Rinnekoti-Säätiö lyhyesti. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina. Palvelujen laadun kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rinnekoti-Säätiö lyhyesti. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina. Palvelujen laadun kehittäminen"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2012

2 Rinnekoti-Säätiö lyhyesti Rinnekoti-Säätiö tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen palveluja päätoimintanaan kehitysvammaisten palvelut. Rinnekodin toiminta käynnistyi vuonna 1927 Helsingin Diakonissalaitoksella, kun sisar Aino Miettinen otti hoidettavakseen kaksi kehitysvammaista lasta. Rinnekoti-Säätiö perustettiin vuonna Kunnat ovat velvollisia järjestämään kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut ja Rinnekoti-Säätiön toiminta perustuu eri laeissa yksityisille palveluntuottajille annettuun oikeuteen tuottaa palveluja mm. kunnille ja kuntayhtymille. Rinnekoti-Säätiö tekee oman kehittämistyönsä lisäksi läheistä yhteistyötä yliopistojen, muiden oppilaitosten ja mm. Suomen Aivosäätiön Rinnekodin tutkimusrahaston kanssa kehitysvammatutkimuksen ja -palvelujen edistämiseksi. Rinnekoti-Säätiö on jatkuvasti monipuolistanut palvelujaan ja pitänyt samanaikaisesti huolta erityispalvelujen ja vaikeimmin kehitysvammaisten palvelujen saatavuudesta. Palvelujen piirissä oli kertomusvuonna 2600 asiakasta. Rinnekodin palvelutoiminta lukuina Asiakkaat Henkilöitä Henkilöitä Hoitokodeissa asiakkaita keskimäärin päivittäin RK-Asunnoissa asiakkaita keskimäärin päivittäin Perhehoidossa asiakkaita keskimäärin päivittäin Kehitysvammahuollon käyntejä vuodessä Työ- ja päivätoiminnan asiakkaita vuodessa Lasten kuntoutuskoti, asiakkaita vuodessa Henkilökunta Henkilöitä Henkilöitä Vakinaiset ja määräaikaiset Koulutuspäiviä/henkilö keskimäärin vuodessa 4,4 5 Palvelujen laadun kehittäminen Rinnekoti-Säätiö kehittää toimintaansa säätiön arvojen ja asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Palvelujen laatua kehitetään Social and Health Quality Service (SHQS)- menetelmän mukaisesti. Rinnekoti-Säätiö sai joulukuussa 2012 viidennen kerran ulkoisen laaduntunnustuksen, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun. Säätiön laatupolitiikan perustana ovat asiakaslähtöisyys sekä mahdollisimman joustava pääsy tarpeiden mukaisten palvelujen piiriin. Palvelujen kehittäminen ja tuottaminen perustuvat tieteellisen tutkimuksen tai kokemuksen kautta saatuun riittävään näyttöön. Tavoitteinamme ovat palvelujen käyttäjien tyytyväisyys ja hyvä elämän laatu, toiminnan taloudellisuus ja henkilöstön hyvinvointi. Rinnekodin luonnonsuojelualue 62,3 hehtaaria muodostettiin 2012

3 Sisällysluettelo Kotipaikka tiedon kasvulle ja kehittymiselle 1 Osaamiskeskus 2 Kehitysvammapalvelut 6 Tutkimus ja kuntoutus 9 Asuminen 11 Työ- ja päivätoiminta 12 Erityisopetus 13 Lasten kuntoutuskoti 14 Genetiikan palvelut 14 Perhetyö 15 Muut palvelut 15 Henkilöstö 16 Talous 18 Organisaatiokaavio 19 Konserni 20 Vastuullinen johtaminen ja hallinto 20 Ympäristövastuu 21 Yhtiöt 21 Säätiön ja konsernin hallinto 23 Tuloslaskelma ja tase 25 Tilintarkastuskertomus 27 Tulevaisuus 28 Liite 1: Rinnekoti-Säätiön ja Rinnekodin tutkimusrahaston tukemia julkaisuja 2012 Liite 2: Yhteystiedot Kuvat: Tero Rytkönen, Maija Rimpiläinen, Jenna Penttilä, Hyria Koulutus Oy, Helsingin Diakonissalaitos

4

5 1 Kotipaikka tiedon kasvulle ja kehittymiselle Rinnekoti on tehnyt työtä kehitysvammaisten ihmisten hyvän elämän edellytysten rakentamiseksi 85 vuoden ajan. Helmikuussa toteutettu Rinnekodin juhlaseminaari rakentui teemoiltaan kehitysvammaisen ihmisen toimintakykyä, hyvinvointia ja onnellisuutta edistävien osatekijöiden pohdintaan pääaiheenaan Tulevaisuuden näkijät ja kokijat. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja sosiaali- ja terveysministeri lähettivät Juhlaseminaariin tervehdyksensä, joissa korostuivat Rinnekodissa tehdyn työn merkitys ja tarpeellisuus myös tulevaisuudessa. Vammaispoliittisessa keskustelussa on ollut havaittavissa sen asteista moniäänisyyttä, jonka keskellä on vaikea löytää äänten paikkaa, jossa heikkokin ääni kuuluisi ja syntyisi harmonisesti soiva kokonaisuus. Vallitseva vammaisuuskäsitys yhteiskunnassa määrittelee hyvin pitkälle sen, minkälaisia synnynnäisesti tai kehitysiässä vammautuneiden ihmisten ajatellaan olevan ja millaisia palveluja heidän arvellaan tarvitsevan. Moniäänisyyden keskeltä on löytymässä uudelleen arvoja, joiden varassa tulevaisuutta on hyvä rakentaa. Niistä keskeisiä ovat ihmisen oikeus kiinnittyä ja kiintyä, tietää mistä on kotoisin ja keneen voi ehdoitta luottaa ja turvautua. Hän tarvitsee toista ihmistä ja lähelleen ihmisiä, joiden kanssa voi ystävystyä. Siellä missä lähimmäisenrakkaus vallitsee, on hyvä asua. Palveluratkaisut, joissa ihminen siirretään kuntoutumisen ja integraation nimissä asuinsijoiltaan uuteen elinympäristöön, voivat olla hyvinkin virkistäviä, mutta joissakin tilanteissa merkitä sellaisen kokonaisuuden särkymistä, jossa ihminen on elänyt omannäköistä ja rikasta elämää häntä ymmärtävien ihmisten kanssa. Tarvitaan tilan antamista asiakkaan oman elämän suunnittelulle ja päätöksenteolle niitä tukien. Viimeisten 20 vuoden ajan palvelurakennemuutos on ollut jatkuva olotila. Rinnekodissa oli vuonna kehitysvammaista hoidossa keskimäärin päivittäin ja vuonna Lyhytaikaisia hoitojaksoja oli 239 ja vuonna 2012 niitä oli 941. Asumispalveluissa oli 59 asukasta ja 349 vuoden 2012 lopussa. Kävijöitä työ- ja päivätoiminnoissa Rinnekodin ulkopuolelta oli 66 henkeä, vuonna Poliklinikkakäyntien määrä on samana aikana kymmenkertaistunut ollen kertomusvuonna 1693 käyntiä. Henkilöstön määrä on kasvanut viiden sadasta yhdeksään sataan. Muutosten aikana Rinnekodin arvoperusta on ollut voimakas toiminnan tuki työlle. Palvelurakennemuutos jatkuu voimakkaana vielä lähivuosien ajan. Rinnekodin vahvuutena on asiakaslähtöisyys ja kirkas näkemys siitä, että kehitysvammaisten ihmisten palvelutarpeisiin on vastattava sekä palvelurakennemuutoksen aikana että sen jälkeenkin. Rinnekodissa ymmärretään hyvin myös lääketieteellisen avun ja seurantatarpeiden kompleksisuus, mistä seuraa osaavien tutkimus- ja hoitopalvelujen sekä hoitopaikkojen tarve. Asiantuntevien ja sujuvien palvelujen edellytyksenä on samankaltaisten ratkaisua vaativien palvelutarvetilanteiden toistuminen työssä riittävän usein. Lisäksi on otettava huomioon työn välitön yhteys sosiaalipalveluihin ja sosiaaliturvaan, erityisopetukseen, ammattikoulutukseen, työllistymiseen, elämän sisällöllisiin kysymyksiin ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan välttämättömyys. Lapsuudenkodeissa, yksityiskodeissa perhehoidossa, omissa tai ryhmäkotien asunnoissa asuvien ihmisten on haettava palvelut ja taloudellinen tuki monista lähteistä, joissa perusteet niiden saamiselle määritellään eri laeissa eri tavoin. Palvelujen toteutuminen on yhä riippuvaisempaa sekä perusterveydenhuollon että kotikunnan ratkaisuista. Tällaisessa toimintaympäristössä asiakkaan mahdollisuudet saada niitä palveluja, joihin he olisivat oikeutettuja, ei ole enää itsestään selvyys. Asiakas ja hänen läheisensä tarvitsevat kokonaisvastuun kantamiseen pystyviä ammattihenkilöitä, jotka kykenevät tunnistamaan erityistarpeet, tietävät avun ja tuen lähteet sekä osaavat ohjata ja saattaa heidät palvelujen piiriin. Kehitysvamma-alan työ vaatii monen ammattialan näkökulmien yhteensovittamista, mikä parhaiten turvaa työn vaikuttavuuden ja sitä kautta siihen uhrattujen voimavarojen taloudellisen kannattavuuden. Lasten kuntoutuskodista, perinnöllisyysklinikasta ja Rinnekodin genetiikan yksiköstä rakennettiin vuoden aikana terveydenhuollon toimintayksikkö, joka sai nimekseen Norio-keskus. Sen palveluihin kuuluvat mm. sopeutumisvalmennuskurssit ja kuntoutus harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluville, tietopalvelut, perinnöllisyysneuvonta ja vertaistukitoiminta. Keskus on osaltaan kartuttamassa tietopohjaa, jonka varassa palvelut onnistuvat. Sen palvelut ovat valtakunnallisia. Rinnekoti on ottanut haasteen tiedon kotipaikasta vastaan ja huolehtii myös tiedon jakamisesta muun muassa Norio-keskuksen ja kehitysvammahuollon tietopankin www-sivujen kautta. Markus Kaski Johtaja-ylilääkäri

6 2 Osaamiskeskus Osaamiskeskuksen juuret ovat syvällä historiassa. Rinnekodin kokemus kehitysvammatyöstä alkoi karttua kahden sokean pojan tultua hoitoon Helsingin Diakonissalaitoksen sisarkotiin vuonna Osaaminen alkoi vahvistua edelleen Rinnekodin palvelutoiminnan laajentuessa Lakistossa vuodesta 1939 alkaen. Rinnekodin ja vuonna 1957 perustetun Rinnekoti-Säätiön rinnalla osaamisen ja tiedon karttumisen mahdollistajina ovat toimineet Rinnekodin tutkimuslaitos, myöhemmin Rinnekodin tutkimussäätiö, Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry., ja Rinnetuki ry. Työ on ollut tuloksellista. Nykyisin Rinnekoti-Säätiön palvelukokonaisuus on luonteeltaan monipuolinen osaamiskeskittymä, Rinnekodin osaamiskeskus, jonka asiantuntemus välittyy monin eri tavoin ja jonka palveluihin luotetaan. Rinnekoti-Säätiön osaamiskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoisen harvinaisia diagnoosiryhmiä, vammaispalveluja ja kehitysvammaisuutta koskevan tiedon ja osaamisen hyödyntäminen asiakkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän edellytysten rakentamisessa. Hyvinvoinnin osatekijöiden luomiseksi säätiön toiminnassa on sen alkuvuosista lähtien ollut keskeinen sija tutkimuksella, kehittämistyöllä, henkilöstön koulutuksella, julkaisutoiminnalla, vaikuttamisella ja palvelutoiminnalla. Palvelujen, osaamisen ja asiantuntemuksen kehittymisen edellytyksinä ovat olleet vuosikymmeniä jatkunut palvelutoiminta sekä laaja kumppanuus- ja yhteistyöverkosto. Osaamiskeskuksen ajankohtaisena haasteena on löytää uusia tapoja palvelujen tuottamiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden muuttuessa ja lainsäädännön uudistuessa. Säätiö kehittää aktiivisesti palveluita yhteistyössä järjestämisvastuussa olevien kuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä tukee koko väestölle tarkoitettujen palvelujen tuottajia kehitysvammaisten erityiskysymyksissä. Rinnekoti-Säätiön erikoisvahvuutena on kehitysvammaisuuden ja harvinaisten sairauksien poikkeuksellisen laaja asiantuntemus, joka tarjoaa erittäin hyvän foorumin uusien innovatiivisten palveluiden kehittämiseen sekä vaativiin yksilöllisiin asiakastarpeisiin vastaamiseen. Perinnöllisyysklinikka siirtyi Väestöliitolta Rinnekoti-Säätiölle vuoden 2013 alussa, jolloin Perinnöllisyysklinikka sekä Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan palveluyksikkö yhdistyivät Norio-keskukseksi. Norio-keskus on Suomessa ainutlaatuinen, EU-tasoinen osaamiskeskus, joka kykenee jatkossa vastaamaan entistä paremmin monialaisiin tiedon, perehdytyksen ja neuvonnan tarpeisiin, joita liittyy harvinaisiin, usein perinnöllisiin ja kehitysvammaisuutta aiheuttaviin oireyhtymiin, vammoihin ja sairauksiin (www.noriokeskus.fi). Säätiö kantaa yhteiskunta- ja eettistä vastuutaan niin nuorten ammatillisen pätevöitymisen kuin kehitysvammaisten asiantuntevan hoidon ja kuntoutuksen mahdollistajana. Se pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan ja lisäämään kehitysvamma-alan ja vammaishuollon työntekijöiden ammattitaitoa ja pätevöitymistä. Viime vuosina erityisen huomion kohteena on ollut monista eri syistä uhkaavan osaamisvajeen syntymisen ehkäisy vammaishuollossa. Säätiön työntekijät ovat olleet mukana kehitysvammalääketieteen ja -psykologian erityispätevyyksiin johtavien koulutusohjelmien ja kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja erityisammattitutkinnon opetussuunnitelman perusteiden rakentamisessa. Julkaisutoimintaan sisältyy tieteellisten artikkelien lisäksi lukuisia oppikirjaartikkeleita ja kirjoja. Säätiö on ollut aina vahvasti kouluttava työyhteisö. Koulutettuja työpaikkaohjaajia säätiöllä oli kertomusvuonna 110 ja koulutettuja opiskelijoiden tutkintotilaisuuksien vastaanottajia 123. Nuorisoasteen perustutkinto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita oli työssäoppimassa 103 henkilöä. Näiden lisäksi säätiössä oli kertomusvuonna 97 vammaistyön oppisopimusopiskelijaa. Yhtenä osaamiskeskuksen tärkeänä tehtävänä on lisätä alalla tarvittavaa tietoa sekä auttaa väestöä löytämään vastauksia vammaisuutta koskevissa kysymyksissä ja löytämään tien alkupää niihin palveluihin yhteiskunnassa, joihin he ovat oikeutettuja. Rinnekoti-Säätiön ylläpitämäksi Kehitysvammaisten Uudenmaan tukipiiri ry:ltä siirtyneen Kehitysvammahuollon tietopankin, odotetaan osaltaan täyttävän tätä tarvetta. Tietopankki on perustettu vuonna 1992 ja sen toimittajana toimi perustamisesta alkaen sosiaalityöntekijä Kari Viitapohja. Toiminta on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa. Kävijöitä sivuilla on noin vuosittain. Sivuston tietokantaa ja tietoteknistä rakennetta uudistetaan parhaillaan. Myös sisällön päivitystyö on aloitettu. Luotettavan tieteellisen tiedon, ammatti- ja kokemusasiantuntemuksen kertyminen ja aktiivinen kokoaminen mahdollistavat kehitysvammaisten ihmisten hyvän elämän rakentamisen vaikuttamalla yleiseen vammaisuuskäsitykseen lainsäädäntöön, hallinnollisiin ratkaisuihin ja palvelujen suunnitteluun. Tavoitteena on tuoda aktiivisesti esille kehitysvammaisten ihmisten oikeuksia ja mm. vaikeimmin kehitysvammaisten ja eniten apua tarvitsevien ihmisten tarpeita yhdessä palvelujen käyttäjien, heidän läheistensä ja muiden toimijoiden kanssa. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijoita on laaja-alaisesti mukana alueellisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä tutkimus-, asiantuntija- ja koulutustoiminnassa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tieteellinen tutkimustoiminta. Rinnekoti-Säätiön palveluksessa toimii eri tehtävissä kahdeksan tieteellisen jatkokoulutuksen (vähintään tohtorin tutkinto) saanutta työntekijää. Lisäksi tutkijayhteisöön kuuluu emeritustutkijoita, joiden tieteellinen ura vielä jatkuu, ja tutkimuskohtaisia yhteistyökumppaneita. Tieteellinen työ on ollut osallisuutta yliopistojen tutkimushankkeissa ja nuorten tutkijoiden ohjausta. Rinnekodissa tehty tieteellinen työ kohdistui mm. kehitysvammaisuuden ikäspesifisen esiintyvyyden selvittelyyn, autismin taustasyiden selvittelyyn, Downin oireyhtymään liittyviin tutkimus- ja hoitotarpeisiin, helikobakteeri-infektioiden esiintymiseen kehitysvammaisilla sekä kehitysvammaisten yksityisyyden toteutumiseen palveluasumisessa. Tieteellisiä julkaisuja ilmestyi seitsemän ja lisäksi valmistui suomen- ja ruotsinkieliset oppikirjat kehitysvammaisuudesta. Useat vuoden 2012 käsikirjoituksista on hyväksytty julkaistaviksi ja ilmestyvät vuonna Tutkimustyön rahoitus tapahtuu Suomen Aivosäätiön Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahaston ja muiden tutkimusrahoitusta myöntävien organisaatioiden tukemana. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto tukee vuosittain 1-3 väitöstutkimusta ja projektikohtaisin apurahoin muita tutkimuksia rahaston kunkin vuoden jakovarannon rajoissa. Kertomusvuonna tuettujen töiden aiheina olivat Sallan taudin neurokognitiivinen profiili, pikkukeskosten vaurioherkät aivot, hermoston kantasolujen erilaistuminen normaalioloissa ja fragiili X -oireyhtymään liittyen, autismin syytausta ja kehitysvammaisten yksityisyys palveluasumisessa. (Liite 1)

7 3 Kehittämistoiminnan päämääränä on säätiön palvelujen jatkuva parantaminen. Kertomusvuonna jatkui uuden asiakastietojärjestelmän, Mediatrin, käyttöönotto. Työ jatkuu vielä vuonna 2013, jolloin tavoitteena on ottaa käyttöön järjestelmän loput ominaisuudet. Erityistä huomiota kiinnitettiin myös asiakas- ja potilasturvallisuutta, turvallista lääkehoitoa ja asiakkaan itsemääräämisoikeuksien toteutumista koskevien käytäntöjen kehittämiseen. Asiakkaita palvelevia yksiköitä varten laadittiin omavalvontasuunnitelmat. Lasten kuntoutuskodissa jatkui Raha-automaattiyhdistyksen vuonna 2009 myöntämän toiminta-avustuksen turvin resurssikeskustoiminnan kehittämistyö. Resurssikeskustoiminnan tavoitteena on kehittää, tuottaa ja laajentaa tietoja ja tietoisuutta lasten ja nuorten harvinaisista sairauksista ja vammoista sekä tarjota em. pienryhmiin kuuluville lapsille, nuorille ja heidän perheilleen mahdollisuuksia ohjaus- ja vertaispalveluihin. Tavoitteena on lisäksi tarjota tietoa ja konsultaatiomahdollisuuksia harvinaisiin pienryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten kanssa toimivien sosiaali-, kasvatus- ja kuntoutusalojen ammattihenkilöille. Säätiö on jäsenenä kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnassa, joka on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Neuvottelukunta edistää YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen toimeenpanoa Suomessa ja tekee työtä asumiseen liittyvien palveluiden laadukkaan järjestämisen puolesta. Itsemääräämisoikeus, täysi osallisuus ja valinnan mahdollisuudet kuuluvat myös kehitysvammaisille ihmisille. Kynnys ry ja Vammaisten Ihmisoikeuskeskus VIKE kumppaneineen käynnisti keväällä 2011 neljävuotisen Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa -hankkeen. Sen tavoitteena on edistää vammaisten ihmisoikeuksien toteutumista asumisyksiköissä. Rinnekodin RK-Asuntoja on mukana pilotoimassa projektissa kehitettävää vertaistarkastusjärjestelmää. Säätiön edustajat osallistuivat projektin järjestämään suviseminaariin. Säätiön edustajat osallistuivat kehitysvammapalvelujen kehittämistä koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin ja seminaareihin, joita olivat mm. Epilepsy, Brain & Mind 2 nd International Congress, Design for All ja Tarinoita kansalaisuudesta. Autismi- ja Aspergerliitto ry:n valtakunnalliseen Ray:n tukemaan Kyllin hyvä tuettu elämä - Asiakaslähtöisen asumisen ja toiminnan tukeminen kehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena oli edistää runsaasti tukea tarvitsevien autismin kirjon henkilöiden arjessa selviytymistä, kuntoutumista ja osallisuutta sekä koota hyviä autismityön malleja. Uusilla moniammatillisen tiimin työmenetelmillä onnistuttiin lisäämään henkilöstön ammatillista ja kuntouttavaa työotetta. Samoin Keskuspuiston ammattikoulun Pecs-koulutuksesta koettiin saadun konkreettisia keinoja kommunikaatiomenetelmien aikaisempaa parempaan hyödyntämiseen. ITEA2-konsortion (European Technology for European Advancement) Tekesin osarahoittamaan Guaranteekehittämishankkeeseen, jonka tavoitteena oli kehittää vuorovaikutteista turvateknologiaa itsenäisesti asuvien vammaisten henkilöiden ja vanhusten tueksi. Säätiö osallistui projektiin testaamalla järjestelmiä ja kehittämällä tuotteistusta. Guarantee-projekti päättyi Culminatum Oy:n, Helsingin kaupungin ja Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ym. Koti kaikille - hankkeeseen, jonka tavoitteena on testata uusia rakenneratkaisuja kehitysvammaisille henkilöille rakennettavissa asunnoissa sekä laatia opas erityisesti vaikeasti vammaisten henkilöiden asuntojen suunnitteluun. Hanke jatkuu vuoden 2013 loppuun. Espoon kaupungin kulttuuripalveluiden Kulttuuriketju - hankkeeseen, jossa tutkittiin, miten kehitysvammaisille henkilöille voidaan rakentaa omaa kulttuuritarjontaa. Taiteilijat ja kulttuurintuottajat kohtasivat koulutuksen jälkeen syvästi kehitysvammaisia henkilöitä ja tuottivat heidän kanssaan taidetta. Projekti päättyi syyskuussa näyttelyyn ja keskustelutilaisuuteen Sellon kirjastossa. Rinnekodin oman helmikuussa pidetyn 85-vuotisjuhlaseminaarin teemana oli Tulevaisuuden näkijät ja kokijat. Seminaarissa oli noin 100 osallistujaa kunnista, kuntayhtymistä ja oppilaitoksista sekä omaisia ja muita kehitysvamma-alan kehittämisestä kiinnostuneita. Vuosittain järjestettävä seminaari on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä eri toimijoiden ajankohtaisten asioiden käsittelyfoorumina. Terveydenhuolto-, sosiaali-, kuntoutus- ja kasvatusalan ammattilaisille järjestettiin koulutustilaisuus huuli- ja/tai suulakihalkioista (30 osallistujaa) ja Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa järjestettiin Lasten harvinaiset sairaudet ja vammat -asiantuntijapäivä, jossa osallistujia oli 50. Yhteistyössä Invalidiliiton Harvinaiset-yksikön kanssa järjestettiin Tampereella Kohtaamisiaseminaari, johon osallistui 70 seminaarivierasta. Rinnekoti-Säätiö osallistui kertomusvuonna seuraaviin kehitysvammaisten toimintakykyä edistäviin sekä kehitysvamma-alan osaamista ja palveluja kehittäviin projekteihin: Etelä-Karjalan aikuisopisto Aktivan hallinnoimaan ESRrahoitteiseen Sotefo-projektiin, jonka luoma virtuaalinen sosiaali- ja terveysalan oppimisfoorumi Verkkonen on käytössä. Projektin käytön jälkeisestä hallinnointia suunnitellaan parhaillaan. Kehitysvammaisten valtakunnallisten kulttuuripäivien avajaisissa esiintyivät mm. Resisposse, Karri Koira ja Ruudolf

8 4 Yhteistyö Yhteistyökumppanit. Rinnekoti-Säätiön tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat palveluja ostavat kunnat ja kuntayhtymät. Toiminnasta, suunnitelmista, palvelujen käytöstä ja vapautuneista paikoista tiedotettiin palvelujen ostajille säännöllisesti. Rinnekodin neuvottelukunnan, palveluneuvoston ja ostajien kanssa käytyjen keskustelujen ja erilaisten kehittämishankkeiden avulla Rinnekodin palveluja pyrittiin suuntaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Kertomusvuonna kuntien kanssa käytyjä neuvotteluja ja yhteisiä keskusteluja oli aikaisempaa enemmän. Omaisyhdistyksen, Rinnetuki ry:n, panos oli edelleen merkittävä asukkaiden virkistystoiminnan tukemisessa, hoitoympäristöjen viihtyvyyden lisäämisessä sekä säätiön ja Rinnetuen yhteisen Rinneviestin julkaisemisessa. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen kannatusyhdistys ry tekee vuorostaan merkittävää työtä tutkimustoiminnan varainhankinnassa. Tieteellisen tutkimustyön alueella säätiön läheinen yhteistyökumppani on Suomen Aivosäätiö, jonka perustivat Alzheimer-säätiö, Lastenpsykiatrian tutkimussäätiö, Neurologia-säätiö ja Rinnekodin tutkimussäätiö. Säätiön tarkoituksena on neuro- ja mielenterveysalan kehittäminen ja tukeminen. Se rahoittaa kehittämis- ja tutkimushankkeita, myöntää apurahoja, avustuksia, palkintoja ja tunnustuksia tutkimusryhmille, yksittäisille tutkijoille ja yhteisöille, järjestää koulutustilaisuuksia, tukee hoito- ja tutkimuslaitosten toimintaa sekä edistää potilaiden, omaisten ja henkilökunnan hyvinvointia. Rinnekodin kehitysvammatutkimuksen rahasto yhtenä sulautuneiden säätiöiden erillisrahastoista huolehtii nyt Suomen Aivosäätiössä Rinnekodin tutkimussäätiön tarkoituksen toteutumisesta. Lasten kuntoutuskodin tärkeät yhteistyökumppanit ovat toiminnan kustannuksista vastaavat Kansaneläkelaitos ja Raha-automaattiyhdistys. Lasten kuntoutuskoti tekee yhteistyötä myös harvinaisiin sairaus- ja vammaryhmiin kuuluvien potilasyhdistysten ja terveydenhoidon ammattilaisten kanssa. Papin työ. Rinnekodissa toimi Espoon seurakuntien palkkaama sairaalapastori. Työn sisällön muodostivat sielunhoidolliset keskustelut, hartaudet hoitokodeissa ja työpisteissä, rippikoulut, Rinnekappelin toiminta ja sen koordinointi, henkilökunnan työnohjaus ja muu tukeminen, juhliin ja vapaa-ajan toimintoihin osallistuminen ja asukkaita koskevat kirkolliset toimitukset. Rinnekappelin jumalanpalveluksia toimittavat Espoon, Helsingin ja Vantaan papit ja kanttorit vuoropyhinä. Oppilaitosyhteistyö. Oppisopimuskoulutusta ja täydennyskoulutuksen kehittämistä jatkettiin Helsingin Diakoniaopiston ja Seurakuntaopiston kanssa. Hyria-Koulutus Oy:n ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa toteutettiin toinen työvoimapoliittinen Turvaavustaja -koulutus, josta valmistui yhdeksän henkilöä. Rinnekoti-Säätiössä oli vuoden 2012 aikana noin 100 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa työssäoppimassa. Suurin osa heistä opiskelee lähihoitajiksi, ammattikorkeakoulututkinnon suorittajia oli 21 prosenttia. Henkilökuntaa osallistui oppilaitosten järjestämiin työpaikkaohjaaja- ja tutkintotilaisuuden vastaanottajakoulutuksiin ja opiskelijaohjaajien yhteisiin kokouksiin. Yliopistoyhteistyö. Helsingin yliopiston lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille järjestettiin useita lääkärin peruskoulutukseen kuuluvia opetustapahtumia kehitysvammaisuudesta, kehitysvammaisille tarkoitetusta palvelujärjestelmästä, hoidon keskeisistä tarpeista ja hoitokohtaamisen vaatimuksista. Tiedotus ja verkostoituminen. Rinnekoti-Säätiön palveluista tiedotettiin tapaamisissa yhteistyökumppaneiden kanssa, sähköpostiviesteillä, Rinnekodin sähköisellä uutiskirjeellä, Internetsivuilla (www.rinnekoti.fi) ja soveltuvissa alan ammattihenkilöille tarkoitetuissa lehdissä sekä toiminta-alueella julkaistavissa palveluoppaissa. Kehitysvammatyötä ja Rinnekodin toimintaa tehtiin tunnetuksi koti- ja ulkomaisille vierailijaryhmille sekä messuilla ja rekrytointitapahtumissa, esim. Sairaanhoitajapäivillä ja oppilaitosten rekrytointitapahtumissa. Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivä avattiin Helsingin Narinkkatorilla

9 5 Säätiö on jäsenenä Kehitysvamma-alan neuvottelukunnassa, Työn ja päivätoiminnan valiokunnassa, Kehitysvammaliitto ry:ssä, VATES-säätiössä ja Suomen Kirkon Sisälähetysseurassa. Muiden kehitysvamma-alan toimijoiden lisäksi merkittävää yhteistoimintaa on Helsingin yliopiston, alueen ammattikorkeakoulujen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, Keskuspuiston ammattiopiston, Suomen Kuntaliiton, Helsingin Diakonissalaitoksen ja Suomen Aivosäätiön kanssa. Lasten kuntoutuskoti on mukana kansallisessa kuudentoista sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön muodostamassa Harvinaiset-verkostossa. Se ylläpitää omalta osaltaan verkoston harvinaiset.fi -nettisivustoa ja osallistuu kokouksiin, koulutustilaisuuksiin ja edunvalvontatyöhön. Verkosto on mukana yhteispohjoismaisessa Rarelink-linkkisivuston kehittämistoiminnassa. Lasten kuntoutuskoti osallistuu kansainväliseen harvinaisten sairauksien verkostotyöhön esim. osallistumalla Eurordis (The European Organization for Rare Diseases) -yhteistyöjärjestön vuosittaisiin kongresseihin ja koulutustilaisuuksiin. Rinnekoti-Säätiö tekee yhteistyötä myös eurooppalaisen kehitysvammalääketieteen yhdistyksen kanssa (MAMH, European Association of Intellectual Disability Medicine). Rinnekodin monet työntekijät ovat lisäksi sekä jäseninä että vaikuttajina monissa oman erikoisalansa yhdistyksissä ja kansainvälisissä organisaatioissa. Vieraista tutuiksi -teema kutsui arviolta esiintyjää ja kulttuurin ystävää Kehitysvammaisten valtakunnallisten kulttuuripäivien tapahtumiin syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Kulttuuripäivät avattiin Helsingin Narinkkatorilla. Sara Paavolainen sekä Toisenlaiset frendit -sarjasta tutut Timo ja Sanna juonsivat avajaistilaisuuden ja kutsuivat lavalle Flash mob-aloituksen jälkeen lukuisia vieraita ja tuttuja esiintyjiä. Valtiovallan tervehdyksen toi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki. Avajaisyleisön tunnelmaa nostattivat mm. Blue Flamenco-tanssiryhmä, Jari Naakka säestäjineen, rap-trio Resisposse sekä rap-musiikin suomenmestari Ruudolf ja Karri Koira. Esitysten jälkeen Kampin hiljaisuuden kappelissa järjestettiin ehtoollishartaus. Lauantaina ja sunnuntaina kulttuuripäivät jatkuivat monipuolisella ohjelmalla Espoon Lakistossa Rinnekodin päätoimipisteen maisemissa. Vierailla oli mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin ja seurata etukäteen valmisteltuja esityksiä. Elokuvastudio, Afrikkapuutarha, Solina-vesielämys, Karaoke, haaveiden huone ja kiisselimaalaus tarjosivat oman toisistaan poikkeavan tunnelmansa vieraiden koettavaksi. Näyttelyitä oli tarjolla moneen makuun. Kulttuuripäivillä oli mahdollista kokeilla monenlaista liikuntaa ja tutustua sosiaaliseen sirkukseen. Käsityömarkkinoilta löytyi käsityöideoita, järjestömarkkinat tarjosivat tietoa kehitysvammaisuudesta ja tekivät tutuksi monia kehitysvamma-alan toimijoita. Kehitysvammaisten valtakunnalliset kulttuuripäivät. Vieraista tutuiksi -kulttuuripäivien järjestäminen oli iso säätiön eri toimintamuotojen sekä monien eri yhteistyökumppaneiden ja osallistujien yhteistyössä toteuttama tapahtuma syyskuussa. Kulttuuripäivien järjestäminen on kehitysvamma-alan toimijoiden vuorollaan vapaaehtoisesti ja paljolti vapaaehtoisvoimin järjestettävä tapahtuma. Kulttuuripäivät onnistuivat hyvin ja osallistujia oli eri puolilta Suomea. Eri puolilta Suomea olevien kehitysvammaisten taiteilijaryhmien musiikki- ja teatteriesityksiä kuultiin juhlateltassa. Suurimman yleisön kokosi Jukka Poika, jonka esiintyminen huipensi lauantaiillan. Sunnuntaina kokoonnuttiin jumalanpalvelukseen ja toivelaulukonserttiin. Blue Flamenco- tanssiryhmä

10 6 Kehitysvammapalvelut Asiakkaat ja palvelujen käyttö Asiakkaat. Rinnekoti-Säätiön palveluja käyttävien henkilöiden palvelutarpeiden keskeisinä taustasyinä ovat kehitysvammaisuuden alentama toimintakyky, lisävammat ja sairaudet sekä niihin liittyvät monet ajankohtaiset ja elämänkulun siirtymävaiheisiin liittyvät palvelutarpeet. Lähestymistapa on yhtä aikaa asiakas-, perhe-, yhteisö- ja yhteiskuntanäkökulmista lähtevä. Kullekin asiakkaalle kuhunkin tilanteeseen sopivat palveluratkaisut löytyvät parhaiten kaikkia osatekijöitä tarkastelemalla. Usein juuri perheen hyvinvointi ja arjen sujuminen määrittävät sen, miten kehitysvammaisen ihmisen hoito, opetus ja kuntoutus onnistuvat. Kehitysvammaisuuteen johtavia syitä on lukuisia ja monet niistä harvinaisia. Suurin osa syytekijöistä vaikuttaa yksilön kehitykseen jo ennen syntymää. Älyllisen ja muun toimintakyvyn aleneman taustalla on usein yhteinen syy tai useampia syitä, minkä takia kehitysvammaisuus on ymmärrystason puutteita laajempi kokonaisuus. Eri syiden merkitystä arvioitaessa ja syitä ryhmiteltäessä otetaan huomioon kaikki mahdolliset syyt. Kehitysvammaisuuden todennäköisimmin aiheuttaneen tekijän vaikutusajankohta oli tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden, asumispalvelujen ja perhehoidon asiakkailla 52 prosentilla ennen syntymää, 8 prosentilla syntymään liittyvä ja 16 prosentilla myöhemmin lapsuudessa. Syytä ei pystytty selvittämään 24 prosentilla. Kehitysvammaisuuden aste Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen, RK Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Tuntematon 20 % Syvä 23 % Vaikea 16 % Lievä 21 % Keskivaikea 20 % Kehitysvammaisuuden syyt Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen, RK Asuntojen ja Perhehoidon asiakkailla (% asiakkaista) Tuntemattomat 24 % Geneettiset syyt 26 % Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden, asumispalveluiden sekä perhehoidon asiakkaista vain 21 prosenttia oli älyllisesti lievästi kehitysvammaisia (ÄI 9-12 v.). Tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä luku oli 10 prosenttia, asumispalveluissa 31 prosenttia ja perhehoidossa 27 prosenttia. Vaikeasti tai syvästi kehitysvammaisia (ÄI 0-5 v.) oli tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden asiakkaista 58 prosenttia, asumispalveluissa 24 prosenttia ja perhehoidossa 16 prosenttia. Älyllistä tasoa ei ollut voitu arvioida tai ei vielä ollut arvioitu 20 prosentilla asiakkaista. Lapsuusiän syyt 16 % Paranataali 8 % Prenataalisyyt 6 % Epämuodostuma 20 % Erot kehitysvammaisuuden vaikeusasteessa heijastavat osaltaan tuen tarpeiden ja elinympäristön vaatimusten eroja. Kehitysvammaisuuden vaikeusasteen lisääntyessä tulee myös muu vaikea- ja monivammaisuus tavalliseksi. Ymmärrystason puutteiden lisäksi asiakkaiden toimintakykyyn ja käyttäytymiseen vaikuttavat myös esimerkiksi puhevammat, psyykkistä selviytymiskykyä haasteellisempiin tilanteisiin joutuminen tai psyykkiset sairaudet, liikuntavammat ja epilepsia. Näön ja kuulon alentumat, ortopediset ongelmat, infektiosairaudet, ihon, ruoansulatuskanavan ja ravitsemuksen ongelmat sekä suun sairaudet ovat tavallisia. Älyllisen kehitysvammaisuuden syiden, tason ja lisävammaisuuden erilaiset jakaumat eri toimintamuodoissa paljastavat kehitysvammaisten keskinäisen erilaisuuden ja hoitoisuudessa olevat merkittävät erot, mikä on otettava huomioon sekä osaamis- ja henkilöstövoimavaratarpeisiin vastattaessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden keski-ikä oli 36 vuotta, RK-Asuntojen asiakkailla 41 vuotta ja perhehoidon asiakkailla 50 vuotta. Lapsia (0-17 v.) asiakkaista oli vuoden aikana hoitokodeissa 78, RK-Asunnoissa yksi ja perhehoidossa kymmenen. Pitkäaikaisesti hoito-, kuntoutus- ja asumispalveluja käyttäviä lapsia oli yhteensä 33. Yli 65-vuotiaita oli hoito- ja asumispalveluissa yhteensä Puhevamma Lisävammaisuus eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista) Psyykkinen sairaus Epilepsia Liikuntavamma Aistivamma TK Keskus RK Asunnot Perhehoito

11 Kehitysvammaisuuden todennäköisin syy eri toimintamuotojen asiakkailla (% asiakkaista) Geneettiset syyt Epämuodostuma Prenataalisyyt Paranataali Lapsuusiän syyt Tuntemattomat TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Palvelujen käyttö. Lyhytaikaisten hoito- ja tutkimusjaksojen tarpeeseen johtivat vaikea- ja monivammaisuus, autismi, käyttäytymis- ja mielenterveysongelmat, epilepsia ja muut pitkäaikaissairaudet tai tapaturmat. Tärkeä syy lyhytaikaisille hoitojaksoille on myös omaishoitajan levon ja loman tarve silloin, kun kehitysvammaiselle perheenjäsenelle lähinnä soveltuva muu hoitopaikka olisi sairaala. Saman hoitojakson aikana pyrittiin tulosyyn lisäksi vastaamaan muihinkin tarpeisiin. Ilmoitetut tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden lyhytaikaisen hoidon syyt jakautuivat seuraavasti: 1) tutkimus ja kuntoutus 24 %, 2) huoltajasta johtuva syy (esim. hoito omaishoitajan vapaan tai loman aikana) 66 % ja 3) muu syy 10%. Lyhytaikaisessa hoidossa tutkimus- ja kuntoutusyksiköissä oli vuoden aikana 106 (90 v. 2011,144 v. 2010), RK-Asunnoissa 17 (26 v. 2011, 30 v. 2010) ja perhehoidossa 30 (30 v. 2011, 11 v. 2010) henkilöä. Lyhytaikaisia hoito- kuntoutus- ja tutkimusjaksoja kertyi Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa yhteensä 941 (975 v. 2011, 1077 v. 2010), RK-Asunnoissa 94 (170 v. 2011, 152 v. 2010) ja perhehoidossa 71 (76 v. 2011, 32 v. 2010). 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Asiakkaiden toimintakyky (% asiakkaista) TK Keskus RK Asunnot Perhehoito TK Keskus R Asunnot Perhehoito TK Keskus RK Asunnot Perhehoito Liikuntakyky Ruokailu Pukeutuminen Peseytym. ja WC Täysin autettava Tarvitsee apua Selviytyy itse Ostopalvelusopimusten toteuttamissuunnitelmien toteutuminen ja paikkalukujen kehitys. Rinnekoti-Säätiö tuottaa eri palveluja siinä laajuudessa kuin palvelujen järjestämisvelvollisten kuntien kanssa on sovittu. Ostopalvelusopimusten mukaisiin kuntien ja erityishuoltopiirien ilmoittamiin hoidon tarpeisiin kyettiin pääosin vastaamaan. Vuoden aikana esiin tulleisiin uusiin tarpeisiin ja tilapäishoidon tarpeisiin vastaaminen tuotti ajoittain vaikeuksia asiakkaan hoidon tarvetta vastaavan paikan tai tarvittavan henkilöstön puuttuessa. Ympärivuorokautisen hoidon tarve tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa on tasaisesti vähentynyt ja suunta jatkuu ja asiakkaita siirtyy avohuollon palvelujen piiriin. Osalla avun ja hoidon tarve on niin suuri, että vaativa ympärivuorokautinen hoito on välttämätöntä muodossa tai toisessa myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen laskennalliset hoitopaikat ovat rakennusten peruskorjausten ja palvelurakenteen muutoksen myötä vähentyneet 354 hoitopaikasta (v. 2000) ja tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden palveluita käytti kertomusvuonna päivittäin noin 210 asiakasta. Samanaikaisesti asuntojen määrä lisääntyi 120 asunnosta (v. 2000) 349 asuntoon (v. 2012). Luvuissa ovat mukana myös lyhytaikaisen hoidon ja kuntoutuksen hoitopäivät. Laskennallisten hoitopaikkamäärien kehitys ennuste ennuste 2017 Hoitopalvelut RK Asunnot Perhehoito

12 8 Asiakkaan luottamushenkilö palvelee Rinnekoti-Säätiön tutkimus, hoito- ja kuntoutuspalvelujen käyttäjiä, säätiön asunnoissa asuvia sekä työ- ja päivätoiminnoissa käyviä henkilöitä. Asiakkaalla tai hänen läheisillään on mahdollisuus ottaa yhteyttä luottamushenkilöön silloin, kun asiakkaan omat tarpeet tai toiveet eivät ole tulleet huomioiduksi ja asioiden selvittämiseen ja hoitamiseen tarvitaan tukea. Vuonna 2012 asiakkaan luottamushenkilöinä toimi neljä Rinnekodin työntekijää. Yhteydenottoja oli asiakkailta itseltään, asiakkaiden omaisilta sekä ohjaajilta ja hoitajilta vuoden aikana muutamia kymmeniä. Yhteiset keskustelut ovat auttaneet asiakkaita heidän mieltään askarruttavissa asioissa. Ohjaajien ja hoitajien kanssa käydyt keskustelut ovat auttaneet henkilökuntaa löytämään asiakkaan elämänlaatua parantavia uusia käytäntöjä arjesta selviytymiseen. Asiakkaan luottamushenkilö on tärkeänä apuna asiakkaiden hyvän elämän toteuttamisessa, mutta ei luonnollisesti korvaa potilas- tai sosiaaliasiamiehen työtä. Asukasneuvosto kokoontui kymmenen kertaa. Asukasneuvostossa on kuusi asukasedustajaa, ohjaaja ja asiakkaan luottamushenkilö. Asukasneuvoston tarkoituksena on lisätä asukkaiden vaikutusvaltaa heitä koskevissa asioissa sekä opastaa asukkaita demokraattisiin käytäntöihin. Tiedottaminen on ollut vahvasti esillä asukasneuvostossa. Kokouksissa keskusteltiin keinoista, joilla ilmenneisiin epäkohtiin voitiin puuttua ja osallistui niiden korjaamiseen yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa. Asiakkaiden tyytyväisyyttä kartoitetaan monin eri tavoin ottamalla entistä paremmin huomioon asiakkaiden erilaiset tavat kommunikoida. Sidosryhmäkyselyn tulokset saatiin alkuvuodesta Niiden tuottamaa tietoa käytettiin säätiön strategian päivityksessä sekä palvelujen kehittämisessä asiakastarpeiden ja -toiveiden suuntaisesti. Rinnekotiin perustettiin syyskuussa Me Itse ry:n alajaosto. Me Itse ry:n tehtävänä on edistää kehitysvammaisten kansalaisten osallisuutta edunvalvonnassa ja liittymistä yhteiskuntaan tasaarvoisina kansalaisina. Se toimii ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisten oikeuksien puolesta. Keskeiset tavoitteet ovat omien oikeuksien tunnistaminen, toiminta oikeuksien puolesta, vajaavaltaisuudesta itsemääräämiseen ja hyvä elämä muiden joukossa. Eläkkeelle jäänyttä palvelujohtaja Kaisa Syrjää juhlistettiin yhdessä asiakkaiden, henkilökunnan, yhteistyökumppaneiden ja Kaisan entisten työtovereiden kanssa

13 9 Tutkimus- ja kuntoutuskeskus Rinnekoti-Säätiön päätoimipaikka sijaitsee Espoon Lakistossa. Siellä sijaitsevat monet säätiön keskeisistä toiminnoista, kuten Tutkimus- ja kuntoutuskeskus. Sen asiakastyötä palvelevan ydinosan muodostavat asiantuntijapalvelut ja tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut. Asiakkaiden tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoiminta on erikoislääkärijohtoista johtaja-ylilääkärin ja ylilääkäreiden vastuulla olevaa toimintaa. Työ on asiakas- ja potilaslähtöistä monen eri asiantuntemusalan näkökulmista yhteen sovitettua tavoitteellista toimintaa, jonka käytännön toteutus päivittäisessä elämässä on hyvin pitkälle hoitopalvelujen työntekijöiden vastuulla ja heidän hoidollisen ja kuntoutuksellisen työotteensa varassa. Näistä yhteisistä ja eriytyneistä toiminnoista muodostuu sellainen osaamisen ja palvelujen yhdistelmä, jonka avulla kehitysvammaisen ihmisen tarvitsema tuki on integroitavissa hänelle kulloinkin parhaiten soveltuvaan elinympäristöön. Tavoitteena on kyetä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin sekä elämän eri vaiheissa että eri palvelutarvetilanteissa. Asiantuntijapalvelut. Asiantuntijapalvelujen tehtäviä ovat mm. kehitysvammahuollon palvelujen tarpeen arvioinnin ja palvelujen suunnittelun vaatimat tutkimukset, hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien valmistelu, asiakkaan tarvitsemasta ohjauksesta, kuntoutuksesta ja toiminnallisesta valmennuksesta huolehtiminen, terveydenhuolto, yksilöllisen hoidon ja muun huolenpidon järjestäminen, henkilökohtaisten apuvälineiden tarpeen arviointi sekä niiden valinta ja yksilöllinen sovittaminen, perheenjäsenten ohjaus ja neuvonta sekä kehitysvammaisuuden syiden ehkäisy. Asiantuntijapalvelut huolehtivat Rinnekodin poliklinikalla, jalkautuvissa palveluissa ja kunnissa tapahtuvien vastaanottojen sekä tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen asiakkaiden tarvitsemista erityisosaamista vaativista palveluista. Lisäksi asiantuntijapalvelut tukevat asumispalvelujen, perhehoidon sekä työ- ja päivätoimintojen henkilöstön toimintaa tarvittavan neuvonnan ja ohjauksen avulla. Asiantuntijapalvelut ovat myös näiden avohoidon toimintamuotojen asiakkaiden käytettävissä, mikäli asiakkaiden kotikuntien kanssa niin on sovittu. Hoito-, kuntoutus- ja tutkimuspalvelujen tuottaminen on monen eri alan asiantuntijan, asiakkaan, hänen läheistensä ja kotikunnan välistä yhteistyötä. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa tarpeellisia ja edustettuina olevia lääketieteellisiä erikoisaloja ovat kehitysvammalääketiede, lastentaudit, lastenneurologia, neurologia, psykiatria ja perinnöllisyyslääketiede. Lääkäreiden rooli on keskeinen kuntoutukseen, sosiaaliturvaan, koulutusmahdollisuuksiin, toiminta- ja työkyvyn arviointiin, lääkehoitoon ja palvelutarpeisiin liittyvien arviointien ja lausuntojen tekemisessä sekä hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja palvelujen vaatiman henkilökunnan osaamisen varmistamisessa. Kertomusvuonna lääkäritilanne on ollut pääosin hyvä. Laaja asiantuntemusalue on ollut mahdollista taloudellisesti, kun lääkärit ovat vakituisia, mutta omasta toivomuksestaan osa-aikatyötä tekeviä. Lisäksi tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa ovat käytettävissä silmä- ja korvalääkärin, ortopedin ja gynekologin, radiologin ja neurofysiologin konsultaatiopalvelut. Tutkimuspalveluyksiköissä tehdään kliinisiä laboratoriotutkimuksia, lääkeainemäärityksiä, neurofysiologisia tutkimuksia sekä röntgen- ja ultraäänitutkimuksia. Suun terveydenhuollosta vastaavat hammaslääkäri ja suuhygienistit. Hammashoidon lisäksi suun terveydenhuollon palveluihin kuuluu myös oraalimotorinen kuntoutus. Psykologin työstä vastaa tutkimus- ja kuntoutuskeskuksessa kolme psykologia, jotka suunnittelevat kuntoutusta, luovat vaikea- ja monivammaisten kehitystä ja suoriutumista tukevia ympäristöjä, analysoivat haastavaa käyttäytymistä sekä osallistuvat tarvittavien terapeuttisten toimien suunnitteluun, tarvittavien lausuntojen antamiseen ja toteutukseen. Sosiaalityöntekijät toimivat erityishuollon sosiaaliturvan ja -palvelujen asiantuntijoina sekä yhteyshenkilöinä asiakkaiden tarvitsemien yksilöllisten palveluiden ja asumisen suunnittelussa. Kuntoutuspalveluiden fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, puhe-, musiikki-, seksuaali- ja kuvataideterapeutin työ asiakkaiden kanssa koostuu toimintakyvyn ja terapiatarpeiden arvioinneista ja lausuntojen antamisesta muualla tapahtuvaa ja Kelan rahoittamaa vaikeavammaisten kuntoutusta varten, yksilö- ja ryhmämuotoisista terapioista, ympäristön muutostöiden suunnittelusta, apuvälinetarpeen arvioinnista, apuvälineiden yksilöllisestä sovittamisesta, hankintojen tekemisestä ja käytön ohjauksesta sekä seurannasta. Hoitopalvelut. Tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen hoitopalvelut tarjoavat yksilöllisiä tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluja vaativia ja erityisen vaativia palveluita tarvitseville asiakkaille. Kertomusvuoden syksyllä uutena hoitotyön johtajana aloitti Katri-Piia Rajala hoito- ja asumispalvelujen johtajan Kaisa Syrjän jäädessä eläkkeelle. Hoitopalveluista vastasivat hoitotyön johtajan lisäksi, palvelupäällikkö, hoitotyön koordinaattori ja aluevastaavat osastonhoitajat (alueittain). Kukin alue kuuluu pääsääntöisesti kolmesta 4-14 asiakkaan yksiköstä, joissa on kussakin 6-18 työntekijää. Yksiköiden asiakastarpeiden mukaisen erikoistumisen perusteina ovat esimerkiksi monivammaisuus, mielenterveysongelmat, epilepsia, neurologiset häiriöt, autismin kirjo ja infektiosairaudet. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden toiminta on määräaikaista, tavoitteellista ja ympärivuorokautista kokonaishoitoa, jonka keskeisimpinä tavoitteina ovat palvelualoitteessa tai lähetteessä mainittuihin, saattajien ilmaisemiin tai muuten ilmi tuleviin tutkimus-, hoito- ja kuntoutustarpeisiin vastaaminen. Moniammatillinen terveydenhuoltohenkilöstö, yhdessä lääketieteellisen osaamisen ja tukipalveluiden kanssa mahdollistavat tarpeeseen perustuvan kokonaisvaltaisen hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen onnistumisen. Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys ja asiakkaiden oma mielipide ovat palveluiden yksilöllisen suunnittelun ja toteutuksen perustana. Apuna käytetään tarvittaessa kommunikaatiota tukevia menetelmiä. Hoitotyötä tukevat asiakkaiden toimintakyvyn arviointi, ajantasaiset palvelusuunnitelmat sekä laadukas sähköinen kirjaaminen. Moniammatillinen työote näkyy asiakkaan arjessa. Omaiset ovat hoitopalveluiden voimavara. Omaisyhteistyö ja omaisten ääni pyritään saamaan kuuluviin mm omaistenilloissa tai kesäpäivillä, jotka elokuussa 2012 pidettiin Majalammen leirikeskuksessa. Omaisyhteistyö on vakiintunut merkittäväksi työskentelytavaksi käydä yhteistä dialogia omaisten toiveista ja odotuksista.

14 10 Kertomusvuonna asetettiin asiakasturvallisuus tärkeimmäksi riskienhallinnan osa-alueeksi hoitopalveluissa. Turvallisuudesta huolehditaan ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Vuoden aikana otettiin käyttöön sähköinen HaiPro-järjestelmä poikkeamien ja läheltä piti -tapahtumien kirjaamiseksi ja raportoimiseksi. Asumisen tueksi tarvittavat intervallityyppiset palvelut sekä ns. kriisipalvelut ovat kehittyneet kertomusvuoden aikana. Hoitopalveluiden osaamisen profiilia nostetaan koulutetun henkilöstön lisäämisellä sekä tukemalla asiakkaiden päivittäisen elämänrytmin ja sisältöjen säilymiseen myös tutkimusjaksojen aikana. Asiakkaiden hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen laadun ja tulosten parantaminen on toiminnassa keskeistä. Uusia palveluja ja palvelujen sisältöä kehitetään ajantasaisen tiedon ja kysynnän edellyttämillä tavoilla. Osassa hoitopalvelujen yksiköistä toimii oma ohjaaja toteuttamassa asiakkaiden päivätoimintoja ja ohjaajien määrää ollaan edelleen lisäämässä. Työ- ja päivätoiminnot tukee asiakkaiden täysipainoista elämää. Erilaiset kerhot ja viriketoiminta ovat osa hoitopalveluiden kokonaisuutta. Tutkimus- ja kuntoutuskeskukseen ei moniin vuosiin ole otettu uusia asiakkaita asunnon puuttumisen takia. Vuosikymmeniä sitten palvelujen piiriin tulleiden kohdalla on nähty tärkeänä kunnioittaa nyt jo 60 ikävuotta ylittäneiden henkilöiden tärkeitä ystävyysja hoitosuhteita. Ihmissuhteiden katkomista ja muuttoja vastoin asiakkaan ja hänen läheistensä tahtoa vieraaseen ympäristöön ei eettisistä syistä ole tehty ilman kuntoutuksellisia ja toimintakykyisyyden perusteella elämänlaatua parantavia syitä. Kertomusvuoden aikana on uusista asunnoista ja muuttomahdollisuuksista keskusteltu hyvin paljon asiakkaiden ja heidän omaistensa kanssa tavoitteena olevan palvelurakennemuutoksen mahdollistamiseksi. Muuttojen lukumääriä tarkastellen työssä on onnistuttu hyvin ja moni kehitysvammainen ihminen on löytänyt uuden kodin silloin, kun asumis- ja palvelutarpeisiin on vastattavissa avohoidon keinoin. Asiantuntija- ja hoitopalvelut huolehtivat muuttovalmennuksesta ja palvelujen suunnittelusta yhteistyössä asumispalvelujen, asukkaaksi siirtyvän, hänen läheistensä ja kotikunnan kanssa. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden vapautuvat asiakaspaikat mahdollistavat palvelujen lisäämisen omaishoidon sekä asumis- ja perhehoitopalvelujen tukemiseksi. Asiakkaiden lyhytaikaisten tutkimus- ja hoitojaksojen palvelutarve on lisääntymässä. Huomiota on kiinnitetty erityisen vaativien asiakkaiden ja paljon apua tarvitsevien hoitoketjujen suunnitteluun ja resursointiin. Kiireellisin tarve on varautua äkillisiin palvelutarpeisiin, jotka johtuvat käyttäytymisen muuttuessa siinä määrin sosiaalisista vaatimuksista poikkeavaksi, että tarvitaan välitöntä psyykkisen tilan arviointia ja terapeuttisia toimia tai pitkäjännitteistä kuntoutusta. Rinnekodin poliklinikka. Rinnekoti-Säätiön asiantuntijat tarjoavat lääketieteellistä, kuntoutuksellista, sosiaalista ja kasvatuksellista asiantuntija-apua täydentäen omalla erityisosaamisellaan kuntien, kuntayhtymien ja yksityisten palvelujentuottajien antamaa palvelua asiakkaille. Yhteistyön tavoitteena on saada kullekin asiakkaalle hyvä ja toimiva palvelukokonaisuus. Avohoidon poliklinikkakäyntien tavoitteina ovat edellä mainitun palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden varmistaminen hankkimalla pätevää tietoa asiakkaan palvelutarpeista hänen itsensä ilmaisemana sekä arvioinnein, tutkimuksin tai erilaisin selvityksin. Asiakkaan hyvinvoinnin varmistamiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi hankitaan tarvittava tieto vammaisuuden syystä, sen ennusteesta ja tehdään tarpeelliset tutkimukset hoidon ja kuntoutuksen suunnittelemiseksi sekä lisävammojen ja -sairauksien toteamiseksi, hoitamiseksi ja seuraamiseksi. Poliklinikkakäyntien aiheina voivat myös olla: Psykologinen tai neuropsykologinen arvio hoitoa ja kuntoutusta varten Suun alueen motoristen häiriöiden selvittely, hoidon suunnittelu ja ohjaus moniammatillisena yhteistyönä Puhe-, toiminta-, musiikki-, taide- ja fysioterapiakäynnit Seksuaalineuvonta ja -terapia Psykoterapia Liikkuva palvelu asiakkaan kotiin tai muuhun palveluympäristöön käynnistyi vuoden 2012 aikana koskemaan lääkäreiden lisäksi myös muita asiantuntijoita. Asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arviointi hänen omassa elinympäristössään antaa mahdollisuuden saada luotettava kuva arjen haasteista ja niissä tarvittavasta tuesta. Tutkimus ja kuntoutuskeskuksen palvelujen laajuus. Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden erilaisia tarpeita varten suunnitellut ympärivuorokautiset tutkimus- ja kuntoutuspalvelut on ryhmitelty asiakastarpeiden, niiden laajuuden, hoidon vaativuuden ja resurssitarpeiden mukaan suoritehinnoiltaan kolmeen eri maksuluokkaan ja erityisasiakkaille yksilöllisesti räätälöityihin palveluihin. Lyhyt- tai pitkäaikaista hoitoa tarvitsi keskimäärin 123 (169 v. 2011, 194 v. 2010), vaativaa hoitoa ja kuntoutusta 16 (20 v. 2011, 38 v. 2010) ja erityisen vaativaa hoitoa ja kuntoutusta 57 henkilöä päivittäin (63 v. 2011, 46 v. 2010). Hoitoa Infektioyksikössä tarvitsi 7 henkilöä päivittäin. Vaativia erityistason palveluja (Vaaka-palveluja) tarvitsi psyykkisten tai autismin pohjalla syntyneiden hoitotarpeiden takia vuoden aikana keskimäärin 7 henkilöä (7 v. 2011, 6 v. 2010). Autistien VAAKA-yksikkö tarjoaa pitkäaikaista kuntoutusta neljälle autistiselle nuorelle aikuiselle ja psykiatrinen VAAKA-yksikkö pitkäaikaista kuntoutusta viidelle kehitysvammaiselle asiakkaalle. Poliklinikan palveluja ovat asiakkaiden poliklinikkakäynnit, asiantuntijoiden käynnit kuntien henkilökunnan kanssa pidettävillä yhteisvastaanotoilla, jalkautuvat asiantuntijapalvelut lapsuudenkodeissa, perhehoidossa ja asumispalveluissa sekä henkilökohtainen avustaminen. Vuonna 2012 poliklinikalla oli avohuollon kehitysvammaneuvolakäyntiä (1 499 v. 2011, v. 2010). Lisäksi poliklinikan hoito-, ohjaus- ja neuvontapalvelua käytettiin kertaa (825 v. 2011, 758 v. 2010). Tutkimus- ja kuntoutusyksiköiden asiakkaat käyttivät poliklinikan palveluita palvelulupausten mukaisesti. Kunnissa toteutuneita lääkäreiden, psykologien ja muiden asiantuntijoiden konsultaatiopäiviä oli 117 (66 v. 2011, 73 v. 2010) ja asiakaskäyntejä vastaanotoilla yhteensä 237 (141 v. 2011, 169 v. 2010).

15 11 Asumispalvelut Asumispalveluita tuottavat sekä RK-Asunnot että perhehoito. Toiminnasta vastaa uusi asumispalvelujen johtaja Kristina Nousiainen, joka aloitti työnsä syksyllä Kaisa Syrjän jäätyä eläkkeelle. Asumispalvelujen johtajan lisäksi asiakkaita palvelevat kaksi RK- Asuntojen palvelupäällikköä sekä perhehoidon vastaava. Asumispalveluissa työskentelee lisäksi palveluohjaajia, jotka suunnittelevat ja koordinoivat asiakkaiden palvelukokonaisuuksia. Kukin RK- Asunto vastaa itsenäisesti päivittäisen palvelutoiminnan toteuttamisesta. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti työn sisällöllistä ohjausta ja koulutusta. Palvelujen toteuttaminen pohjaa yksilölliseen tuen ja avun tarpeen arviointiin ja sen perusteella laadittuun henkilökohtaiseen suunnitelmaan palvelun toteuttamisesta. Lähtökohtana on, että asiakas on aina läsnä häntä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tärkeää on kuulla asiakkaan omia elämäntavoitteita ja toiveita. Kaikessa toiminnassamme keskitytään asiakkaan vahvuuksien hyödyntämiseen ja tukemiseen. Jokaisen asiakkaan tueksi on laadittu kommunikaatio- ja LIITO-passit (liikunta ja toimintakyky). Asukkaita autetaan asunnon löytymisessä ja muuttajille annetaan muuttovalmennusta ennen varsinaista muuttoa. Tavoitteena on, että asiakas voi elää aktiivista ja turvallista elämää omassa kodissaan ja osallistua haluamallaan tavalla lähiyhteisöönsä. Asiakkaita tuettiin toimivaan vuorovaikutukseen ja kontakteihin lähiyhteisön kanssa. Asiakkaat käyttivät ympäröivän yhteiskunnan vapaaajan palveluja ja harrastusmahdollisuuksia ja osallistuivat kiinnostuksensa mukaan myös Rinnekodin tarjoamiin kerho- ja liikuntaryhmiin sekä yhteisiin juhliin ja tapahtumiin. Tuen ja avun tarpeet sekä asiakkaiden toiveet vaihtelevat, minkä vuoksi tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja. Asuntoja ja perhehoitokoteja sekä tukea asumiseen on tarjolla eri-ikäisille ja eri elämänvaiheissa oleville asiakkaille kunkin tarpeiden mukaan: yksittäisistä tukikäynneistä ympärivuorokautiseen tukeen ja apuun tai perhehoitokodissa perheenjäsenenä elämiseen. Kehitämme jatkuvasti asumis- ja palvelumuotoja arjesta nousseiden tarpeiden ja kokemusten pohjalta. Asumispalvelut toimivat kiinteässä yhteistyössä palveluja ostavien kuntien edustajien kanssa ja heitä tavattiin vuoden aikana useissa neuvotteluissa. Yhteistyökumppaneiden tarpeet ja odotukset huomioidaan toimintaa kehitettäessä. Omaisyhteistyö on vilkasta. Kaikissa RK-Asunnoissa järjestetään säännöllisesti läheisille ja omaisille yhteisiä tilaisuuksia. RK-Asuntojen arjessa on jatkettu työtä ekologisuuden parissa. Ympäristöasioiden huomioimiseen ja taloudellisempaan kulutukseen löydettiin monipuolisia toteuttamisen mahdollisuuksia. RK- Asunnoille on laadittu ekologiset periaatteet. Vuonna 2012 valmistui kaksi uutta RK-Asuntoa Helsinkiin: Koukkusaari Vuosaareen ja Hevosmies Alppikylään. Niissä oli yhteensä 31 asuntoa. Asiakkaita RK-Asunnoissa oli vuoden lopussa 349. Perhehoitokoteja oli vuoden lopussa 35 eri puolilla Suomea ja niissä asui pitkäaikaisessa perhehoidossa 97 henkilöä. Koska perhehoitokoti saattaa sijaita muussa kuin asiakkaan kotikunnassa, on tärkeää varmistaa asiakkaan palveluiden saatavuus joko asuinkunnassa tai sen lähiympäristössä. Perhehoidon ja RK- Asuntojen asiakkailla on mahdollisuus käyttää kotikunnan myöntämällä maksusitoumuksella Rinnekodin muita palveluja, kuten avohoidon poliklinikkaa tai tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen lyhytaikaisia tutkimus- ja hoitojaksoja. RK-Asunnot Koukkusaari

16 12 Työ ja päivätoiminta Vuosi 2012 oli työ- ja päivätoiminnoissa palvelumuotojen jäsentämisen aikaa. Vuoden aikana palvelut täsmentyivät kuuteen osaalueeseen: Työhönvalmennus, työtoiminta, päivätoiminta, erityispäivätoiminta, autismitoiminta ja vapaa-ajantoiminta. Työ- ja päivätoiminnoissa iso yhteinen ponnistus oli valtakunnallisten kulttuuripäivien järjestäminen teemalla Vieraista tutuiksi. Eri toimintayksiköt osallistuivat järjestämällä työpajoja ja tuomalla työtään esille eri puolilta Suomea tulleille vieraille. Kulttuuripäivät olivat viestinnällisesti vuoden kohokohta. Työ- ja päivätoimintaan osallistui vuoden 2012 aikana yhteensä 324 avopalveluiden asiakasta. Rinnekodin palveluista eri toimintoihin osallistui yhteensä 140 asiakasta. Kaikille työ- ja päivätoiminnan asiakkaille tehtiin tai päivitettiin henkilökohtaiset ohjaussuunnitelmat. Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien osaaminen ja käyttöönotto aiempaa laajemmin olivat toimintavuoden tavoitteena ja siinä edistyttiin. Tasavertaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen kaikille asiakkaille vaatii edelleen erityistä huomiota ja on otettu kehittämiskohteeksi myös seuraavalle vuodelle. Menestyminen Helsingin kaupungin autismikilpailutuksessa loi pohjan uuden yksikön perustamiselle. Toimintakeskus Meripihka aloitti toimintansa elokuussa 2012 ja asiakas- ja työntekijämäärä kasvoi hiljalleen loppuvuoden aikana. Autismiyksiköissä laadittiin asiakkaalle tarvittaessa henkilökohtainen turvallisuussuunnitelma. Autismiyksiköissä on myös turvallisuussuunnitelmat erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Työhönvalmennuksen kehittäminen palkkatyösuhteiden aikaansaamiseksi käynnistyi, ja syksyllä palkattiin toinen työhönvalmentaja. Lisäksi kolme ohjaajaa aloitti työhönvalmentajan erikoisammattitutkinnon suorittamisen työn ohessa. Sosiaalisen yrityksen perustaminen oli tavoitteena kehitysvammaisten henkilöiden urapolkujen edistämiseksi. Ely-keskuksesta saatiin tukirahoitus ja selvitystyö käynnistyi lokakuussa Liiketoimintasuunnitelma oli valmis vuoden lopulla ja yrityksen perustavat kokoukset pidettiin tammikuussa Rinnekodin työtoiminnat menestyivät Espoon kaupungin kuntouttavan työtoiminnan kilpailutuksessa. Valmistelut uutta asiakaskuntaa varten aloitettiin kertomusvuoden loppupuolella. Työpolkujen edistämistä varten valmisteltiin myös kehittämishankesuunnitelma, jolle haettiin RAY-projektirahoitusta. Pohjana hankehakemukselle olivat työkyvynarviointityöryhmässä ja työhönvalmennuksessa havaitut kehittämishaasteet. Rahaautomaattiyhdistys myönsi avustuksen hankkeelle, joka käynnistyy vuoden 2013 aikana. Vapaa-ajan ohjaajat järjestivät säännöllisen vapaa-ajan toiminnan lisäksi useita juhlia yhdessä asiakkaiden kanssa sekä asiakkaille että henkilökunnalle. Kesällä uusi Majalammen leirikeskus oli aktiivisessa käytössä. Työ- ja päivätoiminnalle haettiin lisätilaa. Suurin tarve Lakistossa oli tiloilla autismitoiminnassa ja erityispäivätoiminnassa. Erityisesti vaativampaa tukea tarvitsevien henkilöiden palvelujen ja eläkeikäisten päivätoiminnan kysyntä kasvoi kertomusvuoden aikana. Helsingin Alppikylään sijoittuvan Nyyttipuiston toimintakeskuksen valmistuminen siirtyi vuoden 2013 puolelle rakentamisen viivästymisen vuoksi. Tämän vuoksi elokuussa käynnistettiin väliaikainen päivätoiminta Vuosaaressa RK-Asunnot Koukkusaaren läheisyydessä. Tiimityön kehittäminen oli toimintavuoden tavoitteena ja siinä päästiin eteenpäin. Eri palvelumuotojen tiimit laativat tuloskortit vuodelle 2013 ja arvioivat tavoitteiden toteutumista tiimipalavereissa. Talouden seurantaa tarkennettiin seuraamalla sekä eri palvelumuotojen että jokaisen toimintayksikön taloutta aiempaa yksityiskohtaisemmin. Asiakaskuljetuksia järjesteltiin uudelleen kustannustehokkaammiksi. Sisäinen hinnoittelu uudistettiin palvelukohtaisesti vastaamaan palvelun tuottamiseen käytettäviä resursseja. Taloudessa saavutettiin toimintavuoden aikana huomattava parannus edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannuslaskennan kehittämistä tarvitaan edelleen. 96 Työ ja päivätoiminnan asiakkaat 2012 Avoasiakkaat Sisäiset asiakkaat Työhönvalmennus Työtoiminta Päivätoiminta Erityispäivätoiminta Autismitoiminta Eläkeikäisten päivätoiminta

17 13 Erityisopetus Rinnekodin koulu KERÄ-opetus Rinnekodin koulussa annettiin perusopetusta ja esiopetusta sekä Rinnekodissa asuville että kotoa tuleville oppilaille. Kotona asuville oppilaille järjestettiin tarpeen mukaan myös aamu- ja iltapäivähoitoa. Koulussa on syyslukukauden 2012 alusta toiminut viisi opetusryhmää, joissa on kussakin opiskellut kuusi oppilasta. Yhteensä Rinnekodin koulussa opiskeli syyslukukaudella 30 oppilasta. Opetusta järjestettiin pääsääntöisesti toiminta-alueittain, joita ovat motoriset taidot, kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen lähtökohtana olivat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Kuntoutuksellista yhteistyötä tehtiin arjen toiminnoissa ja terapioissa niin terapeuttien kuin hoitokotienkin kanssa. Oppiminen tapahtui tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan/ohjaajien ja vertaisryhmän kanssa. Oppilaat käyttivät viikoittain läheisen Martintalon uimahalli- ja liikuntatiloja sekä alueen hienoja ulkoilu- ja virkistysalueita. Osa oppilaista kävi myös ratsastamassa ja harjaantumassa työtoimintoihin. Oppilaat osallistuivat Rinnekodin yhteisiin juhliin ja tapahtumiin, mikäli ne voitiin sovittaa oppilaan viikko-ohjelmaan. Kodin ja koulun yhteistyötä tehtiin sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vanhemmille järjestettiin vanhempainilta, juhlia ja mahdollisuus liittyä vanhempien sähköpostilistaan. Vanhemmat osallistuivat lapsensa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa. Moniammatilliseen ryhmään kuuluivat kunkin oppilaan kuntoutustarpeiden mukaisesti lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, mahdollisesti tutkimus- ja kuntoutusyksikön työntekijä sekä fysio-, puhe-, toiminta-, ratsastus- ja musiikkiterapeutti. Koulunsa päättäville tehtiin jatkohuoltosuunnitelma. Oppilastyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontui noin kerran kuukaudessa; tarvittaessa useammin. Oppilashuoltotyön tärkeänä painopistealueena oli yhteistyö vanhempien kanssa. Oppilashuoltotyön avulla tuettiin oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia. Helsingin Diakoniaopiston ja Rinnekoti-Säätiön yhteistyönä toteutui yhdeksäs valmentavan ja kuntouttavan opetuksen jakso viidelle opiskelijalle. (Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus ja ohjaus). Opetus tapahtui Helsingin Diakoniaopistolla, Rinnekodissa ja lukuisilla opintomatkoilla pääkaupunkiseudun eri kohteissa. AUKI-koulutus Viidelle autistiselle kehitysvammaiselle nuorelle toteutettiin yhteistyössä Helsingin Diakoniaopiston kanssa työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava AUKI-koulutus. Koulutus perustuu autismikuntoutuksen periaatteisiin ja sen tavoitteena on lisätä ja edistää opiskelijan omatoimisuutta ja osallistumista sekä vahvistaa kommunikointi- ja ryhmässä toimimisen keinoja. Rinnekodin taiteilijoiden työt tervehtivät kulttuuripäivien vieraita

18 14 Lasten kuntoutuskoti Genetiikan palveluyksikkö Lasten kuntoutuskoti järjestää perheille Kelan korvaamana laitosmuotoisena kuntoutuksena sopeutumisvalmennuskursseja ja nuorille itsenäistymistä tukevia kuntoutuskursseja, kun lapsella tai nuorella on jokin harvinainen sairaus tai vamma. Vanhemmille ja lapsille tarjotaan tietoa sairaudesta tai vammasta ja voimavaroja sairauden kanssa elämiseen, erityisesti vertaistuen muodossa. Vanhemmilla ja lapsilla on kurssin aikana moniammatillisen työryhmän vetämänä omat, jokaiselle kurssille erikseen räätälöidyt ohjelmansa. Vuonna 2012 Lasten kuntoutuskodissa järjestettiin 31 perhekurssia (30 kpl v.2011, 27 kpl v.2010) ja kaksi nuorten kuntoutuskurssia (2 kpl v. 2011, 5 kpl v.2010). Kursseista kaksi järjestettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksen rahoittamana huuli- ja/tai suulakihalkiolapsille ja heidän perheilleen, toinen vauvaikäisille ja toinen leikki-ikäisille. Perhekursseille osallistui 625 henkilöä, joista kuntoutujalapsia oli 170 (172 hlöä v. 2011, 199 hlöä v. 2010). Nuorten kursseille osallistui 22 nuorta (24 hlöä v. 2011, 41 hlöä v.2010). Kurssivuorokausia kertyi yhteensä (3 262 vrk v.2011, vrk v.2010). Harvinaisiin diagnoosiryhmiin kuuluvien lasten tilapäishoitoa järjestettiin 10 viikonloppuna. Lisäksi järjestettiin yksi viiden päivän mittainen leiriviikko sekä yksi päiväparkkiviikko. Vertaistukitapaamisia järjestettiin neljälle diagnoosiryhmälle ja tapaamisten yhteydessä perustettiin kolme uutta potilasyhdistystä. Vertaistapaamisiin liittyvä alueilta järjestettiin Jyväskylässä ja yhteistyössä Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa järjestettiin sisarusviikonloppu. Lisäksi järjestettiin vertaistukihenkilöille perus- ja jatkokoulutusta. Lasten kuntoutuskoti toimi tärkeänä linkkinä ja järjestäjänä kansainväliselle vertaistapaamiselle, kun amerikkalainen ja ranskalainen AGU-perhe tapasivat ja jakoivat kokemuksiaan. Myös AGU ry ja lastenneurologi Maria Arvio antoivat arvokasta asiantuntemustaan ja kokemustaan tässä tapaamisessa. Lasten kuntoutuskodin ylläpitämästä ns. tukiperherekisteristä välitettiin säännöllisesti yhteystietoja niitä pyytäville perheille. Yhteistyötapaamisissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa aiheina ja sisältöinä olivat Lasten kuntoutuskodin palvelut sekä asiakkaiden ja ammattilaisten toiveet. Rinnekoti-Säätiön Genetiikan palveluyksikössä tarjotaan perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkärin vastaanottopalveluita sekä genetiikan laboratorion tutkimuksia kehitysvammaisten asiakkaiden syynmukaisen diagnoosin selvittämiseksi. Genetiikan palveluyksikkö palvelee asiakkaita perheineen ja tarjoaa ostopalveluna laboratoriotutkimuksia muille kliinisille laboratorioille sekä potilaita hoitaville yksiköille. Laboratoriotutkimusten pääpaino on mikrosiruteknologiaan perustuvassa molekyylikaryotyyppitutkimuksessa (acgh). Tutkimuksen avulla voidaan löytää hyvinkin pieniä perimän muutoksia, jotka ovat perinteisillä genetiikan laboratoriotutkimuksilla jääneet havaitsematta. Huomattavasti tarkentuneen diagnostiikan myötä yhä suurempi määrä aiemmin tuntemattomaksi jääneistä kehitysvammaisuuden syistä saadaan selville. Kun tarkka syynmukainen diagnoosi selviää, voidaan perheelle tarjota perinnöllisyysneuvonnassa viimeisin tutkimustieto todetusta oireyhtymästä sekä arvioida sen mahdollista uusiutumisriskiä perheessä. Samalla voidaan selvittää taudin ennustetta ja kulkua sekä suunnitella yksilöllisesti parhaiten vaikuttavat hoito-, seuranta- ja kuntoutustoimenpiteet. Väestöliiton perinnöllisyysklinikka siirtyi Väestöliitolta Rinnekoti- Säätiölle vuoden 2013 alussa, jolloin Perinnöllisyysklinikka sekä Rinnekoti-Säätiön Lasten kuntoutuskoti ja Genetiikan palveluyksikkö yhdistyivät Norio-keskukseksi. Norio-keskus on Suomessa ainutlaatuinen, EU-tasoinen osaamiskeskus, joka kykenee jatkossa vastaamaan entistä paremmin monialaisiin palvelutarpeisiin, joita liittyy harvinaisiin, usein perinnöllisiin ja kehitysvammaisuutta aiheuttaviin oireyhtymiin, sairauksiin ja vammoihin. Yleisöä Narinkkatorilla

19 15 INCL-perhetyö Yhteiset palvelut Perhetyö painottui INCL- ja Jansky-Blieschowsky-perheiden kanssa tehtävään työhön. Lisäksi on tuettu muitakin harvinaisia sairausryhmiä, joissa tuen tarve on samankaltainen. Perhetyössä tuettiin ja ohjattiin perheitä arjessa ja kriiseissä. Perhetyöntekijät toimivat myös asiantuntijana ja konsulttina perheiden kanssa työskenteleville tahoille. Perhetapaamisia oli vuoden aikana 127 (119 v. 2011), alueellisia perheiden tapaamisia kolme (3 v. 2011) ja 60 (29 v. 2011) yhteisneuvottelua muiden perheen yhteistyötahojen kanssa. Vertaiskursseja järjestettiin yksi isovanhemmille ja yksi sisaruksille. Työnohjausta annettiin 11 (19 v. 2011) työntekijäryhmälle tai yksikölle yhteensä 35 (49 v. 2011) kertaa. Koulutuksellisia neuvontatilaisuuksia oli toimintavuoden aikana yhteensä 19 (15 v.2011) ja näihin osallistui yhteensä 203 (163 v. 2011) henkilöä. Muut palvelut Yhteisiin palveluihin kuuluvat hallinto- ja sisäiset palvelut. Yhteisten palvelujen henkilöstön määrä kokoaikaisiksi muutettuna oli 94,4 (102,8 v ja 96,7 v. 2010). Henkilöstömäärän vähentymiseen vaikuttivat mm. toimintojen tehostaminen sekä sisäinen uudelleenjärjestely. Hallintopalveluihin kuuluu Rinnekoti-Säätiön yleishallinto sekä talous- ja henkilöstöpalvelut. Sisäiset palvelut tuottivat ravinto-, pesula-, materiaali-, tilahuolto-, kiinteistöhuoltoja teknisiä palveluja kaikille Rinnekoti-Säätiön toiminnoille. Säätiön teknisen toimen vastuualueella on säätiön koko rakennuskannan ylläpito, joka on noin kerrosneliömetriä, käsittäen noin sata rakennusta. Merkittäviä palvelujen ulkoistuksia ei ole tehty. Säätiö vastaa Lakiston alueen kunnallistekniikasta ja aluehuollosta. Mediatri-asiakastietojärjestelmän käyttö laajeni kertomusvuoden aikana, ja järjestelmän käyttäjiä oli noin 700 säätiön eri palvelutoiminnoissa ja laskutuksessa. Järjestelmän käyttöönotto on tapahtunut vaiheittain ja uudet ominaisuudet saataneen käyttöön vuoden aikana. Vuoden 2013 suurimpana käyttöönottona tulee olemaan sähköisen lääkemääräyksen (ereseptin) liittäminen Mediatriin. Myös järjestelmän sisällöllistä osaamista kehitetään edelleen mm. kirjausten osalta. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Palvelujen järjestämisessä noudatettavan läheisyysperiaatteen mukaisesti kunnat ostivat Rinnekodin asumispalvelujen piirissä oleville muussa kuin kotikunnassa asuville kuntalaisilleen heidän tarvitsemansa perusterveydenhuollon käynnit, joita vuonna 2012 oli 134 (178 v. 2011, 195 v. 2010), hammaslääkärin käyntikertoja oli 277 (256 v. 2011,195 v. 2010), suuhygienistin käyntikertoja oli 155 (244 v. 2011, 186 v. 2010) ja lisäksi oli 44 anestesiassa tehtyä hammashoitokertaa (27 v. 2011, 10 v. 2010) ja seitsemän oraalimotorista tutkimusta. Säätiön toiminnan maantieteellinen hajautuminen vaikuttaa myös sisäisten palvelujen toimintatapoihin, jolloin vastuuhenkilöiden asiantuntemus sekä konsultoiva ja koordinoiva rooli korostuvat. Vuoden aikana jatkettiin prosessikuvausten laatimista ja päivittämistä sekä mittareiden asettamista. Sisäisen laskutuksen kehittäminen nostettiin kertomusvuonna tärkeäksi kehittämishankkeeksi, ja se on kuluvan vuoden tavoitteena. Vuonna 2012 aikana säätiössä ei toteutettu suuria rakennus- tai peruskorjaushankkeita, koska hoitokeskuksen A-siiven peruskorjaus päätettiin siirtää vuodelle Kiinteistö Oy RK-Asunnoissa jatkettiin rakennuttamista ja uusien kohteiden suunnittelua. Keväällä otettiin käyttöön RK-Asunnot Koukkusaari Helsingin Vuosaaressa. RK-Asunnot Hevosmiehen toiminta Helsingin Alppikylässä käynnistyi marraskuussa. Kohde on yhteistyöhanke S- Asuntojen kanssa ja yhtiö toimii välivuokraajana. Sateenkaarikin ilahdutti kulttuuripäivillä

20 16 Henkilökunta Muut palvelut Hallinto ja sisäiset palvelut Ohjauspalvelut Asumispalvelut Kuntoutus ja hoitopalvelut Henkilöstö Vuonna 2012 palvelutuotannon henkilöstötavoite, jonka mukaan Rinnekodin kaikissa toiminta- ja palveluyksiköissä on palvelujen tuottamiseen tarvittavat henkilöstöresurssit, toteutui pääosin suunnitellusti. Osaavan henkilökunnan, erityisesti koulutettujen lähihoitajien ja sairaanhoitajien saanti oli viime vuosien tapaan haasteellista etenkin niissä toimipisteissä, jotka sijaitsevat maantieteellisesti syrjässä tai joihin julkiset kulkuyhteydet ovat rajalliset. Terveydenhuollon ja opetustoimen palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen tarvittavat henkilöstöresurssit olivat riittävät. Rinnekoti-Säätiön henkilöstömäärä jatkoi kasvuaan vuonna Vuoden 2012 lopussa Rinnekodin henkilöstömäärä oli yhteensä 902 henkilöä (870 v. 2011, 851 v. 2010). Näistä 748 henkilöä (708 v. 2011, 686 v. 2010) oli vakinaisessa työsuhteessa ja määräaikaisessa työsuhteessa oli 154 henkilöä (163 v. 2011, 165 v. 2010). Määräaikaisten työsuhteiden perusteina olivat mm. äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaat, vuosilomat, sairauslomat, toimivapaat ja oppisopimuskoulutus. Vuonna 2012 henkilötyövuosia oli 881 (846 v. 2011, 837 v. 2010), lisäystä edelliseen vuoteen oli 4,1 prosenttia (1,1 % v. 2011). Kokonaistyöajan lisäykset johtuivat pääosin huhtikuussa 2012 toimintansa aloittaneen RK-Asunnot Koukkusaaren, elokuussa 2012 toimintansa aloittaneen Meripihkan toimintakeskuksen sekä marraskuussa 2012 toimintansa aloittaneen RK-Asunnot Hevosmiehen henkilöstötarpeesta. Henkilöstön keski-ikä oli 42 vuotta (42 v ja v. 2010). Naisten osuus henkilöstöstä oli 81,3 prosenttia (81,2 % v. 2011, 80,1 % v. 2010) ja miesten osuus 18,7 prosenttia (18,8 % v. 2011, 19,9 % v. 2010). Rinnekoti-Säätiö toimii edelleen aktiivisesti kehitysvammaisten palvelurakenteen muutoksessa, jossa korostuvat toisaalta asumispalveluiden merkittävä lisääntyminen ja toisaalta tutkimus- ja kuntoutuskeskuksen palveluiden painopisteen siirtyminen vaativampiin palveluihin sekä lyhytaikaisen hoidon kasvuun. Rinnekodin vakinaisella henkilökunnalla oli hyvät työkokemukselliset valmiudet vastata kehitysvammapalveluiden kasvaviin ammatillisiin vaatimuksiin. Vakinaisista työntekijöistä 82 prosentilla on yli viiden vuoden työkokemus ammattialaltaan. 74 prosentilla koko henkilökunnasta on yli viiden vuoden työkokemus ammattialaltaan (71 % v. 2011, 70 % v. 2010). Organisaation toiminnallisen suorituskyvyn ja johtamisen välineenä Rinnekoti-Säätiössä käytetään tuloskorttia, joka laaditaan vuosittain organisaation kaikilla tulos- ja vastuualueilla sekä yksiköissä. Tuloskortissa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista seurataan vuoden aikana yhteisissä kokouksissa. Vuoden 2012 tuloskortissa korostettiin mm. koulutetun ja sitoutuneen henkilöstön merkitystä sekä työhyvinvointi- ja riskienhallintasuunnitelmien laatimista ja niiden toteuttamista kaikissa yksiköissä. Henkilöstön työtyytyväisyyttä kartoitetaan vuosittain. Henkilöstökyselyn tuloksia käsitellään johtoryhmässä, yksikkötasolla ja kaikille työntekijöille tarkoitetuissa henkilöstötilaisuuksissa. Kyselyn tulosten pohjalta päätetään sekä organisaatio- että yksikkötason kehittämisalueista ja toimenpiteistä. Vuoden 2012 kysely toteutettiin syksyllä Sähköinen portaali esimiehen työkaluna henkilöstökyselyn pohjalta johdettujen kehittämistoimenpiteiden seurannassa vakiintui. Henkilöstön antama arvosana Rinnekoti- Säätiölle työpaikkana parani hieman tasolle 7,72 (7,65 v. 2011, 7,9 v. 2010) asteikolla Esimiestoiminnan arvosana asteikolla 1-5 oli 3,76, suurin piirtein samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (3,78 v. 2011, 3,72 v. 2010). Työhyvinvointi. Rinnekoti-Säätiön työhyvinvointiohjelman tarkoituksena on ylläpitää ja edistää Rinnekoti-Säätiön työntekijöiden työhyvinvointia. Työhyvinvointia sekä työmenetelmien ja työtehtävien parempaa hallintaa lisää myös aktiivinen työnohjaus, johon vuoden 2012 aikana osallistui 389 työntekijää. Vuoden 2012 henkilöstökyselyssä säätiön työntekijät arvioivat työhyvinvoinnin hyvälle tasolle 4,09 (asteikko 1-5). Sairauspoissaolojen määrä laski ja niitä oli 16 prosenttia edellistä vuotta vähemmän eli päivää ( v ja v. 2010). Sairauspoissaolojen suhteellinen osuus teoreettisesta työajasta laski edellisestä vuodesta 6,9 prosentiin (8,6 % v ja 7,0 % v. 2010). Säätiön työtapaturmatiheys on edelleen erittäin korkea eli 92 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Sairauspoissaolojen ja työtapaturmien ehkäiseminen ja vähentäminen on edelleen suuri haaste, jossa tehdään yhteistyötä Diacor terveyspalvelut Oy:n ja vakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa. Henkilöstön kehittäminen. Koulutussuunnitelman mukaisesti koulutuksen painopisteet olivat mm. lähihoitajien oppisopimuskoulutuksessa, esimieskoulutuksessa, työhyvinvointikoulutuksessa ja uusien tietojärjestelmien käyttöönotto- tai ylläpitokoulutuksissa sekä vastuualueiden ja yksiköiden omissa koulutustarpeissa. Rinnekoti-Säätiön henkilökunta osallistui ammatilliseen koulutukseen yhteensä päivää (2 312 v. 2011, v. 2010). Koulutuksista noin 65 prosenttia järjestettiin sisäisenä koulutuksena joko omien tai ulkopuolisten asiantuntijoiden toimiessa kouluttajina. Jokainen työntekijä sai keskimäärin 4,4 päivää koulutusta vuonna 2012, kun myös oppisopimuksen palkalliset teoriapäivät lasketaan mukaan (5,3 v. 2011). Vuodelle 2012 laadittu sisäinen koulutuskalenteri oli suunnitelmallisesti hieman tavanomaista suppeampi. Mediatri-tietojärjestelmän käyttöönoton sekä haasteellisen taloudellisen tilanteen vuoksi vuoden 2012 koulutuskalenteri piti sisällään vain kaikkein tärkeimpien osa-alueiden koulutuksia.

VUOSIKERTOMUS 2011. Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.)

VUOSIKERTOMUS 2011. Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.) VUOSIKERTOMUS 2011 Kodissa on tarpeeksi tilaa. (Sasu 22 v.) Kotini on linnani. (Lari 40 v.) Koti on kaunis. (Laura 41 v.) Saa nukkua rauhassa. (Helena 19 v.) Sisällysluettelo Uusia koteja ja asumisen tukea

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon

Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN

Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Liite 4 / johtokunta 17.11.2014 SEUDULLINEN SAS -TOIMINTA HOIDON JA HOIVAN PALVELUISSA 1.1.2015 ALKAEN Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. SAS työryhmän tehtävät... 1 3. Asumispalvelun hakeminen, asiakkaan

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13)

Valkeisen osastojen rakenteet. Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Liite 1. Valkeisen osastojen jäsennys asiakkaiden palveluntarpeiden mukaan Valkeisen osastojen rakenteet Autistien ja lasten kuntoutusyksikkö (13) Lasten yksikkö, Valkeisen oppilaskoti Asukasnumero Lähiohjaajia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa

Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa Hoitotyön kirjaamisen auditointi ja auditoinnin tulosten hyödyntäminen FinCC-luokituksen mukaisessa kirjaamisessa 12.5.2015 Terveydenhuollon Atk-päivät Tampere Tea Mononen ja Sirkka Kulju Sisältö Organisaation

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot