Luento 1 Torstai Suvi Häkkinen
|
|
- Aapo Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luento 1 Torstai Suvi Häkkinen
2 Kasveista saatavat lääkeaineet
3 Bioteknologian aikajana 6000 EKR 4000 EKR 500 EKR 100 EKR oluthiiva Hiivaleipä, jugurtti, juusto, etikka, viini 1.antibiootti: homeinen soijapapumaito 1. hyönteismyrkky: krysanteemijauhe mikroskooppi solu 1. Bakteeri tunnistetaan isorokkorokote Proteiinit löydetään evoluutioteoria Ensimmäiset geenikartat Röntgensäteet ja mutaatiot penisilliini DNA sisältää geneettisen informaation DNAn rakenne Geneettinen koodi 1.DNAn sekvennointimenetelmä PCR 1.Bioteknisesti tuotettu rokote (B-hepatiitti) 1.Bakteerin perimä Hiivan perimä 1.Kloonattu eläin 1.Kasvin perimä 1.Versio ihmisen geenikartasta
4 Biotekniikka Biotekniikalla tarkoitetaan eliöiden elintoimintojen, elävien solujen tai niiden osien käyttämistä hyväksi tuotteiden valmistamisessa. Biotekniikka ei ole sama kuin geenitekniikka
5 Biotekninen tuotto Tuottoisännät Bakteerit (E. coli) Hiivat (Saccharomyces cerevisae) Homeet Eläinsolut / eläimet (CHO=Chinese Hamster Ovary, VERO = African Green Monkey Kidney) Kasvisolut / kasvit
6 Moderni biotekniikka Ensimmäiset biotekniikalla valmistetut lääkkeet olivat: rdna insuliini vuonna 1982 Kasvuhormoni EPO (erytropoietiini)
7 WHO:n arvion mukaan noin 80 % maailman väestöstä käyttää kasviperäisiä lääkkeitä ensisijaisena hoitona Suurin osa lääkekasveista ei ole viljeltyjä vaan kerätään luonnosta => uhka kasvilajien häviämiselle Arviolta kasvilajia käytössä lääketarkoituksiin, näistä 2/3 kasvaa luonnossa Euroopassa vain 10 % lääkekasveista viljeltyjä Tarvitaan vaihtoehtoisia ja ympäristöä säästäviä tuotantosysteemeitä!
8 Lääkekasveista numeroina Vuosina yhteensä 1184 uutta molekyyliä hyväksyttiin lääkkeiksi Näistä 52 % on luonnonaineperäisiä ja 30 % täysin synteettisiä Kaikista tähän mennessä myönnetyistä anti-inflammatorisista lääkkeistä 52 % ja antikarsinogeenisistä lääkeistä 51 % on suoraan tai epäsuorasti luonnosta peräisin Viimeisten 35 vuoden aikana markkinoille saatettiin yhteensä 24 täysin uutta luonnonainetta, joista 79 % on peräisin mikrobeista ja 21 % kasveista Kasviperäisten lääkeaineiden merkitys erityisen suuri taistelussa syöpää vastaan Camptothecin (Camptotheca acuminata)
9 Kasvien merkitys lääkeaineiden lähteinä 1. Suurin osa olemassaolevista lääkeaineluokista joko sisältävät luonnonaineen tai ovat luonnonaineista peräisin olevia johdoksia
10 Luonnonaineperäisiä lääkkeitä jotka ovat olleet markkinoilla ennen synteettistä lääkettä Tulp & Bohlin, 2002
11 Kasvien merkitys lääkeaineiden lähteinä 1. Suurin osa olemassaolevista lääkeaineluokista joko sisältävät luonnonaineen tai ovat luonnonaineista peräisin olevia johdoksia 2. Suurimmalle osalle alun perin synteettisistä lääkkeistä on myöhemmin löydetty samalla tavoin toimiva luonnonainevastine
12 Synteettisiä lääkkeitä, joille myöhemmin on löydetty toiminnaltaan vastaava luonnonainevastine Tulp & Bohlin, 2002
13 Kasvien merkitys lääkeaineiden lähteinä 1. Suurin osa olemassaolevista lääkeaineluokista joko sisältävät luonnonaineen tai ovat luonnonaineista peräisin olevia johdoksia 2. Suurimmalle osalle alun perin synteettisistä lääkkeistä on myöhemmin löydetty samalla tavoin toimiva luonnonainevastine 3. Tunnetaan useita kohteita, joille on olemassa luonnonainesubstraatti, mutta joille ei vielä ole olemassa lääkettä
14 Targetteja, joille on löydetty luonnonaine Tulp & Bohlin, 2002
15 Kasvien bioaktiiviset yhdisteet Primaarimetaboliitit Hiilihydraatit Proteiinit, entsyymit - bioaktiiviset proteiinit ja peptidit Rasvat Sekundaarimetaboliitit flavorit tuoksut värit pestisidit hienokemikaalit lääkeaineet Uudet tuotteet
16 Kasvien sisältämät yhdisteet Maailmassa arvioidaan olevan noin kasvilajia Kemiallisesti tutkittuja vain noin 10 % Kasvien syntetisoimia pienimolekyylisiä yhdisteitä tunnetaan yli Vuosikymmenien aikana löydetty paljon kallisarvoisia lääkeaineita, jotka ovat edelleen lääketeollisuuden käytössä Esimerkiksi: morfiini, kodeiini, atropiini, skopolamiini, paklitakseli
17 Kasvit ovat tärkeitä lääkeaineiden lähteitä Morphinan alkaloids Analgesic Sesquiterpene lactone Antimalarial Lignan Antineoplastic Quinoline alkaloid Antimalarial Diterpene Antineoplastic Steroidal glycoside Cardiovascular
18 Catharanthus roseus (punatalvio) N OH CH 3 N H CH 3 O O CH 3 O N H CH 3 Vinkristiini O N H H HO O O H OCH 3 O CH 3 Käyttö: Hodgkinin tauti, akuutti leukemia, rintasyöpä Pitoisuus kasvissa: Lehdissä n % (tarvitaan n. 500 kg kasvimateriaalia, jotta saadaan 1 g vinkristiiniä) Maailman markkinat vuodessa: ~ 1000 milj. dollaria Hinta: ~ /g
19 Podophyllum- ja Linum-lajit O H OH H O Podofyllotoksiini O H H O CH 3 O OCH 3 OCH 3 - podofyllotoksiinista valmistetaan puolisynteettisiä johdannaisia: Etoposidi, Etophos ja Teniposidi Käyttö: akuutti lymfaattinen leukemia, pienisoluinen keuhkosyöpä, kivessyöpä ja lasten aivokasvaimet Pitoisuus kasvissa: n % Maailman markkinat vuodessa: ~ 400 milj. dollaria Hinta: 1400 / g
20 Dioscorea-lajit (mm. jamssi) H CH 3 O H CH 3 CH 3 CH 3 H H H H O H HO H Diosgeniini Käyttö: hormonilääkkeiden valmistamiseen Tarve: ~ 2100 tonnia diosgeniinia vuodessa Pitoisuus kasvissa: 4 vuotta vanhan kasvin juuressa n. 5%
21 Kasvien tärkeys lääkemolekyylien tuottajina Noin neljännes kaikista länsimaissa olevista lääkkeistä sisältää yhden tai useamman vaikuttavan yhdisteen, joka on peräisin luonnosta Oikea kolmiulotteinen rakenne, hankala syntetisoida kemiallisesti Usein vaikea löytää hyvää synteettistä korvaavaa yhdistettä, jolla sama aktiivisuus, spesifisyys ja lääkkeellinen vaikutus Kasveista mahdollista löytää uusia lääkemolekyylejä
22 Taxus brevifolia Marjakuusi Paklitakseli Syöpälääke 2.5 kg:n paklitakselisaanto vaatisi tonnia Taxus brevifolian kuorta ja yhteensä puun kaatamista nykyään paklitakseli tuotetaan kasvisoluviljelmien avulla
23 Kasvien merkitys uusien lääkemolekyylien lähteenä tänään Jo markkinoilla olevien lääkkeiden, jotka sisältävät kasveista peräisin olevia yhdisteitä, arvo on suuri Esimerkiksi yksinomaan USA:ssa se on yli 30 miljardia dollaria Uusia lääkemolekyylejä keksittiin vuosina runsas tuhat Näistä neljään merkittävimpään terapiaryhmään kuului lähes kolmannes, joista noin puolet oli saatu luonnosta Kasvien osuus uusien molekyylien lähteenä on siis edelleen erittäin merkittävä $ $
24 Kasvien merkitys uusien lääkemolekyylien lähteenä N ND NS B S Yhteensä N+ND+NS (%) Mikrobilääkkeet Bakteerilääkkeet Sienilääkkeet Viruslääkkeet Syöpälääkkeet Verenpainelääkkeet Tulehduslääkkeet Yhteensä N = luonnosta peräisin, ND = alkuperäinen molekyyli luonnosta, josta tehty puolisynteettinen johdos, NS = perusranka luonnosta, B = luonnosta peräisin, usein suuri proteiini, S = synteettinen yhdiste
25 Viimeisimmät uudet lääkeaineet Vuosina , 23 uutta lääkettä lanseerattiin markkinoille Uusien lääkeaineiden lkm ( ) maanpäälliset kasvit maaperän mikroorganismit merenelävät selkärankaiset ja selkärangattomat
26 Viimeisimmät kasviperäiset uudet lääkeaineet Vuosina , 23 uutta lääkettä lanseerattiin markkinoille Näistä 5 oli kasviperäistä: (1) Morfiiniderivaatta (Parkinsonin tauti) (2) Atropiiniderivaatta (keuhkoahtaudet) (3) Leptospermoniderivaatta (perinnöllinen tyrosinemia) (4) Selektiivinen asetyylikoliiniesteraasiinhibiittori (Alzheimerin tauti) (5) Artemisiniiniderivaatta (malaria)
27 Sekundäärimetabolia Kasvit syntetisoivat sekundäärimetaboliitteja tyypillisesti mm. puolustautuessaan (esim. patogeenit, kasvituholaiset, uv-säteily), pölyttäjien houkuttelu Usein suku- tai lajikohtaisia yhdisteitä Sekundäärimetaboliitit säilötään tyypillisesti solun sisälle, vakuoliin Tuotetaan hyvin pieniä määriä ja usein erityisissä solun- tai kasvinosissa ja tietyssä kehitysvaiheessa
28 Sekundaarimetaboliitit Alkaloidit indoli-, tropaani-, isokinoliinialkaloidit jne. Fenoliset yhdisteet fenyylipropanoidit, antosyaanit, kumariinit, flavonoidit, lignaanit, fenolihapot jne. Terpenoidit fytosterolit, karotenoidit, kardenolidit jne.
29 Sekundaarimetaboliitteja saadaan Luonnovaraiset tai viljellyt kasvit Kemiallinen synteesi Biotekninen tuotto (kasvisolut)
30 Kemiallinen synteesi Kasviperäisiä yhdisteitä voidaan syntetisoida kemiallisesti, jos niiden kiraalisuus tai sterokemia ei aseta ongelmia Kuitenkin kasvien sekundäärimetaboliitit ovat rakenteeltaan usein niin kompleksisia, että kemiallinen synteesi ei ole taloudellisesti kannattavaa Usein synteettisillä yhdisteillä ei ole samaa tehoa tai spesifisyyttä kuin luonnosta eristetyillä Useat luonnonaineet toimivat perusrunkoina synteettisille derivaatoille Esim. irinotekaani (syöpälääke), galantamiini (Alzheimerin tauti, alun perin eristetty lumikellosta, ei riittävästi kasvimateriaalia) Galanthamine
31 Production of medicinal compounds by plant cell cultures and whole plants (Häkkinen & Ritala, submitted).
32 Kasvisoluviljelmät vs kokonaiset kasvit Soluviljelmät: + Kontrolloidut & suljetut olosuhteet + Tuoton optimointi + Kasviuutteilla usein iso variaatio yhdisteiden määrissä ja spektrissä (mm. kasvupaikka/kasvuvaihe vaikuttaa) + Monet arvokkaat yhdisteet akkumuloituvat maanpäällisiin osiin, joissa myös paljon analytiikkaa häiritseviä/vaikeuttavia komponentteja (esim. polyfenolit, pigmentit) Erilaistumattomissa viljelmissä saannot usein pieniä (sekundäärimetabolian ja erilaistumisen korrelaatio) (esim. vinkristiini/vinblastiini ei tuoteta soluviljelmissä) Tuotto epästabiilia + Karvajuuriviljelmät (kts. myöh. hyvä tuotto, stabiilimpia kuin solususpensiot)
33 Kasvibiotekninen tuotanto Lähtökasvi Soluviljelmien aloitus Sopivien solulinjojen valinta Sekundaarimetaboliittituotannon käynnistäminen Tuoton optimointi Tuottomittakaavan nosto Yhdisteen eristäminen ja puhdistus Geenimuokkaus
34 Kasvibiotekniikan käyttösovellukset 1. Perustutkimus Solubiologia Kasvifysiologia ja biokemia Genetiikka Biosynteesireitit Entsyymien toiminta Fysiikka Mikrobiologia Soluviljelmät Biologia Biokemia Molekyylibiologia Genetiikka Kemia Luonnonainekemia Fysikaalinen kemia Entsyymitekniikka 2. Soveltava tutkimus Maatalous Elintarviketeollisuus Lääke- ja kemianteollisuus Biotekniikka Scale-up Tekniikka Jälkikäsittely Fermentoritekniikka Säätötekniikka
35 Perinteinen käyttö SIEMENET KEMIKAALIT, ENTSYYMIT KASVI MIKROLISÄYS KASVIBIOTEKNIIKKA KASVIEN MONISTAMINEN KALLUS BIOTEKNINEN KASVINJALOSTUS SUSPENSIO PROTOPLASTIT GEENINSIIRTO- TEKNIIKAT KEINOTEKOISTEN SIEMENTEN TUOTTO FERMENTORI KEMIKAALIEN JA ENTSYYMIEN TUOTTO
36 KASVIBIOTEKNIIKAN MÄÄRITELMIÄ Menetelmiä, joilla biologisia prosesseja voidaan kontrolloida Tuottonopeudet mahdollistavat taloudellisen tuoton Tekniikat, joilla viljellään in vitro kudosta, soluaggregaatteja ja yksittäisiä soluja synteettisellä alustalla kontrolloiduissa, steriileissä olosuhteissa
37 KASVISOLUN TOTIPOTENSSI Pintasteriloitu kasvin osa Kalluksen tuotto Kallusviljelmä kiinteällä alustalla suspensioviljelmä Entsyymikäsittely kasvi kallusklooni Kasvin regenerointi Soluseinän regenerointi Protoplasti
38 ETUJA 1. Aika 2. Muuttujien optimointi 3. Maantieteelliset edut 4. Vuodenaikojen vaihtelu 5. Kloonaustekniikat 6. Taloudellisuus 7. Mahdollisuus tuottaa uusia yhdisteitä
39 VAATIMUKSIA 1. SteriiIiys - tarvikkeet, alusta, työntekijät 2. Fysikaaliset olosuhteet - valo, lämpötila, ph, O 2, CO 2, kosteus 3. Alustan koostumus
40 STERIILIYS kasvisolut kasvavat hitaasti, alustan ravinnekomponentit usein optimaalisia myös mikrobeille infektioriski (bakteerit, sienet) alustan valmistus: varastoliuokset sokerin lisäys erikseen ph -säätö agarin lisäys sterilisointi autoklaavi 121 C (1 bar), min (ph muuttuu yks.) steriilisuodatus 0.2 m pullojen sulkeminen (folio) lasitavaran sterilointi (autoklaavi, lämpösterilointi 2-3h 160 C)
41 AUTOKLAVOINTI, haittoja 1. Vaikutus sokereihin 2. Vaikutukset kasvunsäätelijöihin 3. Vaikutus ph:een 4. Kemialliset reaktiot 5. Vaikutukset lämpöherkkiin komponentteihin STERIILISUODATUS, haittoja 1. Adsorptio suodattimeen 2. Monimutkaisempaa kuin autoklavointi 3. Viruspartikkelit pääsevät läpi 4. Vesiagar valmistettava erikseen 5. Kallis
42 ASEPTIIKKA Alkoholisterilointi (70 % etanoli) Laminaarivirtauskaappi Liekitys Kasvimateriaalin sterilointi sodium hypochlorite % calcium hypochlorite 9-10 % bromine water 1 % mercuric chloride % ethanol 70 % (ei riittävä sellaisenaan) silver nitrate 1% detergentin lisäys (e.g. Tween 20) käsittelyn jälkeen huolellinen pesu vedellä! 5-30 min 5-30 min 2-10 min 2-10 min min 5-30 min
43 Valo ikä, rytmi, intensiteetti FYSIKAALISET TEKIJÄT päiväpituus 16 h valo/8 h pimeä tai jatkuva valaistus tai jatkuva pimeä näkyvä valo nm valaistus mw cm -2, liian korkea teho vahingoittaa in vitro viljelmiä fluoresentti valo (cool white light) aallonpituus vaikuttaa organogeneesiin, hormoneihin (IAA) valo stimuloi esim. karotenoidien, flavonoidien ja polyfenolien biosynteesiä, mutta inhiboi esim. alkaloidituottoa tupakan soluviljelmissä ja shikoniinin tuottoa inaktivoimalla koentsyymiä, joka osallistuu hapetus-pelkistyssysteemiin biosynteesissä
44 FYSIKAALISET TEKIJÄT O 2 ilmastus tärkeää kasvisoluille, ovat aerobisia 6,8 l O 2 /g FW/ min ravistelu: rpm kasvisoluilla alhaisempi metabolinen aktiivisuus kuin mikrobeilla alhaisempi hapen tarve pullojen sulkeminen (esim. folio) ja petrimaljat (parafilm, huokoinen teippi) ilmastus ja ravistelu: vaikutukset etyleeniin, hiilidioksidiin & muihin haihtuviin yhdisteisiin CO 2 suljetuissa pulloissa konsentraatio suhteellisen korkea Kosteus korkea kosteus infektioriski
45 Lämpötila FYSIKAALISET TEKIJÄT yleensä vakio C, optimi C tai C (Rosa sp.) yleensä ei yli 32 C sokerien ja typen metabolia kiihtyy C alhaisempi lämpötila: kukkien silmujen muodostuminen, dormanssin rikkominen, siementen itäminen jne. joskus käytetään vaihtelevaa lämpötilaa (päivä yö) ph kasvulle sopiva alussa vaikuttamatta lopulliseen kasvuun liian alhainen ph IAA & gibberelliinihappo stabiilius heikkenee, agar veltostuu, jotkut suolat sakkaavat, vitamiinien stabiilius heikkenee, ammoniumin sisäänotto hidastuu autoklavoinnin vaikutus, alentaa yks. puskurointi puskuriliuosten avulla (MES, TRIS) ja itse solut puskuroivat! puskurikapasiteetti: kasvun aikana ph laskee (e.g )
46 ALUSTAN KOOSTUMUS (I) Epäorgaaniset suolat - makroelementit (e.g. Fe, K, N, Ca, Mg) - mikroelementit (e.g. Co, Cu, B, Mn, Zn, I, Mo) Hiilen lähde - yleensä sakkaroosi - muita: glukoosi, maltoosi jne. Kasvun säätelijät - auksiinit, sytokiniinit, gibberelliinit
47 ALUSTAN KOOSTUMUS (II) Vitamiinit Lisäaineet -aminohapot - sokerialkoholit - kookosvesi, hiivauute - prekursorit (Agar tai agaroosi)
48 ALUSTAN KOOSTUMUS (III) Veden lisäksi alustassa on hiilen ja typen lähteet, epäorgaanisia suoloja, vitamiineja ja kasvunsäätelijöitä Hiilihydraattien suhteen useimmat soluviljelmät ovat heterotrofisia myös valossa (l. tarvitsevat myös orgaanista hiiltä) Sakkaroosi ja glukoosi g/l vaikutukset etenkin primäärimetaboliaan Epäorgaaniset suolat makroelementit (e.g. Fe, K, N, Ca, Mg) mikroelementit (e.g. Co, Cu, B, Mn, Zn, I, Mo) tärkeää, että lisätään oikeissa suhteissa ja oikeassa muodossa nitraatit, sulfaatit, fosfaatit ja kloridit rauta kompleksina Mo, Co, Cu toksisia suurissa konsentraatioissa ionien molaariset suhteet tärkeitä typpi NO 3 /NH 4
49 ALUSTAN KOOSTUMUS (IV) Mikroelementit usein vaikea kontrolloida agar voi toimia mikroravinteiden lähteenä Vitamiinit toimivat katalyytteinä entsyymisysteemeissä B 1 välttämätön (tarvitaan etenkin kun vähän sytokiniineitä) nikotiinihappo, pyridoksiini foolihappo, riboflaviini, p-aminobentsoehappo (kun solutiheys pieni) vaikutus aggregaattien muodostumiseen myo-inositoli (alkoholi)
50 ALUSTAN KOOSTUMUS (V) Aminohapot orgaanisen hiilen lähde glysiini kaseiini hydrolysaatti (tarkkaa koostumusta ei tiedetä) l-glutamiini urea Vesi & Agar agar polysakkaridi absorboi vettä, alustan komponentteja korkea agar konsentraatio ravinnekomponenttien saanti heikkenee Difco Bacto agar % agaroosi puhdas, kallis ph:n vaikutus geeliytymiseen (alhainen ph geeliytyminen heikkenee) muita: biogel P 200, alginaatti, CCA, gelrite (gellangum), Cooke veden puhtaus: DW/Milli-Q
51 HORMONIVAATIMUKSET 1. Ei tarvita auksiinia eikä sytokiniiniä 2. Tarvitaan auksiinia 3. Tarvitaan sytokiniiniä 4. Tarvitaan sekä auksiinia että sytokiniiniä
52 KASVUNSÄÄTELIJÄT Auksiinit Sytokiniinit Gibberelliinit Etyleeni Abskisiinihappo
53 KASVUNSÄÄTELIJÄT Auksiinit IAA NAA 2,4-D Sytokiniinit Kinetin Zeatin Gibberelliinit GA 3 Etyleeni Abskisiinihappo ABA
54 HORMONIT Auksiinit 2,4-D (2,4-dichlorophenoxy acetic acid), NAA (naphthalene acetic acid), IBA (indole butyric acid), IAA (indole acetic acid), 2,4,5-T, CPA (pchlorophenoxy acetic acid) IAA luonnolinen auksiini, kasvisolut hajottavat entsymaattisesti, valoherkkä 2,4-D voi toimia sekä auksiinina että sytokiniinina, mutageenisiä ominaisuuksia, inhiboi fotosynteesiä indusoi solujakautumista indusoi kalluksen muodostumista (korkea auksiinipitoisuus) indusoi juuren muodostumista (alhainen auksiinipitoisuus)
55 Sytokiniinit HORMONIT kinetiini, zeatiini, BAP (6-bentsyyliaminopuriini, bentsyyliadeniini), 2-iP (isopentenyyliadeniini) zeatiini luonnollinen sytokiniini verson muodostuminen stimuloi kasvua ja erilaistumista edistää solujakautumista kun lisätään auksiinin kanssa Gibberelliinit GA 3 (gibberelliinihappo) indusoi varren pituuskasvua, meristeemien ja silmujen kasvua alkioiden ja siementen itäminen inhiboi organogeneesiä Abskisiinihappo Etyleeni embryogeneesin indusointi muodostuu kasvavissa soluissa, edistää vanhenemista
56 KASVISOLU n m uusia soluja muodostuu meristeemeissä muoto määräytyy solun toiminnan ja ympäristön mukaan soluorganellit (tuma, tumajyvänen, plastidit, mitokondrio) lisääntyvät jakaantumalla
57 SOLUORGANELLIT Tuma kaksikerroksisen membraanin ympäröimä (tumakotelo) tumalima kromosomit (DNA, proteiinit) tumajyvänen (RNA, proteiinit) Plastidit ei sinilevissä, bakteereissa tai sienissä kromatoforit ja leukoplastit (kromoplastit) (kloroplastit, feoplastit, rodoplastit) (amylopl., proteinopl., elaiopl.) fotosynt. inakt. fotosynt.akt. Sisältävät DNA:ta, proteiineja ja lipidejä
58 SOLUORGANELLIT Mitokondrio paljon siellä missä solujen toimita vilkasta ATP:n tuotto sisältävät RNA:ta ja DNA:ta tärkeä rooli solun kemiallisen energian siirrossa Golgin laite(diktyosomi) polysakkaridien synteesi, soluseinän muodostuminen ER (endoplastinen retikulumi) Vakuolit varastoivat esim. sekundaarimetaboliitteja Plasmodesmit solujenvälinen kommunikointi
Miten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotMiten kasvit saavat vetensä?
Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotLuonnon monimuotoisuuden merkitys uusien lääkeaineiden löytämisessä kasveista saatavat lääkeaineet 4.2.2014 Kirsi-Marja Oksman-Caldentey
Luonnon monimuotoisuuden merkitys uusien lääkeaineiden löytämisessä kasveista saatavat lääkeaineet 4.2.2014 Kirsi-Marja ksman-caldentey Photo Jouko Lehmuskallio Photo Jouko Lehmuskallio Photo Jouko Lehmuskallio
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
Lisätiedot2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit
2.1 Solun rakenne - Lisämateriaalit Tiivistelmä Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä (n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim. arkeonit, bakteerit) Tumalliset eli aitotumalliset
LisätiedotEsim. ihminen koostuu 3,72 x solusta
Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita
LisätiedotErilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja
Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi
LisätiedotBiotekniikka elintarviketeollisuudessa. Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka
Biotekniikka elintarviketeollisuudessa Matti Leisola TKK/Bioprosessitekniikka Merkittävä teollisuudenala on neljänneksi suurin teollisuudenala työllistää 37 800 henkeä, teollisuudenaloista kolmanneksi
LisätiedotVähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342
1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab
LisätiedotEntsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä
Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotMitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous
Solun toiminta II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous 1. Avainsanat 2. Vesi nousee kasveihin lähes ilman energian kulutusta 3. Putkilokasvin rakenne ja toiminta 4. Ilmarakojen toiminta ja
LisätiedotGEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA
GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotMikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät
Mikrobit Kuuluvat moneen eri eliökunnan ryhmään (bakteereihin, arkkeihin, alkueliöihin ja sieniin lisäksi virukset) Hajottajia (lahottajat ja mädättäjät), patogeeneja (taudinaiheuttajia), tuottajia (yhteyttävät),
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotAmylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen
Amylaasi ja tärkkelyksen hydrolyysi Pauliina Lankinen, Antti Savin ja Sari Timonen Mikrobiologian ja biotekniikan osasto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Työn tavoite Työssä on tarkoitus osoittaa
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa
Solun toiminta II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa 1. Avainsanat 2. Solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa 3. Soluhengitys 4. Käymisreaktiot 5. Auringosta ATP:ksi 6. Tehtävät 7. Kuvat Avainsanat:
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotPvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES
1 Novalab Oy, Kemian ja mikrobiologian osastot Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. 09 2252860 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833-1:2013 Myös rohdosvalmisteet
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotPötsin hyvinvointiin. Version 1
Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:
LisätiedotUusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT
Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta
LisätiedotLuonnonkasveista biotalouden innovaatioita ajankohtaista rohdostutkimuksessa
Luonnonkasveista biotalouden innovaatioita ajankohtaista rohdostutkimuksessa Yvonne Holm Professori, dosentti 3.11.2017 1 Biotalous Uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen ravinnon, energian, tuotteiden
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotBiopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.
Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotPvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, ICP- OES
1 SYNLAB Analytics & Services Finland Oy Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. 09 2252860 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833-1:2013 Myös rohdosvalmisteet
LisätiedotE Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä
E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena
Lisätiedot30 RYHMÄ FARMASEUTTISET TUOTTEET
30 RYHMÄ FARMASEUTTISET TUOTTEET Huomautuksia 1. Tähän ryhmään eivät kuulu: a) ravintovalmisteet ja juomat (kuten dieettiset, diabeettiset tai "vahvistetut" ravintovalmisteet, lisäravinteet, vahvistavat
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen
LisätiedotRavinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana
Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana Mervi Seppänen Maataloustieteiden laitos, Helsingin yliopisto Terveys tulee maatilalta, ei apteekista Health comes from the farm, not from the pharmacy
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotBIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi
BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit
LisätiedotKASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET
LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotNatural Code Presentation 2011.01.07
LUMENE LUMENE Excellent Future -ihonhoitosarja Natural Code Presentation 2011.01.07 Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni, LUMENE OY Erikoistutkija Riitta Puupponen-Pimiä, VTT Huhtikuu 2012
LisätiedotKuoren rakenne ja kemia
Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus
LisätiedotMind Master. Matti Vire 11.5.2013
Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
1 SeiLab Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006
LisätiedotBiologiset lääkkeet ja biosimilaarit
Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit v1.2 Mitä biologiset lääkkeet ja biosimilaarit ovat? Tuotetaan elävissä soluissa useimmiten geenitekniikan avulla Suurempia ja rakenteeltaan huomattavasti monimutkaisempia
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty tai rekisteröity laboratorio. SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio. Vaasantie 1 C SEINÄJOKI Puh.
1 SeiLab Oy, Seinäjoen elintarvike- ja ympäristö Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2013 Ei maitotuotteet
LisätiedotFineli-tiedostojen sisältämät ravintotekijät
Fineli-tiedostojen sisältämät ravintotekijät Release 16 (9.12.2013) FINE68-tiedosto: ALC alkoholi G ASH tuhka (kivennäisaineet) G CAROTENS karotenoidit UG CARTB beetakaroteeni UG CHOCDF hiilihydraatti
LisätiedotREKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio
Jyväskylän ympäristölaboratorio Eeronkatu 10 40720 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 626650 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit) akkr
LisätiedotValitse luotettava valmistusja lisäainetoimittaja
Valmistus- ja lisäaine Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Allergeenit, kuten pähkinät, kananmunat, viljat Maitojauhe Kaakaojauhe Väriaineet Aromiaineet Allergeenien esiintyminen voi olla kohtalokasta
LisätiedotYksisoluproteiinit Missä mennään?
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Yksisoluproteiinit Missä mennään? Nutritech seminaari 7.10.2015 Anneli Ritala Miksi yksisoluproteiineja (Single cell proteins)? Vaihtoehtoisia proteiinilähteitä
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotEliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
LisätiedotPROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA
PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA MITÄ OVAT MIKRO-ORGANISMIT? Mikro-organismi tai mikrobi on organismi, joka on niin pieni, ettei sitä näe paljaalla silmällä. Vain siinä tapauksessa, kun niitä
LisätiedotEkosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)
Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy
LisätiedotEPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015
EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotUUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA
UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten
LisätiedotTekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko
Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotKE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi
KE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokemuksia kemiasta kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään
LisätiedotNäiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.
9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotProteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena
Proteiinia ja kuitua Muutakin kuin papupataa Palkokasvien käyttö elintarvikkeena 30.5.2018 Erikoistutkija Susanna Rokka Luonnonvarakeskus Suomalaiset ravitsemussuositukset Tutkimusten mukaan runsas kasvisten
LisätiedotBroilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola
Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille
LisätiedotTavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.
GEOMATERIALS Tavoite Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää geopolymeeritekniikkaan pohjautuvia uusia tuotteita ja luoda näin uusia korkean teknologian liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa tutkitaan
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LisätiedotMikrobiologia. Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin Suurin osa mikrobeista on haitattomia ja niitä hyödynnetään elintarviketeollisuudessa Mikrobiologia Haitalliset mikrobit pilaavat elintarvikkeita
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotHumusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat
LisätiedotPCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa
PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter
Lisätiedotsiirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen!
siirtyy uuteen bioteknologian aikakauteen! Bioteknologia tähtää luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Mikrobiologia Tutkii bakteerien, sienten, levien ja alkueläinten elintoimintoja ja hyödyntämistä.
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN
Hinnastoon on koottu laboratoriossa tehtävien määritysten ja muiden peluiden verottomat ja arvonlisäverolliset hinnat. Laboratoriomme on FINAS pelun akkreditoima testauslaboratorio T190. Akkreditoidut
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotOptiset vedenlaadun kenttämittaukset
Optiset vedenlaadun kenttämittaukset Toimivuus, ongelmat, edut Mittalaitelaboratorio Tutkimusalueet Mekaanisen puun mittaukset Sellun ja paperin mittaukset Fotoniikka Langaton instrumentointi Liikuntateknologian
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T042/A24/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, KVVY-PORILAB WATER PROTECTION ASSOCIATION
LisätiedotKasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi
Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta
LisätiedotTerra - täysin uusi sarja pieneläimille
Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset
LisätiedotMetallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla
Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Tiina Leiviskä Kemiallinen prosessitekniikka, Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen? Hyvin saatavilla, edullisia/ilmaisia, biomateriaalit
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI
T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
Lisätiedot* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.
Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480
LisätiedotMitä teollinen biotekniikka oikein on?
1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen
LisätiedotRavitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen
Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotPlasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)
Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) CHEM-A1310 Biotieteen perusteet Heli Viskari 2017 DNA-harjoitustöiden aikataulu, valitse yksi näistä
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotBioteknologia BI5. Mikrobit
Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.
Lisätiedot*2,3,4,5 *1,2,3,4,5. Helsingin yliopisto. hakukohde. Sukunimi. Tampereen yliopisto. Etunimet. Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30. Tehtävä 1.
Helsingin yliopisto Molekyylibiotieteiden hakukohde Tampereen yliopisto Bioteknologian hakukohde Henkilötunnus - Sukunimi (myös entinen) Etunimet Valintakoe 21.05.2012 Tehtävä 1 Pisteet / 30 Tehtävä 1.
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
LisätiedotKomposti ja komposti!
Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti
Lisätiedot