognitiivinen toimintakyky Vuorovaikutus asiakkaan näkökulmasta Ympäristö asiakkaan näkökulmasta: fyysinen psykososiaalinen Yhteinen ymmärrys asiakkaan hyvivnointitarpeista Tavoitteet ja räätälöity hoito Seuranta ja arviointi Asiakkaan voimavarat Ulla Eloniemi-Sulkava 20
21 1. Kokonaisvaltainen lähestymistapa hoitotyössä 2. Hyvä lääketieteellinen hoito 3. Ravitsemuskuntoutus 4. Ympäristön arviointi ja kehittäminen 5. Monimuotoisten hoitotyön menetelmien käyttö räätälöidysti Ulla Eloniemi-Sulkava 21
22 Paransi muistisairaiden ihmisten elämänlaatua Vähensi ulkopuolisten kokemia käytösoireita Vähensi psyykenlääkkeiden käyttöä Ulla Eloniemi-Sulkava 22
23 Asukkaiden ELO-D toimintaluokkien ajalliset osuudet havainnointiaikana (lähtötilanne = 0 kk, 45 tutkimuksen lopussa = 14 kk) Vertailu 0 Interventio 0 Vertailu 14 Interventio O A M R T V S Ulla Eloniemi-Sulkava 23
24 0,6 Asukkaiden toimintaluokkien aikaisten hyvinvoinnin keskiarvojen muutokset interventio- ja vertailuryhmän välillä 0,4 0,2 0-0,2 ELO-D O A M R T V S p=.009 p=.009 Vertailu 0 Interventio 0 Vertailu 14 Interventio 14-0,4-0, Ulla Eloniemi-Sulkava 24
25 Psyykenlääke Interventio-osastot (n = 89 asukasta) Vertailuosastot (n = 88 asukasta) p-arvo Lähtötilanntilanne 14 kk Lähtö- 14 month Antipsykootit, n (%) 30 (33.7) 20 (22.5) 37 (42.0) 26 (29.5).019 Bentsodiatsepiinit, n (%) 26 (29.2) 13 (14.6) 20 (22.7) 14 (15.9).278 Antidepressantit, n (%) 32 (36.0) 21 (23.6) 28 (31.8) 30 (34.1).037 Unilääkkeet, n (%) 13 (14.6) 3 (3.4) 14 (15.9) 7 (8.0) Ulla Eloniemi-Sulkava 25
26 ESIMERKKI ROUVA MATTILASTA Ulla Eloniemi-Sulkava
27 76-vuotias rouva Mattila Ent. johdon sihteeri kansainvälisessä yrityksessä Aviomies, kaksi tytärtä ja viisi lastenlasta joihin lämpimät välit; vierailevat usein Kotikieli ruotsi Elämässä tärkeää on ollut huoliteltu ulkonäkö ja tyylikäs pukeutuminen Oma reviiri on ollut elämässä aina tärkeä Itsenäinen, elämästään päättävä ja elämäänsä hallitseva Lämmin, rakastava ihminen, äiti ja puoliso Sosiaalinen, valikoiva seuran suhteen Pitänyt teatterissa ja oopperassa käynneistä; jumalanpalvelsukissa silloin tällöin Sairastaa Alzheimerin tautia Lewyn kappale taudin piirtein Ulla Eloniemi-Sulkava 27
28 Rouva Mattila: hoitajat kertovat rouvan vastustavan hoitotilanteissa. Hän on välillä ärtyisä ja jopa aggressiivinen sanallisesti ja lyöden Ulla Eloniemi-Sulkava
29 MUISTISAIRAAN IHMISEN, OMAISTEN JA MONIAMMATILLISTEN OSAAJIEN YHTEISTYÖPROSESSI Käytösoireen nimeäminen ja kuvaus Käytösoireeseen liittyvien tapahtumien kulku ja tunteet Asiakkaan: Persoonallisuus Elämänkulku Sairaudet ja fyysinen tilanne Arkeen vaikuttava kognitiivinen toimintakyky Vuorovaikutus asiakkaan näkökulmasta Ympäristö asiakkaan näkökulmasta: fyysinen psykososiaalinen Yhteinen ymmärrys asiakkaan hyvivnointitarpeista Tavoitteet ja räätälöity hoito Seuranta ja arviointi Asiakkaan voimavarat Ulla Eloniemi-Sulkava 29
30 Yhteinen ymmärrys hyvinvointitarpeista (1) Kokea olevansa välitetty, pidetty ja arvostettu aikuinen ihminen Kokea hoitotilanteet turvallisina Saada omien kykyjensä mukaisessa tahdissa hoitoa (Lewyn kappale tautia sairastavilla usein vastaukset ja toimintojen aloittaminen tapahtuvat viiveellä) Olla mukana päätöksenteossa, kokea itsemääräämisen kunnioitusta Kokea osallistumisen mahdollisuuksia, saada olla mukana toiminnassa, elää yhdessä arkea (vastakohtana hoidon kohteena olemiselle) Ulla Eloniemi-Sulkava 30
31 Yhteinen ymmärrys hyvinvointitarpeista (2) Kokea fyysisen reviirin kunnioitusta Saada tukea ulkonäöstään ja pukeutumisestaan huolehtimiseen Saada kaunis, omin tavaroin varustettu huone Olla mahdollisimman kivuton Saada hoitoa riittävän verenpainetason ylläpitämiseen Saada sosiaalisesti miellyttäviä ruokailutilanteita ja lempiruokia Ulla Eloniemi-Sulkava 31
32 Tavoitteet 1. Hyvinvointia edistävä vuorovaikutus 2. Tulla senhetkisine tarpeineen huomioiduksi hoitotilanteissa 3. Saada identiteetille tukea 4. Saada arkeen toimintaa 5. Riittävä verenpainetaso 6. Hyvinvointia edistävä lääkitys 7. Kivun lieventyminen 8. Hyvä ravitsemustila Ulla Eloniemi-Sulkava 32
33 Tavoitteet ja räätälöity hoito (1) Hyvinvointia edistävä vuorovaikutus kaikissa tilanteissa kohtelias ja arvostava suhtautuminen luontevien arvostuksen viestien antaminen normaali juttelu rouvaa kiinnostavista asioista muistelu positiivisten palautteiden antaminen ruotsin kielen käyttö mahdollisimman paljon sairaalapastorin viikoittaiset vierailut rouvan luona Ulla Eloniemi-Sulkava 33
34 Tavoitteet ja räätälöity hoito (2) Tulla senhetkisine tarpeineen huomioiduksi hoitotilanteissa hoidon ajoitus hyvän olon hetkiin eli huomioidaan Lewyn kappale taudin aiheuttamat muutokset vireyden tasossa, verenpaineessa ja kivun kokemuksissa. kiireetön tunnelma, rouvan tahdissa tärkeintä on hyvän tunnelman luominen, vältetään selittävää puhetapaa, joka herkästi sekoittaa ja vaikeuttaa suoriutumista ystävällinen ja kohtelias lähestyminen lupaa kysyvä lähestyminen yksinkertaisten vaihtoehtojen antaminen arvostuksen viestiminen Ulla Eloniemi-Sulkava 34
35 Tavoitteet ja räätälöity hoito (3) Saada identiteetille tukea vuorovaikutustilanteissa kohtelias puhuttelutapa, sukunimi rouva tittelillä luontevissa tilanteissa ulkonäöstä huolehtiminen: rouva mukana miettimässä vaatteita, hiusten kampausta ja kynsien lakkaamista oma huone sisustetaan omaisten avulla tukemaan identiteettiä Ulla Eloniemi-Sulkava 35
36 Tavoitteet ja räätälöity hoito (4) Saada arkeen toimintaa omaiset miettivät mahdollisuuksia viedä rouvaa ajelulle, ulos kahville tai muihin tilanteisiin, joissa ei paljon muita ihmisiä aiheuttamassa hämmennystä omaiset tuovat huoneeseen CD-soittimen ja levyjä sekä television henkilökunta huolehtii rouvan mukaan ottamisesta osaston puolesta tarjolla oleviin tilanteisiin rouva pyydetään mukaan osastolla alkavaan rouvien muisteluryhmään Ulla Eloniemi-Sulkava 36
37 Tavoitteet ja räätälöity hoito (5) Riittävä verenpainetaso. Huomioidaan matalapaineisuuden rouvalle aiheuttamat ongelmat (huonovointisuus, palelu, epävarmuus liikkumisessa, huimaus): Toimenpiteet verenpaineen nostamiseksi: riittävästä nesteen saannista huolehtiminen ja suolan käytön lisääminen. Aamulla ennen ylös kutsua annetaan lasillinen mieluisaa juomaa ja mahdollisesti kahvi vuoteen luokse. Puolen tunnin päästä käydään kysymässä vointia ja kysytään, onko halukas lähtemään sängystä. Tarjotaan puolison ostama paksu kylpytakki lämmittämään oloa. Hoitotoimet ajoitetaan asukaslähtöisesti eli hetkiin kun asukas voi hyvin Ulla Eloniemi-Sulkava 37
38 Tavoitteet ja räätälöity hoito (6) Hyvinvointia edistävä lääkitys: Absenor lopetetaan koska tasapaino on huono. Seroquel lopetetaan aamulääkkeistä ajattelun kirkastamiseksi. Ebixa lopetetaan, koska se usein ei sovi Lewyn kappale tautia sairastaville (aktivoi väärään suuntaan): ensin vähennetään kertaan päivässä ja viikon kuluttua lopetus. Aloitetaan Exelon-laastari 4.6mg Ulla Eloniemi-Sulkava 38
39 Tavoitteet ja räätälöity hoito (7) Kivun lieventyminen Selvitetään jalkojen kunto, tarkennetaan vaivojen syyt. Tässä toimitaan yhteistyössä asukkaan, lääkärin, hoitajien, fysioterapeutin ja jalkahoitajan kanssa. Varataan aika pikaisesti jalkahoitajalle. Siihen asti omahoitaja hoitaa jalat mahdollisimman hyvin. Jalat rasvataan päivittäin, mikä tuottaa myös henkistä hyvinvointia. Arvioidaan kenkien soveltuvuutta ja hankitaan tarvittaessa uudet kengät. Kipulääke tarvittaessa Ulla Eloniemi-Sulkava 39
40 Tavoitteet ja räätälöity hoito (8) Hyvä ravitsemustila Säännöllinen punnitseminen Välipalojen tarjoaminen aterioiden välillä Yöpaaston lyhentäminen alle 11 tuntiin. Lempiruoat käyttöön yhteistyössä asukkaan ja omaisten kanssa Omaiset tuovat mieluisia välipaloja joita rouva voi itsenäisestikin nauttia (esim. jäätelö, banaani) ruokailevat asiakkaan kanssa yhdessä kotona, ravintoloissa, kahviossa Ruokapöydän kauniiseen ja selkeään kattaukseen sekä pöytänaapurien valintaan kiinnitetään huomiota. Hoitajat osallistuvat ruokailutilanteisiin syömällä asukkaiden kanssa Ulla Eloniemi-Sulkava 40
41 Organisaation todelliset arvot ja työn päämäärä Ohjaako toimintaa järjestelmä- vai ihmislähtöisyys Johtaminen: tuki vai este? Ryhmä ja sen jäsenet: yhteistyö ja erilleen vetäminen Henkilökunnan osaaminen: tieto, taito, tahto ja asenteet Ulla Eloniemi-Sulkava 41
42 Bird A, Jones RH, Korten A, Smithers H. A controlled trial of a predominantly psychosocial approach to BPSD: treating causality. Int Psychogeriatr. 2007; 19: Chenoweth L, King MT, Jeon YH, Brodaty H, Stein-Parbury J, Norman R, Haas M, Luscombe G. Caring for Aged Dementia Care Resident Study (CADRES) of person-centred care, dementia-care mapping, and usual care in dementia: a cluster-randomised trial. Lancet Neurol 2009: 8: Cohen-Mansfield J, Libin A, Marx MS. Nonpharmacological treatment of agitation: a controlled trial of systematic individualized intervention. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2007; 62: Edvardsson D, Winblad B, Sandman PO. Person-centred care of people with severe Alzheimer s disease: current status and ways forward. Lancet Neurol 2008; 7: Eloniemi-Sulkava U, Sulkava R. Muistisairaiden ihmisten käytösoireet hoidon haaste. Kirjassa: Geriatria. Arvioinnista kuntoutukseen. Toim. Hartikainen S, Lönnroos E. Edita Oy, Helsinki 2008: Ulla Eloniemi-Sulkava 42
43 Eloniemi-Sulkava U, Savikko N. Käytösoireista kärsivän muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen. Kirjassa: Gerontologinen hoitotyö. Toim. Voutilainen P, Tiikkainen P. WSOY Oppimateriaalit Oy, Helsinki 2009: Finnema E, Dröes RM, Ettema T, Ooms M, Ader H, Ribbe M, van Tilburg W. The effect of integrated emotion-oriented care versus usual care on elderly persons with dementia in the nursing home and on nursing assistants: a randomized clinical trial. Int J Ger Psychiatry 2005; 20: Fossey J, Ballard C, Juszczak E, James I, Alder N, Jacoby R, Howard R. Effect of enhanced psychosocial care on antipsychotic use in nursing home residents with severe dementia: cluster randomised trial. BMJ 2006; 332: Sloane PD, Hoeffer B, Mitchell CM, McKenzie DA, Barrick AL, Rader J, Stewart BJ, Talerico KA, Rasin JH, Zink RC, Koch GG. Effect of person-centered showering and the towel bath on bathingassociated aggression, agitation, and discomfort in nursing home residents with dementia: a randomized, controlled trial. J Am Geriatr Soc 2004; 52: Ulla Eloniemi-Sulkava 43
44 Kauniita syyspäiviä Ulla Eloniemi-Sulkava 44
Muistisairaiden ihmisten elämänlaadun ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen
Muistisairaiden ihmisten elämänlaadun ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen ja ja vaikuttavat hoitokäytännöt Mitä tutkimukset osoittavat?
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen ja ja vaikuttavat hoitokäytännöt Mitä tutkimukset osoittavat? Stadia, Helsinki 4.12.2013 Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, FT, esh Gerontologian projektipäällikkö, Helsingin
LisätiedotKäytösoiretilanteiden systemaattinen arviointi ja monitekijäinen hoito Neurologia-seminaari, Helsinki
Käytösoiretilanteiden systemaattinen arviointi ja monitekijäinen hoito Neurologia-seminaari, Helsinki 18.5.2017 Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja ulla.eloniemi-sulkava@amialife.fi
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotKäytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen
Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen Hoitotyön RAI-seminaari 13.3.2008, Helsinki FT, esh Ulla Eloniemi-Sulkava Vanhempi tutkija Käytösoireet Behavioral and psychological
LisätiedotGerontologisen hoitotyön laadun varmistus miten kehittää laatua ikäihmisten palveluissa?
Gerontologisen hoitotyön laadun varmistus miten kehittää laatua ikäihmisten palveluissa? Gerontologisen hoitotyön koulutuspäivät Fioca Oy, Tampere 5.4.2016 Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti,
LisätiedotVanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen
Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa
LisätiedotMuistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne
Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne 1.6.2017 Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, erikoissairaanhoitaja ulla.eloniemi-sulkava@amialife.fi www.amialife.fi PUNAINEN LANKA JA TÄRKEIN-
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotMuistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri
Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen
Muistisairaan ihmisen kohtaaminen 22.5.2017 Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen Muistisairaudet Suomessa Lähes 193 000 muistisairasta ihmistä 14 500 uutta sairastunutta vuosittain 7 000
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
Lisätiedotsosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle
Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median
LisätiedotIkäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen
Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön
LisätiedotToimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri
Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotHoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon
Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
LisätiedotI osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh
I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
LisätiedotGerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla
Gerontologisen valmennuksen toimintalla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla RISTO hankkeen tulosten esittely ja päätösseminaari Kotka 11.9.2014 Ulla Eloniemi-Sulkava, gerontologian dosentti
LisätiedotKalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotNeuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)
Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotPalveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?
Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotMUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA
MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON AJANKOHTAISIA ASIOITA Mirja Koivunen ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuskoti DiaVire Länsi Suomen Diakonialaitos VANHOJA TOTUUKSIA Muistisairauden oireiden tunnistaminen
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotMuistisairaudet 23.10.13
Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme
LisätiedotMUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö
Muistiviikko 2014 MUISTILIITTO ry -Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Perustettu vuonna 1988 Muistiliitto on kattojärjestö 43 jäsenyhdistykselle, joissa on yhteensä noin 12 000 jäsentä Muistisairaiden
LisätiedotKuntouttavan toiminnan johtaminen
Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntouttavan toiminnan johtaminen Rauha Heikkilä TtM, kehittämispäällikkö RAI-seminaari 23.9.8 Tiedosta hyvinvointia 2 Sosiaali- ja terveysjohtamisen sisällön yhteys johtamisen
LisätiedotMuistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset
Muistisairaan ihmisen kotona asumisen edellytykset TERVE-SOS 2010: Toimiva arki IKÄÄNTYVÄN ARKI Ulla Eloniemi-Sulkava Gerontologian dosentti, FT, esh Vanhustyön keskusliitto ry, Tampereen yliopisto Yhteistyö,
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
LisätiedotNuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella
Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella Miia Ojala Sairaanhoitaja YAMK Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoito Lapsena tai nuorena syövän sairastaneiden
LisätiedotIkääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotElämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa
Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa Maaret Meriläinen Toimintaterapeutti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Ruoan merkitys ihmiselle Elämän aikana kaikille ihmisille syntyy
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotSISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1 AMMATTILAISENA KASVATUS-, SOSIAALI- JA TERVEYSALALLA 1.1 Lähihoitaja 1.2 Lähihoitajan toimintaympäristöt 1.2.1 Lähihoitajan toimintaympäristö muuttuu 1.3 Kasvun ja osallisuuden
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotEtiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262
Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotMUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS
MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS 1 2 3 Muistiystävällinen ympäristö Muistiystävällinen ympäristö on helposti tavoitettava sekä selkeä, ja se tukee kiireetöntä kohtaamista. Sellainen ympäristö sopii
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
LisätiedotHyvästä parempaan RAI muutoksen tukena
Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena RAI - seminaari 10.3.2010 Kirsi Kiviniemi, kehittämispäällikkö 11.3.2010 1 Hyvästä parempaan - missä olemme nyt? Muutoksella kohti parempaa Ikäihmisten palveluiden
LisätiedotPsyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena
Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn
Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista
LisätiedotNäkyykö kuntouttava työote RAIsta?
Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotMuistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015
Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko
LisätiedotRavitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön
Ravitsemus muistisairaan kodissa tutkimuksesta käytäntöön ETT Merja Suominen Suomen muistiasiantuntijat ry 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämis- ja tutkimushanke 2009-12 Tavoitteena
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotKUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA
KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA Sirpa Granö Kehittämisjohtaja Alzheimer-keskusliitto Verkostoitumispäivä toimintaterapeuttiliitossa 7.11.2008 ETENEVÄT MUISTISAIRAUDET yleisimmät: Alzheimerin tauti
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLaatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla
Laatusuositus ikäystävällisen Suomen asialla Kaste-kehittämisfoorumi 13.11.2013 13.11.2013 Laatusuositus / Matti Mäkelä 1 Laatusuositusten taustaa Aiemmat suositukset 2001, 2008: STM ja Kuntaliitto Suosituksissa
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotKorpilahden hoivakoti
Korpilahden hoivakoti Korpilahden hoivakoti Hoivakoti sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Korpilahdella kauniissa Päijännemaisemassa osoitteessa Tikkasentie 10. Meillä on 12 asukaspaikkaa yhdessä tasossa.
LisätiedotAsukkaaksi Hopeasiltaan
Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
Lisätiedotsaattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista
Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotMuistisairaan ihmisen hyvä hoito. Hyvän hoidon kriteeristö. Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Muistisairaan ihmisen hyvä hoito Hyvän hoidon kriteeristö Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa Potilas- ja omaisyhdistys, Muistiliiton paikallinen
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA. Katja Sohlberg
ELINVOIMAA JA PAREMPAA TOIMINTAKYKYÄ KUNTOUTUKSELLA Katja Sohlberg IKÄIHMISTEN HEIKENTYNYT TOIMINTAKYKY JOHTAA MERKITTÄVÄSTI KOHOAVIIN KUSTANNUKSIIN Perustoiminnoista suoriutuminen itsenäisesti: pukeutuminen,
LisätiedotTervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!
Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.
LisätiedotKUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA
KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotPalvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö
Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö Johdattelua Palvelutarveluokitus (MAPLe) vs. asiakasrakenneluokitus ( RUG-III/23) kotihoidon
LisätiedotPia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro
Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan
LisätiedotMONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN
MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotMuistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito
Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin
LisätiedotAutonomian tukeminen on yhteinen etu
Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan
LisätiedotMUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT
MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotOletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi
OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan
LisätiedotMuistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013
Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,
LisätiedotKäytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista
Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla
LisätiedotHyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman
Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotVeijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö
Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019
August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 019 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN AUGUST-KODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET.1 Fyysiset ja aineelliset olosuhteet..
LisätiedotAsiakaslähtöisempää kotihoitoa kehittämässä
Asiakaslähtöisempää kotihoitoa kehittämässä 12.6.2017 1 Mistä lähdimme Kunnassa on kolme taajamaa, missä kotihoito toimii Toiminnassa on ollut eroavaisuuksia eri alueiden välillä Käytännön tasolla yhteistyö
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
Lisätiedot