Gustav von Hertzen DEMOKRATIAN HAASTE. Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen. Gummerus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gustav von Hertzen DEMOKRATIAN HAASTE. Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen. Gummerus"

Transkriptio

1

2 Demokratian haaste

3

4 Gustav von Hertzen DEMOKRATIAN HAASTE Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen Gummerus

5 Kiitokset Haluan osoittaa parhaat kiitokseni kaikille niille, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet tämän kirjan syntyyn. Elinkeinoelämän valtuuskunnan johto ja henkilöstö ovat tukeneet minua monin tavoin. Erityisesti haluan kiittää Martti Nybergiä ja Ilkka Haavistoa, jotka ovat auttaneet minua pitkällisen kirjoitusprosessin kaikissa käänteissä. Hannu Kaseva on kaivanut esille tuiki tarpeellisia tietoja, ja Petteri Larjos on auttanut tietokoneen reistaillessa. Suurkiitos Christina Lindqvistille, joka ei ole säästänyt vaivojaan ponnistellessaan laajan viiteaineiston kanssa. Kiitän myös Janne Salosta joka luki käsikirjoituksen varhaisessa vaiheessa ja tarjosi arvokkaita kommentteja. Jukka Gronow tutustutti minut filosofi Hans Joakseen, ja Christian Junnelius on aina ollut valmiina auttamaan. Bengt Stymne, Sören Lithell ja Anders Björnsson ovat tehneet parhaansa kansainvälisten kontaktien luomiseksi. Suomennostyössä Jarmo Heinonen on tehnyt suurtyön, ja Juhani Kohonen on antaumuksella ja ammattitaidolla viimeistellyt kieliasun. Kiitän myös Gummeruksen avainhenkilöstöä myötämielisestä suhtautumisesta ja hyvästä yhteistyöstä. Lopuksi haluan kiittää lähimpiäni. Vaimo, lapset ja lastenlapset ovat osallistuneet keskustelemalla, ja rakas puolisoni on nurkumatta hyväksynyt pitkät päiväni, viikkoni ja kuukauteni tietokoneen ääressä. Helsingissä elokuussa 2007 Gustav von Hertzen Ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta Demokratins utmaning. Att realisera ett globalt plussummespel suomentanut Jarmo Heinonen yhteistyössä tekijän kanssa Gustav von Hertzen ISBN Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2007

6 Sisällys Hyvä lukija... 9 Johdanto Osa I Demokratian perusta Luku 1: Ihmisluonto Luonto vai kulttuuri? Ryhmäevoluutio Moraalin juuret Sukupolvesta toiseen Tie korkeakulttuuriin Luku 2: Aineellinen perusta Tekninen kekseliäisyys Kaupallinen yritteliäisyys Rahan arvo Pääomanmuodostus Markkinatalous Luku 3: Poliittinen perusta Demokratian juuret Demokratian läpimurto Demokratian kriisi Demokratian heikkous ja vahvuus Demokraattinen itseohjaus Luku 4: Moraalinen perusta Järkiperäisiä moraliteetteja Sosiaalinen pääoma Ihmisoikeudet Perusarvot Moraali ratkaiseva menestystekijä... 86

7 6 Sisällys Luku 5: Hengellinen perusta Usko ihmiseen Niin sanottu paha Moraalinen evoluutio Tiede esikuvallinen plussummapeli Uskon perusta Osa II Käytännön demokratiaa Luku 6: Poliittinen nollasummapeli Puoluejärjestelmä Hallinto ja byrokratia Verotus ja tulonjako Ulkoparlamentaarinen vallankäyttö Kansan isännyys Luku 7: Taloudellinen plussummapeli Kansantalous Yritysten talous Luonnonvarat ja ympäristö Inhimillinen pääoma Globaali talous Luku 8: Oikeudenkäyttö ja oikeudenmukaisuus Turvallisuuden hinta Asianmukainen oikeusjärjestys Rikos ja rangaistus Yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuksia Globaali turvallisuus ja oikeudenmukaisuus Luku 9: Neljäs valtiomahti Hyvässä ja pahassa Kontrolli ja itsekontrolli Yleinen mielipide Poliittinen korrektius Sähköinen viestintä

8 Sisällys 7 Luku 10: Demokratian harhoja Fobioita ja luulosairautta Nykyaikaista taikauskoa Salaliittoja kaikkialla Sukupuoli-ideologia Tuulen tavoittelua Osa III Demokratian tulevaisuus Luku 11: Historian opetuksia Kulttuurien nousu ja tuho Pysähtyneet korkeakulttuurit Keskeytynyt kulttuurikehitys Demokratian opettelu Historian opetuksia Luku 12: Tulevaisuuden näkymiä Kompleksisuus ja itseorganisoituminen Energiahuolto Tieto ja tiedonvälitys Biotekninen vallankumous Avaruustutkimus Luku 13: Uhkia riittämiin Komeetta tulee! Ilmasto ja ympäristö Hengenvaarallisia mikrobeja Liikaa ihmisiä? Kulttuurien törmäyksiä Luku 14: Demokratian levittäminen Ytimen vakauttaminen Tulevaisuuden suurvallat Rikollisia ja haaksirikkoutuneita valtioita Globaali hallinto Monimuotoinen ihmiskunta

9 8 Sisällys Luku 15: Moraalisia haasteita Hoida leiviskääsi! Arvojen generointi ja regenerointi Moraalinen pääoma Globaalit arvot? Pelatkaa plussummapeliä! Viitteet Kirjallisuusluettelo Hakemisto

10 Hyvä lukija Edessäsi oleva kirja ottaa mittaa demokratiasta ja on osoitettu kaikille niille kansalaisille, jotka tuntevat huolta tulevasta kehityksestä. Teokseni ei ole tieteellistä objektiivisuutta tavoitteleva akateeminen tutkielma, vaan se heijastaa häpeämättömästi tekijän omia näkemyksiä. Viiteaineisto tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden tutustua tosiasiataustaan, mutta en ole pyrkinyt edeltäjieni panosten kattavaan käsittelyyn. Viittaan monessa yhteydessä Alexis de Tocquevillen ( ) vuosina 1835 ja 1840 ilmestyneeseen kaksiosaiseen klassikkoon De la Démocratie en Amérique (suom Demokratia Amerikassa). Se kirjoitettiin Yhdysvaltoihin vuonna 1831 suuntautuneen kiertomatkan aikana tehtyjen havaintojen pohjalta. Kirjailija oli saavuttanut kunnioitettavan 26 vuoden iän, eivätkä kaksisetkaan tieteelliset ansiot häntä rasittaneet. Antaa ajattelemisen aihetta, että emme ole lähes kahteensataan vuoteen pystyneet merkittävästi kasvattamaan ymmärrystämme demokratian olemuksesta. Näin ollen saatamme epähuomiossa kovertaa demokratian olemassaolon perusedellytyksiä. Teokseni alaotsikko Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen vaatii lyhyen kommentin. Yhteiskunta on olemassa, jotta yhteistyön kautta tuotettaisiin lisää arvoa sen jäsenille. Yksilöiden välisten pelisääntöjen pitää niin muodoin edistää lisäarvoa luovaa plussummapeliä ja minimoida tulokseton nollasummapelaaminen. Tuhoavat miinussummapelit olisi päättäväisesti torjuttava. Kun nämä itsestäänselvyydet määritellään matemaattisesti, voidaan hyödyntää peliteorian perusoivalluksia. Lukijaa ei kuitenkaan tulla rasittamaan kaavoilla tai todisteluilla. Nykyaikaiset, laajamittaiset demokratiat ovat mielenkiintoni kohteena. Historialliset ja esihistorialliset edelläkävijät otetaan huomioon ainoastaan suhteessa tähän ongelmakenttään. En ole myöskään hakenut demokratian täsmällistä määritelmää tai ryhtynyt seikkaperäisesti analysoimaan sen hyviä ja huonoja puolia; lähtökohtana on yksinkertaisesti demokratian ylivoimaisuus yhteiskuntamuotona. Olen käsitellyt näitä kysymyksiä laajemmin teoksessani The Spirit of the Game (1993), jonka alaotsikko kuuluu Navigational Aids for the Next Century. Pyrin tässäkin kirjassa varoittamaan ja opastamaan, osoittamaan vaaratekijöitä ja karikkoja, mutta samalla nostamaan esille voimavaroja ja mahdollisuuksia. Tulevaisuuden muovaaminen on haasteemme, ylimielisyyttä välttäen mutta vankasti itseemme luottaen.

11 Johdanto Ihmiskunnan historian voi nähdä plussummapelin oppituntina pienryhmien, heimojen ja jopa kokonaisten kansakuntien omaksuessa tuottavan yhteistyön pelisääntöjä. Rakentava yhteistoiminta vaatii aina luottamusta, joka perustuu moraaliin. Kun yhteiskunnat laajenevat, vapaamatkustajille jää enemmän tilaa, jolloin vilpin ja petoksen riski kasvaa. Jotta demokraattinen yhteispeli voisi toimia, moraalisten voimavarojen on vastaavasti lisäännyttävä. Vaihtoehtona on huipulta johdettu, pahimmassa tapauksessa totalitaarinen yhteiskuntarakenne. Demokratiat ovat viime aikoina menestyneet sekä poliittisesti että taloudellisesti. Nykyään pidetään demokraattista yhteiskuntamuotoa kiistattomasti ylivoimaisena, ja olkoon niin. Tällainen itsetyytyväisyys saattaa kuitenkin johtaa ylimielisiin päätelmiin demokratioiden lopullisesta voitosta, mikä on mitä vahingollisin harha. Demokratia ei ole ainoastaan paras tai vähiten huono vaan myös kaikkein vaativin yhteiselon muoto. Se edellyttää laajaa kansalaisvastuuta, ja sen perustukset ovat alttiina kulumiselle ja rapautumiselle. Lähihistoriamme lyhyt katsaus tarjoaa nöyryyden oppitunnin, ennen muuta meille eurooppalaisille. Vielä vuonna 1940 ei kovin moni tulevaisuuden tutkija olisi lyönyt Adolf Hitlerin ja Josif Stalinin varjossa vetoa demokratian puolesta, ei ainakaan meidän maanosassamme. Älymystön lähes täysilukuinen karkuruus demokraattisista ihanteista on vielä näin jälkikäteenkin erityisen masentavaa. Sosialismi ja suunnitelmataloudellinen ajattelu hallitsivat eri vivahteissaan myös liberaaleissa piireissä. Karl Popper ja Friedrich von Hayek puhuivat kuuroille korville varoittaessaan totalitaarisesta agendasta, joka piilee kaikenkattavassa valtiollisessa suunnittelussa. Toisen maailmansodan jälkeinen demokratian nousu tuntuu myös jälkiviisauden kirkkaassa valossa melkeinpä ihmeeltä. Vasemmistosuuntautunut älymystö julisti yhteen ääneen sosialismin väistämätöntä voittokulkua, kun taas porvarilliset olivat taipuvaisia alistuen hyväksymään tosiasiat. Ihmiskunnan enemmistöä ohjasivat ehdottoman epädemokraattiset hallinnot, ja uskonvarmat kommunistit, maolaiset, pasifistit ja kaikenlaiset kanssakulkijat vyöryttivät kotirintamaa. Itse demokratia-käsite prostituoitiin ja oli menettämässä sisältöään, kun samalla markkinataloudesta tuli haukkumasana. Onneksi kansa suhtautui maailmanvallankumouksen siunauksellisuuteen epäilevämmin. Ex-kommunistit tiesivät todistaa reaalisosialismin

12 Johdanto 11 käytännöstä, ja sosiaalidemokraattiset poliitikot osoittivat kerta toisensa jälkeen merkittävää kansalaisrohkeutta taistelussa kommunistien soluttautumista vastaan. Ilman Yhdysvaltojen päättäväistä ulkopolitiikkaa ja sotilaallista varustautumista peli olisi kuitenkin menetetty. Euroopan asteittainen rakennemuutos oli mahdollinen ainoastaan Yhdysvaltojen ydinasesuojan alla. Sosialismin maineenmenetys ja lopulta Neuvostoliiton romahdus eivät johtuneet ensi kädessä demokraattisten ihanteiden vetovoimasta vaan suunnitelmatalouden itsetuhosta. Markkinatalouden itseorganisoituva dynamiikka antoi ajan oloon demokratioille ratkaisevan poliittisen ja sotilaallisen kilpailuedun. Neuvostovaltion rappio ja Maon katastrofaalinen hallinto paljastivat marxilaisuuden sisäisen ristiriitaisuuden koko maailmalle. Vahingosta viisastuneina kiinalaisjohtajat yrittävät nyt merkittävällä menestyksellä yhdistää puoluepoliittisen alistamisen vapaiden markkinoiden ilmeisiin etuihin. Näemme mielellämme demokratian ja markkinatalouden globaaleina yleislääkkeinä kaikkeen yhteiskunnan pahaan, tai vähintäänkin taloudellisen tehokkuuden ja kilpailukyvyn takeina. Demokratian avoimuus ja itsekritiikki, sopeutumiskyky ja luovuus ovatkin eittämättä hyviä puolia, vaikka demokraattinen käytäntö on ilmeisen keskeneräinen ja aina yhtä kiistanalainen. Kysymys kuuluu: Onko keskivertoihmisillä halua ja kykyä rakentaa ja vaalia sitä moraalista pääomaa, joka on kestävän demokratian välttämätön edellytys? Tämä on demokratian haaste, jota tarkastelen eri näkökulmista. Esimakua ongelmanasettelusta tarjoaa vanhaan hyvään sosialismiin kohdistuva nostalgia-aalto, joka on löytänyt epämääräisen polttopisteensä globalisoitumisen vastaisesta liikkeestä. Demokratian oppiminen on tosiaan hidas prosessi, jossa tunteet ja perityt asenteet jättävät useimmiten järkiperäisyyden varjoonsa. Demokratioilla on toisaalta ihmeellinen kyky integroida jopa äkkiväärät toisinajattelijat. Rahtusen totuutta sisältävät haihattelut rikastuvat ajan oloon poliittiseen päätäntäprosessiin osatekijöiksi, ja nuorista kumouksellisista saattaa ajan oloon kehkeytyä yhteiskunnan tukipilareita. Demokratioiden terveys ja elinvoima ovat meille ensisijaisia, mutta demokratian haasteessa on myös lähetysnäkökulma. Fundamentalistiset fanaatikot kyseenalaistavat koko arvojärjestelmämme, eikä demokratia näytä kiinnostavan miljoonia ihmisiä, jotka eri puolilla maailmaa pitävät kiinni perinteisistä elämäntavoistaan. Monen maahanmuuttajankaan on vaikea hyväksyä demokraattisia arvoja, mutta vieläkin suuremman haasteen muodostaa kehitysmaiden hiljainen enemmistö. Inhimillinen edistys kuvastuu yhä laajemmissa, lisäarvoa synnyttävissä plussummapeleissä. Rehellisyys ja avoimuus ovat ratkaisevia menestystekijöitä.

13 12 Johdanto Vain vaalimalla niukkoja moraalisia voimavarojamme voimme juurruttaa reilun pelin säännöt ja luoda edellytykset maailmanlaajuiselle demokraattiselle yhteistoiminnalle. Demokratia on poliittisista järjestelmistä ainoa ihmisen arvoinen. Avoimeksi jää, onko ihmiskunta tämän arvoaseman mittainen.

14 Osa I Demokratian perusta

15 Aluksi tarkastelemme ihmisen kehittymistä yhteiskuntakelpoiseksi ja moraalisesti tietoiseksi olennoksi. * * * * * Inhimillinen psyyke sisältää joukon muuttumattomia tekijöitä, joita ei voi kitkeä eikä liioin sivuuttaa. Voimme sen sijaan hallita, kontrolloida ja parhaassa tapauksessa hyödyntää näitä luonnonvoimia. Tekniikan ja talouden välinen hedelmällinen yhteispeli voidaan kestävästi toteuttaa ainoastaan yksityisomistuksen ja vakaan rahanarvon omaksuvassa markkinataloudessa. Demokratian nousu voidaan nähdä kristillisten perusarvojen käytännön toteutumisena. Renessanssi, uskonpuhdistus ja valistuksen aika olivat askelia järjen vapautumisen tiellä. Demokratian kriisi 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla oli kouriintuntuva opetus moraalisen romahduksen seuraamuksista. Ontuva, eettinen evoluutiomme on riippuvainen vaikeaselkoisesta, henkisestä uskonvarmuudesta. Demokratia on astia, jota täytyy jatkuvasti täyttää mielekkäällä sisällöllä.

16 Luku 1: Ihmisluonto Inhimillinen käyttäytyminen on geneettisen luonnon ja omatekoisen kulttuurin välistä vuorovaikutusta. 1 Evoluutiopsykologia on ryhtynyt kartoittamaan miljoonien vuosien sosiaalisen kanssakäymisen aikana syntynyttä perimää. Ryhmävalikoituminen on luonut ihmisten välisen geneettisesti ankkuroidun pelisäännöstön, joka mahdollistaa ryhmän tehokkaan yhteispelin. Tämä perinnöllinen moraali auttaa heimotasolla sovittamaan yhteen keskinäisen kilpailun ja luottamuksellisen yhteistyön. Ihminen on myös hyvin sopeutunut siirtämään elintärkeän kulttuuriperinnön seuraavalle sukupolvelle. Huomattavia vaikeuksia ilmenee kuitenkin, kun moraalista pääomaa täytyy kartuttaa jotta suuri, heterogeeninen populaatio pystyisi kestävään plussummapeliin. 1.1 Luonto vai kulttuuri? Mikä ihminen on? Miten hän suhtautuu kanssaihmisiinsä, lajitovereihinsa? Missä määrin häntä muovaa ympäristö ja missä määrin taas perityt ominaisuudet? Tarvitsemme näihin kysymyksiin ainakin viitteellisiä vastauksia ymmärtääksemme miten inhimilliset yhteisöt toimivat. Näiden kysymyksenasettelujen ympärillä on taisteltu todellisia sanasotia, jolloin vastapuolet ovat kaivautuneet syvälle asenteellisiin juoksuhautoihin. Vasta nyt, kun pahin taistelun melske on tauonnut, alkavat todistuskelpoiset syy-yhteydet nousta esiin. Pääsääntöisesti sekä geenit ja ympäristö että perimä ja kulttuuri vaikuttavat vaihtelevin suhtein. Psykologia ja behaviorismi ovat menettäneet suurimman osan uskottavuudestaan. Neurofysiologian alueella tuotetaan kiihtyvällä tahdilla uutta tietoa inhimillisen psyyken perusmekanismeista, mutta Homo sapiensin ymmärtäminen vapaana toimijana tuntuu edelleen utooppiselta. Tässä tilanteessa evoluutiopsykologia tarjoaa raikkaan tarkastelukulman. Sen lähtökohta on, että yleisinhimilliset käyttäytymismallit ovat luonnollisen valinnan kautta piirtyneet perimäämme. Evoluutio on muovannut tunne-elämäämme ja sitä voidaan tulkita analysoimalla miten se on auttanut meitä selviytymään muinaisissa, alkukantaisissa oloissa. Ankara lajin sisäinen kilpailu leimaa perittyä käyttäytymistämme. Oma hyvinvointimme on meille tärkein, seuraavana järjestyksessä ovat perhe ja suku; epäitsekkyyden ylijäämä on varattu heimoyhteisölle. Muun ihmiskunnan kohtalosta emme olisi voineet vähemmän välittää.

17 16 Demokratian perusta Inhimillistä luontoa on pidetty, ideologisista lähtökohdista riippuen, joko täysin muuttumattomana tai rajoittamattomasti manipuloitavana. Totuus on, että se muuttuu hitaasti, mutta nopeammin kuin aikaisemmin on uskottu. C. Lumsdenin ja E. O. Wilsonin (1983) mukaan tarvitaan noin viisikymmentä sukupolvea ennen kuin kulttuurin läpimurto on geneettisesti vakiintunut. Uusien, poikkeavasti käyttäytyvien koirarotujen kehittämiseen riittää kaksikymmentä sukupolvea. Tällaiset evoluution näkökulmasta nopeat kehityskulut voidaan selittää geenistön sääntelyn muunnoksilla, jotka ovat verrattain löysästi ankkuroitu eivätkä edellytä muutoksia itse DNA:ssa. 2 Tämän tyyppiset epigeneettiset eroavaisuudet saattavat osaltaan selittää, miksi alkuperäiskansojen on vaikea sopeutua moderniin yhteiskuntaan. Ihmisellä on muiden lihaa syövien laumaeläinten tavoin vaistonvarainen taipumus hierarkiaan. Vanhemmuuden ja osaamisen kunnioittaminen painavat leimansa inhimillisiin yhteiskuntiin; varsinkin miehet tavoittelevat kiivaasti korkeaa statusta. Arvostamme kuitenkin myös tasa-arvoisuutta, mikä on tunnusmerkillistä eloonjääneille kivikautisille heimoille. Kaukaiset esi-isämme tuntuvat olleen yllättävän demokraattisia, mutta on kuitenkin vältettävä liian nopeita johtopäätöksiä. Hierarkiataipumuksen vahvistuminen saattoi hyvin olla yhteiskunnallisen kasvun ja menestyksen perusedellytys, jolloin pienet, tasa-arvoiset ryhmät työnnettiin syrjään. Territoriaalinen vaisto on toinen yllyke, jonka jaamme monien eläinlajien kanssa. Yksilökohtaiset reviirit merkitään ja niitä puolustetaan lajitovereita vastaan; taistelu ryhmäreviiristä saattaa johtaa todelliseen sodankäyntiin. Simpanssien käyttäytyminen on erityisesti kiinnostanut tutkijoita. Urokset liittoutuvat yhteen muita eläimiä metsästäessään, ja ryhmän yhteenkuuluvuus kasvaa vielä vahvemmaksi, kun lähdetään sotapolulle. Heikompien laumojen kimppuun isketään ilman edeltävää provokaatiota, ja sotaa käydään joskus suorastaan etnisen hävittämisen hengessä. Vieras ryhmä koetaan parhaimmassakin tapauksessa kilpailijana ja kohtaamista värittää epäluuloisuus. Evoluution tulos ilmenee ihmisessä etnokeskeisyytenä, sisäänrakennettuna taipumuksena nähdä ympäröivä maailma oman ryhmänsä näkökulmasta. Poikkeava ulkonäkö, kieli tai käyttäytyminen saa aikaan torjuvia reaktioita. Monissa kielissä sana ihminen on varattu oman heimon jäsenille kaikki ulkopuoliset ovat määritelmän mukaan epäihmisiä. 3 Olemme siis kaikki sisimmässämme rasisteja; muukalaisvihamielisyys on ollut eloonjäämisen ehto. Alkukantaisellakin ihmisellä on kuitenkin liikkumavaraa: hän ei ole täysin sidottu kaavamaisiin reflekseihin. Vieraan-

18 Ihmisluonto 17 varaisuudella on vahvat perinteet monien alkuperäisväestöjen piirissä. Rauhallisin aikein lähestyvä muukalainen oli tervetullut tietojen tuoja ja mahdollinen kauppakumppani. Ruoan ja juoman jakaminen loi yhteenkuuluvuutta pitkäjänteisen vastavuoroisuuden ikivanhan mallin mukaisesti. Tulevaisuudessa roolit saattoivat vaihtua. Eristyneinä elävien heimojen parissa (inuitit, saamelaiset, tšsuktšit) vieraanvaraisuus oli tiettävästi viety niin pitkälle, että isäntä antoi perheen naispuoliset jäsenet vieraan käyttöön. Se voidaan tulkita vakuutukseksi sisäsiittoisuuden vaaroja vastaan huomattavan kaukonäköistä vastavuoroisuutta! Voimakkaimmilla tunteillamme ja estoillamme on syvät juuret. Insesti on useimmissa kulttuureissa tabu, harvoina poikkeuksina jumalallisina pidetyt henkilöt. Ilmiön suhteellinen harvinaisuus ei johdu lain kirjaimesta, vaan hyvin dokumentoidusta, sisäänrakennetusta vastenmielisyydestä sukurutsausta kohtaan, niin sanottu Westermarck-efekti. Monet nisäkkäät käyttäytyvät samalla tavalla ja minimoivat täten sisäsiittoisuuden geneettisiä rasitteita. Naisen ja miehen seksuaalisuuden välisellä selvällä erolla on myös luonnollinen, evoluutiopsykologinen selityksensä. Luonnontilassa eläessään sekä miehet että naiset on ohjelmoitu tuottamaan mahdollisimman paljon jälkeläisiä. Naisen välitön panostus lapsiinsa raskauteen, imettämiseen ja lastenhoitoon on paljon suurempi kuin miehen, vaikkakin miehellä varmasti on luonnollinen taipumus huolehtia jälkeläisistään. Hänellä on kuitenkin vielä suurempi kiinnostus yrittää vapaamatkustajana istuttaa geenejään yltympäriinsä. Nainen ei tunne samaa vetoa seksuaalikontaktien määrää kohtaan, mutta asettaa laatuvaatimukset korkealle hän haluaa valikoida. Syrjähyppy voi olla perusteltu, jos tilapäinen kumppani on tarpeeksi houkutteleva. Kiltti aviomies, joka tuntee vastuunsa lapsista ja korkeaa statusta edustava rakastaja, joka on ne siittänyt, saattaa olla geneettinen lottovoitto. Palaamme seuraavassa sukupuoliproblematiikkaan, joka sekä hyvässä että pahassa on tullut ajankohtaiseksi nykyaikaisissa demokratioissa. Tässä on vain syytä todeta, että perhe on aina ja kaikkialla ollut sosiaalisen verkoston keskiössä. Elleivät miehet tunne vastuuta jälkeläisistään, yhteiskunnan tulevaisuus vaarantuu. Edvard Westermarck ( ) osoitti ensimmäisenä vakuuttavasti, että perhe instituutiona ei ole myöhäissyntyinen keksintö vaan syvälle juurtunut universaali ilmiö. 4 Evoluutiopsykologia avautuu moneen suuntaan. Taipumus yhteisiin uskomuksiin, eräänlainen laumavaisto, sisältyy varmasti psyykkisen

19 18 Demokratian perusta rakenteeseemme puhutaan jopa uskontogeeneistä. 5 Tutut fobiat, kuten rottiin, käärmeisiin ja hämähäkkeihin kohdistuva inho, palautuvat luultavasti vielä syvemmälle ihmisen esihistoriaan. Psykopatologiamme valtaosa voidaan liiankin helposti selittää evoluutiopsykologian keinoin. Kuitenkin on yllättävää että lievä masennus, joka on nykyään suorastaan kansantauti, aukenee tällaiselle tulkinnalle. 6 Yksisuuntainen eli monopolaarinen masennus on henkilökohtainen protesti sellaista ympäristöä kohtaan, joka subjektiivisesti tuntuu sietämättömältä esimerkiksi stressin, pettymyksien tai myötätunnon puutteen johdosta. Masennus voi olla syvältä kumpuava vaistonvarainen reaktio, joka painostaa ympäristöä välittämään, auttamaan ja osoittamaan sympatiaa. Yksilö menee yksinkertaisesti lakkoon, millä on saattanut evoluution kannalta olla eloonjäämisarvoa. Välitön reaktiomme on myötäilevä ymmärrys, joka lienee asianomaisen välitön tavoite. Se saattaa lievittää oireita, mutta voi myös hidastaa välttämätöntä, sisäistä surutyötä. Ehdollistamisterapia on evoluutiopsykologian kliininen vastine. Sigmund Freud ( ) oli oikeilla jäljillä, kun hän joutui vastakkain hysteerikon kanssa, joka ei suostunut nousemaan sängystään. Freud huusi Tuli on irti, jolloin syvästi masentunut potilas välittömästi lähti liikkeelle. Useimmat fobiat voidaan saada hallintaan määrätietoisella terapialla. Toisaalta syvään juurtuneita ennakkoluuloja voidaan käsitellä omakohtaisen ehdollistamisen kautta, mutta eristettynä ihminen jää tunne-elämältään vajaaksi. Perhe- ja ryhmäyhteys on psyyken kohtu ja muinaisilla leiritulilla on edelleen ikivanha viehätyksensä. Suuri kirjallisuus rakentuu usein syvien evoluutiopsykologisten oivallusten pohjalle. David ja Nanelle Barash ruotivat kirjassaan Madame Bovary s Ovaries (2005) maailmankirjallisuuden kuuluisien teosten evoluutiopsykologisia taustarakenteita. Klassiset kreikkalaiset draamat, Shakespeare, Tšehov ja Flaubert tarjoavat hyviä esimerkkejä arkkityyppisten psykologisten voimien rajusta yhteentörmäyksestä. Evoluutiopsykologian tärkein sanoma on, että inhimillinen psyyke sisältää lukuisia muuttumattomia tekijöitä, invariansseja joita ei voida kitkeä eikä sivuuttaa. Sen sijaan voimme hallita, kontrolloida ja parhaimmassa tapauksessa käyttää hyväksemme näitä luonnonvoimia. Kulttuurimme yhä kiihtyvä kehitys luo jatkuvasti uusia jännitteitä perittyjen tunnepohjaisten asenteiden, yhteiskunnallisten normien ja rationaalisen päätöksenteon välille.

20 Ihmisluonto 19 Meidän on elettävä tämän emotionaalisen sopeutumattomuuden kanssa, joka on kiusallisten konfliktien mutta myös tuskallisen luovuuden ehtymätön lähde. 1.2 Ryhmäevoluutio Jo Charles Darwin ( ) pohdiskeli The Descent of Man -teoksessaan ryhmävalinnan merkitystä selittääkseen perhepiirinkin ulkopuolella esiintyvää epäitsekkyyttä. Tämän näkökannan mukaan ei vain yksilö (tai hänen geeninsä), vaan myös kilpailevat ryhmät voivat olla luonnollisen valinnan kohteina. Ryhmän edun mukaiset altruistiset käyttäytymismallit voivat tällöin ankkuroitua perimään, vaikka ne eivät palvelisi yksittäisen yksilön elinkelpoisuutta vaan saattaisivat jopa sitä vähentää. Ryhmävalinnasta tuli ajan myötä vähän liiankin suosittu selitysmalli. Päänvaivaa aiheuttavat evoluutiota koskevat kysymykset siirrettiin suoraan Lajin hyväksi -otsikon alle. Siitä huolimatta, että nämä helppohintaiset selitykset ovat valtaosaltaan joutuneet tieteen kaatopaikalle, vastaavat käsitykset elävät yhä voimakkaina ihmisten mielissä. Evoluutio kuitenkin noudattaa paljon hienostuneempaa logiikkaa. Perhesiteet ovat sosiaalisten suhteiden luonnollinen lähtökohta. W. D. Hamilton ( ) otti käyttöön käsitteen myötäsyntyinen elinkelpoisuus (inclusive fitness), joka mittaa sukulaisuusvaikutuksen kvantifioimalla geenien itsekkyyttä. 7 Esimerkiksi muurahaisten ja mehiläisten epäitsekkyys liittyy siihen, että Hymenoptera-sukuun kuuluvat urokset ovat haploidisia eli niillä on vain yksi kromosomisarja. Siitä johtuu, että siskoksien geeneistä 3/4 on yhteisiä, ja ne ovatkin läheisempää sukua keskenään kuin jälkeläistensä kanssa, mikä edistää sosiaalista yhteispeliä. Evoluutio on tosin vain harvoin yksisuuntaisen predestinoiva. Useimmat Hymonoptera-sukuun kuuluvat lajit eivät rakenna yhdyskuntia, vaan elävät yksinään tai ovat vain lievästi sosiaalisia. Mehiläispesän työläiset eivät myöskään ole kokosisaruksia, mehiläiskuningatar on yleensä paritellut useamman uroksen kanssa. Siitä huolimatta yhteistyö sujuu lähes täydellisesti. Kaiken kukkuraksi termiitit ovat erittäin sosiaalisia, vaikka ne eivät kuulu Hymonoptera-sukuun ja niillä on normaali, diploidinen kromosomirakenne. Termiitit tosin ovat näiden hyönteisten joukossa ainoa poikkeus. Ryhmävalintakonseptin väärinkäytön johdosta biologit julistivat sen pannaan. Taloustieteilijöiden tavoin he mielellään jättävät huomioimatta muut kun itsekkäät vaikuttimet. Siitä huolimatta, että yksilöllinen valikoituminen

21 20 Demokratian perusta on ja tulee olemaan vallitseva tekijä, ryhmävalinnan uskottavuus on nyttemmin palautunut. Koko ihmisen evoluution aikana ryhmän tuottavuus ja tehokkuus toisin sanoen sen kyky pelata plussummapeliä on ollut tärkeä kilpailukeino ja siis valinnan kohde. Seuraavassa jaksossa tarkastellaan miten välttämätön ryhmämoraali on voinut kehittyä. Mutta sitä ennen tutustumme yksinkertaiseen peliteoreettiseen malliin, joka kuvaa itsekkyyden ja ryhmäedun välistä ristiriitaa. Yhteisö- ja yhteispelimoraali vaatii aina tietyn määrän uhrauksia tai ainakin riskinottoa, yksilökohtaisen elinkelpoisuuden rajaamista yhteiseksi parhaaksi. Tätä eturistiriitaa voidaan valaista yksinkertaisella pelimatriisilla, joka historiallisista syistä sai nimekseen prisoner s dilemma, vangin ristiriita. 8 Kahdella vastakkain joutuvalla pelaajalla on molemmilla kaksi siirtovaihtoehtoa, rehellinen yhteistyö tai petos. Yhteistyö tuottaa eniten lisäarvoa ja antaa molemmille yhtä paljon. Petos antaa pettäjälle paremman tuloksen, mutta petetty häviää vielä enemmän ja pelin lisäarvo vähenee. Jos molemmat pelaajat petkuttavat, pelin tulos on yhtä kuin nolla. Yksinkertainen liiketoimi selvittäköön tapauksen logiikan: Jos myyjä pettää, esimerkiksi toimittamalla ala-arvoista tavaraa, hän saa ylimääräistä voittoa, mutta ostajan häviö on huomattavasti suurempi. Jos ostaja kieltäytyy maksamasta ja saatava ulosmitataan, meillä on päinvastainen tilanne. Jos epäluulo on molemminpuolinen, kauppoja ei synny ja lisäarvo jää muodostumatta. Looginen ristiriita piilee siinä, että pettäminen on molempien osapuolien dominantti strategia. Toisin sanoen se tuo aina parhaimman tuloksen vastapuolen siirrosta riippumatta, joten se on ainoa rationaalinen päätöksentekopohja. Pelin potentiaalinen lisäarvo jää kuitenkin toteutumatta, vaikka molemmat osapuolet pelaavat optimaalisesti. Yhteiskunnan tehtävänä on ennen kaikkea varmistaa tuottavan yhteispelin edellytykset. Vangin ristiriidan lyhytnäköinen ja itsekäs logiikka täytyy nujertaa tai kiertää. Ratkaisun pitää olla vapaaehtoinen, itseorganisoituva, ja sen tulee olla sopusoinnussa pelaajien pitkän tähtäimen etujen kanssa. Tilanne on helpommin hallittavissa, jos samat pelaajat pelaavat useampia pelejä toisiaan vastaan. Pettäjän ylivoitto rajoittuu ensimmäiseen peliin; seuraavien pelien mahdollinen hyöty on mennyttä, kun pettäjä on paljastanut itsensä. Vaikeutena on päästä plussummapelin alkuun. Ensimmäiset siirrot ovat molemmille osapuolille riskialttiita, kunnes luottamuspääomaa on kertynyt riittävästi. Tit for tat (sana sanasta) -niminen pelistrategia, on menestynyt hyvin tietokoneturnauksissa, joihin osallistuu suurehko määrä kilpailevia ohjelmia.

22 Ihmisluonto 21 Kaikki ohjelmat pelaavat toisiaan vastaan useampia kertoja ja muistavat aikaisempien yhteenottojen tulokset. Tit for tat -strategiassa on vain kaksi ohjetta: Ensimmäisessä kohtaamisessa valitse yhteistyö. Seuraavissa kohtaamisissa pelaa samalla tavalla kuin vastapuoli edellisessä kohtaamisessa. Tit for tat on rehellinen ohjelma, ja sama pelaaja voi huijata sitä vain kerran. Se ei saa koskaan yliotetta, mutta menestyy hyvin muita plussummapelaajia vastaan ja kaikkein parhaiten itsensä kanssa. Tietokonesimulaatioiden kautta on käynyt ilmi, että rehelliset, tit for tat -tyyppiset ohjelmat voivat menestyä myös petollisissa ympäristöissä, lähtötilanteesta riippuen. Yhteistyömoraali voidaan siis rakentaa miltei tyhjästä, ainakin tietokonemaailmassa. Se edellyttää tosin, että rehellisiä ohjelmia on alussa ainakin tietty minimiosuus. Muussa tapauksessa potentiaalinen plussummapeli jauhautuu väistämättä olemattomiin. Pelijakson täytyy myös olla riittävän pitkä ja kestoltaan epämääräinen. Jos päätösajankohta on tiedossa, se heikentää omaan etuun pohjautuvaa luottamusta. Viimeisessä pelissähän pettäminen on rationaalista, ja kun molemmat pelaajat tämän ymmärtävät, petoksen houkutus siirtyy toiseksi viimeistä edelliseen peliin jne. Epärehellisiä strategioita soveltavat pelaajat tuhlaavat aikaansa hedelmättömiin nollasummapeleihin, joissa he voivat voittaa ainoastaan vastapelaajien kustannuksella. Pokeri on tyypillinen nollasummapeli, jossa vastapuoli pitää harhauttaa, tai ainakin häneltä täytyy salata kaikki tieto. Sota on arvoja tuhoava miinussummapeli, jolloin salailu, hämäys, yllätys ja muut sotajuonet kuuluvat strategiseen keinovalikoimaan. Plussummapelin menestystekijöitä sen sijaan ovat avoimuus ja rehellisyys. Se merkitsee aina riskin ottamista vastapelaaja voi koska tahansa käyttää vilppiä ja viedä koko potin. Sen vuoksi pelaajien välinen luottamus on olennainen yhteinen voimavara, joka kasvaa hitaasti, mutta voi silmänräpäyksessä kadota taivaan tuuliin. 1.3 Moraalin juuret Epäsolidaariset vapaamatkustajat hyödyntävät yhteispeliä mutta eivät osallistu sen kustannuksiin ja parantavat siten omaa suhteellista elinkelpoisuuttaan. Heidät täytyy pitää aisoissa, jotta hyvä yhteiskuntamoraali ja sen myötä taipumus plussummapeliin voisi ankkuroitua geeneihin. Voidaankin kysyä, miten tämä on käynyt päinsä?

DEMOKRATIAN HAASTE Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen

DEMOKRATIAN HAASTE Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen Demokratian haaste Gustav von Hertzen DEMOKRATIAN HAASTE Maailmanlaajuisen plussummapelin toteuttaminen Gummerus Kiitokset Haluan osoittaa parhaat kiitokseni kaikille niille, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi

Pokeri ja emootiot. Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Pokeri ja emootiot Jussi Palomäki Kognitiotieteen jatko-opiskelija (HY) Nettipokerinpelaaja jussi.palomaki@helsinki.fi Internetin villit pelikuviot -seminaari Tiistai 11.12.12 Esityksen sisältö Pokeripelin

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

SEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA

SEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA SEKASTRATEGIAT PELITEORIASSA Matti Estola 8. joulukuuta 2013 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Ratkaistaan sukupuolten välinen taistelu sekastrategioiden avulla 5 Teksti on suomennettu kirjasta: Gibbons: A Primer

Lisätiedot

Evoluutioekologia 26.10.2014 1

Evoluutioekologia 26.10.2014 1 Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Laskelmointia mielen evoluutiosta

Laskelmointia mielen evoluutiosta VIRPI KAUKO Laskelmointia mielen evoluutiosta ihmisen ja muiden eläinten yhteistyö- ja kilpailustrategioiden, sukulaisaltruismin yms. vuorovaikutusten tarkastelua luonnonvalinnan kannalta [SKEPSIS RY:N

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Muslimimiehet diasporassa

Muslimimiehet diasporassa Muslimimiehet diasporassa * sukupuolijärjestelmän keskeisiä piirteitä arabimaailmassa * tapausesimerkki Pohjois - Marokosta * kohtaamisia läntisen hyvinvointivaltion kanssa hegemoninen sukupuoli rajul

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Ratuke. Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012. Novetos Oy Tapio Aaltonen Ratuke Onko etiikalla roolia työturvallisuudessa? 30.10.2012 Novetos Oy Tapio Aaltonen Taustakysymyksiä Mitä on etiikka Turvallisuuden ulottuvuuksia Työkulttuuri Eettinen johtaminen 29.10.2012 Arvot ja

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu

työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu työryhmien SharePoint-yhteistyötä helpottava ratkaisu LIIKKEENJOHDON SUURIN HAASTE Modernin yrityksen on muutoksen kyydissä pysyäkseen suunniteltava tehokas strategia ja seurattava sitä. Siinä piilee kuitenkin

Lisätiedot

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT

LÄHTÖTILANNE YLEISTÄ KÄYRÄT Karl-Magnus Spiik Ky ET/valinta / sivu 1 LÄHTÖTILANNE Tulosyksikön johtaja vaihtui. Yrityksen johdon tavoitteena oli saada lisää tietoa uuden johtajan valitsemista varten; hakijat (3) olivat talon sisältä.

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku

TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku TUL:n Seurapäivät 26.-27.11.2011 Turku Riitta Hämäläinen-Bister Dirikka Oy Gsm. 050 336 4056 riitta.hamalainen-bister@dirikka.fi Dirikka Oy 1 Ryhmätöiden pelisäännöt: Lennokkaat ja villit näkemykset ovat

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot