Luento 1 Torstai Suvi Häkkinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luento 1 Torstai 21.1.2010. Suvi Häkkinen"

Transkriptio

1 Luento 1 Torstai Suvi Häkkinen

2 Kasveista saatavat lääkeaineet

3 Bioteknologian aikajana 6000 EKR 4000 EKR 500 EKR 100 EKR oluthiiva Hiivaleipä, jugurtti, juusto, etikka, viini 1.antibiootti: homeinen soijapapumaito 1. hyönteismyrkky: krysanteemijauhe mikroskooppi solu 1. Bakteeri tunnistetaan isorokkorokote Proteiinit löydetään evoluutioteoria Ensimmäiset geenikartat Röntgensäteet ja mutaatiot penisilliini DNA sisältää geneettisen informaation DNAn rakenne Geneettinen koodi 1.DNAn sekvennointimenetelmä PCR 1.Bioteknisesti tuotettu rokote (B-hepatiitti) 1.Bakteerin perimä Hiivan perimä 1.Kloonattu eläin 1.Kasvin perimä 1.Versio ihmisen geenikartasta

4 Biotekniikka Biotekniikalla tarkoitetaan eliöiden elintoimintojen, elävien solujen tai niiden osien käyttämistä hyväksi tuotteiden valmistamisessa. Biotekniikka ei ole sama kuin geenitekniikka

5 Biotekninen tuotto Tuottoisännät Bakteerit (E. coli) Hiivat (Saccharomyces cerevisae) Homeet Eläinsolut / eläimet (CHO=Chinese Hamster Ovary, VERO = African Green Monkey Kidney) Kasvisolut / kasvit

6 Moderni biotekniikka Ensimmäiset biotekniikalla valmistetut lääkkeet olivat: rdna insuliini vuonna 1982 Kasvuhormoni EPO (erytropoietiini)

7 WHO:n arvion mukaan noin 80 % maailman väestöstä käyttää kasviperäisiä lääkkeitä ensisijaisena hoitona Suurin osa lääkekasveista ei ole viljeltyjä vaan kerätään luonnosta => uhka kasvilajien häviämiselle Arviolta kasvilajia käytössä lääketarkoituksiin, näistä 2/3 kasvaa luonnossa Euroopassa vain 10 % lääkekasveista viljeltyjä Tarvitaan vaihtoehtoisia ja ympäristöä säästäviä tuotantosysteemeitä!

8 Lääkekasveista numeroina Vuosina yhteensä 1184 uutta molekyyliä hyväksyttiin lääkkeiksi Näistä 52 % on luonnonaineperäisiä ja 30 % täysin synteettisiä Kaikista tähän mennessä myönnetyistä anti-inflammatorisista lääkkeistä 52 % ja antikarsinogeenisistä lääkeistä 51 % on suoraan tai epäsuorasti luonnosta peräisin Viimeisten 35 vuoden aikana markkinoille saatettiin yhteensä 24 täysin uutta luonnonainetta, joista 79 % on peräisin mikrobeista ja 21 % kasveista Kasviperäisten lääkeaineiden merkitys erityisen suuri taistelussa syöpää vastaan Camptothecin (Camptotheca acuminata)

9 Kasvien merkitys lääkeaineiden lähteinä 1. Suurin osa olemassaolevista lääkeaineluokista joko sisältävät luonnonaineen tai ovat luonnonaineista peräisin olevia johdoksia

10 Luonnonaineperäisiä lääkkeitä jotka ovat olleet markkinoilla ennen synteettistä lääkettä Tulp & Bohlin, 2002

11 Kasvien merkitys lääkeaineiden lähteinä 1. Suurin osa olemassaolevista lääkeaineluokista joko sisältävät luonnonaineen tai ovat luonnonaineista peräisin olevia johdoksia 2. Suurimmalle osalle alun perin synteettisistä lääkkeistä on myöhemmin löydetty samalla tavoin toimiva luonnonainevastine

12 Synteettisiä lääkkeitä, joille myöhemmin on löydetty toiminnaltaan vastaava luonnonainevastine Tulp & Bohlin, 2002

13 Kasvien merkitys lääkeaineiden lähteinä 1. Suurin osa olemassaolevista lääkeaineluokista joko sisältävät luonnonaineen tai ovat luonnonaineista peräisin olevia johdoksia 2. Suurimmalle osalle alun perin synteettisistä lääkkeistä on myöhemmin löydetty samalla tavoin toimiva luonnonainevastine 3. Tunnetaan useita kohteita, joille on olemassa luonnonainesubstraatti, mutta joille ei vielä ole olemassa lääkettä

14 Targetteja, joille on löydetty luonnonaine Tulp & Bohlin, 2002

15 Kasvien bioaktiiviset yhdisteet Primaarimetaboliitit Hiilihydraatit Proteiinit, entsyymit - bioaktiiviset proteiinit ja peptidit Rasvat Sekundaarimetaboliitit flavorit tuoksut värit pestisidit hienokemikaalit lääkeaineet Uudet tuotteet

16 Kasvien sisältämät yhdisteet Maailmassa arvioidaan olevan noin kasvilajia Kemiallisesti tutkittuja vain noin 10 % Kasvien syntetisoimia pienimolekyylisiä yhdisteitä tunnetaan yli Vuosikymmenien aikana löydetty paljon kallisarvoisia lääkeaineita, jotka ovat edelleen lääketeollisuuden käytössä Esimerkiksi: morfiini, kodeiini, atropiini, skopolamiini, paklitakseli

17 Kasvit ovat tärkeitä lääkeaineiden lähteitä Morphinan alkaloids Analgesic Sesquiterpene lactone Antimalarial Lignan Antineoplastic Quinoline alkaloid Antimalarial Diterpene Antineoplastic Steroidal glycoside Cardiovascular

18 Catharanthus roseus (punatalvio) N OH CH 3 N H CH 3 O O CH 3 O N H CH 3 Vinkristiini O N H H HO O O H OCH 3 O CH 3 Käyttö: Hodgkinin tauti, akuutti leukemia, rintasyöpä Pitoisuus kasvissa: Lehdissä n % (tarvitaan n. 500 kg kasvimateriaalia, jotta saadaan 1 g vinkristiiniä) Maailman markkinat vuodessa: ~ 1000 milj. dollaria Hinta: ~ /g

19 Podophyllum- ja Linum-lajit O H OH H O Podofyllotoksiini O H H O CH 3 O OCH 3 OCH 3 - podofyllotoksiinista valmistetaan puolisynteettisiä johdannaisia: Etoposidi, Etophos ja Teniposidi Käyttö: akuutti lymfaattinen leukemia, pienisoluinen keuhkosyöpä, kivessyöpä ja lasten aivokasvaimet Pitoisuus kasvissa: n % Maailman markkinat vuodessa: ~ 400 milj. dollaria Hinta: 1400 / g

20 Dioscorea-lajit (mm. jamssi) H CH 3 O H CH 3 CH 3 CH 3 H H H H O H HO H Diosgeniini Käyttö: hormonilääkkeiden valmistamiseen Tarve: ~ 2100 tonnia diosgeniinia vuodessa Pitoisuus kasvissa: 4 vuotta vanhan kasvin juuressa n. 5%

21 Kasvien tärkeys lääkemolekyylien tuottajina Noin neljännes kaikista länsimaissa olevista lääkkeistä sisältää yhden tai useamman vaikuttavan yhdisteen, joka on peräisin luonnosta Oikea kolmiulotteinen rakenne, hankala syntetisoida kemiallisesti Usein vaikea löytää hyvää synteettistä korvaavaa yhdistettä, jolla sama aktiivisuus, spesifisyys ja lääkkeellinen vaikutus Kasveista mahdollista löytää uusia lääkemolekyylejä

22 Taxus brevifolia Marjakuusi Paklitakseli Syöpälääke 2.5 kg:n paklitakselisaanto vaatisi tonnia Taxus brevifolian kuorta ja yhteensä puun kaatamista nykyään paklitakseli tuotetaan kasvisoluviljelmien avulla

23 Kasvien merkitys uusien lääkemolekyylien lähteenä tänään Jo markkinoilla olevien lääkkeiden, jotka sisältävät kasveista peräisin olevia yhdisteitä, arvo on suuri Esimerkiksi yksinomaan USA:ssa se on yli 30 miljardia dollaria Uusia lääkemolekyylejä keksittiin vuosina runsas tuhat Näistä neljään merkittävimpään terapiaryhmään kuului lähes kolmannes, joista noin puolet oli saatu luonnosta Kasvien osuus uusien molekyylien lähteenä on siis edelleen erittäin merkittävä $ $

24 Kasvien merkitys uusien lääkemolekyylien lähteenä N ND NS B S Yhteensä N+ND+NS (%) Mikrobilääkkeet Bakteerilääkkeet Sienilääkkeet Viruslääkkeet Syöpälääkkeet Verenpainelääkkeet Tulehduslääkkeet Yhteensä N = luonnosta peräisin, ND = alkuperäinen molekyyli luonnosta, josta tehty puolisynteettinen johdos, NS = perusranka luonnosta, B = luonnosta peräisin, usein suuri proteiini, S = synteettinen yhdiste

25 Viimeisimmät uudet lääkeaineet Vuosina , 23 uutta lääkettä lanseerattiin markkinoille Uusien lääkeaineiden lkm ( ) maanpäälliset kasvit maaperän mikroorganismit merenelävät selkärankaiset ja selkärangattomat

26 Viimeisimmät kasviperäiset uudet lääkeaineet Vuosina , 23 uutta lääkettä lanseerattiin markkinoille Näistä 5 oli kasviperäistä: (1) Morfiiniderivaatta (Parkinsonin tauti) (2) Atropiiniderivaatta (keuhkoahtaudet) (3) Leptospermoniderivaatta (perinnöllinen tyrosinemia) (4) Selektiivinen asetyylikoliiniesteraasiinhibiittori (Alzheimerin tauti) (5) Artemisiniiniderivaatta (malaria)

27 Sekundäärimetabolia Kasvit syntetisoivat sekundäärimetaboliitteja tyypillisesti mm. puolustautuessaan (esim. patogeenit, kasvituholaiset, uv-säteily), pölyttäjien houkuttelu Usein suku- tai lajikohtaisia yhdisteitä Sekundäärimetaboliitit säilötään tyypillisesti solun sisälle, vakuoliin Tuotetaan hyvin pieniä määriä ja usein erityisissä solun- tai kasvinosissa ja tietyssä kehitysvaiheessa

28 Sekundaarimetaboliitit Alkaloidit indoli-, tropaani-, isokinoliinialkaloidit jne. Fenoliset yhdisteet fenyylipropanoidit, antosyaanit, kumariinit, flavonoidit, lignaanit, fenolihapot jne. Terpenoidit fytosterolit, karotenoidit, kardenolidit jne.

29 Sekundaarimetaboliitteja saadaan Luonnovaraiset tai viljellyt kasvit Kemiallinen synteesi Biotekninen tuotto (kasvisolut)

30 Kemiallinen synteesi Kasviperäisiä yhdisteitä voidaan syntetisoida kemiallisesti, jos niiden kiraalisuus tai sterokemia ei aseta ongelmia Kuitenkin kasvien sekundäärimetaboliitit ovat rakenteeltaan usein niin kompleksisia, että kemiallinen synteesi ei ole taloudellisesti kannattavaa Usein synteettisillä yhdisteillä ei ole samaa tehoa tai spesifisyyttä kuin luonnosta eristetyillä Useat luonnonaineet toimivat perusrunkoina synteettisille derivaatoille Esim. irinotekaani (syöpälääke), galantamiini (Alzheimerin tauti, alun perin eristetty lumikellosta, ei riittävästi kasvimateriaalia) Galanthamine

31 Production of medicinal compounds by plant cell cultures and whole plants (Häkkinen & Ritala, submitted).

32 Kasvisoluviljelmät vs kokonaiset kasvit Soluviljelmät: + Kontrolloidut & suljetut olosuhteet + Tuoton optimointi + Kasviuutteilla usein iso variaatio yhdisteiden määrissä ja spektrissä (mm. kasvupaikka/kasvuvaihe vaikuttaa) + Monet arvokkaat yhdisteet akkumuloituvat maanpäällisiin osiin, joissa myös paljon analytiikkaa häiritseviä/vaikeuttavia komponentteja (esim. polyfenolit, pigmentit) Erilaistumattomissa viljelmissä saannot usein pieniä (sekundäärimetabolian ja erilaistumisen korrelaatio) (esim. vinkristiini/vinblastiini ei tuoteta soluviljelmissä) Tuotto epästabiilia + Karvajuuriviljelmät (kts. myöh. hyvä tuotto, stabiilimpia kuin solususpensiot)

33 Kasvibiotekninen tuotanto Lähtökasvi Soluviljelmien aloitus Sopivien solulinjojen valinta Sekundaarimetaboliittituotannon käynnistäminen Tuoton optimointi Tuottomittakaavan nosto Yhdisteen eristäminen ja puhdistus Geenimuokkaus

34 Kasvibiotekniikan käyttösovellukset 1. Perustutkimus Solubiologia Kasvifysiologia ja biokemia Genetiikka Biosynteesireitit Entsyymien toiminta Fysiikka Mikrobiologia Soluviljelmät Biologia Biokemia Molekyylibiologia Genetiikka Kemia Luonnonainekemia Fysikaalinen kemia Entsyymitekniikka 2. Soveltava tutkimus Maatalous Elintarviketeollisuus Lääke- ja kemianteollisuus Biotekniikka Scale-up Tekniikka Jälkikäsittely Fermentoritekniikka Säätötekniikka

35 Perinteinen käyttö SIEMENET KEMIKAALIT, ENTSYYMIT KASVI MIKROLISÄYS KASVIBIOTEKNIIKKA KASVIEN MONISTAMINEN KALLUS BIOTEKNINEN KASVINJALOSTUS SUSPENSIO PROTOPLASTIT GEENINSIIRTO- TEKNIIKAT KEINOTEKOISTEN SIEMENTEN TUOTTO FERMENTORI KEMIKAALIEN JA ENTSYYMIEN TUOTTO

36 KASVIBIOTEKNIIKAN MÄÄRITELMIÄ Menetelmiä, joilla biologisia prosesseja voidaan kontrolloida Tuottonopeudet mahdollistavat taloudellisen tuoton Tekniikat, joilla viljellään in vitro kudosta, soluaggregaatteja ja yksittäisiä soluja synteettisellä alustalla kontrolloiduissa, steriileissä olosuhteissa

37 KASVISOLUN TOTIPOTENSSI Pintasteriloitu kasvin osa Kalluksen tuotto Kallusviljelmä kiinteällä alustalla suspensioviljelmä Entsyymikäsittely kasvi kallusklooni Kasvin regenerointi Soluseinän regenerointi Protoplasti

38 ETUJA 1. Aika 2. Muuttujien optimointi 3. Maantieteelliset edut 4. Vuodenaikojen vaihtelu 5. Kloonaustekniikat 6. Taloudellisuus 7. Mahdollisuus tuottaa uusia yhdisteitä

39 VAATIMUKSIA 1. SteriiIiys - tarvikkeet, alusta, työntekijät 2. Fysikaaliset olosuhteet - valo, lämpötila, ph, O 2, CO 2, kosteus 3. Alustan koostumus

40 STERIILIYS kasvisolut kasvavat hitaasti, alustan ravinnekomponentit usein optimaalisia myös mikrobeille infektioriski (bakteerit, sienet) alustan valmistus: varastoliuokset sokerin lisäys erikseen ph -säätö agarin lisäys sterilisointi autoklaavi 121 C (1 bar), min (ph muuttuu yks.) steriilisuodatus 0.2 m pullojen sulkeminen (folio) lasitavaran sterilointi (autoklaavi, lämpösterilointi 2-3h 160 C)

41 AUTOKLAVOINTI, haittoja 1. Vaikutus sokereihin 2. Vaikutukset kasvunsäätelijöihin 3. Vaikutus ph:een 4. Kemialliset reaktiot 5. Vaikutukset lämpöherkkiin komponentteihin STERIILISUODATUS, haittoja 1. Adsorptio suodattimeen 2. Monimutkaisempaa kuin autoklavointi 3. Viruspartikkelit pääsevät läpi 4. Vesiagar valmistettava erikseen 5. Kallis

42 ASEPTIIKKA Alkoholisterilointi (70 % etanoli) Laminaarivirtauskaappi Liekitys Kasvimateriaalin sterilointi sodium hypochlorite % calcium hypochlorite 9-10 % bromine water 1 % mercuric chloride % ethanol 70 % (ei riittävä sellaisenaan) silver nitrate 1% detergentin lisäys (e.g. Tween 20) käsittelyn jälkeen huolellinen pesu vedellä! 5-30 min 5-30 min 2-10 min 2-10 min min 5-30 min

43 Valo ikä, rytmi, intensiteetti FYSIKAALISET TEKIJÄT päiväpituus 16 h valo/8 h pimeä tai jatkuva valaistus tai jatkuva pimeä näkyvä valo nm valaistus mw cm -2, liian korkea teho vahingoittaa in vitro viljelmiä fluoresentti valo (cool white light) aallonpituus vaikuttaa organogeneesiin, hormoneihin (IAA) valo stimuloi esim. karotenoidien, flavonoidien ja polyfenolien biosynteesiä, mutta inhiboi esim. alkaloidituottoa tupakan soluviljelmissä ja shikoniinin tuottoa inaktivoimalla koentsyymiä, joka osallistuu hapetus-pelkistyssysteemiin biosynteesissä

44 FYSIKAALISET TEKIJÄT O 2 ilmastus tärkeää kasvisoluille, ovat aerobisia 6,8 l O 2 /g FW/ min ravistelu: rpm kasvisoluilla alhaisempi metabolinen aktiivisuus kuin mikrobeilla alhaisempi hapen tarve pullojen sulkeminen (esim. folio) ja petrimaljat (parafilm, huokoinen teippi) ilmastus ja ravistelu: vaikutukset etyleeniin, hiilidioksidiin & muihin haihtuviin yhdisteisiin CO 2 suljetuissa pulloissa konsentraatio suhteellisen korkea Kosteus korkea kosteus infektioriski

45 Lämpötila FYSIKAALISET TEKIJÄT yleensä vakio C, optimi C tai C (Rosa sp.) yleensä ei yli 32 C sokerien ja typen metabolia kiihtyy C alhaisempi lämpötila: kukkien silmujen muodostuminen, dormanssin rikkominen, siementen itäminen jne. joskus käytetään vaihtelevaa lämpötilaa (päivä yö) ph kasvulle sopiva alussa vaikuttamatta lopulliseen kasvuun liian alhainen ph IAA & gibberelliinihappo stabiilius heikkenee, agar veltostuu, jotkut suolat sakkaavat, vitamiinien stabiilius heikkenee, ammoniumin sisäänotto hidastuu autoklavoinnin vaikutus, alentaa yks. puskurointi puskuriliuosten avulla (MES, TRIS) ja itse solut puskuroivat! puskurikapasiteetti: kasvun aikana ph laskee (e.g )

46 ALUSTAN KOOSTUMUS (I) Epäorgaaniset suolat - makroelementit (e.g. Fe, K, N, Ca, Mg) - mikroelementit (e.g. Co, Cu, B, Mn, Zn, I, Mo) Hiilen lähde - yleensä sakkaroosi - muita: glukoosi, maltoosi jne. Kasvun säätelijät - auksiinit, sytokiniinit, gibberelliinit

47 ALUSTAN KOOSTUMUS (II) Vitamiinit Lisäaineet -aminohapot - sokerialkoholit - kookosvesi, hiivauute - prekursorit (Agar tai agaroosi)

48 ALUSTAN KOOSTUMUS (III) Veden lisäksi alustassa on hiilen ja typen lähteet, epäorgaanisia suoloja, vitamiineja ja kasvunsäätelijöitä Hiilihydraattien suhteen useimmat soluviljelmät ovat heterotrofisia myös valossa (l. tarvitsevat myös orgaanista hiiltä) Sakkaroosi ja glukoosi g/l vaikutukset etenkin primäärimetaboliaan Epäorgaaniset suolat makroelementit (e.g. Fe, K, N, Ca, Mg) mikroelementit (e.g. Co, Cu, B, Mn, Zn, I, Mo) tärkeää, että lisätään oikeissa suhteissa ja oikeassa muodossa nitraatit, sulfaatit, fosfaatit ja kloridit rauta kompleksina Mo, Co, Cu toksisia suurissa konsentraatioissa ionien molaariset suhteet tärkeitä typpi NO 3 /NH 4

49 ALUSTAN KOOSTUMUS (IV) Mikroelementit usein vaikea kontrolloida agar voi toimia mikroravinteiden lähteenä Vitamiinit toimivat katalyytteinä entsyymisysteemeissä B 1 välttämätön (tarvitaan etenkin kun vähän sytokiniineitä) nikotiinihappo, pyridoksiini foolihappo, riboflaviini, p-aminobentsoehappo (kun solutiheys pieni) vaikutus aggregaattien muodostumiseen myo-inositoli (alkoholi)

50 ALUSTAN KOOSTUMUS (V) Aminohapot orgaanisen hiilen lähde glysiini kaseiini hydrolysaatti (tarkkaa koostumusta ei tiedetä) l-glutamiini urea Vesi & Agar agar polysakkaridi absorboi vettä, alustan komponentteja korkea agar konsentraatio ravinnekomponenttien saanti heikkenee Difco Bacto agar % agaroosi puhdas, kallis ph:n vaikutus geeliytymiseen (alhainen ph geeliytyminen heikkenee) muita: biogel P 200, alginaatti, CCA, gelrite (gellangum), Cooke veden puhtaus: DW/Milli-Q

51 HORMONIVAATIMUKSET 1. Ei tarvita auksiinia eikä sytokiniiniä 2. Tarvitaan auksiinia 3. Tarvitaan sytokiniiniä 4. Tarvitaan sekä auksiinia että sytokiniiniä

52 KASVUNSÄÄTELIJÄT Auksiinit Sytokiniinit Gibberelliinit Etyleeni Abskisiinihappo

53 KASVUNSÄÄTELIJÄT Auksiinit IAA NAA 2,4-D Sytokiniinit Kinetin Zeatin Gibberelliinit GA 3 Etyleeni Abskisiinihappo ABA

54 HORMONIT Auksiinit 2,4-D (2,4-dichlorophenoxy acetic acid), NAA (naphthalene acetic acid), IBA (indole butyric acid), IAA (indole acetic acid), 2,4,5-T, CPA (pchlorophenoxy acetic acid) IAA luonnolinen auksiini, kasvisolut hajottavat entsymaattisesti, valoherkkä 2,4-D voi toimia sekä auksiinina että sytokiniinina, mutageenisiä ominaisuuksia, inhiboi fotosynteesiä indusoi solujakautumista indusoi kalluksen muodostumista (korkea auksiinipitoisuus) indusoi juuren muodostumista (alhainen auksiinipitoisuus)

55 Sytokiniinit HORMONIT kinetiini, zeatiini, BAP (6-bentsyyliaminopuriini, bentsyyliadeniini), 2-iP (isopentenyyliadeniini) zeatiini luonnollinen sytokiniini verson muodostuminen stimuloi kasvua ja erilaistumista edistää solujakautumista kun lisätään auksiinin kanssa Gibberelliinit GA 3 (gibberelliinihappo) indusoi varren pituuskasvua, meristeemien ja silmujen kasvua alkioiden ja siementen itäminen inhiboi organogeneesiä Abskisiinihappo Etyleeni embryogeneesin indusointi muodostuu kasvavissa soluissa, edistää vanhenemista

56 KASVISOLU n m uusia soluja muodostuu meristeemeissä muoto määräytyy solun toiminnan ja ympäristön mukaan soluorganellit (tuma, tumajyvänen, plastidit, mitokondrio) lisääntyvät jakaantumalla

57 SOLUORGANELLIT Tuma kaksikerroksisen membraanin ympäröimä (tumakotelo) tumalima kromosomit (DNA, proteiinit) tumajyvänen (RNA, proteiinit) Plastidit ei sinilevissä, bakteereissa tai sienissä kromatoforit ja leukoplastit (kromoplastit) (kloroplastit, feoplastit, rodoplastit) (amylopl., proteinopl., elaiopl.) fotosynt. inakt. fotosynt.akt. Sisältävät DNA:ta, proteiineja ja lipidejä

58 SOLUORGANELLIT Mitokondrio paljon siellä missä solujen toimita vilkasta ATP:n tuotto sisältävät RNA:ta ja DNA:ta tärkeä rooli solun kemiallisen energian siirrossa Golgin laite(diktyosomi) polysakkaridien synteesi, soluseinän muodostuminen ER (endoplastinen retikulumi) Vakuolit varastoivat esim. sekundaarimetaboliitteja Plasmodesmit solujenvälinen kommunikointi

Luonnon monimuotoisuuden merkitys uusien lääkeaineiden löytämisessä kasveista saatavat lääkeaineet 4.2.2014 Kirsi-Marja Oksman-Caldentey

Luonnon monimuotoisuuden merkitys uusien lääkeaineiden löytämisessä kasveista saatavat lääkeaineet 4.2.2014 Kirsi-Marja Oksman-Caldentey Luonnon monimuotoisuuden merkitys uusien lääkeaineiden löytämisessä kasveista saatavat lääkeaineet 4.2.2014 Kirsi-Marja ksman-caldentey Photo Jouko Lehmuskallio Photo Jouko Lehmuskallio Photo Jouko Lehmuskallio

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES

Pvm/Datum/Date Aerobiset mikro-organismit akkr ISO :2013 Myös rohdosvalmisteet ja ravintolisät. Sisäinen menetelmä, OES 1 Novalab Oy, Kemian ja mikrobiologian osastot Lepolantie 9 03600 KARKKILA Puh. 09 2252860 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO 4833-1:2013 Myös rohdosvalmisteet

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 SeiLab Seinäjoen elintarvike- ja ympäristölaboratorio Vaasantie 1 C 60100 SEINÄJOKI Puh. 06 425 5701 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr NMKL 86:2006

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Jyväskylän ympäristölaboratorio Eeronkatu 10 40720 JYVÄSKYLÄ Puh. 014 626650 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Mikrobit (homeet, hiivat, bakteerit ja aktinobakteerit) akkr

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.

Tavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita. GEOMATERIALS Tavoite Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää geopolymeeritekniikkaan pohjautuvia uusia tuotteita ja luoda näin uusia korkean teknologian liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa tutkitaan

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Humusvedet. Tummien vesien ekologiaa. Lauri Arvola. Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Humusvedet Tummien vesien ekologiaa Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Sisältö Mitä humus on? Humusaineiden mittaamisesta Humusaineiden hajoaminen Mistä vesistöjen humusaineet ovat

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille

Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra - täysin uusi sarja pieneläimille Terra sisältää parhaat luonnon raaka-aineet kunnioittaen eläimen luonnollisia syömistapoja. Terra täyttää eläimen ruokinnalliset tarpeet. KOOSTUMUS: Kasvisperäiset

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T042/A24/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, KVVY-PORILAB WATER PROTECTION ASSOCIATION

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa.

* FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Pvm: 16.9.2015 Projekti: 1510019970/1 Näytteenottopvm: 8.9.2015 Näytteenottopiste: Alvettula, kaivo Näyte saapui: 8.9.2015 Näytteenottaja: Antti Rehula Analysointi aloitettu: 8.9.2015 Määritys 15TP02480

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008

Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2008 Jyväskylän kaupunki, Ympäristötoimen laboratorio Eeronkatu 10 40720 Jyväskylä EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Keräinnäytteen tutkiminen arv STM:n Asumisterveysohje 2003 ja

Lisätiedot

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Bioteknologia BI5. Mikrobit Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa

Lisätiedot

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

PROSESSITEKNIIKAN PERUSTA 2011 Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. Biotekniikan määritelmä

PROSESSITEKNIIKAN PERUSTA 2011 Bioprosessitekniikan mahdollisuudet. Biotekniikan määritelmä Biotekniikan määritelmä Biotekniikka yhdistää luonnontieteitä ja insinööritieteitä tavalla, joka mahdollistaa elävien organismien, solujen ja niiden osien ja molekyylien sekä molekyylianalogien hyödyntämisen

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio 1 Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Formaldehydi akkr STM:n Asumisterveysohje (2003:1), Asumisterveysopas

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006).

Kuva 1. Korento lehdellä (Miettinen, A., 2006). Pigmentit yönteisten värien monimuotoisuus (ks. kuva 1) on aina kiehtonut luonnontieteilijöitä. Vasta 1900-luvun alussa alettiin ymmärtää pigmenttien kemiaa. Pigmentit esiintyvät luonnon materiaaleissa

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

- eliöistä peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos 1p - lista max 4p, á 0.5 p/kohta - kieli ja selkeys 1p

- eliöistä peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos 1p - lista max 4p, á 0.5 p/kohta - kieli ja selkeys 1p 1. Mistä maan orgaaninen aines koostuu? Maan orgaaninen aines on kasveista, eläimistä ja mikrobeista peräisin olevien, osittain hajonneiden hiilipitoisten aineiden seos, joka sisältää: 1. noin 58 % hiiltä

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa Satu Salo, VTT Expert Services Oy Marjaana Rättö, Irina Tsitko ja Hanna Miettinen, VTT 2 Viruskontaminaation riskinhallintakeinojen kehittäminen ja arvioiminen

Lisätiedot

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus Vaihtoehtoja lannoitukseen kierrätysravinnepäivä Hämeenlinna 9.12.2016 Manna Kaartinen Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy

o Perusasioita o SARA:n määritelmä o SARA:n vaikutukset eläimeen o SARA:n oireet, diagnoosi o SARA:lle altistavat tekijät o SARA:n ennaltaehkäisy SARA SUBAKUUTTI HAPAN PÖTSI (SubAcute Ruminal Acidosis) Timo Soveri Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Lypsykarjan nykyaikainen ruokinta (II osa) Kuopio 19.11.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ

Lisätiedot

Hiilen ja vedyn reaktioita (1)

Hiilen ja vedyn reaktioita (1) Hiilen ja vedyn reaktioita (1) Hiilivetyjen tuotanto alkaa joko säteilevällä yhdistymisellä tai protoninvaihtoreaktiolla C + + H 2 CH + 2 + hν C + H + 3 CH+ + H 2 Huom. Reaktio C + + H 2 CH + + H on endoterminen,

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa. Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön 4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön Sisällys 1. Avainsanat 2. Sopeutuminen 3. Ympäristön resurssit 4. Abioottiset tekijät 1/2 5. Abioottiset tekijät 2/2 6. Optimi- ja sietoalue 7. Yhteyttäminen 8. Kasvien

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Biologia ylioppilaskoe

Biologia ylioppilaskoe Biologia ylioppilaskoe 12 tehtävää, joista kahdeksaan (8) vastataan Tehtävät vaikeutuvat loppua kohden, jokeritehtävät merkitty +:lla Molempiin jokereihin saa vastata ja ne lasketaan mukaan kahdeksaan

Lisätiedot

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003

LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2003, OPETUSHALLITUKSEN MÄÄRÄYS 33/011/2003 -BIOLOGIA (s. 1-5) -KEMIA (s. 6-7) BIOLOGIA Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi) CHEM-A1310 Biotieteen perusteet Heli Viskari 2017 DNA-harjoitustöiden aikataulu, valitse yksi näistä

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla. Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli

Lisätiedot

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy

Liuottimien analytiikka. MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy Liuottimien analytiikka MUTKU-päivät 2016, 16.3.2016 Jarno Kalpala, ALS Finland Oy RIG H T S O L U T I O N S R IGH T PA RT N ER Sisältö Terminologia Näytteenoton ja analysoinnin suurimmat riskit ja niiden

Lisätiedot

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA 1(6) Ville Kivisalmi Typen kiertoon maa- ja vesiekosysteemeissä osallistuvat bakteerit ovat pääasiassa autotrofeja kemolitotrofeja, jotka saavat energiansa epäorgaanisten

Lisätiedot

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content

Kuiva-aine/kosteus Dry matter/moisture Tuhka Ash Hiilihydraatit ja energiasisältö Carbohydrate and energy content T042/M18/2012 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PORILAB T042 (EN ISO/IEC 17025) Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Rauman kaupunki, Ympäristölaboratorio PL 238 26101 Rauma EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveys Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Sieni-itiöt, pintanäytteet

Lisätiedot

LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä

LIGNIINI yleisesti käytettyjä termejä Luennon 9 oppimistavoitteet Ligniinin biosynteesi, rakenne ja ominaisuudet Puu-19210 Puun rakenne ja kemia Ymmärrät, että ligniini on amorfinen makromolekyyli, joka muodostuu monomeeriyksiköistä Tiedät

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

BIOprosessitekniikka - Johdanto

BIOprosessitekniikka - Johdanto Bioprosessitekniikka BIOprosessitekniikka - Johdanto Tero Eerikäinen 1979 TKK Kemia 1980-1981 Laivasto 1986 DI 1989 TkL 1993 TkT 1991-1992 Detmold Saksa; tutkija 1989-1998 TKK laboratorioinsinööri 1998-2003

Lisätiedot

Korvakäytävä on puhdistettava ja kuivattava huolellisesti ennen hoitoa.

Korvakäytävä on puhdistettava ja kuivattava huolellisesti ennen hoitoa. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Norotic vet korvatipat, suspensio koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Marbofloksasiini 3,0 mg Klotrimatsoli 10,0 mg Deksametasoni 0,9 mg (vastaten

Lisätiedot

Mallivastaus: Selkeys ja johdonmukaisuus. Yhteensä 21

Mallivastaus: Selkeys ja johdonmukaisuus. Yhteensä 21 Joensuun yliopisto/metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe 009/MALLIVATAUKET BIOLOGIA. ellunkeiton aikana puusta vapautuviin kuituihin jää noin 0 % jäännösligniiniä, joka aiheuttaa sellulle sen ominaisen

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Täydellisen parenteraalisen ravitsemuksen täydennyksenä vesiliukoisten vitamiinien päivittäisen tarpeen tyydyttämiseksi.

VALMISTEYHTEENVETO. Täydellisen parenteraalisen ravitsemuksen täydennyksenä vesiliukoisten vitamiinien päivittäisen tarpeen tyydyttämiseksi. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Soluvit infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi Soluvit-injektiopullo sisältää: Yksi pullo sisältää vaikuttavia aineita:

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus

Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan

Lisätiedot

2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi

2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi 2.2. vähemmän sokeria Juomat ruokavaliossa *** Runebergin tortut s. Kahvi, tee tai vesi Suomalaiset saavat edelleen liikaa suolaa -kotitehtävät 1. Mieti keinoja (vähintään 3) suolan vähentämiseksi? Korvaamalla

Lisätiedot

2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu

2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu 2.2. Fotosynteesipotentiaalin vaihtelu 2.2.. Hiilensidontastrategiat 2.2.2. Fotosynteesipotentiaali 2.2.3. Hiilen isotooppien diskriminaatio Kasveilla useampia tapoja sitoa hiilidioksidia Eri kasvityyppien

Lisätiedot

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin

*Tarkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin *arkoituksena on tuoda esille, että kemia on osa arkipäiväämme siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin Joka päivä markkinoille tulee uusia, usein olet kuulut, että tuotteita

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ

BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ BIOMUOVIA TÄRKKELYKSESTÄ KOHDERYHMÄ: Soveltuu peruskoulun 9.luokan kemian osioon Orgaaninen kemia. KESTO: 45 60 min. Kemian opetuksen keskus MOTIVAATIO: Muovituotteet kerääntyvät helposti luontoon ja saastuttavat

Lisätiedot

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento

CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento CHEM-C2300 Solu- ja molekyylibiologia Luento1 0 Heli Viskari Tervetuloa kurssille! 1 Kurssin sisältö (Oodista) Mikrobi-, kasvi- ja eläinsolujen solutason rakenteiden ja toiminnan vuorovaikutus Luokittelun

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

Luonnontieteilijät työnhakijoina

Luonnontieteilijät työnhakijoina Luonnontieteilijät työnhakijoina TEM-info 25.11.2015 Suvi Liikkanen Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL ry. Webinaarin sisältö Taustaa luonnontieteilijöistä ja Luonnontieteiden Akateemisten Liiton

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Metropolian OPO-info 2.11.2012

Metropolian OPO-info 2.11.2012 BIO- ja ELINTARVIKE- TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Metropolian OPO-info 2.11.2012 Carola Fortelius koulutusvastaava 1 Biotekniikka on maailman vanhimpia tekniikan aloja. Ihminen on tiedostamattaan käyttänyt

Lisätiedot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot MAITO-INNO Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot Raija Tahvonen, professori, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Tuomo Tupasela, vanhempi tutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sirja Viitala,

Lisätiedot

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli

The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli The Plant Cell / ER, diktyosomi ja vakuoli RNAn synteesi ja prosessointi RNAn tehtävät: informaation siirto DNA:lta ribosomeille, ribosomien rakenneosana ja aminohappojen siirrossa sytoplasmasta ribosomeille.

Lisätiedot

NatWat-prosessi. Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto. Tekninen NatWat-esite.

NatWat-prosessi. Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto. Tekninen NatWat-esite. NatWat-prosessi Luonnollinen veden puhdistaminen: raudan, mangaanin ja hapankaasujen poisto Ferro Environment Tekninen NatWat-esite Ferroplan NW Natural water Pohjaveden puhdistusmoduulit Ferroplan Natural

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä FT, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola TEKNOLOGIAKESKUS KETEK OY Kokkolassa sijaitseva yritysten osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Käyttöturvallisuustiedote

Käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 KOHTA 1: Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 1.1 Tuotetunniste Abbreviation: Elektrolyt CDM 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt, joita

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen

Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla. Ilkka Miettinen Veden mikrobiologisen laadun hallinta vesilaitoksilla Ilkka Miettinen 1 Vesiturvallisuus Raakavesien saastumisen estäminen Raakavesien suojelu likaantumisen estäminen Veden riittävän tehokas käsittely

Lisätiedot

Selluloosan rakenne ja ominaisuudet

Selluloosan rakenne ja ominaisuudet TEHTÄVÄ 1 - Pohjatiedot Selluloosan rakenne ja ominaisuudet 1. Millainen on selluloosan rakenne? 2. Missä selluloosa esiintyy soluseinässä? 3. Mikä on selluloosan tehtävä soluseinässä? Puu-19.210 Puun

Lisätiedot

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta

Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta Kaivosvesien puhdistukseen ratkaisuja metsäteollisuudesta Yrjö Hiltunen Mikkelin ammattikorkeakoulu iformine-hanke Itä- ja Pohjois-Suomen temaattinen yhteistyö 2014-2020 -ohjelma (maakuntaliitot) Toteuttajat:

Lisätiedot