MOBIILITULKKAUS VIITTOMAKIELELLÄ

Transkriptio

1 1 MOBIILITULKKAUS VIITTOMAKIELELLÄ Taru Salonen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Taru Salonen. Mobiilitulkkaus viittomakielellä. Turku, syksy 2005, 46 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viittomakielen tulkin koulutusohjelma, Viittomakielen tulkki (AMK). Opinnäytetyö dokumentoi mobiilitulkkauksen tilannetta Suomessa vuonna 2005 sekä kartoittaa käytössä olevia mobiilitulkkausalan viittomia CD-ROMille. Työn tavoite on kertoa mobiilitulkkauksesta, sekä selittää siihen liittyviä mobiilitulkkausalan termejä. Termien avaaminen tapahtuu kirjallisesti ja termien viittomat tallennetaan CD-ROMille. Mobiilitulkkaus on kannettavan päätelaitteen, matkapuhelimen, kämmentietokoneen tai kannettavan tietokoneen avulla tapahtuvaa tulkkausta, jossa tulkkaukseen osallistujat eivät ole keskenään samassa tilassa. Työn tutkimusongelma on, kuinka mobiilitulkkausalan termit viitotaan. Haastavaksi tämän tekee se, että mobiilitulkkaus on tulkkaustapana uusi, eikä vakiintuneita viittomia alan termeille ole vielä suomalaisella viittomakielellä. Termien merkitykset ovat myös olleet epäselviä. On helpompi keskustella asioista niiden oikeilla termeillä, kun keskusteluun osallistujat tietävät mitä termit tarkoittavat. Tilannekohtaisia viittomia käytetään paljon mobiilitulkkauksesta puhuttaessa, mutta ne ovat vain tilapäisratkaisuja juuri siihen tilanteeseen ja hetkeen, eivätkä ole välttämättä relevantteja asiasta toista kertaa keskusteltaessa. Hypoteesi tutkimukselle on, ettei suurimmalle osalle termeistä löydy yhtä oikeaa viittomaa, jonka kaikki tietävät. Tähän liittyy epävarmuus käsitteiden tarkasta määritelmästä sekä siitä, mikä on oikea tapa viittoa asia. Ennakko-odotukseen liittyi myös runsas käsitteiden sormitus viittoman puuttuessa. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä haastattelemalla teemahaastatteluin erilaisissa mobiilitulkkausprojekteissa mukana olleita kuuroja sekä kuulevia. He kertoivat kokemuksiaan mobiilitulkkauksesta sekä käyttämistään viittomista. Virallisia viittomia kaikille mobiilitulkkausalan termeille ei vielä ole, mutta todennäköisesti osa jo tutkimuksessa esiin tulleista termeistä vakiintuu jokapäiväiseen käyttöön. Haastatteluissa esiin tulleista mobiilitulkkausalanviittomista kootaan CD-ROM, joka ilmestyy keväällä Asiasanat: mobiilitulkkaus, 3G, reaaliaikainen kuvayhteys, videopuhelu

3 3 ABSTRACT Taru Salonen. Mobile-interpreting in Finnish sign language. Turku, fall 2005, 46 p., 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Sign language interpreting. The aim of the research is to find out what is mobile interpreting, what the key words in use are and how to sign those words in Finnish Sign Language. In spring 2006 CD-ROM will be released linked to this research including mobile interpreting words in Finnish Sign Language. The research was done in the spring of 2004 via qualitative interviews of Deaf and hearing persons who have been involved in different projects concerning mobile-interpreting. The aim of the interviews was to study mobile interpreting from the informants perspective, and also to find out how to translate new technological terms into Finnish Sign Language for the use of Deaf consumers of mobile services, Sign Language interpreters and students of Sign Language interpreting. Mobile interpreting is interpretation done via portable computers, mobile phones or hand held computer. Persons involved to interpretation are not needed to be at same place. It was expected, that there will not be found only one sign for each word asked in the interviews. The task was to analyze all of those sign proposals and choose the suitable one for this research. The research proved a need for a uniform terminology in the field of mobile services. The results also showed that mobile interpreting is expected to be a part of Sign Language interpreter s work in the future. The prospects with mobile interpreting are that it would resolve at least partly the problem of getting an interpreter in short notice. Key words: Mobile interpreting, 3G, real time connection, video call

4 4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO VIITTOMAKIELEN TULKKIPALVELU SUOMESSA Tulkkipalvelun muodot Tulkkikeskukset VIITTOMAKIELEN MOBIILITULKKAUS Mitä on mobiilitulkkaus? Mobiilit etätulkkausprojektit ja kokeilut Suomessa Mobiilitulkkaus maailmalla TERMIEN MUODOSTAMINEN Teknisen alan termien muodostus Termien muodostus viittomakielessä MOBIILITULKKAUKSEN TERMIT VIITTOMAKIELELLÄ Termien haku ja rajaaminen Termien avaaminen TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN, TULOKSET JA ANALYSOINTI Haastattelut Haastattelujen purku Haastattelujen tulokset ja niiden analysointi MOBIILITULKKAUS CD-ROM Tekninen toteutus Yhteistyökumppanit Viittojan valinta CD-ROM sisältö POHDINTA...41

5 5 9 LÄHTEET...43 LIITTEET Liite 1: Haastattelupyyntö Liite 2: Haastattelun runko Liite 3: Litteroitu haastattelu

6 6 1 JOHDANTO Nykypäivänä matkapuhelimella saa miltei kaiken: limua automaatista, raitiovaunulippuja, säätietoja, joten miksei myös viittomakielentulkkausta? Etätulkkaus ilman tulkin fyysistä läsnäoloa on jo tätä päivää. Tulevaisuudessa tulemme käyttämään pieniä, taskuun sopivia tulkkauslaitteita, kuten matkapuhelimia. Mobiileihin päätelaitteisiin tulkkaus vaatii laitteilta ja operaattoreilta paljon, mutta suurin tottumisen paikka on varmasti mobiilitulkkauspalvelun käyttäjillä. Tulkki ei enää istu vieressä vaan näkyy matkapuhelimen pienessä ruudussa. Tulevaisuudessa mobiilitulkkaus tulee muuttamaan viittomakielisten elämää, sillä se antaa mahdollisuuden osallistua spontaanisti eri tilanteisiin välittämättä siitä, onko tulkkia mahdollista saada paikalle. Mahdollisuus tulkin käyttöön kulkee aina mukana matkapuhelimessa. Selvitykseni mukaan tähän mennessä Suomessa on testattu erilaisissa projekteissa erityisesti teleoperaattoreiden verkkopalveluiden ja päätelaitteiden toimivuutta sekä luotettavuutta. Vähitellen laitteiden luotettavuustason noustessa on ryhdytty tutkimaan myös ihmisten reaktioita ja tuntemuksia mobiilitulkkaukseen. Suomi tunnetaan maailmalla matkapuhelinvaltiona, joten tuntuu luonnolliselta yhdistää työssäni kiinnostukseni viittomakieleen ja teknologiaan. Tukena ja alkusysäyksenä työlleni on toiminut Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön koordinoima projekti Mobiilitulkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? Projekti on Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön, Turun ammattikorkeakoulun, Kuurojen Liiton, Viittomakielen Osuuskunta Vian sekä johtavien mobiiliviestintäalan yritysten yhteinen projekti. Projektin ympäriltä valmistuu viisi opinnäytetyötä. Työn pohjana käytetyissä haastatteluissa selvisi, ettei yhteneviä viittomia mobiilitulkkausalan termeistä ole vielä olemassa. Useat termit sormitetaan tai viitotaan vain etukirjaimella selkeän huulion kanssa. Tämä viittomakielen tulkin (AMK) koulutusohjelman opinnäytetyö keräsi mobiilitulkkaukseen liittyviä alan

7 7 termejä ja kokosi niiden viittomista termipankin, josta voivat hyötyä niin kuurot, viittomakielen tulkit kuin viittomakielen tulkkiopiskelijatkin. Viittomakielen tulkkauksen tulevaisuuden mahdollisuudet ovat erittäin laajat uuden tekniikan avulla. Oman työalan tulevaisuus ja sen mahdollisuudet laajentua uusille alueille kuten mobiilitulkkaukseen kiinnostavat varmasti alalla työskenteleviä. Toisena ohjaajana opinnäytetyölle toimi viittomakielinen Maarit Widberg-Palo. Hänen tuntemuksensa omasta äidinkielestään toimi tukena työlle erityisesti viittomien valinnassa CD-ROMille.

8 8 2 VIITTOMAKIELEN TULKKIPALVELU SUOMESSA Viittomakielen tulkkipalvelulla tarkoitetaan palvelua, jossa viittomakielen tulkki kääntää kieltä, välittää tietoa ja kulttuuria puhutulta tai viitotulta kieleltä toiselle. Tulkki kääntää kaiken lisäämättä tai poistamatta mitään. Viittomakielen tulkkipalvelu on Suomessa vammaispalvelulain ja -asetuksen määräämä palvelumuoto ja se määritellään subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeasti kuulo- ja kuulonäkövammaisille (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987). Viittomakielentulkkipalvelun käyttöön on oikeus tulkkipalvelupäätöksen saaneilla henkilöillä. Tämä päätös annetaan usein lääketieteellisin perustein vaikean kuulo- tai kuulonäkövammaisuuden perusteella. Vaikeasti kuulovammaisilla on oikeus 120 tuntiin tulkkipalveluja vuodessa ja kuulonäkövammaisilla 240 tuntiin. Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiskelun, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen ja asioimisen vuoksi tarvittava tulkkaus, joka suoritetaan viittomakielellä tai muilla kommunikaatiota selventävillä menetelmillä. (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 1987.) 2.1 Tulkkipalvelun muodot Suomessa työskentelee tällä hetkellä päätoimisesti noin 450 viittomakielentulkkia. Viittomakielentulkkien etujärjestönä toimii Suomen Viittomakielen Tulkit ry (SVT). Se toimii viittomakielen tulkkien ammattiyhdistyksenä, yhdyssiteenä jäsenten välillä sekä edistää tulkkitoimintaa Suomessa. Erityisalojen toimihenkilöliiton (ERTO) jäsenenä Suomen Viittomakielentulkit ovat myös STTK:n (Toimihenkilökeskusjärjestön) jäseniä. (Suomen Viittomakielen Tulkit.) Nämä kaksi järjestöä valvovat tulkkien oikeuksia ja velvollisuuksia omilla tahoillaan. Nykyajan tulkkien on

9 9 huomattavasti helpompaa toimia kentällä yksin, kun tietää että mukana on isompi organisaatio valvomassa tulkin etuja ja tukemassa tarvittaessa. Asioimistulkkaus on yleisin tulkkausmuoto viittomakielen tulkkauksessa. Asioimistulkkaus on tulkkausta arkielämän tilanteissa, joissa on yleensä kaksi osapuolta, jotka eivät kommunikoi samalla kielellä. Tällöin heidän väliinsä tarvitaan tulkki. Asioimistulkkauksella on pitkät perinteet viittomakielen tulkkauksessa toisin kuin puhuttujen kielten tulkkauksessa. Puhuttujen kielten tulkkauksessa on keskitytty enimmäkseen kongressi- ja seminaaritulkkaukseen. Maahanmuuttajien myötä myös puhuttujen kielten tulkit ovat alkaneet tehdä asiointitulkkauksia. Vuonna 2000 Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto perusti asioimistulkkityöryhmän miettimään asioimistulkin ohjeita ja etiikkaa asioimistulkkauksien määrän lisääntymisen takia. Ohjeita tehtiin viittomakielen tulkin, Riitta Vivolin- Karenin johdolla. (Hynynen, Pyörre & Roslöf 2003, 20.) Opiskelutulkkauksessa tulkki toimii opiskelijoiden, kouluttajien ja henkilökunnan kommunikoinnin mahdollistavana välittäjänä (Suomen Viittomakielen Tulkit). Opiskelutulkkaus on mielestäni vaativaa ja intensiivistä. Tulkki kääntää kieltä ja kulttuuria, hän ei ole avustaja opettajalle eikä opiskelijalle. Kirjoitustulkkauksella tarkoitetaan tulkkausmuotoa, jossa tulkki kirjoittaa kuulemansa puheen kannettavalla tietokoneella, jonka ruudulta asiakas voi lukea sen. Näyttö voidaan tarvittaessa heijastaa valkokankaalle, jos asiakkaita on tilanteessa useampia. Tarvittaessa tulkkaus voi tapahtua myös käsin kirjoittamalla. Kirjoitustulkkauksen suurimmat käyttäjäryhmät ovat huonokuuloiset ja kuuroutuneet. (Suomen Viittomakielen Tulkit.) Etätulkkauksella tarkoitetaan tulkkaustilannetta, jossa kaikki tulkkaukseen osallistujat eivät ole samassa tilassa. Tulkki ja tilanteeseen osallistujat voivat olla kukin eri paikassa tai tulkki voi olla samassa paikassa jonkun tilanteeseen osallistujan kanssa. Etätulkkausta voidaan suorittaa videoneuvottelulaitteilla, puhelimen, kuvapuhelimen tai tietokoneen kautta. (Hietanen 2004, 285.)

10 10 Etätulkkausta käytetään vielä enimmäkseen harvaan asutuilla alueilla esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa matkat tulkkikeskuksiin ovat pitkiä. Tällöin viittomakielen tulkin matkakustannuksissa säästetään ja tulkilla on mahdollisuus ottaa enemmän tulkkauksia sille ajalle, joka häneltä kuluisi matkustaessa tulkkauspaikalle ja takaisin. Etätulkkauslaitteita voi olla viittomakielisillä kotona tai esimerkiksi terveyskeskuksissa. Joissakin kaupungeissa, esimerkiksi Turussa, on kokeiltu etätulkkausta muun muassa puhuttujen kielten tulkkauksissa juuri terveyskeskuksissa. (Tuhkanen 2004, 2.) Kuurojen Liitossa on tutkittu etätulkkausta Esteetön Etätulkkaus ETU projektissa. Projektissa tutkittiin ja kokeiltiin kuvapuhelimen käyttöä viittomakielen tulkkauksessa. Projekti tarjosi etätulkkausta kuvapuhelimen välityksellä neljänä päivänä viikossa, kahdesta neljään tuntiin päivässä. Myös näiden päivystystuntien ulkopuolella sai etätulkkausta ennakkoon varaamalla. Tulkkaus suoritettiin Helsingissä Valkeassa talossa sijaitsevassa tulkkauspisteessä. Tämän projektin myötä kuurojen ja viittomakielialan tietoisuus etätulkkauksesta, joka on jo vuosia ollut vireillä kokeiluasteella esimerkiksi Honkalampisäätiön toiminnassa, on lisääntynyt merkittävästi. (Marjanen & Tainio 2004, ) 2.2 Tulkkikeskukset Tulkkipalvelua tarjoavat säätiö, kunnat, kuntayhtymät, kaupungit, kuurojen yhdistykset, Kuurojen Liitto, Viittomakielialan Osuuskunta Via ja yksityisten tulkkien perustamat yritykset (Karjalainen 2003, 12). Viittomakielen tulkkikeskuksia Suomessa on noin 20 sijoittuneena ympäri Suomea (Suomen Viittomakielen Tulkit). Tulkkikeskusten tehtäviä ovat tulkkien välittäminen heitä tarvitseville asiakkaille, tulkkaaminen, viittomien ja viittomakielenopetus sekä opetuksen välittäminen. Tulkkipalvelun muoto on kuitenkin muuttunut syksyllä 2005 Uudellamaalla ja keväällä 2006 muutos tapahtuu Tampereella. Käynnissä on hankintapiirien muodostaminen. Kyseessä on hankintayksikkö, johon tulkkipalvelun hankinta keskitetään. Tämä tarkoittaa sitä, että vastaisuudessa

11 11 kaikki viittomakielen tulkkien palveluiden tilaukset menevät kyseisen alueen hankintapiirin kautta. Asiakkaiden ei enää tarvitse ottaa yhteyttä paikasta toiseen, vaan yksi soitto alueen hankintapiirin välitykseen riittää. Hankintapiiri ostaa esimerkiksi Uudenmaan alueella tarvittavan tulkkipalvelun alueen kuntien lukuun. Tämä on konkreettista kuntarajojen ylittävää seutuyhteistyötä. Tulkkia on ollut vaikea saada iltaisin ja viikonloppuisin, joka osaltaan on johtunut tulkkipulasta ja osaltaan päällekkäisistä organisaatioista. Hankintapiiri tulee yksinkertaistamaan kentän toimintaa huomattavasti ja täten ehkä löytyy myös tulkkeja ilta- ja viikonloppukeikoille. (Heiskala 2005, )

12 12 3 VIITTOMAKIELEN MOBIILITULKKAUS Tietoni viittomakielen mobiilitulkkauksesta pohjautuvat Diakoniaammattikorkeakoulun Turun yksikön koordinoiman projektin Mobiilitulkkaus Etätulkkauksen tulevaisuus aikana keräämiini muistiinpanoihin ja kokemuksiini. Viittomakielen mobiilitulkkaus on liikuteltavien päätelaitteiden, kuten matkapuhelimen, kämmentietokoneen (PDA) tai kannettavan tietokoneen kautta tapahtuvaa viittomakielentulkkausta, joka ei ole sidottua paikkaan tai aikaan. Mobiilitulkkaus muuttui teoriassa mahdolliseksi Suomessa TeliaSoneran avatessa kaupallisen 3G-verkon , joka kattaa kahdenkymmenen kaupungin alueet (Tietokone). TeliaSoneran verkko ei kuitenkaan tukenut videopuheluja. Ensimmäisenä kaupallisen 3G-verkon, joka tukee myös videopuheluja, avasi Saunalahti (Tietokone). Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut päätelaitteiden heikko tarjonta ja laatu. Myös 3G-verkon toiminnassa on ollut paljon puutteita muun muassa peittoalueen pienuus ja paikallisuus sekä yhteyksien epäluotettavuus. 3.1 Mitä on mobiilitulkkaus? Uusin teknologia mahdollistaa 3G-verkon avulla etätulkkauksen, jossa päätelaitteena on liikkuvaa kuvaa vastaanottavat sekä lähettävät matkapuhelimet, kannettavat tietokoneet tai kämmentietokoneet (PDA). Matkapuhelimen kautta tapahtuva tulkkaus tuo uusia ulottuvuuksia viittomakielen tulkkaukseen juuri ennalta arvaamattomiin tilanteisiin kuten hätätilanteisiin ja spontaaniin osallistumiseen. Tulkki matkapuhelimessa helpottaa kommunikointia lyhyissä tulkkausta vaativissa tilanteissa. Pidempiin tulkkauksiin mobiilitulkkaus on liian raskasta ja vaativaa. Mobiilitulkkauksen aiheeseen ei voi valmistautua, joten työ vaatii tekijältään paljon. Myös tekniikan käyttäminen lisää haasteellisuutta. Mobiilitulkkaus vaatii päivystävää tulkkia esimerkiksi tulkkikeskuksessa ja resursseja päivystyksen ylläpitämiseen.

13 13 Mobiilitulkkauksessa säästettäisiin tulkin matkakustannuksissa ja ajassa, sillä tulkin olisi mahdollista tehdä useampi tulkkaus samassa ajassa mikä häneltä menisi yhteen asioimistulkkaukseen matkustamisineen. Uskoisin, ettei mobiilitulkkaus tule kuitenkaan kokonaan syrjäyttämään perinteistä fyysisesti paikalla olevaa viittomakielen tulkkia, vaan mobiilitulkkaus enemmänkin täydentää jo olemassa olevia viittomakielen tulkkipalveluja. Viittomakielen mobiilitulkkaus asettaa paljon vaatimuksia niin tekniikalle, viittomakielelle, asiakkaille kuin tulkeillekin. Viittomakielen mobiilitulkkauksessa tulee ottaa erityisen tarkasti huomioon näkyvyys ja kuluvuus, jotta kaikki viitottu saadaan tulkatuksi mahdollisimman oikein. Tähän vaikuttavat mm. päätelaitteen kuvanlaatu, muut tekniset ominaisuudet, muotoilu, 3G-verkon kattavuus, taustamelu sekä valaistus. Vaikka mobiilimatkaviestimiltä vaaditaan paljon, tärkeimpänä asiana esiin nousevat laadukkaat ja toimivat yhteydet. Kaikki muu on vain hienosäätöä. Viittomakielelle asetettuja vaatimuksia mobiilitulkkauksen puolelta on muun muassa viittomien uudelleen sijoittelu keholle. Esimerkiksi koira-viittomaa ei voi tehdä reiteen, sillä sieltä se ei näy kuvassa. Viittoma on nostettava ylemmäksi, jotta vastaanottaja näkee sen. (Kasesniemi, Ahonen, Kymäläinen & Virtanen 2004, 73.) Seuraavissa kuvissa on Mobiilitulkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? -projektin hahmottelema ihannematkapuhelin, jossa kaikki asiat olisi otettu huomioon juuri viittomakielen mobiilitulkkauksen kannalta.

14 14 KEVYT SIMPUKKAMALLI SÄÄDETTÄVÄ 1. KAMERA SIRO JA ELEGANTTI KESTÄVÄ AKKU KUVIO 1. Ihannepuhelin kiinni (Veitonen 2005). 3G YHTEYS WLAN YHTEYS VIDEOPUHELUMAHDOLLISUUS KAMERASSA ZOOMI, LINSSIN AUKON SÄÄTÖ JA KOHDISTUS ÄÄNI KUULUVA JA SÄÄDETTÄVISSÄ LANGATON NÄPPÄIMISTÖ LANGATON KUULOKE EDULLINEN HINTA: OSTAA JA KÄYTTÄÄ ENNAKOIVA TEKSTIVIESTIN KIRJOITUS SÄHKÖPOSTI VIITTOMAKIELISET UUTISET KUVIO 2. Ihannepuhelin takaa (Veitonen 2005).

15 15 PIP KUVA VASEMMASSA YLÄLAIDASSA JA SIIRRETTÄVISSÄ 2. KAMERA FRAMENOPEUS 15 KUVAA SEKUNNISSA NAUHOITUS KAKSI VALOA VIDEOPUHELUN AIKANA VOI KATSOA VIDEOTA VOI OSALLISTUA VIDEONEUVOTTELUUN VOI LÄHETTÄÄ VIDEOPUHELUN USEALLE KUVIO 3. Ihannepuhelin edestä (Veitonen 2005). Mobiilitulkkauksessa tulee olla tarkka tilankäytössä ja paikantamisessa. Viittomakieli on kolmiulotteista, mutta kamera tallentaa viittomisen vain kaksiulotteisena, joten käsialaa ja viittomistyyliä on hieman muutettava. Varsinkin suoraan katsojaan päin liikkuvat viittomat kannattaa tehdä joko hieman sivuttain tai vinoon, jotta viittoma näkyisi vastaanottajan päätelaitteessa. Nykyisen kuvanlaadun huomioonottaminen vaatii käyttäjältä tarkkaa harkintaa vaatetuksen, taustan ja valaistuksen suhteen. Vaikeinta on kuitenkin erottaa matkapuhelimesta sormitukset ja numerot. (Adamsson, 2004, ) Vaikuttaako mobiilipääte viitottavaan kieleen: kehittyykö mobiilitulkkauksen myötä suomalaiseen viittomakieleen oma alalajinsa, jota voi verrata esimerkiksi puhutun suomen kielen tekstiviestikieleen? Uskon näin tapahtuvan, sillä havaintojeni mukaan viittomakieliset joutuvat mobiiliviestimiin viittoessaan hidastamaan omaa viittomistaan ja jopa selkeyttämään sitä, jotta viesti saadaan

16 16 välitettyä. Tämä antaa viittausta siihen, että tulevaisuudessa viittomakieleen saattaisi muodostua oma puhelinkielensä, joka on verrattavissa tekstiviestikieleen. Mobiilipäätelaitteeseen viittojan on keskityttävä viittomiensa valintaan normaalitilannetta enemmän ottaen huomioon paikantamisen, liikkeen suunnan, liikkeen laajuuden, kasvojen ilmeiden sekä sormituksen selkeyden. 3.2 Mobiilit etätulkkausprojektit ja kokeilut Suomessa Mobiilitulkkaus Etätulkkauksen tulevaisuus? -projekti on tammikuussa 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikössä käynnistynyt projekti. Projektissa ovat mukana myös Turun Ammattikorkeakoulu, Viittomakielialan osuuskunta Via, Kuurojen Liitto sekä johtavia mobiiliviestintäalan yrityksiä. Projektin koordinaattorin, Ulla Veitosen (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan projektin tavoitteena on testata viittomakielen etätulkkausta liikuteltavilla päätelaitteilla, kuten matkapuhelimella ja kannettavalla tietokoneella ja täten yhdistää viittomakielen tulkkipalvelu mobiiliteknologiaan. Projekti aloitettiin videoviestejä ja niiden tulkkaamista kokeilemalla. Kuuro asiakas viittoi lyhyen 14 sekunnin pituisen tulkattavan viestinsä tulkille ja lähetti sen. Tulkki katsoi viestin ja soitti sitten kuulevalle asiakkaalle tulkaten kuuron viittoman viestin. Kuulevan asiakkaan kommentit tulkki viittoi videoviestiin ja lähetti sen kuurolle. Tämä tapa todettiin hyvin vaivalloiseksi ja hitaaksi. Videoviestit toimivat tekstiviestien tapaan pienissä tiedonannoissa, mutta eivät viittomakielen tulkkauksessa. Projektia jatkettiin myöhemmin kokeilemalla aitoa mobiilitulkkaustilannetta videopuhelun avulla muun muassa hammaslääkärin vastaanoton ajanvarauksessa, jossa se toimi loistavasti. Kuuro ja kuuleva asiakas olivat samassa paikassa ja tulkki oli mukana matkapuhelimen välityksellä. Mobiilitulkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? -projektissa kokeiltiin mobiilitulkkaukseen liittyviä asioita hyvin monesta eri näkökulmasta. Kokeiluja tehtiin muun muassa tekniikan puolelta mobiilipäätelaitteiden ja verkkojen

17 17 toimivuuden kannalta. Viittomakielen puolelta kokeiltiin viittomien näkyvyyttä ja paikantamista. Mobiilitulkkauspalvelun tuottajia testattiin mobiilitulkkauksen ympäristön vaatimusten osalta. Mobiilitulkkausympäristöä, tulkkaustilaa ja taustaa kokeiltiin rakentamalla testikäyttöön mobiilitulkkauspiste tavalliseen luokkaan. Luokassa testattiin muun muassa eriväristen taustojen vaikutusta viittomisen näkyvyyteen matkapuhelimen ruudussa. (Achrén-Rautiainen 2004, ) Projektin puitteissa on käyty tutustumassa muun muassa syksyllä 2004 Ruotsin mobiilitulkkaustilanteeseen ja marras-joulukuussa 2005 tehtiin verkostoitumismatka Japaniin ja Etelä-Koreaan tulevaisuuden yhteistyötoimintaa silmällä pitäen. Mobiilitulkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? -projekti päättyy vuoden 2005 loppuun mennessä. Ulla Veitosen (henkilökohtainen tiedonanto ) mukaan Mobiilitulkkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? -projektin työtä tullaan jatkamaan ja kehittämään seuraavaan vaiheeseen Mobile Interpreter -hankkeen tiimoilta. Mobile Interpreter -hankkeen tavoitteina ovat viittomakielisten palveluiden kehittäminen, tulkkipalvelumallin kehittäminen sekä mobiilitulkkauksen ammattikäytäntöjen luominen. Näiden tavoitteiden täyttämiseksi projektin yhteistyökumppaneina on kansallisia yrityksiä sekä kansainvälisiä partnereita. Honkalampisäätiö on kokeillut mobiilitulkkausta ylläpitämässään Joensuun tulkkikeskuksessa yhteistyössä Elisan ja Nokian kanssa. Honkalampisäätiön mobiilitulkkausprojektin nimi on 3G-verkon ja päätelaitteiden kokeiluhanke yhteistyössä Elisan kanssa. Projektin puitteissa testattiin 3G-verkon toimivuutta sekä 3G-matkapuhelimen että verkon soveltuvuutta tulkkipalveluun. Projekti alkoi joulukuussa 2004 ja päättyi kesäkuussa Vaikka projektin tulokset olivat rohkaisevia, ei mobiilitulkkausta vielä tarjota Honkalampisäätiön toimesta, sillä kuvanlaatu ei vielä täyttänyt Honkalampisäätiön laatuvaatimuksia. (Satu Seppäläinen, henkilökohtainen tiedonanto ) Kuurojen Liiton ja Soneran yhteinen videopuhelupilotti -projekti alkoi marraskuussa 2004 ja päättyi vuoden 2004 lopussa. Projektin tarkoituksena ei ollut testata itse puhelinta, vaan videopuhelinpalvelua. Projektin aikana testiin

18 18 osallistuneilta kerättiin kokemuksia muun muassa videopuheluiden käytettävyydestä, viittomakielen käytöstä videopuhelupalveluun sekä 3G-verkon peittoalueen kattavuudesta videopuhelupalveluun. (Kuurojen Liitto.) Kuurojen Liitto aloitti Raha-automaattiyhdistyksen tuella Kuurojen multimodaaliset tulkkipalvelut (KUMU) -projektin, joka kehittää palvelujen saavutettavuutta viittomakielellä nykyaikaista viestintäteknologiaa hyväksikäyttäen. Projekti toimii perustana uudelle palvelumallille, jossa hyödynnetään liikkuvaa kuvaa, tekstiä, grafiikkaa ja ääntä. Projektissa kokeillaan muun muassa erilaisten laitteiden, ohjelmien ja yhteyskokonaisuuksien toimivuutta esimerkiksi etätulkkauksessa sekä tuotetaan arvio ja suositukset käyttöön soveltuvista ratkaisuista ja niiden kustannuksista. Projektin teemana on, että se mikä soveltuu käytettäväksi etätulkkaukseen, sopii myös kaikkeen muuhun viittomakieliseen viestintään. (Kuurojen Liitto.) Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön, Honkalampisäätiön ja Kuurojen Liiton mobiiliprojekteissa käytetyt 3G-matkapuhelimet edustavat kiitettävästi eri merkkejä ja maita. Joukossa on niin eurooppalaisia kuin aasialaisiakin matkapuhelimia. Näistä matkapuhelimista Nokia 6650 on multimediaviestien nauhoittamisen, lähettämisen ja vastaanottamisen mahdollistava matkapuhelin, kun taas Sony Eriksson z1010, Nokia 6630, NEC e313 sekä e616 pystyvät kukin lähettämään ja vastaanottamaan myös videopuheluja. NECmatkapuhelimet eivät kuitenkaan valitettavasti toimi vielä Suomessa. (Elisa Koskinen, henkilökohtainen tiedonanto ) 3.3 Mobiilitulkkaus maailmalla Ruotsissa reaaliaikaiset videopuhelut ovat jo arkipäivää. Tutustumismatkalla Ruotsiin syksyllä 2004 sain kuulla, että maaliskuussa 2004 alkoivat videopuhelut Ruotsissa toimia, vaikka 3G-verkot avattiinkin jo syksyllä Ruotsissa videopuheluiden mahdollisuus 3G-verkossa avasi kuuroille uuden, nopean tavan kommunikoida omalla äidinkielellään. Tätä prosessia nopeutti

19 19 huomattavasti myös 3Tre-operaattorin tarjous rajattomasta videopuhelujen mahdollisuudesta sekä 3G-matkapuhelimesta vain noin 200 kruunun (noin 20 euron) kuukausimaksulla. Ruotsissa on myös päästy kokeilemaan mobiilitulkkauspalvelua. Kokeilut alkoivat Örebrossa ja tulokset ovat olleet lupaavia. Sekä tulkit että kuurot ovat olleet tyytyväisiä palveluun; tulkit työvälineenä ja kuurot spontaanin tulkintarpeen täyttäjänä esimerkiksi huutokaupassa. Myös kuulevat asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä palveluun, eikä se ole haitannut kontaktia kuuron ja kuulevan asiakkaan välillä, kertoi ruotsalainen viittomakielen tulkki. 3G-verkko ja videopuhelut toimivat Ruotsin lisäksi ainakin jo Tanskassa ja Slovakiassa. Aasiassa 3G-verkko ja mobiilipalveluviestimet ovat toimineet jo vuosia. Siellä internetyhteyksillä varustetut matkapuhelimet ovat jo ohittaneet kotitietokoneet myyntimäärässä mitattuna. Japani avasi 3G-verkkonsa ensimmäisenä maailmassa syksyllä 2001 ja siitä lähtien maan kaikki teleoperaattorit ovat tarjonneet 3G-palveluja. (Tekes.)

20 20 4 TERMIEN MUODOSTUMINEN Yleiskielen sananmuodostuksen keinojen kanssa luettelo termien kieliopillisista kategorioista on lähes identtinen. Termit ovat uudissanoja tai sopimuksen varaisia nimityksiä ja niitä luodaan kaikilla yleiskielen keinoilla. (Carlson.) Termit muodostuvat usein käytännön elämässä ja tarpeen mukaan. Termien muodostumisesta teknisellä alalla kerron luvussa 4.1. Viittomakielen termien muodostumisesta kerron luvussa Teknisen alan termien muodostus Tietotekniikan termitalkoiden koordinointiryhmä tarkistaa termisuosituksia antaessaan, että termi täyttää terminologiset, kielelliset ja käyttöön liittyvät kriteerit. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että termin tulisi olla sopusoinnussa käsitejärjestelmän kanssa, sen tulisi olla helppo kirjoittaa ja ääntää sekä termi ei saisi käyttöyhteydessään herättää sekaannusta maallikolle suunnatussa tekstissä. Käytännössä kuitenkin vain harvat termit ovat onnistuneita kaikkien Tietotekniikan termitalkoiden koordinointiryhmän kriteerien mukaan. Suositusten antamisen erityisenä haasteena onkin löytää mahdollisimman käyttökelpoinen ja toimiva ratkaisu. (Tietotekniikan termitalkoot.) 4.2 Termien muodostus viittomakielessä Viittomakielessä termit muodostuvat jokapäiväisessä kielenkäytössä yhteisön sisällä. Usein jotakin tiettyä viittomaa käytetään kuvaamaan tiettyä asiaa vain käsillä olevassa tilanteessa, eikä sen käyttöä jatketa tilanteen jälkeen. Näitä tilanneviittomia käytetään esimerkiksi viittomakielen tulkkauksessa erittäin paljon.

21 21 Suosituksia termien käyttämisestä suomalaisessa viittomakielessä antaa Suomalaisen viittomakielen lautakunta. Lautakunta kokoontuu keskimäärin kerran vuodessa pohtimaan ja antamaan kielenkäyttöä koskevia periaatteellisia ja yleisluonteisia suosituksia. Tämän lisäksi Suomalaisen viittomakielen lautakunta on asettanut tavoitteekseen suomalaisen viittomakielen yleiskielen määrittelemisen ja viittomakieltä koskevan kielitietouden kasvattamisen. Lautakunta tekee aktiivista yhteistyötä muun muassa Yleisradion viittomakielisten uutisten ja Kuurojen Liiton tutkimus- ja sanakirjatyön kanssa. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.)

22 22 5 MOBIILITULKKAUKSEN TERMIT VIITTOMAKIELELLÄ Koska kyseessä on uusi ala, mobiilitulkkauksen termeille ei vielä ole vakiintuneita viittomia. Mobiilitulkkaus ja siihen liittyvät projektit työllistävät varmasti kuitenkin tulevaisuudessa monia viittomakielisiä sekä viittomakielentulkkeja, jolloin on tärkeää, että kaikilla olisi käytettävissä yhteinen viittomisto alan termeistä. 5.1 Termien haku ja rajaaminen Termien haku ja kerääminen tapahtui Mobiilitulkkaus Etätulkkauksen tulevaisuus? -projektin puitteissa kokousten muistiinpanoista ja materiaaleista niitä keräämällä. Keräsin termejä myös matkapuhelinalan julkaisuista. Termien rajaamisessa oli tärkeää, että juuri näitä termejä käytetään mobiilitulkkauksesta puhuttaessa useasti. Se, että viittoma kyseisiltä termeiltä puuttuu, vaikeuttaa ja hidastaa viittomakielentulkin työtä, koska termit tulee tällöin sormittaa tai sopia tilapäisviittoma kyseiselle termille. Termien tutkittavan ryhmän rajaamisessa auttoi termien testaaminen ja esitutkimus haastattelemalla syksyllä 2004 ruotsalaista viittomakielentulkkia Roger Jämtdalia, jolla on ensikäden tietoa mobiilitulkkauksesta Ruotsissa. Roger Jämtdal antoi ajatuksia ja suuntaviivoja tulevaa termien keruuta ja aineiston rajausta ajatellen. 5.2 Termien avaaminen Jotta tulkki voi tulkata kuulemansa asian, tulee hänen ymmärtää ensin kuulemansa. Joskus kuitenkin asian ymmärtäminen on kiinni tilanteessa käytettyjen alan erikoistermien vaikeudesta. Tämän takia suurin osa

23 23 tilanneviittomista ei kuvaa termiä kuin suomenkielisen ulkoasunsa osalta. Jotta tähän tilanteeseen saataisiin muutos mobiilitulkkaukseen liittyvien termien kohdalla, olen avannut ja selittänyt mobiilitulkkaukseen liittyviä termejä. Mobiilitulkkaus Mobiiliviestimen (matkapuhelin, kannettava tietokone tai kämmentietokone PDA) kautta tapahtuva kielen tulkkaus toiselle kielelle. Etätulkkaus Tulkkaus, joka tapahtuu videoneuvottelulaitteiden, tietokoneen tai kuvapuhelimen avulla. Kamerapuhelin Matkapuhelin, jossa on kameratoiminto. Simpukkapuhelin Taitettava matkapuhelin. PIP-kuva (picture in picture) Kuva-kuvassa -toiminto, jonka avulla kuvaan liitetään toinen kuva siten, että jälkimmäinen näkyy osana edellistä, tätä pienemmässä koossa (Tietotekniikan termitalkoot). Kännykkä Matkaviestin, matkapuhelin. Matkaviestintään tarkoitettu telepäätelaite, jota voidaan käyttää liikkeellä oltaessa tai ennalta määräämättömissä paikoissa. Kännykkä on Nokian rekisteröimä tavaramerkki, mutta nykyisin sitä käytetään yleisesti arkikielisenä ilmauksena matkaviestimestä puhuttaessa. (Tietotekniikan termitalkoot.) Nokia Suomalainen matkapuhelinvalmistaja, joka on alansa yksi suurimmista valmistajista. Sony-Ericsson Japanilais-ruotsalainen matkapuhelinvalmistaja. Nec Japanilainen matkapuhelinvalmistaja. Samsung Korealainen matkapuhelinvalmistaja.

24 24 Siemens Saksalainen matkapuhelinvalmistaja. Motorola Motorola on yhdysvaltalainen matkapuhelinvalmistaja. Panasonic Japanilainen matkapuhelinvalmistaja. TeliaSonera Suomalais-ruotsalainen teleoperaattori. Syntyi Ruotsalaisen Telian ja Suomalaisen Soneran fuusioiduttua joulukuussa 2002 (TeliaSonera). Sonera Suomalainen televiestintäyhtiö, joka fuusioitui Ruotsalaisen Telian kanssa joulukuussa 2002 (TeliaSonera). Elisa Suomalainen tietoliikenneyhtiö. Radiolinja Maailman ensimmäisen gsm-verkon avannut suomalainen televiestintäyhtiö. Sulautui Elisa Oyj:hin (Elisa.) Saunalahti Suomalainen internet ja telepalveluyritys. TeleFinland Suomalainen TeliaSoneran omistama palveluoperaattori (Tele Finland). Dna Suomalainen mobiili- ja internet palveluja tarjoava yritys. Jippii Saunalahden omistama telepalveluyritys. Cubio Luxemburgilainen telealan sijoitusyhtiö, joka tarjoaa telealanpalveluja (Cubio). Zeroforty Suomalainen Soneran omistama palveluoperaattori. Mobiili Liikkuva, liikuteltava, siirrettävä Mobiililaitteiksi kutsutaan laitteita, jotka on suunniteltu mukana kannettaviksi ja jotka soveltuvat tiedon käsittelyyn tai langattomaan

25 25 tiedonsiirtoon (lähettämiseen ja vastaanottamiseen). (Tietotekniikan termitalkoot.) Reaaliaikainen yhteys Reaali- eli tosiaikainen yhteys. Viiveetöntä tiedon siirtoa. (Suomen internet opas.) Videoviesti Kuvaviestin kaltainen MMS-viesti, johon on liitetty kamerapuhelimella kuvattu videokatkelma. Viestiin voidaan liittää myös ääntä ja tekstiä. 3G Kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikka. Digitaalinen laajakaistainen matkaviestinjärjestelmä, jossa pyritään saamaan aikaan maailmanlaajuinen peittoalue (Tietotekniikan termitalkoot). 4G Yleisnimitys matkapuhelintekniikoille, jotka tulevat kolmannen sukupolven (3G) jälkeen. 4G on todennäköisesti yhdistelmä erilaisia verkkoja, jossa 3G, GSM, WLAN, Bluetooth ja muut järjestelmät yhdistetään yhdeksi virtuaaliseksi verkoksi, jonka kautta tarjotaan IPpohjaisia palveluja. (Teknillinen korkeakoulu.) Umts (Engl. Universal Mobile Telecommunication System) Suunnitteilla oleva maailmanlaajuinen kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä, joka pohjautuu ITUn IMT-2000-järjestelmän mukaisiin määritelmiin. Umts on IMT-2000:n eurooppalainen ja japanilainen toteutustapa. (Tietotekniikan termitalkoot.) Linkkitorni Verkkoa vahvistava tukiasema. SMS Short Message Service. Lyhytsanomapalvelu. Tekstiviestipalvelu on tietoliikennepalvelu lyhyiden tekstiviestien lähettämistä ja vastaanottamista varten (Tietotekniikan termitalkoot). MMS Multimedia Messaging Service. Multimediasanomapalvelu, tietoliikennepalvelu multimediasanomien lähettämistä ja vastaanottamista varten.

26 26 Multimediaviesti Viesti, jossa yhdistetään useita tiedon esitystapoja. Multimediaviesti voi sisältää esimerkiksi tekstiä, ääntä sekä kiinteää ja liikkuvaa kuvaa. (Tietotekniikan termitalkoot). MMS lähetys Multimediaviestin lähetys. MMS vastaanotto Multimediaviestin vastaanotto. Verkko Matkaviestintään tarkoitettu televerkko (Tietotekniikan termitalkoot). Taajuuskenttä, jossa puhe- ja kuvasignaalit liikkuvat. Kaksitaajuus Kahta taajuutta (900 ja 1800) tukeva ominaisuus. Kolmitaajuus Kolmea eri taajuutta (900, 1800 ja 1900) tukeva ominaisuus. Kuvapuhelin Puhelin, joka äänen lisäksi välittää videokuvan (Tietotekniikan termitalkoot). Tekstipuhelin Kuulovammaisille tarkoitettu erikoispuhelin, jolla voidaan äänen lisäksi vastaanottaa ja lähettää tekstiä (Tietotekniikan termitalkoot). Nmt Pohjoismaissa kehitetty automaattinen, analoginen matkapuhelinjärjestelmä. Ensimmäisen sukupolven matkaviestinjärjestelmä. (Tietotekniikan termitalkoot.) Gsm Yleiseurooppalainen digitaalinen matkaviestinjärjestelmä. Toisen sukupolven matkaviestinjärjestelmä. (Tietotekniikan termitalkoot.) Pikseli Pikseli on näytön pienin yksikkö. Näyttökuva koostuu neliönmuotoisista pikseleistä, joista kullekin voidaan määritellä yksi väri. Mitä enemmän pikseleitä on, sitä enemmän informaatiota on saatavilla.

27 27 Frame Kuva, kehys. Framen nopeudesta käytetään termiä FPS (frames per second), joka kuvaa esityksen nopeutta ruutuina/kuvina sekunnissa (Mikrobitti). Kolmannen sukupolven matkapuhelin 3G-matkapuhelin. Sim-kortti (engl. Subscriber Identify Module) Matkaviestimeen sijoitettava kortti, joka sisältää tilaajan tunnistamiseen ja radioliikenteen salaamiseen tarvittavia tietoja. Kilotavu Kt. Tiedoston koon mittayksikkö. Megatavu Mt. Tiedoston koon mittayksikkö. 1 Mt = 1000 Kt. Gigatavu Gt. Tiedoston koon mittayksikkö. 1 Gt = 1000 Mt. Mobiilipalvelut Mobiilipäätelaitteisiin saatavia palveluja, kuten tulkkipalvelu, soittoäänet ja logot matkapuhelimiin. Operaattori Televerkkoa ylläpitävä ja teleyhteyksiä tarjoava organisaatio (Tietotekniikan termitalkoot). Videopuhelu Näet reaaliaikaisena videokuvana henkilön, jonka kanssa puhut puhelimessa, ja hän näkee sinut (Sony Ericsson).

28 28 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN, TULOKSET JA ANALYSOINTI Lähetin Mobiilitulkkaus Etätulkkauksen tulevaisuus?- sekä Kuurojen Liiton videopuhelupilotti -projekteissa mukana olleille haastattelupyynnön sähköpostitse huhtikuussa 2005 yhdessä viittomakielentulkkiopiskelija Maria Suvannon kanssa (Liite 1: Haastattelupyyntö). Pyynnössä tiedustelimme halukkuutta osallistua haastatteluihimme joko Helsingissä tai Turussa. Haastattelupaikkakuntien rajaamisessa auttoivat jo edellä mainitut mobiiliprojektit, jotka keskittyivät juuri kyseisiin kaupunkeihin. Oletimme haastatteluun osallistuvien halukkuusmäärän olevan korkea, sillä molemmissa projekteissa mukana olleet kuurot sekä kuulevat olivat olleet hyvin kiinnostuneita projektien aiheista. Minulla on myös ollut mahdollisuus seurata Mobiilitulkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? -projektiin osallistujien ensikommentteja mobiilitulkkauksesta ja sen toimivuudesta. Tämän projektin kautta olen saanut lisää tietoa mobiilitulkkauksesta, sen ongelmista ja niiden ratkaisuista. Kyseinen projekti antoi myös puitteet tutustua osaan haastateltavistamme. Haastateltavien tuttuus ei vaikuttanut saamiimme tuloksiin vaan saimme samantyylisiä vastauksia niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin haastateltavilta. 6.1 Haastattelut Yhteistyöhaastattelut järjestettiin viittomakielen tulkkiopiskelija Maria Suvannon kanssa Turussa ja Helsingissä toukokuussa Tutkielman haastattelut tehtiin johdattelevalla teemahaastattelulla. Haastattelimme jokaisen osallistujan hänen omalla äidinkielellään. Viittomakieliset suomalaisella viittomakielellä ja suomenkieliset suomeksi. Halusimme taata haastattelujen tasa-arvoisuuden ja välttää väärinymmärryksen mahdollisuuksia. Ne olisivat kasvaneet huomattavasti, jos olisimme suorittaneet haastattelut esimerkiksi suomenkielisin

29 29 kyselykaavakkein, jolloin viittomakieliset olisivat joutuneet vastaamaan kyselyyn toisella kielellä, joka ei ole heidän äidinkielensä. Haastateltavat valitsimme Suvannon kanssa yhteistyössä silmällä pitäen molempien tutkielmien aiheita. Valintaperusteina pidimme jonkinlaista tietämystä mobiili- ja/tai etätulkkauksesta. Haastateltaviksi valitsimme erilaisiin mobiiliprojekteihin osallistuneita kuuroja ja kuulevia Helsingin ja Turun seuduilta. Haastattelimme 14 henkilöä. Maria Suvanto aloitti haastattelutilanteen omilla kysymyksillään ja minä esitin kysymykseni hänen jälkeensä. Suvannon haastattelu toimi hyvänä valmisteluna ja asian miettimisenä haastateltavilleni. Haastattelun rungon (Liite 2: Haastattelun runko) suunnittelimme yhdessä, jotta yhteinen haastattelu tukisi ja olisi hyödyksi molempiin opinnäytetöihimme. Haastattelut videoitiin ehdottoman ymmärtämisen ja faktojen tarkistamisen takia. Myöhemmin haastattelut käännettiin suomeksi, kirjoitettiin muistiin (Liite 3: Litteroitu haastattelu), analysoitiin ja koottiin sopivaksi kokonaisuudeksi siirrettäväksi CD-ROMille. 6.2 Haastattelujen purku Haastattelujen purku tapahtui videolta suomeksi kääntämällä ja kirjoittamalla ne ylös. Kirjoitetun käännöksen hyöty on siinä, että haastateltavien mielipiteet saa kirjattua mahdollisimman sanatarkasti ylös sekä näihin tuloksiin on helppo palata tarvittaessa myöhemmin. Haastatteluja purkaessa ja työn edetessä eteeni tuli usein termi videopuhelu. Videopuhelu-termin olin alun perin jättänyt pois listalta, jonka kysyin haastattelutilanteessa haastateltaviltani. Päätin kuitenkin lisätä sen työhöni ja suoritin uuden haastattelukierroksen Turussa marraskuussa Viisi henkilöä antoi ehdotuksensa videopuhelu-termin viittomaksi. Näistä kolme oli kuuroja

30 30 viittomakielisiä ja kaksi viittomakielen tulkkeja. Tukea ja oman ehdotuksensa termin viittomaksi sain myös opinnäytetyöni toiselta ohjaajaltani Maarit Widberg- Palolta. 6.3 Haastattelujen tulokset ja niiden analysointi Haastattelun aihe oli tuttu kaikille haastateltaville joko Mobiilitulkkaus etätulkkauksen tulevaisuus? -projektin, joka käynnistyi vuoden 2004 alussa ja loppuu vuoden 2005 lopussa tai Kuurojen Liiton videopuhelupilotin kautta, joka kesti marras-joulukuun 2004 ajan. Varsinaisia mobiilitulkkauskertoja haastateltaville oli kertynyt vain muutamia, mutta varsinkin Kuurojen Liiton videopuhelupilotissa mukana olleille kertyi videopuheluita ystävien ja työkavereiden kesken jopa kymmeniä päivässä. Vaikka mobiilitulkkausta ei vielä ole paljoa kokeiltukaan, antaa viittomakielisten käyttäjien keskenään viittomat videopuhelut näyttöä siitä, että matkapuhelimen kautta on mahdollista viittoa ja tulkata viittomakieltä. Se oli todella mukavaa! Silloin oli mahdollisuus kertoa asioita omalla äidinkielelläni, viittoen. Sitten vielä näki, kuka siellä toisessa päässä oli ja sai keskustella viittoen. Tekstiviesteistä tulee erilainen tunne. Tällainen kasvokkainen yhteys ja katsekontakti oli todella mukavaa. (Kuuro) Haastatteluissa kävi ilmi, että mobiilitulkkaus haastateltavien mielestä tarkoittaa matkapuhelimen kautta tehtävää tulkkausta, sitä että tulkki on aina läsnä ja että tulkki on mahdollista saada hetkessä yllättäviin tilanteisiin. Tämä taas tuo turvaa muun muassa hätätilanteita ajatellen. Avunpyynnön saa tulkattuna nopeasti perille tai kolaripaikalla asiat saa selvitettyä. Mobiilitulkkauksen parhaimpina puolina nähdään sen spontaanin käytön mahdollisuus ja tulevaisuudessa tulkin tavoitettavuus. Tulkki on periaatteessa aina läsnä ja helppo pitää mukana. Mobiilitulkkauksessa ajalla, tulkkauksen

31 31 tarpeen äkkinäisyydellä tai paikalla ei ole merkitystä tulkkauksen saannin kannalta. Jommankumman ei tarvii välttämättä matkustaa ja asiat saadaan hoidettua. Saa hyvää tulkkipalvelua. Tulkki pystyy työpäivänsä aikana hoitamaan enemmän tulkkauksia kuin silloin kun tulkki istuis sen ajan autossa tai talvella ajais tuolla pimeitä teitä. (Kuuleva) Tällä hetkellä mobiilitulkkauksen huonoimpina puolina nähdään tekniset ongelmat kuten 3G-verkon heikkous ja puute muualla kuin suurimmissa kaupungeissa, yhteyksien katkeaminen kesken puhelun, kuvansiirtonopeuden hitaus jolloin viittominen muuttuu pätkittäiseksi sekä mobiilitulkkauksen mahdollistavien päätelaitteiden korkea hinta. Myös mobiilitulkkauksen luotettavuus herätti kysymyksiä. Voiko asiasisällöstä olla täysin varma, kun päätteenä on vain pieni matkapuhelimen näyttö. Tietenkään mobiilitulkkaus ei voi toimia ilman mobiilitulkkauspalveluja. Laitteiden osoittautuessa kelvollisiksi mobiilitulkkaukseen, tulisi haastateltavien mielestä ympärivuorokautista mobiilitulkkauspäivystystä järjestää mahdollisimman pian. Parannusehdotuksia ja toiveita mobiilitulkkauksen suhteen tuli suurimmaksi osaksi edellisessä kappaleessa mainittuihin teknisiin ongelmiin. Mobiilitulkkausta olisi myös ehdottomasti saatava tarjolle ympärivuorokautisen mobiilitulkkauspäivystyksen avulla. Matkapuhelimen ja tietokoneen välisen mobiilitulkkauksen mahdollistavan yhteyden kehitystä odotetaan, sillä tämä takaisi tulkille hieman miellyttävämmän työskentelytavan mobiilitulkkauksessa. Tulkin suurempi ruutu parantaisi varmasti myös ymmärtämistä ja tulkkauksen laatua. Mobiilitulkkaukseen liittyen haastateltavat toivoivat tiedotusta ja koulutusta niin tulevaisuuden mobiilitulkkauksen asiakkaille kuin viittomakielen tulkeillekin. Mobiilitulkkauksesta tiedotus kuuleville mobiilitulkkaustilanteessa mukana oleville on myös ensiarvoisen tärkeää. Tästä vastuu haastateltavien mielestä on paljon viittomakielisten mobiilitulkkauksen asiakkaiden harteilla. Mielestäni mobiilitulkkauksesta ja sen kulusta voisi tehdä pienen ohjevihkon, jonka viittomakielinen asiakas voisi antaa mobiilitulkkauksen kuulevalle asiakkaalle

32 32 ennen tulkkaustilanteen alkua, jotta tilanne sujuisi mahdollisimman hyvin. Uskon, että tulee tilanteita, joissa tällaista ohjevihkoa tarvitaan. Tässä olisi hyvä jatkotutkimuksen ja opinnäytetyön aihe. Haastatteluiden tulokset jaoin kysyttyjen viittomien kohdalta kolmeen ryhmään: suoriin suomenkielestä lainattuihin käännöslainoihin, sormitettuihin ja termiä sekä sen merkitystä kuvaaviin. Haastateltavien vastauksia analysoidessani annoin painoarvoa hieman enemmän niiden haastateltavien vastauksille, joiden tiesin olevan arkielämässään tekemisissä kyseisen tekniikan kanssa esimerkiksi alan opiskelijoina. Heillä oli myös eniten taustatietoa termeistä ja niiden merkityksistä. Myös iällä oli merkitystä haastattelun vastauksia analysoidessani. Tekniikan kehittyessä jatkuvasti, nopeimmin sen käytön omaksuvat lapset ja nuoret. Nämä nuoret sitten opettavat vanhempiaan käyttämään uutta teknologiaa. Haastatteluissa nuoret viittoivat termit helposti, josta oli pääteltävissä, että he käyttävät rohkeasti uutta tekniikkaa ja oppivat uutta. Työn kannalta tärkeimpiä viittomia mielestäni ovat 3G, mobiili, mobiilitulkkaus, videopuhelu, reaaliaikainen yhteys, mobiilipalvelut. Nämä termit tulivat useimmin esiin puhuttaessa mobiilitulkkauksesta, sen kehityksestä ja tulevaisuudesta. Viittomien sopiminen näille keskeisille termeille on tärkeää, jotta mobiilitulkkauksesta voidaan keskustella ilman väärinymmärryksiä termeistä ja niiden viittomista. Suurin osa näistä mielestäni tärkeistä viittomista on kategorioitu termiä ja sen merkitystä kuvaavien ryhmään ja niitä käsittelen hieman tarkemmin myöhemmin tässä kappaleessa. Termien viittomaehdotukset eivät ole ainoita viittomaehdotuksia kyseisille termeille, ne ovat minun viittomaehdotuksiani, jotka ovat muodostuneet haastattelujen perusteella ja toisen ohjaajani suosituksista. Suurimmat syyt suomenkielen mukaiseen viittomaan osalle termeistä on mielestäni käsitteen määreen epätarkkuus; ei tiedetä mitä termi tarkoittaa ja täten on seurattu suomenkielen kirjoitettua muotoa tai se, että termi on muodostunut jo tutuksi käyneistä sanoista tai viittomista, jotka ovat uuden termin kohdalla vain yhdistetty yhdysviittomaksi. Huulio näissä suomenkielen mukaisissa viittomissa seuraa myös kirjoitettua suomen kieltä. Viittomien

33 33 kirjoitetun muodon perässä sulkeissa oleva numero on kyseisen viittoman artikkelinumero Suomalaisen viittomakielen perussanakirjasta ja hakasulkeissa on sivunumero sekä viittoman numero Viittomakielen kuvasanakirjasta. Numero aaltosulkeiden välissä tarkoittaa viittoman artikkelinumeroa teoksesta Numeroita ja lukumäärien ilmaisuja. Jippii /VOITTO/ Kaksitaajuus /KAKSI/ {2} /KAISTA/ [92.5] kolmannen sukupolven matkapuhelin /KOLMAS/ {51} /SUKUPOLVI/ (322) /KÄNNYKKÄ/ (872) Kolmitaajuus /KOLME/ {4} /KAISTA/ [92.5] linkkitorni /LIITTYÄ/ /TORNI/ [326.4] MMS lähetys /M/ /M/ /S/ /LÄHETTÄÄ/ (1145) MMS vastaanotto /M/ /M/ /S/ /VASTAANOTTO/ (1096) Multimediaviesti /MONTA/ (1020) /MEDIA/ /VIESTI/ Radiolinja /RADIO/ (1090) /KAISTA/ [92.5] Saunalahti /SAUNA/ (518) /LAHTI/ [147.4] Sim-kortti /S/ /I/ /M/ /KORTTI/ [127.2] TeleFinland /PUHELIN/ [249.2] /SUOMI/ (723) Zeroforty /0/ {1} /40/ {15} Osalle termeistä ei löytynyt haastatteluissa viittomia tai ne ovat yleisesti käytettyjä lyhenteitä, joista puhutaan pelkillä kirjainlyhenteillä kuten nmt, gsm ja umts. Seuraavat termit sormitettiin haastatteluissa poikkeuksetta: 3G 4G Cubio Dna Elisa /3/ {4} /G/ tai /G/ /3/ {4}. G voidaan viittoa uusilla tai vanhoilla sormiaakkosilla. /4/ {5} /G/ tai /G/ /4/ {5}. G voidaan viittoa uusilla tai vanhoilla sormiaakkosilla.

34 34 Gsm Motorola Nec Nmt Panasonic Samsung Siemens Sony-Ericsson Ilmeisesti yrityksen uusi yhdysnimi on poistanut osin käytöstä vanhan Ericsson-viittoman, joka perustui Ericssonin vanhaan kolmen vinoviivan logoon. Umts Osalle termeistä tuli haastatteluissa ilmi hieman termiä tai sen merkitystä kuvaavampia viittomia. Vaikka osa termeistä on uusia ja jopa entuudestaan tuntemattomia, merkitystä kuvaavat viittomat kyseisille termeille löytyivät yllättävänkin helposti. Viittomien kirjoitetun muodon perässä sulkeissa oleva numero on kyseisen viittoman artikkelinumero Suomalaisen viittomakielen perussanakirjasta ja hakasulkeissa on sivunumero sekä viittoman numero Viittomakielen kuvasanakirjasta. Etätulkkaus /ETÄ/ /TULKATA/ (120) Tässä viittomaparissa ensimmäinen termi viitotaan siten, että dominoivan käden peukalo liikkuu sivulle, ei eteen tai taakse. Huulio etätulkkaus. Frame /KEHYS/ [106.7] Tämän termin viittomasta haastatteluissa tuli ilmi lukuisia variaatioita kuten /IKKUNA/, /F/ /KUVA/, /KUVA/ /KEHYS/. Valitsin kuitenkin CD- ROMille tulevaksi viittomaksi framesta puhuttaessa viittoman /KEHYS/, joka viitotaan pinsetti otteella. Toinen ohjaajani suositteli minulle tätä viittomaa ja mielestäni se kuvaa hyvin kyseistä termiä. Huulio frame.

35 35 Gigatavu /G/ /T/ Huulio gigatavu. Kamerapuhelin /KUVATA/ (864) /KÄNNYKKÄ/ (872) Huulio kamerapuhelin. Kilotavu /K/ /T/ Huulio kilotavu. Kuvapuhelin /VIITTOA/ (1003) /PUHELIN/ [249.2] Kuvapuhelin-termi on vakiinnuttanut viittomakseen /VIITTOA/ /PUHELIN/, sillä näin termin viittoma kuvaa sanan merkitystä eikä vain suomenkielistä kirjoitusmuotoa. Kännykkä /KÄNNYKKÄ/ (872) Huulio kännykkä. Megatavu /M/ /T/ Huulio megatavu. Mms /MONTA/ (1020) /MEDIA/ /VIESTI/ Huulio multimediaviesti Mobiili /KÄNNYKKÄ/ (872) Matkapuhelin on vakiinnuttanut asemansa terminä kannettavista mobiilipäätelaitteista puhuttaessa ja tällä hetkellä suurin osa haastateltavistani käytti juuri tätä viittomaa. Tämän vuoksi valintani termin viittomaksi Mobiiliviittomat CD-ROMille on kännykkä. Mobiilipalvelut /KÄNNYKKÄ/ (872) /PALVELLA/ (79) Mobillipalvelu-viittoma muodostui samoista syistä kuin edellä mainittu mobiili-viittoma. Huulio mobiilipalvelut.

36 36 Mobiilitulkkaus /KÄNNYKKÄ/ (872) /TULKATA/ (120) Huulio mobiilitulkkaus. Nokia /NOKIA/ Operaattori /PALVELU/ (79) /ANTAA/ [11.6] Teleoperaattorit ovat palveluntuottajia, joten mielestäni tämä on hyvin kuvaava viittoma termille operaattori. Huulio operaattori. Pikseli /PISTExx/ Termin viittoman tämän version valitsin liitettäväksi mobiilitulkkausviittomien CD-ROMille sen takia, että kyseisen viittoman haastatteluissa viittoi teknisen alan opiskelija, joka käyttää opiskeluissaan ja tulevassa työssään juuri näitä termejä ja viittomia. Myös opinnäytetyöni toinen ohjaaja kannusti minua poimimaan juuri tämän version viittomasta pikseli. Huulio pikseli. PIP-kuva (picture in picture) /KEHYS/ [106.7] ja Pip-kuvan paikannus kehyksiin. Viittoma kehys tehdään pinsettiotteella. Huulio pip. Reaaliaikainen yhteys /SUORA/ [300.2] /YHTEYS/ Mietin pitkään termin reaaliaikainen merkitystä, jotta termin viittomaksi saadaan mahdollisimman samaa tarkoittava ja kuvaava viittoma. Reaaliaikainen on tosiaikainen yhteys, eli viiveetöntä tiedon siirtoa ja tästä syystä valitsin Mobiilitulkkaus CD-ROMille termin reaaliaikainen yhteys viittomaksi /SUORA/ /YHTEYS/.(Suomen internet opas). Huulio reaaliaikainen yhteys. Simpukkapuhelin /SIMPUKKA/ Myös tämän termin viittomaksi vaihtoehtoja oli runsaasti. Niitä olivat muun muassa /SIMPUKKA/ aukeaa sormenpäät vastakkain, /SIMPUKKA/ avautuu nyrkistä pyöräyttämällä. Mobiiliviittomat CD- ROMille valitsin eniten käytetyn vaihtoehdon /SIMPUKKA/, joka avautuu