Nyt voin tehdä mitä haluan s. 18 UUSI. Kipparissa kelpaa asua ja elää. Lääkäritalo avattu s. 4. Kuntoutusta nuoria kuunnellen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nyt voin tehdä mitä haluan s. 18 UUSI. Kipparissa kelpaa asua ja elää. Lääkäritalo avattu s. 4. Kuntoutusta nuoria kuunnellen"

Transkriptio

1 1/2015 Lääkäritalo Kuntoutus Vanhuspalvelut Vammaispalvelut UUSI Lääkäritalo avattu s. 4 Nyt voin tehdä mitä haluan s. 18 Kuntoutusta nuoria kuunnellen s. 14 Kipparissa kelpaa asua ja elää s. 12 Ystävyydellä ei ole ikärajoja s. 22 1

2 Yksinäisyys tappaa! Keskellä elämää LEHDEN SISÄLTÖ Mainos oli aika hurja. Yksinäisyys tappaa. Ilmoituksella Helsinki Missio, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Helsingin Kaupunkilähetys, kiinnitti huomiota vanhusten yksinäisyyteen. Ongelma on todellinen ja vakava. Yhä useampi vanhus asuu yksin ilman tukea antavaa lasten ja suvun vuorovaikutusta sekä läsnäoloa. Lapset asuvat usein muilla paikkakunnilla ja yhteydenpito on satunnaista. 2 Yksinäisyys tappaa! Heikki Keräsen pääkirjoitus. Keskellä elämää. Tulevaisuudessa yhä useampi vanhus asuu omassa kodissa sinne annettavien palveluiden turvin. Kotihoito auttaa arjen sujumisessa mahdollisuuksien mukaan. Linja on päättäjien toimesta määritelty. Yhä huonokuntoisemmat ja yhä enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat vanhukset asuvat omissa kodeissaan. Arki voi palvelujen turvin sujua, mutta ilman ystäviä, lapsia ja sukua yksinäisyys tihentyy. Tutkimuksissa on todettu yksinäisyyden ja masennuksen johtavan liikunnan puutteeseen, heikkoon ravinnonsaantiin ja aliravitsemukseen. Lopputuloksena on yksinasuvien toimintakyvyn heikkeneminen. Kolmanneksi iäksi on nimitetty ajanjaksoa, joka alkaa eläkkeelle jäämisestä. Työstä poisjääminen merkitsee ihmiselle usein rajua muutosta arjessa. Työyhteisö jää pois. Arjen ajankäyttö menee uusiksi. Työterveyshuoltoa ei enää ole. Alussa on vain allakka, jossa viikon ainoa merkintä on parturi. Ihmisten ratkaisut sopeutua uuteen tilanteeseen vaihtelevat. Sangen moni tapaamani uuseläkeläinen kertoo suu vaahdossa kiireitään tai kehuu matkoillaan. Kukaan ei tunnusta elämänsä tarkoituksettomuutta tai tyhjyyttä. Aihe on tabu. Kolmanteen ikään ehtineet voivat vaikuttaa omaan toimintakykyynsä harrastuksilla ja liikunnalla sekä sosiaalisilla kontakteilla ja virikkeillä. Ne mahdollistavat vireät vuodet ennen todellista vanhuutta, sitä neljättä ikää, joka koittaa kahdeksankymmenen ikävuoden tiimoilla. Voisiko tuohon kolmanteen ikään liittyä vapaaehtoistyö ilman sanaa työ? Se voisi olla vaikka mukanaoloa toiminnassa, jossa yritetään eri tavoilla vastata ihmisten ikävään eli yksinäisyyteen. Seurakunnilla, ODL:lla, Caritas-Säätiöllä, setlementillä ja lukuisilla muilla yleishyödyllisillä yhteisöillä on toimintaa, jossa tarvitaan panostasi. Mitä, jos Sinulla olisi kolmannessa iässä todellinen missio, joka mahtuu kolmeen sanaan: Olen yksinäisyyden tappaja! Heikki Keränen säätiön johtaja rovasti 4 Oululaisten oma lääkäritalo Uusi Caritas Lääkäritalo palvelee Taka-Lyötyssä. 7 Caritas Sairaala Mutkatonta ja viihtyisää hoitoa. 10 Iloisella porukalla asiakkaiden hyväksi Raahen Caritas Lääkäritalon kuulumiset. 11 Hyvinvointia eläkepäiviin Iän tuomia vaivoja voidaan ennaltaehkäistä ja helpottaa, kun niihin puututaan hyvissä ajoin. 12 Kipparissa kelpaa asua ja elää Asukkaat viihtyvät Linnanmaalle avatussa uudessa kehitysvammaisten palvelukodissa. 16 Meillä töissä Caritaksessa asiakkaita autetaan monissa eri tehtävissä. 18 Nyt voin tehdä mitä haluan! Annika Brusilan tarina kolmen autettavasta vuodepotilaasta omassa kodissaan asuvaksi aktiiviseksi naiseksi kysymystä muistista Neurologian erikoislääkäri vastaa. 22 Keskellä elämää 1/2015 Keskellä elämää -lehden julkaisija: Caritas-Säätiö Toimitus, taitto ja layout: Pakkahuone Oy Valokuvat: Studio Timo Heikkala, Pekka Kallasaari, Janne Knuuti CARITAS AIDOSTI OULULAINEN Caritas tarjoaa kattavia sosiaali- ja terveyspalveluja Oulussa ja lähikunnissa. Caritaksen toiminnan ydin ovat vanhusten ja vammaisten asumis-, kuntoutus- ja kotipalvelut, joihin on yhdistetty luontevasti lääkäripalvelut. Vuodenvaihteessa avatut uusi Caritas Lääkäritalo ja Caritas Sairaala palvelevat kuitenkin kaikenikäisiä potilaita, myös työterveysasiakkaita. Caritas Yhteisössä asiakkaita auttaa lähes 400 työntekijää sekä iso joukko vapaaehtoisia. Taustalla vaikuttaa vuonna 1998 perustettu yleishyödyllinen ja hyvää tekevä Caritas-Säätiö aidosti oululainen toimija. Ei muuta kuin kehuttavaa Caritas Lääkäritalon avajaisissa ihasteltiin uuden lääkärikeskuksen tilojen pirteyttä ja henkilökunnan ihmisläheisyyttä. Uudenlaista kuntoutusta nuoria kuunnellen Paino: Erweko Oy Vaikeavammaisten moniammatillista kuntoutusta kehitetään yhteistyössä 2 nuorten asiakkaiden kanssa Ystävyydellä ei ole ikärajoja Ystävyyttä, toveruutta ja yhteishenkeä Caritas-Kodissa. 23 Ristikko Aivojumppaa sanasepoille ja -seijoille.

3 TARJONTAMME ERIKOISLÄÄKÄREIDEN OSALTA LAAJENEE EDELLEEN. Oululaisten oma lääkäritalo Kun uusi Caritas Lääkäritalo avattiin vuodenvaihteessa, avajaisjuhlissa vierailleet ihastelivat ensimmäisenä lääkärikeskuksen pirteää ja kodinomaista sisustusta. Kliinisenvalkoiset käytävät loistavat poissaolollaan ja tilalla on raikkaita värejä sekä puupintaa. Vaikka täyden palvelun lääkärikeskuksessa sisustus on sivuseikka, sekin kertoo osaltaan Caritas Lääkäritalon toiminnasta ja tavoista. Caritaksessa potilaat eivät ole vain nimiä tai kalpeita hahmoja kylmässä odotusaulassa vaan ihmiset kohdataan ihmisinä, heidän asiansa ja huolensa kuunnellaan rauhassa ja apua annetaan kaikkiin vaivoihin. Kaikkea toimintaamme ohjaavat Caritaksen arvojen mukaisesti vastuullisuus ja eettisyys. Asiakkaamme ovat panneet sen merkille ja saamamme hyvä vastaanotto sekä jatkuva halumme kehittyä ovat nyt konkretisoituneet toiminnan merkittävänä laajennuksena ja toimitilojen täydellisenä uudistamisena, Caritas Lääkärit Oy:n johtajalääkäri Markku Pirinen sanoo. Nyt meillä on mahdollisuus tarjota yksityis- ja työterveysasiakkaillemme entistä parempaa paikallista palvelua. Kaikki saman katon alta Caritas Lääkäritalon uudet tilat sijaitsevat omassa siivessään Caritas- Kodin kiinteistössä Oulun Taka- Lyötyssä, osoitteessa Kapellimestarinkatu 1. kerroksessa sijaitsee kaikkia oululaisia palveleva lääkärikeskus, jonka palveluvalikoimaan kuuluvat yleis- ja erikoislääkärien vastaanotto, sairaanhoitajan vastaanotto, kotilääkäripalvelu, fysioterapia, työterveys, kuvantamispalvelut ja laboratorio. Lääkäritalon toisessa kerroksessa sijaitsee 27-paikkainen Caritas Sairaala, josta voit lukea lisää sivulta 7. Vuodenvaihteen muuton jälkeen palvelumme on monipuolistunut entisestään. Olemme saaneet Lääkäritaloon lisää sekä yleislääkäreitä että erikoislääkäreitä, Markku Pirinen kertoo. Esimerkiksi korvalääkäri palvelee meillä maaliskuusta alkaen joka arkipäivä. Ortopedi pitää vastaanottoa neljänä päivänä viikossa ja muut erikoislääkärit kuten neurologi, sisätautilääkäri, sydänlääkäri eli kardiologi, urologi, gynekologi, silmälääkäri, ihotautilääkäri ja psykiatri vähintään kerran viikossa. Ja jatkossa tarjontamme erikoislääkäreiden osalta laajenee edelleen, hän jatkaa. Caritas Lääkäritalon palveluvalikoimaan kuuluvat nyt myös uusinta teknologiaa hyödyntävät kuvantamispalvelut sekä oma laboratorio. Radiologimme tekee kerran viikossa ultraäänitutkimuksia ja magneettikuvaukseenkin pääsee varmasti reilun viikon sisällä yhteydenotosta. Tietenkin myös kaikki muut röntgenja laboratoriopalvelumme ovat tarjolla kaikille oululaisille kohtuuhintaan, johtajalääkäri vinkkaa. Lähiklinikat ja kotilääkäri lähellä sinua Caritas Lääkäritalo auttaa myös tilanteissa, joissa ei jaksa tai pysty saapumaan vastaanotolle Taka-Lyöttyyn. Silloin voi pyytää lääkärin kotikäynnille. Kotilääkäripalvelu on tarkoitettu ennen kaikkea lapsiperheille ja ikäihmisille, mutta sitä voivat käyttää toki muutkin. Lääkäri hoitaa kotona sairastapauksia ja voi tehdä tarvittaessa pieniä toimenpiteitä. Yleisiä syitä kotilääkärin tilaamiseen ovat olleet mm. flunssat, vatsataudit, virtsatieinfektiot ja yleistilan heikkeneminen. Lähelle oululaisia tulevat myös Caritaksen Lähiklinikat. Se on uusi, kehittyvä palvelumalli, jolla Caritas ui vastavirtaan koko ajan isompiin yksiköihin keskittyvällä terveydenhoitoalalla. Tavoitteemme on tarjota terveyspalveluja edullisesti ja sujuvasti kaikille oululaisille ympäri kaupungin, Markku Pirinen kiteyttää. Ensimmäinen Caritas Lähiklinikka avattiin viime vuonna Tuiran Matriitiin, tänä vuonna niitä käynnistetään jatkuu seuraavalla sivulla... Uusi Caritas Lääkäritalo palvelee kaikkia oululaisia Taka-Lyötyssä, Madetojan salia vastapäätä. Lääkäritalossa ja sen toisessa kerroksessa sijaitsevassa Caritas Sairaalassa asiakkaita auttaa lähes 100 terveysalan ammattilaista, joista 50 on lääkäriä. CARITAS TUNTEE OULULAISTEN TARPEET JA TIETÄÄ MISSÄ APUA KIPEIMMIN TARVITAAN. 4 5

4 6 NYT VOIMME TARJOTA ENTISTÄ PAREMPAA PAIKALLISTA PALVELUA. kaksi lisää. Toinen uusista avataan ihan pian Maikkulassa, Pirinen paljastaa. Aidosti paikallisena toimijana Caritas tuntee oululaisten tarpeet ja tietää missä apua ja palvelua kipeimmin tarvitaan. Oulussa on selvästi ollut tilausta paikalliselle toimijalle terveysalalla. Tänä vuonna edelleen laajennettavilla lähiklinikka- ja kotilääkäripalveluilla Caritas haluaa auttaa erityisesti oululaisia ikäihmisiä, joiden olisi muuten hankala päästä entistä kauemmaksi siirtyviin terveyskeskuksiin, Caritas-Säätiön johtaja Heikki Keränen summaa. MAGNEETTIKUVAUS NOPEASTI JA EDULLISESTI Magneettikuvauksiin erikoistunut liikkuva magneettirekka on Lääkäritalolla joka perjantai. Magneettikuvaus Caritas Lääkäritalon kuvantamispalveluissa alk. 300 euroa. Tutkimuksiin tarvitaan aina lääkärin lähete. Kuva: Botnia Scan Caritas Sairaala avattiin vuodenvaihteessa Oulun Taka-Lyöttyyn Caritas Lääkäritalon kerrokseen. 27-paikkainen yksityinen sairaala tarjoaa lyhytaikaista vuodeosastohoitoa, kuntoutusta ja saattohoitoa. 750 neliön sairaalatilat ovat modernit ja viihtyisät. Värikkäästi, mutta tasapainoisesti sisustetut potilashuoneet ovat pääasiassa kahden hengen huoneita. Sairaalan omassa ruokasalissa voi halutessaan ruokailla ja nauttia kahvit sekä seurustella vierailijoiden kanssa. Vierailijat ovat tervetulleita Caritas Sairaalaan joka päivä kello Kun sairaalalle kunnostettiin tiloja, olimme tiiviisti tekemisissä rakennusinsinöörien ja arkkitehtien kanssa, jotta tilojen suunnittelussa kiinnitettäisiin erityistä huomiota käytännöllisyyteen, mutkattomuuteen ja moderniuteen sekä potilas- että hoitajalähtöisesti. Potilaat ovatkin kehuneet sairaalan viihtyisyyttä ja kauneutta. Moni on sanonut, ettei täällä ollessa tunne kiirettä kotiin, Caritas Sairaalan ylilääkäri Susanna Halonen kertoo. Caritas Sairaala on erikoislääkärijohtoinen yksikkö, jossa ovat edustetuina yleislääketieteen, sisätautien, CARITAS SAIRAALA Mutkatonta ja viihtyisää hoitoa neurologian, kirurgian, plastiikkakirurgian ja reumatologian erikoisalat. Lisäksi sairaalassa on erityisosaamista kivunhoidosta sekä kroonisten ja akuuttien haavapotilaiden hoidosta. Potilaaksi voivat tulla erikoissairaanhoidon jatkohoitoa tarvitsevat oululaiset sekä ympäristökuntien asukkaat, joilla on erillinen maksusitoumus. Lisäksi osa potilaista tulee suoraan päivystyksestä ja osa on yksityisesti maksavia. Monet potilaat ovat hoidossa kolmesta viiteen päivään, jonka jälkeen he kotiutuvat. Sairaalassa potilaita hoitaa 30 caritaslaista. Caritas aidosti oululaisena toimijana kiinnostaa ja olemme saaneet runsaasti työhakemuksia alan ihmisiltä. Myös uuden luominen on selvästi motivoinut ihmisiä, johtava hoitaja Titta Vatanen kertoo. 7

5 Fysioterapeutti Riku Laine (oik.) huhki avajaispäivänä sata kehonkoostumusmittausta. Tässä mitattavana oleva Pertti Paloniemi saapui avajaisiin nimenomaan ilmaisen mittauksen houkuttelemana. Toki hän ehti tutustua myös uuteen lääkäritaloon ja todeta sen miellyttäväksi tuttavuudeksi. UUDEN CARITAS LÄÄKÄRITALON AVAJAISET Ei muuta kuin kehuttavaa Vuodesta 2012 toimineen Caritas Lääkärit Oy:n uusi Lääkäritalo avattiin tämän vuoden alussa. Avajaisissa 7.1. riitti vilskettä aamusta iltaan. Kävijät hyödynsivät avajaistarjouksia ja kakkukahvit maistuivat. Lääkäritalon aulassa ja käytävillä erottui puheensorinasta kehuja pirteälle sisustukselle sekä ihmisläheiselle henkilökunnalle. Anja Koistinen (oik.) vieraili Caritas Lääkäritalossa ensimmäistä kertaa avajaispäivänä. Hän hyödynsi avajaisedun ja kävi ilmaiseksi näyttämässä lääkärille karheaa kurkkuaan. Lisäksi hän mittautti verenpaineensa ja puristusvoimansa. Ei minulla ole muuta kuin kehuttavaa, kerta kaikkiaan verraton paikka, Anja Koistinen totesi. Mukana olleelle Aili Koistiselle Caritas Lääkäritalon palvelut olivat jo entuudestaan tuttuja. Olen käynyt täällä ihan alusta saakka ja saanut apua aina kun olen tarvinnut. Asun tässä lähellä ja olen oikein odottanut tämän uudistetun Lääkäritalon avautumista. Se on parasta, mitä on pitkään aikaan tapahtunut, Aili Koistinen kommentoi. Ensimmäisten joukossa avajaisiin saapunut Merja Junkkarinen kehui Caritas Lääkäritalon tunnelmaa ja henkilökuntaa. Täällä on tosi pirteän näköistä. Ei tule sellainen kliininen olo, kun sisustus ei ole pelkkää valkoista. Ja ilmapiiri vaikuttaa myönteiseltä: ihmiset ovat helposti lähestyttäviä ja tulee sellainen olo, että täällä tulee kuulluksi ettei vain kävellä ohi. Ensikäynti uudessa Lääkäritalossa vakuutti Junkkarisen siinä määrin, ettei se jää ainoaksi. Asun niin lähellä, että kyllä täällä tulee käytyä jatkossakin. Hoitoon pääsy on täällä varmasti nopeaa ja sitä arvostan, kun ei tarvitse olla jonossa. Hyvältä näyttää! Näin avajaistunnelmat kiteytti pitkään Caritas-Säätiön hallituksen puheenjohtajana toiminut, nyttemmin varajäsenenä vaikuttava Oiva Savela viitaten Lääkäritalon uudistuneisiin tiloihin ja taloon jatkuvana virtana saapuneisiin avajaiskävijöihin. Savelan mukaan Lääkäritalo ja Sairaala sopivat hyvin Caritaksen palvelukokonaisuuteen. Valttimme Oulun alueen kiristyvässä terveyspalveluiden kilpailutilanteessa on paikallisuus. Olemmehan aidosti oululainen toimija. Toinen tärkeä asia on palvelun laatu. Henkilökuntamme on osaavaa ja suhtautuu intohimoisesti työhönsä, Savela kertoi. Caritas Lääkäritalon johtajalääkäri Markku Pirisen avajaispäivänä pitämä terveysluento veti salin täydeltä kuulijoita. Terveydenhuollon ja työterveyshuollon erikoislääkäri kertoi, että Hyvän terveyden avaimet ovat taskussasi. 8 9

6 Psykologi Sari Ilo (vas.), työterveyslääkäri Hanna Keränen, työterveyshoitaja Päivi Tuomainen ja palvelusihteeri Kaisu Tilus palvelevat Raahen Caritas Lääkäritalossa. Hyvinvointia 60+ eläkepäiviin Iän karttuessa on hyvä pitää huolta omasta hyvinvoinnista. Terveystarkastukseenkin on syytä hakeutua herkästi, jos ilmaantuu oireita, jotka alkavat kangertaa arjen hyvää oloa. Monia iän tuomia vaivoja on mahdollista ennaltaehkäistä ja helpottaa, kun niihin puututaan hyvissä ajoin. Katsastammehan autommekin kunnon joka vuosi, miksemme myös itseämme? 10 Caritas Lääkäritalo on toiminut Raahessa vajaan vuoden ajan. Pienellä porukalla on saatu paljon aikaan hyvällä yhteishengellä ja iloisella ilmeellä. Caritas Lääkäritalon Raahen yksikössä asiakkaita palvelee kolmen hengen tiimi: Työterveyslääkäri Hanna Keränen, vastaava työterveyshoitaja Päivi Tuomainen sekä palvelusihteeri Kaisa Tilus. 2-3 päivänä viikossa tiimiä täydentää työfysioterapeutti Minna Mäkikyrö, samoin työpsykologi Sari Ilo palvelee asiakkaita säännöllisesti Lääkäritalossa ja työpaikoilla. Lisäksi Caritaksen erikoislääkärit pitävät vastaanottoa Raahessa parin viikon välein. Lääkäritalon iloinen ja aikaansaava porukka hoitaa Raahen kaupungin työterveyshuoltoa, muutamien pienempien firmojen työterveyttä ja ottaa toki vastaan myös yksityispotilaita. Kuka tahansa raahelainen voi kääntyä Caritas Lääkäritalon puoleen. TERVEISET RAAHESTA Iloisella porukalla asiakkaiden hyväksi Kaupunki on meidän suurin asiakkaamme, heillä on noin tuhat työntekijää. Samalla se on meille mukava ja tuttu asiakas. Itse olen hoitanut kaupungin työterveyttä kohta 20 vuotta, Kaisa 30 vuotta ja Hannakin useamman vuoden ajan, työterveyshoitaja Päivi Tuomainen kertoo. Pienuus on vahvuus Raahen caritaslaiset ovat omaksuneet täydellisesti Caritaksen arvot, joiden keskiössä ovat asiakkaan tarpeet, lähimmäisenrakkaus, eettisyys ja vastuullisuus. Nämä arvot tuntuvat omilta ja passaavat meille hyvin. Tällä tavalla olemme tehneet töitä koko uramme ajan ja sillä linjalla olemme nyt caritaslaisina jatkaneet, Päivi Tuomainen sanoo. Ja meidän porukan henki on niin hyvä, ettei voisi paremmaksi tulla. Tällaisen pienen yksikön etu on yhdessä tekemisen meininki: Tieto kulkee ja olemme oikeasti tiimi, joka pystyy viemään asiakkaiden asioita hyvin eteenpäin, Kaisa Tilus lisää. Raahen Lääkäritalossa on otettu käyttöön uusi, paljon kiitosta saanut työterveysasiakkaiden palveluun kehitetty Caritas Voimala -malli. Raahen kaupungin ja Caritaksen sopimuksen mukaan leijonanosa työterveystyöstä on ennaltaehkäisevää. Aluksi se tuntui haastavalta, mutta sitten totesimme, että sopimusmalli antaa meille mahdollisuuden kehittää toimintaamme. Voimala-mallin myötä olemme löytäneet uusia toimintamuotoja, joilla voimme tarjota kustannustehokasta ennaltaehkäisevää palvelua ja auttaa ihmisiä työssäjaksamisessa, Tuomainen kertoo. Esimerkkinä hän mainitsee Pikalaturi-työmuodon, jossa työterveyshuollon ammattilainen jalkautuu työpaikalle esimerkiksi kolmeksi tunniksi lakisääteisten vierailujen ulkopuolella. Siellä hän on sen työyhteisön käytettävissä ja henkilökunta voi käydä kysymässä neuvoja tai ohjausta. Kyseessä siis ei ole mikään tilaisuus vaan vapaamuotoinen kohtaaminen. Tällaiset matalankynnyksen käynnit on koettu tosi hyödyllisiksi, Päivi Tuomainen kertoo. Työelämässä mukana ollut on tottunut työterveyspalveluihin ja säännöllisiin lääkärintarkastuksiin. Eläkkeelle jäädessä moni huomaa, että oman terveyden seuranta unohtuu ja heikkenee, kun sitä tuttua työterveyshoitajaa ja -lääkäriä ei enää ole saatavilla. Terveyden ylläpito helpottuukin kovasti, kun löytää oman tutun lääkärin, johon voi ottaa helposti yhteyttä, kun siltä tuntuu. Me Caritaksessa haluamme tarjota jokaiselle asiakkaallemme oman lääkärin. Hän voi olla tuttu jo työterveyden ajoilta tai sitten ihan uusi, miellyttävä tuttavuus. Uskomme vahvasti, että kun lääkäri tuntee asiakkaansa, hoidon laatu ja nopeus paranevat. Jos oireet vaativat erikoislääkärin osaamista, ohjautuu asiakas silloinkin oikealle asiantuntijalle talon sisällä mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti, kertoo terveyden- ja työterveyshuollon erikoislääkäri Markku Pirinen Caritas Lääkäritalosta. Oma terveystarkastus yli 60-vuotiaille Yli 60-vuotiaille räätälöidyn terveystarkastuksen avulla voimme selvittää nykyisen terveydentilasi ja havaita mahdolliset terveyden riskit ja huolet. Terveystarkastus sisältää sairaanhoitajan vastaanoton ja keskeisimmät laboratoriotutkimukset sekä lääkärin tekemän kattavan terveystarkastuksen. Laboratoriossa tutkitaan perusverenkuva, verensokeri ja munuaisten toimintaa kuvaava koe. Sairaanhoitajamme kartoittaa yleistä vointia, ja antaa yleistä terveysneuvontaa sekä ohjausta. Hoitajamme tekee tarvittaessa myös muistia arvioivan ns. minimuistitestin eli MMSE-testin. Lääkärin terveystarkastuksessa käydään läpi laboratoriotulokset, tiedot yleisestä terveydentilasta ja elämäntavoista sekä mahdollisesti esiin nousevat terveysvaivat ja -riskit. Lääkäri tekee perustarkastuksen, päivittää käytettävän lääkityksen ja antaa ohjeistusta terveyden ylläpitoon sekä sairastumisen ennaltaehkäisyyn. Lääkäri antaa myös suositukset mahdollisista tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Hyvän terveyden avaimet Terveyttä voi vaalia ja edistää pienillä teoilla. Esimerkiksi ylipainoisen painonpudotuksen ei tarvitse olla rajua, jotta terveysvaikutukset näkyisivät. Jo pienellä painonpudotuksella tai terveyttä edistävillä elämäntapamuutoksilla saadaan positiivisia vaikutuksia muun muassa verenpaineeseen ja korkeaan kolesteroliin. Ravitsemuksellisesti perinteinen lautasmalli on suositeltava ja kohtuus kaikessa hyvä periaate. Myös riittävän pitkä ja hyvälaatuinen uni on hyvinvoinnin peruspilari. Kun aamulla herää vaivattomasti ja illalla nukahtaa helposti, on vuorokausirytmi kunnossa, toteaa Pirinen. 60+ TERVEYSTARKASTUS - Sairaanhoitajan vastaanotto - Lääkärin tekemä terveystarkastus - Laboratoriotutkimukset Paketin hinta: 190 e (ei oikeuta Kela-korvaukseen) Varaa aika: p

7 Kipparissa kelpaa asua ja elää Virpi Baas viihtyy mainiosti uudessa kodissaan Linnanmaalle valmistuneessa kehitysvammaisten palvelukoti Caritas Kipparissa. ykkään olla täällä, tämä on tosi Tmukava paikka. On tullut paljon kavereita, ja käymme aina isolla porukalla syömässä tuolla alakerrassa, kuvailee Virpi Baas, 32, uutta asuinpaikkaansa Caritas Kipparia. Baas muutti vuodenvaihteessa tilavaan yksiöön vastavalmistuneeseen palvelukotiin. Kaikkien asukkaiden tavoin hän sai rakennusvaiheessa valita tehostevärin kotinsa seinään. Virpi valitsi vaaleansinisen. Kotinsa hän on kalustanut omilla vanhoilla huonekaluillaan, tosin uusiakin piti hankkia: ainakin sohva, sänky, ruokapöytä sekä kirkkaan pinkki lipasto, joka sopii mainiosti pirtsakan naisen sisustukseen. Keittiössään Virpi kertoo keittelevänsä usein kahvit, jota hän tarjoilee mielellään myös vieraille. Tovi sitten heitä oli tupa täynnä, kun juhlittiin Virpi syntymäpäiviä. Minähän leivoin silloin tuolla alhaalla kakunkin ja tarjosin sitä vieraille, hän kertoo. Virpi asuu Kipparin ylemmissä kerroksissa, jotka on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen kuin tavallisessa kerrostalossa. Talon alemmissa kerroksissa asutaan yhteisöllisesti ja siellä on yhteisiä tiloja juuri niitä, joissa Virpi on käynyt leipomassa ja kavereidensa kanssa ruokailemassa. Toki ylemmistä kerroksistakin löytyy yhteisiä harrastetiloja, kuten 4. kerroksen karaokehuone. Talon kellariin on valmistumassa sauna. Myös Virpin äiti Pirkko Baas on tyytyväinen, kun tytär pääsi asumaan upouuteen palvelukotiin. Mielestäni kaikki puitteet täällä ovat älyttömän hyvät, samoin henkilökunta. Äitinä on ollut ihanaa, kun minun ei ole tarvinnut huolehtia miten täällä pärjätään vaan tiedän, että Virpi viihtyy, Pirkko Baas sanoo. Tällaisessa palveluasumisessa mielestäni tärkeimmät asiat ovat, etteivät asukkaat jää yksin vaan vertaistukea ja ohjausta on koko ajan saatavilla. Mutta samaan aikaan annetaan tilaa ihmiselle olla ja tehdä asioita itse, hän jatkaa. Kipparin sijainti Linnanmaalla, siinä Prisman parkkipaikan kupeessa, tarjoaakin monia mahdollisuuksia asukkaille. Toimelias Virpikin on ehtinyt tehdä jo yhtä ja toista. Olen käynyt lenkillä ja Prismassa, ja tutustumassa lähellä olevaan kuntosaliin. Lisäksi kirjasto on tässä lähellä ja jäähalli, missä voi käydä katsomassa vaikka jääkiekkoa. Ja hiihtolatu menee tuolla takana. Ei muuta kuin sukset jalkaa ja hiihtämään! Virpi Baas (oik.) käy läpi tulevien päivien tapahtumia äitinsä Pirkko Baasin kanssa. CARITAS KIPPARI l Joulukuun lopussa avattu uusi kehitysvammaisten palvelukoti. l Asukaspaikkoja on 25, jokaisella asukkaalla on oma tilava asuinhuone. Lisäksi asukkaiden käytössä on yhteisiä tiloja. Toiminnallisesti asukkaat on jaettu 5 hengen pienkotiryhmiin. l Asukkaiden arkea on auttamassa ympärivuorokautisesti 17 hengen henkilökunta, joka tarjoaa mm. ohjattua päivätoimintaa. l Asukkaiden omaiset ja tuttavat ovat aina tervetulleita vierailulle ja yhteisiin tapahtumiin Kippariin. l Uuteen kotiin sopeutumista ja naapureihin tutustumista on helpotettu muuttovalmennuksella, johon ovat osallistuneet asukkaiden lisäksi heidän omaisensa sekä talon henkilökunta. 13

8 omaan elämään pohditutti erityisesti ammattiopintojaan suorittavia nuoria. Myös kuntoutuksen sisällöistä käytiin aktiivista keskustelua. Caritaksessa kuntoutusjaksoja on suunniteltu toteutettavan osin teemoitettuina, vertaistuki ja motivoivat kuntoutusmenetelmät jokaiselle kuntoutujalle mahdollistaen. Suunnitteilla on nuorille kuntoutujille jaksoja kesäksi, jolloin kuntoutuksen ja vapaa-ajan ohjelmien sisältöjä voidaan suunnitella nuorten toiveiden mukaan. Tilaisuudessa keskusteltiin myös nuorten päivittäisessä käytössä olevien laitteiden hyödyntämisestä sekä siitä, miten musiikkia, videoita ja valokuvia voidaan käyttää monipuolisesti kuntoutuksen menetelminä. Uudenlaiset toiminnalliset menetelmät herättivät nuorten kiinnostuksen. ipadien, älypuhelimien ja pelikonsolien monipuolinen käyttö kuntoutuksen yhtenä osana on useille asiakkaille motivoiva tapa harjoittaa eri valmiuksia ja taitoja. Tai yhtälailla ne ovat toimiva apuväline esimerkiksi muistin ongelmien kanssa arjessa kamppailevalle aivovamman saaneelle asiakkaalle, kertoo Lantto. Oululaisille kuntoutusjaksoja päiväkuntoutuksena Kuntoutusjaksoja tarjotaan asiakkaiden toiveiden mukaan sekä avoettä laitosmuotoisena. Avokuntoutuksessa kuntoutujat voivat osallistua Caritas-Kodissa järjestettävään päivittäiseen kuntoutusohjelmaan jakson ajan kotona asuen. Palvelumuoto sopii erityisesti Oulussa perheensä kanssa asuville, aktiivisesti harrastaville tai vaikka lemmikin omistajille. Kuntoutujan valitessa laitosmuotoisena toteutettavan jakson, kuntoutujat majoittuvat tilavissa kahden hengen huoneistoissa, joissa molemmille kuntoutujille on omat huoneet sekä yhteinen keittiö, wc- ja pesutila ja parveke. Kuntoutustiloina toimivat talon uudistettu kuntosali, terapia-allas, monitoimitila sekä viihtyisät fysio- ja toimintaterapiatilat. Muualta päin Suomea tuleville Oulu tarjoaa isona kaupunkina paljon uusia kokemuksia ja mahdollisuuksia harrastamiseen kuntoutusjakson aikana. Iltaisin on vapaata aikaa, jolloin voi käydä vaikka elokuvissa, jääkiekkopeleissä, ostoksilla tai kesäisellä torilla. Kun kuntoutusjaksolla on muita samanikäisiä voi vapaa-aikaa viettää kaveriporukassa. Ja mikseipä kuntoutusjaksosta voisi tehdä perinnettä ja tulla Ouluun Caritakseen vaikka joka vuosi, vinkkaa Lantto. Uudenlaista kuntoutusta nuoria kuunnellen Caritas Kuntoutus on aloittanut Kelan palveluntuottajana vaikeavammaisten aikuisten moniammatillisessa kuntoutuksessa, josta käytettiin aiemmin termiä laitoskuntoutus. Uutta palvelua on kehitetty yhteistyössä nuorten vaikeavammaisten aikuisten kanssa. iemmin laitoskuntoutuksena A tunnettu vaikeavammaisten aikuisten moniammatillinen kuntoutus on tuorein lisä Caritaksen palveluvalikoimaan. Caritas Kuntoutus on tarjonnut jo usean vuoden ajan toiminta- ja fysioterapiaa oululaisille asiakkaille. Valta-osa Caritaksen avoterapia-asiakkaista on työikäisiä, mutta joukossa on myös paljon vaikeavammaisia nuoria. Avoterapioiden lisäksi vaikeavammaiset nuoret asiakkaat ovat oikeutettuja Kelan yksilöllisiin kuntoutusjaksoihin, mutta suuri osa nuorista ei ole edes hakenut avoterapioita täydentäviä yksilöllisiä kuntoutusjaksoja. Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esiin sekä tietämättömyyttä että tyytymättömyyttä saatujen kuntoutusjaksojen sisältöihin. Sinänsä mukavat kuntoutusjaksot ovat jääneet arjesta irrallisiksi laitosjaksoiksi, jolloin kuntoutuksesta saadut hyödyt eivät ole olleet niin merkittäviä nuoren elämässä. Osa nuorista oli jäänyt kaipaamaan paremmin heille suunnattuja sisältöjä ja menetelmiä kuntoutukseen sekä mahdollisuuksia vertaistuen kokemiseen, kertoo toimintaterapeutti Annika Lantto. Arkikäytössä olevat laitteet hyötykäyttöön Kuntoutusta rahoittava Kela ohjeistaa kohdentamaan kuntoutusjaksojen tavoitteita ja sisältöjä vahvemmin kuntoutujien omaa osallisuutta lisääviksi sekä arjenhallintaa vahvistaviksi. Caritaksessa asiakkaiden toiveita on jo kuunneltu tarkkaan, ja moniammatillinen työryhmä on lähtenyt suunnittelemaan uutta palvelua asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden ehdoilla. Nuorille vaikeavammaisille järjestettiin tilaisuus, jossa heillä oli mahdolisuus tuoda esiin toiveitaan ja ideoitaan sekä kysymyksiään kuntoutusjaksoihin liittyen. Kuntoutusjaksojen kesto ja nivoutuminen nuorten YKSILÖLLINEN MONIAMMATILLINEN KUNTOUTUS (ent. laitoskuntoutus) l Kelan rahoittamaa vaikeavammaisten aikuisten lääkinnällistä kuntoutusta. Palvelua haetaan Kelalta. Vaatii lääkärin laatiman kuntoutussuunnitelman. l Henkilöille, joilla on sairaus tai vamma, joka haittaa liikunta- tai toimintakykyä ja josta aiheutuu kuntoutuksen tarve. Sairaus tai vamma voi olla etenevä, paraneva tai pysyvä (mm. aivoverenkiertohäiriö, MS, ALS, Parkinson, lihassairaudet, CP-vamma, selkäydin- tai aivovammat). l Jakson kesto on yleensä 21 vrk. l Caritaksen moniammatillinen työryhmä: fysioja toimintaterapeutit, sairaanhoitaja, kuntoutuksenohjaaja, erikoislääkäri. Tarvittaessa muita erityistyöntekijöitä. l Palvelu käynnistyy keväällä LUE LISÄÄ:

9 1. Pääsin Caritakselle töihin vuonna 2002, kun ensimmäinen vanhusten palvelukoti Kairos-Koti avattiin Oulun Kaukovainiolle. Kun Willa Lupiini avattiin vuonna 2008, halusin vaihtelun vuoksi siirtyä tänne Kempeleeseen. Täällä olenkin hyvin viihtynyt. Työhöni kuuluvat asukkaiden perushoitoon ja huolenpitoon liittyvät tehtävät, sillä asukkaamme tarvitsevat apua ja ohjausta kaikissa päivittäisissä toimissa. Vastuutehtäviäni ovat palvelukodin ohjatun viriketoiminnan ja ulkoilun järjestäminen. Lisäksi olen Caritaksen laatutyöryhmässä. Pitkään muistisairaiden kanssa työskenteleminen on tuonut kokemusta ja varmuutta omaan hoitajantyöhön. Pyrin aina ajattelemaan 1. Huhtikuussa tulee viisi vuotta täyteen. 1. Olemme jakaneet kuntoutustiimissä osaamisen mukaan vastuualueita ja minulla ne ovat lasten toimintaterapia, asumisvalmennus ja aivoverenkiertohäiriökuntoutujat. Suoritin Bobath-peruskurssin työn ohessa ja vahvistin sillä neurologisen kuntoutuksen osaamista. Työni on enimmäkseen avopuolen terapiaa, pääasiassa asiakkaan kotona tapahtuvaa. Meillä on iso kuntoututiimi ja työyhteisössämme on laaja-alaista osaamista, jota voimme hyödyntää joustavasti asiakkaidemme hyväksi. Vuonna 2003 tulin taloon vastavalmistuneena lähihoitajana ensin tekemään keikkatyötä ja sitten äitiyslomasijaiseksi. Melko monta yksikköä on tullut tutuksi talossa oloni aikana, mutta se KYSYMYKSIÄ CARITASLAISILLE 1. Kuinka kauan olet ollut caritaslainen? Miten kuvailisit työtäsi ja millainen on tapasi työskennellä? 3. Mitä tuumit Caritaksesta työyhteisönä? asioita asiakkaan näkökulmasta ja parasta työssäni onkin, kun asukkaasta näkee, että hän on tyytyväinen ja levollinen. Asukkaisiin kiintyy, koska useat heistä asuvat täällä vuosien ajan. 3. Ensimmäiseksi tulee mieleen sana turvallinen. Vaikka nykypäivänä caritaslaisia on töissä eri puolilla Suomea, koen että olemme silti yhtä perhettä. Yhteisiin tapahtumiin ja juhliin panostetaan: on kulttuuri-iltoja, liikuntatapahtumia ja koko perheen tapahtumia. Pidän myös siitä, että työntekijöiltä kysytään mitä he toivoisivat. Meillä on hyvä tiimi ja yhteishenki. Työkavereilta saa aina tarvittaessa apua ja tukea. 3. Caritas on tapahtumien talo. Koskaan ei ole kahta samanlaista päivää. Nykyään olemme myös mahdollisuuksien talo. Erityisesti Caritas Lääkäritalon ja uuden sairaalan myötä meillä on mahdollisuus luoda uudenlaisia palvelumalleja ja kehittää uusia menetelmiä myös kuntoutukseen. Kehitämme erityisesti neurologisen ja geriatrisen kuntoutuksen palveluja. Caritaksessa uusiin asioihin suhtaudutaan avoimin mielin. Katri Niemelä Toimintaterapeutti Caritas Kuntoutuksessa on pelkästään positiivista. Lähihoitajana olen työskennellyt muistisairaiden parissa Kannelkodissa ja vammaisten parissa Celestassa. Välillä olin kotihoidossakin. Sitten opiskelin sairaanhoitajaksi ja valmistuttuani toimin Veturissa vammautuneiden parissa. Nyt olen ollut reilun vuoden palvelukoti Willa Lupiinin esimiehenä ja kevään aikana siirryn laitoskuntoutuksen sairaanhotajaksi ja laitoshoitajatiimin esimieheksi. Virpi Partanen Lähihoitaja muistisairaiden palvelukoti Caritas Willa Lupiinissa Johtava ohjaaja vastaa palvelukodin arjen sujuvuudesta ja asukkaiden hyvinvoinnista. Organisoin päivän ohjelmaa ja lähihoitajatiimin työtehtävien jakamisen niin, että jokainen asukas saa parhaan mahdollisen hoidon. Teen yhteistyötä myös asukkaiden omaisten, kuntien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Saamme itse suunnitella hyvin pitkälle talon toimintaa. Hyvän ja kokeneen tiimin kanssa on ilo tehdä töitä. Parasta ovat tyytyväiset asukkaat ja omaisilta saatu kiitos. 3. Caritas on energinen ja innovatiivinen yhteisö, jossa toiminnan arvot elävät arjessa, eivätkä ole vain sanahelinää. Työntekijöistä huolehditaan ja heidän hyvinvointiinsa panostetaan. Itse olen pitänyt koulutusmyönteisyydestä ja mahdollisuudesta siirtyä toisiin työtehtäviin talon sisällä. Hanna Tyni Johtava ohjaaja, sairaanhoitaja Caritas Willa Lupiinissa 1. Aloitin työt joulukuussa uudessa Lääkäritalossa. Olen toiminut pitkään työterveyshoitajan tehtävässä ja hain Caritakseen, koska minulla oli palo päästä tekemään jotain uudenlaista Valmistuin vuonna 2013 ja olen ollut Caritaksessa vajaan vuoden. Ensin sijaisena ja nyt vakituisena. Työhöni kuuluu kotonaan asuvien vammaisasiakkaiden avustaminen päivittäisissä toimissa, avun antaminen arjen askareisiin sekä hoidolliset työtehtävät, kuten katetroinnit, näytteidenotot ja lääkehuolto. Parasta työssäni on ihmisläheisyys, varsinkin kun työtä tehdään asiakkaan kodissa. Työ on todella monipuolista ja yksilöllistä. Hoitajana olen dynaaminen mutta kärsivällinen. Olen aika kokematon vielä ammatissani, mutta taloon tultuani olen saanut tukea ja kannustusta niin työkavereilta ja esimieheltä kuin asiakkailtakin. Meillä on hyvä tiimi, ja aina voi kysyä neuvoa ja apua. Ilkka Kumpulainen Lähihoitaja vammaisten kotipalveluissa Caritas Sonetissa Työhöni kuuluu työterveysasiakkaiden terveyden ylläpito ja sairauksien, erityisesti työperäisten oireiden, ennaltaehkäisy niin työpaikkakäynneillä kuin henkilökohtaisella vastaanotolla Caritas Lääkäritalossa. Työtä tehdään asiakasyritysten kanssa tiiviissä yhteistyössä, ja parasta siinä on, että saa olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. On ollut ilo huomata, että etukäteen saamani myönteinen mielikuva Caritaksesta on ollut oikea. Täällä huokuu lämminhenkisyys ja yhteisöllisyys, ja arvomaailma on yhdenmukainen omien arvojeni kanssa. Erityisesti yhteisöllisyyden huomaa Caritas-Kodin puolella tavasta, jolla siellä kohdataan Olen ollut talossa vuodesta Näin tuolloin lehdessä jutun Caritas-Kodin ravintolasta ja päätin, että tuonne haen työharjoitteluun. Harjoittelun jälkeen tein ensin viikonlopputöitä ja lomituksia, kunnes sain vakituisen työpaikan. Meitä on kaksi kassatarjoilijaa salin puolella. Työhömme kuuluu asiakaspalvelu Tulin taloon jo 12 vuotta sitten. Olin tuolloin siivoustiimin kolmas jäsen ja nyt meitä on jo 17. Tällä hetkellä vastuulleni kuuluvat pyykkihuollon palvelut. Talon omassa pesulassa hoidamme yksityisasiakkaidemme pyykkien pesut, silitykset ja mankeloinnit sekä eri palveluyksiköiden pyykkihuoltoa. Teen myös kotisiivouskäyntejä. Pidän työssäni siitä, että saan aikaan näkyvää puhtautta ja siisteyttä. Ja siitä, kun asiakkaani on tyytyväinen ja antaa positiivista palautetta. vanhuksia ja liikuntarajoitteisia, kuinka hyvin heidät huomioidaan ja miten kaikkia tervehditään. Susanna Mikkola Työterveyshoitaja Caritas Lääkäritalossa sekä monenlaisia muita tehtäviä. Itselleni erityisen mieluisaa on salin somistaminen vuodenaikojen ja erilaisten teematapahtumien mukaan sekä juhlien kattaukset. Pidän eri-ikäisten asiakkaiden henkilökohtaisesta palvelusta. Meillä käy niin talon asukkaita kuin työntekijöitä, vierailijoita ja muita ohikulkijoita. Monelle asukkaalle ravintolassa käynti on päivän kohokohta, ja haluamme tarjota yhteisöllisen paikan kohdata ja tavata ihmisiä. Autamme myös liikuntarajoitteisia asiakkaita lounaslinjastolla ja pöytiin siirtymisessä. 3. Hyvä yhteishenki on parasta. Olen ylpeä caritaslainen. Yhteisöömme mahtuu erilaisia ihmisiä ja arvot ovat kohdillaan. 3. Anneli Heikkinen Kassatarjoilija Ravintola Caritaksessa Työ on monipuolista ja joka päivä on jotain erilaista. Täällä tunnen olevani tärkeä ja koen, että työtäni arvostetaan. Näin on ollut ihan alusta saakka. Kaikki ovat ystävällisiä ja auttavat toisiaan. Työtä on riittänyt hyvin ja uskon, että sitä riittää myös tulevaisuudessa. Caritas on ollut turvallinen työnantaja. Sanna Kemppainen Laitoshuoltaja Caritaksen siivouspalvelutiimissä

10 Nyt voin tehdä mitä haluan! 27-vuotiaan Annika Brusilan kuntoutuminen kivusta huutavasta, kolmen ihmisen autettavasta vuodepotilaasta omassa kodissaan itsenäisesti asuvaksi aktiiviseksi naiseksi on tarina, joka kannattaa lukea. 18 Kahdesta aivokasvainleikkauksesta kuntoutuva Annika Brusila saapui joulukuussa 2013 Caritaksen asumisvalmennukseen. 27-vuotias Annika kärsi tuolloin äärimmäisistä kivuista, joiden takia liikkuminen ja sitä myötä kaikki muukin toiminta oli käytännössä mahdotonta. Hän tarvitsi esimerkiksi sängystä nousemiseen kolmen ihmisen ja potilasnosturin apua. Vuosi ja kaksi kuukautta myöhemmin, tammikuun lopussa 2015, Annika muutti takaisin omaan kotiinsa, jossa hän asuu yhdessä avomiehensä kanssa. Annika liikkuu itsenäisesti kävelytuella ja pyörätuolilla, kävelee portaita ylös ja alas, nousee omin avuin vuoteesta ja hoitaa kodinaskareet tuosta vaan. Miten tämä on mahdollista? Jalkojen yliherkkyys suurin haaste Vuonna 2012 löydetyn aivokasvaimen ja sen poistamiseksi tehtyjen leikkausten jälkeen Annika Brusilan kuntoutumisen suurin haaste oli alaraajojen yliherkkyys. Sen takia kaikki kosketukset, liikkuminen, pukeutuminen ja suihkussa käyntikin olivat hänelle erittäin kivuliaita. Toiminta oli käytännössä mahdotonta ja Annika tarvitsi tuon vaivan takia tosi paljon apua, kertoo Brusilan asumisvalmennuksessa ja kuntoutumisprosessissa Caritaksessa alusta asti mukana ollut toimintaterapeutti Katri Niemelä. Pikkuhiljaa, siedätyshoidon ja Annikan loputtoman tahdonvoiman ansiosta kivut alkoivat hellittää. Aluksi en uskaltanut lähteä täältä asunnosta yhtään mihinkään, kun varoin jalkojani ja pelkäsin, että kaadun pyörätuolilla. Noin puolen vuoden hoidon jälkeen uskalsin tehdä vierailulle tulleelle poikaystävälleni yllätyksen ja menin häntä alakertaan hissillä vastaan. Se oli tosi iso asia minulle, Annika kertoo. Kipujen keskellä Annika harjoitteli Caritaksen asumisvalmennuksessa sinnikkäästi arjen taitoja. Kolmen kuukauden valmennuksen jälkeen Annika muutti Caritaksen palveluasuntoon ja kuntoutusta jatkettiin yhdessä caritaslaisten kanssa. Kaksi toimintaterapeuttia ja fysioterapeutti ovat kulkeneet koko matkan Annikan kanssa, ja asumisvalmennuksen alussa myös sairaanhoitajan palveluilla oli iso rooli kuntoutumisessa. Kun tulin tänne, olin kahden tai kolmen henkilön avustettava ja ensimmäisenä opettelin käymään suihkussa. Nyt viimeisillä fysioterapiakerroilla pystyin kävelemään portaat ylös ja alas ilman terapeutin apua, Annika kiteyttää edistymisensä Caritaksessa. Olen kuntoutunut ja kovasti. Nyt voin tehdä mitä haluan ihan itse! Tahdonlujuus, lähipiiri ja caritaslaiset sen tekivät Tammikuun lopussa Annika Brusila sai palkinnon sinnikkyydestään, kun hän pääsi muuttamaan takaisin omaan kotiinsa. Kuntoutuminen on ollut tosi vaativa kokemus, mutta minulla on kova tahdonlujuus ja motivaatiota on löytynyt, kun olen tiennyt, että pääsen asumaan kotiin kunhan saan itseni kuntoon, hän sanoo. Tällaisen matkan kulkemiseen tarvitaan luonnollisesti asiakkaalta vahvaa motivaatiota, mutta todella isossa roolissa on myös lähiverkosto, kuten Annikalla oma avomies ja perhe sekä muu hoitotiimi. Kun kaikki tietävät päätavoitteen ja tekevät täysillä töitä sen eteen, niin silloin tavoitteeseen myös päästään, lisää toimintaterapeutti Katri Niemelä. Kyllä, perheeni ja avomieheni ovat olleet suuri apu minulle. Ja täällä Caritaksessa kanssani työskennellyt tiimi on aivan mahtava. Vaikka tärkeintä onkin ollut, että olen itse päättänyt kuntouttaa itseni, caritaslaisten ansiosta olen pystynyt tähän, Annika jatkaa. Kotiin muuton jälkeenkin Annikan kuntoutus totta kai jatkuu. Ohjelmassa on muun muassa laitoskuntoutusjakso, jolloin Annika aikoo palata Caritakseen. Haluan ehdottomasti laitoskuntoutukseen tähän taloon, hän sanoo. Annikan tavoitteet kuntoutumiseen ovat edelleen korkealla ja niiden ansiosta motivaatio varmasti säilyy. Tavoitteenani on päästä samaan kuntoon missä olin ennen aivokasvainta ja leikkauksia. Jossain vaiheessa haluaisin olla siinä kunnossa, että voisin saada lapsia ja perustaa perheen. Se on iso haave, hän sanoo. Kohtalotovereilleen Annikalla on vahva viesti: Haluan kertoa kaikille, että tällaisesta aivokasvaimesta ja muistakin sairauksista voi kuntoutua, kunhan vain jatkaa elämää eikä anna sen taudin viedä voittoa. Aina on toivoa ja aina löytyy tie eteenpäin. LISÄÄ ASUMISVALMENNUKSESTA 19

11 ASUMISVALMENNUS Caritas tarjoaa asumisvalmennusta vammautuneille, vaikeasta sairaudesta kärsiville ja vammaisille henkilöille. Valmennuksen tarkoituksen on vahvistaa asiakkaan edellytyksiä viettää mahdollisimman itsenäistä elämää omassa kodissaan. Asumisvalmennus kestää yleensä kolme kuukautta. Caritas voi tarjota asunnon valmennuksen ajaksi tai sitten asiakas voi harjoitella arjen taitoja ohjatusti ja tuetusti omassa kodissaan. Valmennuksen pohjaksi kartoitetaan asiakkaan toimintakyky yhdessä asiakkaan, hänen lähipiirinsä ja Caritaksen hoito- ja kuntoutustiimin kanssa. Kun valmennus alkaa, arvioidaan käytännön asumistaidot. Siinä kartoitetaan itsestä huolehtimisen taidot, kodinhoitotaidot, ruuanlaittotaidot ja asiointitaitoja. Sitten määritetään yhdessä asiakkaan kanssa valmennuksen tavoitteet ja valitaan ne osa-alueet, jotka asiakas haluaa ensimmäisenä oppia. Näitä tavoitteita lähdetään sitten työstämään asumisvalmennuksessa ja mukaan liitetään aina myös tarvittavat terapiat, Caritaksen toimintaterapeutti Katri Niemelä kertoo. Tässä talossa edellä mainittu on helppo toteuttaa, kun kaikki palvelut saadaan saman katon alta. Tavoitteet nivoutuvat sujuvasti yhteen ja yhteistyömme toimii, hän jatkaa. Noin puolessa välissä asumisvalmennusta pidetään yhteispalaveri, jossa katsotaan miten tavoitteita on saavutettu ja asetetaan uudet tavoitteet jatkoa varten. Valmennuksen loppuvaiheissa aletaan suunnata katseita kotiinmuuttoon ja katsotaan vaatiiko oma asunto muutostöitä sekä järjestellään mahdollisia avustuspalveluita ja terapian jatkoa. Valmennusjakson päättyessä arvioidaan ovatko tavoitteet täyttyneet ja määritellään jatkotoimenpiteet sekä jatkotavoitteet itsenäisen asumisen taipaleelle. Caritaksen asumisvalmennukseen voi hakeutua kotikunnan sosiaalitoimiston tai vakuutusyhtiön maksusitoumuksella. LISÄTIETOJA: CARITAS LÄÄKÄRITALON ASIANTUNTIJAT Maija Aittola Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Liisa Cajan-Suokas Yleislääkäri Susanna Halonen Sisätautien ja reumasairauksien erikoislääkäri Nina Hautala Silmätautien erikoislääkäri Samppa Harmainen Ortopedian erikoislääkäri Olli Heinonen Yleislääkäri, työterveyslääkäri (erikoistuva) Matti Heiskari Neurokirurgian ja yleiskirurgian erikoislääkäri Kati Immonen Ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Maija-Kaisa Itkonen Yleislääkäri, työterveyslääkäri (erikoistuva) Eila Jaakola Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Taina Junttila Yleislääketieteen erikoislääkäri Hanna Keränen Yleislääkäri, työterveyslääkäri (erikoistuva) Aila Kristo Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Marjo Kujala Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri Kristiina Lampela Työterveyspsykologi Ahto Lepoluoto Työterveyshuollon erikoislääkäri, ilmailulääkäri (Ame-2), merimieslääkäri Juhana Leppilahti Ortopedian erikoislääkäri Olavi Lukkarinen Urologian erikoislääkäri Jarmo Lumme Kardiologian erikoislääkäri Heikki Luukinen Yleislääketieteen dosentti Eeva Löfgren Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Virpi Moilanen Neurologian erikoislääkäri Saija Mustonen Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Mikko Naarala Psykiatrian erikoislääkäri Antti Ojalehto Yleislääkäri Leila Pajunen Yleislääkäri, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Harri Pakarinen Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomo Pienimäki Fysiatrian erikoislääkäri Markku Pirinen Terveyden- ja tyoterveyshuollon erikoislääkäri Ari-Pekka Puhto Ortopedian erikoislääkäri Ville Puukka Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Lauri Pynnönen Yleislääkäri Päivi Rummukainen Työterveyspsykologi Sakari Räisänen Yleislääkäri Kaisa-Leena Takkinen Yleislääkäri Anne Talvensaari-Mattila Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri (gynekologi) Aki Vainionpää Fysiatrian erikoislääkäri AJANVARAUS: Muistisairaudella tarkoitetaan sairautta, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita, kuten kielellisiä toimintoja, näönvaraista hahmottamista ja toiminnanohjausta. Etenevät muistisairaudet johtavat useimmiten muistin ja tiedonkäsittelyn dementia-asteiseen heikentymiseen. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkierronhäiriöt, Lewyn kappale -tauti sekä Parkinsonin taudin muistisairaus ja otsa-ohimolohkorappeumat. Muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmia voi liittyä myös muihin kuin eteneviin muistisairauksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi masennus, kilpirauhasen toimintahäiriöt ja uupumus. Yksittäisellä tiedonkäsittelyn osa-alueella koetut muistioireet tai -ongelmat, esimerkiksi nimien unohtelu, eivät aina johda etenevään muistisairauteen. Etenkään, jos ne eivät vaikuta arjen toimiin. CARITAS MUISTIARVIO - muististaan huolestuneelle Muistisairauden varhainen tunnistaminen on tärkeää, koska ajoissa aloitetulla hoidolla voidaan parhaimmillaan merkittävästi parantaa arjesta selviytymistä ja hidastaa taudin etenemistä. Caritas Muistiarvio sisältää neurologin tutkimuksen, sairaanhoitajan tutkimukset, kuten muistitestit sekä tarvittavat laboratoriotutkimukset. Muistiarvion jälkeen asiakas saa suosituksen tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Paketin hinta 189 euroa Lääkäri vastaa 5 KYSYMYSTÄ MUISTISTA Milloin on syytä huolestua muistiongelmista? Jos muistihäiriöt tai esimerkiksi sanojen löytämisen vaikeus, sekavuus, havainnoinnin vaikeudet tai käyttäytymisen epätarkoituksenmukaisuus ovat jatkuvia ja haittaavat arjessa toimimista. Voiko muistisairautta parantaa? Eteneviin muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Etenevää muistisairautta sairastavan oireita voidaan usein lievittää oireenmukaisella lääkehoidolla. Ovatko muistisairaudet perinnöllisiä? Suurimmassa osassa muistisairauksia perinnöllisyyttä ei voida osoittaa. Osa otsa-ohimolohkorappeumista selittyy geneettisillä tekijöillä. On myös todettu, että varhain alkavan Alzheimerin taudin taustalla voi olla perinnöllisiä syitä. Geenitutkimuksia ei käytetä rutiininomaisesti diagnostiikassa. Miksi lääkäri tekee MMSE-testin ja pyytää piirtämään kellotaulun? MMSE-testi eli Mini-Mental State Examination on älyllistä muistia ja tiedonkäsittelyä mittaava lyhyt CARITAS MUISTIKONTROLLI - etenevää muistisairautta sairastavalle Muistikontrolleja suositellaan tehtävän säännöllisesti vuoden välein, jotta sairauden kulkua voidaan seurata. Muistikontrolli sisältää neurologin arvion asiakkaan tilanteesta ja lääkityksestä sekä sairaanhoitajan vastaanoton ja muistitestikontrollin. Ensimmäiseen kontrolliin on hyvä ottaa mukaan aikaisemmat sairaskertomukset. Paketin hinta 120 euroa Ajanvaraus numerosta validoitu testi, joka on tarkoitettu muistisairauden tunnistamiseen ja seurantaan. Kellopiirros on hyvin herkkä osoittamaan älyllisen toimintakyvyn heikkenemisen etenevissä muistisairauksissa. Miten työstressi vaikuttaa muistiin? Työstressi ja kuormittuneisuus voivat vaikuttaa muistiin. Tutkimuksissa on todettu, että muistipoliklinikalle ohjautuneista työikäisistä muistiongelmaisista kahdella kolmasosalla muistipulman taustalla vaikutti olevan työuupumus usein yhdessä masennuksen ja univaikeuksien sekä alkoholin käytön kanssa. Mikäli huoli muistista tai muista tiedonkäsittelynongelmista herää, ovat tutkimukset tarpeen. Näin varmistetaan oikea diagnoosi ja mahdollinen hoito voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti. Kysymyksiin vastasi neurologian erikoislääkäri Virpi Moilanen Caritas Lääkäritalosta

12 Ystävyydellä ei ole ikärajoja CARITAS RISTIKKO Einstein-kerholaiset Aija Ahi (vas.) ja Sirkka-Liisa Klemetti virkistävät muistiaan korvannipukoita hieromalla. Pentti Vesastolla on vastaus jo valmiina. Päivittäin kokoontuva aulaparlamentti. Kahvihetki naapurissa. 5. kerroksen korttirinki. Miesten oma kuntopiiri. Siinä muutama ystävyyden, toveruuden ja yhteishengen ilmenemismuoto Caritas-Kodissa, jossa kenenkään ei tarvitse olla yksin jos ei halua. Maikki Kiviharju-Wiebenga vetää vapaaehtoisena Caritas-Kodissa kokoontuvaa Einstein-kerhoa. Tietovisailu kerää joka tiistai tusinan verran Caritas-kylän asukkaita hieromaan aivonystyröitään ja viljelemään huumorinkukkaa. Iäkkäällä Einstein-porukalla on ihailtava yhteishenki, joka näkyy paitsi toisten kannustuksena myös hyväntahtoisena naljailuna. Jokainen on tullut tänne yksitellen ja pikkuhiljaa meistä on tullut ryhmä, joka hakeutuu toistensa seuraan muuallakin, Kiviharju-Wiebenga kertoo. Vapaaehtoisten vetämät tapahtumat, kerhot ja muu toiminta Caritaksessa tarjoavat asukkaille mahdollisuuden lujienkin ystävyyssuhteiden luontiin, samalla yksinäisyyttä torjuen. Toki ystävyyssuhteita syntyy ihan tavallisessa arjessakin, ihmisten kanssa rupatellessa. ystäväksi, jos vain vähän juttelee toisten kanssa, Caritas-kylässä asuva Sirkka Nevalainen toteaa. On hyvinkin tärkeää tavata ihmisiä. Minustakin on kauhean hauskaa esimerkiksi sanailla tuon Sirkan kanssa, kun se panee aina niin kovasti vastaan kaikissa asioissa, Nevalaisen visailukaveri Pentti Vesasto murahtaa perään ja taas koko Einstein-porukkaa naurattaa. Hyväntahtoista huolenpitoa Caritas-Säätiön johtaja Heikki Keränen kirjoittaa tämän lehden pääkirjoituksessa, että yksinäisyys tappaa. Caritaksessa kenenkään ei tarvitse olla yksin, ellei hän niin halua. Yhteisöllisyys näkyy paitsi vapaa-ehtoisten vetämissä tapahtumissa myös perusarjessa. Asukkaat käyvät taajaan toistensa luona kahvilla tai istuvat yhdessä ruokailemassa Caritaksen ravintolassa. Päivittäin kokoontuu myös erilaisia itsestään syntyneitä porukoita, kuten Caritas-Kodin pääoven viereen muodostunut aulaparlamentti tai talon 5. kerrokseen joka ilta kokoontuva korttirinki. Yhdessä isommissa tai pienemmissä porukoissa käydään myös talon ulkopuolella, esimerkiksi teatterissa, konserteissa tai ulkoilemassa. Täällä on hyvin paljon erilaisia ryhmiä, jotka näyttävät pysyvän samana. Ja jos joku on poissa, heti otetaan selvää missä toinen on, Timo Urponen kertoo. Kyse on huolenpidosta, ei missään nimessä ns. kyttäämisestä. Kun ollaan tutustuttu, toisesta välitetään. Osansa on myös ikätoveruudella. Olen asunut yli 40 vuotta omakotitalossa ja sanonut aina, että en lähde kivitaloon, kun siellä ei sanota toisille päivää. Mutta kun täällä asuu vanhempia ihmisiä, niin kaikki sanovat päivää ja porisevat ystävällisesti, yli 10 vuotta Caritas-Kodissa asunut Eero Koivunen sanoo. Minullakaan ei oikeastaan ollut ikätovereita ystävinä ennen kuin tulin tänne Caritakseen. Mutta täällä on jos kuinka monta sellaista ihmistä, jotka oikein ystäväksi koen, Marja Leena Otsamo summaa keskustelun. Nimi: Osoite: Ristikon ratkaisseiden ja palauttaneiden kesken arvotaan kaksi lounaslahjakorttia kahdelle Ravintola Caritakseen (arvo 16,20 e). Muutto Hailuodosta omakotitalosta tänne oli hirveän iso muutos elämässäni ja sellaisessa tilanteessa yksi- Palauta valmis ristikko kirjekuoressa maaliskuun 2015 loppuun mennessä osoitteeseen: Caritas, Kapellimestarinkatu 2, Oulu. näisyys on aika hirveätä. Täällä on Puh: Kuoreen merkintä Ristikko. onneksi niin iso joukko ihmisiä, että jokaiselle löytyy varmasti joku valittu 22 S-posti: 23

13 yleis- ja erikoislääkärin vastaanotto sairaanhoitajan vastaanotto kotilääkäri röntgen laboratorio fysioterapia työterveys sairaala Influenssaa Intiössä, helpotusta Taka-Lyötystä. OULULAISTEN OMA LÄÄKÄRITALO Kapellimestarinkatu 2 AJANVARAUS: Leikkaa talteen! 10euron alennus Caritas Lääkäritalon palveluista. Voimassa asti. Ei voi yhdistää jo alennettuihin palvelupaketteihin (60+ Terveystarkastus, Muistiarvio, Muistikontrolli). Kuponki esitetään maksun yhteydessä asiakaspalvelupisteessä. ETUKUPONKI

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

17.4.2014 www.caritaslaiset.fi

17.4.2014 www.caritaslaiset.fi Tekesin Sote & Huippuosaajat -kiertue Tampere 16.4.2014 Tuija Holttinen Caritas Yhteisö Muodostuu Caritas-Säätiöstä, sen täysin omistamasta Caritas Palvelut Oy:stä sekä sen valtaosin omistamasta Caritas

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT B) OMAISEN/ YHTEYSHENKILÖN TIEDOT. Etunimet.

PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT B) OMAISEN/ YHTEYSHENKILÖN TIEDOT. Etunimet. PALVELU- JA ASUNTOHAKEMUS/ MATRIITI Hakemus on saapunut: 1(6) Caritas täyttää A) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelin Osoite Postinumero ja toimipaikka Sukunimi Etunimet Henkilötunnus

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m²

yksiöt (1h+tk+kh) 40-41,5 m² 16,12 /m² kaksiot (2h+k+kh) 50-67 m² 15,27 /m² kolmiot (3h+k+kh) 69-74 m² 14,96 /m² CARITAS-KODIN PALVELUASUNTOJEN HAKEMINEN Caritas-Kodin palveluasuntoja vuokraa Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä. Caritas hoitaa asukasvalinnan sekä tuottaa asukkaiden palvelut. Palveluasunnot ovat tarkoitettu

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2016 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista

Palveluasuminen. Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Palveluasuminen Turvallista, tasa-arvoista ja yksilön tarpeet huomioivaa kodikasta asumista Setlementti Ukonhattu ry Ukonhattu on perustettu vuonna 1995 ja se toimii yhtenä Suomen Setlementtiliiton jäsenyhdistyksenä.

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea

Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Tarjoamme terveys-, työterveys-, sairaanhoito- ja diagnostiikkapalveluja lähes 150 toimipaikassa eri puolilla Suomea Terveystalo Kemijärvi Sairaala Lapponiassa, Sairaalakatu 9, 98100 Kemijärvi Avoinna:

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Hyvällä mielellä kotona. Päiväkummun Kotihoito

Hyvällä mielellä kotona. Päiväkummun Kotihoito Hyvällä mielellä kotona Päiväkummun Kotihoito Päiväkummun Kotihoito Tarjoamme pääkaupunkiseudun koteihin lyhyt- ja pitkäaikaisia palveluja ikääntyneille, pitkäaikaissairaille, omaishoitajille, vammautuneille,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

7.5.2014 www.caritaslaiset.fi

7.5.2014 www.caritaslaiset.fi Tekesin Sote & Huippuostajat -kiertue Lappeenranta 6.5.2014 Caritas Yhteisö Muodostuu Caritas-Säätiöstä, sen täysin omistamasta Caritas Palvelut Oy:stä sekä sen valtaosin omistamasta Caritas Lääkärit Oy:stä

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011

Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 Asiakaskysely kotona asuville kehitysvammaisille 2011 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli ( ) Mies ( ) Nainen 2. Ikä ( ) Alle 12 v. ( ) 12-17 v. ( ) 18-24 v. ( ) 25-34 v. ( ) 35-44 v. ( ) 45-54 v. ( ) 55-64 v. (

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot