Majoitus- ja ravitsemisalan työnjohdon tutkintotoimikunnan tiedote / Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinnon järjestäminen

Transkriptio

1 Majoitus- ja ravitsemisalan työnjohdon tutkintotoimikunnan tiedote / Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinnon järjestäminen Opetushallituksen tiloissa järjestetyssä Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinnon uusia perusteita koskevassa tiedotus- / koulutustilaisuudessa oli positiivinen tunnelma ja esitetyt kysymykset sekä kommentit olivat hyvin rakentavia. Valitettavaa oli, että niistä tutkinnon järjestäjistä, joilla on tutkinnon järjestämissopimus voimassa vanhoihin tutkinnon perusteisiin, oli paikalla vain reilu puolet tässä tilaisuudessa, jossa käsiteltiin uusien tutkinnon perusteiden keskeisiä kohtia sekä uuden järjestämissopimuksen prosessia. Tilaisuudessa esitetyt diasarjat on tallennettu Optimaan Tutkintotoimikunnan sivuille tutkinnon järjestäjien käytettäviksi. Sovittiin, että tutkintotoimikunta kokoaa Optimassa julkaistavaksi listaa sellaisista asioista, joista se tekee uusien tutkinnon perusteiden pohjalta kirjoitettuja tutkinnonjärjestämissuunnitelmia käsitellessään linjanvetoja. Tilaisuudessa esiin nousseisiin kysymyksiin tutkintotoimikunnan puheenjohtaja pyrki vastaamaan välittömästi ja samoja kysymyksiä käsiteltiin vielä tutkintotoimikunnan iltapäivän kokouksessa. Tässä asiakirjassa on sekä kokouksessa tehtyjä linjauksia, että syksyn aikana järjestämissuunnitelmista esiin nousseita linjaamistarpeita tiedotus- / koulutustilaisuudessa esitettyjä kysymyksiä/kommentteja tutkintotoimikunta linjasi näin: Kysymys 1: Jos suorittaa ylimääräisiä tutkinnon osia, kirjataanko ne samaan tutkintotodistukseen kuin ne osat, jotka riittävät määrällisesti koko tutkinnon muodostamiseen vai kirjoitetaanko ylimääräisistä osista erillinen osatutkintotodistus? Vastaus: Aikaisemmin tutkintotodistukseen on kirjattu vain niin monta osaa kuin koko tutkinnon muodostumiseen vaaditaan; tämän tutkinnon kohdalla 3 pakollista + 1 valinnainen, ja ns. ylimääräiset osat on kirjattu erikseen omalle todistuslomakkeelleen. Nyt kuitenkin käytetään ilmaisua tutkinto muodostuu kolmesta (3) pakollisesta tutkinnon osasta sekä vähintään yhdestä (1) valinnaisesta tutkinnon osasta, mikä Merja Lahdenkaupin tiedotustilaisuudessa esittämän tulkinnan mukaan tarkoittaa, että kaikki suoritetut tutkinnon osat tulee kirjata samalle tutkintotodistukselle. Luonnollisesti, jos tutkinnon suorittaja haluaa täydentää tutkintoaan suorittamalla ylimääräisiä osia tutkintotodistuksen vahvistamisen jälkeen, tulee tällaiset osat kirjata erikseen omalle todistukselle tutkinnon osan suorittamisesta, mutta kun vahvistusta haetaan tutkintotoimikunnasta esim. viidennelle tutkinnon osalle yhtä aikaa, tulee ne kirjata samalle todistuslomakkeelle. Kysymys 2: Voiko kaksi eri oppilaitosta tehdä yhteisen näyttötutkinnon järjestämissuunnitelman? Vastaus: Puheenjohtaja kehottaa tutkinnon järjestäjiä tekemään ennen kaikkea elinkeinoelämän kanssa yhteistyötä tutkinnon järjestämissuunnitelmia laadittaessa mutta myös aktiivinen yhteistyö samalla talousalueella toimivien oppilaitosten kesken on erittäin suotavaa. Yhteinen/ yhteistyössä ja yhdessä laadittu näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma on mahdollinen. Sopimus solmitaan kuitenkin erikseen jokaisen tutkinnon järjestäjän kanssa.

2 Kysymys 3: Tutkinnon perusteissa s. 25 / tutkinnon osa 3.3. Asiakas- ja sidosryhmäsuhteiden hoitaminen kielitaitovaatimus miten se on tulkittava oikein? Vastaus: Tutkinnon perusteissa käytettävä ilmaisu on suoraan NQF-tasosta otettu. Ote tutkinnon perusteista kohdassa asiakaslähtöisen viestinnän toteuttaminen: Tutkinnon suorittaja ilmaisee itseään luontevasti suullisesti ja kirjallisesti tavanomaisissa työhön liittyvissä tilanteissa toisen kotimaisen kielen lisäksi vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Kyseessä on suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaiset tutkinnon perusteet, jolloin lähtökohta on se, että tutkinnon suorittajan äidinkieli on jokin Suomen virallisista kielistä. Nämä ovat suomi, ruotsi ja saame. Yllä oleva ote tutkinnon perusteista tarkoittaa siis: Tutkinnon suorittaja ilmaisee itseään luontevasti ÄIDIN- KIELELLÄÄN (joka on siis suomi tai ruotsi tai saame), toisella kotimaisella kielellä (joka on siis tutkinnon suorittajan äidinkielestä riippuen suomi tai ruotsi tai saame) ja lisäksi yhdellä vieraalla kielellä. Maahanmuuttajataustaisen tutkinnonsuorittajan äidinkieli on jokin muu kuin Suomen viralliset kielet suomi, ruotsi ja saame. Koska hän kuitenkin suorittaa suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaista tutkintoa, tulee hänen hallita se Suomessa virallisen äidinkielen asemassa oleva kieli, joka on merkitty kyseisen tutkinnon järjestäjän tutkinnonjärjestämissuunnitelmassa tutkinnon suorittamisen kieleksi. Tämän lisäksi hänen tulee hallita oma äidinkielensä ja yksi hänelle vieras kieli. Opetushallituksen maahanmuuttajien koulutusasioiden asiantuntija on Marget Kantosalo, jonka puoleen voi kääntyä tässä asiassa lisätietojen saamiseksi. Kysymys 4: Tutkinnon perusteet s. 30 / tutkinnon osa 3.5 Kehittämisprojektin toteuttaminen mikä on riittävän mittava kehittämisprojekti? Vastaus: Kehittämisprojekti voi olla yksin toteutettava projektityö tai tiimissä tehtävä työ. Tällä on vaikutusta siihen, kuinka laaja ko. projektin tulee olla. Tutkintotoimikunta linjasi, että tutkintosuoritukseksi käy projekti, jolla on alkamis- ja päättymispäivä ja joka on riittävän laaja eikä kuulu normaaliin päivittäiseen työhön. Esimerkkeinä hyvistä kehittämisprojekteista toimivat esim. välipalapassin kehittäminen ja käyttöönotto, asiakaslogistiikan kehittäminen, uuden tuotantolinjan sisäänajo (esim. keittiöön jokin uusi ruoanvalmistuslaite, sen tehokas käyttöönotto ja koko ruokatuotannon sopeuttaminen ko laitteen hyödyntämiseen) jne. Tutkinnon perusteissa sanotaan : "Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinnon suorittaja osoittaa tämän tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen toteuttamalla kehittämisprojektin, jonka tavoitteena on uuden tuotteen, tuotevalikoiman, palvelun, menetelmän, toimintatavan tai niiden yhdistelmän kehittäminen tai vaihtoehtoisesti vanhan tuotteen, tuotevalikoiman, palvelun, menetelmän tai toimintatavan uusiminen. Kehittämisprojektin tulee lähteä todellisesta tarpeesta ja sen on oltava riittävän mittava, jotta osaamisen voidaan luotettavasti todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Tutkinnon suorittaja raportoi kehittämisprojektinsa. Tutkinnon suorittajalla tulee olla todelliset mahdollisuudet suorittaa tutkinnon osa." Keskusteltiin siitä, onko esim. uuden a la carte -listan suunnittelu ja tuottaminen koeannoksineen ja mahdollisine viinisuosituksineen jne riittävä kehittämisprojektiksi ja todettiin, että on. Kyse ei voi kuitenkaan olla mistään päivän suosituslistan tai pitsalistan (jossa vain täytteet vaihtuvat) tasoisesta ruokalistasta, vaan nimenomaan a la carte listan kehittämistyöstä, johon liittyy monia elementtejä esim. raaka-aineiden hankinnan suunnittelu ja muuta uutta esim valmistusmenetelmät, luomu, lähiruoka,

3 menekkien suunnittelu ja raaka-aineiden saannin varmistaminen, kokonaisvaltainen projektin tuloksen toimivuuden ennakointi. Suurtalouspuolella edellä mainittu voidaan rinnastaa esim. useamman viikon kiertävän ruokalistan luomiseen edellyttäen, että lista sisältää uusia innovaatioita ja elementtejä. Mikäli näin ei ole, se on normaalia päivittäistä esimiestyötä, ei kehittämisprojekti. Samojen aterioiden vaihtaminen eri päiville ei siis ole riittävä. Tutkintotoimikunta edellyttää toteutusilmoituksen yhteydessä Kehittämisprojektin otsikon eli nimen sekä lyhyen napakan kuvauksen, mitä projektissa tehdään. Sovittiin, että aluksi kerätään tietoa, minkä tyyppisiä asioita ehdotetaan kehittämisprojektin aiheiksi, minkä jälkeen tutkintotoimikunta pystynee määrittelemään tarkemmin riittävän laajan kehittämisprojektin tai ainakin antamaan esimerkkejä sopivista projekteista selkiinnyttämään tutkinnon järjestäjien ja tutkinnon suorittajien työtä. Kysymys 5: Tutkinnon perusteet s. 33 / tutkinnon osa 3.6. Monimuotoisen työyhteisön johtaminen riittääkö monimuotoisuuteen yhden monimuotoisuuden kriteerit (esim. kulttuuri- ja kielitausta, terveydentila) täyttävän työntekijän johtaminen ja miten tutkinnon järjestäjien tulee kuvata tämän osan toteutus toimikunnalle? Vastaus: Jos työyhteisössä on yksikin sellainen työntekijä, jonka työnteko / työssäolo vaatii erillistoimenpiteitä tai erityisjärjestelyjä ja jonka johtaminen työyhteisön jäsenenä vaatii normaalista esimiestyöstä poikkeavaa huomiointia ja / tai edellyttää esimieheltä ja muilta työyhteisön jäseniltä jotain tavanomaisesta työssäolosta poikkeavia lisätaitoja, voidaan sen katsoa olevan edellytetty työyhteisö tämän tutkinnon osan suorittamiseen. Alkuvaiheessa tässä tutkinnon osassa tutkinnon järjestäjän tulee lyhyesti perustella tutkintotoimikunnalle toteutusilmoituksessa, mikä ko. työyhteisöstä tekee monimuotoisen. Kysymys 6: Suomen rajojen ulkopuolella tapahtuvat tutkintosuoritukset? Vastaus: Tutkintotoimikunta ei voi kieltää ulkomailla toteutettavia tutkintotilaisuuksia, mutta ei tällä hetkellä suosittelekaan niitä. Niiden järjestämissä haastetta aiheuttaa se, että suomalaisen koulutusjärjestelmän mukaista tutkintoa suoritettaessa tulee osoittaa tuntevansa ja osaavansa toimia suomalaisen lainsäädännön mukaisesti (esim. työturvallisuuslaki, elintarvike- ja hygienialainsäädäntö, alkoholilainsäädäntö, työlainsäädäntö, TESit jne) sekä myös arviointiosaaminen ja tutkinnon perusteiden tuntemus uskomailla askarruttaa. Ote OPH:n tiedotteesta : Tutkintotilaisuuksien järjestäminen ulkomailla Mahdollisuudesta järjestää näyttötutkinnon tutkintotilaisuuksia ulkomailla on esiintynyt jossain määrin epäselvyyttä. Voimassa olevien säännösten puitteissa kuitenkaan ei ole estettä järjestää tutkintotilaisuuksia ulkomailla, kun tämä tapahtuu tutkinnon perusteiden ja tutkinnon järjestämissopimuksen mukaisesti. Opetushallitus on asettanut työryhmän selvittämään mm. tätä asiaa ja tekemään tarpeen mukaan ehdotuksia säädösten, määräysten ja ohjeiden muuttamiseksi. Siksi uusien avauksien tekemistä tutkinnon järjestämiseksi ulkomailla tulee tapauskohtaisesti aina perusteellisesti harkita siihen saakka, kunnes työryhmän työ on saatu valmiiksi.

4 Kysymys 7: Tutkinnon perusteet s. 35 / tutkinnon osa 3.7. Yrittäjänä toimiminen. Yrittäjän arvioiminen, voiko toinen yrittäjä toimia arvioijana? Vastaus: Luonnollisesti TA-arvioijana voi toimia toinen saman alan yrittäjä, kunhan hänellä on riittävä kompetenssi alan yrittäjyydestä. TA-arvioijalle, joka toimii yrittäjänä, ei voida asettaa esim. tutkintotasovaatimusta vaan hänen arviointiosaamisensa perustuu hänen alan toimintaympäristön tuntemukseensa ja yrittäjyysosaamiseensa sekä tutkinnon perusteiden tuntemukseen, johon tutkinnon järjestäjän tulee hänet perehdyttää. Kysymys 8: Montako alaista tutkinnon suorittajalla tulee olla, että esimiestutkinnon suorittaminen on ylipäätään mahdollista? Vastaus: Tutkintotoimikunta linjaa, että koska kyseessä on esimiestutkinto, tulee tutkinnon suorittajan todellakin tehdä aitoja, oikeita esimiestehtäviä. Sellainen työyhteisö, jossa työt hoidetaan kahden henkilön voimin, joista toinen esimiesvakanssilla, toinen tämän alainen, ei todellisuudessa useinkaan täytä tutkinnon perusteiden arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Näin ollen tutkintotoimikunta linjaa, että työyhteisö, jossa esimiestutkinto voidaan suorittaa, koostuu minimissään kolmesta henkilöstä, joista yksi esimies ja hänellä siis kaksi alaista. Alaisten määrää koskeva linjaus koskee lähinnä tutkinnon osaa Esimiehenä toimiminen. Poikkeustapaukset tutkintotoimikunta harkitsee tapauskohtaisesti. Kysymys 9: Onko tutkinnon osien suorittamisjärjestyksellä merkitystä? Vastaus: Tässä tutkinnossa ei ole merkitystä osien suorittamisjärjestyksellä. Mikäli näin olisi, siitä tulee olla maininta tutkinnon perusteissa. Kysymys 10: Onko järjestämissuunnitelmassa syytä määritellä tutkintotilaisuuden kesto? Vastaus: Kyllä, ja esimiestutkinto on luonteeltaan sen tyyppinen, että tutkinnon osan osaamista ei voida todentaa luotettavasti ja riittävän laajasti yhdessä työvuorossa vaan tutkintotilaisuudet ovat kestoltaan pidempiä ajanjaksoja. Tutkintotilaisuudella on kuitenkin ehdottomasti oltava alkamis- ja päättymisajankohta. Tätä edellyttää tutkinnon suorittajan oikeusturva, hänen tulee tietää, milloin häntä arvioidaan. Ns. jatkuvan näytön periaate ei ole tutkintojärjestelmän hengen mukainen. Kysymys 11: Voiko eri tutkinnon osien osaamista osoittaa samaan aikaan? Vastaus: Kyllä voi. Tutkintotilaisuudet tulee toteuttaa aina aidoissa työelämän tilanteissa ja tehtävissä, joissa useat tutkinnonosien elementit, arvioinnin kohteet limittyvät luonnollisessa työprosessissa toisiinsa. Kukin tutkinnon osa tulee kuitenkin arvioida omana kokonaisuutenaan tutkintotilaisuuden jälkeen. Kysymys 12: Tutkintosuoritusten täydentäminen kirjallisilla ja muilla mahdollisilla tuotoksilla? Vastaus: Tutkintosuorituksen arvioinnissa materiaalina (arviointiaineistona) käytettävien dokumenttien ym. materiaalien on oltava sellaisia, jotka ovat syntyneet luonnollisesti työn kautta tutkintotilaisuuden aikana työprosessiin kuuluvina osina. Erilliset oppimistehtävien tyyppiset tehtävät eivät voi olla tutkintotilaisuutta täydentävää materiaalia tässä tutkinnossa.

5 Kysymys 13: Arvioinnissa kolmikannan tehtävänjako? Vastaus: Arviointi tulee aina suorittaa kolmikantaisesti. Tutkintotoimikunta suosittelee, että arviointiin osallistuvan kolmikannan tehtävät sovitaan hyvissä ajoin ennen tutkintotilaisuutta siten, että määritellään, missä vaiheessa kukin arvioija osallistuu arviointiprosessiin ja millä keinoin hän kerää arvioinnin perusteeksi tietoa tutkintosuorituksesta. Kukin tutkinnon osa tulee arvioida omana kokonaisuutenaan ja arviointitilaisuudessa kolmikannan tulee kokoontua yhteen. Tutkinnon suorittajan oikeusturvan ja näyttötutkintojärjestelmän hengen mukaisesti tutkinnon suorittamisen ajankohdat on määriteltävä. Aamupäivän tiedostustilaisuudessa puheenjohtaja esitti tutkinnon järjestäjille, että tutkintotoimikunnan töiden ruuhkautumisen välttämiseksi kehotetaan tutkinnon järjestäjiä keskittymään NTJS:n laatimiseen huolellisesti ja vastaamaan OPH:n lomakepohjien kysymyksiin selkeästi ja täsmällisesti sekä toimittamaan suunnitelmansa ja sopimuksensa toimikunnan käsittelyyn vasta myöhemmin syksyllä, mikäli uuteen tutkinnonjärjestämissopimukseen ei ole alkusyksystä akuuttia tarvetta. Tutkintotoimikunta käsittelee näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmat saapumisjärjestyksessä, mutta pidättää itselleen oikeuden siirtää tarvittaessa käsittelyjä seuraaviin kokouksiin. Puheenjohtaja kertoi myös, että tutkintotoimikuntaa avustaa suunnitelmien käsittelyssä Opetushallitus, mikä saattaa myös hieman venyttää sellaisten järjestämissuunnitelmien käsittelyaikaa, jotka tutkintotoimikunta lähettää Opetushallitukseen. Tutkintotoimikunta katsoo, millaisia määriä järjestämissuunnitelmia alkaa tulla käsittelyyn ja päättää sen jälkeen tarkemmin omasta työnjaostaan. Koska tutkintotoimikuntatyötä tehdään oman päätoimen ohella, on huomioitava, ettei järjestämissuunnitelmien käsittely saa rasittaa tutkintotoimikunnan jäseniä kohtuuttomasti. Vanhoilla tutkinnon perusteilla aloitettu tutkinnon suorittaminen viedään loppuun vanhoilla tutkinnon perusteilla mennessä. Siirtymäaika on 2 vuotta. Muun tutkinnon osan ottaminen yhdeksi valinnaiseksi on hieman muuttunut aikaisemmasta käytännöstä. Aikaisemmin muusta tutkinnosta otettavan osan tuli syventää tai laajentaa tutkinnon suorittajan osaamista tutkinnon alalla. Nyt muun tutkinnon osaksi voidaan valita toisen tutkinnon osa ilman syventävää tai laajentavaa elementtiä. Valittavan osan osaamisen tulee kuitenkin olla ajantasaista eli vanhojen, huomattavasti aikaisemmin suoritettujen tutkintojen osia ei voida hyväksyä muun erikoisammattitutkinnon tutkinnon osaksi, ellei ko tutkinnon suorittaja sitten ole ollut aktiivisesti työelämässä mukana tehden juuri ko tutkinnon osan työntehtäviä niin että osaamisen voidaan vakuuttua olevan validia myös tässä osassa. Hakeutumisvaiheen yhteydessä kolmikanta esittää tutkintotoimikunnalle aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamista. Järjestämissuunnitelman tulee noudattaa kaikilta osin näyttötutkintoja koskevaa lainsäädäntöä, tutkinnon perusteita ja olla linjassa Näyttötutkinto-oppaan, arviointioppaan ja tutkintotoimikunnan ohjeistusten kanssa. Tutkintotoimikunnan kokouksessa nousi keskusteluun vielä erilaisten ammattinimikkeiden yhdistäminen majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkintoon, esim. keittiömestari. Tutkintotoimikunta muistuttaa, että tutkintoja markkinoitaessa ja

6 tutkinnosta annettavissa todistuksissa yms ei saa käyttää muita kuin tutkintojärjestelmän mukaista virallista tutkintonimikettä. (NT-opas s.16). Syksyn aikana tutkinnon järjestämissuunnitelmien käsittelyssä esiin tulleita asioita:. Näyttötutkinnon järjestämissopimuksen liitteenä oleva järjestämissuunnitelma on tutkintokohtainen suunnitelma siitä, miten kyseistä, tässä tapauksessa Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkintoa, on suunniteltu järjestettävän. Useista käsittelyssä olleista järjestämissuunnitelmista on, ikävä kyllä, paistanut läpi se tosiasia, että laadittu suunnitelma on joko oppilaitoksessa käytössä oleva yleissuunnitelma tai jokin muu yleisesti käytössä oleva suunnitelma, johon on sitten lisätty joitain tähän tutkintoon liittyviä asioita. Joistain suunnitelmista käy ilmi, että lähinnä tutkinnon nimeä on vaihdettu ja suunnitelma on niin yleisluontoinen, että sillä pystyisi järjestämään lähes mitä vain tutkintoa. Näissä järjestämissuunnitelmissa on sitten esiintynyt ristiriitaisuuksia, jos esimerkiksi vain kohta 13b on kirjoitettu Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinnon näkökulmasta. Esimerkiksi: Toisaalla on voitu kertoa, että tutkinnon järjestäjällä on laaja verkosto työpaikkoja, jonne tutkintoa voi mennä suorittamaan, jos oma työpaikka ei sovellu ja toisaalla kerrotaan, että tutkinto tulee suorittaa omalla työpaikalla. Tutkintotoimikunta on linjannut seuraavaa: o Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinnon tutkinnon perusteet edellyttävät, että tutkinnon suorittaja toimii esimiestehtävissä (vrt. mm. johtaa, vastaa, suunnittelee, organisoi, ohjaa taloutta, kehittää työyhteisönsä osaamista...). Tutkintotoimikunnan mielestä tutkinnon perusteiden edellyttämää osaamista ei pysty osoittamaan muualla tai muulla tavalla kuin toimimalla esimiestehtävissä omalla työpaikallaan. Vieraaseen tai johonkin toiseen kuin omaan työpaikkaan ei pysty menemään esimiesosaamista osoittamaan, vieraassa organisaatiossa ei ole todellisia mahdollisuuksia osoittaa esimiesosaamista. Tutkinnon suorittajalla tulee olla todelliset mahdollisuudet suorittaa tutkinnon osat. Näin ollen tutkintotoimikunta edellyttää, että tutkinto ja tutkinnon osat suoritetaan omalla työpaikalla / oman organisaation sisällä aidoissa esimiestehtävissä esimiestyön kautta työpaikan täysin normaalien käytänteiden mukaisesti normaalilla joutuisuudella. Kyse on ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain hengen ja näyttötutkintojärjestelmän periaatteiden noudattamisesta. Kiinnittäkää lisäksi huomiota erityisesti kohtiin 11 ja 12. Useissa järjestämissopimuksissa on kerrottu, että tutkinnon suorittaja voi tutkintotilaisuuksissa käyttää apunaan avustajaa tai kielitaidon puutteen tai muun erityistarpeen vuoksi käyttää apuvälineitä, piirustuksia, kuvia ja malleja. Mikäli näin olette ajatelleet, niin perustelkaa ja kuvatkaa tarkasti, mitä näillä tarkoitetaan Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinnossa.

7 Järjestämissuunnitelma tulee huolellisesti lukea ja tarkistaa ennen tutkintotoimikunnan käsittelyyn lähettämistä. Kaikki se, mitä järjestämissuunnitelmassa lukee, tulee jollain tavalla koskettaa tämän tutkinnon järjestämistä, ei valmistavaa koulutusta. Esimerkiksi: Jos kerrotte, että oppilaitos tarjoaa mahdollisuuksia opettajien työelämäjaksoille, niin toimikuntaa kiinnostaa erityisesti se, mitä vaikutusta sillä on tai on ollut niiden henkilöiden kohdalla, jotka toimivat tämän tutkinnon järjestämisen parissa. Jos todetaan, että oppilaitoksesta on 15 opettajaa ollut viimeisen vuoden aikana työelämäjaksolla (mutta kyseisen tutkinnon parissa toimivista ei kukaan tai tiimistä kukaan), niin se on enemmänkin negatiivinen asia tämän tutkinnon näkökulmasta. Opetushallitus on poistanut käsitteen näyttöympäristö kaikista uusimmista materiaaleistaan (näyttötutkinnon järjestämissopimus ja -suunnitelma, näyttötutkinto-opas, tutkinnon perusteet jne). Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinnon perusteissakaan ei ole käytössä näyttöympäristöjä. Tutkinnot ja tutkinnon osat suoritetaan siis työpaikoilla. Opetelkaamme nyt kaikki yhdessä jatkossa käyttämään näyttöympäristö sanan sijalla työpaikkaa. Tämä selkeyttää kaikilta osin toimintaa. Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinnossa sitä vastoin näyttöympäristö on tutkinnon perusteiden mukainen termi ja sen tutkinnon yhteydessä näyttöympäristö -termi vielä säilyy käytössämme asti. Järjestämissopimuksen solmimisen yhteydessä sovitaan myös perittävistä maksuista. Järjestämissopimus velvoittaa tutkinnon järjestäjää järjestämään tutkintoa myös niille, jotka eivät osallistu valmistavaan koulutukseen. Opetushallituksen järjestämissopimus (Määräykset ja ohjeet 2012:25) velvoittaa, että maksu on kohtuullinen. Oppilaitoksella on mahdollisuus rahoittaa tutkinnon suorittamista ilman valmistavaa koulutusta Opetushallituksen rahoitusjärjestelyjen kautta (vrt. sopimuksen täyttöohje 5 ). Tämän mahdollisuuden käyttö tulisi ottaa ennakkosuunnittelussa huomioon. Mikäli hakeutumisvaiheessa osaamisen tunnistamisen yhteydessä tehdään johtopäätös, ettei tutkinnon suorittajaksi hakeutuva tarvitse valmistavaa koulutusta, voidaan hänet ohjata suoraa tutkintotilaisuuksiin. Tämän on oltava mahdollista ilman, että tutkinnon suorittajalle aiheutuu kohtuuttomia kustannuksia. Tällä hetkellä järjestämissuunnitelmissa tutkinnon suorittajalta perittävät maksut ilman valmistavaa koulutusta vaihtelevat / tutkinnon osa. Tutkintotoimikunnan mielestä vaihteluväli on liian iso ja tutkinnon suorittajat ovat kovin eriarvoisessa asemassa. Tutkintotoimikunnalla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä ratkaisua siihen, että miten tätä eriarvoisuutta voitaisiin tasoittaa. Tutkintotoimikunta kehottaa tutkinnon järjestäjiä pohtimaan keinoja, joilla tutkinnon suorittaminen ilman valmistavaa koulutusta olisi mahdollista kohtuullisin kustannuksin, mikäli osaaminen sen mahdollistaisi. Vahvan ammattitaidon ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ei tulisi kaatua liian suuriksi kasvaneisiin kustannuksiin tutkinnon suorittajalle. Käytännössä liian kalliilla hinnoittelulla tutkinnon järjestäjä estää todelliset mahdollisuudet tutkinnon suorittamiseen ilman valmistavaa koulutusta. Tämä on asia, joka pitää jatkossa nostaa puheenaiheeksi (vrt Hallitusohjelma ja kesu).

8 Tutkinnon muodostuminen mahdollistaa valinnaiseksi tutkinnon osaksi osan muusta erikoisammattitutkinnosta (Tutkinnon perusteet 3.8). Tutkinnon järjestäjällä tulee olla suunnitelma siitä, miten muusta erikoisammattitutkinnosta voidaan tutkinnon osa perustellusti liittää osaksi Majoitus- ja ravitsemisalan erikoisammattitutkintoa joko aikaisemmin osoitettuna (arvioijat esittävät tunnustettavaksi) tai tämän tutkinnon yhteydessä suoritettaessa (toteutusilmoituksella). Koskee kohtia 12 ja 13b, ensimmäiset kysymykset. Järjestämissuunnitelmapohjassa kohdassa 13b pyydetään kuvaukset niin monesta tutkinnon osasta, että muodostuu koko tutkinto. Tutkintotoimikunta edellyttää kuvaukset kuitenkin kaikista järjestettävistä tutkinnon osista. Kiinnittäkää huomiota järjestämissuunnitelmassa käyttämiinne termeihin ja niiden johdonmukaiseen käyttämiseen. Esimerkiksi samasta asiakirjasta tulee johdonmukaisesti käyttää samaa nimikettä joka yhteydessä. Uusi näyttötutkinto-opas on ilmestynyt marraskuun alussa. Syksyllä ilmestyi arvioinnin opas (s.76> näyttötutkintoja koskeva osuus). Molemmat oppaat ovat saatavilla Opetushallituksen internet-sivuilta. Tutkintotoimikunta edellyttää, että järjestämissuunnitelmassa kuvattu toiminta Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkintoa järjestettäessä on edellä mainittujen oppaiden kanssa linjassa. Tässä muutamia linjauksia ja huomioita helpottamaan järjestämissopimuksen laatimisprosessia yhteistyön ja avoimuuden hengessä! Majoitus- ja ravitsemisalan työnjohdon tutkintotoimikunta 8272 Tomi Raitanen, puheenjohtaja Nina Routamaa-Päiviö, ulkopuolinen sihteeri