Luento 1 Torstai Suvi Häkkinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luento 1 Torstai 21.1.2010. Suvi Häkkinen"

Transkriptio

1 Luento 1 Torstai Suvi Häkkinen

2 Kasveista saatavat lääkeaineet

3 Bioteknologian aikajana 6000 EKR 4000 EKR 500 EKR 100 EKR oluthiiva Hiivaleipä, jugurtti, juusto, etikka, viini 1.antibiootti: homeinen soijapapumaito 1. hyönteismyrkky: krysanteemijauhe mikroskooppi solu 1. Bakteeri tunnistetaan isorokkorokote Proteiinit löydetään evoluutioteoria Ensimmäiset geenikartat Röntgensäteet ja mutaatiot penisilliini DNA sisältää geneettisen informaation DNAn rakenne Geneettinen koodi 1.DNAn sekvennointimenetelmä PCR 1.Bioteknisesti tuotettu rokote (B-hepatiitti) 1.Bakteerin perimä Hiivan perimä 1.Kloonattu eläin 1.Kasvin perimä 1.Versio ihmisen geenikartasta

4 Biotekniikka Biotekniikalla tarkoitetaan eliöiden elintoimintojen, elävien solujen tai niiden osien käyttämistä hyväksi tuotteiden valmistamisessa. Biotekniikka ei ole sama kuin geenitekniikka

5 Biotekninen tuotto Tuottoisännät Bakteerit (E. coli) Hiivat (Saccharomyces cerevisae) Homeet Eläinsolut / eläimet (CHO=Chinese Hamster Ovary, VERO = African Green Monkey Kidney) Kasvisolut / kasvit

6 Moderni biotekniikka Ensimmäiset biotekniikalla valmistetut lääkkeet olivat: rdna insuliini vuonna 1982 Kasvuhormoni EPO (erytropoietiini)

7 WHO:n arvion mukaan noin 80 % maailman väestöstä käyttää kasviperäisiä lääkkeitä ensisijaisena hoitona Suurin osa lääkekasveista ei ole viljeltyjä vaan kerätään luonnosta => uhka kasvilajien häviämiselle Arviolta kasvilajia käytössä lääketarkoituksiin, näistä 2/3 kasvaa luonnossa Euroopassa vain 10 % lääkekasveista viljeltyjä Tarvitaan vaihtoehtoisia ja ympäristöä säästäviä tuotantosysteemeitä!

8 Lääkekasveista numeroina Vuosina yhteensä 1184 uutta molekyyliä hyväksyttiin lääkkeiksi Näistä 52 % on luonnonaineperäisiä ja 30 % täysin synteettisiä Kaikista tähän mennessä myönnetyistä anti-inflammatorisista lääkkeistä 52 % ja antikarsinogeenisistä lääkeistä 51 % on suoraan tai epäsuorasti luonnosta peräisin Viimeisten 35 vuoden aikana markkinoille saatettiin yhteensä 24 täysin uutta luonnonainetta, joista 79 % on peräisin mikrobeista ja 21 % kasveista Kasviperäisten lääkeaineiden merkitys erityisen suuri taistelussa syöpää vastaan Camptothecin (Camptotheca acuminata)

9 Kasvien merkitys lääkeaineiden lähteinä 1. Suurin osa olemassaolevista lääkeaineluokista joko sisältävät luonnonaineen tai ovat luonnonaineista peräisin olevia johdoksia

10 Luonnonaineperäisiä lääkkeitä jotka ovat olleet markkinoilla ennen synteettistä lääkettä Tulp & Bohlin, 2002

11 Kasvien merkitys lääkeaineiden lähteinä 1. Suurin osa olemassaolevista lääkeaineluokista joko sisältävät luonnonaineen tai ovat luonnonaineista peräisin olevia johdoksia 2. Suurimmalle osalle alun perin synteettisistä lääkkeistä on myöhemmin löydetty samalla tavoin toimiva luonnonainevastine

12 Synteettisiä lääkkeitä, joille myöhemmin on löydetty toiminnaltaan vastaava luonnonainevastine Tulp & Bohlin, 2002

13 Kasvien merkitys lääkeaineiden lähteinä 1. Suurin osa olemassaolevista lääkeaineluokista joko sisältävät luonnonaineen tai ovat luonnonaineista peräisin olevia johdoksia 2. Suurimmalle osalle alun perin synteettisistä lääkkeistä on myöhemmin löydetty samalla tavoin toimiva luonnonainevastine 3. Tunnetaan useita kohteita, joille on olemassa luonnonainesubstraatti, mutta joille ei vielä ole olemassa lääkettä

14 Targetteja, joille on löydetty luonnonaine Tulp & Bohlin, 2002

15 Kasvien bioaktiiviset yhdisteet Primaarimetaboliitit Hiilihydraatit Proteiinit, entsyymit - bioaktiiviset proteiinit ja peptidit Rasvat Sekundaarimetaboliitit flavorit tuoksut värit pestisidit hienokemikaalit lääkeaineet Uudet tuotteet

16 Kasvien sisältämät yhdisteet Maailmassa arvioidaan olevan noin kasvilajia Kemiallisesti tutkittuja vain noin 10 % Kasvien syntetisoimia pienimolekyylisiä yhdisteitä tunnetaan yli Vuosikymmenien aikana löydetty paljon kallisarvoisia lääkeaineita, jotka ovat edelleen lääketeollisuuden käytössä Esimerkiksi: morfiini, kodeiini, atropiini, skopolamiini, paklitakseli

17 Kasvit ovat tärkeitä lääkeaineiden lähteitä Morphinan alkaloids Analgesic Sesquiterpene lactone Antimalarial Lignan Antineoplastic Quinoline alkaloid Antimalarial Diterpene Antineoplastic Steroidal glycoside Cardiovascular

18 Catharanthus roseus (punatalvio) N OH CH 3 N H CH 3 O O CH 3 O N H CH 3 Vinkristiini O N H H HO O O H OCH 3 O CH 3 Käyttö: Hodgkinin tauti, akuutti leukemia, rintasyöpä Pitoisuus kasvissa: Lehdissä n % (tarvitaan n. 500 kg kasvimateriaalia, jotta saadaan 1 g vinkristiiniä) Maailman markkinat vuodessa: ~ 1000 milj. dollaria Hinta: ~ /g

19 Podophyllum- ja Linum-lajit O H OH H O Podofyllotoksiini O H H O CH 3 O OCH 3 OCH 3 - podofyllotoksiinista valmistetaan puolisynteettisiä johdannaisia: Etoposidi, Etophos ja Teniposidi Käyttö: akuutti lymfaattinen leukemia, pienisoluinen keuhkosyöpä, kivessyöpä ja lasten aivokasvaimet Pitoisuus kasvissa: n % Maailman markkinat vuodessa: ~ 400 milj. dollaria Hinta: 1400 / g

20 Dioscorea-lajit (mm. jamssi) H CH 3 O H CH 3 CH 3 CH 3 H H H H O H HO H Diosgeniini Käyttö: hormonilääkkeiden valmistamiseen Tarve: ~ 2100 tonnia diosgeniinia vuodessa Pitoisuus kasvissa: 4 vuotta vanhan kasvin juuressa n. 5%

21 Kasvien tärkeys lääkemolekyylien tuottajina Noin neljännes kaikista länsimaissa olevista lääkkeistä sisältää yhden tai useamman vaikuttavan yhdisteen, joka on peräisin luonnosta Oikea kolmiulotteinen rakenne, hankala syntetisoida kemiallisesti Usein vaikea löytää hyvää synteettistä korvaavaa yhdistettä, jolla sama aktiivisuus, spesifisyys ja lääkkeellinen vaikutus Kasveista mahdollista löytää uusia lääkemolekyylejä

22 Taxus brevifolia Marjakuusi Paklitakseli Syöpälääke 2.5 kg:n paklitakselisaanto vaatisi tonnia Taxus brevifolian kuorta ja yhteensä puun kaatamista nykyään paklitakseli tuotetaan kasvisoluviljelmien avulla

23 Kasvien merkitys uusien lääkemolekyylien lähteenä tänään Jo markkinoilla olevien lääkkeiden, jotka sisältävät kasveista peräisin olevia yhdisteitä, arvo on suuri Esimerkiksi yksinomaan USA:ssa se on yli 30 miljardia dollaria Uusia lääkemolekyylejä keksittiin vuosina runsas tuhat Näistä neljään merkittävimpään terapiaryhmään kuului lähes kolmannes, joista noin puolet oli saatu luonnosta Kasvien osuus uusien molekyylien lähteenä on siis edelleen erittäin merkittävä $ $

24 Kasvien merkitys uusien lääkemolekyylien lähteenä N ND NS B S Yhteensä N+ND+NS (%) Mikrobilääkkeet Bakteerilääkkeet Sienilääkkeet Viruslääkkeet Syöpälääkkeet Verenpainelääkkeet Tulehduslääkkeet Yhteensä N = luonnosta peräisin, ND = alkuperäinen molekyyli luonnosta, josta tehty puolisynteettinen johdos, NS = perusranka luonnosta, B = luonnosta peräisin, usein suuri proteiini, S = synteettinen yhdiste

25 Viimeisimmät uudet lääkeaineet Vuosina , 23 uutta lääkettä lanseerattiin markkinoille Uusien lääkeaineiden lkm ( ) maanpäälliset kasvit maaperän mikroorganismit merenelävät selkärankaiset ja selkärangattomat

26 Viimeisimmät kasviperäiset uudet lääkeaineet Vuosina , 23 uutta lääkettä lanseerattiin markkinoille Näistä 5 oli kasviperäistä: (1) Morfiiniderivaatta (Parkinsonin tauti) (2) Atropiiniderivaatta (keuhkoahtaudet) (3) Leptospermoniderivaatta (perinnöllinen tyrosinemia) (4) Selektiivinen asetyylikoliiniesteraasiinhibiittori (Alzheimerin tauti) (5) Artemisiniiniderivaatta (malaria)

27 Sekundäärimetabolia Kasvit syntetisoivat sekundäärimetaboliitteja tyypillisesti mm. puolustautuessaan (esim. patogeenit, kasvituholaiset, uv-säteily), pölyttäjien houkuttelu Usein suku- tai lajikohtaisia yhdisteitä Sekundäärimetaboliitit säilötään tyypillisesti solun sisälle, vakuoliin Tuotetaan hyvin pieniä määriä ja usein erityisissä solun- tai kasvinosissa ja tietyssä kehitysvaiheessa

28 Sekundaarimetaboliitit Alkaloidit indoli-, tropaani-, isokinoliinialkaloidit jne. Fenoliset yhdisteet fenyylipropanoidit, antosyaanit, kumariinit, flavonoidit, lignaanit, fenolihapot jne. Terpenoidit fytosterolit, karotenoidit, kardenolidit jne.

29 Sekundaarimetaboliitteja saadaan Luonnovaraiset tai viljellyt kasvit Kemiallinen synteesi Biotekninen tuotto (kasvisolut)

30 Kemiallinen synteesi Kasviperäisiä yhdisteitä voidaan syntetisoida kemiallisesti, jos niiden kiraalisuus tai sterokemia ei aseta ongelmia Kuitenkin kasvien sekundäärimetaboliitit ovat rakenteeltaan usein niin kompleksisia, että kemiallinen synteesi ei ole taloudellisesti kannattavaa Usein synteettisillä yhdisteillä ei ole samaa tehoa tai spesifisyyttä kuin luonnosta eristetyillä Useat luonnonaineet toimivat perusrunkoina synteettisille derivaatoille Esim. irinotekaani (syöpälääke), galantamiini (Alzheimerin tauti, alun perin eristetty lumikellosta, ei riittävästi kasvimateriaalia) Galanthamine

31 Production of medicinal compounds by plant cell cultures and whole plants (Häkkinen & Ritala, submitted).

32 Kasvisoluviljelmät vs kokonaiset kasvit Soluviljelmät: + Kontrolloidut & suljetut olosuhteet + Tuoton optimointi + Kasviuutteilla usein iso variaatio yhdisteiden määrissä ja spektrissä (mm. kasvupaikka/kasvuvaihe vaikuttaa) + Monet arvokkaat yhdisteet akkumuloituvat maanpäällisiin osiin, joissa myös paljon analytiikkaa häiritseviä/vaikeuttavia komponentteja (esim. polyfenolit, pigmentit) Erilaistumattomissa viljelmissä saannot usein pieniä (sekundäärimetabolian ja erilaistumisen korrelaatio) (esim. vinkristiini/vinblastiini ei tuoteta soluviljelmissä) Tuotto epästabiilia + Karvajuuriviljelmät (kts. myöh. hyvä tuotto, stabiilimpia kuin solususpensiot)

33 Kasvibiotekninen tuotanto Lähtökasvi Soluviljelmien aloitus Sopivien solulinjojen valinta Sekundaarimetaboliittituotannon käynnistäminen Tuoton optimointi Tuottomittakaavan nosto Yhdisteen eristäminen ja puhdistus Geenimuokkaus

34 Kasvibiotekniikan käyttösovellukset 1. Perustutkimus Solubiologia Kasvifysiologia ja biokemia Genetiikka Biosynteesireitit Entsyymien toiminta Fysiikka Mikrobiologia Soluviljelmät Biologia Biokemia Molekyylibiologia Genetiikka Kemia Luonnonainekemia Fysikaalinen kemia Entsyymitekniikka 2. Soveltava tutkimus Maatalous Elintarviketeollisuus Lääke- ja kemianteollisuus Biotekniikka Scale-up Tekniikka Jälkikäsittely Fermentoritekniikka Säätötekniikka

35 Perinteinen käyttö SIEMENET KEMIKAALIT, ENTSYYMIT KASVI MIKROLISÄYS KASVIBIOTEKNIIKKA KASVIEN MONISTAMINEN KALLUS BIOTEKNINEN KASVINJALOSTUS SUSPENSIO PROTOPLASTIT GEENINSIIRTO- TEKNIIKAT KEINOTEKOISTEN SIEMENTEN TUOTTO FERMENTORI KEMIKAALIEN JA ENTSYYMIEN TUOTTO

36 KASVIBIOTEKNIIKAN MÄÄRITELMIÄ Menetelmiä, joilla biologisia prosesseja voidaan kontrolloida Tuottonopeudet mahdollistavat taloudellisen tuoton Tekniikat, joilla viljellään in vitro kudosta, soluaggregaatteja ja yksittäisiä soluja synteettisellä alustalla kontrolloiduissa, steriileissä olosuhteissa

37 KASVISOLUN TOTIPOTENSSI Pintasteriloitu kasvin osa Kalluksen tuotto Kallusviljelmä kiinteällä alustalla suspensioviljelmä Entsyymikäsittely kasvi kallusklooni Kasvin regenerointi Soluseinän regenerointi Protoplasti

38 ETUJA 1. Aika 2. Muuttujien optimointi 3. Maantieteelliset edut 4. Vuodenaikojen vaihtelu 5. Kloonaustekniikat 6. Taloudellisuus 7. Mahdollisuus tuottaa uusia yhdisteitä

39 VAATIMUKSIA 1. SteriiIiys - tarvikkeet, alusta, työntekijät 2. Fysikaaliset olosuhteet - valo, lämpötila, ph, O 2, CO 2, kosteus 3. Alustan koostumus

40 STERIILIYS kasvisolut kasvavat hitaasti, alustan ravinnekomponentit usein optimaalisia myös mikrobeille infektioriski (bakteerit, sienet) alustan valmistus: varastoliuokset sokerin lisäys erikseen ph -säätö agarin lisäys sterilisointi autoklaavi 121 C (1 bar), min (ph muuttuu yks.) steriilisuodatus 0.2 m pullojen sulkeminen (folio) lasitavaran sterilointi (autoklaavi, lämpösterilointi 2-3h 160 C)

41 AUTOKLAVOINTI, haittoja 1. Vaikutus sokereihin 2. Vaikutukset kasvunsäätelijöihin 3. Vaikutus ph:een 4. Kemialliset reaktiot 5. Vaikutukset lämpöherkkiin komponentteihin STERIILISUODATUS, haittoja 1. Adsorptio suodattimeen 2. Monimutkaisempaa kuin autoklavointi 3. Viruspartikkelit pääsevät läpi 4. Vesiagar valmistettava erikseen 5. Kallis

42 ASEPTIIKKA Alkoholisterilointi (70 % etanoli) Laminaarivirtauskaappi Liekitys Kasvimateriaalin sterilointi sodium hypochlorite % calcium hypochlorite 9-10 % bromine water 1 % mercuric chloride % ethanol 70 % (ei riittävä sellaisenaan) silver nitrate 1% detergentin lisäys (e.g. Tween 20) käsittelyn jälkeen huolellinen pesu vedellä! 5-30 min 5-30 min 2-10 min 2-10 min min 5-30 min

43 Valo ikä, rytmi, intensiteetti FYSIKAALISET TEKIJÄT päiväpituus 16 h valo/8 h pimeä tai jatkuva valaistus tai jatkuva pimeä näkyvä valo nm valaistus mw cm -2, liian korkea teho vahingoittaa in vitro viljelmiä fluoresentti valo (cool white light) aallonpituus vaikuttaa organogeneesiin, hormoneihin (IAA) valo stimuloi esim. karotenoidien, flavonoidien ja polyfenolien biosynteesiä, mutta inhiboi esim. alkaloidituottoa tupakan soluviljelmissä ja shikoniinin tuottoa inaktivoimalla koentsyymiä, joka osallistuu hapetus-pelkistyssysteemiin biosynteesissä

44 FYSIKAALISET TEKIJÄT O 2 ilmastus tärkeää kasvisoluille, ovat aerobisia 6,8 l O 2 /g FW/ min ravistelu: rpm kasvisoluilla alhaisempi metabolinen aktiivisuus kuin mikrobeilla alhaisempi hapen tarve pullojen sulkeminen (esim. folio) ja petrimaljat (parafilm, huokoinen teippi) ilmastus ja ravistelu: vaikutukset etyleeniin, hiilidioksidiin & muihin haihtuviin yhdisteisiin CO 2 suljetuissa pulloissa konsentraatio suhteellisen korkea Kosteus korkea kosteus infektioriski

45 Lämpötila FYSIKAALISET TEKIJÄT yleensä vakio C, optimi C tai C (Rosa sp.) yleensä ei yli 32 C sokerien ja typen metabolia kiihtyy C alhaisempi lämpötila: kukkien silmujen muodostuminen, dormanssin rikkominen, siementen itäminen jne. joskus käytetään vaihtelevaa lämpötilaa (päivä yö) ph kasvulle sopiva alussa vaikuttamatta lopulliseen kasvuun liian alhainen ph IAA & gibberelliinihappo stabiilius heikkenee, agar veltostuu, jotkut suolat sakkaavat, vitamiinien stabiilius heikkenee, ammoniumin sisäänotto hidastuu autoklavoinnin vaikutus, alentaa yks. puskurointi puskuriliuosten avulla (MES, TRIS) ja itse solut puskuroivat! puskurikapasiteetti: kasvun aikana ph laskee (e.g )

46 ALUSTAN KOOSTUMUS (I) Epäorgaaniset suolat - makroelementit (e.g. Fe, K, N, Ca, Mg) - mikroelementit (e.g. Co, Cu, B, Mn, Zn, I, Mo) Hiilen lähde - yleensä sakkaroosi - muita: glukoosi, maltoosi jne. Kasvun säätelijät - auksiinit, sytokiniinit, gibberelliinit

47 ALUSTAN KOOSTUMUS (II) Vitamiinit Lisäaineet -aminohapot - sokerialkoholit - kookosvesi, hiivauute - prekursorit (Agar tai agaroosi)

48 ALUSTAN KOOSTUMUS (III) Veden lisäksi alustassa on hiilen ja typen lähteet, epäorgaanisia suoloja, vitamiineja ja kasvunsäätelijöitä Hiilihydraattien suhteen useimmat soluviljelmät ovat heterotrofisia myös valossa (l. tarvitsevat myös orgaanista hiiltä) Sakkaroosi ja glukoosi g/l vaikutukset etenkin primäärimetaboliaan Epäorgaaniset suolat makroelementit (e.g. Fe, K, N, Ca, Mg) mikroelementit (e.g. Co, Cu, B, Mn, Zn, I, Mo) tärkeää, että lisätään oikeissa suhteissa ja oikeassa muodossa nitraatit, sulfaatit, fosfaatit ja kloridit rauta kompleksina Mo, Co, Cu toksisia suurissa konsentraatioissa ionien molaariset suhteet tärkeitä typpi NO 3 /NH 4

49 ALUSTAN KOOSTUMUS (IV) Mikroelementit usein vaikea kontrolloida agar voi toimia mikroravinteiden lähteenä Vitamiinit toimivat katalyytteinä entsyymisysteemeissä B 1 välttämätön (tarvitaan etenkin kun vähän sytokiniineitä) nikotiinihappo, pyridoksiini foolihappo, riboflaviini, p-aminobentsoehappo (kun solutiheys pieni) vaikutus aggregaattien muodostumiseen myo-inositoli (alkoholi)

50 ALUSTAN KOOSTUMUS (V) Aminohapot orgaanisen hiilen lähde glysiini kaseiini hydrolysaatti (tarkkaa koostumusta ei tiedetä) l-glutamiini urea Vesi & Agar agar polysakkaridi absorboi vettä, alustan komponentteja korkea agar konsentraatio ravinnekomponenttien saanti heikkenee Difco Bacto agar % agaroosi puhdas, kallis ph:n vaikutus geeliytymiseen (alhainen ph geeliytyminen heikkenee) muita: biogel P 200, alginaatti, CCA, gelrite (gellangum), Cooke veden puhtaus: DW/Milli-Q

51 HORMONIVAATIMUKSET 1. Ei tarvita auksiinia eikä sytokiniiniä 2. Tarvitaan auksiinia 3. Tarvitaan sytokiniiniä 4. Tarvitaan sekä auksiinia että sytokiniiniä

52 KASVUNSÄÄTELIJÄT Auksiinit Sytokiniinit Gibberelliinit Etyleeni Abskisiinihappo

53 KASVUNSÄÄTELIJÄT Auksiinit IAA NAA 2,4-D Sytokiniinit Kinetin Zeatin Gibberelliinit GA 3 Etyleeni Abskisiinihappo ABA

54 HORMONIT Auksiinit 2,4-D (2,4-dichlorophenoxy acetic acid), NAA (naphthalene acetic acid), IBA (indole butyric acid), IAA (indole acetic acid), 2,4,5-T, CPA (pchlorophenoxy acetic acid) IAA luonnolinen auksiini, kasvisolut hajottavat entsymaattisesti, valoherkkä 2,4-D voi toimia sekä auksiinina että sytokiniinina, mutageenisiä ominaisuuksia, inhiboi fotosynteesiä indusoi solujakautumista indusoi kalluksen muodostumista (korkea auksiinipitoisuus) indusoi juuren muodostumista (alhainen auksiinipitoisuus)

55 Sytokiniinit HORMONIT kinetiini, zeatiini, BAP (6-bentsyyliaminopuriini, bentsyyliadeniini), 2-iP (isopentenyyliadeniini) zeatiini luonnollinen sytokiniini verson muodostuminen stimuloi kasvua ja erilaistumista edistää solujakautumista kun lisätään auksiinin kanssa Gibberelliinit GA 3 (gibberelliinihappo) indusoi varren pituuskasvua, meristeemien ja silmujen kasvua alkioiden ja siementen itäminen inhiboi organogeneesiä Abskisiinihappo Etyleeni embryogeneesin indusointi muodostuu kasvavissa soluissa, edistää vanhenemista

56 KASVISOLU n m uusia soluja muodostuu meristeemeissä muoto määräytyy solun toiminnan ja ympäristön mukaan soluorganellit (tuma, tumajyvänen, plastidit, mitokondrio) lisääntyvät jakaantumalla

57 SOLUORGANELLIT Tuma kaksikerroksisen membraanin ympäröimä (tumakotelo) tumalima kromosomit (DNA, proteiinit) tumajyvänen (RNA, proteiinit) Plastidit ei sinilevissä, bakteereissa tai sienissä kromatoforit ja leukoplastit (kromoplastit) (kloroplastit, feoplastit, rodoplastit) (amylopl., proteinopl., elaiopl.) fotosynt. inakt. fotosynt.akt. Sisältävät DNA:ta, proteiineja ja lipidejä

58 SOLUORGANELLIT Mitokondrio paljon siellä missä solujen toimita vilkasta ATP:n tuotto sisältävät RNA:ta ja DNA:ta tärkeä rooli solun kemiallisen energian siirrossa Golgin laite(diktyosomi) polysakkaridien synteesi, soluseinän muodostuminen ER (endoplastinen retikulumi) Vakuolit varastoivat esim. sekundaarimetaboliitteja Plasmodesmit solujenvälinen kommunikointi

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden merkitys uusien lääkeaineiden löytämisessä kasveista saatavat lääkeaineet 4.2.2014 Kirsi-Marja Oksman-Caldentey

Luonnon monimuotoisuuden merkitys uusien lääkeaineiden löytämisessä kasveista saatavat lääkeaineet 4.2.2014 Kirsi-Marja Oksman-Caldentey Luonnon monimuotoisuuden merkitys uusien lääkeaineiden löytämisessä kasveista saatavat lääkeaineet 4.2.2014 Kirsi-Marja ksman-caldentey Photo Jouko Lehmuskallio Photo Jouko Lehmuskallio Photo Jouko Lehmuskallio

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Biotekniikka elintarviketeollisuudessa. Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka

Biotekniikka elintarviketeollisuudessa. Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka Biotekniikka elintarviketeollisuudessa Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka Merkittävä teollisuudenala on neljänneksi suurin teollisuudenala työllistää 37 800 henkeä, teollisuudenaloista kolmanneksi

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia

Lisätiedot

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien

Lisätiedot

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen

Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Mikrobiologian ja biotekniikan osasto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Työn tavoite Työssä on tarkoitus osoittaa

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

30 RYHMÄ FARMASEUTTISET TUOTTEET

30 RYHMÄ FARMASEUTTISET TUOTTEET 30 RYHMÄ FARMASEUTTISET TUOTTEET Huomautuksia 1. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) ravintovalmisteet ja juomat (kuten dieettiset, diabeettiset tai "vahvistetut" ravintovalmisteet, lisäravinteet, vahvistavat

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

Kuoren rakenne ja kemia

Kuoren rakenne ja kemia Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Natural Code Presentation 2011.01.07

Natural Code Presentation 2011.01.07 LUMENE LUMENE Excellent Future -ihonhoitosarja Natural Code Presentation 2011.01.07 Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni, LUMENE OY Erikoistutkija Riitta Puupponen-Pimiä, VTT Huhtikuu 2012

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Yksisoluproteiinit Missä mennään?

Yksisoluproteiinit Missä mennään? VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Yksisoluproteiinit Missä mennään? Nutritech seminaari 7.10.2015 Anneli Ritala Miksi yksisoluproteiineja (Single cell proteins)? Vaihtoehtoisia proteiinilähteitä

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

Fineli-tiedostojen sisältämät ravintotekijät

Fineli-tiedostojen sisältämät ravintotekijät Fineli-tiedostojen sisältämät ravintotekijät Release 16 (9.12.2013) FINE68-tiedosto: ALC alkoholi G ASH tuhka (kivennäisaineet) G CAROTENS karotenoidit UG CARTB beetakaroteeni UG CHOCDF hiilihydraatti

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Jyväskylän ympäristölaboratorio Eeronkatu 10 40720 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 626650 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit) akkr

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita. GEOMATERIALS Tavoite Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää geopolymeeritekniikkaan pohjautuvia uusia tuotteita ja luoda näin uusia korkean teknologian liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa tutkitaan

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.

*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1. Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Komposti ja komposti!

Komposti ja komposti! Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Puhtaamman ilman puolesta. Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus

Puhtaamman ilman puolesta. Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus Puhtaamman ilman puolesta Ilmanpuhdistus Desinfiointi Hajunpoisto Itsepuhdistuvuus Titaanidioksidi Titaanidioksidi (TiO 2 ) on laajasti käytetty kemikaali, jota käytetään yleisesti valkoisena väripigmenttinä

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T042/A24/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, KVVY-PORILAB WATER PROTECTION ASSOCIATION

Lisätiedot

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480

Lisätiedot

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset

Lisätiedot

PROSESSITEKNIIKAN PERUSTA 2011 Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. Biotekniikan määritelmä

PROSESSITEKNIIKAN PERUSTA 2011 Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. Biotekniikan määritelmä Biotekniikan määritelmä Biotekniikka yhdistää luonnontieteitä ja insinööritieteitä tavalla, joka mahdollistaa elävien organismien, solujen ja niiden osien ja molekyylien sekä molekyylianalogien hyödyntämisen

Lisätiedot

siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen!

siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen! siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen! Bioteknologia tähtää luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Mikrobiologia Tutkii bakteerien, sienten, levien ja alkueläinten elintoimintoja ja hyödyntämistä.

Lisätiedot

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Toimivuus, ongelmat, edut Mittalaitelaboratorio Tutkimusalueet Mekaanisen puun mittaukset Sellun ja paperin mittaukset Fotoniikka Langaton instrumentointi Liikuntateknologian

Lisätiedot

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet METSÄSSÄ PUHALTAVAT UUDET TUULET Juhlaseminaari 11.9.2012 Mikaeli, Mikkeli Bioaineet - bioaktiivinen aine (Biokemikaalit) - Kasvien, sienten, jäkälien ja levien muodostamia aineita - Funktionaalisuus -

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN Hinnastoon on koottu laboratoriossa tehtävien määritysten ja muiden peluiden verottomat ja arvonlisäverolliset hinnat. Laboratoriomme on FINAS pelun akkreditoima testauslaboratorio T190. Akkreditoidut

Lisätiedot

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 täyttää tiedot keltaisella merkittyihin soluihin. TALOUSVESI Näytteiden kokonaismäärä/vuosi: noin 750 kpl ** Hinta on ilmoitettava aina,

Lisätiedot

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,

Lisätiedot

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA

UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva

GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA. Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva GLUTEENIANALYTIIKKA KELIAKIAN KANNALTA Viljateknologien Helmikollokvio Hartwall, Lahti 8.2.2008 Päivi Kanerva Gluteenittomuus Gluteenittomia tuotteita koskevan standardin on asettanut Codex Alimentarius

Lisätiedot

Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff

Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff Raakaaineet Mesikaste Mesi Medestä hunajaksi mesi: 40 % sokereita, 60 % vettä -> pilaantuu herkästi mehiläinen kerää, haihduttaa vettä, lisää rauhaseritteitä,

Lisätiedot

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli RNAn synteesi ja prosessointi RNAn tehtävät: informaation siirto DNA:lta ribosomeille, ribosomien rakenneosana ja aminohappojen siirrossa sytoplasmasta ribosomeille.

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka Mikkeli 4.11.2013 Jaana Elo KoKo Palvelut Miten syntyy luomuelintarvike? Elintarvikkeet - > 50 % maatalousperäisiä ainesosia - 95 % sääntö -

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä 11.8.2009 Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry 1 Satafoodin hankkeet

Lisätiedot

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet 5.7. Biologia Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Elämän synty. Matti Leisola

Elämän synty. Matti Leisola Elämän synty Matti Leisola Selitettävää Universumin rakenne Biologinen elämä Maailmallemme on olemassa kaksi erilaista selitysmallia Kaikki on syntynyt sattumanvaraisten fysikaalisten ja kemiallisten tapahtumien

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008 Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimen laboratorio Eeronkatu 10 40720 Jyväskylä EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?

Mahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita? KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:

Lisätiedot

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy SARA SUBAKUUTTI HAPAN PÖTSI (SubAcute Ruminal Acidosis) Timo Soveri Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Lypsykarjan nykyaikainen ruokinta (II osa) Kuopio 19.11.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ

Lisätiedot

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content T042/M18/2012 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PORILAB T042 (EN ISO/IEC 17025) Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0;

sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; Valintakoe 2012 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus Tehtävissä tarvittavia atomipainoja: hiili 12,01; vety 1,008; happi 16,00. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: ax 2 + bx + c = 0; 1. Kuvassa on esitetty

Lisätiedot

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 Pvm Dnro 31.3.2004 1608/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 14.4.2004 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 9 ja 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy Liuottimien analytiikka MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy RIG H T S O L U T I O N S R IGH T PA RT N ER Sisältö Terminologia Näytteenoton ja analysoinnin suurimmat riskit ja niiden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot