Gustav von Hertzen DEMOKRATIAN HAASTE. Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen. Gummerus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gustav von Hertzen DEMOKRATIAN HAASTE. Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen. Gummerus"

Transkriptio

1

2 Demokratian haaste

3

4 Gustav von Hertzen DEMOKRATIAN HAASTE Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen Gummerus

5 Kiitokset Haluan osoittaa parhaat kiitokseni kaikille niille, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet tämän kirjan syntyyn. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johto ja henkilöstö ovat tukeneet minua monin tavoin. Erityisesti haluan kiittää Martti Nybergiä ja Ilkka Haavistoa, jotka ovat auttaneet minua pitkällisen kirjoitusprosessin kaikissa käänteissä. Hannu Kaseva on kaivanut esille tuiki tarpeellisia tietoja, ja Petteri Larjos on auttanut tietokoneen reistaillessa. Suurkiitos Christina Lindqvistille, joka ei ole säästänyt vaivojaan ponnistellessaan laajan viiteaineiston kanssa. Kiitän myös Janne Salosta joka luki käsikirjoituksen varhaisessa vaiheessa ja tarjosi arvokkaita kommentteja. Jukka Gronow tutustutti minut filosofi Hans Joakseen, ja Christian Junnelius on aina ollut valmiina auttamaan. Bengt Stymne, Sören Lithell ja Anders Björnsson ovat tehneet parhaansa kansainvälisten kontaktien luomiseksi. Suomennostyössä Jarmo Heinonen on tehnyt suurtyön, ja Juhani Kohonen on antaumuksella ja ammattitaidolla viimeistellyt kieliasun. Kiitän myös Gummeruksen avainhenkilöstöä myötämielisestä suhtautumisesta ja hyvästä yhteistyöstä. Lopuksi haluan kiittää lähimpiäni. Vaimo, lapset ja lastenlapset ovat osallistuneet keskustelemalla, ja rakas puolisoni on nurkumatta hyväksynyt pitkät päiväni, viikkoni ja kuukauteni tietokoneen ääressä. Helsingissä elokuussa 2007 Gustav von Hertzen Ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta Demokratins utmaning. Att realisera ett globalt plussummespel suomentanut Jarmo Heinonen yhteistyössä tekijän kanssa Gustav von Hertzen ISBN Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2007

6 Sisällys Hyvä lukija... 9 Johdanto Osa I Demokratian perusta Luku 1: Ihmisluonto Luonto vai kulttuuri? Ryhmäevoluutio Moraalin juuret Sukupolvesta toiseen Tie korkeakulttuuriin Luku 2: Aineellinen perusta Tekninen kekseliäisyys Kaupallinen yritteliäisyys Rahan arvo Pääomanmuodostus Markkinatalous Luku 3: Poliittinen perusta Demokratian juuret Demokratian läpimurto Demokratian kriisi Demokratian heikkous ja vahvuus Demokraattinen itseohjaus Luku 4: Moraalinen perusta Järkiperäisiä moraliteetteja Sosiaalinen pääoma Ihmisoikeudet Perusarvot Moraali ratkaiseva menestystekijä... 86

7 6 Sisällys Luku 5: Hengellinen perusta Usko ihmiseen Niin sanottu paha Moraalinen evoluutio Tiede esikuvallinen plussummapeli Uskon perusta Osa II Käytännön demokratiaa Luku 6: Poliittinen nollasummapeli Puoluejärjestelmä Hallinto ja byrokratia Verotus ja tulonjako Ulkoparlamentaarinen vallankäyttö Kansan isännyys Luku 7: Taloudellinen plussummapeli Kansantalous Yritysten talous Luonnonvarat ja ympäristö Inhimillinen pääoma Globaali talous Luku 8: Oikeudenkäyttö ja oikeudenmukaisuus Turvallisuuden hinta Asianmukainen oikeusjärjestys Rikos ja rangaistus Yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia Globaali turvallisuus ja oikeudenmukaisuus Luku 9: Neljäs valtiomahti Hyvässä ja pahassa Kontrolli ja itsekontrolli Yleinen mielipide Poliittinen korrektius Sähköinen viestintä

8 Sisällys 7 Luku 10: Demokratian harhoja Fobioita ja luulosairautta Nykyaikaista taikauskoa Salaliittoja kaikkialla Sukupuoli-ideologia Tuulen tavoittelua Osa III Demokratian tulevaisuus Luku 11: Historian opetuksia Kulttuurien nousu ja tuho Pysähtyneet korkeakulttuurit Keskeytynyt kulttuurikehitys Demokratian opettelu Historian opetuksia Luku 12: Tulevaisuuden näkymiä Kompleksisuus ja itseorganisoituminen Energiahuolto Tieto ja tiedonvälitys Biotekninen vallankumous Avaruustutkimus Luku 13: Uhkia riittämiin Komeetta tulee! Ilmasto ja ympäristö Hengenvaarallisia mikrobeja Liikaa ihmisiä? Kulttuurien törmäyksiä Luku 14: Demokratian levittäminen Ytimen vakauttaminen Tulevaisuuden suurvallat Rikollisia ja haaksirikkoutuneita valtioita Globaali hallinto Monimuotoinen ihmiskunta

9 8 Sisällys Luku 15: Moraalisia haasteita Hoida leiviskääsi! Arvojen generointi ja regenerointi Moraalinen pääoma Globaalit arvot? Pelatkaa plussummapeliä! Viitteet Kirjallisuusluettelo Hakemisto

10 Hyvä lukija Edessäsi oleva kirja ottaa mittaa demokratiasta ja on osoitettu kaikille niille kansalaisille, jotka tuntevat huolta tulevasta kehityksestä. Teokseni ei ole tieteellistä objektiivisuutta tavoitteleva akateeminen tutkielma, vaan se heijastaa häpeämättömästi tekijän omia näkemyksiä. Viiteaineisto tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tutustua tosiasiataustaan, mutta en ole pyrkinyt edeltäjieni panosten kattavaan käsittelyyn. Viittaan monessa yhteydessä Alexis de Tocquevillen ( ) vuosina 1835 ja 1840 ilmestyneeseen kaksiosaiseen klassikkoon De la Démocratie en Amérique (suom Demokratia Amerikassa). Se kirjoitettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1831 suuntautuneen kiertomatkan aikana tehtyjen havaintojen pohjalta. Kirjailija oli saavuttanut kunnioitettavan 26 vuoden iän, eivätkä kaksisetkaan tieteelliset ansiot häntä rasittaneet. Antaa ajattelemisen aihetta, että emme ole lähes kahteensataan vuoteen pystyneet merkittävästi kasvattamaan ymmärrystämme demokratian olemuksesta. Näin ollen saatamme epähuomiossa kovertaa demokratian olemassaolon perusedellytyksiä. Teokseni alaotsikko Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen vaatii lyhyen kommentin. Yhteiskunta on olemassa, jotta yhteistyön kautta tuotettaisiin lisää arvoa sen jäsenille. Yksilöiden välisten pelisääntöjen pitää niin muodoin edistää lisäarvoa luovaa plussummapeliä ja minimoida tulokseton nollasummapelaaminen. Tuhoavat miinussummapelit olisi päättäväisesti torjuttava. Kun nämä itsestäänselvyydet määritellään matemaattisesti, voidaan hyödyntää peliteorian perusoivalluksia. Lukijaa ei kuitenkaan tulla rasittamaan kaavoilla tai todisteluilla. Nykyaikaiset, laajamittaiset demokratiat ovat mielenkiintoni kohteena. Historialliset ja esihistorialliset edelläkävijät otetaan huomioon ainoastaan suhteessa tähän ongelmakenttään. En ole myöskään hakenut demokratian täsmällistä määritelmää tai ryhtynyt seikkaperäisesti analysoimaan sen hyviä ja huonoja puolia; lähtökohtana on yksinkertaisesti demokratian ylivoimaisuus yhteiskuntamuotona. Olen käsitellyt näitä kysymyksiä laajemmin teoksessani The Spirit of the Game (1993), jonka alaotsikko kuuluu Navigational Aids for the Next Century. Pyrin tässäkin kirjassa varoittamaan ja opastamaan, osoittamaan vaaratekijöitä ja karikkoja, mutta samalla nostamaan esille voimavaroja ja mahdollisuuksia. Tulevaisuuden muovaaminen on haasteemme, ylimielisyyttä välttäen mutta vankasti itseemme luottaen.

11 Johdanto Ihmiskunnan historian voi nähdä plussummapelin oppituntina pienryhmien, heimojen ja jopa kokonaisten kansakuntien omaksuessa tuottavan yhteistyön pelisääntöjä. Rakentava yhteistoiminta vaatii aina luottamusta, joka perustuu moraaliin. Kun yhteiskunnat laajenevat, vapaamatkustajille jää enemmän tilaa, jolloin vilpin ja petoksen riski kasvaa. Jotta demokraattinen yhteispeli voisi toimia, moraalisten voimavarojen on vastaavasti lisäännyttävä. Vaihtoehtona on huipulta johdettu, pahimmassa tapauksessa totalitaarinen yhteiskuntarakenne. Demokratiat ovat viime aikoina menestyneet sekä poliittisesti että taloudellisesti. Nykyään pidetään demokraattista yhteiskuntamuotoa kiistattomasti ylivoimaisena, ja olkoon niin. Tällainen itsetyytyväisyys saattaa kuitenkin johtaa ylimielisiin päätelmiin demokratioiden lopullisesta voitosta, mikä on mitä vahingollisin harha. Demokratia ei ole ainoastaan paras tai vähiten huono vaan myös kaikkein vaativin yhteiselon muoto. Se edellyttää laajaa kansalaisvastuuta, ja sen perustukset ovat alttiina kulumiselle ja rapautumiselle. Lähihistoriamme lyhyt katsaus tarjoaa nöyryyden oppitunnin, ennen muuta meille eurooppalaisille. Vielä vuonna 1940 ei kovin moni tulevaisuuden tutkija olisi lyönyt Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin varjossa vetoa demokratian puolesta, ei ainakaan meidän maanosassamme. Älymystön lähes täysilukuinen karkuruus demokraattisista ihanteista on vielä näin jälkikäteenkin erityisen masentavaa. Sosialismi ja suunnitelmataloudellinen ajattelu hallitsivat eri vivahteissaan myös liberaaleissa piireissä. Karl Popper ja Friedrich von Hayek puhuivat kuuroille korville varoittaessaan totalitaarisesta agendasta, joka piilee kaikenkattavassa valtiollisessa suunnittelussa. Toisen maailmansodan jälkeinen demokratian nousu tuntuu myös jälkiviisauden kirkkaassa valossa melkeinpä ihmeeltä. Vasemmistosuuntautunut älymystö julisti yhteen ääneen sosialismin väistämätöntä voittokulkua, kun taas porvarilliset olivat taipuvaisia alistuen hyväksymään tosiasiat. Ihmiskunnan enemmistöä ohjasivat ehdottoman epädemokraattiset hallinnot, ja uskonvarmat kommunistit, maolaiset, pasifistit ja kaikenlaiset kanssakulkijat vyöryttivät kotirintamaa. Itse demokratia-käsite prostituoitiin ja oli menettämässä sisältöään, kun samalla markkinataloudesta tuli haukkumasana. Onneksi kansa suhtautui maailmanvallankumouksen siunauksellisuuteen epäilevämmin. Ex-kommunistit tiesivät todistaa reaalisosialismin

12 Johdanto 11 käytännöstä, ja sosiaalidemokraattiset poliitikot osoittivat kerta toisensa jälkeen merkittävää kansalaisrohkeutta taistelussa kommunistien soluttautumista vastaan. Ilman Yhdysvaltojen päättäväistä ulkopolitiikkaa ja sotilaallista varustautumista peli olisi kuitenkin menetetty. Euroopan asteittainen rakennemuutos oli mahdollinen ainoastaan Yhdysvaltojen ydinasesuojan alla. Sosialismin maineenmenetys ja lopulta Neuvostoliiton romahdus eivät johtuneet ensi kädessä demokraattisten ihanteiden vetovoimasta vaan suunnitelmatalouden itsetuhosta. Markkinatalouden itseorganisoituva dynamiikka antoi ajan oloon demokratioille ratkaisevan poliittisen ja sotilaallisen kilpailuedun. Neuvostovaltion rappio ja Maon katastrofaalinen hallinto paljastivat marxilaisuuden sisäisen ristiriitaisuuden koko maailmalle. Vahingosta viisastuneina kiinalaisjohtajat yrittävät nyt merkittävällä menestyksellä yhdistää puoluepoliittisen alistamisen vapaiden markkinoiden ilmeisiin etuihin. Näemme mielellämme demokratian ja markkinatalouden globaaleina yleislääkkeinä kaikkeen yhteiskunnan pahaan, tai vähintäänkin taloudellisen tehokkuuden ja kilpailukyvyn takeina. Demokratian avoimuus ja itsekritiikki, sopeutumiskyky ja luovuus ovatkin eittämättä hyviä puolia, vaikka demokraattinen käytäntö on ilmeisen keskeneräinen ja aina yhtä kiistanalainen. Kysymys kuuluu: Onko keskivertoihmisillä halua ja kykyä rakentaa ja vaalia sitä moraalista pääomaa, joka on kestävän demokratian välttämätön edellytys? Tämä on demokratian haaste, jota tarkastelen eri näkökulmista. Esimakua ongelmanasettelusta tarjoaa vanhaan hyvään sosialismiin kohdistuva nostalgia-aalto, joka on löytänyt epämääräisen polttopisteensä globalisoitumisen vastaisesta liikkeestä. Demokratian oppiminen on tosiaan hidas prosessi, jossa tunteet ja perityt asenteet jättävät useimmiten järkiperäisyyden varjoonsa. Demokratioilla on toisaalta ihmeellinen kyky integroida jopa äkkiväärät toisinajattelijat. Rahtusen totuutta sisältävät haihattelut rikastuvat ajan oloon poliittiseen päätäntäprosessiin osatekijöiksi, ja nuorista kumouksellisista saattaa ajan oloon kehkeytyä yhteiskunnan tukipilareita. Demokratioiden terveys ja elinvoima ovat meille ensisijaisia, mutta demokratian haasteessa on myös lähetysnäkökulma. Fundamentalistiset fanaatikot kyseenalaistavat koko arvojärjestelmämme, eikä demokratia näytä kiinnostavan miljoonia ihmisiä, jotka eri puolilla maailmaa pitävät kiinni perinteisistä elämäntavoistaan. Monen maahanmuuttajankaan on vaikea hyväksyä demokraattisia arvoja, mutta vieläkin suuremman haasteen muodostaa kehitysmaiden hiljainen enemmistö. Inhimillinen edistys kuvastuu yhä laajemmissa, lisäarvoa synnyttävissä plussummapeleissä. Rehellisyys ja avoimuus ovat ratkaisevia menestystekijöitä.

13 12 Johdanto Vain vaalimalla niukkoja moraalisia voimavarojamme voimme juurruttaa reilun pelin säännöt ja luoda edellytykset maailmanlaajuiselle demokraattiselle yhteistoiminnalle. Demokratia on poliittisista järjestelmistä ainoa ihmisen arvoinen. Avoimeksi jää, onko ihmiskunta tämän arvoaseman mittainen.

14 Osa I Demokratian perusta

15 Aluksi tarkastelemme ihmisen kehittymistä yhteiskuntakelpoiseksi ja moraalisesti tietoiseksi olennoksi. * * * * * Inhimillinen psyyke sisältää joukon muuttumattomia tekijöitä, joita ei voi kitkeä eikä liioin sivuuttaa. Voimme sen sijaan hallita, kontrolloida ja parhaassa tapauksessa hyödyntää näitä luonnonvoimia. Tekniikan ja talouden välinen hedelmällinen yhteispeli voidaan kestävästi toteuttaa ainoastaan yksityisomistuksen ja vakaan rahanarvon omaksuvassa markkinataloudessa. Demokratian nousu voidaan nähdä kristillisten perusarvojen käytännön toteutumisena. Renessanssi, uskonpuhdistus ja valistuksen aika olivat askelia järjen vapautumisen tiellä. Demokratian kriisi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla oli kouriintuntuva opetus moraalisen romahduksen seuraamuksista. Ontuva, eettinen evoluutiomme on riippuvainen vaikeaselkoisesta, henkisestä uskonvarmuudesta. Demokratia on astia, jota täytyy jatkuvasti täyttää mielekkäällä sisällöllä.

16 Luku 1: Ihmisluonto Inhimillinen käyttäytyminen on geneettisen luonnon ja omatekoisen kulttuurin välistä vuorovaikutusta. 1 Evoluutiopsykologia on ryhtynyt kartoittamaan miljoonien vuosien sosiaalisen kanssakäymisen aikana syntynyttä perimää. Ryhmävalikoituminen on luonut ihmisten välisen geneettisesti ankkuroidun pelisäännöstön, joka mahdollistaa ryhmän tehokkaan yhteispelin. Tämä perinnöllinen moraali auttaa heimotasolla sovittamaan yhteen keskinäisen kilpailun ja luottamuksellisen yhteistyön. Ihminen on myös hyvin sopeutunut siirtämään elintärkeän kulttuuriperinnön seuraavalle sukupolvelle. Huomattavia vaikeuksia ilmenee kuitenkin, kun moraalista pääomaa täytyy kartuttaa jotta suuri, heterogeeninen populaatio pystyisi kestävään plussummapeliin. 1.1 Luonto vai kulttuuri? Mikä ihminen on? Miten hän suhtautuu kanssaihmisiinsä, lajitovereihinsa? Missä määrin häntä muovaa ympäristö ja missä määrin taas perityt ominaisuudet? Tarvitsemme näihin kysymyksiin ainakin viitteellisiä vastauksia ymmärtääksemme miten inhimilliset yhteisöt toimivat. Näiden kysymyksenasettelujen ympärillä on taisteltu todellisia sanasotia, jolloin vastapuolet ovat kaivautuneet syvälle asenteellisiin juoksuhautoihin. Vasta nyt, kun pahin taistelun melske on tauonnut, alkavat todistuskelpoiset syy-yhteydet nousta esiin. Pääsääntöisesti sekä geenit ja ympäristö että perimä ja kulttuuri vaikuttavat vaihtelevin suhtein. Psykologia ja behaviorismi ovat menettäneet suurimman osan uskottavuudestaan. Neurofysiologian alueella tuotetaan kiihtyvällä tahdilla uutta tietoa inhimillisen psyyken perusmekanismeista, mutta Homo sapiensin ymmärtäminen vapaana toimijana tuntuu edelleen utooppiselta. Tässä tilanteessa evoluutiopsykologia tarjoaa raikkaan tarkastelukulman. Sen lähtökohta on, että yleisinhimilliset käyttäytymismallit ovat luonnollisen valinnan kautta piirtyneet perimäämme. Evoluutio on muovannut tunne-elämäämme ja sitä voidaan tulkita analysoimalla miten se on auttanut meitä selviytymään muinaisissa, alkukantaisissa oloissa. Ankara lajin sisäinen kilpailu leimaa perittyä käyttäytymistämme. Oma hyvinvointimme on meille tärkein, seuraavana järjestyksessä ovat perhe ja suku; epäitsekkyyden ylijäämä on varattu heimoyhteisölle. Muun ihmiskunnan kohtalosta emme olisi voineet vähemmän välittää.

17 16 Demokratian perusta Inhimillistä luontoa on pidetty, ideologisista lähtökohdista riippuen, joko täysin muuttumattomana tai rajoittamattomasti manipuloitavana. Totuus on, että se muuttuu hitaasti, mutta nopeammin kuin aikaisemmin on uskottu. C. Lumsdenin ja E. O. Wilsonin (1983) mukaan tarvitaan noin viisikymmentä sukupolvea ennen kuin kulttuurin läpimurto on geneettisesti vakiintunut. Uusien, poikkeavasti käyttäytyvien koirarotujen kehittämiseen riittää kaksikymmentä sukupolvea. Tällaiset evoluution näkökulmasta nopeat kehityskulut voidaan selittää geenistön sääntelyn muunnoksilla, jotka ovat verrattain löysästi ankkuroitu eivätkä edellytä muutoksia itse DNA:ssa. 2 Tämän tyyppiset epigeneettiset eroavaisuudet saattavat osaltaan selittää, miksi alkuperäiskansojen on vaikea sopeutua moderniin yhteiskuntaan. Ihmisellä on muiden lihaa syövien laumaeläinten tavoin vaistonvarainen taipumus hierarkiaan. Vanhemmuuden ja osaamisen kunnioittaminen painavat leimansa inhimillisiin yhteiskuntiin; varsinkin miehet tavoittelevat kiivaasti korkeaa statusta. Arvostamme kuitenkin myös tasa-arvoisuutta, mikä on tunnusmerkillistä eloonjääneille kivikautisille heimoille. Kaukaiset esi-isämme tuntuvat olleen yllättävän demokraattisia, mutta on kuitenkin vältettävä liian nopeita johtopäätöksiä. Hierarkiataipumuksen vahvistuminen saattoi hyvin olla yhteiskunnallisen kasvun ja menestyksen perusedellytys, jolloin pienet, tasa-arvoiset ryhmät työnnettiin syrjään. Territoriaalinen vaisto on toinen yllyke, jonka jaamme monien eläinlajien kanssa. Yksilökohtaiset reviirit merkitään ja niitä puolustetaan lajitovereita vastaan; taistelu ryhmäreviiristä saattaa johtaa todelliseen sodankäyntiin. Simpanssien käyttäytyminen on erityisesti kiinnostanut tutkijoita. Urokset liittoutuvat yhteen muita eläimiä metsästäessään, ja ryhmän yhteenkuuluvuus kasvaa vielä vahvemmaksi, kun lähdetään sotapolulle. Heikompien laumojen kimppuun isketään ilman edeltävää provokaatiota, ja sotaa käydään joskus suorastaan etnisen hävittämisen hengessä. Vieras ryhmä koetaan parhaimmassakin tapauksessa kilpailijana ja kohtaamista värittää epäluuloisuus. Evoluution tulos ilmenee ihmisessä etnokeskeisyytenä, sisäänrakennettuna taipumuksena nähdä ympäröivä maailma oman ryhmänsä näkökulmasta. Poikkeava ulkonäkö, kieli tai käyttäytyminen saa aikaan torjuvia reaktioita. Monissa kielissä sana ihminen on varattu oman heimon jäsenille kaikki ulkopuoliset ovat määritelmän mukaan epäihmisiä. 3 Olemme siis kaikki sisimmässämme rasisteja; muukalaisvihamielisyys on ollut eloonjäämisen ehto. Alkukantaisellakin ihmisellä on kuitenkin liikkumavaraa: hän ei ole täysin sidottu kaavamaisiin reflekseihin. Vieraan-

18 Ihmisluonto 17 varaisuudella on vahvat perinteet monien alkuperäisväestöjen piirissä. Rauhallisin aikein lähestyvä muukalainen oli tervetullut tietojen tuoja ja mahdollinen kauppakumppani. Ruoan ja juoman jakaminen loi yhteenkuuluvuutta pitkäjänteisen vastavuoroisuuden ikivanhan mallin mukaisesti. Tulevaisuudessa roolit saattoivat vaihtua. Eristyneinä elävien heimojen parissa (inuitit, saamelaiset, tšsuktšit) vieraanvaraisuus oli tiettävästi viety niin pitkälle, että isäntä antoi perheen naispuoliset jäsenet vieraan käyttöön. Se voidaan tulkita vakuutukseksi sisäsiittoisuuden vaaroja vastaan huomattavan kaukonäköistä vastavuoroisuutta! Voimakkaimmilla tunteillamme ja estoillamme on syvät juuret. Insesti on useimmissa kulttuureissa tabu, harvoina poikkeuksina jumalallisina pidetyt henkilöt. Ilmiön suhteellinen harvinaisuus ei johdu lain kirjaimesta, vaan hyvin dokumentoidusta, sisäänrakennetusta vastenmielisyydestä sukurutsausta kohtaan, niin sanottu Westermarck-efekti. Monet nisäkkäät käyttäytyvät samalla tavalla ja minimoivat täten sisäsiittoisuuden geneettisiä rasitteita. Naisen ja miehen seksuaalisuuden välisellä selvällä erolla on myös luonnollinen, evoluutiopsykologinen selityksensä. Luonnontilassa eläessään sekä miehet että naiset on ohjelmoitu tuottamaan mahdollisimman paljon jälkeläisiä. Naisen välitön panostus lapsiinsa raskauteen, imettämiseen ja lastenhoitoon on paljon suurempi kuin miehen, vaikkakin miehellä varmasti on luonnollinen taipumus huolehtia jälkeläisistään. Hänellä on kuitenkin vielä suurempi kiinnostus yrittää vapaamatkustajana istuttaa geenejään yltympäriinsä. Nainen ei tunne samaa vetoa seksuaalikontaktien määrää kohtaan, mutta asettaa laatuvaatimukset korkealle hän haluaa valikoida. Syrjähyppy voi olla perusteltu, jos tilapäinen kumppani on tarpeeksi houkutteleva. Kiltti aviomies, joka tuntee vastuunsa lapsista ja korkeaa statusta edustava rakastaja, joka on ne siittänyt, saattaa olla geneettinen lottovoitto. Palaamme seuraavassa sukupuoliproblematiikkaan, joka sekä hyvässä että pahassa on tullut ajankohtaiseksi nykyaikaisissa demokratioissa. Tässä on vain syytä todeta, että perhe on aina ja kaikkialla ollut sosiaalisen verkoston keskiössä. Elleivät miehet tunne vastuuta jälkeläisistään, yhteiskunnan tulevaisuus vaarantuu. Edvard Westermarck ( ) osoitti ensimmäisenä vakuuttavasti, että perhe instituutiona ei ole myöhäissyntyinen keksintö vaan syvälle juurtunut universaali ilmiö. 4 Evoluutiopsykologia avautuu moneen suuntaan. Taipumus yhteisiin uskomuksiin, eräänlainen laumavaisto, sisältyy varmasti psyykkisen

19 18 Demokratian perusta rakenteeseemme puhutaan jopa uskontogeeneistä. 5 Tutut fobiat, kuten rottiin, käärmeisiin ja hämähäkkeihin kohdistuva inho, palautuvat luultavasti vielä syvemmälle ihmisen esihistoriaan. Psykopatologiamme valtaosa voidaan liiankin helposti selittää evoluutiopsykologian keinoin. Kuitenkin on yllättävää että lievä masennus, joka on nykyään suorastaan kansantauti, aukenee tällaiselle tulkinnalle. 6 Yksisuuntainen eli monopolaarinen masennus on henkilökohtainen protesti sellaista ympäristöä kohtaan, joka subjektiivisesti tuntuu sietämättömältä esimerkiksi stressin, pettymyksien tai myötätunnon puutteen johdosta. Masennus voi olla syvältä kumpuava vaistonvarainen reaktio, joka painostaa ympäristöä välittämään, auttamaan ja osoittamaan sympatiaa. Yksilö menee yksinkertaisesti lakkoon, millä on saattanut evoluution kannalta olla eloonjäämisarvoa. Välitön reaktiomme on myötäilevä ymmärrys, joka lienee asianomaisen välitön tavoite. Se saattaa lievittää oireita, mutta voi myös hidastaa välttämätöntä, sisäistä surutyötä. Ehdollistamisterapia on evoluutiopsykologian kliininen vastine. Sigmund Freud ( ) oli oikeilla jäljillä, kun hän joutui vastakkain hysteerikon kanssa, joka ei suostunut nousemaan sängystään. Freud huusi Tuli on irti, jolloin syvästi masentunut potilas välittömästi lähti liikkeelle. Useimmat fobiat voidaan saada hallintaan määrätietoisella terapialla. Toisaalta syvään juurtuneita ennakkoluuloja voidaan käsitellä omakohtaisen ehdollistamisen kautta, mutta eristettynä ihminen jää tunne-elämältään vajaaksi. Perhe- ja ryhmäyhteys on psyyken kohtu ja muinaisilla leiritulilla on edelleen ikivanha viehätyksensä. Suuri kirjallisuus rakentuu usein syvien evoluutiopsykologisten oivallusten pohjalle. David ja Nanelle Barash ruotivat kirjassaan Madame Bovary s Ovaries (2005) maailmankirjallisuuden kuuluisien teosten evoluutiopsykologisia taustarakenteita. Klassiset kreikkalaiset draamat, Shakespeare, Tšehov ja Flaubert tarjoavat hyviä esimerkkejä arkkityyppisten psykologisten voimien rajusta yhteentörmäyksestä. Evoluutiopsykologian tärkein sanoma on, että inhimillinen psyyke sisältää lukuisia muuttumattomia tekijöitä, invariansseja joita ei voida kitkeä eikä sivuuttaa. Sen sijaan voimme hallita, kontrolloida ja parhaimmassa tapauksessa käyttää hyväksemme näitä luonnonvoimia. Kulttuurimme yhä kiihtyvä kehitys luo jatkuvasti uusia jännitteitä perittyjen tunnepohjaisten asenteiden, yhteiskunnallisten normien ja rationaalisen päätöksenteon välille.

20 Ihmisluonto 19 Meidän on elettävä tämän emotionaalisen sopeutumattomuuden kanssa, joka on kiusallisten konfliktien mutta myös tuskallisen luovuuden ehtymätön lähde. 1.2 Ryhmäevoluutio Jo Charles Darwin ( ) pohdiskeli The Descent of Man -teoksessaan ryhmävalinnan merkitystä selittääkseen perhepiirinkin ulkopuolella esiintyvää epäitsekkyyttä. Tämän näkökannan mukaan ei vain yksilö (tai hänen geeninsä), vaan myös kilpailevat ryhmät voivat olla luonnollisen valinnan kohteina. Ryhmän edun mukaiset altruistiset käyttäytymismallit voivat tällöin ankkuroitua perimään, vaikka ne eivät palvelisi yksittäisen yksilön elinkelpoisuutta vaan saattaisivat jopa sitä vähentää. Ryhmävalinnasta tuli ajan myötä vähän liiankin suosittu selitysmalli. Päänvaivaa aiheuttavat evoluutiota koskevat kysymykset siirrettiin suoraan Lajin hyväksi -otsikon alle. Siitä huolimatta, että nämä helppohintaiset selitykset ovat valtaosaltaan joutuneet tieteen kaatopaikalle, vastaavat käsitykset elävät yhä voimakkaina ihmisten mielissä. Evoluutio kuitenkin noudattaa paljon hienostuneempaa logiikkaa. Perhesiteet ovat sosiaalisten suhteiden luonnollinen lähtökohta. W. D. Hamilton ( ) otti käyttöön käsitteen myötäsyntyinen elinkelpoisuus (inclusive fitness), joka mittaa sukulaisuusvaikutuksen kvantifioimalla geenien itsekkyyttä. 7 Esimerkiksi muurahaisten ja mehiläisten epäitsekkyys liittyy siihen, että Hymenoptera-sukuun kuuluvat urokset ovat haploidisia eli niillä on vain yksi kromosomisarja. Siitä johtuu, että siskoksien geeneistä 3/4 on yhteisiä, ja ne ovatkin läheisempää sukua keskenään kuin jälkeläistensä kanssa, mikä edistää sosiaalista yhteispeliä. Evoluutio on tosin vain harvoin yksisuuntaisen predestinoiva. Useimmat Hymonoptera-sukuun kuuluvat lajit eivät rakenna yhdyskuntia, vaan elävät yksinään tai ovat vain lievästi sosiaalisia. Mehiläispesän työläiset eivät myöskään ole kokosisaruksia, mehiläiskuningatar on yleensä paritellut useamman uroksen kanssa. Siitä huolimatta yhteistyö sujuu lähes täydellisesti. Kaiken kukkuraksi termiitit ovat erittäin sosiaalisia, vaikka ne eivät kuulu Hymonoptera-sukuun ja niillä on normaali, diploidinen kromosomirakenne. Termiitit tosin ovat näiden hyönteisten joukossa ainoa poikkeus. Ryhmävalintakonseptin väärinkäytön johdosta biologit julistivat sen pannaan. Taloustieteilijöiden tavoin he mielellään jättävät huomioimatta muut kun itsekkäät vaikuttimet. Siitä huolimatta, että yksilöllinen valikoituminen

21 20 Demokratian perusta on ja tulee olemaan vallitseva tekijä, ryhmävalinnan uskottavuus on nyttemmin palautunut. Koko ihmisen evoluution aikana ryhmän tuottavuus ja tehokkuus toisin sanoen sen kyky pelata plussummapeliä on ollut tärkeä kilpailukeino ja siis valinnan kohde. Seuraavassa jaksossa tarkastellaan miten välttämätön ryhmämoraali on voinut kehittyä. Mutta sitä ennen tutustumme yksinkertaiseen peliteoreettiseen malliin, joka kuvaa itsekkyyden ja ryhmäedun välistä ristiriitaa. Yhteisö- ja yhteispelimoraali vaatii aina tietyn määrän uhrauksia tai ainakin riskinottoa, yksilökohtaisen elinkelpoisuuden rajaamista yhteiseksi parhaaksi. Tätä eturistiriitaa voidaan valaista yksinkertaisella pelimatriisilla, joka historiallisista syistä sai nimekseen prisoner s dilemma, vangin ristiriita. 8 Kahdella vastakkain joutuvalla pelaajalla on molemmilla kaksi siirtovaihtoehtoa, rehellinen yhteistyö tai petos. Yhteistyö tuottaa eniten lisäarvoa ja antaa molemmille yhtä paljon. Petos antaa pettäjälle paremman tuloksen, mutta petetty häviää vielä enemmän ja pelin lisäarvo vähenee. Jos molemmat pelaajat petkuttavat, pelin tulos on yhtä kuin nolla. Yksinkertainen liiketoimi selvittäköön tapauksen logiikan: Jos myyjä pettää, esimerkiksi toimittamalla ala-arvoista tavaraa, hän saa ylimääräistä voittoa, mutta ostajan häviö on huomattavasti suurempi. Jos ostaja kieltäytyy maksamasta ja saatava ulosmitataan, meillä on päinvastainen tilanne. Jos epäluulo on molemminpuolinen, kauppoja ei synny ja lisäarvo jää muodostumatta. Looginen ristiriita piilee siinä, että pettäminen on molempien osapuolien dominantti strategia. Toisin sanoen se tuo aina parhaimman tuloksen vastapuolen siirrosta riippumatta, joten se on ainoa rationaalinen päätöksentekopohja. Pelin potentiaalinen lisäarvo jää kuitenkin toteutumatta, vaikka molemmat osapuolet pelaavat optimaalisesti. Yhteiskunnan tehtävänä on ennen kaikkea varmistaa tuottavan yhteispelin edellytykset. Vangin ristiriidan lyhytnäköinen ja itsekäs logiikka täytyy nujertaa tai kiertää. Ratkaisun pitää olla vapaaehtoinen, itseorganisoituva, ja sen tulee olla sopusoinnussa pelaajien pitkän tähtäimen etujen kanssa. Tilanne on helpommin hallittavissa, jos samat pelaajat pelaavat useampia pelejä toisiaan vastaan. Pettäjän ylivoitto rajoittuu ensimmäiseen peliin; seuraavien pelien mahdollinen hyöty on mennyttä, kun pettäjä on paljastanut itsensä. Vaikeutena on päästä plussummapelin alkuun. Ensimmäiset siirrot ovat molemmille osapuolille riskialttiita, kunnes luottamuspääomaa on kertynyt riittävästi. Tit for tat (sana sanasta) -niminen pelistrategia, on menestynyt hyvin tietokoneturnauksissa, joihin osallistuu suurehko määrä kilpailevia ohjelmia.

22 Ihmisluonto 21 Kaikki ohjelmat pelaavat toisiaan vastaan useampia kertoja ja muistavat aikaisempien yhteenottojen tulokset. Tit for tat -strategiassa on vain kaksi ohjetta: Ensimmäisessä kohtaamisessa valitse yhteistyö. Seuraavissa kohtaamisissa pelaa samalla tavalla kuin vastapuoli edellisessä kohtaamisessa. Tit for tat on rehellinen ohjelma, ja sama pelaaja voi huijata sitä vain kerran. Se ei saa koskaan yliotetta, mutta menestyy hyvin muita plussummapelaajia vastaan ja kaikkein parhaiten itsensä kanssa. Tietokonesimulaatioiden kautta on käynyt ilmi, että rehelliset, tit for tat -tyyppiset ohjelmat voivat menestyä myös petollisissa ympäristöissä, lähtötilanteesta riippuen. Yhteistyömoraali voidaan siis rakentaa miltei tyhjästä, ainakin tietokonemaailmassa. Se edellyttää tosin, että rehellisiä ohjelmia on alussa ainakin tietty minimiosuus. Muussa tapauksessa potentiaalinen plussummapeli jauhautuu väistämättä olemattomiin. Pelijakson täytyy myös olla riittävän pitkä ja kestoltaan epämääräinen. Jos päätösajankohta on tiedossa, se heikentää omaan etuun pohjautuvaa luottamusta. Viimeisessä pelissähän pettäminen on rationaalista, ja kun molemmat pelaajat tämän ymmärtävät, petoksen houkutus siirtyy toiseksi viimeistä edelliseen peliin jne. Epärehellisiä strategioita soveltavat pelaajat tuhlaavat aikaansa hedelmättömiin nollasummapeleihin, joissa he voivat voittaa ainoastaan vastapelaajien kustannuksella. Pokeri on tyypillinen nollasummapeli, jossa vastapuoli pitää harhauttaa, tai ainakin häneltä täytyy salata kaikki tieto. Sota on arvoja tuhoava miinussummapeli, jolloin salailu, hämäys, yllätys ja muut sotajuonet kuuluvat strategiseen keinovalikoimaan. Plussummapelin menestystekijöitä sen sijaan ovat avoimuus ja rehellisyys. Se merkitsee aina riskin ottamista vastapelaaja voi koska tahansa käyttää vilppiä ja viedä koko potin. Sen vuoksi pelaajien välinen luottamus on olennainen yhteinen voimavara, joka kasvaa hitaasti, mutta voi silmänräpäyksessä kadota taivaan tuuliin. 1.3 Moraalin juuret Epäsolidaariset vapaamatkustajat hyödyntävät yhteispeliä mutta eivät osallistu sen kustannuksiin ja parantavat siten omaa suhteellista elinkelpoisuuttaan. Heidät täytyy pitää aisoissa, jotta hyvä yhteiskuntamoraali ja sen myötä taipumus plussummapeliin voisi ankkuroitua geeneihin. Voidaankin kysyä, miten tämä on käynyt päinsä?

DEMOKRATIAN HAASTE Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen

DEMOKRATIAN HAASTE Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen Demokratian haaste Gustav von Hertzen DEMOKRATIAN HAASTE Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen Gummerus Kiitokset Haluan osoittaa parhaat kiitokseni kaikille niille, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta

Verkostoista ja strategisesta ajattelusta Verkostoista ja strategisesta ajattelusta 23.11.2016 Matti Nojonen matti.nojonen@ulapland.fi matti.nojonen@ulapland.fi nojonen 2016 1 VERKOSTOISTA Henkilösuhteet (guanxi) edelleen yksi menestyksen avaimista

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Alustus KHI Forumissa. 21.08.2010 Veikko Saksi

Alustus KHI Forumissa. 21.08.2010 Veikko Saksi Alustus KHI Forumissa 21.08.2010 Veikko Saksi Vaikeneminen on vallankäytön väline Avoimuus on muodikas asia Relevantti tieto usein vain vallankäyttäjillä Venäjä-kriittisyydestä tehdään farsseja Tabuista

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Arto Hiltunen Kansi: Janne Harju Kannen kuva: Antti Mannermaa Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

ALI GIRAY KURDI TURKISTA

ALI GIRAY KURDI TURKISTA ALI GIRAY KURDI TURKISTA Muutin Suomeen vuonna -93 Taustaa Muutin Suomeen vuonna 1993 viiden sisaren ja äidin kanssa. Olen asunut Salossa, Mikkelissä, Riihimäellä, Porvoossa, Imatralla, Kouvolassa ja Joensuussa.

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma mitä se on ja mitä se ei ole. SML pulmaparlamentti mv

Opetussuunnitelma mitä se on ja mitä se ei ole. SML pulmaparlamentti mv Opetussuunnitelma mitä se on ja mitä se ei ole SML pulmaparlamentti 11.09.2015 Jo muinaiset kreikkalaiset 3 näkökulmaa opetussuunnitelmaan 1) ops sisältöjen kokoelmana 2) ops systeemisenä kuvauksena oppimisesta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Laskelmointia mielen evoluutiosta

Laskelmointia mielen evoluutiosta VIRPI KAUKO Laskelmointia mielen evoluutiosta ihmisen ja muiden eläinten yhteistyö- ja kilpailustrategioiden, sukulaisaltruismin yms. vuorovaikutusten tarkastelua luonnonvalinnan kannalta [SKEPSIS RY:N

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot