MAAKUNTAKAAVAN TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN Pohjois-Pohjanmaalla

Transkriptio

1 MK-TOTSE TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN Pohjois-Pohjanmaalla 2006

2 Kannen kuva: Kalajoen keskustaa. Suomen Ilmakuva Oy. Takakannen kuva: Kevätpälvi Pyykösjärven rannalla. A. Röpelinen Julkaisu A:40 ISBN ISSN

3 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Pohjois-Pohjanmaalla OULU 2006

4 Sisällys ALKUSANAT...5 TIIVISTELMÄ JOHDANTO Hankkeen tarkoitus ja toteutus Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnöistä Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Haastattelu Kysely Maakuntakaavan toteuttaminen ja ohjelmahankkeet Maakuntakaavan toteuttaminen ja viranomaistyöskentely TOTEUTUMISEN SEURANTA Maakunnallinen kaavoituskatsaus Seurannan tietoaineistot Seurannan toteuttaminen TOIMENPIDESUOSITUKSET...54 LÄHTEET...56 LIITTEET Haastattelun kysymyskaavake Kyselyn kysymyskaavake

5 5 MK-TOTSE Alkusanat Maakuntakaava on tuore kuntien, seutukuntien ja koko maakunnan kehittämisen työväline. Sen tavoitteena on luoda ihmisille viihtyisyyttä, alueille elinvoimaa ja koko maakunnalle kilpailukykyä alueidenkäytön suunnittelun avulla. Sillä nostetaan esille maakunnan monimuotoisen luonnon tarjoamat ja muut kehittämismahdollisuudet ja ennakoidaan mahdollisia ristiriitatilanteita, joille haetaan ratkaisuja. Alueiden voimavarojen luova käyttö on osa menestyvän maakunnan kehittämistä. Jotta maakuntakaava olisi todellinen kehittämisen väline, tarvitsevat kaikki toimijat kunnista ja konsulteista valtion tasolle saakka tukea sen mahdollisuuksien näkemisessä. Täyttääkseen tehtävänsä, jota varten maakuntakaava on vuosien osallistamis- ja yhteistyöprosessissa laadittu, tulee sille löytää yhteiset toteuttamis- ja tulkintaperiaatteet. Yhteinen ymmärrys edesauttaa myös kaavan toteuttamiseen sitoutumista. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava valmistui kesäkuussa 2003 ja ympäristöministeriö vahvisti sen helmikuussa 2005, joten kunnille ja sen käytännön työssään kohtaaville oli tämän hankkeen alkuun mennessä kertynyt jonkin verran soveltamiskokemusta. Kysymyksiä oli herännyt varsinkin uudentyyppisistä merkinnöistä. Oli siis aika ryhtyä tarkastelemaan, miten maakunnan liitto kaavan laatijana ja ympäristöministeriö ohjeistajana ja vahvistajana voivat edistää maakuntakaavan toteuttamista. Ministeriö pyysi maakuntien liitoilta tarjouksia aiheeseen pureutuvista hankkeista; projektit alkoivat Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Toinen syy Pohjois-Pohjanmaan liiton, ympäristöministeriön ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeen käynnistämiselle oli pohtia, minkälainen maakuntakaavan seuranta parhaiten palvelisi maakunnan suunnittelua ja kehittämistä. Tarkasteltaviksi valittiin kehittämisperiaatemerkinnät, joiden hyödyntämistä ilmentäviä indikaattoreita on kuvattu raportin liitetaulukossa. Raportin laatimisesta on vastannut projektipäällikkö Anja Röpelinen, jota ovat asiantuntijoina avustaneet muut Pohjois-Pohjanmaan liiton työntekijät ja hankkeen ohjausryhmä. Valtakunnallinen pilottihanke MK-TOTSE, Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen ja seurannan kehittäminen pyrkii tukemaan maakuntakaavan käytäntöön soveltamisessa kaikkia alueidenkäytön suunnittelun parissa toimivia. Haastatteluissa ja kyselyssä vahvistui käsitys, että kehittämisperiaatemerkintöjen soveltaminen kiinnostaa ja että niiden mahdollisuuksien avautumiseksi tarvitaan yhteistä keskustelua. Tarkoitus on saada viriämään jatkuva vuorovaikutus alueidenkäytön suunnittelun tahojen välille ja sysätä liikkeelle prosessi, joka johtaa uusien merkintöjen ja koko maakuntakaavan luovaan hyödyntämiseen. Lämpimät kiitokset hankkeeseen osallistuneille. Oulussa elokuun 31. päivänä 2006 Tuomo Palokangas ohjausryhmän puheenjohtaja Suunnittelujohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto

6 MK-TOTSE 6 Tiivistelmä Maakuntakaava on tuore maakunnan kehittämisen työväline. Sen keskeinen tehtävä on luoda ihmisille viihtyisyyttä, alueille elinvoimaa ja maakunnalle kilpailukykyä alueidenkäytön suunnittelun avulla välittämällä myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnan suunnitteluun. MK-TOTSE, Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen ja seurannan kehittäminen -hankkeen tarkoitus on edistää maakuntakaavan mahdollisuuksien hyödyntämistä ja hahmotella sen tavoitteiden toteutumisen seurantamenetelmä. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan helmikuussa 2005, minkä jälkeen maakunnan liitto, ministeriö ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus suuntasivat huomionsa kaavan toteuttamiseen sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (jäljempänä RMA) mukaisen alueidenkäytön seurannan järjestämiseen. MK-TOTSE -hanke virisi tarpeesta tarkastella, kuinka erityisesti seutukaavaan nähden uudet, maankäytön suunnittelua muuhun kuntien kehittämiseen lähentävät kehittämisperiaatemerkinnät on otettu vastaan niillä tahoilla, jotka käytännön työssään ja päätöksenteossa soveltavat maakuntakaavaa ja siten toteuttavat sen tavoitteita maakunnan elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Tämän pilottihankkeen tarkoitus on ollut tukea maakuntakaavan soveltamisessa kaikkia alueidenkäytön suunnittelun parissa toimivia ja erityisesti viranomaisia, joita maankäyttöja rakennuslaki (jäljempänä MRL) velvoittaa työssään ja päätöksenteossaan edistämään maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamista (32 ). Etsimällä merkintöjen ja määräysten hyödyntämismahdollisuuksia on myös pyritty edistämään maakunnan ja kuntien kehittämistä maakuntakaavan tarjoamin keinoin. Tässä hankkeessa on maakuntakaavan työssään kohtaaville suunnatun haastattelun, kuntien kaavoituksesta vastaaville osoitetun kyselyn ja muun keskustelevan asiantuntijoiden vuorovaikutuksen avulla hahmotettu, miten Pohjois-Pohjanmaalla on maakuntakaavaa käytännön työssään soveltavien mielestä onnistuttu tähän mennessä edellä kuvattujen tavoitteiden esille tuomisessa. Maakuntakaavan mahdollisuuksien avaamisen ohella keskeisenä tehtävänä tässä Pohjois-Pohjanmaan liiton, ympäristöministeriön ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeessa on ollut pohtia, minkälainen seuranta palvelisi hyvän asuinympäristön luomista ja muuta maakunnan kehittämistä alueidenkäytön suunnittelun kautta ja miten liitto siitä parhaiten huolehtisi. Työn kuluessa on päädytty tässä raportissa kuvattuun taulukkoesitykseen. Siinä tarkastellaan uudentyyppisiä kehittämisperiaatemerkintöjä ja niiden tavoitteiden saavuttamisen arvioimista. Tarkastelun läpäisevinä teemoina olisivat maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (jäljempänä MRA) mainitut alueidenkäyttö, alueja yhdyskuntarakenne sekä rakennetun ympäristön ja kulttuuri- ja luonnonympäristön tila ja kehitys. Keskeisessä asemassa tiedon tuottamisessa olisivat yleiskaavaprosessit, joiden yhteydessä aiempaa tarkemmin tulisi kuvata suunnitelman sisällön suhdetta maakuntakaavaan. Myös EU:n rakennerahastojen tai muissa maakunnan kehittämistä koskevissa hankehakemuksissa hakijan tulisi arvioida, toteuttaako hanke maakuntakaavan tavoitteita. Ehdotuksen mukaan seurannan tuloksia peilattaisiin maakuntakaavaselostuksessa kuvattuihin tavoitteisiin ja niistä raportoitaisiin joka toinen tai neljäs vuosi toimitettavassa maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa. Seurantaraportin julkaisemisen yhteydessä järjestettäisiin seminaari alan toimijoille ja muille asiantuntijoille.

7 7 MK-TOTSE 1 Johdanto Kokonaismaakuntakaavana kesäkuussa 2003 valmistunut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä helmikuussa Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valituksista saatiin elokuussa MRL:n ja valtioneuvoston hyväksymien Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (jäljempänä VAT) mukaisesti maakuntakaava lähentää toisiinsa alueidenkäytön suunnittelua ja muuta alueiden kehittämistä. Keskeisenä välineenä tässä ovat kehittämisperiaatemerkinnät, jotka aluevarausmerkintöjä laajemmin antavat tilaa alueiden omille kehittämisnäkemyksille. Periaatteet kytkeytyvät luontevasti hanketoimintaan; ne voivat innostaa suunnittelemaan hankkeita ja toisaalta toimia perusteluina kehittämisrahastojen päätöksille. Maakuntakaava määrittää maakunnallista ja seudullista alueidenkäyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevat periaatteet ja sovittaa ne yhteen VAT:en kanssa. Siinä käsitellään alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuntalinjoja, turvataan maakunnan kannalta tärkeiden verkostojen toteuttaminen sekä luonnonsuojelun, kulttuuriympäristön ja virkistyksen tarpeiden huomioonottaminen. Kuntakaavoitukseen VAT välittyvät pääasiassa juuri maakuntakaavan ohjaavuuden kautta. Maakuntakaavan tehtävänä on edistää ja konkretisoida kestävää kehitystä. 1.1 Hankkeen tarkoitus ja toteutus MK-TOTSE Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen ja seurannan kehittäminen -hankkeen tarkoitus on sysätä liikkeelle prosessi, joka johtaa uudentyyppisten kehittämisperiaatemerkintöjen ja suunnittelumääräysten ja koko maakuntakaavan luovaan toteuttamiseen. Päämääränä on kannustaa alueidenkäytön suunnittelun parissa toimivia alueen kehittämiseen maakuntakaavaa käytäntöön soveltaen sekä viranomaisia maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseen suunnittelussa, toimenpiteiden toteutuksessa ja päätöksenteossa. Avaimia maakuntakaavan mahdollisuuksien hyödyntämiseen on etsitty maakuntakaavan keskeisten toteuttajatahojen kanssa. Haastatteluissa ja kyselyssä vahvistui käsitys, että erityisesti kehittämisperiaatemerkintöjen näkemiseksi voimavaraksi tarvitaan paljon yhteistä keskustelua. Tarkoitus on virittää elävä vuorovaikutus alueidenkäytön suunnitteluun osallistuvien välille ja sysätä liikkeelle prosessi, joka johtaa koko maakuntakaavan luovaan hyödyntämiseen. MRA velvoittaa maakunnan liittoa huolehtimaan maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Toinen hankkeen päätehtävä onkin ollut hahmotella maakuntakaavan seurantajärjestelmää, joka auttaisi laadukkaan elinympäristön ja maakuntakaavoituksen kehittämistä. Aihetta on lähestytty maakuntakaavaan liittyvän lähdemateriaalin ja ministeriön ohjeiden, haastatteluiden ja kyselyn sekä ohjaus- ja työryhmätyöskentelyn avulla. Tähän pilottihankkeeseen ovat osallistuneet Pohjois- Pohjanmaan liitto, ympäristöministeriö ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus. Hankkeen vuorovaikutteiseen toteutukseen on kuuluneessa haastattelussa kohdattiin kolmisen kymmentä kuntien ja seutukuntien, muiden viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja suunnittelutoimistojen edustajaa. Tavoitteena oli kuulla vaikutelmia maakuntakaavan toteuttamisesta tahoilta, joiden toimintaan kaavan oikeusvaikutukset kohdistuvat. Kysymykset ja väittämät liittyivät kaupunkikehittämisen kohdealueisiin, kaupunkimaaseutu -vuorovaikutusalueisiin, maaseudunkehittämisen kohdealueisiin sekä hanketoimintaan. Haastattelun jälkeen Pohjois-Pohjanmaan kuntien kaavoituksesta vastaaville lähetettiin kysely, jossa pyrittiin syventämään haastattelussa esille tulleita näkökohtia. Vaikka kyselyyn vastasi kunnista niukka kolmannes, ilmentänevät vastaukset laajemminkin tähänastisia kokemuksia ja suhtautumista maakuntakaavaan.

8 MK-TOTSE 8 Hallinnointi Hankkeen hallinnoinnista ja toteutuksesta on vastannut Pohjois-Pohjanmaan liitto, jossa projektipäällikkönä on toiminut arkkitehti Anja Röpelinen. Liiton lisäksi ohjausryhmässä ovat olleet edustettuina ympäristöministeriö, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus sekä kunnista Haukipudas. Ohjausryhmä: Harri Pitkäranta, ympäristöneuvos, Ympäristöministeriö Jorma Keva, ylitarkastaja, Ympäristöministeriö Eero Kaakinen, luonnonsuojelupäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Tapio Tuuttila, maankäyttöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ( ) Liisa Koski-Ahonen, maankäyttöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Antti Huttunen, arkkitehti, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Markku Uusimaa, maankäyttöinsinööri, Haukiputaan kunta Tuomo Palokangas, suunnittelujohtaja, Pohjois-Pohjanmaan liitto (pj) Olli Eskelinen, kaavoituspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Rauno Malinen, paikkatietopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Ismo Karhu, ympäristöpäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Anja Röpelinen, projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan liitto (siht.) 1.2 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnöistä Maakuntakaavan merkintätyyppejä ovat kehittämisperiaatteet, osa-alueiden erityisominaisuudet, aluevaraukset sekä viiva- ja kohdemerkinnät. Kaavan laatija voi luoda merkintöjä itsekin. Pohjois-Pohjanmaalla tällaisia maakunnan omista lähtökohdista versovia merkintöjä ovat mm. Kansainvälinen kehittämisvyöhyke Perämerenkaari, Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue, Luonnon monikäyttöalue, Turvetuotantosoiden jälkikäytön kehittämiseen soveltuva alue sekä Ekologinen yhteystarve. Alueiden erityisominaisuuksista on kuvattu mm. Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti sekä Maisemakallioalue. (YM. Helsinki Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset.) Tässä hankkeessa on tarkasteltu kehittämisperiaatteita, koska juuri ne mahdollistavat maakunnan kehittämisen alueiden käytön suunnittelun avulla. Periaatteita koskevilla merkinnöillä ja määräyksillä osoitetaan Pohjois-Pohjanmaan tavoitellun kehityksen kannalta keskeisiä alueita, joihin kohdistuu muussa suunnittelussa huomioon otettavia alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita. Kehittämis periaatemerkintöjä käytetään samanaikaisesti muiden merkintöjen kanssa. Niinpä Pohjois-Pohjanmaan suurimpien jokien varsilla sijaitseviin maaseudunkehittämisen kohdealueisiin sisältyy esimerkiksi keskusta- ja taajamatoimintojen alueita, kyliä sekä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Kehittämisperiaatemerkinnöillä on nostettu esille kohdealueiden kilpailuvaltteja, jotta ne konkretisoituisivat maankäytön suunnittelun avulla. Niiden oikeusvaikutukset liittyvät yksityiskohtaisemman suunnittelun ohjaukseen ja niitä koskevat määräykset kohdistuvat lähinnä toteuttavaan suunnitteluun, mutta niitä voidaan tulkita aluevarausmerkintöjä vapaammin ja luovemmin. Kehittämisen kohdealuemerkintöjä täsmentävät tavoitteen tai reunaehdot osoittavat maakuntakaavamääräykset. Esimerkiksi maaseudun kehittämisen kohdealueiden suunnittelumääräyksissä on korostettu Lakeuden alueelle ja kullekin jokilaaksolle ominaisia piirteitä. Luvun Maakuntakaavan toteutumisen seuranta taulukoissa näkyvät hankkeessa esillä olleet kehittämisperiaatemerkinnät suunnittelumääräyksineen ja kaavaselostusotteineen. 1.3 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee maakuntakaavan oikeusvaikutukset seuraavasti: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. (MRL 32 ) Oikeusvaikutukset kohdistuvat pääasiassa viranomaisten toimiin. Yksityisen kansalaisen oikeuksia saattaa koskea virkistys-, suojelu-, liikenne- ja teknisen huollon alueisiin liittyvä ehdollinen rakentamisrajoitus: lupaa rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteuttamista. Hakijalle mahdollisesti koituva kohtuuton haitta tulee korvata. (MRL 33 )

9 9 MK-TOTSE Liikkumavara maakuntakaavan soveltamisessa Ympäristöministeriön laatimassa Maakuntakaavan oikeusvaikutukset -oppaassa keskeiset vaikutusten ja tulkinnan periaatteet tiivistetään kolmeen väitteeseen: 1. Maakuntakaavan yleispiirteisyys vaikuttaa sen tulkintaan. 2. Valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden turvaaminen korostuu. 3. Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa vaikuttavat kaavan ohjausvaikutukseen. Maakuntakaavan aktiivinen ohjaavuus toteutuu kuntakaavoituksen ja muun yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. Maakuntakaavassa voidaan suositella esimerkiksi yleiskaavan laatimista, mutta siihen ei voida velvoittaa. Maakuntakaava siis antaa jonkin verran liikkumatilaa yksityiskohtaiselle kaavoittamiselle, mutta esimerkiksi suojelualueiden osalta tulkinta on yksiselitteinen. Liikkumavaran määrittää asioiden valtakunnallinen, maakunnallinen tai seudullinen tärkeys. Yleiskaavassa voidaan muuttaa tai siirtää maakuntakaavan aluevarausta tai siitä voidaan jopa luopua, jos kyseinen maakuntakaavan tavoite muuten turvataan samassa yleiskaavassa. Maakuntakaavan keskeisestä periaatteesta tai erityisesti tutkitusta sijainnista, joiksi katsotaan muun muassa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista juontuvat konkretiat, ei saa poiketa. Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa oleva kaavaratkaisu ei ole mahdollinen maakuntakaavaa muuttamatta. Aluevarauksia yleispiirteisemmät kehittämisperiaatemerkinnät ja niitä täydentävät määräykset jättävät myös kunnan kaavoitukselle ja muulle yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle tai päätöksenteolle enemmän liikkumavaraa kuin aluevarausmerkinnät. Joihinkin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueisiin kohdistuu useita merkintöjä ja suunnittelumääräyksiä. Päällekkäisinä ne ovat voimassa samanaikaisesti. (YM. Helsinki Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa) Maakuntakaava ohjaa kuntien ja varsinkin ylikunnallista maankäytön suunnittelua, sillä siinä esitetään useamman kunnan yhteisiä aluetarpeita. Se on ohjeena sekä oikeusvaikutteisen että oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan laatimiselle. Kuntien yhteisen yleiskaavan laadinnassa maakuntakaavan ohjausvaikutus voi olla joustavampi, jos maakuntakaavasta poikkeaminen koskee suppeahkoa aluetta tai asia on muuten sen luonteinen, ettei maakuntakaavan muutosta pidetä tarpeellisena. Yhteisen yleiskaavan on noudatettava maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteen periaatteita, eikä poikkeaminen muutoinkaan saa merkittävästi vaikuttaa yhteisen yleiskaavan ulkopuolelle. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan ulkopuolella maakuntakaava ohjaa myös asemakaavoitusta. Tällöin asemakaavaa laadittaessa on otettava soveltuvilta osin huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä aluevarauksia tai verkostoja ei voida syrjäyttää kuntakaavoituksessa. Jos yleiskaavoituksessa nousee esille maakuntakaavasta poikkeavaa alueidenkäyttöä, tulee tilanteesta neuvotella maakunnan liiton ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Liitolla on mahdollisuus ottaa asiaan kantaa myös lausunnossaan. (MRA 20 ) Oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja asemakaavan alueilla maakuntakaava ohjaa vain niiden muuttamista. Jos kunnan aiemmissa kaavoissa on ristiriitaisuuksia maakuntakaavaan nähden, tulee ne saattaa ajan tasalle vastaamaan maakuntakaavaa (MRL 36, 51 ja 60 ). Kaavan vanhentumista osoittaa esimerkiksi se, jos kaava on ristiriidassa maakuntakaavan tulkitsemien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan valkoiselle alueelle ei kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä, mutta kaavan yleismääräykset voivat koskea näitäkin alueita. Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavassa tällaisia koko maakuntaa koskevia alueidenkäytön periaatteita ja yleismääräyksiä ovat maa- ja metsätaloutta, rantojen käyttöä sekä turvesoiden käyttöä koskevat kehittämisperiaatteet ja yleiset suunnittelumääräykset. Lisäksi on annettu arvokkaita vesistöjä sekä lentoasemien ja -paikkojen ympäristöjen kaavoitusta koskevat yleissuunnittelumääräykset. Maakuntakaavan ohjaavuus perustuu oikeusvaikutusten lisäksi siihen, että keskeiset maakunnan kehitykseen vaikuttavat tahot ovat osallistuneet sen valmisteluun. Silti on osoittautunut tarpeelliseksi tätä vahvistivat myös haastattelun ja kyselyn tulokset tarkastella kehittämisperiaatemerkintöjen sisältämiä mahdollisuuksia syvemmin ja laajemmin niiden kanssa, jotka maakuntakaavaa työssään toteuttavat. Elinkeinoelämän kehittämistavoitteisiin viitataan ensisijaisesti maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa, mutta maakuntakaavalla tulee luoda alueidenkäytölliset edellytykset elinkeinoelämää koskevien maakunnallisten kehittämistavoitteiden toteuttamiselle sovittamalla ne yhteen muiden alueidenkäyttötarpeiden kanssa. Lähinnä tämä tarkoittaa riittävien alueiden varaamista elinkeinotoiminnalle, mutta kehittämisperiaatemerkinnät mahdollistavat myös toiminnallisen tukemisen. (Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa) Maakuntakaava on keskeinen maisemansuojelun väline. Taajamien ulkopuolella voi rakennetun ympäristön arvojen turvaaminen perustua suoraan maakuntakaavaan, jolloin maakuntakaavan sisältämät suojelumääräykset ovat erityisen merkittävässä asemassa. Yleensä rakennetun ympäristön suojelu kuitenkin täsmentyy yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakennussuojelulain keinoin. Maakuntakaava ohjaa MRL:n nojalla tapahtuvaa päätöksentekoa, kuten rakennusjärjestyksen laatimista

10 MK-TOTSE 10 ja muuttamista. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä suunnittelutarvealueiden tai rantarakentamisrajoitusten ulkopuolisten alueiden määrittelyä rakennusjärjestyksessä. (MRL 16 ja 72 ) Muutoin maakuntakaava vaikuttaa lupa- ja tarveharkintaan, kun arvioidaan rakentamisen vaikutusta alueen kaavoitukseen tai muuhun maankäytön järjestämiseen. Kun ympäristön käytön järjestämisestä päätetään muun lainsäädännön nojalla, maakuntakaava on otettava huomioon siten kuin MRL:ssa sekä erityislaeissa säädetään. Keskeisimpiä maankäyttöön liittyviä erityislakeja ovat ympäristönsuojelulaki, rakennussuojelulaki, luonnonsuojelulaki, tielait, vesilaki, metsälaki, maa-aineslaki, kaivoslaki ja jätelaki. Maakuntakaavan huomioonottamisen ja toteuttamisen edistämisen mahdollisuus muun lainsäädännön mukaisessa päätöksenteossa on sitä suurempi, mitä laajemman harkintavallan asianomainen laki viranomaiselle antaa. Maakuntakaavan perusteella voidaan hakea muutosta erityislain nojalla tehtyyn päätökseen. Viranomaisvaikutukset Maakuntakaavan viranomaisvaikutukset ovat laajemmat kuin seutukaavalla, sillä korostaessaan vuorovaikutusta MRL velvoittaa viranomaisia toimissaan ja päätöksenteossaan ei vain ottamaan huomioon maakuntakaavan, vaan aktiivisesti edistämään sen toteuttamista. Tämä edellyttää viranomaisten yhteistä näkemystä ja tulkintaa kaavan tavoitteista samoin kuin sitä, että maakuntakaava pidetään ajan tasalla. Kunnat ovat tuoneet näkemyksensä, ideansa ja tavoitteensa maakuntakaavan laatimisprosessiin. Useimmat muutkin viranomaistahot ovat osallistuneet kaavan laadintavaiheen työskentelyyn ja siten jo suunnittelun aikana sitoutuneet asetettuihin päämääriin. Valtion ja kunnan viranomaisten sekä valtion liikelaitosten, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelutai toteuttamistehtäviä, tulee hallinnonalansa suunnittelussa, järjestämisessä ja toteuttamisessa sekä ulospäin suuntautuvassa toiminnassaan ottaa huomioon ja edistää maakuntakaavan toteuttamista. Ympäristöministeriön opaskirja tulkitsee maakuntakaavan huomioon ottamisen toimintatavaksi, joka on maakuntakaavan kanssa samansuuntaista eikä vähennä mahdollisuuksia maakuntakaavan toteuttamiseen. Toteuttamisen edistäminen vaatii viranomaiselta sitoutumista kaavan ratkaisuun ja aktiivista, maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa. Kunnan tulee esimerkiksi suunnata kaavoitustaan siten, että se edistää maakuntakaavan toteuttamista. Luvanhakijana viranomaisen on jo hakemuksessa otettava huomioon maakuntakaavan ohjaava vaikutus. Myös toimiessaan erityislakien pohjalta ja varsinkin soveltaessaan tarkoituksenmukaisuusharkintaa viranomaisen on erilaisia lupia käsitellessään sekä valtion rahoituksesta tai muista toimista päättäessään otettava huomioon maakuntakaava ja edistettävä sen toteuttamista. Edistämiseen kuuluu myös maakuntakaavassa osoitettujen hankkeiden ajoituksellisesti tarkoituksenmukainen huomioonottaminen määrärahojen kohdentamisessa. Uusien kilpailevien vaihtoehtojen toteuttaminen ei noudata edistämisvelvoitetta. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisut maakuntakaavaan. Myös maankäytön suunnittelun tukitoimia ohjatessa on pidettävä mielessä maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen ja vältettävä vaikeuttamasta kaavan toteutumista. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei koske yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueita. Toisaalta maakuntakaava on ohjannut yleiskaavoitusta ja viranomaisten on otettava yleiskaava huomioon alueiden käyttöä suunnitellessaan. Maakuntakaava voi myös osoittaa aiemmin laaditun yleis- tai asemakaavan tavoitteiltaan vanhentuneeksi. Jos taas maakuntakaava todetaan vanhentuneeksi jonkin ajankohtaiseksi tulleen alueidenkäyttökysymyksen osalta, asiaan tulee hakea ratkaisua maakuntakaavaa tarkistamalla. MRL:n mukainen maakunnan suunnittelujärjestelmä kytkee toisiinsa maankäytön suunnittelun ja aluekehittämistoiminnan. Maakunnan liitto on vastannut maakuntakaavan laatimisesta, ja aluekehitysviranomaisena sen on otettava maakuntakaava huomioon aluepoliittisessa suunnittelussa, aluekehittämisohjelmien laatimisessa ja hankkeiden rahoituspäätöksissä ja muussa aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamisessa. Toisin sanoen suunnattaessa kehittämistoimia ja aluekehitysvaroja on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta maakuntakaavan toteuttamista. Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisen suunnittelun kokonaisuus muodostuu maakuntasuunnitelmasta, sitä konkretisoivista maakuntaohjelmasta ja -kaavasta sekä maakuntaohjelman toteuttamis- ja taloussuunnitelmasta. Monilla maakuntasuunnitelman ja -ohjelman teemoilla on selkeä yhteys maakuntakaavaan. Näitä ovat mm. Alueiden vetovoima, elinympäristön laatu ja verkostojen toimivuus sekä Alueiden kehittäminen alueidenkäyttöstrategioiden pohjalta. Maakuntakaavan aluerakenteen pohjana on maakuntasuunnitelman 1+3 -aluekeskusmalli, ja kehittämisperiaate- ja aluevarausmerkintöjen ohella maakuntakaavassa on käytetty sanallisia ilmaisuja. Kaavassa on kiinnitetty huomiota erityisesti vetovoimaisten vyöhykkeiden ja alueiden kehittämiseen maankäytön ohjauksen avulla. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma perustuu aluekehityslakiin. Vaikka MRL ei velvoita laatimaan maakuntakaavalle toteuttamissuunnitelmaa, sitä on katsottu tarvittavan viranomaisten sitouttamisen edistämiseksi. MK-TOTSE -hanke vastaa samalla maakuntakaavan toteuttamissuunnitelman laatimista.

11 11 MK-TOTSE 2 Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen 2.1 Haastattelu Hankkeen toteuttamisen ohjenuorana on ollut yhteydenpito maakunnan liiton ja maakuntakaavaa soveltavien toimija-asiantuntijoiden välillä. Periaatetta noudattaen haastateltiin joulukuussa 2005 ja tammikuussa 2006 kaikkiaan 27:ää kuntien (6), muiden viranomaisten (11), muiden lausunnonantajien (3), suunnittelukonsulttien (7) sekä kansalaisjärjestöjen (1) edustajaa. Samalla informoitiin maakuntakaavaa ja Pohjois-Pohjanmaan liittoa koskevista ajankohtaisista asioista. Haastattelun tavoitteena oli kuulla niitä, jotka työssään soveltavat maakuntakaavaa tai muuten ottavat kantaa sen sisältöön ja toteuttamiseen. Palautteen mukaan jo kysymykset ja keskustelu itsessään herättivät paneutumaan maakuntakaavaan. Joidenkin haastateltavien mielestä tapaaminen avasi uusia näkökulmia jopa omaan työhön. Haastateltaville ennalta toimitetut kysymykset koostuivat väittämistä ja suorista kysymyksistä. Vastaukset olivat osaksi monivalintaisia, ja kaikkiin liittyi avoimen kommentoinnin mahdollisuus. Hieman hankaluuksia tuotti se, että joihinkin kysymyksiin sisältyi monta samanaikaista näkökulmaa ja haastateltavan oli valittava, mitä puolta halusi painottaa. Toisaalta tällaiset moniselitteiset kysymykset virittivät runsaasti pohtivaa keskustelua ja spontaaneja kommentteja. Keskusteluissa sivuttiin myös haastattelun ja hankkeen ajoitusta. Välillä vaikutti siltä, että ollaan liikkeellä liian aikaisin, koska maakuntakaava on ollut voimassa niin vähän aikaa. Kuitenkin haastattelukierroksen edetessä vahvistui käsitys, että maakunnan liiton ja ympäristöministeriön olisi kiireesti tavalla tai toisella rohkaistava ja ohjattava maakuntakaavan aktiivista toteuttamista ja eritoten kehittämisperiaatemerkintöjen hyödyntämistä. Haastateltavat ehdottivat, että samat kysymykset esitettäisiin heille uudelleen viiden vuoden kuluttua. Vastauksissa toivottiin toistuvasti lisää informaatiota maakuntakaavasta ja koulutusta erityisesti uusien kaavamerkintöjen avautumiseksi sekä entistäkin tiiviimpää maakuntakaavan sidosryhmien yhteistyötä. Kehittämisperiaatemerkintöjä pidettiin sekä haasteellisina että suunnittelun näköaloja avartavina. Oltiin sitä mieltä, että olennaisempaa kuin tarkka ohjeistaminen olisi saada suunnittelijat ja päättäjät itse pohtimaan merkintöjen sisältöä. Esitettiin mm. että kehittämisperiaatemerkintöjä ruodittaisiin perusteellisemmin kuntakaavojen alkuvaiheen viranomaisneuvotteluissa. Haastatteluissa kiiteltiin maakuntakaavan kehittämisnäkökulmaa. Sanottiin muun muassa, että Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkintä kannustaa tarkastelemaan ylikunnallisia asioita, jotka muuten tahtovat unohtua kuntakohtaisessa työssä. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusaluetta pidettiin kaavamerkinnöistä haasteellisimpana. Soveltamisesta oli vain vähän kokemusta, mutta merkinnässä nähtiin paljon mahdollisuuksia. Sanottiin muun muassa: Kylien kehittäminen on elinkeinojen toimintamahdollisuuksien ja asumisolojen kehittämistä. Pitäisi miettiä, millainen vuorovaikutus auttaisi kuntien ja kylien säilymistä elinkelpoisina. Seuraavilla sivuilla käsitellään haastattelun kysymyksiä vastauksineen. Kysymyskaavake on tämän raportin liitteenä.

12 MK-TOTSE 12 Tiivistelmä haastattelun vastauksista A. KOKEMUKSIA MAAKUNTAKAAVASTA YLEENSÄ Haastatelluista 27 toimijasta useimmat (17) kohtaavat työssään maakuntakaavan kuukausittain. Missä tilanteissa ja tehtävissä olet soveltanut maakuntakaavan merkintöjä? Kunnissa ja seutukunnissa maakuntakaavaa on sovellettu etsittäessä suunnittelun lähtökohtia tai perusteltaessa etupäässä maankäyttöön liittyviä päätöksiä, kuten suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamislupia yleiskaavojen ulkopuolisilla alueilla. Päätökset voivat koskea myös kehittämishankkeita. Maakuntakaavaa on tarkasteltu sekä kaavoituksen ohjaamisessa että suunnittelussa. Näitä tilanteita ovat mm. seudun yhteisen yleiskaavan tai maankäyttöstrategian laatiminen sekä kuntien yleis- ja asemakaavoitus. Maakuntakaavan avulla perustellaan päättäjille esimerkiksi ylikunnallisen suunnittelun tarvetta seutukunnallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Muut viranomaiset ovat soveltaneet maakuntakaavaa ohjatessaan kaavoitusta ja antaessaan lausuntoja kuntien maankäyttöä ja ympäristöä koskevista muista suunnitelmista ja hankkeista. Maakuntakaavaa on sovellettu myös lupaharkinnassa, kuten ranta-alueiden ja muissa poikkeusluvissa, maa-ainesten ottoluvissa, kuntien lupien seurannassa sekä muissa maankäytön kysymyksiä sisältävissä prosesseissa. Kaavalla perustellaan kuulemisiin liittyviä kannanottoja ja sitä käytetään taustamateriaalina. Muussa viranomaistoiminnassa maakuntakaavaa on sovellettu mm. maatalouden tai metsänhoidon suunnitelmien ohjauksessa ja laatimisessa sekä viranomaistahojen oman toiminnan suunnittelussa. Maakuntakaava on pohjana hankkeiden valmistelulle ja rahoituksen hakemiselle. Sitä käytetään perusteluna mm. yleiskaava-avustusten tai metsänhoitoon sekä kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön hoitoon liittyvän hankerahoituksen harkinnassa. Maakuntakaava-asiakirjoista on haettu tietoa myös hankkeiden ympäristövaikutuksista. Muut lausunnonantajat ovat soveltaneet maakuntakaavaa kaavakuulemiseen liittyvien lausuntojen ja muiden kannanottojen ohella maisemakohteiden vaalimisen edistämisessä, turvetuotannon ympäristölupahakemusten tai niihin liittyvän maanhankinnan valmistelussa sekä luonnonsuojelunäkökohtien perustelussa. Lisäksi maakuntakaava-asiakirjat ovat yksi lähde tukimahdollisuuksia selvitettäessä. Kaavakonsultit perehtyvät maakuntakaavan tavoitteisiin erityisesti silloin, kun työnalla oleva suunnitelma koskee useampaa kuntaa eikä oikeusvaikutteista yleiskaavaa ole olemassa. Onko maakuntakaavaselostus vaikuttanut työskentelyysi? Ei (16) vastasivat erityisesti maakuntakaavaan nähden kaukaisemmat toimijat, jotka ovat tekemisissä maakuntakaavan kanssa kuukausittain tai harvemmin. Muutamat suunnittelijatkin kertoivat, ettei selostus juurikaan ollut vaikuttanut heidän työhönsä. Kuntien ja seutukuntien edustajat pitivät selostusta yleispiirteisenä, silti kaavakarttaa hyvin täydentävänä, ja se on vaikuttanut esimerkiksi lausuntojen sisältöön. Selostus tukee kaavaratkaisuissa, sisältää tietoa esimerkiksi rakennuskulttuurikohteista ja toimii lähdeaineistona, perusteluina ja näkökulman antajana. Muut viranomaiset kokivat, että selostus helpottaa kaavan tavoitteiden ja sisällön ymmärtämistä, täsmentää merkintöjä ja määräyksiä ja tukee kaavoituksen ohjaamisessa. Vaikka monet viranomaisten toimet perustuvat suoraan lakiin, yksittäisten suunnitelmien yhteydessä maakuntakaavaselostus koetaan tarpeelliseksi. Myös muiden lausunnonantajien mielestä selostus on vahvistanut maakuntakaavan merkintöjen ja määräysten tulkintaa, vaikkakin ensisijaisesti katsotaan karttaa. Kaavakonsultit olivat sitä mieltä, että selostuksesta täsmentyy, mitä kartalla on tarkoitettu. Suunnittelijat referoivat maakuntakaavaselostusta yleis- ja asemakaavojen selostuksissa. Selostus ohjaa kuntakaavojen laatimista.

13 13 MK-TOTSE Jos olet perehtynyt muihin maakuntakaavoihin, mitä hyviä puolia tai kehittämistarpeita olet havainnut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan sisällössä tai ulkoasussa verrattuna muihin? Haastateltavat olivat kiinnittäneet huomiota pääasiassa vain oman alueen maakuntakaavaan. Silti ainakin päällisin puolin oli tutustuttu Itä-Lapin, Kainuun, Pohjanmaan, Hämeen ja Uudenmaan eri suunnitteluvaiheissa oleviin maakuntakaavoihin. Otaksuttiin, että ministeriön ohjeistuksen vaikutuksesta maakuntakaavoissa ei ole sanottavia eroja. Pohjois-Pohjanmaan kaavakarttaa kiitettiin selkeydestä, mutta selostukseen esitettiin parannuksia. Miten olet kokenut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset? Kuntien edustajat totesivat, että maakuntakaava tulee tutuksi, jos se sisältää kuntaa koskevia rajoituksia. Lisäksi kommentoitiin mm., että maakuntakaava on seutukaavaa strategisempi ja että varsinkin uudentyyppiset merkinnät antavat tuoreita näkökulmia suunnitteluun. Huomautettiin, että kylärakennetta olisi tullut miettiä kriittisemmin. Oltiin sitä mieltä, että maakuntakaavan kehittämisnäkökulmaa ei vielä ole otettu todesta. Väljien sanamuotojen vuoksi maakuntakaavalla ei nähdä olevan lisäarvoa kuntien maankäytölle ja kehittämiselle. Vaikka kunnat ovat olleet mukana laatimisvaiheessa, maakuntakaava koetaan edelleen ylhäältä annetuksi dokumentiksi, johon suhtaudutaan kuin seutukaavaan aluevarauksineen. Kehittämisperiaatemerkinnät esimerkiksi jokilaaksojen osalta ovat selkeät. Määräyksistä saa yleispiirteisen käsityksen; merkinnät täsmentyvät ja toteutuvat muiden suunnitelmien, kuten yleiskaavojen avulla. Muut viranomaiset kommentoivat mm., että Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on ollut hyvä ote kehittämiseen, että maakuntakaavasta hahmottuu hyvin maakunnan kokonaiskuva, että kehittämisperiaatemerkinnät helpottavat muuta suunnittelua ja että on pidettävä lähtökohtana, että kehittämisperiaatemerkinnät on todella tarkoitettu ohjaamaan kuntakaavoitusta. Osa maakuntakaavan merkinnöistä ja määräyksistä realisoituu ympäristökeskuksen toiminnan kautta esimerkiksi suojelualueita toteutettaessa. Metsäsuunnitteluun maakuntakaavan merkinnät ja määräykset tulevat huomioonotettaviksi yksityiskohtaisempien kaavojen kautta. Muut lausunnonantajat kokivat merkintöjen vahvistaneen arvokohteita ja kehittämisalueita. Mietittiin, miten valkoiset alueet vaikuttavat esimerkiksi turvetuotantoon. Esitettiin myös näkemys, jonka mukaan merkinnät ovat monitulkintaisia ja osaksi keskenään ristiriitaisia; esimerkiksi arvokkaiden vesistöjen vesiensuojelutavoitetta ei ole otettu huomioon muussa maankäytössä. Kaavakonsulttien mielestä merkinnät ovat edistäneet suunnittelua, mutta kehittämisperiaatemerkintöjen oikeusvaikutuksia pidetään vähäisinä. Maakuntakaava on vahva asiakirja; edistäminen on sen ensisijainen pyrkimys, mutta rajoittaminenkin on positiivista. Maakuntakaava tukee suunnittelijaa ja helpottaa asioiden esittämistä luottamusmiehille. Maakuntakaavan merkinnät tukevat mm. matkailukeskusten ja ylikunnallisten yhteyksien suunnittelua.

14 MK-TOTSE 14 Mitä mieltä olet seuraavien väittämien paikkansapitävyydestä? a. Maakuntakaava on käyttökelpoisempi kuin seutukaava. Osa kuntien ja seutukuntien edustajista piti seutukaavaa käyttökelpoisempana, koska maakuntakaavan yleispiirteiset rajaukset koetaan liian abstrakteiksi toteutuskaavoissa sovellettaviksi. Seutukaavaa oli helpompi tulkita, koska aluevaraukset olivat yksiselitteisiä. Ne jotka pitivät maakuntakaavaa käyttökelpoisempana, perustelivat näkemystään sillä, että maakuntakaava on tavoitteellinen ja juuri kehittämisperiaatemerkintöjen ansiosta edistyneempi kuin jähmeäksi koettu seutukaava. Kaiken kaikkiaan maakuntakaavan kehittämisnäkökulmaa kiitettiin, vaikka todettiin, ettei maakuntakaavan roolia koko maakunnan asioita käsittelevänä asiakirjana vielä ymmärretä. Maakuntakaava antaa mahdollisuuden ideointiin, toisaalta myös velvoittaa siihen. Kehittämisperiaatemerkinnät ovat maakuntakaavan jännittävin ja paras anti! Muut viranomaiset olivat miltei yksimielisiä siitä, että tuore ja ajankohtainen maakuntakaava on seutukaavaa käyttökelpoisempi. Maakuntakaava on väljyytensä ja kehittämisperiaatemerkintöjen vuoksi edistänyt alueen suunnittelua. Toisaalta maakuntakaavakin on tarkempi kuin lakiteksti alunperin antoi ymmärtää. Maakuntakaavan ansioksi luettiin onnistunut kokonaisuuden linjaaminen sekä maankäytön suunnittelun kytkeminen muuhun strategiseen suunnitteluun. Myös karttana ja lähestymistapana maakuntakaavaa pidetään parempana. Koska koko maakunta on esitetty samalla tarkkuudella, esitystapa pysyy riittävän karkeana. Seutukaavaa pidettiin helpompana tulkita. Sen sanamuodot olivat ehdottomia, mutta maakuntakaavan ajattelutapa on erilainen. Muut lausunnonantajat kokivat maakuntakaavan tuoreuttaan seutukaavaa paremmaksi. Osalle haastatelluista maakuntakaava oli tullut tutuksi jo laadintavaiheessa ja tuntui siksi käytännöllisemmältä. Yksi vastaajista tässäkin ryhmässä korosti seutukaavan merkintöjen selkeyttä. Kaavakonsultit pitivät maakuntakaavaa ehdottomasti käyttökelpoisempana kuin seutukaavaa. Silti seutukaavan selostus oli koettu käytännöllisemmäksi. Todettiin, että maakuntakaava on edistyneempi, sillä se näyttää tulevan kehittämisen suuntaa; seutukaava oli toteava. Maakuntakaavassa on esitetty seudulliset tavoitteet hyvin. b. Maakuntakaava välittää hyvin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sisällön maakunnan suunnitteluun. Kuntien edustajat olivat sitä mieltä, että Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet (VAT), kuten suojelualueet, liikenneverkko ja jokilaaksojen tiivistämisen, tulevat ilmi maakuntakaavan merkinnöissä ja määräyksissä. Toisaalta tavoitteet ovat niin abstarkteja, että niitä on vaikea hahmottaa maakuntakaavassa. Tavoitteiden esittämistarkkuutta pidettiin sopivana, koska tarkempi esitys johtaisi seutukaavamaiseen ilmaisuun. Muiden viranomaisten mielestä valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat niin yleispiirteisiä, että kaikkea niiden sisältöä on mahdoton välittää maakuntakaavalla. On vaikea eritellä, mikä on lähtöisin juuri VAT:ista. Maakuntakaavassa on otettu huomioon mm. ympäristönäkökohdat, kuten luonnon- ja vesiensuojelu, sekä valtakunnan tason liikenneyhteydet. Maaseudun asioiden parissa työskentelevä viranomainen kantoi huolta valtakunnallisesti merkittävien maisema-aluevarausten vaikutuksista maatalouden kehittämiseen. Kylien näkökulmasta todettiin, että vaikka asutus keskittyy voimakkaasti, kylien verkostomaisuus mahdollistaa alueilla asumisen kattavasti.

15 15 MK-TOTSE Muiden lausunnonantajien edustajat sanoivat, etteivät tunne VAT:ita kovin hyvin, ja siksi on vaikea mieltää, mitkä asiat maakuntakaavassa ovat niistä lähtöisin. VAT:ita pidetään abstrakteina, ja toimijoilta puuttuu vielä yhteinen tulkintatapa. Maakuntakaava tuo hyvin esille mm. maaseutuympäristön kehittämiseen liittyvät valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet. Toivottiin, että maakuntakaava ohjaisi tehokkaasti esimerkiksi vihervyöhykkeen huomioonottamisessa. Maakuntakaavan pitäisi olla suurpiirteinen, että se mahdollistaisi nopeastikin muuttuvien tavoitteiden toteuttamisen. Esimerkkinä mainittiin enenevä ruokohelpin viljely, josta ei tiedetty vielä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa valmisteltaessa. Kritiikkinä todettiin, että maankohoamisrannikko on jäänyt maakuntakaavassa liian epämääräiseksi. Suojavyöhykkeet olisi pitänyt määritellä metreinä ja olisi pitänyt kirjata selkeät maankäytön ohjeet. Kaavakonsulttien näkökulmasta VAT, kuten suojelutarpeet, yhdyskuntarakenne ja sen kehittäminen, välittyvät maakuntakaavassa. Yleensä suunnittelijat tarkastelevat ministeriön VATjulkaisua ja maakuntakaavan tavoitteita rinnakkain. VAT:ita kommentoidaan ainakin yleiskaavan selostuksessa. Muutamat suunnittelijoistakin olivat sitä mieltä, että tekstimuotoisten VAT:en ilmenemistä maakuntakaavassa on vaikea arvioida. Laaja-alaisilla VAT:illa voivat suunnittelijatkin perustella monenlaisia asioita. Pelättiin, että viranomaiset kiinnittävät huomiota vain oman toimialansa tavoitteisiin. B. KOKEMUKSIA JA HAVAINTOJA KEHITTÄMISPERIAATEMERKINNÖISTÄ Oletko tehtävissäsi soveltanut tai pohtinut maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkintöjä? Lähes jokainen haastateltava oli työssään kohdannut maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät. Niitä on sovellettu ja käytetty perusteluina kuntakaavoituksessa ja sen ohjaamisessa, muussa maankäytönsuunnittelussa, hanketyöskentelyssä, lupaharkinnassa, lausunnoissa, luontoarvojen arvioinnissa, luonnonvaraohjelman laatimisessa sekä maatalouselinkeinoihin liittyvissä asioissa. Kokemusten mukaan maakuntakaava on otettu todesta myös kehittämisperiaatemerkintöjen osalta, vaikkakaan kuntakaavoituksessa niitä ei vastaajien mielestä vielä osata soveltaa toimijoiden jokotai -ajattelun vuoksi. Miten kehittämisperiaatemerkintöjä voitaisiin parhaiten hyödyntää kuntien kaavoituksessa? Kuntien ja seutukuntien mielestä kunnat pitäisi saada pohtimaan, miten niitä kehitetään. Haastateltavien mukaan tekninen toimi ottaa huomioon maakuntakaavan, mutta kehittämispuolella ei ymmärretä sen mahdollisuuksia. Kunkin kunnan ja kunnan osan olisi syytä tarkastella, mitä merkinnällä olisi annettavaa. Jos resurssit kunnissa riittäisivät, olisi hyödyllistä laatia koko kunnan kattavat yleiskaavat. Kehittämisperiaatemerkinnät tukisivat yleiskaavojen laatimista. Toisaalta kehittämisperiaatemerkintöjä pidettiin yleispiirteisinä ja abstrakteina; ne on helppo hyväksyä, mutta vaikea ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa kaavassa. Esimerkiksi Oulun seudulla yhteinen yleiskaava nähtiin kunnalle selkeämpänä työvälineenä kuin ylätasolle jäävä maakuntakaava. Muun muassa Kaupunkikehittämisen kohdealue sisältää hyviä periaatteita, mutta konkreetti toteuttaminen, kuten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen, täytyy katsoa seudun yleiskaavasta. Kehittämisperiaatemerkinnät kävisivät perusteluiksi mm. EU-hankkeissa, mutta niitä ei ole liioin vielä käytetty tähän tarkoitukseen. Merkinnät sisältävät paljon mahdollisuuksia, mutta vielä ei ymmärretä, miten niitä voisi hyödyntää. Muille viranomaisille oli itsestään selvää, että maakuntakaavan hengen tulee välittyä kuntakaavoihin sekä sektorihallinnon suunnitelmiin myös kehittämisperiaatemerkintöjen osalta. Kuntien tulisi nähdä merkintöihin sisältyvät mahdollisuudet voimavarana. Toistaiseksi kehittämisperiaatemerkinnät eivät ole välittyneet kaavoihin. Jos maakuntakaava kehittämisperiaatemerkintöineen otettaisiin yleiskaavan lähtökohdaksi, ei kuntien tarvitsisi keksiä lähtökohtia. Ihmeteltiin, ettei

16 MK-TOTSE 16 esimerkiksi matkailun vetovoima-alueita tai joukkoliikenteen kehityskäytävää ja yhteystarpeita ole nostettu näkyvämmin esille. Pidettiin myös kansalaisten oikeutena vaatia, että maakuntakaavaan merkittyjä asioita edistetään. Maaseudun osalta kannettiin huolta siitä, ettei kehittämisen nimissä rajoitettaisi vallitsevia elinkeinoja. Haastateltavat pohtivat, voiko kehittämisperiaatemerkintöjä hyödyntää paremmin kaavoituksessa vai elinkeinoelämässä. Muistutettiin, että myös sektoriviranomainen voi välittää maakuntakaavan periaatteita vaikkapa maanomistajille. Periaatemerkintöjen toteuttaminen voisi olla hanketyyppistä toimintaa, jossa keskusteltaisiin asioista yleisesti. Muiden lausunnonantajien huomio suuntautui maaseutuun ja asumiseen: kehittämisperiaatemerkinnät tulee nähdä tärkeinä ohjeina esimerkiksi kuntakaavoissa asumista sijoitettaessa. Maaseudulla tulee turvata peltomaisemien säilyminen. Myös kaavakonsultit pitivät tärkeimpänä, että päättäjät, viranhaltijat ja asukkaat pohtivat yhdessä, mitä mahdollisuuksia merkinnät sisältävät ja että johtopäätökset siirtyvät kunnan kaavoihin. Luonnollisena tilaisuutena merkintöjen ideoivaan konkretisointiin mainittiin kaavojen alkuvaiheen viranomaisneuvottelut. suunnittelijalle uudessakin kunnassa on kaavoituksen alussa yleensä aikaa perehtyä vain itse kaavatyöhön. Siksi paikallisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa olisi hyödyllistä pohtia merkinnän sisältöä kunnan osalta. Kunta ja kuntalaiset tulisi havahduttaa näkemään kehittämistarpeensa ja -mahdollisuutensa. Pohjois-Pohjanmaan liiton tulisi maakuntakaavan laatijana tehdä aloitteita asian edistämiseksi. Kehittämisnäkökulman välittymistä kuntakaavoihin joudutettaisiin toiminnallisten suunnitelmien ja visioiden avulla. Idearikkaalle suunnittelijalle kehittämisperiaatemerkinnät antavat mahdollisuuden perustella jopa vastakkaisia tavoitteita. Mitä mieltä olet seuraavien väittämien paikkansapitävyydestä? a. Kehittämisperiaatemerkinnästä on virinnyt ideoita, joita ehkä muuten ei olisi tullut esille. Kuntien edustajien mielestä on vaikea sanoa, mistä ideat oikeastaan ovat lähtöisin, sillä monet asiat ovat päätyneet maakuntakaavaan kuntien esityksestä. Myös muut viranomaiset totesivat, että ideoiden alkuperää on vaikea jäljittää, samoin sitä, olisiko ideaa tullut ilman maakuntakaavaa. Monet kohteet ovat olleet esillä aikaisemmin, mutta maakuntakaava on antanut niille virallisen statuksen. Esimerkkeinä mainittiin Perämerenkaari ja Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke (jäljempänä OuKa), jotka ovat tuoneet yhteen toimijoita, jotka muuten eivät olisi kohdanneet. Jatkoideana maakuntakaavan urbaanille Oulun seudun laatukäytävälle on seudun yhteisen yleiskaavan laajennusalueelle hahmoteltu maaseudun laatukäytävää. Todettiin, että kehittämisperiaatemerkintöjen ansiosta alueiden kehittämisestä voidaan keskustella uudella tavalla. Kaavakonsultin näkökulmasta kehittämisperiaatemerkinnät ovat myönteinen piirre, mutta on vaikea sanoa, olisiko ideoita tullut ilman niitä. b. Kehittämisperiaatemerkintä on tukenut omia tai organisaationi näkemyksiä tietyn alueen suunnittelussa tai suunnitelmien arvioinnissa. Maakuntakaavaa on valmisteltu yhteistyössä, joten tavoitteiden välillä ei koeta olevan ristiriitoja. Maakuntakaava on tukenut muun muassa seudullista ajattelua.

17 17 MK-TOTSE c. Kehittämisperiaatemerkintä on rajoittanut omia tai organisaationi tavoitteita alueen suunnittelussa tai suunnitelmien arvioinnissa. Useimmat haastateltavista totesivat, että omat ja organisaation tavoitteet ovat yleensä samansuuntaiset maakuntakaavan kanssa, joten maakuntakaavaa ei koeta rajoittavaksi. d. Kehittämisperiaatemerkintä on ollut suoranaisena esteenä jossakin tilanteessa ehdotetulle kehittämistoimenpiteelle tms. e. Kehittämisperiaatemerkintöjen toteuttamisessa on ilmennyt ongelmia. Kuntien ja seutukuntien edustajat olivat kokeneet vaikeaksi tulkita esimerkiksi, minkälaista kehittämistä haetaan Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkinnällä ja mitä alueelle saa sijoittaa. Hankalaksi nähtiin, ettei jokilaaksoissa voida sallia kylien perinteisestä rakenteesta poikkeavaa rakentamista. Joidenkin mielestä kunnat eivät ole riittävästi sitoutuneet merkintöjen toteuttamiseen. Hankkeistukseen liittyviä ongelmia ei tiedetty olevan: merkinnät edistävät hanketoimintaa, jos niitä osataan hyödyntää. Haasteita on tavoitteiden siirtämisessä kuntakaavoihin. Muiden viranomaisten tietoon ei ole tullut, että merkintöjen soveltamisessa olisi esiintynyt ongelmia; merkinnät on kylläkin ymmärretty eri tahoilla hyvin eri tavoin. Kuntakaavoituksessa kehittämisperiaatemerkintöjen huomioimiseen ei vielä ole totuttu. Joissakin organisaatioissa merkintöjä pyritään jo tietoisesti hyödyntämään. Toisaalta koettiin, ettei kestävää kehitystä ja kaavamerkintää oteta tosissaan silloin, jos niiden vastaiselle hankkeelle ei nähdä vaihtoehtoja. Kehittämisperiaatemerkintöjä pidetään osin abstrakteina ja oikeusvaikutukseltaan heikkoina: haastateltavien mielestä niillä pystyy perustelemaan ratkaisuja, mutta ne eivät estä mitään. f. Kehittämisperiaatemerkinnät ovat liian abstrakteja ja siksi liian haasteellisia maankäytön suunnittelussa toteutettaviksi. Useimmat kuntien ja seutukuntien edustajat tukivat väitettä; juuri abstraktisuuden vuoksi periaatemerkintöjä ei ole sisäistetty. Toisaalta konkreettisemmat merkinnät muistuttaisivat seutukaavaa, mitä ei pidetty toivottavana. Merkintöjä pidettiin haasteellisina myönteisessäkin mielessä, mutta epäiltiin niiden kelpaamista perusteluiksi päättäjille. Merkinnät muistuttavat valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita; miten vaikkapa maankohoamisrannikko otetaan huomioon yleiskaavassa? Esimerkiksi taajamien eheyttäminen kaupunkikehittämisen kohdealueella on pitkälti kiinni suunnittelijan näkemyksestä. Tarvittaisiin koulutusta ja toteuttamisperiaatteita. Muiden viranomaisten mielestä kehittämisperiaatemerkinnät sopivat hyvin maakuntakaavan luonteeseen. Niitä verrattiin paikkatiedon layereihin: kokonaiskuva syntyy, kun eri tasot ja oma näkökulma asetetaan päällekkäin. Merkinnät ovat konkreettisia, mutta uutuuttaan haasteellisia.

18 MK-TOTSE 18 Myöskään muiden lausunnonantajien mielestä kehittämisperiaatemerkinnät eivät saa olla liian täsmällisiä. Toisaalta abstraktisuuttaan merkinnät jäävät ylätason tavoitteeksi, johon voidaan vedota vastakkaisissakin tilanteissa. Kaavakonsulttien kokemuksen mukaan esimerkiksi Maaseudun kehittämisen kohdealue - merkintä on toteuttamista ajatellen abstrakti, ja tulkintaa kaivataan lisää. g. Maakuntakaava-asiakirjat ohjaavat kuntakaavoitusta ja muuta suunnittelua kehittämismerkintöjen osalta. Kuntien ja seutukuntien edustajien mielestä kunnan suunnittelukulttuuri vaikuttaa maakuntakaavaan suhtautumiseen. Varsinkin pienten kuntien osalta maakuntakaava-asiakirjoja olisi syytä käsitellä tarkemmin viranomaisneuvotteluissa. Todettiin, ettei määräysten ilmaisu on pyrittävä kuulosta sitovalta, silti suurpiirteisinäkin kehittämisperiaatemerkinnät ohjaavat. Kunnan ulkopuolinen suunnittelija on tärkeä tiedon ja asenteen välittäjänä. Muut viranomaiset olivat yksimielisiä siitä, että myös kehittämisperiaatemerkintöjen tulisi ohjata kuntien kaavoitusta. Silti kaavahankkeen aluksi ei välttämättä tarkastella maakuntakaavaa. Omat resurssit ovat vähäiset, ja kaavakonsultti tekee, mitä kunnat käskevät. Usein maankäytönsuunnittelu viriää rakennushankkeesta ja laajemmat yhteydet jäävät miettimättä. Toisaalta merkinnät on yleensä maakuntakaavan valmisteluvaiheessa sovitettu yhteen kuntien tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavan myönteinen ohjaavuus korostuu useita intressejä yhteen sovittavissa asioissa, jotka eivät pohjaudu suoraan lakeihin. Muiden lausuntoja antavien tahojen mielestä kehittämisperiaatemerkinnät ohjaavat riittävästi. Todettiin, että kaavoittaja yleensä tiedostaa merkintöjen ohjausvaikutuksen, mutta muiden suhtautumisesta oltiin epävarmoja. Kaavakonsultit olivat sitä mieltä, että kehittämisperiaatemerkinnöillä voi perustella kunnan tavoitetta, mutta jos kunnan tavoite on eri, se ohittaa merkinnän. Todettiin, että kyseiset merkinnät onkin tarkoitettu periaatteiksi, jotka saavat ajatukset liikkeelle. Kaikesta huolimatta niiden koettiin ohjaavan kuntakaavoitusta. h. Kehittämisperiaatemerkinnät ovat omiaan saamaan innovatiiviset ajatukset liikkeelle. Kuntien ja seutukuntien edustajat kertoivat kehittämisperiaatemerkintöjen suunnanneen ajatuksia, vaikka kuntakaavoittamista pidettiin ennemminkin toteavana kuin uutta luovana. Ideoita kyllä syntyy, mutta ne eivät aina päädy kaavoihin. Ajatusten vauhdittamiseksi kaivattiin esimerkiksi seminaaria, jossa alustukset ja työpaja käsittelisivät maakuntakaavamerkintöjä. Muut viranomaiset olivat sitä mieltä, että kehittämisperiaatemerkinnät mahdollistavat innovatiivisuuden ehdottomasti paremmin kuin aluevarausmerkinnät. Niitä voi hyödyntää esimerkiksi hankkeiden ideoinnissa. Muiden lausunnon antajien mielestä kehittämisperiaatemerkinnät osoittavat edistystä, ja niillä pyritään kestävään kehitykseen. Kaavakonsultit tukivat väitettä todeten, että kyseiset merkinnät saavat ajatukset liikkeelle juuri periaatemaisuutensa ansiosta.

19 19 MK-TOTSE i. Kehittämisperiaatemerkintöihin kiinnitetään liian vähän huomiota maankäytön tai muussa suunnittelussa. Kuntien ja seutukuntien edustajat enimmäkseen tukivat väitettä todeten, ettei periaatemerkintöjä juurikaan oteta huomioon suunnittelussa ehkä siitä syystä, että ne ovat uutuuttaan abstraktisia. Osaksi siksi kehittämisperiaatemerkintöjen hyödyntäminen jää kaavan laatimisaikataulussa vaiheeseen, jossa resurssit on jo miltei käytetty. Silti oltiin toiveikkaita, että ajan kuluessa kehittämisperiaatemerkintöjen tavoite toteutuu. Haastateltavien huolenaiheena oli, otetaanko suunnittelutyön sisällön muuttuminen riittävästi huomioon alan koulutuksessa. Muiden viranomaisten mielestä merkintöjen soveltaminen on aluillaan ja abstraktisuuden vuoksi toteuttamiskeinojen löytäminen vie aikansa. Maakuntakaavaa ei mielletä keskeisimmäksi suunnittelun lähtökohdaksi, vaikka kaavahankkeen aluksi olisi yksinkertaista kirjata ylös, mitä merkinnät kyseisessä tapauksessa tarkoittavat. Tehtäväjärjestyksestä oltiin yhtä mieltä: aluevarausmerkinnät käydään läpi ensin ja vasta sitten kehittämisperiaatteita, jos ne nähdään hyödyllisiksi ja jää aikaa. Kehittämisperiaatemerkintöjen ansiosta on mahdollista ottaa huomioon ympäristön vahvuudet. Esimerkiksi teemallisten asuinalueiden merkitys vetovoimatekijöinä kasvaa. Muiden lausunnon antajien kokemuksen mukaan kehittämisperiaatemerkinnät eivät vielä ole juurikaan vaikuttaneet kaavoihin ja kuntien muihin suunnitelmiin. Kaavakonsulttien kommentit vahvistivat muidenkin esittämän väitteen, että suunnittelijat kiinnittävät kehittämisperiaatemerkintöihin paljonkin huomiota, mutta muuten niiden tarkoitusta ei kunnissa liioin mietitä. He haluaisivat osoittaa pitkän aikavälin tavoitteet yleis- ja jopa asemakaavoissa aluevarausten sijasta periaatemerkinnöillä, jotta kehittämisnäkökulma korostuisi. Kehittämisperiaatemerkintöjä tulisi käsitellä viranomaisneuvotteluissa. B.1 KOMMENTTEJA Kaupunkikehittämisen kohdealue MERKINNÖISTÄ Oletko työtehtävissäsi soveltanut tai pohtinut maakuntakaavan Kaupunkikehittämisen kohdealue -merkintää? Miten Kaupunkikehittämisen kohdealue -merkintä on otettu vastaan yhteyksissä, joissa olet ollut tekemisissä niiden kanssa? Merkintä on otettu vastaan pääasiassa myönteisesti; ideaa on pidetty hyvänä ja realistisena. Toisaalta sen soveltaminen on koettu vaikeaksi. Kerrottiin, että merkinnän vaikutusalueella sijaitsevilla vanhoilla tiloilla sen pelätään rajoittavan maatalouden harjoittamista.

20 MK-TOTSE 20 Miten Kaupunkikehittämisen kohdealue -merkintää voitaisiin parhaiten hyödyntää aluekeskusten ja niiden vaikutusalueiden maankäytöllisessä kehittämisessä? Kuntien ja seutukuntien edustajat totesivat, että merkinnän tulisi ohjata parantamaan elinkeinojen elinvoimaisuutta. Suunnitteluohjeita ja -määräyksiä pidettiin hyvinä sekä sitä, että kullakin aluekeskuksella on oma suunnittelumääräyksensä. Oltiin sitä mieltä, että yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä merkittävimmät matkailun hankkeet ja perinteisen asumisen alueet tulisi suunnata kaupunkikehittämisen kohdealueelle. Tulisi miettiä, miten merkinnät edistäisivät hankkeita. Ne voisivat kannustaa seutukuntia yhteisten yleiskaavojen tekemiseen. Merkinnän hyödyntämistä tulisi pohtia yhdessä; tarvittaisiin kuntakierros ja keskustelua merkintöjen tarkoituksesta. Muiden viranomaisten mielestä ensimmäinen askel Kaupunkikehittämisen kohdealue -merkinnän hyödyntämiseen olisi, että kunnat tiedostaisivat sen voimavarakseen. Kehittämisperiaatemerkinnän tulkintaa ja toteuttamista pidettiin enemmänkin poliittisena toimintana kuin maankäytön suunnitteluna. Kaavakonsultit pitivät kunnan kannalta tärkeänä jo sitä, että jokin alue on valittu kehittämisen kohdealueeksi. Jotta kunnat hyötyisivät merkinnästä, tulisi niiden selvittää itselleen, mitä mahdollisuuksia se sisältää heidän osallaan. B.2 KOMMENTTEJA Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue -MERKINNÄSTÄ Oletko työtehtävissäsi soveltanut Kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalue -merkintää? Missä tilanteissa? Kuntien ja seutukuntien edustajat kertoivat pohtineensa, mitä vuorovaikutuksella tässä yhteydessä tarkoitetaan; esimerkiksi lisääntyykö liikenne. Merkinnällä voisi korostaa elinkeinojen ja palvelujen hajauttamista. Merkinnän vaikutuksesta on paikoin tuettu kyliä lisäämällä asutusta kevyen liikenteen väylien ja joukkoliikennereittien varteen. Muut viranomaiset ovat kohdanneet Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue -merkinnän mm. kaavaneuvotteluissa, luonnonvaraohjelman laatimisessa sekä teemallisten tonttien kehittelyssä. Merkintää pidettiin vaikeana konkretisoida, vaikka teema on sisältynyt kehittämisohjelmiin. Silti sen nähtiin tarjoavan paljon mahdollisuuksia. Pohdiskeltiin, riittäisikö kyseinen maakuntakaavamerkintä estämään peltojen metsittämisen. Entä millainen vuorovaikutus säilyttäisi kunnat ja kylät elinkelpoisina? Pienikin työmatkan lyheneminen toisi ekologisia säästöjä. Muut lausunnonantajat näkivät merkinnän korostavan maisemanhoitoa ja maaseutumaisena hoidettujen alueiden tärkeyttä. Kaavakonsultit arvelivat, että Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue -merkintää tutkitaan ehkä eniten Oulun ympäristössä. Maakunnan eteläosan vuorovaikutusaluetta pidettiin liian laajana. Etätyön ei juurikaan arveltu vaikuttavan maankäytön suunnitteluun. Miten Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutus -merkintää voisi parhaiten soveltaa? Kuntien ja seutukuntien edustajien mielestä merkintä tähtää ensisijaisesti alueen toimintojen ja elinkeinojen kehittämiseen ja liittyy työmatkaliikenteeseen. Soveltamisessa korostuu enemmän alueiden omavaraisuus kuin kaupungissa työssäkäynti. Pidetään esillä vahvuuksia, joihin maaseudulla asuminen perustuu ja kiinnitetään huomiota maaseudun kehittämiseen maankäytön suunnittelun kautta.

21 21 MK-TOTSE Pidettiin tarpeellisena pohtia, mitä tarkoitetaan kaupungilla, mitä maaseudulla ja niiden välisellä vuorovaikutuksella. Mietittiin myös, miten maaseudun kehittämisen kohdealue ja vuorovaikutusalue erottuvat toisistaan. Onko vuorovaikutusalue tiiviimpi kuin maaseutu yleensä? Korostuuko vuorovaikutusalueella asuminen ja maaseudulla maaseutuelinkeinotoiminta? Keskeiseksi nähtiin asumisen ja pendelöinnin aseman tiedostaminen alueiden kehittämisessä. Voisiko tavoitteena olla, että parinkymmenen vuoden kuluttua vuorovaikutusalue ja varsinainen maaseutu erottuvat toisistaan? Käytännön kokemuksista mainittiin Oulun seudun yhteinen yleiskaavatyö, jossa on etsitty asumisen ja työpaikkojen välistä tasapainoa. Kylistä voisi tulla työpaikkaomavaraisia kaupungin läheisyydestä versovien elinkeinomahdollisuuksien ansiosta. Muiden viranomaisten edustajat kysyivät, onko kestävää yhdyskuntasuunnittelua edesauttaa työssäkäyntialueen laajentumista ja liikenteen lisääntymistä, kuten merkintä helposti tulkitaan. Yhtenä ratkaisuna pohjoissuomalaisten mieltymykseen asua omakotitalossa pidettiin toimivaa joukkoliikennettä. Toisaalta nähtiin, että nykyinen kehitys johtaa toimintojen ja asumisen keskittymiseen taajamiin ja esimerkiksi kyläkoulujen lakkauttamiseen liikenteen vähenemättä. Jos ihmiset asuisivat lähellä luontoa, vähenisi ainakin vapaa-ajan liikenne. Osa haastateltavista näki merkinnässä hyvän yhdyskuntasuunnittelun periaatteita, mutta kaipasi ennakkotapauksia oikeusvaikutusten arvioimiseksi. Merkinnän soveltamista pidettiin enemmän sosiologien kuin maankäytön suunnittelijoiden tehtävänä. Arvioitiin, ettei maakuntakaavan määräys voi kylliksi ohjata asutusta, koska kunnat hankkivat ja kaavoittavat maata, mistä parhaiten saavat. Yhtenä merkinnän toteuttamiskeinona nähtiin peltojen säilyttäminen avoimina maisemahankkeiden avulla Muut lausuntojen antajat ehdottivat, että vuorovaikutusvyöhykkeellä kehitettäisiin maisemanhoidon yrittäjyyttä ja pienteollisuutta. Luonteenomaista olisi että rakennettukin ympäristö hoidettaisiin maaseutumaisesti. Pohdittiin, mitä muita etuja vuorovaikutusalueella voisi olla kuin vähenevä työmatkaliikenne. Siellä tulisi korostaa alihankintatoimintaa, varastointia tai muuta runsaan tilantarpeen vuoksi kaupungissa kallista yrittäjyyttä, etätyö kuuluisi varsinaiselle maaseudulle. Elinkeinotoiminnan edistämiseksi ehdotettiin lähiruuan saatavuuden tukemista. Joidenkin kaavakonsulttien mielestä vuorovaikutusmerkintää on vaikea konkretisoida. Keskusteluissa toistuivat asuminen ja hyvinvointi: kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalueelle tulisi kaavoittaa omaleimaisia pientaloalueita. Maaseudulla peltojen säilyttäminen tuotannossa on selkeä tavoite samoin kuin liikenneyhteyksien parantaminen. Mutta voiko kaavalla tukea etätyötä tai tietoliikenneyhteyksiä? Mitä mieltä olet seuraavien väittämien paikkansapitävyydestä? a. Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue -merkinnän ja sitä koskevan määräyksen tarkoitus käy riittävästi ilmi kaava-asiakirjoista. Kuntien ja seutukuntien edustajien mielipiteet vaihtelivat, mutta edelleen korostui merkinnän abstraktisuus. Selostukseen perehtyneet olivat sitä mieltä, että se täydentää merkintää hyvin. Useimpien mielestä kaava-asiakirjojen lisäksi tarvittaisiin selventävää kuvausta tai keskustelua. Merkintää ja suunnittelumääräystä pidettiin hyvänä. Useimpien mielestä määräykset antavat ajatuksia jatkosuunnitteluun, mutta eivät sanele toteuttamistapaa. Pohdittiin, voisiko maataloudella olla rakentamisessa yhtä voimakas asema kuin teollisuudella, eli voisiko asuntojen rakentamista maatalousalueelle kieltää. Kaupunkimaaseutu -vuorovaikutusalue -merkintää pidettiin muiden viranomaisten keskuudessa maakuntakaavan haasteellisimpana merkintänä, mutta sen tarkoituksen sanottiin ilmenevän kaava-

22 MK-TOTSE 22 asiakirjoista. Todettiin, että merkintä tarjoaa kehittämismahdollisuuksia ja että siihen sitoutumista edesauttaa enemmän, jos toimijat itse luovat sisällön kuin että se määriteltäisiin kaavaselostuksessa. Oltiin sitä mieltä, että on helpompi kertoa maaseudun asukkaille kaupungin palveluista kuin kaupunkilaisille maaseudun mahdollisuuksista. Esimerkiksi Tyrnävän perunamaat ja peltolakeudet ovat elämys oululaisille. Monen kaavakonsultin mielestä merkinnän tarkoitus ei ilmene selvästi kaava-asiakirjoista. Toisaalta sisällön todettiin muotoutuvan tapauskohtaisesti. b. Merkinnän käytäntöön soveltaminen on innostavaa. Merkinnän nähtiin liittyvän elinkeinotoimintaan ja maaseudulla asumiseen, joiden ohjaamista kaavalla pidettiin haastavana. Merkinnän toteuttamismahdollisuuksina tuotiin esiin mm. tuuli- ja bioenergian tuottaminen. Mietittiin, miten kaavalla edistettäisiin lähiruuan markkinointia. c. Merkinnän käytäntöön soveltamista tulisi ohjeistaa enempi. Erityisesti tämän merkinnän koettiin vaativan pohdintaa ja ohjeistusta. Nekin, jotka olivat tutustuneet kaavaselostukseen, pitivät tarpeellisena maakuntakaavaan perehdyttämiskierrosta tai merkinnän täsmentämistä alueittain. Korostettiin, että olisi tärkeämpää saada toteuttajat näkemään merkinnän sisällön määrittely prosessina kuin kertoa valmiiksi, mitä merkinnällä kussakin yhteydessä tarkoitetaan. Toisaalta toivottiin yhteistä merkinnän mahdollisuuksien pohtimista, ja kuntien odotettiin konkretisoivan niitä omalta osaltaan. B.3 KOMMENTTEJA Maaseudun kehittämisen kohdealue MERKINNÖISTÄ Oletko työtehtävissäsi soveltanut Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkintää? Missä tilanteissa? Merkinnän arvioitiin olevan kehittämisperiaatemerkinnöistä tähän asti sovelletuin. Se kannustaa tarkastelemaan ylikunnallisia asioita, jotka ovat vaarassa unohtua kuntakohtaisessa työssä. Merkintää on sovellettu rakentamisen ja kaavoituksen ohjaamisessa ja niihin liittyvissä lausunnoissa, lupaharkinnassa ja -seurannassa, kulttuuriympäristön hoidossa, luonnonvaraohjelman laatimisessa; vesiensuojeluun, vetovoimaisiin luontokohteisiin ja tärkeisiin maisema-alueisiin liittyvissä tehtävissä, kylätoiminnan kehittämisessä sekä kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suunnittelijat ovat soveltaneet Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkintää yleiskaavoissa, maaseututaajaman ja sen kasvukylien asemakaavassa sekä loma-asutuksen sijoittamisessa.

23 23 MK-TOTSE Mitä mieltä olet seuraavien väittämien paikkansapitävyydestä? a. Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkinnän ja sitä koskevan määräyksen tarkoitus käy riittävästi ilmi kaavaasiakirjoista. Enimmäkseen väitettä tuettiin, vaikka monet kannattivat lisäohjeistusta merkinnän abstraktisuuden vuoksi. Merkintää pidettiin helpommin sovellettavana kuin Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusaluetta. Muutamat haastateltavista olivat sitä mieltä, että suunnittelumääräyksen ilmaisua pyrkiminen tulisi voimistaa. Pidettiin luonnollisena, että toiminnot keskittyvät jokilaaksoihin. b. Merkinnän käytäntöön soveltaminen on innostavaa. Eräs haastateltavista kertoi saaneensa ahaa-elämyksen siitä, että merkintä tuki hänen omia ajatusmallejaan. Merkinnässä nähtiin mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja mm. monialaiseen maatalousyrittäjyyteen. c. Merkintä rajoittaa sen ulkopuolisten alueiden kehittämistä. Oltiin sitä mieltä, että on oikein korostaa jokivarsia, sillä ne erottuvat muista alueista nykyisinkin. Merkintää pidettiin niin vetovoimaisena, että se voi estää hankkeiden ohjautumista muualle. Osa haastateltavista ei uskonut merkinnän rajoittavan sen ulkopuolisten kylien kehittämistä, kun taas joidenkin mielestä merkintä juuri rajoittamisen kautta ohjaa kehittämistä toivottuun suuntaan. Kysymystä on pohdittu mm. Koillis-Suomen strategisen yleiskaavan yhteydessä uusia edullisia asuinalueita etsittäessä. Asukkaat ovat paikoin nousseet vastarintaan epäillessään, että merkintä rajaa heidän kylänsä kehittämisen ulkopuolelle. Suunnittelijoiden mielestä Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkintä ei rajoita ulkopuolisten alueiden kehittämistä. d. Merkinnän käytäntöön soveltamista tulisi ohjeistaa enempi. Oltiin sitä mieltä, että määräystekstejä tulisi jämäköittää. Toisaalta vastaajat arvelivat, että voisivat itsekin tarkemmin selvittää merkintöjen mahdollisuuksia. Joissakin kunnissa kaivataan maakuntakaavaa tarkempaa, yleiskaavoitusta ja rakentamista ohjaavaa välimuotokaavaa. Haastateltavien mielestä kunnat tarvitsisivat lisää ohjeistusta, kuten maakuntakaavakierroksen

24 MK-TOTSE 24 ja innostavia puheita. Myös liiton edustajan osallistuminen kuntien ja ympäristökeskuksen välisiin kehittämiskeskusteluihin edistää asiaa. Tarvittaisiin valistusta, kehottamista ja esimerkkejä. Varsinkin suunnittelijoiden mielestä Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkintä on selkeämpi kuin Kaupunkikehittämisen kohdealue ja Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue ja sen tarkempi ohjeistaminen rajoittaisi soveltamista. Maaseutuelinkeinojen näkökulmasta pidettiin tärkeänä, että jokivarsissa taataan viljelyn jatkuminen ja tarvittaessa rajoitetaan rakentamista. Maatalouden rakennemuutoksessa maisemaarvojen vaaliminen olisi yksi kehittämis- ja työllistymisvaihtoehto. Mahdollisuutena nähtiin myös kylien palvelujen tukeminen kaavoittamalla niiden lähirantoja kakkos- ja kesäasuntoja varten. C. HANKKEISTUS TOTEUTTAMISESSA Oletko ollut toteuttamassa hanketta tai kuullut kehittämishankkeesta, joka toteuttaa erityisesti maakuntakaavaa tai joka on virinnyt maakuntakaavan pohjalta? Mitä mieltä olet seuraavien väittämien paikkansapitävyydestä? a. Kehittämisperiaatemerkintä on tukenut hankkeen rahoituksen saannissa. b. Kehittämisperiaate- tai jokin muu maakuntakaavamerkintä on rajoittanut hankkeen suunnittelua. c. Kehittämisperiaate- tai jokin muu maakuntakaavamerkintä on estänyt jonkin hankkeen toteutumisen.

25 25 MK-TOTSE D. SUMMA SUMMARUM Mitä lain kehotus on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista mielestäsi kohdallasi tarkoittaa? Kuntien ja seutukuntien edustajat määrittelivät tehtäväkseen tarkentaa maakuntakaavan tavoitteita ja pohtia sisältöä syvällisemmin. Periaatemerkinnät suunnittelumääräyksineen herättävät ajattelemaan, millä tavalla kunnan pitäisi toteuttaa maakuntakaavaa tai miten sitä voisi hyödyntää. Yhteistyötä liiton kanssa tulisi tiivistää; erityisesti tulisi lisätä kaavoitusprosessien aikaista vuorovaikutusta ja ideointia; maakuntakaavan kanssa ristiriitaiset vanhat kaavat pitäisi uudistaa. Maakuntakaavan varaukset ja muu sisältö tulee siirtää mahdollisuuksien mukaan yleisja asemakaavoihin. Muiden viranomaisten edustajista moni totesi päivittäisen työnsä sinällään välillisesti edistävän maakuntakaavan toteutumista. Maakuntakaava toimii tausta-aineistona hankkeiden ja suunnitelmien arvioinnissa. Strategisessa ja muussa suunnittelussa sekä erilaisissa selvityksissä jalkautetaan maakuntakaavan henkeä. Maakuntakaavan toteuttaminen on kuntakaavoituksen ohjaamista, rakennusperintö- ja kulttuuriympäristöasioiden hoitoa tai se liittyy kuntien ja ympäristökeskuksen lupakäytäntöihin, maaseudun tai suojelualueiden suunnitelmiin sekä elinkeinojen kehittämiseen. Maakuntakaavan toteuttamisen edistämisenä pidettiin myös kaavan tavoitteita tukevaa kommentointia neuvottelutilanteissa sekä kaavan mukaisten hankkeiden toteuttamista, toisaalta myös rahoituksen epäämistä maakuntakaavan vastaisilta hankkeilta. Toteuttamisen edistäminen voi olla ennakkoluulojen hälventämistä välittämällä tietoa maanomistajille, tarvittaessa jopa maanomistajan tavoitteiden ja maakuntakaavan merkintöjen välisten ristiriitojen sovittelua. Muiden lausuntoja antavien tahojen keskuudessa maakuntakaavan toteuttaminen miellettiin mm. arvojen puolesta kampanjoinniksi, kaavan tavoitteiden tuomiseksi lähelle ihmisiä. Kaavan toivottiin joustavan toimintaympäristön muutosten mukana. Huomautettiin, että laissa vastuuta on siirretty kansalaisjärjestöille, joten niidenkin näkökulma on otettava todesta. Kaavakonsultit kokivat osuudekseen maakuntakaavan toteuttamisessa laatia alempiasteiset kaavat siten, että maakuntakaavan tavoitteet tulevat otetuiksi huomioon. Tuleeko mieleesi tilanteita, joissa koet aktiivisesti edistäneesi maakuntakaavan toteuttamista? Vastauksissa mainittiin seuraavat asiat ja kohteet: Oulun seudun yhteisen yleiskaavan laatiminen Ylivieskan seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät RAVE -hankkeessa maankäyttöstrategiaprosessin liikkeelle saaminen Oulun seudun laatukäytävän toteuttaminen omalta osalta Raahen logistiikkakeskus, Oulun satama kulttuuriympäristöasiat Hailuodon Luototalo ja Raahen puukaupungin säilyttäminen Tiehallinnon aluetyökalupakin suunnittelu selvitystyöt, kaavahankkeet, ohjausryhmät päivittäisessä työssä jokivarsien maatalouden rinnakkaiselinkeinojen kehittäminen ja investointien ohjaaminen alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat maakuntakaavan esilletuominen viranomaisneuvotteluissa hankkeisiin ja suunnitelmiin liittyvät lausunnot, hakeneuvonta reitistön rakentamisen ja metsän käsittelyn yhteensovittaminen maanhankintaprosessit kansalaisjärjestönä lausuntojen antaminen ja huonoista ratkaisuista valittaminen; valmisteluprosesseissa vahingollisten hankkeiden estäminen yleiskaavasuunnittelu, muut kaavoitukseen liittyvät tehtävät

26 MK-TOTSE 26 Minkälaista kuntien välistä maankäytönsuunnittelun yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaalla mielestäsi tarvittaisiin? Kuntien maankäytönsuunnittelun yhteistyöodotukset kohdistuivat ensiksikin kaavojen sisällön, esittämistavan sekä laadinnan laatustandardien yhteensovittamiseen ja toiseksi raja-alueiden yleiskaavoitukseen tai yhteissuunnitteluun. Yhteistyötä haluttiin lisätä sekä virkamiestasolla että käytännön kaavoituksessa. Yhteistyötarvetta on paljon, mutta resurssit eivät riitä. Yhteisen yleiskaavoituksen tulee lähteä kuntien omista tavoitteista, joita peilataan toisiinsa kuntien kesken. Ensivaiheessa tärkeimpänä tavoitteena pidettiin, että opitaan suunnittelemaan yhdessä. Esimerkiksi maankäyttöstrategiatyössä toimijat ovat tutustuneet toisiinsa ja tulleet tietämään toisten kuntien maankäytön tilanteen. Tämä voi myöhemmin johtaa pitemmälle menevään yhteistyöhön. Korostettiin, että on paljon asioita, joita määrittävät enemmän esimerkiksi maisemarakenne tai alueella vallitsevat maankäyttömuodot kuin kuntarajat. Toiset pitivät yhteisen yleiskaavan laatimista ja vahvistettavaksi saattamista raskaana ja kalliina prosessina. Paremmaksi nähtiin maakunnan liiton johtama yleiskaavaprosessi tai yleispiirteisempi seutumaakuntakaava, jossa tarkasteltaisiin seudulle keskeisiä asioita, kuten kyliä, tulva-alueita tai vesihuoltoa. Seudullinen yleiskaava edistäisi maakuntakaavan tavoitteiden välittymistä kuntien suunnitteluun. Rahoituksen toivottiin kanavoituvan pääosin liiton kautta. Toivottiin keskustelutilaisuuksia, joissa pohdittaisiin maakunnan eri osien suhteita toisiinsa. Ehdotettiin seutukunnan aluearkkitehdin toimien ja seutukunnallisten yleiskaava-asiantuntijayksiköiden perustamista. Varsinkin pienten kuntien tulisi koota voimansa, jotta suunnittelun laatu ja jatkuvuus paranisivat. Seutukunnallisten toimistojen, joissa työskentelisi useampia henkilöitä, tehtävänä olisi valmistella kuntien yhteiset yleiskaavat ja muutenkin auttaa kuntia maankäytön suunnittelussa. Suuremmissa yksiköissä maankäyttökysymykset eivät henkilöidy niin kuin nykyisin voi käydä. Maakuntakaavan valmisteluvaiheessa olisi kaivattu keskustelua yksittäisen kunnan merkityksestä koko maakunnan kannalta. Toivottiin, että seurannassa tarkasteltaisiin enemmän maakuntaa kokonaisuutena. Kuntien päättävä taso ja kaavoittajat tulisi koota yhteen keskustelemaan. Myös muut viranomaiset korostivat yhteistyön ja ylikunnallisen yleiskaavan tai ainakin yhtä aikaa tapahtuvan suunnittelun tarvetta; suunnittelu ei saa pysähtyä kunnan rajalle. Tähänastista yhteistä yleiskaavoitusta arvosteltiin siitä, ettei siinä ilmene seudullista, vaan kunkin kunnan omaa näkemystä. Esimerkiksi jokivarsissa ja kaupunkiverkon suunnittelussa tulisi löytää yhteinen kylät, asutuksen, vesiensuojelun ja virkistyksen huomioonottava tahtotila ja soveltaa vyöhykeperiaatetta. Kuntien yhtenäiset toimintatavat ja periaatteet helpottaisivat kuntien ja sektoriviranomaisten yhteistyötä. Esimerkkinä laajoista yhteistyökysymyksistä mainittiin virkistyksen ja ulkoilun asema hyvinvointiyhteiskunnassa sekä kuntien oman ja ylikunnallisen suunnittelun suhde. Ohjelmatyössä pidettiin tärkeänä, että rahoitetaan ja pidetään esillä monenlaisten toimijoiden hankkeita. Yleiskaavojen sanottiin olevan paljolti vanhentuneita, ja pidettiin tärkeänä erityisesti raja-alueiden yleiskaavojen laatimista. Myös tässä ryhmässä kaipailtiin maakuntakaavan ja yleiskaavan välille sijoittuvaa seudullista maakuntakaavaa. Yleiskaavojen viranomaisneuvotteluissa toivottiin kiinnitettävän huomiota mm. metsäalueita koskevien merkintöjen yhdenmukaistamiseen kunnissa. Muiden lausunnonantajien mielestä kaavamerkintöjen ja -määräysten tulkintaa tulee tarkastella yhdessä. Yhteistyöllä tulee edistää hyvän elämän kriteereiden toteutumista eri kaavatasoilla. Kuntarajoilla ei saa olla suunnittelun katkoskohtia. Yhteisesti käsiteltäviä kysymyksiä olisivat mm. maakunnan energiaomavaraisuus ja poikkeusolojen energiahuolto sekä peltoenergian tuotanto maankäytön ja maisemarakenteen näkökulmasta. Arveltiin, että jos yhteistyöhön osallistuisi useampia tahoja, ehkä taloudellisten arvojen sijasta korostuisivat sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen näkökulma. Koska kansalaisjärjestön mielestä kaavapäätösten oikaisuvaatimuskynnys on korkea, se kokee velvollisuudekseen huolehtia eri näkökulmien huomioimisesta. Kaavakonsulttien mielestä rakennustarkastuksen ja ympäristönsuojelun tarkastuksen tulisi olla useamman kunnan yhteinen. Maankäytönsuunnittelussa hyvinä nähtiin ylikunnallisten strategisten yleiskaavojen laatiminen sekä kuntien rajoilla tapahtuva yhteissuunnittelu. Yhteisillä yleiskaavoilla ratkottaisiin useamman kunnan alueelle sijoittuvia kokonaisuuksia tai useampaa kuntaa palvelevia toimintoja. Myös seutukuntakaavoja pidettiin jossain määrin tarpeellisina, sillä seutukunnat ovat jo mietittyjä yhteistyöalueita. Tulee järjestää yhteisiä tilaisuuksia, joissa tarkastellaan maakunnan monimuotoisuutta tukevaa kehittämistä kuntien ominaisuuksien pohjalta.

27 27 MK-TOTSE Miten edellä mainitsemaasi yhteistyötä voitaisiin edistää maakuntakaavan tai Pohjois-Pohjanmaan liiton toiminnan kautta? Kuntien ja seutukuntien edustajien mielestä Pohjois-Pohjanmaan liiton tulisi viestittää kunnille, että yhteistyö on tärkeä ja rahoitusinstrumentin käytön lisäksi luoda myönteinen yhteistyöilmapiiri. Liiton tulisi tehdä kunnille aloite raja-alueita koskevasta yhteistyöstä ja koota yhteen kehittämisvyöhykkeiden kunnat, kuten OuKa-vyöhykkeellä on tehtykin. Todettiin, että liitolla on mahdollisuus valvoa maakunnan etuja valtion budjettiin nähden. Liitto voisi vastata hankkeiden hallinnosta ja toteuttamisesta sekä toimia rahoittajana. Sen odotetaan avustavan suunnittelussa, aineiston saannissa ja paikkatiedon käytössä sekä opastavan strategisessa suunnittelussa ja järjestävän maakuntakaavaan liittyvää koulutusta. Liiton edustajan osallistumista viranomaisneuvotteluihin sekä Oulun seudun seuturakennetiimiin pidettiin hyvänä samoin kuin kulttuuriympäristöohjelmaan liittyvää käyntiä kunnassa. Kunta- ja seutukuntavierailuja toivottiin lisää. Niin ikään toivottiin, että liitosta osallistuttaisiin seutukuntien ja ympäristökeskuksen välisiin kehittämiskeskusteluihin ja yhteisten suunnittelutarpeiden määrittelyyn. Yhteistyö olisi vaihtoehto jopa kuntien yhdistämiselle ja tarkentaisi kuntien rooleja seutu- ja maakunnassa. Liiton aloitteellisuus maankäytön suunnittelun ylikunnallisessa yhteistyössä nähdään välttämättömänä. Muiden viranomaisten edustajat toivat esille, että liiton tulee olla aktiivinen sidosryhmäfoorumeilla, jotta maakuntakaavan tavoitteet tulevat ymmärretyiksi. Ajoittain tulisi koota viranomaisjoukko keskustelemaan maakunnasta kokonaisuutena. Liiton tulisi tukea maakuntakaavan toteutusta rahoittamalla ja olemalla itse aktiivisesti mukana kaavaa toteuttavissa toiminnoissa. Yksi käytännön kädenojennus olisi tuottaa toimijoille tiehallinnon mallia muistuttava aluetyökalupakki. Liiton toivottiin viestivän kunnille, että ne systemaattisesti pyytäisivät yleiskaavojen valmisteluvaiheessa lausunnon myös TE-keskukselta ja olisivat yhteydessä metsäsektoriinkin. Liitto edistäisi ylikunnallista yhteistyötä järjestämällä teemallisia seutukuntaseminaareja, joissa käsiteltäisiin yleiskaavoitusta kunnan ja seutukunnan näkökulmasta. Monet olivat sitä mieltä, että maakuntakaava kehittämisperiaatteineen jo itsessään edistää ylikunnallista yhteistyötä. Esimerkiksi jokilaaksoissa liiton tulee korostaa ympäristön kestävää käyttöä ja joen vedenlaadun valvomista sekä kannustaa yleiskaavojen laatimiseen. Liiton on luonnollista toimia yhdessä ympäristökeskuksen kanssa, ja ympäristökeskus voi avustaa yleiskaavojen rahoittamisessa. Muiden lausunnonantajien edustajat pitivät hyvänä Pohjois-Pohjanmaan liiton tähänastista kuntien yhteistyön edistämistä. Esimerkkeinä mainittiin maisematoimikunta ja tämä hanke. Maakuntakaavan valmistelua kiitettiin ja pidettiin tärkeänä, että liitto vastakin on yhteistyössä mahdollisimman monien tahojen kanssa. Käytännön mahdollisuuksista mainittiin rahoitus, tiedonjako, koulutus sekä tulkintojen pohtiminen yhdessä. Seminaareja tulisi järjestää kaikille toimijoille. Liiton tulisi edistetää kasvukeskusten ja maaseudun välistä vuorovaikutusta ja havahduttaa ajattelemaan, mitä maksaa asua etäällä työpaikasta. Yhteistyötä tulisi edistää palveluiden sijoittamisessa. Myös kaavakonsulttien mielestä liiton tulee toimia kuntien yhteistyössä kokoonkutsujana ja koordinaattorina ja nimetä henkilö vastaamaan tästä toiminnasta. Liitto voisi tehdä aloitteen kunnille rakennustarkastuksen ja ympäristönsuojelun tarkastuksen yhteistyöstä. Maakuntakaavan kehittämiseksi esitettiin, että siinä suositeltaisiin tietyille alueille yhteisen yleiskaavan laatimista. Suunnittelijatkin esittivät maakuntakaavaa koskevan koulutuksen ja seminaarien järjestämistä. Miten Pohjois-Pohjanmaan liitto parhaiten edistäisi maakuntakaavan sisällön tuntemusta ja toteutumista? Kuntien ja seutukuntien edustajat korostivat liiton ja kuntien välisen vuorovaikutuksen lisäämistä kaavaprosesseissa. Liiton osallistumista viranomaisneuvotteluihin ja aineiston toimittamista kuntien kaavoituskatsauksiin pidettiin ansiokkaana käytäntönä. Todettiin, että ilman vuorovaikutusta maakuntakaava jää asiakirjaksi, josta vain tarkistetaan alueeseen kohdistuvat rajoitukset. Esitettiin liiton osallistumista ympäristökeskuksen kanssa kehittämiskeskusteluihin tai vastaavien keskustelujen järjestämistä liiton ja seutukuntien kesken. Jälleen toivottiin liiton järjestävän seminaareja alueittain ja teemoittain informaatiota hierarkian eri tasoille, ei liian isolle joukolle kerrallaan. Myös johtajien ja luottamushenkilöiden vuorovaikutusta tulisi tehostaa. Seutukuntiin suuntautuva tiedottamiskierros nähtiin välttämättömäksi.

28 MK-TOTSE 28 Pidettiin tärkeänä maakuntakaavan havainnollistamista. Ehdotettiin esitettä, jossa tekstin ja taulukoiden lisäksi olisi vetovoimaisia maisemakuvia. Esimerkkikuvausten avulla omaksuttaisiin kehittämisnäkökulma yleiskaavoitukseen. Ehdotettiin laadittavaksi myös maakuntakaavan soveltamisohje, joka esittelykierrokseen yhdistettynä edistäisi maakuntakaavan tuntemusta. Maakuntakaavan toteuttamisessa tärkeiksi nähtiin kehittämishankkeet, ja liiton toivottiin organisoivan ja johtavan niitä. Esimerkiksi Perämerenkaaren tunnetuksi tekemisessä on haastateltavien mielestä onnistuttu. Liiton aktiivista osallistumista seudulliseen yleiskaavatyöhön kiitettiin. Alueiden profiloitumisen kannalta olisi hyödyllistä pohtia yhdessä, mitä esimerkiksi läänin pääkaupunki odottaa eri kohteilta matkailua ajatellen. Seutukaavan ajattelutavan sanottiin vaikuttavan vielä. Todettiin, että MK-TOTSE -hanke keskusteluineen on hieman auttanut hahmottamaan maakuntakaavan uusia puolia. Liiton tehtävänä olisi markkinoida maakuntakaavaa juuri nyt, kun se on suunnitelmana tuore. Maakuntakaavan valmistelun osallistamista pidettiin hyvänä, mutta siinä nähtiin vieläkin parantamisen varaa. Helpottaakseen maakuntakaavan toteuttamista prosessin tulisi sisällöltään vastata suoremmin kuntien maankäytön suunnittelun tarpeisiin. Muut viranomaiset pitivät hyvänä liiton edustusta sidosryhmäfoorumeilla ja mainitsivat tässäkin yhteydessä, että maakuntakaava on valmisteltu hyvässä yhteisymmärryksessä viranomaisten ja liiton kesken. Haastateltavien mielestä liiton pitäisi esitellä maakuntakaavan mahdollisuuksia niidenkin keskuudessa, jotka eivät luonnostaan tunne kaava-asioita. Todettiin, että mitä pienemmästä kunnasta on kyse, sitä niukemmat ovat resurssit maakuntakaavaan paneutumiseen. Todettiin, että Pohjois-Pohjanmaan liitto voi edistää maakuntakaavan toteuttamista rahoituspäätöksillään. Kylien kehittämiseksi kannatettiin maakunnallisen kyläohjelman laatimista. Aktiivista, eri kohderyhmät huomioonottavaa tiedottamista pidettiin tärkeänä. Maakuntakaavaan kohdistuvien ennakkoluulojen hälventämiseksi ehdotettiin järjestettävän informaatiotilaisuuksia myös etujärjestöjen kanssa. Liitolta odotetaan mm. luottamushenkilöille, maanomistajille ja elinkeinonharjoittajille jaettavaa materiaalia. Käsillä olleen maakuntakaavatiivistelmän rinnalle ehdotettiin kansanpainosta, jossa kerrottaisiin maakunnan mahdollisuuksista kulttuuriympäristön kuvilla höystäen. Käytännöllisen vuorovaikutuksen ajateltiin toteutuvan esimerkiksi teemallisessa työpajassa. Erityisesti kylien kehittämisessä kaivataan vapaata keskustelua, sillä viralliset kokoontumiset eivät ole omiaan ideoiden esilletuomiseen. MK-TOTSE -projektin tyyppistä lähestymistapaa pidettiin hyvänä. Liiton tulisi osallistua monenlaisiin tilaisuuksiin ja korostaa maakuntakaavaa voimavarana. Pidettiin hyvänä, että maakuntakaava on esillä kehittämiskeskusteluissa ja kaavoituskatsauksessa, johon aineisto on saatu liitosta. Ympäristökeskuksen ja Yhdyskuntasuunnittelun seuran järjestämä koulutustilaisuus voisi käsitellä maakuntakaavaa. Esitettiin myös pitempiaikaisen koulutuksen järjestämistä viranomaisille ja muille toimijoille. Ehdotettiin, että viiden vuoden kuluttua tämän haastattelun kysymykset esitettäisiin uudelleen samalle joukolle. Tällöin voisi verrata, ovatko kokemukset muuttuneet. Muiden lausunnonantajien mielestä liitto edistäisi maakuntakaavan toteuttamista tukemalla hanketoimintaa. Todettiin, että liitto on maakuntakaavan valmisteluvaiheessa aktiivisesti kutsunut mukaan muita toimijoita, mikä on auttanut niitä sitoutumaan kaavan tavoitteisiin. Vastauksissa korostettiin lehdistön kautta tapahtuvaa sekä aihe-, alue- ja vastaanottajakohtaisesti täsmennettyä tiedottamista. Maaseutukeskus ja metsänhoitoyhdistykset toivovat keskustelua esimerkiksi kylämaisemien ja maisemallisesti keskeisten metsäalueiden hoidosta. Kaavakonsulttien mielestä liiton tulisi tiedottaa ja aktivoida kaavoituksen kanssa tekemisissä olevia asiantuntijoita pohtimaan maakuntakaavan suomia mahdollisuuksia. Tämä MK-TOTSE -hanke haastatteluineen koettiin maakuntakaavaa valottavaksi myönteiseksi lähestymistavaksi. Ehdotettiin myös, että liiton resursseja tulisi jakaa seutukuntiin. Suunnittelijat painottivat liiton tehtävää hankkeiden tukemisessa, toteutuksen valvonnassa ja ohjaamisessa. Maakuntakaavan esitystavan parantamiseksi ehdotettiin alueiden ja kohteiden numeroimista kartalla.

29 STAFFAN LODENIUS 29 MK-TOTSE 2.2 Kysely Edellä kuvatulla haastattelukierroksella muutamat kunnat edustivat koko Pohjois-Pohjanmaata. Haastatteluissa esitettiin toivomus, että maakuntakaavan toteuttamiseen liittyviä kokemuksia kuulosteltaisiin kaikkien kuntien kaavoitustoimilta. Niinpä maalishuhtikuulla 2006 lähetettiin sähköpostitse kysely jokaiseen Pohjois-Pohjanmaan 40 kuntaan. Saateviestissä kuvattiin lyhyesti hankkeen taustaa ja tavoitteita. Kyselyyn vastasi 12 kuntansa kaavoituksesta vastaavaa viranhaltijaa (30 %), joista viisi oli Oulun seudulta. Ohjausryhmä pohti kyselyn suuntaamista myös kuntien johtaville virkamiehille ja päättäjille, mutta laajemmasta kyselystä luovuttiin. Kuten haastattelussakin, kysymysten aiheina olivat mm. maakuntakaavan kehittämismerkintöjen soveltamisesta kertyneet kokemukset: kuinka maakuntakaava on ohjannut kaavoitusta kehittämismerkintöjen osalta, mitä ongelmia on ilmennyt, tarvittaisiinko soveltamisohjeita, mitä muita kehittämistarpeita tai -ehdotuksia on tullut esille. Kysymykset olivat osin avoimia, osin haastattelussa esiinnousseita väittämiä, joiden paikkansapitävyyteen pyydettiin ottamaan kantaa. Vastauksista on hahmotettavissa muun muassa, että kunnissa koetaan maakuntakaavan edistävän maankäytön suunnittelua ja että kaavaselostus tukee kaavallisten kysymysten ratkaisemisessa. Pohjois-Pohjanmaan liiton toivotaan tekevän aloitteita ylikunnallisesta yhteistyöstä sekä järjestävän esimerkiksi seminaareja kehittämisperiaatemerkintöjen sisältämistä mahdollisuuksista. Kysyttäessä Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkinnän toteuttamisen keskeisimpiä teemoja saivat vaihtoehdoista eniten kannatusta pysyvä asutus ja maatalous, seuraavaksi eniten loma-asutus, vedenlaatu sekä suunnitteluyhteistyö jokivarsissa. Kaupunki maaseutu -vuorovaikutusalueella tärkeimmiksi nähtiin elinkeinotoiminta ja liikenneyhteydet. Seuraavina olivat kylien elinvoimaisuus ja houkutteleva asuinalue. Maakuntakaavan seurannassa toivottiin kiinnitettävän huomiota asuntoalueiden ja elinkeinotoiminnan kehittymiseen sekä kuntien tavoiteasetteluun verrattuna maakuntakaavan tavoitteisiin. Ohjausryhmä mietti, miksi esimerkiksi etätyötä ei pidetty tärkeänä. Pohdittiin myös, miten kehittämisperiaatemerkinnät todellisuudessa vaikuttavat taajamien ulkopuolisten alueiden maankäytön ohjaamiseen. Vaikka vain noin kolmannes kunnista vastasi kyselyyn, luovat vastaukset mielikuvan siitä, miten maakuntakaavaa on ryhdytty soveltamaan. Pohjois-Pohjanmaan liitto, Arkkitehtitoimisto A-konsultit, Maakuntakaavan selvityksiä 2002, Oulun seudun kaupunkirakenteen laatukäytävä.

30 MK-TOTSE 30 Kysymys- ja vastauskooste Vastaukset on merkitty rivin alussa olevalla pallolla, ja ne ovat lainauksia vastaajien kommenteista. Tartun työssäni Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan Mihin liittyvää tietoa useimmin haet liiton verkkosivuilta? Kaavoitukseen, aluevarauksiin, kaavojen tavoitteisiin, selostuksiin ja lausuntoihin Suunniteltuun maankäyttöön ja aluevarauksiin, maankäyttömerkintöjen perusteluihin TOTEUTTAMISTA KOSKEVIA VÄITTÄMIÄ Maakuntakaavamerkinnät, -määräykset ja -selostus 1. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset ovat perustava lähtökohta yleiskaavan tavoitteille. Kommentit: Ne antavat kokonaisnäkemyksen alueesta. On myös muita lähtökohtia, ehkä ensisijaisempia A-alueilla. Maakuntakaavalla on kunnissa "parempi" vastaanotto kuin Oulun seudun yleiskaavalla. Vain osittain, koska Oulun seudulla lähtökohtana on seudun yhteinen kaava, jonka oletamme olevan sopusoinnussa maakuntakaavan kanssa. Yhteiskunta elää nopeasti ja kaava voi olla vanhentunut joltain osin, kun se on valmis, hyväksytty ja vahvistettu. 2. Kokemukseni mukaan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset Kommentit: Tieto löytyy yhdestä paikasta, ovat hyvä pohjatiedon lähde. Esimerkiksi kehittämisperiaatteet ovat olleet tukena palvelukeskushierarkiaa koskevissa kysymyksissä. Vastaus pätee niiltä osin, kuin hyödynnämme merkintöjä ja määräyksiä suoraan. Iijokisuulla on monia päällekkäisiä rajoittavia merkintöjä. Matkailun kehittämisaluemerkintä edistää kaupungin kehittämistavoitteita. Kulttuuri-

31 31 MK-TOTSE ympäristöjen sisältyminen merkintöihin voidaan kokea rajoituksena, mutta pitkällä tähtäimellä ja kestävän kehityksen kannalta se edistää kunnan maankäytön suunnitelua. Kunnan tahto näkyy maakuntakaavassa, joka siten tukee jatkokaavoitusta. 3. Maakuntakaavaselostus tukee hyvin kunnan kaavaratkaisuissa. Kommentit: Esimerkiksi rantarakentaminen. Silloin kun on tarpeen, selostuksesta löytyy perustelevaa tietoa. Vaikea sanoa, kun en ole lukenut selostusta. Kehittämisperiaatemerkinnät Valitse seuraavista vaihtoehdoista näkemyksiäsi parhaiten vastaava ja halutessasi kommentoi omin sanoin. 4. Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät ovat omiaan saamaan innovatiiviset ajatukset liikkeelle. 5. Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät ovat liian abstrakteja. Kommentit: Selvää suomea ovat! Esimerkiksi seudullisen virkistyskäytön turvaaminen yksittäisen kunnan voimin on täysin absurdi tehtävä. 6. Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät otetaan huomioon kuntakaavoituksessa, jos ehditään. 7. Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnöistä ei ole hyötyä käytännön kaavoituksessa.

32 MK-TOTSE 32 Kommentit: Ei vaikuta juurikaan taajama-alueilla. Maakuntakaavan tavoitteet jäävät toissijaisiksi, kun suunnittelutasolla mennään lähemmäs maanomistusoloja. Paino on sanalla käytäntö. Pistää aivot hyrräämään! 8. On olennaisempaa, että kunnat/ toimijat itse luovat sisältöä kuin että merkinnän toteuttamista ohjeistetaan yksityiskohtaisesti. Kommentit: Rakentamispaineitten takia kunnissa ei ole kiinnostusta muunlaisen sisällön luomiseen kuin asuminen! Jättää tilaa luovuudelle. 9. Pohjois-Pohjanmaan liiton tulisi organisoida kuntien aivoriihi kehittämisperiaatemerkintöjen konkretisoimiseksi. Toivomuksia, ehdotuksia, kommentteja: Oulun seudulla on nyt tarpeeksi aivoriihiä strategioiden ympärillä, eikä niissä ole kompastuskysymykseksi noussut kaavoitus. Merkintöjen sisältö konkretisoituu ehkä parhaiten viranomaisneuvotteluissa ja muissa suunnittelupalavereissa. Toivottavaa on, että maakunnan liitolla riittää resursseja kokouksiin osallistumiseen. Mitä esimerkiksi tulevaisuuden maaseutu on kasvukeskuksen ympärillä, mistä maaseutu alkaa? Voisinpa osallistua, kun jostain löytyisi aikaa Osallistuisin mielelläni seminaaripäivään, jonka alustuksissa ja työpajoissa käsiteltäisiin maakuntakaavamerkintöjä. Maaseudun kehittämisen kohdealue 11. Valitse kaksi keskeisintä asiaa, joihin tulisi kiinnittää huomiota Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkinnän toteuttamisessa.

33 33 MK-TOTSE 12. Jos Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkintä ulottuu kuntaasi, miten sitä mielestäsi voitaisiin hyödyntää? Maaseutumaisuuden säilyttäminen ja maaseudun vahvuudet otetaan tarkemman kaavoituksen lähtökohdaksi. Mietitään palvelujen tuottamista alueittain esim. kaupunkien ja taajamien sekä maaseudun kesken. Maaseudun säilymiseen maaseutuna. Kuntien yhteisellä suunnittelulla. Merkinnän tulisi tukea jokilaaksokohtaisten yleiskaavoitushankkeitten käynnistymistä, jotka voisivat ulottua useamman kunnan alueelle. Hyödyntämällä täysin työssäkäyntialueen antamat mahdollisuudet kunnan kasvustrategiassa työpaikkojenkin seudullisen sijoittelun avulla, ettei kaikki työ ja kauppa valu Ouluun. Temmesjokeen ja Tyrnävänjokeen koskia, jotka parantavat veden laatua vähentämällä jokitörmien syöpymiä ja sortumia! Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutuksen kehittämisen kohdealue 13. Valitse kaksi keskeisintä asiaa, joihin tulisi kiinnittää huomiota Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutuksen kehittämisen kohdealue -merkinnän toteuttamisessa. 14. Jos Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutuksen kehittämisen kohdealue -merkintä ulottuu kuntaasi, miten sitä mielestäsi voitaisiin hyödyntää? Virkistyksen ja vapaa-ajan "lähipalveluiden toteuttamisessa. Seutukunnallisen toiminnan ja kuntien yhteistyön edistäjänä, seutukunnallisen maankäytön ohjauksen kehittämisenä, laajojen EU-hankkeitten tukena. Hyväksymällä seudullisesti ajatus, että Oulun kaupunkiseudun suurin vahvuus on saada valita asuinpaikka muualtakin kuin tiiviiltä kaupungin standardiasuinalueelta. Valinnanvara vahvuudeksi! Seudullinen yhteistyö ja seuranta 15. Pohjois-Pohjanmaan liiton tulisi koordinoida tai tehdä aloitteita ylikunnallisen maankäytön suunnittelusta/ maankäyttöstrategian laatimisesta.

34 MK-TOTSE 34 Kommentit: Liitto olisi riittävän vahva ja asinatunteva toimija. Tarvitaan ulkopuolinen aloite; tarvitaan yhtenäisiä käytäntöjä. Liiton tietämystä ja tukea tarvitaan; keskeistä olisi, että kunnissa ymmärrettäisiin yhteistyön hyödyt. Maapolitiikka, asuntotuotannon ohjaus, palveluverkko yms. Oulun seudulla on toimiva yhteistyö, johon myös liitto osallistuu. Oulun seudun seuturakennetiimi tekee jo (aloitteita), muita ei tarvita. Mihin tulisi kiinnittää huomiota maakuntakaavan toteutumisen seurannassa? Kuntien kaavoituksen tavoiteasetteluun verrattuna maakuntakaavan tavoitteen asetteluun. Kaavan merkityksen markkinointiin, ettei kunnissa unohdeta maakuntakaavaa omissa yleiskaavoituksissa. Asuntoalueiden ja elinkeinojen kehittymiseen. Siihen, ovatko kehittämisaluemerkinnät johtaneet yleiskaavojen laadintaan. Rakennetaanko nyt tulevaisuuden "aavekyliä? Siihen, ovatko päälinjat kunnossa. Kehittämiskeskusteluissa esille lyhyesti. Ehdotus maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseksi ja muita terveisiä Pohjois-Pohjanmaan liittoon: Maaseudun kehittämisalueiden ja muutoinkin haja-alueiden yleiskaavoitus tahtoo jäädä toissijaiseksi, kun kaikki resurssit joudutaan kohdistamaan taajamiin ja kasvusuunnille.

35 35 MK-TOTSE 2.3 Maakuntakaavan toteuttaminen ja ohjelmahankkeet Kehittämisperiaatemerkinnät toteutuvat osaksi maakuntakaavan, osaksi kehittämisohjelmien kautta. Hanketoiminta on olennainen osa maakuntakaavan hyödyntämistä ja toteuttamista. Ohjelmakaudella pyritään eurooppalaisella tasolla parantamaan kilpailukykyä ja saavutettavuutta sekä luomaan tieteellisiä ja teknisiä yhteistyöverkostoja. Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Keski-Pohjanmaa muodostavat Euroopan unionin pohjoisimman NUTS2 -suuralueen. Alueella toteutetaan EU:n rakennerahastojen tavoitteista Alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä Euroopan alueiden välistä yhteistyötä. Alueen maakuntien liittojen yhdessä laatima Pohjois-Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys toimenpideohjelma ohjaa rahoituksen suuntaamista maakuntaohjelmissa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Ohjelma keskittyy yritystoiminnan ja innovaatiokilpailukyvyn kehittämiseen sekä saavutettavuuden ja vetovoiman parantamiseen. Sen neljä toimintalinjaa ovat yritystoiminnan edistäminen, innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen, saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantaminen sekä tekninen apu. Kehittämistoimia kohdennetaan erityisesti toimintalinjoilla 3 ja 4 yhdyskuntien vetovoiman lisäämiseen, luonnonympäristön laadulliseen parantamiseen ja viihtyisyyttä lisäävien palvelujen ja tapahtumien kehittämiseen. Saavutettavuuden parantamisessa painotetaan logistiikkaa ja tietoliikenneyhteyksiä. Niin ikään tuetaan sekä alueen keskusten että maaseudun vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä sekä alueiden keskinäistä vuorovaikutusta, fyysisen ympäristön vetovoimaisuuden lisäämistä ja maaseudun elinkeinojen monipuolistamista. (www. pohjois-pohjanmaa.fi) Toisen rakennerahaston eli Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta hankkeelle voi hakea Manner- Suomen ESR-toimenpideohjelmasta, johon sisältyy alueen omien painotusten mukainen ja EAKR -toimia täydentävä Pohjois-Suomen alueosio. Euroopan maaseuturahaston rahoitus kanavoituu Pohjois-Pohjanmaalle Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Eurooppalainen alueellisen yhteistyön tavoite perustuu Interreg -ohjelmatyöstä saatuihin kokemuksiin. Uusi alueellisen yhteistyön tavoite jakaantuu rajan ylittävään, valtioiden väliseen ja alueiden väliseen yhteistyöhön. Rajanylittävä yhteistyöosio jakautuu lisäksi sisä- ja ulkorajayhteistyöhön. Yhteistyötä EU:n ulkorajoilla toteutetaan Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan alla ja rahoitus kohdennetaan näihin ohjelmiin sekä EAKR- että EU:n ulkosuhdevaroista. Pohjois-Pohjanmaa kuuluu uutena varsinaisena osallistujana Ruotsin ja Norjan suuntaan sisärajayhteistyön ohjelma-alueeseen. Ulkorajayhteistyö rakentuu Euregio Karelia Naapuruusohjelman pohjalle Karelia ENPI cbc -ohjelmaan. Ensisijaisena yhteistyöalueena Venäjällä on Karjalan tasavalta. Karelia -ohjelman sisältö rakentuu EU:n neljään päätavoitteeseen, jotka ovat taloudellinen ja sosiaalinen yhteistyö, tehokkaat ja turvalliset rajat, yhteiset haasteet (mm. ympäristö) sekä konkreettinen kansalaisten välinen yhteistyö. Maakunnan kehittämisrahan jakamisesta alueille päättää vuosittain sisäasiainministeriö. Maakunnan kehittämisraha on Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman mukaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen tarkoitettu määräraha, ja aluekehitysviranomaisena Pohjois-Pohjanmaan liitto päättää sen käytöstä alueellaan. Maakunnan kehittämisrahaa voi hakea jatkuvasti. Esimerkkejä ohjelmakaudella toteutuneista hankkeista Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ulottuu Oulusta Kainuun rajalle Oulujokilaaksoksi ja Oulu-Kajaani- Arkangel -käytäväksi nimetty maaseudun kehittämisen kohdealue. Sen keskeisiä voimavaroja Oulun lisäksi ovat Oulujoki virkistys-, matkailu- ja asuinpaikkamahdollisuuksineen, kuntakeskusten, kylien ja viljelysten jaksottama maaseutu kulttuuriperinteineen ja elinkeinoineen sekä hyvät liikenneyhteydet ja laadukkaat ulkoilureitistöt. Osaksi tähän merkintään perustuen käynnistyi vuonna 2004 Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke -hanke. Sen tarkoitus on luoda edellytyksiä alueen määrätietoiselle kehittämiselle. Kokonaisuutena Oulu-Kajaani-Arkangel -kehittämisvyöhyke on Oulusta Kainuun ja Vienan Karjalan kautta Arkangelin alueelle ulottuva kansainvälinen kehittämisvyöhyke, jossa on 1990-luvulta lähtien tähdätty toisaalta Euroopan ja Kaukoidän välisen globaalin liikennekäytävän ja toisaalta luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämiseen. Osana em. vyöhykettä on OuKa-kehittämisvyöhyke, joka käsittää Oulun ja Kajaanin lisäksi Muhoksen ja Utajärven Pohjois-Pohjanmaalta sekä Vaalan, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Kuhmon Kainuusta. Kehittämisvyöhykkeen mahdollisuuksiin pureudutaan laajassa ylimaakunnallisessa yhteistyöhankkeessa, jonka tavoitteet ja sisältö perustuvat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun keskeisten aluekehittäjätahojen OuKa-aiesopimuksessa asettamiin tavoitteisiin. Meneillään olevat erillishankkeet kytkeytyvät OuKa:n painopistealueisiin, joita ovat osaamisen kerryttäminen ja siirto sekä yhteistyöalueiden, toimintaympäristön ja liikennekäytävän kehittäminen.

36 S. KANGASTALO MK-TOTSE 36 Mittavin OuKa-kehittämisvyöhykkeen yhteydessä valmistelluista hankkeista on Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokiin. Siinä tutkitaan mm. arvokalojen palauttamisen edellytyksiä Oulujoella sekä Karjalan tasavallassa Petroskoin läpi virtaavalla Lososinkajoella. Muita OuKa-hankkeen toimenpiteitä ovat olleet mm. Via Pix -matkailuvyöhykkeen ja Mobiilivyöhykkeen esisuunnitelmat, Henkilöliikenteen kehittämissuunnitelma, Yrityssenssit, Vanhan Oulu-Kajaani -maantien inventointi ja Kuntakohtaisten osaamisprofiilien määrittäminen vyöhykekunnille. Sisäasianministeriön ja Oulun yliopiston kanssa on lisäksi käynnistetty Kehittämisvyöhykkeet aluekehityksessä -tutkimushanke, jossa selvitetään vyöhykemallien toimivuutta aluekehittämisen työkaluina eri aluetasoilla. Suomen korkein pudotus. Aarne Ervin suunnittelema Pyhäkosken voimalaitos Oulujoessa. Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhykkeen maankäyttöstrategia 2025 on OuKa:n osahanke, joka käsittää Oulun, Muhoksen, Utajärven, Vaalan, Paltamon, Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon kunnat. Sen tehtävänä on auttaa tunnistamaan ylikunnallisia alueidenkäytön mahdollisuuksia ja tukea kuntien maankäytön suunnittelua. Strategia perustuu kolmeen pääteemaan, joita ovat asuminen ja vesi, virkistyskäyttö- ja vapaa-aika sekä elinkeinot ja matkailu. Lisäksi siinä käsitellään kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Strategialuonnos kesäkuulta 2006 esittää mm. rantakylien kehittämistä uudeksi maankäyttömalliksi ja ratkaisuksi kuntien pulaan omarantaisista tonteista. Ideana on elvyttää sosiaalisesti kestävä kyläyhteisö, joka oli suomalaisten perinteinen asuinympäristö ennen 1800-luvun maanjakoja. Se mahdollistaisi veden vaikutusalueella asumisen ja virkistäytymisen nykyistä useammille sekä kunnallistekniikan toteuttamisen kohtuullisin kustannuksin. Luonnos painottaa myös palvelukohteita kokonaisuudeksi yhdistävää laadukasta virkistysreitistöä sekä matkailun kehittämissuunnitelmien laatimista Oulujärvelle, Vuokattiin ja Kuhmoon. Elävät ydinkeskustat Pohjois-Pohjanmaalla Elävät ydinkeskustat Pohjois-Pohjanmaalla on vuosina toteutettava Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhteishanke, joka rahoitetaan osaksi maakunnan kehittämisrahalla ja EU:n Tavoite 1 -ohjelman varoilla. Se tähtää elinympäristön laadun parantamiseen kehittämällä pienten kaupunkitasoisten keskustojen ympäristöä. Asiantuntijoina toimivat Oulun yliopisto ja valtakunnallinen Elävä Kaupunkikeskusta ry. Projektin taustalla ovat Taajamien vetovoimaisuus -hankkeessa saavutetut myönteiset tulokset taajamaympäristön analyysi- ja suunnittelumenetelmien sekä yliopiston ja kuntien yhteistyön kehittämisessä. Hankkeen aikana tehdään fyysistä, sosiaalista ja toiminnallista kehittämistä koskevat suunnitelmat Pyhäjärven, Haapaveden, Iin, Utajärven, Pudasjärven, Ylikiimingin, Ylivieskan, Kalajoen, Oulaisten ja Raahen keskustoille. Paikkakunnilla järjestetään myös aiheeseen liittyviä seminaareja. Suunnitelmamalleja voidaan hyödyntää myöhemmin muissa Pohjois-Pohjanmaan taajamakeskustoissa. Kohdekuntien suunnitelmallista kehittämistä ohjaavissa ydinkeskustatyöryhmissä ovat edustettuina sekä julkinen että yksityinen taho. Tavoitteena on saattaa keskustojen kehittämiseen Pohjois-Pohjanmaalla osallistuvat tahot jatkuvaan yhteistoimintaan. Keskustojen kehittäminen nähdään yhdeksi kuntien menestyksen avaimeksi. Kulttuurisesti ja kaupallisesti menestyvien keskusta-alueiden suunnittelu ja toteutus vaativat pitkäjänteisen strategian. Vaikka tavoitteena on kilpailukyvyn parantaminen omaleimaisuuden avulla, on hyödyllistä vaihtaa kehittämiskokemuksia ja saada ulkopuolista näkemystä.

37 37 MK-TOTSE Ylivieskan seutukunnan rakenteelliset vetovoimatekijät Ylivieskan seutukunnassa toteutettu osin EAKR-rahoitteisessa Rakenteelliset vetovoimatekijät (jäljempänä RAVE) -hankkeessa selvitettiin seutukunnan yhdyskuntarakenteelliset vetovoimatekijät ja arvioitiin niiden kehittämistarve sekä tutkittiin paikkatietoavusteisesti yhteisen seutuyleiskaavan toteuttamismahdollisuuksia. Hanke perustui Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan Oulun Eteläisen kaupunkiverkko- ja Kalajoki- ja Pyhäjokilaaksojen Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkintöihin. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin vetovoimakohteet ja selvitettiin niiden tähänastinen huomioonottaminen seutukunnassa sekä esitettiin kohteet kuntien rekistereitä ja paikkatietoa soveltaen digitaalisena karttana. Työssä painotettiin nykyisiä ja tulevia yrityksiä, asukkaita ja matkailijoita koskevia vetovoimatekijöitä. Tavoitteena oli koota valitut vetovoimaelementit seudulliseksi tietokannaksi, jota voidaan analysoida. Pohdittiin myös paikkatietokannan muita seudullisia käyttömahdollisuuksia. Kohteista koottiin tutkimuksissa hyödynnettävää paikkatietoaineistoa, ja aineistosta voidaan koota seudullinen tietokanta. Projektin toisessa vaiheessa analysoitiin aluerakennetta ja selvitettiin seudun yhteisen yleiskaavan laatimismahdollisuuksia. Erityisesti tarkasteltiin, miten kaavalla voidaan vaikuttaa seudun vetovoimaisuuteen sekä minkälaista hallintomallia kyseinen kaavoitus edellyttäisi. Paikkatiedon avulla havainnollistettiin seudun toiminnallista rakennetta ja laadittiin seudullinen maankäyttöstrategia. Hankkeessa tuotettiin useita alueen vetovoimaisuuden kehittämisehdotuksia. Tutkimuksissa keskeisiksi kehittämisen kohteiksi nousivat seuraavat kokonaisuudet: - väestö; monipuolinen työ- ja koulutuspaikkojen tarjonta, alueelliset innovaatiokeskukset, asukkaiden kotiseutusiteen vahvistaminen sekä työssäkäynti ja matkailuvirtojen sitominen alueeseen - saavutettavuus; rautatie-, lentoliikenne-, tie-, satama- ja tietoliikenneyhteydet - asuin- ja elinympäristö; monipuolinen palvelujen tarjonta, ydinkeskustojen vetovoimaisuus, kevyenliikenteenväylästöt, lähiliikuntareittien kehittäminen sekä erityisten vetovoimakohteiden kehittäminen - maankäyttö; kunnan maankäytön suunnitteluyksikön toiminta, jokilaaksojen yleiskaavoitus ja rantarakentamisen käsittely siinä, maankäytön kustannustehokkuuden tarkastelu ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, osallistuvan suunnittelun kehittäminen sekä maaseutuelinkeinojen tukeminen suunnittelussa. 2.4 Maakuntakaavan toteuttaminen ja viranomaistyöskentely Haastattelutilanteissa tuotiin usein esille tarve lisätä maakuntakaavaa koskevaa viranomaisten yhteistyötä. Nykyisin maakuntaliiton ja muiden alueidenkäytön suunnittelun keskeisimmät viranomaistahot kohtaavat kuntien yleis- ja asemakaavoja koskevissa viranomaisneuvotteluissa. Tällöin keskustelussa pitäydytään luonnollisesti työnalla oleviin suunnittelukysymyksiin eikä laajemmille pohdinnoille ole aikaa. Neuvotteluihin eivät sitä paitsi osallistu kaikki maakuntakaavaa soveltavat viranomaiset. Sektoriviranomaiset tapaavat toisiaan sekä liiton ja ympäristökeskuksen edustajia eri suunnitelmiin liittyvissä palavereissa sekä esimerkiksi ohjausryhmien kokouksissa. Myös näissä tilanteissa ajatustenvaihto on rajattu esillä oleviin erityiskysymyksiin. Alueidenkäytön suunnittelun laajempien kokonaisuuksien ideoimiseksi ja maakunnan elinvoimaisuuden parantamiseksi tarvittaisiin Pohjois-Pohjanmaan liiton säännöllisesti, vaikka vuosittain, koolle kutsumia erityisiä maakuntakaavan sidosryhmätapaamisia. Näissä käsiteltäisiin kulloinkin ajankohtaisia kysymyksiä ja kukin taho informoisi vireillä olevista suunnitelmistaan, hankkeistaan, mahdollisista organisaatiomuutoksista ja muista tarpeellisista asioista. Tilanteen mukaan käsiteltäisiin koko maakuntaa, tiettyä seutukuntaa tai sektoriviranomaisten määrättyä kohdetta koskevien näkemysten yhteensovittamista. Aiheesta riippuen mukaan kutsuttaisiin kuntien johtajistoa ja päättäjiä, maankäytönsuunnittelijoita ja muita asiantuntijoita. Tavoitteena olisi eri toimijatahojen ja -tasojen vuorovaikutus, joka auttaisi alueiden vahvuuksien tunnistamista ja niiden hyödyntämistä alueidenkäytön suunnittelun keinoin.

38 MK-TOTSE 38 3 toteutumisen Maakuntakaavan seuranta Maakuntakaavan toteuttamisen edistämisen rinnalla MK-TOTSE -hankkeen keskeisenä tehtävänä on ollut pohtia, minkälainen maakuntakaavan seuranta parhaiten palvelisi maakunnan suunnittelua ja laadukkaan elinympäristön kehittämistä. Tavoitteena on ollut luonnostella kaavan toteutumisastetta kuvaava menetelmä sekä määritellä maakuntaliiton, ympäristökeskuksen ja -ministeriön välinen tehtäväjako sen toteuttamisessa. On etsitty ydinkysymyksiä, joihin seurannan tulisi vastata, sekä prosesseja, joiden kautta saataisiin vastaukset. Työssä on tarkasteltu kehittämisperiaatemerkintöjä, koska juuri ne avaavat uudet näkymät ja mahdollisuudet kuntien, seutukuntien ja maakunnan kehittämiseen alueidenkäytön suunnittelun avulla. Esille otettuja merkintöjen toteutumista mittaavia indikaattoreita on kuvattu raportin liitteenä olevassa taulukossa. Seuranta on tarkoituksenmukaista kohdistaa niille alueille, joilla muutoksia todella tapahtuu tai on odotettavissa. MRL 27 :n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Ajan tasalla pitäminen ja kehittäminen puolestaan edellyttävät maakuntakaavan toteuttamisen seurantaa. MRA 2 :ssa on määritelty seurantaan liittyvä viranomaisten tehtäväjako siten, että ympäristöministeriön on valtakunnallisesti järjestettävä alueiden käytön ja rakennetun ympäristön tilan ja kehityksen seuranta ja sen kannalta tarpeellisten tietojärjestelmien ylläpito. Alueellinen ympäristökeskus edistää ja ohjaa alueiden käytön ja rakennetun ympäristön tilan ja kehityksen seurannan järjestämistä toimialueellaan sekä osaltaan huolehtii tarpeellisen seurannan järjestämisestä. Maakunnan liiton tehtävänä on huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. MK-TOTSE Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen ja seurannan kehittäminen -hankkeessa seurantaa on tarkasteltu liitteenä olevan taulukkoesityksen tasolla. Lähtöaineiston pohjalta sekä ympäristöministeriön, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan liiton ja muun asiantuntijavuorovaikutuksen kautta on etsitty maakuntakaavan toteutumista tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kuvaavia määrällisiä ja sisällöllisiä (laadullisia) indikaattoreita. Lähempään tarkasteluun on valittu Pohjois-Pohjanmaata tyypillisesti kuvaavat keskeiset kehittämisperiaatemerkinnät: Kaupunkikehittämisen kohdealue, Kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalue, Maaseudun kehittämisen kohdealue sekä Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. 3.1 Maakunnallinen kaavoituskatsaus Kuntia koskee maankäyttö- ja rakennuslain (7 ) velvoite informoida vähintään vuosittain laadittavassa katsauksessa kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Katsauksessa kuvataan kaavojen käsittelyvaiheet sekä päätökset ja muut kaavoitukseen välittömästi vaikuttavat toimet. Kunnan on tiedotettava katsauksesta riittävästi, sillä se on olennainen osa lain hengen mukaista maankäytön suunnittelun avoimuutta ja kansalaisten osallistamista. Maakuntien liittoa edellä kuvattu kaavoituksen viestintävelvoite ei koske, seurantavelvoite kylläkin. Haastattelujen ja kyselyn vastauksissa toivottiin maakunnan liiton, kuntien ja muiden sidosryhmien välisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen lisäämistä. Myös ohjausryhmä piti niitä tärkeinä. Työn tuloksena muotoillussa ehdotuksessa keskeinen seurannan ja tiedottamisen elementti on maakuntaliiton valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi toimittama maakunnallinen kaavoituskatsaus, joka julkaistaisiin sekä

39 39 MK-TOTSE painettuna että sähköisenä. Julkistamisen yhteydessä järjestettäisiin kuntien kaavoitustoimelle, suunnittelijoille sekä muille alan toimijoille ja asiantuntijoille seminaari työpajoineen. Määrällisiä indikaattoreita päivitettäisiin tarvittaessa. Vuorovaikutuksen lisäämiseksi voitaisiin avata liiton verkkosivulle alueidenkäyttöaiheinen keskustelufoorumi, jota liitto tarkkailisi ja komentoisi. 3.2 Seurannan tietoaineistot Seurannan toteuttamisen keskeisimpiä apuvälineitä ovat paikkatiedot, joilla tarkoitetaan tietoja asian, ilmiön tai kohteen sijainnista ja ominaisuuksista. Näitä hallintorajoista riippumattomia tietoja voidaan yhdistellä, analysoida ja esittää karttapohjilla. Kuntasuunnittelusta arviolta 80 prosenttia perustuu sijaintiin. Tilastomateriaali on jo enimmäkseen paikkatietoa, ja organisaatiot pyrkivät tiedon tuottamisessa yhteistyöhön. Kaupallista aineistoa on hyvin saatavilla, mutta sen kalleus on toisinaan käytön esteenä. Viranomaisten tuottamista aineistoista on tietoa tarjolla vähän eikä niitä saa vielä keskitetysti. Tilanne korjautunee kansallisia, alueellisia ja seudullisia Internet-pohjaisia karttakäyttöliittymiä ja -portaaleja kehitettäessä. Maakuntakaavan seurannan kannalta ovat keskeisiä Tilastokeskuksen ja Väestörekisterikeskuksen tuottamat väestö-, työpaikka- ja rakennustietokannat. Väestörekisterikeskus ylläpitää väestörekisteriä sekä rakennus- ja huoneistorekisteriä. Tilastokeskus tuottaa väestötiedon lisäksi mm. yritys- ja toimipaikkarekisteriä, asunto- ja rakennuskantaa sekä oppilaitos- ja julkisyhteisörekistereitä. Ympäristöhallinto tuottaa valtakunnallisesti ja alueellisesti hallinnonalansa paikkatietoja, joita voidaan soveltaa myös maakuntakaavan seurannassa. Alueellisten ympäristökeskusten GISALU-tietojärjestelmässä seurataan mm. asema- ja yleiskaavoja, poikkeamispäätöksiä sekä suunnittelutarveratkaisuja. Kaavoituksen seurantajärjestelmä KATSE:ssa seurataan kaavoitusta valtakunnallisesti. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän YKR:n avulla toteutetaan alueellisesti ja ajallisesti vertailukelpoisia yhdyskuntarakenteen analyysejä. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä HERTTA sisältää ympäristöhallinnon valtakunnalliset paikkatietoaineistot sekä alueellista tietoa, osaksi myös muiden organisaatioiden aineistoja. Se sisältää tietoa mm. pohjavesistä, ympäristön kuormituksesta ja alueiden käytöstä. Lisäksi ympäristöhallinto ylläpitää tietokantoja mm. luonnonsuojelu- sekä Natura2000 -alueista. Valtakunnallinen elinympäristön seurantajärjestelmä ELYSE sisältää kunnittaista tilastotietoa mm. väestöstä, rakentamisesta, asumisesta, palveluista ja liikenteestä. Maa-ainesten oton tietojärjestelmä MOTTO sisältää keskeiset tiedot maa-ainesten otosta. Tiehallinto kerää paikkatietoa yleisistä teistä, mutta ei toimialueensa ulkopuolelle jäävistä kaduista ja yksityisistä teistä. Maakuntakaavan seurannan kannalta merkityksellistä tietoa ovat liikennesuoritteet, -onnettomuudet ja melualueet. Metsähallituksen aineistoja ovat virkistystoimintaan liittyvät tiedot, kuten reitistöt ja kansallispuistojen kävijämäärät. Lisäksi maakuntakaavan seurantaan soveltuvaa paikkatietoa tuottavat myös Geologian Tutkimuskeskus, Maanmittauslaitos, Museovirasto, lääninhallitukset, kunnat sekä yksityiset yritykset. Tietoaineistojen soveltaminen seurannassa Osaksi seurantamateriaali saadaan yhteistyötahoilta käyttövalmiina, mutta yleensä tietoa käsitellään, yhdistellään ja analysoidaan. Tyypillisimmillään seuranta on väestön tai rakentamisen kehityksen selvittämistä kohdetai vaikutusalueella tiettynä ajanjaksona. Esimerkiksi kehittämisvyöhykkeen väestörakenne- ja työssäkäyntitietoja on käytännöllistä seurata YKR:n avulla. Seurantatiedot voidaan esittää karttoina, taulukoina tai diagrammeina. Tiedon kerääminen tulee toteuttaa yhteistyössä siten, että aineisto on laadukasta, ajantasaista ja usean tahon käytettävissä. Tiedon tulee olla koottavissa vaivatta ilman erillisiä toimenpiteitä. 3.3 Seurannan toteuttaminen Jäljempänä esitetty Maakuntakaavan toteuttamisen seurantataulukko sisältää tässä hankkeessa tarkastellut kehittämisperiaatemerkinnät sekä niiden toteutumista kuvaavia määrällisiä ja sisällöllisiä indikaattoreita tietolähteineen. Seurantaa esitetään raportoitavaksi kahden tai neljän vuoden välein toimitettavassa maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa. Määrällisiä tuloksia päivitettäisiin verkkosivulla useammin. Lisäksi EU:n rakennerahastojen ja muissa maakunnan kehittämistä koskevissa hankehakemuksissa hakijan tulisi arvioida, toteuttaako hanke maakuntakaavan tavoitteita. Seurannan tarkoitus on palvella maakuntakaavan ajan tasalla pitämistä ja kehittämistä. Järjestelmän rakentaminen vaatii erityisresursseja, mutta sen ylläpito on tarkoitus kytkeä normaaliin työkäytäntöön. Tehtävässä on syytä edetä asteittain. Vähimmäisvaatimus täyttyisi ehkä väestönkehitystä tarkkailemalla. Tässä työssä on kuitenkin etsitty maakunnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpia indikaattoreita. Jatkossa maakuntaliiton ja ympäristökeskuksen tulee yhdessä selvittää, miten ehdotettu järjestelmä toimisi käytännössä. Taulukossa mainitut määrälliset tiedot ovat hankittavissa paikkatietona. Keskeinen seurannan työkalu on lisäksi yleiskaavaprosessi, jonka yhteydessä tietoa voidaan kerätä systemaattisesti.

40 MK-TOTSE TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN TOTEUTUMISEN SEURANTA Toteutumista määrittävät indikaattorit Esitystapa Maakuntakaavamerkintä, suunnittelumääräys ja kaavaselostuksessa kuvattu tavoite Määrällinen Sisällöllinen Tietolähde Määräl- Sisällöllinen linen Kaupunkikehittämisen kohdealue kk-1 Oulun kaupunkiseutu Suunnittelumääräykset: Oulun kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kuntakeskuksiin ja alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta on pyrittävä täydentämään ja eheyttämään. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti ja niillä tulee suosia tiivistä pientaloasutusta. Alueen kaupunki-, kunta- ja aluekeskuksiin voidaan sijoittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka tulee sijoittaa siten, että ne tukevat yhdyskuntarakennetta ja ovat hyvin kevyt- ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Yksityiskohtaisella suunnittelulla tulee luoda edellytykset seudullisen virkistysalueverkoston toteuttamiselle. Oulujoen suistosta ja Oulujokilaaksosta sekä keskeistä kaupunkiseuturakennetta yhdistävästä virkistysaluekehästä koostuvan yhtenäisen vihervyöhykkeen muodostuminen on turvattava. Alueella katsotaan olevan erityistä tarvetta maankäytön suunnitteluyhteistyöhön ja alueidenkäytön yhteensovittamiseen kuntien raja-alueilla. Yhdyskuntarakennetta pyritään eheyttämään ja tiivistämään hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Tiivis kaupunkimainen pientaloasutus on suositeltavaa Oulussa, Kempeleessä osalla Oulunsaloa. Yleis- ja asemakaavat (määrä, pinta-alat) Asuin- ja liikerakentaminen (pinta-alat, sijainti), pientalojen osuus asuinrakentamisesta, vähittäiskaupan suuryksiköt Väestön kehitys, yritykset, työpaikat Palvelut (kuntakeskusten perus- ja kaupalliset palvelut) Kuntien lupamenettely (lkm) Suunnittelutarveratkaisut ja muu lupaharkinta (lkm) Miten merkintä on otettu huomioon kuntien yleiskaavoituksessa tai asemakaavoituksessa alueilla, joilla ei ole yleiskaavaa? Sijoittuvatko uudet työpaikat, palvelut ja rakentaminen joukkoliikenteen kannalta edullisesti ja muutenkin siten, että niiden katsotaan toteuttavan maakuntakaavan ja merkinnän tavoitteita? Kuntien maankäytön suunnittelun yhteistyö, maankäyttöstrategiat, yhteiset yleiskaavat, muu yhteissuunittelu. Tilastokeskus, SYKE (YKR, RHR), alueellinen ympäristökeskus, kunnat, yleiskaavaprosessin yhteydessä täytettävä kaavake (kunta) GIS ja muut karttaesitykset, diagrammit, taulukot Esillä ajantasaisena verkkosivulla, kuvataan lisäksi maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa. Kuvataan joka neljäs vuosi toimitettavassa maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan painettuna ja verkossa. Tuloksia peilataan maakuntakaavaselostuksessa kuvattuihin tavoitteisiin Julkaisemisen yhteydessä järjestetään seminaari alan toimijoille ja muille asiantuntijoille. Kehittämisohjelmien hankehakemukseen merkitään, onko hanke maakuntakaavan mukainen. Virkistysaluejärjestelmän toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota. Läpäisevät teemat (MRA 2 ) Alueiden käyttö Alue- ja yhdyskuntarakenne Rakennetun ympäristön tila ja kehitys Kulttuuri- ja luonnonympäristön tila ja kehitys

41 kk-2 Raahen kaupunkiseutu Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on pidettävä lähtökohtana kaupunkiseudun nykyistä rakennetta ja turvattava tuotanto- ja liiketoimintojen kehittämismahdollisuudet riittävillä aluevarauksilla. Uusilla alueilla tulee suosia pientaloasutusta siten että seudulla on tarjolla vaihtoehtoisia asumismuotoja. Raahen keskustaa kehitettäessä suunnittelun lähtökohtana on pidettävä historiallisen ruutukaavan ja vanhan puukaupunkimiljöön säilymistä. Uusien kauppapalvelujen sijoitusratkaisuilla ei saa vaarantaa kaupungin keskustan kehittämisedellytyksiä. Kaupunkiseudulla tulee yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla luoda edellytykset seudullisen virkistysalueverkoston toteuttamiselle. Tavoitteena on Raahen ja Pattijoen taajama-alueiden yhteensovittaminen. Kahden suuren työpaikkaalueen kehittymismahdollisuudet tulee turvata, samoin Raahen keskustan vanhan ruutukaavaalueen ja rakennusten asema. Uusilla alueilla tulee suosia pientalomaista asutusta, jonka tulisi olla lähellä kaupunkia tiivistä ja kaupunkimaista. Yleis- ja asemakaavat (määrä, pinta-alat) Asuin- ja liikerakentaminen (pinta-alat, sijainti), pientalojen osuus asuinrakentamisesta, vähittäiskaupan suuryksiköt Väestön kehitys, yritykset, erikoisalojen ym. työpaikat ja työvoima Palvelut Kuntien lupamenettely (lkm) Suunnittelutarveratkaisut ja muu lupaharkinta (lkm) Ulkoilu- ja moottorikelkkareitit reittitoimitukset (km) Pattijoen keskustan perusja kaupalliset palvelut Miten merkintä on otettu huomioon kuntien yleiskaavoituksessa tai asemakaavoituksessa alueilla, joilla ei ole yleiskaavaa? Kuntien maankäytön suunnittelun yhteistyö, maankäyttöstrategiat, yhteiset yleiskaavat, muu yhteissuunittelu. Raahen keskustan kulttuuriympäristön huomioonottaminen kaavoituksessa ja rakentamisessa Virkistysalueverkon toteutuminen ja kehittyminen ja sen huomioonottaminen yleis- ja asemakaavoituksessa Tilastokeskus, SYKE (YKR, RHR), alueellinen ympäristökeskus, kunnat, yleiskaavaprosessin yhteydessä täytettävä kaavake (kunta) GIS ja muut karttaesitykset, diagrammit, taulukot Esillä ajantasaisena verkkosivulla, kuvataan lisäksi maa- kunnalli- sessa kaavoitus- katsauk- sessa.. Kuvataan joka neljäs vuosi toimitettavassa maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan painettuna ja verkossa. Tuloksia peilataan maakuntakaavaselostuksessa kuvattuihin tavoitteisiin Julkaisemisen yhteydessä järjestetään seminaari alan toimijoille ja muille asiantuntijoille. Kehittämisohjelmien hankehakemukseen merkitään, onko hanke maakuntakaavan mukainen. L ä p ä i s e v ä t t e e m a t ( M R A 2 ) Alueiden käyttö Alue- ja yhdyskuntarakenne Rakennetun ympäristön tila ja kehitys Kulttuuri- ja luonnonympäristön tila ja kehitys

42 kk-3 Oulun Eteläisen alueen kaupunkiverkko Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kaupan ja muiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuksen, liikenteen ja virkistystoimintojen sijoittelussa on pyrittävä tehostamaan verkostokaupungin olemassa olevien yhdyskuntien alueiden käyttöä kuntien välisellä yhteistyöllä ja työnjaolla. Alueen kaupunkikeskuksiin voidaan sijoittaa seutua palvelevia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka tulee sijoittaa siten, että ne ovat hyvin kevyt- ja joukkoliikenteen saavutettavissa. Oulun Eteläisen aluekeskuksen ydinalueen muodostavat Kala- ja Pyhäjokilaaksojen seitsemän maaseutukaupunkia pyritään kytkemään toiminnallisesti niin tiiviiksi verkoksi, että ne yhdessä pystyvät tarjoamaan aluetason kaupunkipalvelut. Kaupunkiverkkoon liittyvät naapureina olevat kunnat, jolloin kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus on aluekeskuksen keskeinen ominaisuus. Kaikki aluekeskuksen kunnat sisältyvät kaupunkimaaseutuvuorovaikutusalueeseen (kmk). Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisratkaisuissa on pyrittävä aluekeskuksen kuntien yhteistyöhön. Yleis- ja asemakaavat (määrä, pinta-alat) Kuntien yhteiset yleiskaavat, maankäytön strategiat ym. Asuin- ja liikerakentaminen (pinta-alat, sijainti), pientalojen osuus asuinrakentamisesta, vähittäiskaupan suuryksiköt Väestön kehitys, yritykset, erikoisalojen ym. työpaikat ja työvoima Yhteiset palvelut, palvelusopimukset Suunnittelutarveratkaisut ja muu lupaharkinta (lkm) Onko merkintä edistänyt kuntien maankäytönsuunnittelun tai muuta yhteistyötä? Miten merkintä on otettu huomioon kuntien yhteisissä yleiskaavoissa, kuntien yleiskaavoituksesa tai asemakaavoituksessa alueilla, joilla ei ole yleiskaavaa? Miten kaupunkikeskukset ovat profiloituneet? Voiko profiloitumsta nähdä maankäytönsuunnitelmissa? Ovatko vähittäiskaupan suuryksiköt helposti kevyt- ja joukkoliikenteen saavutettavissa? Ovatko kunnat tarkastelleet sijoittamista yhdessä? Tilastokeskus, SYKE (YKR, RHR), alueellinen ympäristökeskus, kunnat, yleiskaavaprosessin yhteydessä täytettävä kaavake (kunta) GIS ja muut karttaesitykset, diagrammit, taulukot Esillä ajantasaisena verkkosivulla, kuvataan lisäksi maa- kunnalli- sessa kaavoitus- katsauk- sessa. Kuvataan joka neljäs vuosi toimitettavassa maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan painettuna ja verkossa. Tuloksia peilataan maakuntakaavaselostuksessa kuvattuihin tavoitteisiin Julkaisemisen yhteydessä järjestetään seminaari alan toimijoille ja muille asiantuntijoille. Kehittämisohjelmien hankehakemukseen merkitään, onko hanke maakuntakaavan mukainen. Yhteistoiminnallisuuden ja verkostollisuuden kehittymistä voidaan tutkia erillisselvitysten avulla.

43 kk-4 Kuusamon matkailukaupunki Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää toiminnallisesti monipuolisen sekä maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen matkailukaupungin kehittämistä Kuusamon kaupunkikeskustan ja Rukan matkailukeskuksen muodostaman kaksoiskeskuksen varaan. Kuusamon kaupunkikeskuksen ja Rukan matkailukeskuksen varaan pyritään kehittämään kansainvälistä matkailukaupunkia. Monipuolisten palvelujen ohella maisemalliset ja kaupunkikuvalliset kehittämistavoitteet ovat erityisen tärkeitä. Väestön kehitys, matkailualan työpaikat, matkailuhankkeet Palvelut, matkailuja ohjelmapalveluyritykset, majoituskapasiteetti Ulkomaisten matkailijoiden määrä (lentokenttä) Asuin- ja liikerakentaminen (pinta-alat, sijainti), vähittäiskaupan suuryksiköt Yleis- ja asemakaavat (määrä, pinta-alat) Miten merkintä on otettu huomioon kuntien yleiskaavoituksessa tai asemakaavoituksessa alueilla, joilla ei ole yleiskaavaa? Onko maisemalliset ja kaupunkikuvalliset arvot otettu huomioon kaavoituksessa, rakentamisessa ja matkailupalvelujen kehittämisessä? Tilastokeskus, SYKE (YKR, RHR), alueellinen ympäristökeskus, kunnat, MEK, verohallinto, yleiskaavaprosessin yhteydessä täytettävä kaavake (kunta) GIS ja muut karttaesitykset, diagrammit, taulukot Esillä ajantasaisena verkkosivulla, kuvataan lisäksi maa- kunnalli- sessa kaavoitus- katsauk- sessa. Kuvataan joka neljäs vuosi toimitettavassa maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan painettuna ja verkossa. Tuloksia peilataan maakuntakaavaselostuksessa kuvattuihin tavoitteisiin Julkaisemisen yhteydessä järjestetään seminaari alan toimijoille ja muille asiantuntijoille. Kehittämisohjelmien hankehakemukseen merkitään, onko hanke maakuntakaavan mukainen.

44 kk-5 Oulun seudun laatukäytävä Merkinnällä osoitetaan Oulun lentoaseman, kaupungin keskustan, yliopiston ja muiden Oulun kaupunkiseudun suurten työpaikka- ja palvelualueiden välistä, kaupunkimaisesti rakennettavaa tie- ja yritysympäristön vyöhykettä. Suunnittelumääräys: Alueelle tulee kuntien yhteistyöllä pyrkiä luomaan yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita, joilla turvataan vyöhykkeen kehittämisedellytykset kansainvälisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoiseksi, pääosin yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja vapaaaikapalvelujen alueeksi. Vyöhykkeellä on kiinnitettävä erityistä huomiota joukkoliikenteen edistämiseen. Laatukäytävä muodostaa keskeisen ylikunnallisen kehittämisvyöhykkeen. Siihen sisältyy maankäytön, liikennejärjestelmän, logistiikan ja visuaalisen hahmon eli kaupunkikuvan ja maiseman kehittämistavoitteita. Käytävä yhdistää lentoaseman ja yliopiston alueet sekä uusien yritysten rakentamisesta muodostuvat Oulunsalon, Kempeleen, Kaakkurin, Peltolan, Ruskon ja Linnanmaan työpaikkakeskittymät sekä Oulun keskustan. Laatukäytävä on kaupunkiseutua yhdistävä maankäyttö - liikennevyöhyke, joka ottaa vastaan sormimaisen yhdyskuntarakenteen keskustaan kohdistamat paineet. Sen logistisen rungon muodostaa kaksi rinnakkaista pääväylää: nopea moottoriliikenneväylä ja maankäyttöä kokoava joukkoliikennettä välittävä keskusväylä. Keskustojen kohdalla runkoa täydentää jalankulkupainotteinen pääraitti. Nopeustasoltaan ja ympäristöominaisuuksiltaan em. väylät ja raitit muodostavat hierarkisen järjestelmän. Sitä täydentää suuremmassa mittakaavassa kansainvälinen Perämerenkaaren logistiikka- ja kehittämisvyöhyke. Kansainvälisen vetovoimaisuuden kannalta on laatukäytävän visuaalisessa hahmottamisessa tärkeää mm. vesistöjen korostaminen, väylämaisemien tilanmuodostus, avautuvat näkymät ja rakentamisen mitoitus yhdyskuntarakenteellisen sijainnin mukaan. Käytävän suunnitteluperiaatteiden kehittäminen ja hankkeiden yhteensovittaminen edellyttää alueen kuntien ja ao. sidosryhmien yhteistyötä. Asuin- ja liikerakentaminen (pinta-ala, sijainti), Työpaikkojen määrä Miten (esim. ympäristön) laatu on kuvattavissa tai arvioitavissa? Miten laatukäytävä näkyy kuntien asemakaavoissa? Laatukäytävän toteutumisen ja sen vaikutusten sisällöllinen seuranta on tarkoituksenmukaista toteuttaa erillisselvityksenä, esimerkiksi opinnäytetyönä. (Laatu: tie, maisema, rakentaminen, ympäristönhoito, liikennejärjestelmä, joukkoliikenneyhteydet jne.) Tilastokeskus, RHR, kunnat Kuvataan joka neljäs vuosi toimitettavassa maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan painettuna ja verkossa. Tuloksia peilataan maakuntakaavaselostuksessa kuvattuihin tavoitteisiin Julkaisemisen yhteydessä järjestetään seminaari alan toimijoille ja muille asiantuntijoille. Kehittämisohjelmien hankehakemukseen merkitään, onko hanke maakuntakaavan mukainen.

45 Maakuntakaavamerkintä, suunnittelumääräys ja Toteuttamista määrittävät indikaattorit Esitystapa kaavaselostuksessa kuvattu tavoite Määrällinen Sisällöllinen Tietolähde Määrällinen Sisällöllinen Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue kmk Kaupunkiseutuvyöhykkeiden ulkopuolella km Oulusta ja 30 km Raahesta sekä Oulun Eteläisen aluekeskuksessa. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat on pyrittävä ohjaamaan olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olevan asutuksen, palvelujen sekä tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen tuotantokäytössä. Merkinnällä on rajattu väljästi alue, johon ulottuu kaupunkiseudun vaikutus mm. työssäkäyntialueena, mutta jolla on myös omia maaseutuympäristöön perustuvia voimavaroja. Alueille pyritään kehittämään tähän vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa ja asumista. Kaupungin läheisyys ja maaseutuympäristö antavat hyvät lähtökohdat alueiden kehittämiseen. Suunnittelumääräyksillä pyritään kunta- ja kyläkeskusten vahvistamiseen ja uuden asutuksen ohjaamiseen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi, samalla maaseudun elinkeinojen edellytykset ja maisemalliset arvot turvaten. Väestön kehitys (kunta, koko merkinnän alue, kyläkeskukset), koululaiset Asuinrakentaminen Loma-asuntojen määrän kehitys Työpaikat ja työvoima, pendelöinti Palvelut, kunta- ja kyläkeskusten peruspalvelut Liikenneverkko ja -yhteydet, säännöllinen linjaautoliikenne alueen sisällä (reitit), liikennevirrat (ihmiset, tavarat, palvelut), kevyen liikenteen väylien määrä Seurannassa keskitytään lähinnä kunta- ja kyläkeskuksiin. Miten merkintä on otettu huomioon kuntien yleiskaavoituksessa? Liikenneyhteydet, teiden kunto, kevyen liikenteen ym. turvallisuus, joukko-liikenteen huomioonottaminen kaavoissa ja toimivuus käytännössä. Tilastokeskus, SYKE (YKR, RHR), lääninhallitus, alueellinen ympäristökeskus (Rakentamisen ohjautuminen kunta- ja kyläkeskuksiin) kunnat, yleiskaavaprosessin yhteydessä täytettävä kaavake (kunta), GIS ja muut karttaesitykset, diagrammit, taulukot Esillä ajantasaisena verkkosivulla, kuvataan lisäksi maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa. Vapaa-ajan asumisesta ja etätyöstä esim. opinnäytetyönä. Kuvataan joka neljäs vuosi toimitettavassa maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan painettuna ja verkossa. Tuloksia peilataan maakuntakaavaselostuksessa kuvattuihin tavoitteisiin Julkaisemisen yhteydessä järjestetään seminaari alan toimijoille ja muille asiantuntijoille. Kehittämisohjelmien hankehakemukseen merkitään, onko hanke maakuntakaavan mukainen. at Merkinnällä on osoitettu maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Kylät, yleiskaavat, kyläkaavat tai muu kevyempi maankäytön suunnittelu, asukastoiminta, koulu, koulutilojen muu käyttö Täyttyvätkö edelleen maakuntakaavan laadintavaiheen kyläluokitusperusteet? voisi tehdä erillisselvityksenä haastattelututkimuksen Tulisiko määritelmiä tarkistaa? Kulttuuri- ja luonnonympäristön tila ja kehitys

46 Maakuntakaavamerkintä, suunnittelumääräys ja kaavaselostuksessa kuvattu tavoite Maaseudun kehittämisen kohdealue mk Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. Kehittämisperiaatteet: Alueita kehitetään jokiluontoon ja maisemaan perustuvana sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja kohteisiin tukeutuvana asumis-, virkistys- ja vapaa-ajan alueena ja luontomatkailuvyöhykkeenä. Maaseutua kehitettäessä sovitetaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet, erityisesti maatalouden toimintaedellytykset huomioon ottaen. Loma-asutuksen ja matkailupalvelujen suunitelmallisella kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Kohdealuelle sijaitsevia taajamia kehittetään erityisesti jokimaiseman arvojen ja mahdollisuuksien pohjalta. Luonnon ja ympäristön vahvuudet osana elinkeinojen kehittämistä ovat keskeinen kilpailuvaltti ja syy maaseudulla asumiseen: luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, tuotteiden korkea laatu ja puhtaus sekä hyvin hoidettu luonto ja ympäristö ovat elinvoimaisen maaseudun mahdollisuudet. Siksi kuntien maankäytön yleissuunnittelussa ja yhteis-työssä naapurikuntien kanssa on syytä tarkastella luonnonja kulttuuriympäristöön, maataloustuotannon kehittymisedellytyksiin sekä olemassa olevaan asutukseen perustuvaa pysyvän ja loma-asutuksen, tuotantoalueiden sekä vapaiden alueiden jaksottamista. Tällöin olisi mahdollista esimerkiksi perinteistä tiheämpien asuinryppäiden, paikalliseen osaamiseen perustuvien työyksiköiden, joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja muiden palveluiden luominen maaseudulle. (s.45) Toteuttamista kuvaavat indikaattorit Esitystapa Määrällinen Sisällöllinen Tietolähde Määrällinen Sisällöllinen Kulttuuri- ja luonnonympäristön tila ja kehitys

47 mk at mk-1 Iijokilaakso Jokilaaksot: Jokilaaksot ovat keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan aluerakennetta ja ne muodostavat maaseudun asutuksen ja elinympäristön rungon. Maakuntakaavassa on osoitettu kuuden suurimman joen pääuomat ympäristöineen maaseudun kehittämisen kohdealueiksi. Alue on rajattu siten, että jokilaaksojen kylät, yhtenäiset peltoaukeat, kulttuuriympäristöt, maisemaalueet ja maisemat sisältyvät niihin. Suunnittelumääräykset korostavat jokilaaksojen erityispiirteitä. Jokilaaksoihin rakennettaessa on tulvan aiheuttamat rajoitukset otettava huomioon tulvasuojarakenteiden ja rakentamisen korkeusaseman määrittelyn avulla. Korkeustaso voidaan määritellä kuntien kaavoissa ja rakennusjärjestyksissä ympäristökekskuksen ohjeiden mukaisesti. Jokilaaksojen virkistysmatkailua kehitetään kulttuuriperinteeseen, luontoon ja maisemaan sekä elinkeinoelämään tukeutuvan reitistöbn avulla. Koska kaikkiin alueisiin kuuluu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, maisemanhoito on mainittu erikseen. (s.46-47) Merkinnällä on osoitettu maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Yleis- ja asemakaavat (määrä, pinta-alat) Kuntien yhteiset yleiskaavat, maankäytön strategiat ym. Yhteistyö Rakentamattomien rantojen määrä (min 250 m) Suunnittelutarveratkaisut (lkm) Kuntien lupamenettely (lkm) Asuinrakentaminen (pinta-alat, sijainti) Loma-asuntojen määrän kehitys Väestön ja työpaikkojen kehitys (kunta, koko merkinnän alue, kyläkeskukset), koululaisten määrä Palvelut, kunta- ja kyläkeskusten peruspalvelut Lisäksi turvetuotanto (määrä, pinta-ala) Miten merkintä on otettu huomioon kuntien yleiskaavoituksessa? Elinkeinotoiminnan monipuolistuminen, tilojen määrä, sopimusviljely, lähiruokatuotanto, bioenergian tuotto Noudattaako pysyvän ja lomaasutuksen sijoittuminen maakuntakaavan tavoitteita? Onko kaavan tavoitteiden mukaisilla kehittämistoimilla edistetty maaseudulla asumista, luonto- ja virkistysmatkailua ja elinkeinojen monipuolistumista? Liikenneyhteydet, tiestön kunto, säännöllisen joukkoliikenteen muutokset (reitit, vuorot) Kylät (at), yleiskaavat, kyläkaavat tai muu kevyempi maankäytön suunnittelu, asukastoiminta, koulun säilyminen, koulutilojen muu käyttö Tilastokeskus, SYKE (YKR, RHR), lääninhallitus, kunnat, yleiskaavaprosessin yhteydessä täytettävä kaavake (kunta), alueellinen ympäristökeskus (Rakentamisen ohjautuminen kunta- ja kyläkeskuksiin) GIS ja muut karttaesitykset, diagrammit, taulukot Esillä ajantasaisena verkkosivulla, kuvataan lisäksi maa- kunnalli- sessa kaavoitus- katsauk- sessa. Kuvataan joka neljäs vuosi toimitettavassa maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan painettuna ja verkossa. Tuloksia peilataan maakuntakaavaselostuksessa kuvattuihin tavoitteisiin. Julkaisemisen yhteydessä järjestetään seminaari alan toimijoille ja muille asiantuntijoille. Kehittämisohjelmien hankehakemukseen merkitään, onko hanke maakuntakaavan mukainen.

48 mk-2 Kiiminkijokilaakso mk-3 Oulujokilaakso, Oulu-Kajaani - Arkangel-käytävä Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, luonnontilaisen jokivesistön koko valuma-alueen vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Kiiminkijoki on ainoa Natura-alueisiin lukeutuva joki Pohjois-Pohjanmaalla. Se on arvokkaisiin vesistöihin kuuluva lohijoki. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä vedenlaadun, erityisesti Oulun käyttöveden laadun turvaamiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Voimalaitosrakentamisen ympäristöjen suunnittelussa ja hoidossa tulee ottaa huomioon alueiden kulttuuriperintöarvot. Jokilaakson virkistys- ja matkailupalvelujen kehitystä on pyrittävä edistämään varaamalla riittävästi alueita virkistystoimintaa ja reittejä varten. Jokilaaksoa koskevissa suunitelmissa tulee edistää ylimaakunnallisia yhteyksiä. Rantaan ja muille ympäristöltään vetovoimaisille alueille on jätettävä riittävän laajat ja mahdollisimman yhtenäiset vihervyöhykkeet jokisuistosta Rokualle ja Oulujärvelle. Veneilyä varten on varattava riittävästi laituri- ja rantautumispaikkoja. Alueidenkäyttöä suunniteltaessa tulee varautua Oulun-Kajaanin-Arkangelin käytävän liikenneyhteyksien sujuvuuden ja turvallisyuuden parantamiseen kansainvälisen kehittämiskäytävän palvelutason mukaisesti. Oulujokilaakso on Oulu-Kajaani-Arkangel-kehittämiskäytävän läntisin jakso, joten vyöhykkeen kehittämisen alueelliset edellytykset on haluttu turvata. Oulujoen voimalaitosympäristöjen suunnittelussa ja hoidossa tulee huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä.

49 mk-4 Siikajokilaakso mk-5 Pyhäjokilaakso mk-6 Kalajokilaakso Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon, vesistön vedenlaadun turvaamiseen ja ulkoilureitistöjen kehittämiseen. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen erityisesti lohikannan elvytysohjelman tavoitteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määritellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle. Pyhäjoki on arvokkaisiin vesistöihin kuuluva lohijoki. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet ja turvattava ensisijaisesti maatalouden toimintaedellytykset. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee määri-tellä tulvan aiheuttamat rajoitukset rakentamiselle.

50 mk-7 Lakeuden alue at Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maisenman hoitoon ja rakentamistavan ohjaukseen. Limingan-Tyrnävän alueella erityisviljelyn ja siihen liittyvien toimintojen kehittämisedellytykset on turvattava riittävän laajoilla suoja-alue-, viljely- ja rakentamisaluevarauksilla. Lakeuden alue koostuu pääosin valtakunnallisesti merkittävästä Limingan-Tyrnävän viljelytasangon maisema-alueesta. Maisemallisesti merkittävää aluetta kehitetään maatalouteen ja muihin elinkeinoihin sekä kulttuuri- ja luonnonympäristöön tukeutuvana alueena. Rakentaminen vaikuttaa tasaisella lakeudella maisemakuvaan voimakkaasti. Siksi on tärkeää ohjata rakentamistapaa kaavoituksen, rakennusjärjestyksen tai muun neuvonnan avulla. Alueella on Tyrnävän siemenperunakeskus, jonka toiminta-alue eli Tyrnävän ja Limingan kunnat muodostavat kansainvälisen high grade -laatuvyöhykkeen. Sen turvaamiseksi kaavassa on erityisviljelyaluetta koskeva määräys. (s.47) Merkinnällä on osoitettu maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. Kylät, yleiskaavat, kyläkaavat tai muu kevyempi maankäytön suunnittelu, asukastoiminta, koulu, koulutilojen muu käyttö Täyttyvätkö edelleen maakuntakaavan laadintavaiheen kyläluokitusperusteet? Tulisiko määritelmiä tarkistaa?

51 Maakuntakaavamerkintä, kehittämisperiaatteet ja Toteuttamista kuvaavat indikaattorit Esitystapa kaavaselostuksessa kuvattu tavoite Määrällinen Sisällöllinen Tietolähde Määrällinen Sisällöllinen Matkailun vetovoima-alue/ Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Kaikkia mv-alueita koskeva suunnittelumääräys: Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota virkistysalueiden ja -reittien verkoston muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja matkailukeskusten rakentamisen sopeuttamiseen ympäristöön. Matkailun vetovoima-alueina on osoitettu maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kehittämisen kannalta merkittävimmät aluekokonaisuudet. Niihin sisältyvät valtakunnallisten matkailukeskusten alueet ja niihin liittyvät virkistys-, suojelu- ja muut alueet, jotka muodostavat tai joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa palveleva kokonaisuus. Osa aluekokonaisuuksista jatkuu maakunnanrajojen yli. Joihinkin näistä alueista liittyy kansallispuisto tai maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriympäristö. Alueiden rajaukset pohjautuvat arvokkaiden luontoalueiden yleisökäyttöä koskeva maakunnallinen selvitystyö, jonka yhteydessä tarkasteltiin yös tärkeimpiä matkailuun ja virkistyskäyttöön painottuvia alueita. Kehittämismerkinnällä pyritään siihen, että alueille muodostuu matkailukeskuksiin tukeutuva virkistysalueiden ja reittien verkosto ja että myös muut alueidenkäyttöratkaisut tukevat matkailuun ja virkistystoimintaan perustuvia alueen kehittämismahdollisuuksia. (s. 66) Yleis- ja asemakaavat (määrä, pinta-alat) Rakentamattomien rantojen määrä (min 250 m) Suunnittelutarveratkaisut (lkm) Kuntien lupamenettely (lkm) Rakentaminen, majoitusyritykset, asunnot, lomaasunnot Väestön kehitys, (matkailuun liittyvät) työpaikat Palvelut, matkailuja ohjelmapalvelut, kävijämäärät (luontokeskukset), majoituskapasiteetin kehitys, tuotto (liikevaihto) Miten merkintä on otettu huomioon kuntien yleiskaavoituksessa? Alueen ja kohteiden kehittämistoimet ja -suunnitelmat. Alueen ja kohteiden tunnettuuden lisääntyminen (erillisselvitys) Luonnon- ja kulttuuriympäristöjen hyödyntäminen kehittämisessä. Tilastokeskus, SYKE (YKR, RHR), lääninhallitus, kunnat, yleiskaavaprosessin yhteydessä täytettävä kaavake (kunta), alueellinen ympäristökeskus (Rakentamisen ohjautuminen kunta- ja kyläkeskuksiin) GIS, diagrammit, taulukot Esillä ajantasaisena verkkosivulla, kuvataan lisäksi maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa. Kuvataan joka neljäs vuosi toimitettavassa maakunnallisessa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan painettuna ja verkossa. Tuloksia peilataan maakuntakaavaselostuksessa kuvattuihin tavoitteisiin Julkaisemisen yhteydessä järjestetään seminaari alan toimijoille ja muille asiantuntijoille. Kehittämisohjelmien hankehakemukseen merkitään, onko hanke maakuntakaavan mukainen. Ulkoilu- ja moottorikelkkareitit, reittitoimitukset (km) Kulttuuri- ja luonnonympäristön tila ja kehitys

52 mv-1 Ruka-Oulanka-Kitka mv-2 Syötteen alue mv-3 Rokuan-Oulujärven alue mv-4 Liminganlahti- Hailuoto-Oulu Kehittämisperiaate: Alueen kehittäminen perustuu Kuusamon matkailukaupungin palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja ulkoiluun liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Aluetta kehitetään maaseudun monielinkeinoihin tukeutuvana asumisen ja vapaa-ajan vyöhykkeenä. Aluekokonaisuuteen liittyy Oulangan kansallispuisto. Kehittämisperiaate: Alueen kehittäminen perustuu matkailukeskuksen palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja retkeilyyn liittyviin virkistystoimintoihin. Aluekokonaisuuteen liittyy Syötteen kansallispuisto. Kehittämisperiaate: Alueen kehittäminen perustuu hyvinvointi-, terveydenhoito- ja virkistyspalveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja ulkoiluun liittyviin virkistystoimintoihin. Kokonaisuuteen liittyy Rokuan kansallispuisto. Kehittämisperiaate: Alueen kehittäminen perustuu maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöjen erityisiin arvoihin sekä maaseudun ja kaupunkikulttuurin vuorovaikutukseen. Kokonaisuuden kehittäminen perustuu oleellisesti Oulun läheisyyteen sekä kaupunkikulttuurin ja merenrantaluonnon vuorovaikutukseen. (s.66) Lisäksi maankohoamisrannikon huomioon ottaminen yleis- ja asemakaavoissa.

53 mv-5 Kalajoen alue mv-6 Meri-Raahe mv-7 Kylmäluoma-Jokijärvi- Hossa Kehittämisperiaate: Alueen kehittäminen merellisenä matkailualueena perustuuu Hiekkasärkkien matkailukeskuksen palveluihin sekä Rahjan saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaaaikatoimintoihin. Kehittämisperiaate: Alueen kehittäminen perustuu saariston ja muun maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä vanhan puukaupungin kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Aluekokonaisuuden kehittäminen perustuu oleellisesti kaupunkikulttuurin ja merenrantaluonnon vuorovaikutukseen. (s.66) Kehittämisperiaate: Alueen kehittäminen perustuu koillismaalaiseen metsäluontoon ja maisemaan sekä kulttuuriperinteeseen liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Alueen kehittäminen perustuu pääosin retkeilyalueeseen, jota täydentää kulttuuriperinteeseen tukeutuva Jokijärven alue. (s.66) Lisäksi venesatamat, veneilijöiden palvelut, matkailun kehittämishankkeet Lisäksi venesatamat, veneilijöiden palvelut Lisäksi Kylmäluoman ja Hossan leirintäalueiden kävijämäärät Lisäksi maankohoamisrannikon huomioon ottaminen yleis- ja asemakaavoissa. Lisäksi maankohoamisrannikon huomioon ottaminen yleis- ja asemakaavoissa.

54 MK-TOTSE 54 4 Toimenpidesuositukset Tässä esitetyt toimenpidesuositukset pohjautuvat hankkeen haastatteluihin ja kuntakyselyyn sekä ohjausryhmän keskusteluihin. Pohjois-Pohjanmaan liitto: Asiantuntijuus, vuorovaikutuksen lisääminen, koulutus, materiaalin tuottaminen, seurannan järjestäminen ja koordinointi, hankkeiden rahoitus ja hallinnointi Maakuntakaavoittajana Pohjois-Pohjanmaan liiton tulee löytää keinot kehittämisperiaatemerkintöjen mahdollisuuksien hyödyntämiseksi kuntien kehittämisessä. Merkintöjen sisällön määrittely on prosessi, jossa merkintää soveltavat itse luovat sille lopullisen sisällön. Liiton tulee järjestää erityyppistä ja -tasoista maakuntakaavan soveltamiseen liittyvää koulutusta. Osaksi tämä tarkoittaa ideoivien keskustelujen virittämistä kehittämisperiaatemerkintöjen sisällön ja hyödyntämismahdollisuuksien oivaltamiseksi, osaksi maakuntakaavan soveltamiseen ja huomioonottamiseen liittyvää opastusta. Jotta kunnissa kaavoittaminen miellettäisiin luontevaksi osaksi strategista suunnittelua, olisi tarpeen järjestää koulutustilaisuuksia paitsi maankäytönsuunnittelusta vastaaville, myös päättäjille ja johtajille. Myös vapaamuotoista avointa keskustelua tarvitaan, jotta maakuntakaava nähtäisiin voimavarana joka tasolla. Luontevimmillaan tiedottamis- ja koulutustilaisuudet ovat seminaareja, joiden alustuksissa ja työpajoissa käsitellään kohderyhmän valitsemia teemoja tai alueita sekä ennakkoon esitettyjä kysymyksiä. Haastatteluissa esille tuotuja aiheita ovat mm. kuntien suunnitteluyhteistyö, kehittämisperiaatemerkinnät ja alueiden roolit maakunnan kehittämisessä. Tilaisuudet voivat olla esimerkiksi seutukuntakohtaisia alueidenkäytön kysymyksiä pohtivia ideariihiä. Liiton tulee valmistella seutukuntakierrokset kuntien kanssa. Maakuntakaavan toteuttamisen edistäminen on kaikkien osallisten yhteistyötä, jota maakuntaliitto koordinoi. Maakuntaliiton tulee edesauttaa kaavoitusprosessien aikaisen vuorovaikutuksen lisäämistä kaikkien toimijoiden kesken, myös maakuntarajan yli. Liiton tulee tehdä kunnille aloitteita tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ryhtymisestä sekä osallistua ympäristökeskuksen kanssa seudullisten yleiskaavojen ja maankäyttöstrategioiden laatimistarpeen määrittelyyn ja suunnitteluprosessin organisointiin. Asiantuntijuuden lisäksi liitolta odotetaan hankkeiden hallinnointia, koordinointia ja rahoitusta. Lisäksi kunnat ja suunnittelijat tarvitsevat karttoja ja muuta paikkatietoaineistoa. Maakuntakaavan tunnetuksi tekemiseksi ja havainnollistamiseksi liitto voi laatia aineistoa verkkosivuille sekä asetettavaksi esille julkisille paikoille, kuten kirjastoihin, oppilaitoksiin ja liikenneasemille. Maakuntaliiton tulisi tarkastella alueellisen ympäristökeskuksen, kuntien ja seutukuntien kanssa seutukunnan aluearkkitehdin toimien sekä ylikunnallisen kaava-asiantuntijaverkoston/yksikön luomista. Asiantuntijayksikkö voisi kuntien toimeksiannosta avustaa niitä esimerkiksi yleiskaavojen laatimisessa ja tietojärjestelmien kehittämisessä. Pohjois-Pohjanmaan liitto vastaa maakuntakaavoituksen seurannasta. Tärkeänä seurannan ja siihen liittyvän tiedottamisen elementtinä on kahden tai neljän vuoden välein julkaistava maakunnallinen kaavoituskatsaus ja sen julkistamisen yhteydessä järjestettävä seminaari. Kaavoituskatsauamenettelyä tulisi kehittää samantapaiseksi kuin kuntakaavoissa. Seurannan määrällisiä tietoja voidaan päivittää Internetissä. Myös alueidenkäytön keskustelufoorumin avaamista liiton verkkosivulle tulisi harkita. Seurantaan liittyen maakuntaliitto huolehtii siitä, että ohjelmahankkeiden hakemuksista ilmenee, toteuttaako suunniteltu hanke maakuntakaavan tavoitteita. Liiton tulee osaltaan edistää maakuntakaavan mukaisten hankkeiden toteuttamista.

55 55 MK-TOTSE Ympäristöministeriö: Ohjeistus, valtakunnallinen vuorovaikutus ja seuranta, alueellisen seurannan ohjeistus, yleiskaavoituksen tukeminen, seutukunta-arkkitehtitoiminta, Ministeriö vastaa valtakunnan tasolla maakuntakaavoituksen kehittämisestä siten, että saadaan aikaan hyödyllisiä eväitä kuntien strategiseen ja elinvoimaisen asuinympäristön suunnitteluun. Kaavoituksen opassarjassa tulisi tuottaa kehittämisperiaatemerkintöjä ja seurantaa käsittelevät osat, joissa kuvataan myös toteutuneita soveltamisesimerkkejä. Ministeriö huolehtii maakuntakaavan seurantaa tukevan paikkatietojärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisesta. Ministeriön tulee järjestää valtakunnallisesti maakuntakaavan soveltamismahdollisuuksiin ja luovaan kaavoituksen ohjaamiseen liittyvää koulutusta sekä maakuntakaavoittajille että muille kaavoituksesta vastaaville. Ministeriö tukee kuntien aloitteesta syntyvää aluearkkitehtitoiminnan laajentamista. Toimintaa kehitetään vähitellen koko maan käsittäväksi seutukuntaarkkitehtien tai seudullisten kaava-asiantuntijayksiköiden verkostoksi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus: Maakuntakaava yleiskaavoituksen lähtökohdaksi, seuranta yhdessä liiton kanssa, kuntien ja suunnittelijoiden tukeminen, seutukunta-arkkitehtitoiminnan kehittäminen Ympäristökeskuksen tulee edistää koko toimialallaan maakuntakaavan toteuttamista. Ympäristökeskuksen tulee kannustaa kuntia näkemään alueidenkäytön kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Etenkin pienten kuntien viranomaisneuvotteluissa tulisi käsitellä myös maakuntakaava-asiakirjojen tarjoamia mahdollisuuksia kuntien maankäytön kehittämiselle. Ympäristökeskuksen tulisi selvittää maakuntakaavan esille tuomista kuntien vuotuisissa kehittämiskeskusteluissa ja mahdollisuutta liiton edustajan osallistumisesta aiempaa enemmän keskusteluihin. Ympäristökeskuksen tulee osallistua seudullisten yleiskaavojen suunnitteluprosessin käynnistämiseen. Ympäristökeskuksen tulisi osaltaan selvittää seutukunnan aluearkkitehdin toimien tai seudullisten kaavaasiantuntijayksiköiden perustamista ja rahoittamista. Seurannan järjestämisessä ympäristökeskuksen tehtävänä on koota yleiskaavaprosesseissa kertyvät määrälliset ja sisällölliset sekä muut toimialaansa kuuluvat tiedot liittoa varten. Kunnat Yhteistyöhankkeet, käytännön toteutus, resurssointi Kuntien kaavoituskatsauksissa tulee kiinnittää huomiota myös maakunnan liitossa vireillä oleviin ja lähiaikoina vireille tuleviin kaava-asioihin. Kuntien tulee nähdä maakuntakaava voimavarana ja viranomaisena edistää sen toteuttamista muillakin toimialoilla kuin maankäytössä. Useampia kuntia koskevissa alueidenkäytön kysymyksissä tulee pyrkiä suunnitteluyhteistyöhön. Yhteinen konsultointi ja yhteiset tietopankit nopeuttaisivat erityisesti kaupunkiseutujen kuntien yleiskaavoitusta. Kuntien vähäisten kaavoitusresurssien saaminen seudullisen asiantuntijaverkoston tuella tehokkaammin käyttöön toisi myös taloudellista säästöä. Maakuntakaavassa osoitettujen vyöhykkeiden kehittämiseksi tulee tarkastella yhteisten yleiskaavojen tai maankäyttöstrategioiden laatimisen ja maakunnan rajan ylittävän yhteistyön mahdollisuuksia. Muut viranomaiset Yhteistyöhankkeet, käytännön toimintaympäristön muutoksiin reagointi koulutuksen sisällössä Kaikkien viranomaisten tulee toimialoillaan edistää maakuntakaavan toteuttamista ja pyrkiä alueidenkäyttöön littyvissä suunnitelmissaan ja toimissaan avoimeen vuorovaikutukseen muiden toimijoiden kanssa. Viranomaisten tulisi auttaa kunnat näkemään alueidenkäytön kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Arkkitehtien, insinöörien, maantieteilijöiden ja muiden maankäytön- ja strategisen suunnittelun parissa työskentelevien koulutuksessa ja tutkimushankkeissa tulee luoda valmiuksia alueidenkäytön uusien haasteiden ja mahdollisuuksien sekä muuttuvan toimintaympäristön kohtaamiseen.

56 MK-TOTSE 56 LÄHTEET Pohjois-Pohjanmaan liitto. Oulu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Pohjois-Pohjanmaan liitto. Oulu Maakuntasuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan liitto. Oulu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma Ympäristöministeriö. Edita Prima Oy. Maankäyttö- ja rakennuslaki julkaisusarja: Opas 5. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Opas 6. Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa. Opas 7. Maakuntakaavan oikeusvaikutukset. Opas 8. Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. Opas 9. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa. Opas 10. Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset. Puustinen, S. Hirvonen, J. Ympäristöministeriö. Helsinki Edita Prima Oy. Suomen ympäristö 782. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän toimivuus AKSU. Edita Publishing Oy. Helsinki Edita Prima Oy. Maankäyttö- ja rakennuslaki perusteluineen. LIITTEET Haastattelun kysymyskaavake Kyselyn kysymyskaavake

57 57 MK-TOTSE

58 MK-TOTSE TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANNAN KEHITTÄMINEN HAASTATTELU Aika: Paikka: Sähköisen lomakkeen tummennetuille alueille voit kirjoittaa muistiinpanoja normaalisti. Monivalintakohdat täyttyvät hiirellä klikkaamalla. Vastaaja: Organisaatio: Suunnittelija Viranomainen Muu toimija KYSYMYKSET JA VÄITTÄMÄT 1. Kuinka usein työssäsi kohtaat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan? viikoittain kuukausittain harvemmin 2. Missä tilanteissa ja tehtävissä olet soveltanut maakuntakaavan merkintöjä? 3. Onko maakuntakaavaselostus vaikuttanut työskentelyysi? 4. Jos olet perehtynyt muihin maakuntakaavoihin, mitä hyviä puolia tai kehittämistarpeita olet havainnut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan sisällössä tai ulkoasussa verrattuna muihin? 5. Miten olet kokenut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset? Merkinnät ovat rajoittaneet liikaa ovat rajoittaneet jonkin verran eivät ole rajoittaneet eivätkä edistäneet ovat edistäneet jonkin verran ovat edistäneet merkittävästi alueen suunnittelua, vuorovaikutusta, kehittämistä tms. Mainitse esimerkkejä eri tilanteista. 4. MITÄ MIELTÄ OLET SEURAAVIEN VÄITTÄMIEN A. KOKEMUKSIA MAAKUNTAKAAVASTA YLEENSÄ ei kyllä Miten?

59 B.1 KOMMENTTEJA Kaupunkikehittämisen kohdealue MERKINNÖISTÄ en kyllä Mitä erityisesti? B.2 KOMMENTTEJA Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue -MERKINNÄSTÄ en kyllä Missä tilanteissa? 1. Oletko työtehtävissäsi soveltanut tai pohtinut maakuntakaavan Kaupunkikehittämisen kohdealue -merkintöjä? 2. Miten kyseiset merkinnät on otettu vastaan yhteyksissä, joissa olet ollut tekemisissä niiden kanssa? 3. Miten Kaupunkikehittämisen kohdealue -merkintää voitaisiin parhaiten hyödyntää aluekeskusten ja niiden vaikutusalueiden maankäytöllisessä kehittämisessä? 1. Oletko työtehtävissäsi soveltanut Kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalue -merkintää? 2. Miten kyseistä merkintää voisi parhaiten soveltaa? 3. MITÄ MIELTÄ OLET SEURAAVIEN VÄITTÄMIEN PAIKKANSAPITÄVYYDESTÄ? a. Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue -merkinnän ja sitä koskevan määräyksen tarkoitus käy riittävästi ilmi kaava-asiakirjoista. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä b. Merkinnän käytäntöön soveltaminen on innostavaa. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä c. Merkinnän käytäntöön soveltamista tulisi ohjeistaa enempi. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Mainitse esimerkkejä erilaisista tilanteista. c. Kehittämisperiaatemerkintä on rajoittanut omia tai organisaationi tavoitteita alueen suunnittelussa tai suunnitelmien arvioinnissa. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä d. Kehittämisperiaatemerkintä on ollut suoranaisena esteenä jossakin tilanteessa ehdotetulle kehittämistoimenpiteelle tms. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä e. Kehittämisperiaatemerkintöjen toteuttamisessa on ilmennyt ongelmia. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä f. Kehittämisperiaatemerkinnät ovat liian abstrakteja ja siksi liian haasteellisia maankäytön suunnittelussa toteutettaviksi. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä g. Maakuntakaava-asiakirjat ohjaavat kuntakaavoitusta ja muuta suunnittelua kehittämismerkintöjen osalta. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä h. Kehittämisperiaatemerkinnät ovat omiaan saamaan innovatiiviset ajatukset liikkeelle. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä i. Kehittämisperiaatemerkintöihin kiinnitetään liian vähän huomiota maankäytön tai muussa suunnittelussa. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Mainitse esimerkkejä erilaisista tilanteista.

60 en kyllä Missä tilanteissa? jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Mainitse esimerkkejä erilaisista tilanteista. en kyllä Millainen hanke oli kysymyksessä? jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa a. Kehittämisperiaatemerkintä on tukenut hankkeen rahoituksen saannissa. 2. MITÄ MIELTÄ OLET SEURAAVIEN VÄITTÄMIEN PAIKKANSAPITÄVYYDESTÄ? 1. Oletko ollut toteuttamassa hanketta tai kuullut kehittämishankkeesta, joka toteuttaa erityisesti maakuntakaavaa tai joka on virinnyt maakuntakaavan pohjalta? C. HANKKEISTUS TOTEUTTAMISESSA täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa b. Merkinnän käytäntöön soveltamista tulisi ohjeistaa enempi. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa c. Merkintä rajoittaa sen ulkopuolisten alueiden kehittämistä. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa b. Merkinnän käytäntöön soveltaminen on innostavaa. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa a. Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkinnän ja sitä koskevan määräyksen tarkoitus käy riittävästi ilmi kaava-asiakirjoista. 2. MITÄ MIELTÄ OLET SEURAAVIEN VÄITTÄMIEN PAIKKANSAPITÄVYYDESTÄ? 1. Oletko työtehtävissäsi soveltanut Maaseudun kehittämisen kohdealue - merkintää? B.3 KOMMENTTEJA Maaseudun kehittämisen kohdealue MERKINNÖISTÄ b. Kehittämisperiaate- tai jokin muu maakuntakaavamerkintä on rajoittanut hankkeen suunnittelua. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä c. Kehittämisperiaate- tai jokin muu maakuntakaavamerkintä on estänyt jonkin hankkeen toteutumisen. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Mainitse esimerkkejä erilaisista tilanteista. D. SUMMA SUMMARUM 1. Mitä lain kehotus on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista mielestäsi kohdallasi tarkoittaa? 2. Tuleeko mieleesi tilanteita, joissa koet aktiivisesti edistäneesi maakuntakaavan toteuttamista? 3. Minkälaista kuntien välistä maankäytönsuunnittelun yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaalla mielestäsi tarvittaisiin? 4. Miten edellä mainitsemaasi yhteistyötä voitaisiin edistää maakuntakaavan tai Pohjois-Pohjanmaan liiton muun toiminnan kautta? 5. Miten Pohjois-Pohjanmaan liitto parhaiten edistäisi maakuntakaavan sisällön tuntemusta ja toteutumista? Kiitos ajatuksistasi!

61 Kehittämisperiaatemerkinnät Maakuntakaavan kehittämisvyöhykkeet lähentävät maankäytönsuunnittelua muuhun kuntien kehittämiseen. Merkintöjä ovat muun muassa Kaupunkikehittämisen, Maaseudun kehittämisen sekä Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueet, Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutusalue, Luonnon monikäyttöalue, Joukkoliikenteen kehittämiskäytävä, monenlaiset yhteystarpeet sekä Perämerenkaaren kansainvälinen kehittämisvyöhyke (ks. liitteenä oleva luettelo). Haastattelussa merkintöjä kommentoitiin muun muassa näin: Kehittämisperiaatemerkinnät ovat esimerkiksi jokilaaksojen osalta selkeitä ja mahdollisia soveltaa. Kaavamääräyksistä saa yleispiirteisen käsityksen, mitä merkinnöillä tarkoitetaan, ja niiden täsmentäminen ja toteuttaminen tapahtuu muiden suunnitelmien, kuten yleiskaavojen avulla. Valitse seuraavista vaihtoehdoista näkemyksiäsi parhaiten vastaava ja halutessasi kommentoi omin sanoin. 4. Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät ovat omiaan saamaan innovatiiviset ajatukset liikkeelle. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä 5. Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät ovat liian abstrakteja. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kommentti tai perusteluja: 6. Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät otetaan huomioon kuntakaavoituksessa, jos ehditään. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä 7. Maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnöistä ei ole hyötyä käytännön kaavoituksessa. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kommentti tai perusteluja: 8. On olennaisempaa, että kunnat/toimijat itse luovat sisältöä kuin että merkinnän toteuttamista ohjeistetaan yksityiskohtaisesti. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kommentti tai perusteluja: 1 MK-TOTSE TOTEUTTAMISEN EDISTÄMINEN JA SEURANNAN SÄHKÖPOSTI- KYSELY KUNTIEN KAAVOITUKSESTA VASTAAVILLE KEHITTÄMINEN Maaliskuu 2006 Sähköisen lomakkeen tummennetuille alueille voit kirjoittaa normaalisti. Monivalintakohdat täyttyvät hiirellä klikkaamalla. Kunta: Tartun työssäni Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan viikoittain kuukausittain harvemmin Olen en ole tutustunut maakuntakaavaselostukseen. Olen en ole tutustunut maakuntakaava-aineistoon liiton verkkosivulla. Mihin liittyvää tietoa useimmin haet liiton verkkosivuilta? TOTEUTTAMISTA KOSKEVIA VÄITTÄMIÄ Maakuntakaavamerkinnät, -määräykset ja -selostus 1. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset ovat perustava lähtökohta yleiskaavan tavoitteille. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kommentti tai perusteluja: 2. Kokemukseni mukaan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset rajoittavat liikaa kunnan maankäytön suunnittelua rajoittavat kunnan maankäytön suunnittelua jonkin verran eivät rajoita eivätkä edistä edistävät maankäytön suunnittelua jonkin verran edistävät maankäytön suunnittelua merkittävästi Esimerkki tai kommentti: 3. Maakuntakaavaselostus tukee hyvin kunnan kaavaratkaisuissa. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kommentti tai perusteluja: 1

62 Vuorovaikutusaluetta pidettiin haastattelussa maakuntakaavan merkinnöistä jopa haasteellisimpana ja sen soveltamisesta oli vain vähän kokemusta. Silti siinä nähtiin paljon mahdollisuuksia. Sanottiin muun muassa: Kylien kehittäminen on elinkeinojen toimintamahdollisuuksien ja asumisolojen kehittämistä. Pitäisi miettiä, millainen vuorovaikutus auttaisi kuntien ja kylien säilymistä elinkelpoisina. Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutuksen kehittämisen kohdealue ulottuu seuraaviin kuntiin: Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kiiminki, Kuivaniemi, Liminka, Lumijoki, Muhos, Rantsila, Tyrnävä, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki; Pyhäjoki, Raahe, Ruukki, Siikajoki ja Vihanti; Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kestilä, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Piippola, Pulkkila, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Sievi, Ylivieska. 12. Valitse kaksi keskeisintä asiaa, joihin tulisi kiinnittää huomiota Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutuksen kehittämisen kohdealue -merkinnän toteuttamisessa. kylien elinvoimaisuus elinkeinotoiminta lähiruokatuotanto liikenneyhteydet jokin muu, kuten 13. Jos Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutuksen kehittämisen kohdealue -merkintä ulottuu kuntaasi, miten sitä mielestäsi voitaisiin hyödyntää? Seudullinen yhteistyö ja seuranta 14. Pohjois-Pohjanmaan liiton tulisi koordinoida tai tehdä aloitteita ylikunnallisen maankäytön suunnittelusta/maankäyttöstrategian laatimisesta. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kommentti tai perusteluja: Mihin tulisi kiinnittää huomiota maakuntakaavan toteutumisen seurannassa? Ehdotus maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseksi ja muita terveisiä Pohjois-Pohjanmaan liittoon: Kiitos vastauksista! Liitteenä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnät 1 9. Pohjois-Pohjanmaan liiton tulisi organisoida kuntien aivoriihi kehittämisperiaatemerkintöjen konkretisoimiseksi. täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä vaikea sanoa jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Toivomuksia tai ehdotuksia: 10. Osallistuisin mielelläni seminaaripäivään, jonka alustuksissa ja työpajoissa käsiteltäisiin maakuntakaavamerkintöjä. kyllä en en osaa sanoa Maaseudun kehittämisen kohdealue Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkinnät (mk) koskevat pääasiassa jokilaaksoja sekä Lakeuden aluetta ja ulottuvat valtaosaan maakunnasta. Siksi olemme kiinnostuneita näiden merkintöjen vaikutuksista. mk-1: Ii, Yli-Ii, Pudasjärvi ja Taivalkoski mk-2: Haukipudas, Kiiminki, Utajärvi ja Ylikiiminki mk-3: Oulu, Muhos ja Utajärvi mk-4: Siikajoki, Ruukki, Rantsila, Pulkkila ja Kestilä mk-5: Pyhäjoki, Merijärvi, Oulainen, Haapavesi, Kärsämäki ja Pyhäjärvi; mk-6: Kalajoki, Alavieska, Sievi, Ylivieska, Nivala, Haapavesi, Haapajärvi ja Reisjärvi mk-7: Lumijoki, Liminka, Tyrnävä ja Kempele Edeltäneissä haastatteluissa kiiteltiin maakuntakaavan kehittämisnäkökulmaa. Sanottiin muun muassa, että Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkintä kannustaa tarkastelemaan ylikunnallisia asioita, jotka muuten tahtovat unohtua kuntakohtaisessa työssä. 11. Valitse kaksi keskeisintä asiaa, joihin tulisi kiinnittää huomiota Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkinnän toteuttamisessa. loma-asutus maatalous virkistys vedenlaatu pysyvä asutus muut elinkeinot suunnitteluyhteistyö jokivarsissa vaikea sanoa jokin muu, kuten 13. Jos Maaseudun kehittämisen kohdealue -merkintä ulottuu kuntaasi, miten sitä mielestäsi voitaisiin hyödyntää? Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutuksen kehittämisen kohdealue Kaupunki-maaseutu -vuorovaikutuksen kohdealue -merkintä (kmk) koskee Pohjois- Pohjanmaan 1+3 -aluekeskusten (paitsi Kuusamon) eli Oulun, Raahen ja Oulun Eteläisen kaupunkiverkon ympäristöjä. Myös tämä merkintä käsittää suuren osan Pohjois-Pohjanmaasta. 1 houkutteleva asuinalue peltoalueiden säilyminen (maisema) etätyöhön perustuva asuinalue peltoalueiden säilyminen (maatalous)

63

64 Pohjois-Pohjanmaan liitto Council of Oulu Region Kauppurienkatu 8 A OULU, Finland Puh./tel (0) Telefax +358 (0) info@pohjois-pohjanmaa.fi Julkaisu A:40 ISBN ISSN