Rinnekoti-Säätiö lyhyesti. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina. Palvelujen laadun kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rinnekoti-Säätiö lyhyesti. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina. Palvelujen laadun kehittäminen"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012

2 Rinnekoti-Säätiö lyhyesti Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi vuonna 1927 Helsingin Diakonissalaitoksella, kun sisar Aino Miettinen otti hoidettavakseen kaksi kehitysvammaista lasta. Rinnekoti-Säätiö perustettiin vuonna Kunnat ovat velvollisia järjestämään kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja Rinnekoti-Säätiön toiminta perustuu eri laeissa yksityisille palveluntuottajille annettuun oikeuteen tuottaa palveluja mm. kunnille ja kuntayhtymille. Rinnekoti-Säätiö tekee oman kehittämistyönsä lisäksi läheistä yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja mm. Suomen Aivosäätiön Rinnekodin tutkimusrahaston kanssa kehitysvammatutkimuksen ja -palvelujen edistämiseksi. Rinnekoti-Säätiö on jatkuvasti monipuolistanut palvelujaan ja pitänyt samanaikaisesti huolta erityispalvelujen ja vaikeimmin kehitysvammaisten palvelujen saatavuudesta. Palvelujen piirissä oli kertomusvuonna 2600 asiakasta. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina Asiakkaat Henkilöitä Henkilöitä Hoitokodeissa asiakkaita keskimäärin päivittäin RK-Asunnoissa asiakkaita keskimäärin päivittäin Perhehoidossa asiakkaita keskimäärin päivittäin Kehitysvammahuollon käyntejä vuodessä Työ- ja päivätoiminnan asiakkaita vuodessa Lasten kuntoutuskoti, asiakkaita vuodessa Henkilökunta Henkilöitä Henkilöitä Vakinaiset ja määräaikaiset Koulutuspäiviä/henkilö keskimäärin vuodessa 4,4 5 Palvelujen laadun kehittäminen Rinnekoti-Säätiö kehittää toimintaansa säätiön arvojen ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palvelujen laatua kehitetään Social and Health Quality Service (SHQS)- menetelmän mukaisesti. Rinnekoti-Säätiö sai joulukuussa 2012 viidennen kerran ulkoisen laaduntunnustuksen, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun. Säätiön laatupolitiikan perustana ovat asiakaslähtöisyys sekä mahdollisimman joustava pääsy tarpeiden mukaisten palvelujen piiriin. Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen perustuvat tieteellisen tutkimuksen tai kokemuksen kautta saatuun riittävään näyttöön. Tavoitteinamme ovat palvelujen käyttäjien tyytyväisyys ja hyvä elämän laatu, toiminnan taloudellisuus ja henkilöstön hyvinvointi. Rinnekodin luonnonsuojelualue 62,3 hehtaaria muodostettiin 2012

3 Sisällysluettelo Kotipaikka tiedon kasvulle ja kehittymiselle 1 Osaamiskeskus 2 Kehitysvammapalvelut 6 Tutkimus ja kuntoutus 9 Asuminen 11 Työ- ja päivätoiminta 12 Erityisopetus 13 Lasten kuntoutuskoti 14 Genetiikan palvelut 14 Perhetyö 15 Muut palvelut 15 Henkilöstö 16 Talous 18 Organisaatiokaavio 19 Konserni 20 Vastuullinen johtaminen ja hallinto 20 Ympäristövastuu 21 Yhtiöt 21 Säätiön ja konsernin hallinto 23 Tuloslaskelma ja tase 25 Tilintarkastuskertomus 27 Tulevaisuus 28 Liite 1: Rinnekoti-Säätiön ja Rinnekodin tutkimusrahaston tukemia julkaisuja 2012 Liite 2: Yhteystiedot Kuvat: Tero Rytkönen, Maija Rimpiläinen, Jenna Penttilä, Hyria Koulutus Oy, Helsingin Diakonissalaitos

4

5 1 Kotipaikka tiedon kasvulle ja kehittymiselle Rinnekoti on tehnyt työtä kehitysvammaisten ihmisten hyvän elämän edellytysten rakentamiseksi 85 vuoden ajan. Helmikuussa toteutettu Rinnekodin juhlaseminaari rakentui teemoiltaan kehitysvammaisen ihmisen toimintakykyä, hyvinvointia ja onnellisuutta edistävien osatekijöiden pohdintaan pääaiheenaan Tulevaisuuden näkijät ja kokijat. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja sosiaali- ja terveysministeri lähettivät Juhlaseminaariin tervehdyksensä, joissa korostuivat Rinnekodissa tehdyn työn merkitys ja tarpeellisuus myös tulevaisuudessa. Vammaispoliittisessa keskustelussa on ollut havaittavissa sen asteista moniäänisyyttä, jonka keskellä on vaikea löytää äänten paikkaa, jossa heikkokin ääni kuuluisi ja syntyisi harmonisesti soiva kokonaisuus. Vallitseva vammaisuuskäsitys yhteiskunnassa määrittelee hyvin pitkälle sen, minkälaisia synnynnäisesti tai kehitysiässä vammautuneiden ihmisten ajatellaan olevan ja millaisia palveluja heidän arvellaan tarvitsevan. Moniäänisyyden keskeltä on löytymässä uudelleen arvoja, joiden varassa tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Niistä keskeisiä ovat ihmisen oikeus kiinnittyä ja kiintyä, tietää mistä on kotoisin ja keneen voi ehdoitta luottaa ja turvautua. Hän tarvitsee toista ihmistä ja lähelleen ihmisiä, joiden kanssa voi ystävystyä. Siellä missä lähimmäisenrakkaus vallitsee, on hyvä asua. Palveluratkaisut, joissa ihminen siirretään kuntoutumisen ja integraation nimissä asuinsijoiltaan uuteen elinympäristöön, voivat olla hyvinkin virkistäviä, mutta joissakin tilanteissa merkitä sellaisen kokonaisuuden särkymistä, jossa ihminen on elänyt omannäköistä ja rikasta elämää häntä ymmärtävien ihmisten kanssa. Tarvitaan tilan antamista asiakkaan oman elämän suunnittelulle ja päätöksenteolle niitä tukien. Viimeisten 20 vuoden ajan palvelurakennemuutos on ollut jatkuva olotila. Rinnekodissa oli vuonna kehitysvammaista hoidossa keskimäärin päivittäin ja vuonna Lyhytaikaisia hoitojaksoja oli 239 ja vuonna 2012 niitä oli 941. Asumispalveluissa oli 59 asukasta ja 349 vuoden 2012 lopussa. Kävijöitä työ- ja päivätoiminnoissa Rinnekodin ulkopuolelta oli 66 henkeä, vuonna Poliklinikkakäyntien määrä on samana aikana kymmenkertaistunut ollen kertomusvuonna 1693 käyntiä. Henkilöstön määrä on kasvanut viiden sadasta yhdeksään sataan. Muutosten aikana Rinnekodin arvoperusta on ollut voimakas toiminnan tuki työlle. Palvelurakennemuutos jatkuu voimakkaana vielä lähivuosien ajan. Rinnekodin vahvuutena on asiakaslähtöisyys ja kirkas näkemys siitä, että kehitysvammaisten ihmisten palvelutarpeisiin on vastattava sekä palvelurakennemuutoksen aikana että sen jälkeenkin. Rinnekodissa ymmärretään hyvin myös lääketieteellisen avun ja seurantatarpeiden kompleksisuus, mistä seuraa osaavien tutkimus- ja hoitopalvelujen sekä hoitopaikkojen tarve. Asiantuntevien ja sujuvien palvelujen edellytyksenä on samankaltaisten ratkaisua vaativien palvelutarvetilanteiden toistuminen työssä riittävän usein. Lisäksi on otettava huomioon työn välitön yhteys sosiaalipalveluihin ja sosiaaliturvaan, erityisopetukseen, ammattikoulutukseen, työllistymiseen, elämän sisällöllisiin kysymyksiin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan välttämättömyys. Lapsuudenkodeissa, yksityiskodeissa perhehoidossa, omissa tai ryhmäkotien asunnoissa asuvien ihmisten on haettava palvelut ja taloudellinen tuki monista lähteistä, joissa perusteet niiden saamiselle määritellään eri laeissa eri tavoin. Palvelujen toteutuminen on yhä riippuvaisempaa sekä perusterveydenhuollon että kotikunnan ratkaisuista. Tällaisessa toimintaympäristössä asiakkaan mahdollisuudet saada niitä palveluja, joihin he olisivat oikeutettuja, ei ole enää itsestään selvyys. Asiakas ja hänen läheisensä tarvitsevat kokonaisvastuun kantamiseen pystyviä ammattihenkilöitä, jotka kykenevät tunnistamaan erityistarpeet, tietävät avun ja tuen lähteet sekä osaavat ohjata ja saattaa heidät palvelujen piiriin. Kehitysvamma-alan työ vaatii monen ammattialan näkökulmien yhteensovittamista, mikä parhaiten turvaa työn vaikuttavuuden ja sitä kautta siihen uhrattujen voimavarojen taloudellisen kannattavuuden. Lasten kuntoutuskodista, perinnöllisyysklinikasta ja Rinnekodin genetiikan yksiköstä rakennettiin vuoden aikana terveydenhuollon toimintayksikkö, joka sai nimekseen Norio-keskus. Sen palveluihin kuuluvat mm. sopeutumisvalmennuskurssit ja kuntoutus harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluville, tietopalvelut, perinnöllisyysneuvonta ja vertaistukitoiminta. Keskus on osaltaan kartuttamassa tietopohjaa, jonka varassa palvelut onnistuvat. Sen palvelut ovat valtakunnallisia. Rinnekoti on ottanut haasteen tiedon kotipaikasta vastaan ja huolehtii myös tiedon jakamisesta muun muassa Norio-keskuksen ja kehitysvammahuollon tietopankin www-sivujen kautta. Markus Kaski Johtaja-ylilääkäri

6 2 Osaamiskeskus Osaamiskeskuksen juuret ovat syvällä historiassa. Rinnekodin kokemus kehitysvammatyöstä alkoi karttua kahden sokean pojan tultua hoitoon Helsingin Diakonissalaitoksen sisarkotiin vuonna Osaaminen alkoi vahvistua edelleen Rinnekodin palvelutoiminnan laajentuessa Lakistossa vuodesta 1939 alkaen. Rinnekodin ja vuonna 1957 perustetun Rinnekoti-Säätiön rinnalla osaamisen ja tiedon karttumisen mahdollistajina ovat toimineet Rinnekodin tutkimuslaitos, myöhemmin Rinnekodin tutkimussäätiö, Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry., ja Rinnetuki ry. Työ on ollut tuloksellista. Nykyisin Rinnekoti-Säätiön palvelukokonaisuus on luonteeltaan monipuolinen osaamiskeskittymä, Rinnekodin osaamiskeskus, jonka asiantuntemus välittyy monin eri tavoin ja jonka palveluihin luotetaan. Rinnekoti-Säätiön osaamiskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen harvinaisia diagnoosiryhmiä, vammaispalveluja ja kehitysvammaisuutta koskevan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen asiakkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten rakentamisessa. Hyvinvoinnin osatekijöiden luomiseksi säätiön toiminnassa on sen alkuvuosista lähtien ollut keskeinen sija tutkimuksella, kehittämistyöllä, henkilöstön koulutuksella, julkaisutoiminnalla, vaikuttamisella ja palvelutoiminnalla. Palvelujen, osaamisen ja asiantuntemuksen kehittymisen edellytyksinä ovat olleet vuosikymmeniä jatkunut palvelutoiminta sekä laaja kumppanuus- ja yhteistyöverkosto. Osaamiskeskuksen ajankohtaisena haasteena on löytää uusia tapoja palvelujen tuottamiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttuessa ja lainsäädännön uudistuessa. Säätiö kehittää aktiivisesti palveluita yhteistyössä järjestämisvastuussa olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä tukee koko väestölle tarkoitettujen palvelujen tuottajia kehitysvammaisten erityiskysymyksissä. Rinnekoti-Säätiön erikoisvahvuutena on kehitysvammaisuuden ja harvinaisten sairauksien poikkeuksellisen laaja asiantuntemus, joka tarjoaa erittäin hyvän foorumin uusien innovatiivisten palveluiden kehittämiseen sekä vaativiin yksilöllisiin asiakastarpeisiin vastaamiseen. Perinnöllisyysklinikka siirtyi Väestöliitolta Rinnekoti-Säätiölle vuoden 2013 alussa, jolloin Perinnöllisyysklinikka sekä Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan palveluyksikkö yhdistyivät Norio-keskukseksi. Norio-keskus on Suomessa ainutlaatuinen, EU-tasoinen osaamiskeskus, joka kykenee jatkossa vastaamaan entistä paremmin monialaisiin tiedon, perehdytyksen ja neuvonnan tarpeisiin, joita liittyy harvinaisiin, usein perinnöllisiin ja kehitysvammaisuutta aiheuttaviin oireyhtymiin, vammoihin ja sairauksiin (www.noriokeskus.fi). Säätiö kantaa yhteiskunta- ja eettistä vastuutaan niin nuorten ammatillisen pätevöitymisen kuin kehitysvammaisten asiantuntevan hoidon ja kuntoutuksen mahdollistajana. Se pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan ja lisäämään kehitysvamma-alan ja vammaishuollon työntekijöiden ammattitaitoa ja pätevöitymistä. Viime vuosina erityisen huomion kohteena on ollut monista eri syistä uhkaavan osaamisvajeen syntymisen ehkäisy vammaishuollossa. Säätiön työntekijät ovat olleet mukana kehitysvammalääketieteen ja -psykologian erityispätevyyksiin johtavien koulutusohjelmien ja kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja erityisammattitutkinnon opetussuunnitelman perusteiden rakentamisessa. Julkaisutoimintaan sisältyy tieteellisten artikkelien lisäksi lukuisia oppikirjaartikkeleita ja kirjoja. Säätiö on ollut aina vahvasti kouluttava työyhteisö. Koulutettuja työpaikkaohjaajia säätiöllä oli kertomusvuonna 110 ja koulutettuja opiskelijoiden tutkintotilaisuuksien vastaanottajia 123. Nuorisoasteen perustutkinto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita oli työssäoppimassa 103 henkilöä. Näiden lisäksi säätiössä oli kertomusvuonna 97 vammaistyön oppisopimusopiskelijaa. Yhtenä osaamiskeskuksen tärkeänä tehtävänä on lisätä alalla tarvittavaa tietoa sekä auttaa väestöä löytämään vastauksia vammaisuutta koskevissa kysymyksissä ja löytämään tien alkupää niihin palveluihin yhteiskunnassa, joihin he ovat oikeutettuja. Rinnekoti-Säätiön ylläpitämäksi Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry:ltä siirtyneen Kehitysvammahuollon tietopankin, odotetaan osaltaan täyttävän tätä tarvetta. Tietopankki on perustettu vuonna 1992 ja sen toimittajana toimi perustamisesta alkaen sosiaalityöntekijä Kari Viitapohja. Toiminta on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa. Kävijöitä sivuilla on noin vuosittain. Sivuston tietokantaa ja tietoteknistä rakennetta uudistetaan parhaillaan. Myös sisällön päivitystyö on aloitettu. Luotettavan tieteellisen tiedon, ammatti- ja kokemusasiantuntemuksen kertyminen ja aktiivinen kokoaminen mahdollistavat kehitysvammaisten ihmisten hyvän elämän rakentamisen vaikuttamalla yleiseen vammaisuuskäsitykseen lainsäädäntöön, hallinnollisiin ratkaisuihin ja palvelujen suunnitteluun. Tavoitteena on tuoda aktiivisesti esille kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ja mm. vaikeimmin kehitysvammaisten ja eniten apua tarvitsevien ihmisten tarpeita yhdessä palvelujen käyttäjien, heidän läheistensä ja muiden toimijoiden kanssa. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijoita on laaja-alaisesti mukana alueellisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä tutkimus-, asiantuntija- ja koulutustoiminnassa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tieteellinen tutkimustoiminta. Rinnekoti-Säätiön palveluksessa toimii eri tehtävissä kahdeksan tieteellisen jatkokoulutuksen (vähintään tohtorin tutkinto) saanutta työntekijää. Lisäksi tutkijayhteisöön kuuluu emeritustutkijoita, joiden tieteellinen ura vielä jatkuu, ja tutkimuskohtaisia yhteistyökumppaneita. Tieteellinen työ on ollut osallisuutta yliopistojen tutkimushankkeissa ja nuorten tutkijoiden ohjausta. Rinnekodissa tehty tieteellinen työ kohdistui mm. kehitysvammaisuuden ikäspesifisen esiintyvyyden selvittelyyn, autismin taustasyiden selvittelyyn, Downin oireyhtymään liittyviin tutkimus- ja hoitotarpeisiin, helikobakteeri-infektioiden esiintymiseen kehitysvammaisilla sekä kehitysvammaisten yksityisyyden toteutumiseen palveluasumisessa. Tieteellisiä julkaisuja ilmestyi seitsemän ja lisäksi valmistui suomen- ja ruotsinkieliset oppikirjat kehitysvammaisuudesta. Useat vuoden 2012 käsikirjoituksista on hyväksytty julkaistaviksi ja ilmestyvät vuonna Tutkimustyön rahoitus tapahtuu Suomen Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston ja muiden tutkimusrahoitusta myöntävien organisaatioiden tukemana. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto tukee vuosittain 1-3 väitöstutkimusta ja projektikohtaisin apurahoin muita tutkimuksia rahaston kunkin vuoden jakovarannon rajoissa. Kertomusvuonna tuettujen töiden aiheina olivat Sallan taudin neurokognitiivinen profiili, pikkukeskosten vaurioherkät aivot, hermoston kantasolujen erilaistuminen normaalioloissa ja fragiili X -oireyhtymään liittyen, autismin syytausta ja kehitysvammaisten yksityisyys palveluasumisessa. (Liite 1)

7 3 Kehittämistoiminnan päämääränä on säätiön palvelujen jatkuva parantaminen. Kertomusvuonna jatkui uuden asiakastietojärjestelmän, Mediatrin, käyttöönotto. Työ jatkuu vielä vuonna 2013, jolloin tavoitteena on ottaa käyttöön järjestelmän loput ominaisuudet. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös asiakas- ja potilasturvallisuutta, turvallista lääkehoitoa ja asiakkaan itsemääräämisoikeuksien toteutumista koskevien käytäntöjen kehittämiseen. Asiakkaita palvelevia yksiköitä varten laadittiin omavalvontasuunnitelmat. Lasten kuntoutuskodissa jatkui Raha-automaattiyhdistyksen vuonna 2009 myöntämän toiminta-avustuksen turvin resurssikeskustoiminnan kehittämistyö. Resurssikeskustoiminnan tavoitteena on kehittää, tuottaa ja laajentaa tietoja ja tietoisuutta lasten ja nuorten harvinaisista sairauksista ja vammoista sekä tarjota em. pienryhmiin kuuluville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuksia ohjaus- ja vertaispalveluihin. Tavoitteena on lisäksi tarjota tietoa ja konsultaatiomahdollisuuksia harvinaisiin pienryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kanssa toimivien sosiaali-, kasvatus- ja kuntoutusalojen ammattihenkilöille. Säätiö on jäsenenä kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa, joka on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Kynnys ry ja Vammaisten Ihmisoikeuskeskus VIKE kumppaneineen käynnisti keväällä 2011 neljävuotisen Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa -hankkeen. Sen tavoitteena on edistää vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista asumisyksiköissä. Rinnekodin RK-Asuntoja on mukana pilotoimassa projektissa kehitettävää vertaistarkastusjärjestelmää. Säätiön edustajat osallistuivat projektin järjestämään suviseminaariin. Säätiön edustajat osallistuivat kehitysvammapalvelujen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaareihin, joita olivat mm. Epilepsy, Brain & Mind 2 nd International Congress, Design for All ja Tarinoita kansalaisuudesta. Autismi- ja Aspergerliitto ry:n valtakunnalliseen Ray:n tukemaan Kyllin hyvä tuettu elämä - Asiakaslähtöisen asumisen ja toiminnan tukeminen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena oli edistää runsaasti tukea tarvitsevien autismin kirjon henkilöiden arjessa selviytymistä, kuntoutumista ja osallisuutta sekä koota hyviä autismityön malleja. Uusilla moniammatillisen tiimin työmenetelmillä onnistuttiin lisäämään henkilöstön ammatillista ja kuntouttavaa työotetta. Samoin Keskuspuiston ammattikoulun Pecs-koulutuksesta koettiin saadun konkreettisia keinoja kommunikaatiomenetelmien aikaisempaa parempaan hyödyntämiseen. ITEA2-konsortion (European Technology for European Advancement) Tekesin osarahoittamaan Guaranteekehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää vuorovaikutteista turvateknologiaa itsenäisesti asuvien vammaisten henkilöiden ja vanhusten tueksi. Säätiö osallistui projektiin testaamalla järjestelmiä ja kehittämällä tuotteistusta. Guarantee-projekti päättyi Culminatum Oy:n, Helsingin kaupungin ja Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ym. Koti kaikille - hankkeeseen, jonka tavoitteena on testata uusia rakenneratkaisuja kehitysvammaisille henkilöille rakennettavissa asunnoissa sekä laatia opas erityisesti vaikeasti vammaisten henkilöiden asuntojen suunnitteluun. Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun. Espoon kaupungin kulttuuripalveluiden Kulttuuriketju - hankkeeseen, jossa tutkittiin, miten kehitysvammaisille henkilöille voidaan rakentaa omaa kulttuuritarjontaa. Taiteilijat ja kulttuurintuottajat kohtasivat koulutuksen jälkeen syvästi kehitysvammaisia henkilöitä ja tuottivat heidän kanssaan taidetta. Projekti päättyi syyskuussa näyttelyyn ja keskustelutilaisuuteen Sellon kirjastossa. Rinnekodin oman helmikuussa pidetyn 85-vuotisjuhlaseminaarin teemana oli Tulevaisuuden näkijät ja kokijat. Seminaarissa oli noin 100 osallistujaa kunnista, kuntayhtymistä ja oppilaitoksista sekä omaisia ja muita kehitysvamma-alan kehittämisestä kiinnostuneita. Vuosittain järjestettävä seminaari on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä eri toimijoiden ajankohtaisten asioiden käsittelyfoorumina. Terveydenhuolto-, sosiaali-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille järjestettiin koulutustilaisuus huuli- ja/tai suulakihalkioista (30 osallistujaa) ja Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa järjestettiin Lasten harvinaiset sairaudet ja vammat -asiantuntijapäivä, jossa osallistujia oli 50. Yhteistyössä Invalidiliiton Harvinaiset-yksikön kanssa järjestettiin Tampereella Kohtaamisiaseminaari, johon osallistui 70 seminaarivierasta. Rinnekoti-Säätiö osallistui kertomusvuonna seuraaviin kehitysvammaisten toimintakykyä edistäviin sekä kehitysvamma-alan osaamista ja palveluja kehittäviin projekteihin: Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan hallinnoimaan ESRrahoitteiseen Sotefo-projektiin, jonka luoma virtuaalinen sosiaali- ja terveysalan oppimisfoorumi Verkkonen on käytössä. Projektin käytön jälkeisestä hallinnointia suunnitellaan parhaillaan. Kehitysvammaisten valtakunnallisten kulttuuripäivien avajaisissa esiintyivät mm. Resisposse, Karri Koira ja Ruudolf

8 4 Yhteistyö Yhteistyökumppanit. Rinnekoti-Säätiön tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat palveluja ostavat kunnat ja kuntayhtymät. Toiminnasta, suunnitelmista, palvelujen käytöstä ja vapautuneista paikoista tiedotettiin palvelujen ostajille säännöllisesti. Rinnekodin neuvottelukunnan, palveluneuvoston ja ostajien kanssa käytyjen keskustelujen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla Rinnekodin palveluja pyrittiin suuntaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Kertomusvuonna kuntien kanssa käytyjä neuvotteluja ja yhteisiä keskusteluja oli aikaisempaa enemmän. Omaisyhdistyksen, Rinnetuki ry:n, panos oli edelleen merkittävä asukkaiden virkistystoiminnan tukemisessa, hoitoympäristöjen viihtyvyyden lisäämisessä sekä säätiön ja Rinnetuen yhteisen Rinneviestin julkaisemisessa. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry tekee vuorostaan merkittävää työtä tutkimustoiminnan varainhankinnassa. Tieteellisen tutkimustyön alueella säätiön läheinen yhteistyökumppani on Suomen Aivosäätiö, jonka perustivat Alzheimer-säätiö, Lastenpsykiatrian tutkimussäätiö, Neurologia-säätiö ja Rinnekodin tutkimussäätiö. Säätiön tarkoituksena on neuro- ja mielenterveysalan kehittäminen ja tukeminen. Se rahoittaa kehittämis- ja tutkimushankkeita, myöntää apurahoja, avustuksia, palkintoja ja tunnustuksia tutkimusryhmille, yksittäisille tutkijoille ja yhteisöille, järjestää koulutustilaisuuksia, tukee hoito- ja tutkimuslaitosten toimintaa sekä edistää potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hyvinvointia. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto yhtenä sulautuneiden säätiöiden erillisrahastoista huolehtii nyt Suomen Aivosäätiössä Rinnekodin tutkimussäätiön tarkoituksen toteutumisesta. Lasten kuntoutuskodin tärkeät yhteistyökumppanit ovat toiminnan kustannuksista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Raha-automaattiyhdistys. Lasten kuntoutuskoti tekee yhteistyötä myös harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien potilasyhdistysten ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Papin työ. Rinnekodissa toimi Espoon seurakuntien palkkaama sairaalapastori. Työn sisällön muodostivat sielunhoidolliset keskustelut, hartaudet hoitokodeissa ja työpisteissä, rippikoulut, Rinnekappelin toiminta ja sen koordinointi, henkilökunnan työnohjaus ja muu tukeminen, juhliin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen ja asukkaita koskevat kirkolliset toimitukset. Rinnekappelin jumalanpalveluksia toimittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan papit ja kanttorit vuoropyhinä. Oppilaitosyhteistyö. Oppisopimuskoulutusta ja täydennyskoulutuksen kehittämistä jatkettiin Helsingin Diakoniaopiston ja Seurakuntaopiston kanssa. Hyria-Koulutus Oy:n ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa toteutettiin toinen työvoimapoliittinen Turvaavustaja -koulutus, josta valmistui yhdeksän henkilöä. Rinnekoti-Säätiössä oli vuoden 2012 aikana noin 100 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa työssäoppimassa. Suurin osa heistä opiskelee lähihoitajiksi, ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli 21 prosenttia. Henkilökuntaa osallistui oppilaitosten järjestämiin työpaikkaohjaaja- ja tutkintotilaisuuden vastaanottajakoulutuksiin ja opiskelijaohjaajien yhteisiin kokouksiin. Yliopistoyhteistyö. Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille järjestettiin useita lääkärin peruskoulutukseen kuuluvia opetustapahtumia kehitysvammaisuudesta, kehitysvammaisille tarkoitetusta palvelujärjestelmästä, hoidon keskeisistä tarpeista ja hoitokohtaamisen vaatimuksista. Tiedotus ja verkostoituminen. Rinnekoti-Säätiön palveluista tiedotettiin tapaamisissa yhteistyökumppaneiden kanssa, sähköpostiviesteillä, Rinnekodin sähköisellä uutiskirjeellä, Internetsivuilla (www.rinnekoti.fi) ja soveltuvissa alan ammattihenkilöille tarkoitetuissa lehdissä sekä toiminta-alueella julkaistavissa palveluoppaissa. Kehitysvammatyötä ja Rinnekodin toimintaa tehtiin tunnetuksi koti- ja ulkomaisille vierailijaryhmille sekä messuilla ja rekrytointitapahtumissa, esim. Sairaanhoitajapäivillä ja oppilaitosten rekrytointitapahtumissa. Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivä avattiin Helsingin Narinkkatorilla

9 5 Säätiö on jäsenenä Kehitysvamma-alan neuvottelukunnassa, Työn ja päivätoiminnan valiokunnassa, Kehitysvammaliitto ry:ssä, VATES-säätiössä ja Suomen Kirkon Sisälähetysseurassa. Muiden kehitysvamma-alan toimijoiden lisäksi merkittävää yhteistoimintaa on Helsingin yliopiston, alueen ammattikorkeakoulujen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, Keskuspuiston ammattiopiston, Suomen Kuntaliiton, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Suomen Aivosäätiön kanssa. Lasten kuntoutuskoti on mukana kansallisessa kuudentoista sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön muodostamassa Harvinaiset-verkostossa. Se ylläpitää omalta osaltaan verkoston harvinaiset.fi -nettisivustoa ja osallistuu kokouksiin, koulutustilaisuuksiin ja edunvalvontatyöhön. Verkosto on mukana yhteispohjoismaisessa Rarelink-linkkisivuston kehittämistoiminnassa. Lasten kuntoutuskoti osallistuu kansainväliseen harvinaisten sairauksien verkostotyöhön esim. osallistumalla Eurordis (The European Organization for Rare Diseases) -yhteistyöjärjestön vuosittaisiin kongresseihin ja koulutustilaisuuksiin. Rinnekoti-Säätiö tekee yhteistyötä myös eurooppalaisen kehitysvammalääketieteen yhdistyksen kanssa (MAMH, European Association of Intellectual Disability Medicine). Rinnekodin monet työntekijät ovat lisäksi sekä jäseninä että vaikuttajina monissa oman erikoisalansa yhdistyksissä ja kansainvälisissä organisaatioissa. Vieraista tutuiksi -teema kutsui arviolta esiintyjää ja kulttuurin ystävää Kehitysvammaisten valtakunnallisten kulttuuripäivien tapahtumiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kulttuuripäivät avattiin Helsingin Narinkkatorilla. Sara Paavolainen sekä Toisenlaiset frendit -sarjasta tutut Timo ja Sanna juonsivat avajaistilaisuuden ja kutsuivat lavalle Flash mob-aloituksen jälkeen lukuisia vieraita ja tuttuja esiintyjiä. Valtiovallan tervehdyksen toi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Avajaisyleisön tunnelmaa nostattivat mm. Blue Flamenco-tanssiryhmä, Jari Naakka säestäjineen, rap-trio Resisposse sekä rap-musiikin suomenmestari Ruudolf ja Karri Koira. Esitysten jälkeen Kampin hiljaisuuden kappelissa järjestettiin ehtoollishartaus. Lauantaina ja sunnuntaina kulttuuripäivät jatkuivat monipuolisella ohjelmalla Espoon Lakistossa Rinnekodin päätoimipisteen maisemissa. Vierailla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin ja seurata etukäteen valmisteltuja esityksiä. Elokuvastudio, Afrikkapuutarha, Solina-vesielämys, Karaoke, haaveiden huone ja kiisselimaalaus tarjosivat oman toisistaan poikkeavan tunnelmansa vieraiden koettavaksi. Näyttelyitä oli tarjolla moneen makuun. Kulttuuripäivillä oli mahdollista kokeilla monenlaista liikuntaa ja tutustua sosiaaliseen sirkukseen. Käsityömarkkinoilta löytyi käsityöideoita, järjestömarkkinat tarjosivat tietoa kehitysvammaisuudesta ja tekivät tutuksi monia kehitysvamma-alan toimijoita. Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivät. Vieraista tutuiksi -kulttuuripäivien järjestäminen oli iso säätiön eri toimintamuotojen sekä monien eri yhteistyökumppaneiden ja osallistujien yhteistyössä toteuttama tapahtuma syyskuussa. Kulttuuripäivien järjestäminen on kehitysvamma-alan toimijoiden vuorollaan vapaaehtoisesti ja paljolti vapaaehtoisvoimin järjestettävä tapahtuma. Kulttuuripäivät onnistuivat hyvin ja osallistujia oli eri puolilta Suomea. Eri puolilta Suomea olevien kehitysvammaisten taiteilijaryhmien musiikki- ja teatteriesityksiä kuultiin juhlateltassa. Suurimman yleisön kokosi Jukka Poika, jonka esiintyminen huipensi lauantaiillan. Sunnuntaina kokoonnuttiin jumalanpalvelukseen ja toivelaulukonserttiin. Blue Flamenco- tanssiryhmä

10 6 Kehitysvammapalvelut Asiakkaat ja palvelujen käyttö Asiakkaat. Rinnekoti-Säätiön palveluja käyttävien henkilöiden palvelutarpeiden keskeisinä taustasyinä ovat kehitysvammaisuuden alentama toimintakyky, lisävammat ja sairaudet sekä niihin liittyvät monet ajankohtaiset ja elämänkulun siirtymävaiheisiin liittyvät palvelutarpeet. Lähestymistapa on yhtä aikaa asiakas-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntanäkökulmista lähtevä. Kullekin asiakkaalle kuhunkin tilanteeseen sopivat palveluratkaisut löytyvät parhaiten kaikkia osatekijöitä tarkastelemalla. Usein juuri perheen hyvinvointi ja arjen sujuminen määrittävät sen, miten kehitysvammaisen ihmisen hoito, opetus ja kuntoutus onnistuvat. Kehitysvammaisuuteen johtavia syitä on lukuisia ja monet niistä harvinaisia. Suurin osa syytekijöistä vaikuttaa yksilön kehitykseen jo ennen syntymää. Älyllisen ja muun toimintakyvyn aleneman taustalla on usein yhteinen syy tai useampia syitä, minkä takia kehitysvammaisuus on ymmärrystason puutteita laajempi kokonaisuus. Eri syiden merkitystä arvioitaessa ja syitä ryhmiteltäessä otetaan huomioon kaikki mahdolliset syyt. Kehitysvammaisuuden todennäköisimmin aiheuttaneen tekijän vaikutusajankohta oli tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden, asumispalvelujen ja perhehoidon asiakkailla 52 prosentilla ennen syntymää, 8 prosentilla syntymään liittyvä ja 16 prosentilla myöhemmin lapsuudessa. Syytä ei pystytty selvittämään 24 prosentilla. Kehitysvammaisuuden aste Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen, RK Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Tuntematon 20 % Syvä 23 % Vaikea 16 % Lievä 21 % Keskivaikea 20 % Kehitysvammaisuuden syyt Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen, RK Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Tuntemattomat 24 % Geneettiset syyt 26 % Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden, asumispalveluiden sekä perhehoidon asiakkaista vain 21 prosenttia oli älyllisesti lievästi kehitysvammaisia (ÄI 9-12 v.). Tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä luku oli 10 prosenttia, asumispalveluissa 31 prosenttia ja perhehoidossa 27 prosenttia. Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia (ÄI 0-5 v.) oli tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden asiakkaista 58 prosenttia, asumispalveluissa 24 prosenttia ja perhehoidossa 16 prosenttia. Älyllistä tasoa ei ollut voitu arvioida tai ei vielä ollut arvioitu 20 prosentilla asiakkaista. Lapsuusiän syyt 16 % Paranataali 8 % Prenataalisyyt 6 % Epämuodostuma 20 % Erot kehitysvammaisuuden vaikeusasteessa heijastavat osaltaan tuen tarpeiden ja elinympäristön vaatimusten eroja. Kehitysvammaisuuden vaikeusasteen lisääntyessä tulee myös muu vaikea- ja monivammaisuus tavalliseksi. Ymmärrystason puutteiden lisäksi asiakkaiden toimintakykyyn ja käyttäytymiseen vaikuttavat myös esimerkiksi puhevammat, psyykkistä selviytymiskykyä haasteellisempiin tilanteisiin joutuminen tai psyykkiset sairaudet, liikuntavammat ja epilepsia. Näön ja kuulon alentumat, ortopediset ongelmat, infektiosairaudet, ihon, ruoansulatuskanavan ja ravitsemuksen ongelmat sekä suun sairaudet ovat tavallisia. Älyllisen kehitysvammaisuuden syiden, tason ja lisävammaisuuden erilaiset jakaumat eri toimintamuodoissa paljastavat kehitysvammaisten keskinäisen erilaisuuden ja hoitoisuudessa olevat merkittävät erot, mikä on otettava huomioon sekä osaamis- ja henkilöstövoimavaratarpeisiin vastattaessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden keski-ikä oli 36 vuotta, RK-Asuntojen asiakkailla 41 vuotta ja perhehoidon asiakkailla 50 vuotta. Lapsia (0-17 v.) asiakkaista oli vuoden aikana hoitokodeissa 78, RK-Asunnoissa yksi ja perhehoidossa kymmenen. Pitkäaikaisesti hoito-, kuntoutus- ja asumispalveluja käyttäviä lapsia oli yhteensä 33. Yli 65-vuotiaita oli hoito- ja asumispalveluissa yhteensä Puhevamma Lisävammaisuus eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista) Psyykkinen sairaus Epilepsia Liikuntavamma Aistivamma TK Keskus RK Asunnot Perhehoito

11 Kehitysvammaisuuden todennäköisin syy eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista) Geneettiset syyt Epämuodostuma Prenataalisyyt Paranataali Lapsuusiän syyt Tuntemattomat TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Palvelujen käyttö. Lyhytaikaisten hoito- ja tutkimusjaksojen tarpeeseen johtivat vaikea- ja monivammaisuus, autismi, käyttäytymis- ja mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut pitkäaikaissairaudet tai tapaturmat. Tärkeä syy lyhytaikaisille hoitojaksoille on myös omaishoitajan levon ja loman tarve silloin, kun kehitysvammaiselle perheenjäsenelle lähinnä soveltuva muu hoitopaikka olisi sairaala. Saman hoitojakson aikana pyrittiin tulosyyn lisäksi vastaamaan muihinkin tarpeisiin. Ilmoitetut tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden lyhytaikaisen hoidon syyt jakautuivat seuraavasti: 1) tutkimus ja kuntoutus 24 %, 2) huoltajasta johtuva syy (esim. hoito omaishoitajan vapaan tai loman aikana) 66 % ja 3) muu syy 10%. Lyhytaikaisessa hoidossa tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä oli vuoden aikana 106 (90 v. 2011,144 v. 2010), RK-Asunnoissa 17 (26 v. 2011, 30 v. 2010) ja perhehoidossa 30 (30 v. 2011, 11 v. 2010) henkilöä. Lyhytaikaisia hoito- kuntoutus- ja tutkimusjaksoja kertyi Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa yhteensä 941 (975 v. 2011, 1077 v. 2010), RK-Asunnoissa 94 (170 v. 2011, 152 v. 2010) ja perhehoidossa 71 (76 v. 2011, 32 v. 2010). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Asiakkaiden toimintakyky (% asiakkaista) TK Keskus RK Asunnot Perhehoito TK Keskus R Asunnot Perhehoito TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Liikuntakyky Ruokailu Pukeutuminen Peseytym. ja WC Täysin autettava Tarvitsee apua Selviytyy itse Ostopalvelusopimusten toteuttamissuunnitelmien toteutuminen ja paikkalukujen kehitys. Rinnekoti-Säätiö tuottaa eri palveluja siinä laajuudessa kuin palvelujen järjestämisvelvollisten kuntien kanssa on sovittu. Ostopalvelusopimusten mukaisiin kuntien ja erityishuoltopiirien ilmoittamiin hoidon tarpeisiin kyettiin pääosin vastaamaan. Vuoden aikana esiin tulleisiin uusiin tarpeisiin ja tilapäishoidon tarpeisiin vastaaminen tuotti ajoittain vaikeuksia asiakkaan hoidon tarvetta vastaavan paikan tai tarvittavan henkilöstön puuttuessa. Ympärivuorokautisen hoidon tarve tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa on tasaisesti vähentynyt ja suunta jatkuu ja asiakkaita siirtyy avohuollon palvelujen piiriin. Osalla avun ja hoidon tarve on niin suuri, että vaativa ympärivuorokautinen hoito on välttämätöntä muodossa tai toisessa myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen laskennalliset hoitopaikat ovat rakennusten peruskorjausten ja palvelurakenteen muutoksen myötä vähentyneet 354 hoitopaikasta (v. 2000) ja tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden palveluita käytti kertomusvuonna päivittäin noin 210 asiakasta. Samanaikaisesti asuntojen määrä lisääntyi 120 asunnosta (v. 2000) 349 asuntoon (v. 2012). Luvuissa ovat mukana myös lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen hoitopäivät. Laskennallisten hoitopaikkamäärien kehitys ennuste ennuste 2017 Hoitopalvelut RK Asunnot Perhehoito

12 8 Asiakkaan luottamushenkilö palvelee Rinnekoti-Säätiön tutkimus, hoito- ja kuntoutuspalvelujen käyttäjiä, säätiön asunnoissa asuvia sekä työ- ja päivätoiminnoissa käyviä henkilöitä. Asiakkaalla tai hänen läheisillään on mahdollisuus ottaa yhteyttä luottamushenkilöön silloin, kun asiakkaan omat tarpeet tai toiveet eivät ole tulleet huomioiduksi ja asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen tarvitaan tukea. Vuonna 2012 asiakkaan luottamushenkilöinä toimi neljä Rinnekodin työntekijää. Yhteydenottoja oli asiakkailta itseltään, asiakkaiden omaisilta sekä ohjaajilta ja hoitajilta vuoden aikana muutamia kymmeniä. Yhteiset keskustelut ovat auttaneet asiakkaita heidän mieltään askarruttavissa asioissa. Ohjaajien ja hoitajien kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet henkilökuntaa löytämään asiakkaan elämänlaatua parantavia uusia käytäntöjä arjesta selviytymiseen. Asiakkaan luottamushenkilö on tärkeänä apuna asiakkaiden hyvän elämän toteuttamisessa, mutta ei luonnollisesti korvaa potilas- tai sosiaaliasiamiehen työtä. Asukasneuvosto kokoontui kymmenen kertaa. Asukasneuvostossa on kuusi asukasedustajaa, ohjaaja ja asiakkaan luottamushenkilö. Asukasneuvoston tarkoituksena on lisätä asukkaiden vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa sekä opastaa asukkaita demokraattisiin käytäntöihin. Tiedottaminen on ollut vahvasti esillä asukasneuvostossa. Kokouksissa keskusteltiin keinoista, joilla ilmenneisiin epäkohtiin voitiin puuttua ja osallistui niiden korjaamiseen yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä kartoitetaan monin eri tavoin ottamalla entistä paremmin huomioon asiakkaiden erilaiset tavat kommunikoida. Sidosryhmäkyselyn tulokset saatiin alkuvuodesta Niiden tuottamaa tietoa käytettiin säätiön strategian päivityksessä sekä palvelujen kehittämisessä asiakastarpeiden ja -toiveiden suuntaisesti. Rinnekotiin perustettiin syyskuussa Me Itse ry:n alajaosto. Me Itse ry:n tehtävänä on edistää kehitysvammaisten kansalaisten osallisuutta edunvalvonnassa ja liittymistä yhteiskuntaan tasaarvoisina kansalaisina. Se toimii ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisten oikeuksien puolesta. Keskeiset tavoitteet ovat omien oikeuksien tunnistaminen, toiminta oikeuksien puolesta, vajaavaltaisuudesta itsemääräämiseen ja hyvä elämä muiden joukossa. Eläkkeelle jäänyttä palvelujohtaja Kaisa Syrjää juhlistettiin yhdessä asiakkaiden, henkilökunnan, yhteistyökumppaneiden ja Kaisan entisten työtovereiden kanssa

13 9 Tutkimus- ja kuntoutuskeskus Rinnekoti-Säätiön päätoimipaikka sijaitsee Espoon Lakistossa. Siellä sijaitsevat monet säätiön keskeisistä toiminnoista, kuten Tutkimus- ja kuntoutuskeskus. Sen asiakastyötä palvelevan ydinosan muodostavat asiantuntijapalvelut ja tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut. Asiakkaiden tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoiminta on erikoislääkärijohtoista johtaja-ylilääkärin ja ylilääkäreiden vastuulla olevaa toimintaa. Työ on asiakas- ja potilaslähtöistä monen eri asiantuntemusalan näkökulmista yhteen sovitettua tavoitteellista toimintaa, jonka käytännön toteutus päivittäisessä elämässä on hyvin pitkälle hoitopalvelujen työntekijöiden vastuulla ja heidän hoidollisen ja kuntoutuksellisen työotteensa varassa. Näistä yhteisistä ja eriytyneistä toiminnoista muodostuu sellainen osaamisen ja palvelujen yhdistelmä, jonka avulla kehitysvammaisen ihmisen tarvitsema tuki on integroitavissa hänelle kulloinkin parhaiten soveltuvaan elinympäristöön. Tavoitteena on kyetä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin sekä elämän eri vaiheissa että eri palvelutarvetilanteissa. Asiantuntijapalvelut. Asiantuntijapalvelujen tehtäviä ovat mm. kehitysvammahuollon palvelujen tarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun vaatimat tutkimukset, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien valmistelu, asiakkaan tarvitsemasta ohjauksesta, kuntoutuksesta ja toiminnallisesta valmennuksesta huolehtiminen, terveydenhuolto, yksilöllisen hoidon ja muun huolenpidon järjestäminen, henkilökohtaisten apuvälineiden tarpeen arviointi sekä niiden valinta ja yksilöllinen sovittaminen, perheenjäsenten ohjaus ja neuvonta sekä kehitysvammaisuuden syiden ehkäisy. Asiantuntijapalvelut huolehtivat Rinnekodin poliklinikalla, jalkautuvissa palveluissa ja kunnissa tapahtuvien vastaanottojen sekä tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden tarvitsemista erityisosaamista vaativista palveluista. Lisäksi asiantuntijapalvelut tukevat asumispalvelujen, perhehoidon sekä työ- ja päivätoimintojen henkilöstön toimintaa tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen avulla. Asiantuntijapalvelut ovat myös näiden avohoidon toimintamuotojen asiakkaiden käytettävissä, mikäli asiakkaiden kotikuntien kanssa niin on sovittu. Hoito-, kuntoutus- ja tutkimuspalvelujen tuottaminen on monen eri alan asiantuntijan, asiakkaan, hänen läheistensä ja kotikunnan välistä yhteistyötä. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa tarpeellisia ja edustettuina olevia lääketieteellisiä erikoisaloja ovat kehitysvammalääketiede, lastentaudit, lastenneurologia, neurologia, psykiatria ja perinnöllisyyslääketiede. Lääkäreiden rooli on keskeinen kuntoutukseen, sosiaaliturvaan, koulutusmahdollisuuksiin, toiminta- ja työkyvyn arviointiin, lääkehoitoon ja palvelutarpeisiin liittyvien arviointien ja lausuntojen tekemisessä sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja palvelujen vaatiman henkilökunnan osaamisen varmistamisessa. Kertomusvuonna lääkäritilanne on ollut pääosin hyvä. Laaja asiantuntemusalue on ollut mahdollista taloudellisesti, kun lääkärit ovat vakituisia, mutta omasta toivomuksestaan osa-aikatyötä tekeviä. Lisäksi tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa ovat käytettävissä silmä- ja korvalääkärin, ortopedin ja gynekologin, radiologin ja neurofysiologin konsultaatiopalvelut. Tutkimuspalveluyksiköissä tehdään kliinisiä laboratoriotutkimuksia, lääkeainemäärityksiä, neurofysiologisia tutkimuksia sekä röntgen- ja ultraäänitutkimuksia. Suun terveydenhuollosta vastaavat hammaslääkäri ja suuhygienistit. Hammashoidon lisäksi suun terveydenhuollon palveluihin kuuluu myös oraalimotorinen kuntoutus. Psykologin työstä vastaa tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa kolme psykologia, jotka suunnittelevat kuntoutusta, luovat vaikea- ja monivammaisten kehitystä ja suoriutumista tukevia ympäristöjä, analysoivat haastavaa käyttäytymistä sekä osallistuvat tarvittavien terapeuttisten toimien suunnitteluun, tarvittavien lausuntojen antamiseen ja toteutukseen. Sosiaalityöntekijät toimivat erityishuollon sosiaaliturvan ja -palvelujen asiantuntijoina sekä yhteyshenkilöinä asiakkaiden tarvitsemien yksilöllisten palveluiden ja asumisen suunnittelussa. Kuntoutuspalveluiden fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, puhe-, musiikki-, seksuaali- ja kuvataideterapeutin työ asiakkaiden kanssa koostuu toimintakyvyn ja terapiatarpeiden arvioinneista ja lausuntojen antamisesta muualla tapahtuvaa ja Kelan rahoittamaa vaikeavammaisten kuntoutusta varten, yksilö- ja ryhmämuotoisista terapioista, ympäristön muutostöiden suunnittelusta, apuvälinetarpeen arvioinnista, apuvälineiden yksilöllisestä sovittamisesta, hankintojen tekemisestä ja käytön ohjauksesta sekä seurannasta. Hoitopalvelut. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut tarjoavat yksilöllisiä tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja vaativia ja erityisen vaativia palveluita tarvitseville asiakkaille. Kertomusvuoden syksyllä uutena hoitotyön johtajana aloitti Katri-Piia Rajala hoito- ja asumispalvelujen johtajan Kaisa Syrjän jäädessä eläkkeelle. Hoitopalveluista vastasivat hoitotyön johtajan lisäksi, palvelupäällikkö, hoitotyön koordinaattori ja aluevastaavat osastonhoitajat (alueittain). Kukin alue kuuluu pääsääntöisesti kolmesta 4-14 asiakkaan yksiköstä, joissa on kussakin 6-18 työntekijää. Yksiköiden asiakastarpeiden mukaisen erikoistumisen perusteina ovat esimerkiksi monivammaisuus, mielenterveysongelmat, epilepsia, neurologiset häiriöt, autismin kirjo ja infektiosairaudet. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden toiminta on määräaikaista, tavoitteellista ja ympärivuorokautista kokonaishoitoa, jonka keskeisimpinä tavoitteina ovat palvelualoitteessa tai lähetteessä mainittuihin, saattajien ilmaisemiin tai muuten ilmi tuleviin tutkimus-, hoito- ja kuntoutustarpeisiin vastaaminen. Moniammatillinen terveydenhuoltohenkilöstö, yhdessä lääketieteellisen osaamisen ja tukipalveluiden kanssa mahdollistavat tarpeeseen perustuvan kokonaisvaltaisen hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen onnistumisen. Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys ja asiakkaiden oma mielipide ovat palveluiden yksilöllisen suunnittelun ja toteutuksen perustana. Apuna käytetään tarvittaessa kommunikaatiota tukevia menetelmiä. Hoitotyötä tukevat asiakkaiden toimintakyvyn arviointi, ajantasaiset palvelusuunnitelmat sekä laadukas sähköinen kirjaaminen. Moniammatillinen työote näkyy asiakkaan arjessa. Omaiset ovat hoitopalveluiden voimavara. Omaisyhteistyö ja omaisten ääni pyritään saamaan kuuluviin mm omaistenilloissa tai kesäpäivillä, jotka elokuussa 2012 pidettiin Majalammen leirikeskuksessa. Omaisyhteistyö on vakiintunut merkittäväksi työskentelytavaksi käydä yhteistä dialogia omaisten toiveista ja odotuksista.

14 10 Kertomusvuonna asetettiin asiakasturvallisuus tärkeimmäksi riskienhallinnan osa-alueeksi hoitopalveluissa. Turvallisuudesta huolehditaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Vuoden aikana otettiin käyttöön sähköinen HaiPro-järjestelmä poikkeamien ja läheltä piti -tapahtumien kirjaamiseksi ja raportoimiseksi. Asumisen tueksi tarvittavat intervallityyppiset palvelut sekä ns. kriisipalvelut ovat kehittyneet kertomusvuoden aikana. Hoitopalveluiden osaamisen profiilia nostetaan koulutetun henkilöstön lisäämisellä sekä tukemalla asiakkaiden päivittäisen elämänrytmin ja sisältöjen säilymiseen myös tutkimusjaksojen aikana. Asiakkaiden hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen laadun ja tulosten parantaminen on toiminnassa keskeistä. Uusia palveluja ja palvelujen sisältöä kehitetään ajantasaisen tiedon ja kysynnän edellyttämillä tavoilla. Osassa hoitopalvelujen yksiköistä toimii oma ohjaaja toteuttamassa asiakkaiden päivätoimintoja ja ohjaajien määrää ollaan edelleen lisäämässä. Työ- ja päivätoiminnot tukee asiakkaiden täysipainoista elämää. Erilaiset kerhot ja viriketoiminta ovat osa hoitopalveluiden kokonaisuutta. Tutkimus- ja kuntoutuskeskukseen ei moniin vuosiin ole otettu uusia asiakkaita asunnon puuttumisen takia. Vuosikymmeniä sitten palvelujen piiriin tulleiden kohdalla on nähty tärkeänä kunnioittaa nyt jo 60 ikävuotta ylittäneiden henkilöiden tärkeitä ystävyysja hoitosuhteita. Ihmissuhteiden katkomista ja muuttoja vastoin asiakkaan ja hänen läheistensä tahtoa vieraaseen ympäristöön ei eettisistä syistä ole tehty ilman kuntoutuksellisia ja toimintakykyisyyden perusteella elämänlaatua parantavia syitä. Kertomusvuoden aikana on uusista asunnoista ja muuttomahdollisuuksista keskusteltu hyvin paljon asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa tavoitteena olevan palvelurakennemuutoksen mahdollistamiseksi. Muuttojen lukumääriä tarkastellen työssä on onnistuttu hyvin ja moni kehitysvammainen ihminen on löytänyt uuden kodin silloin, kun asumis- ja palvelutarpeisiin on vastattavissa avohoidon keinoin. Asiantuntija- ja hoitopalvelut huolehtivat muuttovalmennuksesta ja palvelujen suunnittelusta yhteistyössä asumispalvelujen, asukkaaksi siirtyvän, hänen läheistensä ja kotikunnan kanssa. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden vapautuvat asiakaspaikat mahdollistavat palvelujen lisäämisen omaishoidon sekä asumis- ja perhehoitopalvelujen tukemiseksi. Asiakkaiden lyhytaikaisten tutkimus- ja hoitojaksojen palvelutarve on lisääntymässä. Huomiota on kiinnitetty erityisen vaativien asiakkaiden ja paljon apua tarvitsevien hoitoketjujen suunnitteluun ja resursointiin. Kiireellisin tarve on varautua äkillisiin palvelutarpeisiin, jotka johtuvat käyttäytymisen muuttuessa siinä määrin sosiaalisista vaatimuksista poikkeavaksi, että tarvitaan välitöntä psyykkisen tilan arviointia ja terapeuttisia toimia tai pitkäjännitteistä kuntoutusta. Rinnekodin poliklinikka. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijat tarjoavat lääketieteellistä, kuntoutuksellista, sosiaalista ja kasvatuksellista asiantuntija-apua täydentäen omalla erityisosaamisellaan kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palvelujentuottajien antamaa palvelua asiakkaille. Yhteistyön tavoitteena on saada kullekin asiakkaalle hyvä ja toimiva palvelukokonaisuus. Avohoidon poliklinikkakäyntien tavoitteina ovat edellä mainitun palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden varmistaminen hankkimalla pätevää tietoa asiakkaan palvelutarpeista hänen itsensä ilmaisemana sekä arvioinnein, tutkimuksin tai erilaisin selvityksin. Asiakkaan hyvinvoinnin varmistamiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi hankitaan tarvittava tieto vammaisuuden syystä, sen ennusteesta ja tehdään tarpeelliset tutkimukset hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi sekä lisävammojen ja -sairauksien toteamiseksi, hoitamiseksi ja seuraamiseksi. Poliklinikkakäyntien aiheina voivat myös olla: Psykologinen tai neuropsykologinen arvio hoitoa ja kuntoutusta varten Suun alueen motoristen häiriöiden selvittely, hoidon suunnittelu ja ohjaus moniammatillisena yhteistyönä Puhe-, toiminta-, musiikki-, taide- ja fysioterapiakäynnit Seksuaalineuvonta ja -terapia Psykoterapia Liikkuva palvelu asiakkaan kotiin tai muuhun palveluympäristöön käynnistyi vuoden 2012 aikana koskemaan lääkäreiden lisäksi myös muita asiantuntijoita. Asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arviointi hänen omassa elinympäristössään antaa mahdollisuuden saada luotettava kuva arjen haasteista ja niissä tarvittavasta tuesta. Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen palvelujen laajuus. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden erilaisia tarpeita varten suunnitellut ympärivuorokautiset tutkimus- ja kuntoutuspalvelut on ryhmitelty asiakastarpeiden, niiden laajuuden, hoidon vaativuuden ja resurssitarpeiden mukaan suoritehinnoiltaan kolmeen eri maksuluokkaan ja erityisasiakkaille yksilöllisesti räätälöityihin palveluihin. Lyhyt- tai pitkäaikaista hoitoa tarvitsi keskimäärin 123 (169 v. 2011, 194 v. 2010), vaativaa hoitoa ja kuntoutusta 16 (20 v. 2011, 38 v. 2010) ja erityisen vaativaa hoitoa ja kuntoutusta 57 henkilöä päivittäin (63 v. 2011, 46 v. 2010). Hoitoa Infektioyksikössä tarvitsi 7 henkilöä päivittäin. Vaativia erityistason palveluja (Vaaka-palveluja) tarvitsi psyykkisten tai autismin pohjalla syntyneiden hoitotarpeiden takia vuoden aikana keskimäärin 7 henkilöä (7 v. 2011, 6 v. 2010). Autistien VAAKA-yksikkö tarjoaa pitkäaikaista kuntoutusta neljälle autistiselle nuorelle aikuiselle ja psykiatrinen VAAKA-yksikkö pitkäaikaista kuntoutusta viidelle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Poliklinikan palveluja ovat asiakkaiden poliklinikkakäynnit, asiantuntijoiden käynnit kuntien henkilökunnan kanssa pidettävillä yhteisvastaanotoilla, jalkautuvat asiantuntijapalvelut lapsuudenkodeissa, perhehoidossa ja asumispalveluissa sekä henkilökohtainen avustaminen. Vuonna 2012 poliklinikalla oli avohuollon kehitysvammaneuvolakäyntiä (1 499 v. 2011, v. 2010). Lisäksi poliklinikan hoito-, ohjaus- ja neuvontapalvelua käytettiin kertaa (825 v. 2011, 758 v. 2010). Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden asiakkaat käyttivät poliklinikan palveluita palvelulupausten mukaisesti. Kunnissa toteutuneita lääkäreiden, psykologien ja muiden asiantuntijoiden konsultaatiopäiviä oli 117 (66 v. 2011, 73 v. 2010) ja asiakaskäyntejä vastaanotoilla yhteensä 237 (141 v. 2011, 169 v. 2010).

15 11 Asumispalvelut Asumispalveluita tuottavat sekä RK-Asunnot että perhehoito. Toiminnasta vastaa uusi asumispalvelujen johtaja Kristina Nousiainen, joka aloitti työnsä syksyllä Kaisa Syrjän jäätyä eläkkeelle. Asumispalvelujen johtajan lisäksi asiakkaita palvelevat kaksi RK- Asuntojen palvelupäällikköä sekä perhehoidon vastaava. Asumispalveluissa työskentelee lisäksi palveluohjaajia, jotka suunnittelevat ja koordinoivat asiakkaiden palvelukokonaisuuksia. Kukin RK- Asunto vastaa itsenäisesti päivittäisen palvelutoiminnan toteuttamisesta. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti työn sisällöllistä ohjausta ja koulutusta. Palvelujen toteuttaminen pohjaa yksilölliseen tuen ja avun tarpeen arviointiin ja sen perusteella laadittuun henkilökohtaiseen suunnitelmaan palvelun toteuttamisesta. Lähtökohtana on, että asiakas on aina läsnä häntä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tärkeää on kuulla asiakkaan omia elämäntavoitteita ja toiveita. Kaikessa toiminnassamme keskitytään asiakkaan vahvuuksien hyödyntämiseen ja tukemiseen. Jokaisen asiakkaan tueksi on laadittu kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta ja toimintakyky). Asukkaita autetaan asunnon löytymisessä ja muuttajille annetaan muuttovalmennusta ennen varsinaista muuttoa. Tavoitteena on, että asiakas voi elää aktiivista ja turvallista elämää omassa kodissaan ja osallistua haluamallaan tavalla lähiyhteisöönsä. Asiakkaita tuettiin toimivaan vuorovaikutukseen ja kontakteihin lähiyhteisön kanssa. Asiakkaat käyttivät ympäröivän yhteiskunnan vapaaajan palveluja ja harrastusmahdollisuuksia ja osallistuivat kiinnostuksensa mukaan myös Rinnekodin tarjoamiin kerho- ja liikuntaryhmiin sekä yhteisiin juhliin ja tapahtumiin. Tuen ja avun tarpeet sekä asiakkaiden toiveet vaihtelevat, minkä vuoksi tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja. Asuntoja ja perhehoitokoteja sekä tukea asumiseen on tarjolla eri-ikäisille ja eri elämänvaiheissa oleville asiakkaille kunkin tarpeiden mukaan: yksittäisistä tukikäynneistä ympärivuorokautiseen tukeen ja apuun tai perhehoitokodissa perheenjäsenenä elämiseen. Kehitämme jatkuvasti asumis- ja palvelumuotoja arjesta nousseiden tarpeiden ja kokemusten pohjalta. Asumispalvelut toimivat kiinteässä yhteistyössä palveluja ostavien kuntien edustajien kanssa ja heitä tavattiin vuoden aikana useissa neuvotteluissa. Yhteistyökumppaneiden tarpeet ja odotukset huomioidaan toimintaa kehitettäessä. Omaisyhteistyö on vilkasta. Kaikissa RK-Asunnoissa järjestetään säännöllisesti läheisille ja omaisille yhteisiä tilaisuuksia. RK-Asuntojen arjessa on jatkettu työtä ekologisuuden parissa. Ympäristöasioiden huomioimiseen ja taloudellisempaan kulutukseen löydettiin monipuolisia toteuttamisen mahdollisuuksia. RK- Asunnoille on laadittu ekologiset periaatteet. Vuonna 2012 valmistui kaksi uutta RK-Asuntoa Helsinkiin: Koukkusaari Vuosaareen ja Hevosmies Alppikylään. Niissä oli yhteensä 31 asuntoa. Asiakkaita RK-Asunnoissa oli vuoden lopussa 349. Perhehoitokoteja oli vuoden lopussa 35 eri puolilla Suomea ja niissä asui pitkäaikaisessa perhehoidossa 97 henkilöä. Koska perhehoitokoti saattaa sijaita muussa kuin asiakkaan kotikunnassa, on tärkeää varmistaa asiakkaan palveluiden saatavuus joko asuinkunnassa tai sen lähiympäristössä. Perhehoidon ja RK- Asuntojen asiakkailla on mahdollisuus käyttää kotikunnan myöntämällä maksusitoumuksella Rinnekodin muita palveluja, kuten avohoidon poliklinikkaa tai tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen lyhytaikaisia tutkimus- ja hoitojaksoja. RK-Asunnot Koukkusaari

16 12 Työ ja päivätoiminta Vuosi 2012 oli työ- ja päivätoiminnoissa palvelumuotojen jäsentämisen aikaa. Vuoden aikana palvelut täsmentyivät kuuteen osaalueeseen: Työhönvalmennus, työtoiminta, päivätoiminta, erityispäivätoiminta, autismitoiminta ja vapaa-ajantoiminta. Työ- ja päivätoiminnoissa iso yhteinen ponnistus oli valtakunnallisten kulttuuripäivien järjestäminen teemalla Vieraista tutuiksi. Eri toimintayksiköt osallistuivat järjestämällä työpajoja ja tuomalla työtään esille eri puolilta Suomea tulleille vieraille. Kulttuuripäivät olivat viestinnällisesti vuoden kohokohta. Työ- ja päivätoimintaan osallistui vuoden 2012 aikana yhteensä 324 avopalveluiden asiakasta. Rinnekodin palveluista eri toimintoihin osallistui yhteensä 140 asiakasta. Kaikille työ- ja päivätoiminnan asiakkaille tehtiin tai päivitettiin henkilökohtaiset ohjaussuunnitelmat. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien osaaminen ja käyttöönotto aiempaa laajemmin olivat toimintavuoden tavoitteena ja siinä edistyttiin. Tasavertaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen kaikille asiakkaille vaatii edelleen erityistä huomiota ja on otettu kehittämiskohteeksi myös seuraavalle vuodelle. Menestyminen Helsingin kaupungin autismikilpailutuksessa loi pohjan uuden yksikön perustamiselle. Toimintakeskus Meripihka aloitti toimintansa elokuussa 2012 ja asiakas- ja työntekijämäärä kasvoi hiljalleen loppuvuoden aikana. Autismiyksiköissä laadittiin asiakkaalle tarvittaessa henkilökohtainen turvallisuussuunnitelma. Autismiyksiköissä on myös turvallisuussuunnitelmat erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Työhönvalmennuksen kehittäminen palkkatyösuhteiden aikaansaamiseksi käynnistyi, ja syksyllä palkattiin toinen työhönvalmentaja. Lisäksi kolme ohjaajaa aloitti työhönvalmentajan erikoisammattitutkinnon suorittamisen työn ohessa. Sosiaalisen yrityksen perustaminen oli tavoitteena kehitysvammaisten henkilöiden urapolkujen edistämiseksi. Ely-keskuksesta saatiin tukirahoitus ja selvitystyö käynnistyi lokakuussa Liiketoimintasuunnitelma oli valmis vuoden lopulla ja yrityksen perustavat kokoukset pidettiin tammikuussa Rinnekodin työtoiminnat menestyivät Espoon kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kilpailutuksessa. Valmistelut uutta asiakaskuntaa varten aloitettiin kertomusvuoden loppupuolella. Työpolkujen edistämistä varten valmisteltiin myös kehittämishankesuunnitelma, jolle haettiin RAY-projektirahoitusta. Pohjana hankehakemukselle olivat työkyvynarviointityöryhmässä ja työhönvalmennuksessa havaitut kehittämishaasteet. Rahaautomaattiyhdistys myönsi avustuksen hankkeelle, joka käynnistyy vuoden 2013 aikana. Vapaa-ajan ohjaajat järjestivät säännöllisen vapaa-ajan toiminnan lisäksi useita juhlia yhdessä asiakkaiden kanssa sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Kesällä uusi Majalammen leirikeskus oli aktiivisessa käytössä. Työ- ja päivätoiminnalle haettiin lisätilaa. Suurin tarve Lakistossa oli tiloilla autismitoiminnassa ja erityispäivätoiminnassa. Erityisesti vaativampaa tukea tarvitsevien henkilöiden palvelujen ja eläkeikäisten päivätoiminnan kysyntä kasvoi kertomusvuoden aikana. Helsingin Alppikylään sijoittuvan Nyyttipuiston toimintakeskuksen valmistuminen siirtyi vuoden 2013 puolelle rakentamisen viivästymisen vuoksi. Tämän vuoksi elokuussa käynnistettiin väliaikainen päivätoiminta Vuosaaressa RK-Asunnot Koukkusaaren läheisyydessä. Tiimityön kehittäminen oli toimintavuoden tavoitteena ja siinä päästiin eteenpäin. Eri palvelumuotojen tiimit laativat tuloskortit vuodelle 2013 ja arvioivat tavoitteiden toteutumista tiimipalavereissa. Talouden seurantaa tarkennettiin seuraamalla sekä eri palvelumuotojen että jokaisen toimintayksikön taloutta aiempaa yksityiskohtaisemmin. Asiakaskuljetuksia järjesteltiin uudelleen kustannustehokkaammiksi. Sisäinen hinnoittelu uudistettiin palvelukohtaisesti vastaamaan palvelun tuottamiseen käytettäviä resursseja. Taloudessa saavutettiin toimintavuoden aikana huomattava parannus edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannuslaskennan kehittämistä tarvitaan edelleen. 96 Työ ja päivätoiminnan asiakkaat 2012 Avoasiakkaat Sisäiset asiakkaat Työhönvalmennus Työtoiminta Päivätoiminta Erityispäivätoiminta Autismitoiminta Eläkeikäisten päivätoiminta

17 13 Erityisopetus Rinnekodin koulu KERÄ-opetus Rinnekodin koulussa annettiin perusopetusta ja esiopetusta sekä Rinnekodissa asuville että kotoa tuleville oppilaille. Kotona asuville oppilaille järjestettiin tarpeen mukaan myös aamu- ja iltapäivähoitoa. Koulussa on syyslukukauden 2012 alusta toiminut viisi opetusryhmää, joissa on kussakin opiskellut kuusi oppilasta. Yhteensä Rinnekodin koulussa opiskeli syyslukukaudella 30 oppilasta. Opetusta järjestettiin pääsääntöisesti toiminta-alueittain, joita ovat motoriset taidot, kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen lähtökohtana olivat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Kuntoutuksellista yhteistyötä tehtiin arjen toiminnoissa ja terapioissa niin terapeuttien kuin hoitokotienkin kanssa. Oppiminen tapahtui tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan/ohjaajien ja vertaisryhmän kanssa. Oppilaat käyttivät viikoittain läheisen Martintalon uimahalli- ja liikuntatiloja sekä alueen hienoja ulkoilu- ja virkistysalueita. Osa oppilaista kävi myös ratsastamassa ja harjaantumassa työtoimintoihin. Oppilaat osallistuivat Rinnekodin yhteisiin juhliin ja tapahtumiin, mikäli ne voitiin sovittaa oppilaan viikko-ohjelmaan. Kodin ja koulun yhteistyötä tehtiin sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vanhemmille järjestettiin vanhempainilta, juhlia ja mahdollisuus liittyä vanhempien sähköpostilistaan. Vanhemmat osallistuivat lapsensa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa. Moniammatilliseen ryhmään kuuluivat kunkin oppilaan kuntoutustarpeiden mukaisesti lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, mahdollisesti tutkimus- ja kuntoutusyksikön työntekijä sekä fysio-, puhe-, toiminta-, ratsastus- ja musiikkiterapeutti. Koulunsa päättäville tehtiin jatkohuoltosuunnitelma. Oppilastyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontui noin kerran kuukaudessa; tarvittaessa useammin. Oppilashuoltotyön tärkeänä painopistealueena oli yhteistyö vanhempien kanssa. Oppilashuoltotyön avulla tuettiin oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Helsingin Diakoniaopiston ja Rinnekoti-Säätiön yhteistyönä toteutui yhdeksäs valmentavan ja kuntouttavan opetuksen jakso viidelle opiskelijalle. (Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus). Opetus tapahtui Helsingin Diakoniaopistolla, Rinnekodissa ja lukuisilla opintomatkoilla pääkaupunkiseudun eri kohteissa. AUKI-koulutus Viidelle autistiselle kehitysvammaiselle nuorelle toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava AUKI-koulutus. Koulutus perustuu autismikuntoutuksen periaatteisiin ja sen tavoitteena on lisätä ja edistää opiskelijan omatoimisuutta ja osallistumista sekä vahvistaa kommunikointi- ja ryhmässä toimimisen keinoja. Rinnekodin taiteilijoiden työt tervehtivät kulttuuripäivien vieraita

18 14 Lasten kuntoutuskoti Genetiikan palveluyksikkö Lasten kuntoutuskoti järjestää perheille Kelan korvaamana laitosmuotoisena kuntoutuksena sopeutumisvalmennuskursseja ja nuorille itsenäistymistä tukevia kuntoutuskursseja, kun lapsella tai nuorella on jokin harvinainen sairaus tai vamma. Vanhemmille ja lapsille tarjotaan tietoa sairaudesta tai vammasta ja voimavaroja sairauden kanssa elämiseen, erityisesti vertaistuen muodossa. Vanhemmilla ja lapsilla on kurssin aikana moniammatillisen työryhmän vetämänä omat, jokaiselle kurssille erikseen räätälöidyt ohjelmansa. Vuonna 2012 Lasten kuntoutuskodissa järjestettiin 31 perhekurssia (30 kpl v.2011, 27 kpl v.2010) ja kaksi nuorten kuntoutuskurssia (2 kpl v. 2011, 5 kpl v.2010). Kursseista kaksi järjestettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen rahoittamana huuli- ja/tai suulakihalkiolapsille ja heidän perheilleen, toinen vauvaikäisille ja toinen leikki-ikäisille. Perhekursseille osallistui 625 henkilöä, joista kuntoutujalapsia oli 170 (172 hlöä v. 2011, 199 hlöä v. 2010). Nuorten kursseille osallistui 22 nuorta (24 hlöä v. 2011, 41 hlöä v.2010). Kurssivuorokausia kertyi yhteensä (3 262 vrk v.2011, vrk v.2010). Harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten tilapäishoitoa järjestettiin 10 viikonloppuna. Lisäksi järjestettiin yksi viiden päivän mittainen leiriviikko sekä yksi päiväparkkiviikko. Vertaistukitapaamisia järjestettiin neljälle diagnoosiryhmälle ja tapaamisten yhteydessä perustettiin kolme uutta potilasyhdistystä. Vertaistapaamisiin liittyvä alueilta järjestettiin Jyväskylässä ja yhteistyössä Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa järjestettiin sisarusviikonloppu. Lisäksi järjestettiin vertaistukihenkilöille perus- ja jatkokoulutusta. Lasten kuntoutuskoti toimi tärkeänä linkkinä ja järjestäjänä kansainväliselle vertaistapaamiselle, kun amerikkalainen ja ranskalainen AGU-perhe tapasivat ja jakoivat kokemuksiaan. Myös AGU ry ja lastenneurologi Maria Arvio antoivat arvokasta asiantuntemustaan ja kokemustaan tässä tapaamisessa. Lasten kuntoutuskodin ylläpitämästä ns. tukiperherekisteristä välitettiin säännöllisesti yhteystietoja niitä pyytäville perheille. Yhteistyötapaamisissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa aiheina ja sisältöinä olivat Lasten kuntoutuskodin palvelut sekä asiakkaiden ja ammattilaisten toiveet. Rinnekoti-Säätiön Genetiikan palveluyksikössä tarjotaan perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärin vastaanottopalveluita sekä genetiikan laboratorion tutkimuksia kehitysvammaisten asiakkaiden syynmukaisen diagnoosin selvittämiseksi. Genetiikan palveluyksikkö palvelee asiakkaita perheineen ja tarjoaa ostopalveluna laboratoriotutkimuksia muille kliinisille laboratorioille sekä potilaita hoitaville yksiköille. Laboratoriotutkimusten pääpaino on mikrosiruteknologiaan perustuvassa molekyylikaryotyyppitutkimuksessa (acgh). Tutkimuksen avulla voidaan löytää hyvinkin pieniä perimän muutoksia, jotka ovat perinteisillä genetiikan laboratoriotutkimuksilla jääneet havaitsematta. Huomattavasti tarkentuneen diagnostiikan myötä yhä suurempi määrä aiemmin tuntemattomaksi jääneistä kehitysvammaisuuden syistä saadaan selville. Kun tarkka syynmukainen diagnoosi selviää, voidaan perheelle tarjota perinnöllisyysneuvonnassa viimeisin tutkimustieto todetusta oireyhtymästä sekä arvioida sen mahdollista uusiutumisriskiä perheessä. Samalla voidaan selvittää taudin ennustetta ja kulkua sekä suunnitella yksilöllisesti parhaiten vaikuttavat hoito-, seuranta- ja kuntoutustoimenpiteet. Väestöliiton perinnöllisyysklinikka siirtyi Väestöliitolta Rinnekoti- Säätiölle vuoden 2013 alussa, jolloin Perinnöllisyysklinikka sekä Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan palveluyksikkö yhdistyivät Norio-keskukseksi. Norio-keskus on Suomessa ainutlaatuinen, EU-tasoinen osaamiskeskus, joka kykenee jatkossa vastaamaan entistä paremmin monialaisiin palvelutarpeisiin, joita liittyy harvinaisiin, usein perinnöllisiin ja kehitysvammaisuutta aiheuttaviin oireyhtymiin, sairauksiin ja vammoihin. Yleisöä Narinkkatorilla

19 15 INCL-perhetyö Yhteiset palvelut Perhetyö painottui INCL- ja Jansky-Blieschowsky-perheiden kanssa tehtävään työhön. Lisäksi on tuettu muitakin harvinaisia sairausryhmiä, joissa tuen tarve on samankaltainen. Perhetyössä tuettiin ja ohjattiin perheitä arjessa ja kriiseissä. Perhetyöntekijät toimivat myös asiantuntijana ja konsulttina perheiden kanssa työskenteleville tahoille. Perhetapaamisia oli vuoden aikana 127 (119 v. 2011), alueellisia perheiden tapaamisia kolme (3 v. 2011) ja 60 (29 v. 2011) yhteisneuvottelua muiden perheen yhteistyötahojen kanssa. Vertaiskursseja järjestettiin yksi isovanhemmille ja yksi sisaruksille. Työnohjausta annettiin 11 (19 v. 2011) työntekijäryhmälle tai yksikölle yhteensä 35 (49 v. 2011) kertaa. Koulutuksellisia neuvontatilaisuuksia oli toimintavuoden aikana yhteensä 19 (15 v.2011) ja näihin osallistui yhteensä 203 (163 v. 2011) henkilöä. Muut palvelut Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto- ja sisäiset palvelut. Yhteisten palvelujen henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 94,4 (102,8 v ja 96,7 v. 2010). Henkilöstömäärän vähentymiseen vaikuttivat mm. toimintojen tehostaminen sekä sisäinen uudelleenjärjestely. Hallintopalveluihin kuuluu Rinnekoti-Säätiön yleishallinto sekä talous- ja henkilöstöpalvelut. Sisäiset palvelut tuottivat ravinto-, pesula-, materiaali-, tilahuolto-, kiinteistöhuoltoja teknisiä palveluja kaikille Rinnekoti-Säätiön toiminnoille. Säätiön teknisen toimen vastuualueella on säätiön koko rakennuskannan ylläpito, joka on noin kerrosneliömetriä, käsittäen noin sata rakennusta. Merkittäviä palvelujen ulkoistuksia ei ole tehty. Säätiö vastaa Lakiston alueen kunnallistekniikasta ja aluehuollosta. Mediatri-asiakastietojärjestelmän käyttö laajeni kertomusvuoden aikana, ja järjestelmän käyttäjiä oli noin 700 säätiön eri palvelutoiminnoissa ja laskutuksessa. Järjestelmän käyttöönotto on tapahtunut vaiheittain ja uudet ominaisuudet saataneen käyttöön vuoden aikana. Vuoden 2013 suurimpana käyttöönottona tulee olemaan sähköisen lääkemääräyksen (ereseptin) liittäminen Mediatriin. Myös järjestelmän sisällöllistä osaamista kehitetään edelleen mm. kirjausten osalta. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Palvelujen järjestämisessä noudatettavan läheisyysperiaatteen mukaisesti kunnat ostivat Rinnekodin asumispalvelujen piirissä oleville muussa kuin kotikunnassa asuville kuntalaisilleen heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon käynnit, joita vuonna 2012 oli 134 (178 v. 2011, 195 v. 2010), hammaslääkärin käyntikertoja oli 277 (256 v. 2011,195 v. 2010), suuhygienistin käyntikertoja oli 155 (244 v. 2011, 186 v. 2010) ja lisäksi oli 44 anestesiassa tehtyä hammashoitokertaa (27 v. 2011, 10 v. 2010) ja seitsemän oraalimotorista tutkimusta. Säätiön toiminnan maantieteellinen hajautuminen vaikuttaa myös sisäisten palvelujen toimintatapoihin, jolloin vastuuhenkilöiden asiantuntemus sekä konsultoiva ja koordinoiva rooli korostuvat. Vuoden aikana jatkettiin prosessikuvausten laatimista ja päivittämistä sekä mittareiden asettamista. Sisäisen laskutuksen kehittäminen nostettiin kertomusvuonna tärkeäksi kehittämishankkeeksi, ja se on kuluvan vuoden tavoitteena. Vuonna 2012 aikana säätiössä ei toteutettu suuria rakennus- tai peruskorjaushankkeita, koska hoitokeskuksen A-siiven peruskorjaus päätettiin siirtää vuodelle Kiinteistö Oy RK-Asunnoissa jatkettiin rakennuttamista ja uusien kohteiden suunnittelua. Keväällä otettiin käyttöön RK-Asunnot Koukkusaari Helsingin Vuosaaressa. RK-Asunnot Hevosmiehen toiminta Helsingin Alppikylässä käynnistyi marraskuussa. Kohde on yhteistyöhanke S- Asuntojen kanssa ja yhtiö toimii välivuokraajana. Sateenkaarikin ilahdutti kulttuuripäivillä

20 16 Henkilökunta Muut palvelut Hallinto ja sisäiset palvelut Ohjauspalvelut Asumispalvelut Kuntoutus ja hoitopalvelut Henkilöstö Vuonna 2012 palvelutuotannon henkilöstötavoite, jonka mukaan Rinnekodin kaikissa toiminta- ja palveluyksiköissä on palvelujen tuottamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit, toteutui pääosin suunnitellusti. Osaavan henkilökunnan, erityisesti koulutettujen lähihoitajien ja sairaanhoitajien saanti oli viime vuosien tapaan haasteellista etenkin niissä toimipisteissä, jotka sijaitsevat maantieteellisesti syrjässä tai joihin julkiset kulkuyhteydet ovat rajalliset. Terveydenhuollon ja opetustoimen palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen tarvittavat henkilöstöresurssit olivat riittävät. Rinnekoti-Säätiön henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan vuonna Vuoden 2012 lopussa Rinnekodin henkilöstömäärä oli yhteensä 902 henkilöä (870 v. 2011, 851 v. 2010). Näistä 748 henkilöä (708 v. 2011, 686 v. 2010) oli vakinaisessa työsuhteessa ja määräaikaisessa työsuhteessa oli 154 henkilöä (163 v. 2011, 165 v. 2010). Määräaikaisten työsuhteiden perusteina olivat mm. äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaat, vuosilomat, sairauslomat, toimivapaat ja oppisopimuskoulutus. Vuonna 2012 henkilötyövuosia oli 881 (846 v. 2011, 837 v. 2010), lisäystä edelliseen vuoteen oli 4,1 prosenttia (1,1 % v. 2011). Kokonaistyöajan lisäykset johtuivat pääosin huhtikuussa 2012 toimintansa aloittaneen RK-Asunnot Koukkusaaren, elokuussa 2012 toimintansa aloittaneen Meripihkan toimintakeskuksen sekä marraskuussa 2012 toimintansa aloittaneen RK-Asunnot Hevosmiehen henkilöstötarpeesta. Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta (42 v ja v. 2010). Naisten osuus henkilöstöstä oli 81,3 prosenttia (81,2 % v. 2011, 80,1 % v. 2010) ja miesten osuus 18,7 prosenttia (18,8 % v. 2011, 19,9 % v. 2010). Rinnekoti-Säätiö toimii edelleen aktiivisesti kehitysvammaisten palvelurakenteen muutoksessa, jossa korostuvat toisaalta asumispalveluiden merkittävä lisääntyminen ja toisaalta tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen palveluiden painopisteen siirtyminen vaativampiin palveluihin sekä lyhytaikaisen hoidon kasvuun. Rinnekodin vakinaisella henkilökunnalla oli hyvät työkokemukselliset valmiudet vastata kehitysvammapalveluiden kasvaviin ammatillisiin vaatimuksiin. Vakinaisista työntekijöistä 82 prosentilla on yli viiden vuoden työkokemus ammattialaltaan. 74 prosentilla koko henkilökunnasta on yli viiden vuoden työkokemus ammattialaltaan (71 % v. 2011, 70 % v. 2010). Organisaation toiminnallisen suorituskyvyn ja johtamisen välineenä Rinnekoti-Säätiössä käytetään tuloskorttia, joka laaditaan vuosittain organisaation kaikilla tulos- ja vastuualueilla sekä yksiköissä. Tuloskortissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana yhteisissä kokouksissa. Vuoden 2012 tuloskortissa korostettiin mm. koulutetun ja sitoutuneen henkilöstön merkitystä sekä työhyvinvointi- ja riskienhallintasuunnitelmien laatimista ja niiden toteuttamista kaikissa yksiköissä. Henkilöstön työtyytyväisyyttä kartoitetaan vuosittain. Henkilöstökyselyn tuloksia käsitellään johtoryhmässä, yksikkötasolla ja kaikille työntekijöille tarkoitetuissa henkilöstötilaisuuksissa. Kyselyn tulosten pohjalta päätetään sekä organisaatio- että yksikkötason kehittämisalueista ja toimenpiteistä. Vuoden 2012 kysely toteutettiin syksyllä Sähköinen portaali esimiehen työkaluna henkilöstökyselyn pohjalta johdettujen kehittämistoimenpiteiden seurannassa vakiintui. Henkilöstön antama arvosana Rinnekoti- Säätiölle työpaikkana parani hieman tasolle 7,72 (7,65 v. 2011, 7,9 v. 2010) asteikolla Esimiestoiminnan arvosana asteikolla 1-5 oli 3,76, suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (3,78 v. 2011, 3,72 v. 2010). Työhyvinvointi. Rinnekoti-Säätiön työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on ylläpitää ja edistää Rinnekoti-Säätiön työntekijöiden työhyvinvointia. Työhyvinvointia sekä työmenetelmien ja työtehtävien parempaa hallintaa lisää myös aktiivinen työnohjaus, johon vuoden 2012 aikana osallistui 389 työntekijää. Vuoden 2012 henkilöstökyselyssä säätiön työntekijät arvioivat työhyvinvoinnin hyvälle tasolle 4,09 (asteikko 1-5). Sairauspoissaolojen määrä laski ja niitä oli 16 prosenttia edellistä vuotta vähemmän eli päivää ( v ja v. 2010). Sairauspoissaolojen suhteellinen osuus teoreettisesta työajasta laski edellisestä vuodesta 6,9 prosentiin (8,6 % v ja 7,0 % v. 2010). Säätiön työtapaturmatiheys on edelleen erittäin korkea eli 92 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien ehkäiseminen ja vähentäminen on edelleen suuri haaste, jossa tehdään yhteistyötä Diacor terveyspalvelut Oy:n ja vakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa. Henkilöstön kehittäminen. Koulutussuunnitelman mukaisesti koulutuksen painopisteet olivat mm. lähihoitajien oppisopimuskoulutuksessa, esimieskoulutuksessa, työhyvinvointikoulutuksessa ja uusien tietojärjestelmien käyttöönotto- tai ylläpitokoulutuksissa sekä vastuualueiden ja yksiköiden omissa koulutustarpeissa. Rinnekoti-Säätiön henkilökunta osallistui ammatilliseen koulutukseen yhteensä päivää (2 312 v. 2011, v. 2010). Koulutuksista noin 65 prosenttia järjestettiin sisäisenä koulutuksena joko omien tai ulkopuolisten asiantuntijoiden toimiessa kouluttajina. Jokainen työntekijä sai keskimäärin 4,4 päivää koulutusta vuonna 2012, kun myös oppisopimuksen palkalliset teoriapäivät lasketaan mukaan (5,3 v. 2011). Vuodelle 2012 laadittu sisäinen koulutuskalenteri oli suunnitelmallisesti hieman tavanomaista suppeampi. Mediatri-tietojärjestelmän käyttöönoton sekä haasteellisen taloudellisen tilanteen vuoksi vuoden 2012 koulutuskalenteri piti sisällään vain kaikkein tärkeimpien osa-alueiden koulutuksia.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot

SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT Palveluhakemus. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet. Kotikunta. Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Ammatti Osoite Postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kotikunta Lähiomainen tai edunvalvoja, nimi- ja yhteystiedot Hakijan kotitaloudessa asuvien

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa

Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo muuttuvassa maailmassa Seinäjoki, 6.9.2016 Jouni Nummi, Kuntayhtymän johtaja Toimipisteet 13.9.16 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?

Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: VAMMAISTYÖ

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot