Vanhusten asemaa ei paranneta pelkillä suosituksilla, kehittämisjohtaja Jussi Salo, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhusten asemaa ei paranneta pelkillä suosituksilla, kehittämisjohtaja Jussi Salo, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 1 maaliskuu 2014 toukokuu 2014 FINLANDS PATIENTTIDNING 1/2014 Vanhusten asemaa ei paranneta pelkillä suosituksilla, kehittämisjohtaja Jussi Salo, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Etuuspäätökset perusteltava tarkemmin, STM Jono ei lyhene, puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 44 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 12 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) Fax. (09) Sähköposti: Kotisivut: Toimisto on avoinna: ma, ke klo ja ti, to, pe klo Pankkiyhteys: FI Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Matti Haimi, Arto Pyykkönen, Pentti Mäntynen, Esko Teliö, Jari Kervinen. Seuraavat numerot: 2/2014 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2014 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2014 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Jono ei lyhene Köerna blir inte kortare Vanhusten asemaa ei paranneta pelkillä suosituksilla Etuuspäätökset perusteltava tarkemmin Kun ei auta loitsu eikä rukous vanheneminen on venäläistä rulettia Lääkekaappi...9 Potilaan kokemus lääkehoitojen tasosta Suomessa...10 Vanhuuden suunnittelua kannattaa harrastaa Järjestösivut Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös henkilöjäseneksi, jäsenmaksu v on 13 e Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Julkaisija Suomen Potilasliitto ry ISSN , 36. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Paavo Koistinen, Lämpö sulattaa myös jään Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) , Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, GSM Toimitus: (09) Kotisivut: Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Jono ei lyhene Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ja niiden uudistamista aletaan jälleen kerran selvittää uudessa työryhmässä. Niinpä terveyskeskusten, työterveyshuollon ja muiden terveyspalveluiden asema tulee asiantuntijoiden ja poliitikkojen arvioitavaksi. Suomen terveydenhuollon epätasa-arvo on herättänyt kotimaassa suurta huolta, mutta huomiota on asialle saatu aina OECD:tä myöten. Siinäpä on sitä kansainvälistä Suomi-kuvaa ja brändiä, jota hallitus on koettanut jopa filosofeja käyttämällä meille luoda. Tosin kansainvälinen kuva ei ole toivomusten mukainen ja kotimaassakin negatiivisilta ajatuksilta on vaikea välttyä, kun todellisuus poikkeaa liikaa maalaillusta. Todellisuudessa kun on niin, että työttömiä, vähävaraisia ja eläkeläisiä hoitavat terveyskeskukset ovat monin paikoin aivan kestämättömästi ruuhkautuneet. Lääkärien vastaanottojen odotusajat venyvät jopa kuuteen viikkoon. Tämä on tätä päivää ja tämän päivän todellista Suomi-kuvaa. - Oikea brändi. Työssäkäyvät kansalaiset kyllä pääsevät työterveyslääkärille välittömästi, ja yleensä pahemmin jonottamatta. Työterveyshuolto vetää piiriinsä myös ison joukon lääkäreitä, koska siellä lääkärin työ on helpompaa. Perusterveydenhuollossa työ on vaativaa monimuotoisempaa ja raskaampaakin. Terveyskeskuksiin ja perusterveydenhoitoon kun päätyvät useista sairauksista samanaikaisesti kärsivät, työttömät, eläkeläiset ja erilaisista sosiaalisista ongelmista kärsivät ihmiset. Siinä, missä työterveyslääkäri tutkii työssä käyvän henkilön työkykyisyyttä, työssä jaksamista ja mahdollista sairasloman tarvetta, joutuu terveyskeskuslääkäri kohtaamaan vaivojaan valittelevia alkoholisteja, sekakäyttäjiä ja mielenterveysongelmiensa kanssa kamppailevia potilaita muiden potilaiden rinnalla. Tietenkin jokainen on hoitoon oikeutettu, mutta jos paremman palkan saa paremmissa työoloissa, niin ratkaisua ei tarvitse pitkään miettiä. Oma lukunsa on sitten jatkuva kiire, jota esiintyy yleensä nimenomaan perusterveydenhoidon piirissä. Eriarvoisuus ei pelkästään koske näitä edellä mainittuja ryhmiä. Hyvin eriarvoisessa asemassa ovat myös nuoret aikuiset. Korkeakouluopiskelijat käyttävät mm. Yliopiston terveydenhuoltosäätiön, YTHS:n terveyspalveluja, mutta opiskeluelämän ulkopuolella olevat saavat tyytyä terveyskeskuksiin. Tästä poikkeuksen muodostavat tietenkin ne onnekkaat nuoret, jotka sattuvat jo olemaan työterveyshuollon piirissä tai joilla on oman perheen rahallinen tuki apunaan siihen saakka, kunnes omat siivet alkavat kantaa. Suomen Potilasliiton - ja minun oma henkilökohtainen kantani, suorastaan vakaumukseni - on se, että kaikkien suomalaisten on päästävä hoitoon yhdenvertaisin ehdoin. Suuri kysymys onkin sitten se, miten tällainen asia käytännössä toteutuu. Muuan ehdotus tilanteen korjaamiseksi on ollut sairaanhoidon lopettaminen työterveydenhuollossa ja sen siirtäminen kaikkine resursseineen ja rahoituksineen terveyskeskusten piiriin. Yksityisille lääkäri- ja hoitopalveluille tämä olisi tietenkin suuri taloudellinen isku. Toisaalta yhteiskunnan rahaa ei tukemisen muodossa valuisi enää yksityiselle sektorille. Onko rahoitus siis pääasiallinen syy tähän suomalaisten eriarvoisuuteen? Terveydenhuoltoa rahoitetaan nykyisin esimerkiksi kuntien ja valtion rahoilla, julkisilla KELA-korvauksilla, asiakasmaksuilla sekä työntekijöiden ja työnantajien suorittamilla maksuilla. Palveluita järjestää ja myy monta eri tahoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, (THL) on arvioinut, että monikanavainen rahoitusjärjestelmä ylläpitää väestöryhmien ja alueiden eriarvoisuutta. Nykyjärjestelmä on kaiken lisäksi tehoton, koska eri toimijat voivat pallotella hoito- ja kustannusvastuita maksajalta toiselle. Ongelman olemassaolosta ja sen syistäkin aletaan olla jo tutkitustikin samaa mieltä. Ongelman ratkaisemisesta olemme sen sijaan hyvin kaukana. Monikanavaisen rahoituksen purkamisvaihtoehtoja aletaan nyt selvittää työryhmässä. Sen piirissä on nousemassa esille myös terveyskeskusten, työterveyshuollon ja yksityislääkäreiden rooli tässä kirjavassa, mutta suuria rahasummia käsittävässä järjestelmässä. Eduskuntapuolueiden lisäksi työryhmään tulee mukaan ainakin eri rahoittajatahojen ja järjestöjen edustajia. Työryhmällä on aikaa vuoden 2015 alkupuolelle. On kuitenkin ennustettu, että ratkaisu monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamiseksi on vielä sote-ratkaisujakin vaikeampi haaste. 3

4 Suomen lehti Muutoslinjauksia saamme kuitenkin odottaa vielä hyvin pitkään. Aikaisintaan niitä voidaan odottaa seuraavissa hallitusneuvotteluissa, jotka ajoittuvat vasta huhtikuun 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Senkin jälkeen menee oma aikansa ennen kuin alkaa syntyä jonkinlaisia päätöksiä siitä, miten ja millä aikajänteellä hallitusohjelmaan mahdollisesti tehtyjä linjauksia ryhdytään toteuttamaan. Olen itsekin monisairas potilas, mutta silti optimistinen eri asioiden suhteen. Optimismi on elämää ylläpitävä voima. Siitäkin huolimatta on minun valitettavasti todettava, että vähävaraiset, työttömät ja eläkeläiset sekä ylipäätänsä köyhät ihmiset joutuvat odottamaan terveyskeskuksessa lääkärille pääsyä edelleen useita viikkoja. Lähiaikoina parempaa ei todellakaan ole odotettavissa. Kovin moni joutuu tai pääsee lääkärille jonottaessaan kokonaan toisiin jonoihin. Niitä on kerrotun mukaan kaksi, eikä siellä enää aikaa mitata, koska sijoituspaikassakin ollaan ikuisesti. LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Köerna blir inte kortare En ny arbetsgrupp har tillsatts för att utreda och förnya finansieringen av social- och hälsovården. Hälsocentralernas, arbetshälsovårdens och de övriga hälsovårdstjänsternas ställning skall utvärderas av sakkunniga och politiker. Ojämnlikheten inom hälsovården i Finland har väckt stort bekymmer i hemlandet, men också OECD har fäst uppmärksamhet vid problematiken. Där har vi den internationella Finlands-bilden och bränden, som regeringen har försökt skapa genom att till och med använda sig av filosofer. Den internationella bilden är verkligen inte sådan man skulle ha önskat och också i hemlandet är det svårt att undvika negativa tankar när verkligheten avviker för mycket från det som har utmålats. I verkligheten är det så, att arbetslösa, mindre bemedlade och pensionärer som vårdas på hälsocentralerna är ohållbart överbelastade på många orter. Väntetiden till läkarmottagningen kan dröja upp till sex veckor. Detta är verklighet och den verkliga Finlands-bilden i dag. - Det verkliga brändet. De som är i förvärvslivet kommer omedelbart till företagshälsovårdsläkaren, i allmänhet utan att köa dessmera. Företagshälsovården drar till sig en stor del av läkarna därför att läkarens arbete är lättare där. Inom bashälsovården är arbetet mera krävande, mångfasetterande och också tyngre. På hälsovårdscentralerna och till bashälsovården hamnar ofta människor som lider av många sjukdomar samtidigt, arbetslösa, pensionärer och personer som har olika sociala problem. När företagsläkaren undersöker en persons arbetsförmåga, hur personen orkar i arbetet och eventuellt behov av sjukledighet, måste hälsovårdscentralläkaren möta alkoholister och blandmissbrukare som klagar över besvär, och patienter som kämpar med mentala problem jämsides med andra patienter. Naturligtvis har alla rätt att få vård, men om man får 4 bättre lön i bättre arbetsförhållanden, behöver man inte lång betänketid för att besluta sig. Ett annat kapitel är sedan den ständiga brådskan, som i allmänhet förekommer speciellt inom bashälsovården. Ojämnlikheten berör inte endast de ovan nämnda grupperna. Unga vuxna befinner sig också i en mycket ojämnlik situation. Högskolestuderande använder sig av Universitets hälsovårds-stiftelse, YTHS: hälsovårdstjänster, men de som är utanför studielivet får nöja sig med hälsovårdscentralerna. Undantag från den här gruppen utgör de lyckliga unga som redan råkar höra till företagshälsovården eller som har ekonomiskt stöd av sin familj tills de egna vingarna börjar bära. Finlands Patientförbunds- och min egen personliga åsikt, ja rent av övertygelse är, att alla finländare bör få vård på lika villkor. En stor fråga är sedan, hur detta skall förverkligas i praktiken. Ett förslag till att rätta till situationen har varit att upphöra med sjukvården inom företagshälsovården och att flytta den med alla resurser och finansiering till hälsovårdscentralerna. Detta skulle förstås innebära ett stort ekonomiskt slag mot privata läkar- och vårdproducenter. Å andra sidan skulle inte samhällets pengar mera föras över som stöd till den privata sektorn. Är finansieringen sålunda den huvudsakliga orsaken till ojämnlikheten bland finländarna? Hälsovården finansieras numera till exempel med kommunernas och statens pengar, offentliga FPA-ersättningar, kundavgifter samt arbetstagarens och arbetsgivarens socialavgifter. Servicen ordnas och säljs av många olika producenter. Institutet för Hälsa och Välfärd (THL) har uppskattat att finansierings som sker genom många olika kanaler upprätthåller ojämnlikheten mellan

5 befolkningsgrupper och olika regioner. Det rådande systemet är dessutom ineffektivt, för att de olika aktörerna kan bolla vård- och finansieringsansvaret från den ena betalaren till den andra. Man börjar bli eniga om de existerande problemen och orsakerna till dem genom forskningsmaterial som finns att tillgå. Vi är däremot mycket långt från en lösning av problemen. En arbetsgrupp har nu börjat undersöka alternativa möjligheter att upplösa systemet med finansiering från många olika kanaler. I arbetsgruppen börjar man också fästa uppmärksamhet hälsovårdscentralernas, företagshälsovådens och privatläkarnas roll i detta brokiga systemet, som omfattar stora summor pengar. Förutom riksdagsledamöter från de olika partierna består arbetsgruppen åtminstone av representanter för olika finansiärer och organisationer. Arbetsgruppen har tid till början av Det har förutspåtts att beslutet att ändra systemet med finansiering från många olika kanaler är en ännu svårare utmaning än sote- beslutet. Vi får ännu länge vänta på förändringslinjedragningar. Tidigast kan de förväntas under följande regeringsförhandlingar, som infaller först i april 2015 efter riksdagsvalet. Även efter det tar det en tid innan det börjar fattas något slags beslut om med vilken tidtabell de linjedragningar som eventuellt tas in i regeringsprogrammet börjar förvekligas. Jag är själv en patient med många sjukdomar, men är ändå optimist i många frågor. Optimism är en kraft som upprätthåller livet. Trots det måste jag tyvärr konstatera, att mindre bemedlade, arbetslösa, pensionärer och överhuvudtaget fattiga människor fortfarande måste vänta i många veckor på att få komma till läkare.. Inom den närmaste framtid är verkligen ingen förbättring att vänta. Många som köar hamnar eller kommer - när de köar till läkare i helt andra köer. De är enligt vad som berättas två, där räknas inte mera tiden, därför på den placeringsorten är man för evigt. Kuva: Jukka Järvelä Jussi Salo Kehittämisjohtaja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Vanhusten asemaa ei paranneta pelkillä suosituksilla Vanhustenhuollon heikko tila on maassamme ollut tiedossa jo kauan. Eduskunnan välikysymyskeskustelussa vuonna 2009 annetussa Sosiaali- ja terveysministeriön vastauksessa todettiin seuraavaa: Vanhuspalvelujen laadukas toteuttaminen ei onnistu pelkillä laatusuosituksilla, vaan tarvitaan laki vanhuspalveluista. Vanhuspalvelulaista laadittiin esitys jo edellisen hallituksen aikana, mutta se ei edennyt päätöksentekovaiheeseen. Uusi laki ja lakia tukevat laatusuositukset lopulta saatiin runsaasti mediahuo- miota herättäneen prosessin jälkeen viime kesänä. Lailla ja laatusuosituksilla piti saada parannusta vanhuspalveluihin. Eniten keskustelua syntyi henkilöstömitoituksista eli siitä, kuinka monta hoitajaa pitää olla hoitolaitoksissa tai muissa vanhustenhuollon tehtävissä hoidettavaa vanhusta kohden. Lakiin mitoitusvaatimuksia ei kirjattu, mutta laatusuosituksissa mitoituksen minimiksi määriteltiin 0,50. Eli se tarkoittaa sitä että 24-paikkaisessa ympärivuorokautista hoivaa antavassa hoitolaitoksessa on oltava vähintään 12 hoitajaa. Se on melko vähän kun tämä hoitajamäärä jaetaan kolmeen työvuoroon ja heistä osa on myös vapaapäivilläkin. Laatusuosituksessa säädetään myös se, että tätä henkilöstömitoitusta on nostettava korkeammaksi mikäli hoidettavien ikäihmisten terveydentila ja hoidon tarve sitä edellyttävät. Suosituksia ei noudateta Suositukset ovat periaatteessa kyllä hyviä, mutta ongelmana on se, että näitä 5

6 Suomen lehti asiansa käsittelyssä. Potilaiden kokemusten perusteella on selvää, että nimenomaan osallisuutta on vahvistettava. Yksi keino on työryhmän suosittelema suullisten käsittelyjen lisääminen muutoksenhakuelimissä, sanoo työryhmän puheenjohtajana toiminut sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Ministeriöön tulevan palautteen perusteella erityisesti potilasta hoitavan lääkärin ja vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin erilaiset tehtävät hämmentävät potilaita. Hoitavan lääkärin tehtävä on hoitaa potilasta parhaalla mahdollisella tavalla. Vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkäri taas arvioi potilaan työkykyä suhteuttamalla potilaan terveysongelman esimerkiksi tämän ikään, koulutukseen, ammattiin ja vaihtoehtoisiin töihin. Sosiaali- ja terveysministeriössä on jo käynsuosituksia noudatetaan hyvin vaihtelevasti. Maassamme on paikkakuntia ja toimijoita, joissa vanhusten palvelut toteutetaan hyvin ja laadukkaasti, mutta aivan liian paljon on myös esimerkkejä siitä, että vanhusten ja muiden palveluja tarvitsevien ihmisten palvelutarpeet eivät täyty. Räikeimmissä tapauksissa voidaan puhua jo vanhusten jättämisestä heitteille. Näistä tapauksista saamme lukea iltapäivälehdistä ja niistä raportoidaan myös valvontaviranomaisille sekä työntekijöiden ja ikäihmisten etujärjestöille jatkuvasti. Suositukset eivät riitä, koska niitä ei ole pakko noudattaa. Vanhuspalvelulakia valmistellut asiantuntijatyöryhmä totesi raportissaan myös itse, että aiemmat säännöt ja suositukset eivät riitä. Työryhmä esitti ratkaisuksi parempia suunnitelmia ja nykyistä laadukkaampaa johtamista. Nämä ovat hyviä ja tavoittelemisen arvoisia asioita, mutta eivät ne palveluja tarvitsevaa asiakasta välttämättä auta. Hyvät suunnitelmat ja uudet toimintatavat auttavat vain silloin, mikäli niitä myös noudatetaan. Uusi vanhuspalvelulaki ei luonut mitään todellisia pakotteita niitä toimijoita vastaan, jotka eivät laatusuosituksistakaan välitä. Lain ja asetusten määräyksiä eivät tarvitse ne, jotka jo nyt huolehtivat laadukkaista palveluista ja riittävistä henkilöstömitoituksista. Suosituksia nyt kiertävät toimijat eivät tule toimintatapojaan jatkossakaan muuttamaan, mikäli uusi laki tulee jäämään vain suunnitelmien ja toimintamallien kehittelyn asteelle. Sitovat säädökset palveluja tuottavien työntekijöiden määristä on lakiin saatava, mikäli halutaan parantaa palveluja tarvitsevien iäkkäiden ihmisten ja näitä palveluja tuottavien työntekijöiden asemaa. Arvot puntarissa Uuden lain suurin heikkous on se, että siinä henkilöstömitoitukset jätetään auki. Kukin toimija voi itse määritellä sen, mikä on riittävä henkilöstömäärä. Uudessa laissa on kyse oikeastaan arvojen punnitsemisesta. Toiseen vaakakuppiin laitetaan kuntien kustannukset ja yrittäjien haluama voitto ja toiseen vaakakuppiin laitetaan sitten vanhusten laadukkaat palvelut sekä henkilöstömäärä. Punninnan lopputuloksen jokainen arkielämää seuraava tarkkailija voi nähdä jo nyt. Toinen suuri heikkous on se, että valvonta jää pääasiassa kuntien johtaville viranhaltijoille sekä poliitikoille, jotka palveluista kunnissaan päättävät. Mieleen nousee väkisinkin kuva pukista kaalimaan vartijana. Kun laissa ei sitten esitetä myöskään mitään rangaistuksia lain rikkojille, niin kyseinen valvonta taitaa olla yhtä tehokas kuin polkupyöräilijöiden kypäräpakko. Lain mukaan kypärää on käytettävä, mutta mitään sanktioita ei seuraa määräystä rikkoville. Nyt on kyse arvoista ja ikäihmisten laadukkaan elämän turvaamisesta. He ansaitsevat nykyistä paremmat palvelut ja ihmisarvoisen elämän myös elämänsä loppumetreillä. Etuuspäätökset perusteltava tarkemmin Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä työryhmä julkisti esityksensä tiistaina 21. tammikuuta. Työryhmän mukaan laissa tulee säätää tarkemmin sosiaalivakuutuksen etuuspäätösten perustelemisesta. Vakuutuslaitoksessa asian käsittelyyn osallistuvan asiantuntijalääkärin olisi laadittava perusteltu kannanottonsa kirjallisena. Jos etuutta ei myönnetä, päätökseen olisi kirjattava, mitkä asiat ovat vaikuttaneet tapauksen arviointiin ja mitä johtopäätöksiä niiden perusteella on tehty. Lääkäreiden osaamista ja yhteistyötä parannettava Työryhmä esittää myös hoitavan lääkärin ja vakuutuslaitoksen välisen molemminpuolisen tiedonkulun parantamista. Esimerkiksi uutta Kanta-potilastietoarkistoa 6 voitaisiin hyödyntää, jotta hoitava lääkäri saisi vakuutuslaitokselta tiedon potilaansa etuuspäätöksestä. Lääketieteellisten tietokantojen, kuten Terveysportin, avulla voidaan lisätä hoitavien lääkäreiden tietämystä vakuutuslääketieteestä. Myös lääkärinlausuntolomakkeita ja lausuntojen laatua on parannettava, jotta vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkäri saisi hoitavalta lääkäriltä enemmän tietoa hakijan terveydentilasta kannanottonsa perustaksi. Hakijan osallisuutta vahvistettava Perustin työryhmän etsimään ratkaisuja siihen, miten kansalaisten luottamusta järjestelmään lisätään. Etuuden hakijan on koettava olevansa itse osallinen oman

7 nistetty etuuksien hakijoille tarkoitetun verkkosivuston valmistelu, jotta hakijat löytäisivät tarpeellisen tiedon helposti ja ymmärrettävässä muodossa. Työryhmän muistioon sisältyy Oikeutta vakuutetuille ry:n eriävä mielipide. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Outi Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmän jäseninä olivat hallitusneuvos Erik Strömberg sosiaali- ja terveysministeriöstä, kehittämispäällikkö Ann- Mari Pitkäranta oikeusministeriöstä ( asti), kehittämispäällikkö Tuula Kivari oikeusministeriöstä ( alkaen), ylilääkäri Jorma Järvisalo Kansaneläkelaitoksesta ( asti), johtava lääkäri Pekka Koivisto Kansaneläkelaitoksesta ( alkaen), johtava lakimies Pia Santavirta Finanssialan Keskusliitto FK:sta, ylilääkäri Seppo Kettunen Suomen vakuutuslääkärien yhdistys ry:stä, varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen Suomen Lääkäriliitosta, puheenjohtaja Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:stä ja puheenjohtaja Hannu Kukkonen Oikeutta vakuutetuille ry:stä. Työryhmän sihteerinä toimi hallitussihteeri Inka Hassinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. LFE pdf Lähde: STM Kun ei auta loitsu eikä rukous vanheneminen on venäläistä rulettia Ruuhka-Suomen vanhustenhoidon puutteista ja ongelmista puhutaan paljon. Vaivana on yksinäisyys, turvattomuus ja hoidon rajallinen saatavuus. Yhä suurempi vastuu jää omaisille. Eikä siinä sinänsä mitään uutta: entisinä aikoina omaiset nimenomaan hoitivatkin läheisensä myös siinä vaiheessa, kun vanhuus oli voimia verottanut. Tänään asetelma on muuttunut, sillä saman perheen ja suvun jäsenet saattavat asua eri puolilla Suomea tai jopa maailmaa. Lisäksi sekä hoitoa tarvitseva että hoitava omainen saattavat molemmat täyttää jo sen määritelmän, jota kuvastaa sana vanhus. Toki kansalaiset elävät pidempään ja terveempinäkin, mutta jossakin vaiheessa voimat ehtyvät ja avun tarve on välttämätön. Jos sellainen tilanne syntyi vanhaan aikaan ihmisen täyttäessä 75 vuotta, niin nyt se aika koittaa ihmisen täyttäessä 85 tai 95 vuotta. Vastaavasti omaisten ikä seuraa siinä perässä. Myös perheiden koot ovat pienempiä ja auttavia käsipareja on niukemmin. Tämä edellä kerrottu toimii tavallaan esipuheena myös siihen, että vanhusten hoidon haasteet, ongelmat ja puutteet eivät suinkaan rajoitu vain siihen paljon puhuttuun ruuhka-suomeen, vaan ovat arkitodellisuutta valtakunnallisesti. Lintukotoja toki voi löytää, mutta ne ovat katoava luonnonvara. Sen surullisen tosiasian puolesta puhuu kertomus Vaasasta viime vuoden loppupuolelta tai oikeastaan tämänkin vuoden alkupuolelta, sillä kertomuksen aiheena olevan vanhuksen tilanne on edelleen jokseenkin yhtä surkea kuin koko tapahtumaketjun alkaessa 21. päivä lokakuuta Kotona on hyvä olla, kunnes Vaasassa asuu muuan 87-vuotias vanha leskirouva. Pitkän työrupeaman hän teki elintarviketeollisuuden parissa. Teki työtä, maksoi veronsa, rakensi sodan jälkeistä Suomea, kasvatti perheensä ja eli hyvää, tavallista kaksikielisen vaasalaisrouvan arkea. Elinpäiviäkin on luonto suonut, vaikka raskas työ on vaatinut iän myötä verojaan: selkäkipuja, kulumia, verenpainetta ja diabetes. Asioita, joiden kanssa täytyy tottua elämään, jos elää vanhaksi. Mummulla on turvaranneke ja ateriapalvelu. Apteekkiin toimitetaan kerran viikossa tarvittavat lääkkeet, mm. kipulaastarit, jotka omaiset, yleensä 67-vuotias poika toimittaa perille. Siivouspalvelusta huolehtii yksityinen taho. Myös diabetesta ja verenpainetautia sairastava ainoa poika on kuitenkin paitsi tärkein, myös tietenkin rakkain yhteys ja turvaside muuhun maailmaan. Lokakuun 21. päivä 2013 kello 8.00 kaikki muuttuu kerralla. Mummu soittaa turvarannekkeellaan ambulanssin. Hän on kaatunut pahasti. Ambulanssimiehet soittavat pojalle kauheat uutiset. Vaasan terveyskeskuksessa todetaan, että vanhuksen lonkka on murtunut, oikea olkapää on murtunut ja päässä verta vuotava haava. Edessä oli nopea lähtö Vaasan keskussairaalaan. Siellä todet- 7

8 Suomen lehti tiin sydäninfarkti. Sitä ei enää tiedetty, kaatuiko vanhus infarktin saatuaan, vai saiko hän infarktin kaatumistrauman seurauksena. Yleiskunto oli joka tapauksessa niin heikko, että ortopedisia vaurioita ei voitu ryhtyä leikkaamaan. Niihin päästiin käsiksi vasta 24. lokakuuta. Silloin leikattiin vanhuksen lonkka, mutta katsottiin, ettei toista leikkausta voida tässä vaiheessa suorittaa. Niinpä oikea olkavarsi lastoitettiin liikkumattomaksi. Se oli edelleen sijoiltaan. Sydänvaivoja hoidettiin ja lonkan toipumista jäätiin odottamaan. Odottelua kesti noin viikon päivät, sillä 30. lokakuuta oli edessä lähtö takaisin Vaasan terveyskeskukseen. Hoito keskussairaalassa päättyi siihen. Sekavaa aikaa Kotihoitoa on perusteltu viime vuosina sillä kauniilla ajatuksella, että ihmisethän haluavat mielellään olla kotonaan. Niin varmasti onkin, jos siellä kykenee olemaan. Hoitojen, leikkauksen ja tietysti itse kauhean tapahtuman johdosta mummun kunto oli romahtanut. Niinpä oltiin joulukuussa siinä tilanteessa, että sekavuus oli ajoittain sellaista, ettei edes omaisia tunnistettu. Joulukuun 11. päivä pojalle tuli kuitenkin soitto, että edessä on kotiuttaminen 16. päivä joulukuuta. Omaiset eivät olleet kertaakaan tavanneet hoitavaa lääkäriä ja olkavarsikin oli yhä sijoiltaan, mutta osastonhoitaja sentään ilmoitti 13. päivä joulukuuta, että fysioterapeutti lähetetään mukaan kotiin katsomaan, minkälaisia apuvälineitä mahdollisesti tarvitaan, jotta kotona selviydyttäisiin. Kotiutuspäivä siirtyi kuitenkin hiukan, sillä erilaisten apuvälineiden saaminen kotiin unohtui kokonaan ja ne piti itse hankkia. Oli siis palattava takaisin terveyskeskukseen. Lopulta poika sai itse hakea kyseiset välineet terveyskeskuksen vuodeosastolta ja kiinnittää niitä paikoilleen. Kotisairaanhoidonkin osalta oli ongelma: kotisairaanhoito ei Vaasassa voinutkaan ottaa enempää uusia 8 potilaita. Neuvottiin ottamaan yhteyttä yksityiseen kotisairaanhoitoa tuottavaan palveluun. Toki tarkoitusta varten kerrottiin olevan saatavissa palveluseteleitä, mutta ei siinä vaiheessa kerrottu, mistä ja miten noita seteleitä saadaan. Sen kertoi myöhemmin kotipalveluyritys. Yksityinen kotisairaanhoito kuitenkin saatiin ja mummu pääsi kotiinsa 17. joulukuuta klo Sairaanhoitaja käy kahdesti päivässä. Hyvä niin, sillä olkapää oli edelleen sijoiltaan ja murtunut ja yleiskunto perin heikoissa kantimissa. Kotihoito sai myös hakea lääkkeet apteekista. Tosin nyt tämäkin järjestelmä oli sotkeutunut tapahtuneesta johtuen. Kotiutettaessa mummulla oli vain kahden päivän lääkkeet mukanaan. Vaasan keskusapteekin systeemissä, ANJA-jakelussa tarvittavat lääkkeet toimitetaan keskusvarastolta Vantaalta kahdesti kuukaudessa siten, että niiden on oltava Vaasassa viikkoa ennen jakelua potilaalle. Vaikka järjestelmä on sinänsä tarkasti organisoitu, on kaikki rakennettu sille perustalle, että mitään yllättäviä muutoksia ei koskaan tapahtuisi. Kun omaiset sitten kysyivät lääkäriltä, että kuka tällaisesta huonokuntoisesta ja ajoittain hyvinkin sekavasta potilaasta vastaa, oli vastaus yksiselitteisesti: omaiset. Housuvaippoja tarvittiin, sillä kotisairaanhoitohan kävi vain kahdesti päivässä. Nämäkin välineet täytyi itse noutaa. Kotona mummu ei pääse sängystä ylös ilman vuoteen päätyyn kiinnitettyä vyötä, jolla hän nostaa jalkansa ja vetää itseään istuma-asentoon. Sekin on käytännössä nyt yksikätiselle mummulle haasteellinen koettelemus, sillä oikea olka on yhä sijoiltaan ja kipeä, eikä fysioterapiaa ole edes tarjottu. Uudenvuoden näkymiä Joulu meni näissä puitteissa mitenkuten, mutta 31. joulukuuta alkoi pojan puhelin yöllä soida. Sekavuustila oli niin paha, että poika lähti selvittämään tilannetta. Onneksi mummu asuu kerrostalossa, joten hän ei sentään ollut päässyt ulos saakka harhailemaan. Porraskäytävässä sekava vanhus soitteli ovikelloja ja koputteli oviin. Hän halusi vain tietää, missä hän oikein oli? Hän oli eksynyt kotitalossaan. Edessä oli uusi matka terveyskeskukseen, missä todettiin 2. päivä tammikuuta 2014 virtsatietulehdus. Vioittunut käsikin todettiin uudelleen yhä vialla olevaksi ja sekavuuskin oli todennettavissa. Mummu pääsi osastolle, mutta olkapäälle ei tehty taaskaan mitään eikä enää tehdäkään, koska se on nyt pysyvästi jumittunut väärään asentoon. SAS-pisteytyksessä eli sijoituspaikan tarpeen arvioinnissa todettiin, että tarvittavan 30:n pisteen sijasta mummulle kertyi pisteitä vain 24, joten laitospaikkaa ei tullut. Perusteista ei omaisille kerrottu, mutta kotiutuspäivämäärä, 13. tammikuuta ilmoitettiin pian. Sosiaalityöntekijäkin luvattiin saapuvaksi jo 14. tammikuuta. Näihin erilaisiin käynteihin mummu on toki tottunut, sillä tämän onnettoman rupeaman ajan hänellä on ollut 30 eri hoitajaa. Se ei ole estänyt kuitenkaan vahinkoja: joskus koko päivän lääkkeet otetaan aamulla yhdellä kerralla, kotona pelottaa, uni ei ota tullakseen ja pojalle soitellaan jatkuvasti öiseenkin aikaan. Sekaisin on sekä vanhus että pojan ja tämän perheen elämänrytmitys. Päällimmäisenä kalvaa jatkuva huoli vanhuksen tilanteesta ja olemisesta. Helmikuun 3. päivä mummu sai tosin vioittuneeseen olkapäähänsä fysioterapiaa, joskin toteamuksella, että se ei enää koskaan parane. Lonkka onneksi saatiin kuntoon. Lieneekö se ainoa asia, mikä on nyt kuntoon saatukaan? Teksti: Jaakko Ojanne

9 Inka Svahn Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen Lääkekaappi Muistan ajan jolloin pieni lääkekaappi koristi lähes jokaisen asunnon vessan seinää. Siihen oli koottu tarpeita siltä varalta jos joskus sattuu flunssa yllättämään. Oli yskänlääkettä ja aspiriinia, lisänä kuumemittari ja laastareita sekä joku salva. Lääkekaappi oli pieni mutta tyhjältä se näytti, ainakin meidän huushollissa. Muistan ettei meidän perheessä juurikaan lääkkeitä tarvittu ja vähäisetkin vaivat hoidettiin vanhan kansan opeilla. Esimerkiksi, kun koski korvaan niin isä puhalsi tupakansavua siihen. Nykyään taidetaan määrätä antibiootit heti ja lasten korvia puhkotaan surutta. Ehkäpä tämän päivän lapset ovat sairaampia kuin silloin muinoin. Nykyään tuollainen pieni lääkekaappi ei enää palvele ketään, lääkkeet ei yksinkertaisesti mahdu niihin. Artikkelin kuva on erään miespotilaan elintarvikehyllystä. Yli puolet tilasta on lääkkeitä. Ei voi kuin kauhistella mitkä määrät kemikaaleja tämänkin henkilön sisuksissa virtaa. Onkohan kaikki todella edes tarpeellisiakaan. Hänen kertomansa mukaan hän kärsii sivuvaikutuksista ja näkee painajaisia. Aina kun hän käy lääkärillä puhumassa oireistaan, määrätään vaan lisää lääkkeitä. Tämä lienee tapahtuu monenkin potilaan kohdalla. Ongelmana koetaan myös se, että lääkkeitä vaihdetaan usein ja entiset jää hyllyyn koskemattomina, niitä kun on ostettu useita paketteja useiden kuukausien tarpeeseen. Tämä on kallista niin potilaalle kuin yhteiskunnallekin. Tietysti lääkärit mielellään määräävät joka vaivaan lääkettä, mutta olisiko mahdollista potilaan itsekin vaikuttaa siihen mitä käyttää? Voisiko kolesteroliarvojaan yrittää saada kuriin ilman kolesterolilääkkeitä? Entäpä verenpaine? Tai ihan niinkin yksinkertainen vaiva kuin ummetus, Onko ulostuslääke ainoa hoito siihen? Nuha ilman lääkesumutteita? Ihan maalaisjärjen käyttö joskus olisi hyödyksi. Joku onkin kertonut päässeensä eroon verenpaineestaan juomalla päivittäin Evolus-juomaa. Joku laihduttamalla ja ulkoilemalla, tai lopettamalla tupakoinnin jne. Veren kolesteroliarvoihin on auttanut punariisikapselit, joillain taas ruokavaliomuutos. Vatsan saa toimimaan lisäämällä kuitua ja vettä ruokavalioon, tämähän jo tiedetään entuudestaan. Unilääkkeistä voisi kirjoittaa oman artikkelinsa, mutta jokaisen pitäisi vaan miettiä miksi ei saa nukutuksi ja tehdä sille jotain ennen kuin alkaa unilääkkeitä käyttämään. Tunnen harvan ihmisen jolle lääkitys on ollut pelastus. Enemmänkin kuulen kertomuksia lääkkeiden pahoista sivuvaikutuksista, niiden väärinkäytöstä tai vaarallisista yhteisvaikutuksista. Lääkkeisiin voi myös kuolla! Saan kiittää luojaa että minulla on ollut onni pysyä terveenä. Viime vuonna kuitenkin läheinen ystäväni valitti minun niiskuttavan koko ajan, että onko minulla nuha? Lääkäriinhän siitä oli lähettävä tietysti ja kuinka ollakaan, lääkäri totesi nenän limakalvojen olevan turvoksissa. Lääkettä määräsi. Maksoi 3 kuukauden satsi 30. Vaivaa ei tämä lääke kylläkään poistanut, ehkä helpotti vähän mutta kun luin pakkauksesta lääkkeen sivuoireista, niitä oli sen verran että katsoin lääkkeen hyötysuhteen jäävän heikoksi. Sitten eräs ystäväni kertoi luonnonmukaisesta hoidosta jolla hän sai limakalvot kuntoon. Siitä lähtien olen minäkin käyttänyt nenähuuhtelukannua. Merisuolaa ja lämmintä vettä sarvikuonoon ja sieraimista läpi vaan. Suosittelen. 9

10 Suomen lehti Potilaan kokemus lääkehoitojen tasosta Suomessa Maarit Uusiheimala- Komulainen (Kotka) 10 Lääkärilehti uutisoi 9/12 Vain noin puolet potilaista hyötyy heille määrätyistä lääkkeistä. Osalle potilaista lääkkeillä ei ole toivottua vaikutusta ja pienelle osalle voi tulla vakaviakin haittoja. Etenkin yllättävien haittavaikutusten taustalla ovat usein geneettiset syyt. Yhdysvalloissa kuoli ihmistä vuonna 2006 lääkkeiden aiheuttamiin haittavaikutuksiin, Suomalaisia tilastoja en aiheesta löytänyt. Eräässä artikkelissa mainittiin, että pelkästään tulehduskipulääkkeisiin kuolee vuosittain suomalaista. Huonoa säkää voisi joku ajatella. Ehkä niin, ensimmäisellä kerralla, mutta ei enää toisella kun potilas on jo kertonut lääkärilleen tulleensa suorastaan sairaaksi saamastaan lääkkeestä ja hänelle siitä huolimatta määrätään samaa vaikuttavaa ainetta sisältävää lääkettä toistamiseen. Suhtautumisesta kertoo paljon, että tämän jälkeen henkihieverissä olevasta potilaasta kirjoitetaan epikriisiin: Potilas ei halua käyttää (astma) lääkettä, koska fiksoitunut sen mahdollisiin haittavaikutuksiin. Sanelijan kollega tarjoaa sen jälkeen lääkkeen aiheuttamiin hengenvaarallisiin oireisiin bentsoja ja beetasalpaajia, jotka tehostaisivat vahinkoa aiheuttaneen lääkkeen haittoja entisestään. Potilaan onneksi tänä päivänä on informaatiota saatavilla eikä lääketiede pysy enää salatieteenä vaan aktiivinen potilas voi löytää ongelmaansa apua internetistä, jos kykenee voinniltaan sitä etsimään. Tosin hänet leimataan siinä vaiheessa hankalaksi, sairaalan toimintaa epäileväksi ja lääkäriä opastaessaan hän saa vastauksen: Ei sitä internettiä pidä mennä lukemaan. Tämä surkeuden huipentuma on sattunut omalle kohdalleni, eikä vain kertaalleen. Hengissä olen jääräpäisyyttäni kuin ihmeen kautta, mutta myös muutaman lääkärin ammattitaidon myötävaikutuksella. Käsittämättömältä tuntuu, ettei lääkereseptejä kirjoittavien tarvitse tietää että kaikki lääkeaineet eivät sovi kaikille ihmisille, eikä etenkään samoilla annostuksilla. Potilaan näkökulmasta lääkeongelmani, maksan entsyymien lääkeainemetaboliaan vaikuttava toiminta näyttää olevan täysin mysteeri, yhteisvaikutuksista puhumattakaan. Pienellä piirillä, funktionaalisen lääketieteen koulutuksissa käyneillä, perinnöllisyyslääketieteen parissa työskentelevillä ja kenties yliopistosairaaloissa on tietoa näistä asioista Suomessa. Kaikilla sivuvaikutuksista kärsivillä - ja meitä on paljon - ei vain satu olemaan yliopistosairaalaa lähettyvillään eikä sinne saa(nut) lähetettä - pyynnöstä huolimatta. Oman ja perheeni entsyymitoiminnan vajavuuden jouduin selvittämään itsekseni, omalla kustannuksella, etsimällä tietoa ja lähettelemällä verinäytteitä rapakon taakse. Vaihtoehtoja ei ollut. Tiesin, että on kyse perinnöllisestä ominaisuudesta, joka koskettaa myös lastani, jonka henki olisi vaarassa osaamattomien lääkitsijöiden käsissä. Sikäli on kummallista, että niinkin lähellä kuin Ruotsissa on näitä asioita selvitelty erilaisin menetelmin jo 30 vuotta. Mikä onkaan kiinnostuksen taso meillä? Entä koulutuksen? Nukutaanko luennoilla vai viekö huomion FaceBook -päivitykset? Vai onko peräti niin, ettei maksan toiminta edes kuulu lääkäreiden koulutukseen? Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa ja työnantajan tulee luoda edellytykset tarvittavan ammatillisen täydennyskoulutuksen saamiseksi (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä). Lääkäriliitto suosittelee lääkäreille työpaikan ulkopuolista koulutusta vähintään 10 päivää vuodessa. Suositus täyttyy 26%:lla lääkäreistä. Suosituksessa mainitaan koulutuksen olevan työhön kuuluva oikeus ja velvollisuus. Mitään kattavaa järjestelmää sille, että määrällisesti ja laadullisesti riittävä täydennyskoulutus toteutuu, ei ole. On väärin, että lääkehoidossa potilas ei voi luottaa saamaansa hoitoon eikä sen antajaan, vaan vastuu jää täysin potilaalle itselleen. Jos hän käyttää lääkettä tuntemuksistaan huolimatta, koska lääkäri on niin määrännyt, hän pääsee jopa hengestään tai voi ainakin sairastua entisestään. Hoito ei saisi kuitenkaan olla vahingollisempaa kuin itse hoidettava sairaus. Potilaalla, joka kärsii sivuvaikutuksista, tulee olla oikeus saada geenitutkimus - joita tänä päivänä on saatavilla Suomestakin sekä lista varottavista lääkeaineista käyttöönsä. Tieto, jota on siis saatavilla, olisi saatava kentälle, käytäntöön. Jokaisen potilaan kohdalla ei automaattisesti kuitenkaan tarvita kalliita geenitestejä, mutta kuulemisen taitoa tarvitaan yhä ja edelleen, tässäkin asiassa. Eihän se kuitenkaan ole niin, että hoitohenkilökunta tietää paremmin miltä potilaasta tuntuu, eihän?

11 OJANNE POHTII Vanhuuden suunnittelua kannattaa harrastaa Ainoastaan se järkkymätön tosiasia, että olen kaappioptimisti on pitänyt minut hengissä niin pitkään, että voin maaliskuun lopulla täyttää 51 vuotta. Moni seniorikansalainen ja tuttavani tietysti sanoo lohduttavasti, että tällainen ikä ei ole vielä mitään, mutta minun elämäntavoillani on varsinainen ihme, että olen paitsi elossa, vieläpä terve ja elossa. Tapaan aina silloin tällöin ystäviäni, jotka ovat jo vuosikausien ajan kiusanneet itseään erilaisilla ruokavaloilla ja pakkotreeneillä pitääkseen viikatemiehen etäämmällä ja jotka aina yhtä pettyneenä joutuvat toteamaan minut terveeksi ja eläväksi. Elämä ei ole oikeudenmukaista. Joku tekee kaikkensa, että eläisi terveenä ja pitkään, mutta tapahtuu jotakin ikävää, kun taas toinen rymyää iltakaudet ja kukkuu yökaudet niin, että jääkaapin ovi käy kuin käkikellon luukku. Ensin mainittu terveysoppinut saa jonkin vaivan riesoikseen, mutta jälkimmäinen nauttii lauantaimakkaraa ranskanleivän kera katsellessaan yöjännäriä ilman, että edes kolesteroliarvot nousevat. Hiukan toistakymmentä vuotta sitten kerroin kotona, että lääkärintarkastuksessa tohtori totesi maksani tottuneen urakoimaan, koska se poltti hyvin sinne syydetyt kemikaalit ilman epäterveitä muutoksia. Kotijoukkojen lakoninen toteamus oli, että hienoa, että edes jokin osa sinusta tekee jotakin. Ilman kohtuullista itsetuntoa olisin voinut loukkaantua, mutta lähdin silti varmuuden vuoksi datsalleni lepäämään. Eräs pitkäaikainen ja hyvä ystäväni sairastui hänkin noin kymmenen vuotta sitten vakavasti. Järjestimme asiat sillä tavalla, että kun hänen vaimonsa lähti töihin, minä menin päiväksi pitämään seuraa. Yksin ei ollut hyvä olla. Myös lääkärireissuilla oli paikallaan olla apumies tukena mukana. Hän loihe lausumaan hiukan ennen 50-vuotispäiviään, että voin olla itse joku päivä samassa tilanteessa. Myönsin sen mahdolliseksi, mutta niin siinä kävi, että hän kuoli ja minä jäin tänne terveenä edelleen hölmöilemään. Nyt olen vanhempi kuin ystäväni kuollessaan. Vaikka mielialan sanotaan vaikuttavan elinikään, olen kauhukseni havainnut olevan yltiöoptimisti. Masennuksen synkkyyteen toki vajoan aika ajoin, mutta kohtaus kestää yleensä vartin, minkä jälkeen alan aina puuhata jotakin: keittelen tsajua, luen kirjoja, leikin kissojeni kanssa tai rupean kirjoittamaan jotakin. Erilaisia yhdistyksiäkin on elonkehässä hoidettavaksi asti. En siis ilmeisestikään saa elintoimintojani ajettua alas samaan tapaan kuin vanhan ajan intiaanivanhukset istumalla preerialla noutajaa odottamassa tai entisaikojen eskimot, jotka menivät jään reunalle kykkimään ja vuottamaan samaa asiaa. Ilmeisesti itse alkaisin preerialta kaivamaan öljyä ja jään reunalla onkimaan valaita. Myönnettäköön, että hyödyttömiä yrityksiä, mutta en yleensä viitsi jäädä pitkästymään. Kaikki viittaa siis siihen, että huonolla tuurilla elän vanhaksi ja minusta tulee siis jossakin vaiheessa vanhus. Teoriaani tukee sekin olettama, että nykyisten terveysihmisten mukaan laihuus on vanhukselle suurempi riski kuin lihavuus. Tällä mallilla olen siis suorastaan ylivakuutettu. Ei siis auta muuta kuin ryhtyä harjoittelemaan vanhuksena olemista. Realistina olen oikeastaan jonkinlaisia esivalmisteluja tehnytkin. Olen koettanut koota kapitaalia koko pienen ikäni sen verran kuin laiskuudeltani olen kyennyt. Tarkoitus on ollut ensinnä taata riittävä rahamäärä vanhuksena olemiseen, koska eläkejärjestelmämme on menossa koko ajan yhä pahemmin plörinäksi. Sanotaan, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin, mutta vielä ikävämpää on olla rahaton. Ensinnäkin vanhuus on välineurheilua: tarvitaan erikoistuoleja istumiseen ja pihtejä sukkien jalkaan pujottamiseen. Jos joutuu mättämään lääkkeitä, niin sekin maksaa. Apuvoimia pitää myös palkata, koska sukulaiset ovat jo pääasiassa hautuumaalla. Jossakin vaiheessa kauppa-asioita ja siivousta pitää ulkoistaa. Ja on pakkokin ulkoistaa, koska en siivoa nytkään. Siivottavaa on siis paljoin siinä vaiheessa, kun vanhukseuteni realisoituu. Oikeastaan se onkin vanhusjakson paras puoli kohdallani: lopultakin alkavat paikat kiiltää, kun palkkaan jonkun lopulta siivoamaan. Tietenkään mihinkään rakkaisiin esineisiini ei saa koskea, mutta lattioiden pitää toki kimaltaa. Tietysti sitten liukastun näillä puunatuilla permannoilla ja minun on palkattava joku tuuppimaan mustelmille mennyttä ja kivulloista itseäni rullatuolilla. Ja kun kerran siitä maksamaan rupean, niin saapahan maksettu apulainen kärrätä minua ulkonakin. Se toisaalta antaa taas uusia ulottuvuuksia. Koska aivojeni kapasiteetti jo nyt on jotakuinkin sama kuin punatulkulla, niin maksettu auttaja voi työnsä puitteissa ostaa netistä ulko- 11

12 Suomen lehti maanmatkoja ja suorittaa lentokentilläkin lähtöselvityksen, jota en itse osaa tehdä. Pääsen siis vanhuksena ulkomaillekin. Hyvät ystävät. Jos siis minä vanhuksena parhaassa tapauksessa työllistän yhden apuvälinekauppiaan, siivoajan ja apuhoitajan, niin vanhusta työllistää noin ihmistä. Vaikka kaikki työllistetyt olisivat matalapalkkaisia ja saisivat vain 1000 /nenä/kk, niin summa olisi 600 miljoonaa euroa kuukaudessa, mikä tietysti kerrotaan 12:a! Jos minä ja muut pysyvät vanhuksena ainakin kymmenen vuotta, niin päästään miljardibisnekseen, josta valtionkin verotulo olisi minimissään 10 %. En siis ole ollenkaan varma siitä, että seniorikansalaiset olisivat vain pelkkä kuluerä. Vanhuksena oleminen olisi siis peräti isänmaallinen teko. Kannattaa uhrautua Isänmaan edestä ja elää iäkkääksi. Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät De Sjukas Väl rf Ordf. Inger Östergård Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki toimisto tukipuhelin Pj. Paavo Koistinen Exitus ry Pj. Jaakko Ojanne Suomen Amyloidoosiyhdistys ry puh (perjantaisin klo 10-12) Pj. Matti Haimi Suomen Sähköyliherkät ry PL 1040, Järvenpää Pj. Erja Tamminen Trasek ry PL 202, Helsinki, puh Pj. Antti Karanki, Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry Pj. Jari Kervinen (ke, to klo 16-20) REDY ry Pj. Jenni Arteli Suomen Inkon ry Pj. Kyllikki Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne, Inger Östergård Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Inka Svahn, Inger Östergård Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne 12

13 Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä sairastumisriskissä olevia. Tukipuhelin TUKEA JA TIETOA Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa. Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy. Helsinki Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu 33, tiistaisin parittomilla viikoilla klo Ovet sulkeutuu klo Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie 32, E-talo, B-porras, joka toinen viikko torstai, parillisina viikkoina klo Espoo ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen torstai parillisina viikkoina, klo Naisten ryhmä kokoontuu tiistaisin parittomilla viikoilla, klo Töölön palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa Töölönkatu 33. PSA-näytteenotto Maanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea. Maksuttomat kuntoutuskurssit Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus Kelaan. Virkistystoiminta Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin, liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan yhteistoiminnan muodossa. Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta. Lisätietoja: Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh Toimisto on avoinna Ma Ti Ke To Pe Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h sähköposti: Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole maksettu v. 2014, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa. 13

14 Suomen lehti Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten puolisoiden hyvinvointi eturauhassyöpä kuormittaa myös kumppania Teksti: Ulla-Sisko Lehto ja projektiryhmä Ulla-Sisko Lehto, filosofian tohtori (onkologia), psykologian maisteri, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa, viime vuosina on todettiin keskimäärin uutta tapausta vuodessa (www.syoparekisteri.fi). Riski sairastua lisääntyy nopeasti iän myötä ja sairastuneiden keski-ikä on 71 vuotta. Nykyään tauti todetaan usein oireettomana PSA-mittauksen yhteydessä, jolloin se on yleensä vielä paikallinen ja hoitojen teho ja ennuste on hyvä (Kellokumpu-Lehtinen, Joensuu ym. 2007, Taari, Aaltomaa ym. 2013). Tehostuneiden hoitojen lisäksi eturauhassyöpään sairastuneiden miesten jäljellä oleva elinikä on pidentynyt myös yleisen eliniän kohoamisen tuloksena. Viisivuotiselossaololuku eturauhassyövässä on 93 %. Tämän seurauksena eturauhassyöpää sairastavia tai sitä sairastaneita miehiä on yhä suurempi määrä elossa. He myös muodostavat yhä suuremman osuuden ikääntyvästä miespuolisesta väestöstä. Kaikki eturauhassyövän hoidot kuitenkin aiheuttavat sivuvaikutuksia ja haittoja, jotka vaikuttavat eturauhassyöpää sairastavan tai sitä sairastaneen miehen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Hoitojen haitat vaikuttavat myös parisuhteeseen ja sairastuneen miehen puolison tai kumppanin hyvinvointiin. Eturauhassyöpään sairastuminen koskee välttämättömästi myös puolisoa muun muassa hoitojen haittavaikutusten kautta. Vaikka eturauhassyövän hoidon tulokset ovat hyviä ja suurin osa paranee syövästään, valtaosalle potilaista tulee hoitojen 1 seurauksena merkittäviä toiminnallisia haittoja ja oireita (Lehto, Tenhola ym. 1913, Ruutu, Rannikko ym. 2009, Lehto, Helander ym. 2010, Pardo, Guedea ym. 2010, Lehto, Tenhola ym. 2013b). Nämä vaikuttavat usein potilaan toimintakykyyn, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. On ikävä tosiasia. että kaikki eturauhassyövän aktiivihoidot leikkaus, ulkoinen sädehoito, sisäinen sädehoito (braky) ja hormonihoito aiheuttavat sivuvaikutuksia. Tyypillisiä hoidon haittoja ovat virtsankarkailu ja sukupuolielämän ongelmat, sädehoidoissa myös suolisto-ongelmat. Hor- monihoito aiheuttaa usein seksuaalisen halun ja kyvyn menetyksen sekä psyykkisiä ja fyysisiä yleisoireita. Näistä syistä eturauhassyöpää sairastaneiden miesten elämän laadun merkitys jäljellä olevan eliniän aikana korostuu. Eturauhassyövän hoitoja seuraavat oireet ja haitat ovat usein syvästi henkilökohtaisia asioita ja saattavat aiheuttaa vaikeitakin sekä psyykkisiä että sosiaalisia ongelmia. Nämä jäävät kuitenkin taudin hoidossa helposti huomiotta. Lisäksi erityisesti paikallisessa eturauhassyövässä potilaalla itsellään on mahdollisuus osallistua hoitonsa valintaan. Hoidon valinta on potilaalle merkityksellistä, koska eri hoitomuodoista seuraa juuri tälle hoidolle ominaisia sivuvaikutuksia ja haittoja. Potilaan kokonaiselämäntilanteesta riippuu, mikä hoito on juuri hänelle sopivin. Potilaan parisuhde tai se että parisuhdetta ei ole on osa hänen kokonaiselämäntilannettaan. Tutkimus potilaiden hyvinvoinnista ja hoitojen aiheuttamista haitoista Koska eturauhassyöpään sairastuneiden miesten kokemuksista ei ollut saatavissa kattavaa tietoa, Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY käynnisti Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamana Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten psykososiaalisen kuntoutus -hankkeen vuonna 2007 (osa I). Tämän hankkeen yhtenä osaprojektina toteutettiin THL:ssä laaja valtakunnallinen po- 1 Paikallinen eturauhassyöpä hoidetaan yleisimmin eturauhasen poistoleikkauksella ja/tai ulkoisella tai sisäisellä sädehoidolla, levinneen eturauhassyövän hoito on ensisijaisesti hormonihoito (www.kaypahoito.fi). Joskus hoidoksi riittää pelkkä säännöllinen seuranta. 14

15 tilaskyselytutkimus. Siinä kartoitettiin eturauhassyöpään sairastuneiden miesten omia kokemuksia sairastumis- ja hoitovaiheessa, hyvinvointia sekä hoidoista aiheutuneita haittoja 1 239:lla Suomessa eturauhassyöpään sairastuneilla miehillä 1 (Lehto, Helander ym. 2010, Lehto, Helander ym. 2013, Lehto, Tenhola ym. 2013). Tulokset olivat yhteneviä kansainvälisten tutkimuksen tulosten kanssa, ja osoittivat että eturauhasyövän hoito aiheuttaa runsaasti sivuvaikutuksia ja haittoja (Pardo, Guedea ym. 2010, Tenhola 2012). Lisäksi iso osa näistä haitoista oli jäänyt pysyviksi. Tutkimuksemme mukaan eturauhassyövän hoidot olivat aiheuttaneet erityisesti virtsatieoireita ja seksielämän ongelmia, sädehoito myös suolisto-oireita. Virtsankarkailua poti hoidosta riippuen % ja valtaosa myös koki sen haittaavana. Kaikista hoidoista aiheutui seksielämän ongelmia suurimmalle osalle vastanneista: vähintään neljälle viidestä (80 93 %:lle). Seksielämä puolison kanssa oli loppunut eturauhassyövän hoitojen jälkeen %:lta, muita harvemmin sädehoitoa saaneilta (ks. kuva 1.). Suolisto-oireita (verenvuotoa suolistosta, pidätyskyvyttömyyttä) sai yli puolet sisäisellä sädehoidolla hoidetuista ja ne koettiin hyvin haittaavina. Hormonihoito aiheutti sille tyypillisiä haittoja. Kaikki nämä haitat ovat omiaan huonontamaan potilaan psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ilahduttava tulos oli, että tutkimuksessamme niinkin paljon kuin 62 % miehistä kertoi, että eturauhassyöpädiagnoosi ei kuitenkaan ollut vaikuttanut heidän parisuhteeseensa. Peräti 14 % kertoi, että heidän parisuhteensa oli parantunut eturauhassyövän toteamisen seurauksena ja vain 13 % kertoi parisuhteen huonontuneen. Tällä hetkellä toteutamme hankkeen toista vaihetta: Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten avokuntoutusmallin tekeminen Hankkeen päämääränä on kehittää eturauhassyöpää hoitavissa klinikoissa toteutettavia keinoja eturauhassyöpään sairastuneiden miesten hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantamiseksi. Puolisoiden hyvinvointi Kuva 1. Seksielämää puolison kanssa puoli vuotta ennen hoitoa ja hoidon jälkeen, % Vaikka eturauhassyöpä koskettaa myös sairastunen miehen kumppania, ei puolisoiden hyvinvointia useinkaan systemaattista huomioida kun eturauhassyöpää sairaalassa hoidetaan. Suurin osa eturauhassyöpään sairastuneista elää parisuhteessa. Usein eturauhassyöpään sairastuneet miehet ovat ikääntyviä ja elävät yhdessä ikääntyvän puolison kanssa. Tutkimuksessamme sairastuneiden ikä vaihteli vuoden välillä ja yli 80 % heistä eli avio- tai avoliitossa. Jos sairastuneella miehellä on puoliso tai kumppani, hän usein jakaa potilaan kanssa sairastumisen aiheuttamat kokemukset ja ongelmat. Eturauhassyöpä ja sen hoidot vaikuttavat potilaan parisuhteeseen ja myös kumppanin hyvinvointiin. Potilaan ohella tilanne on haastava myös puolisolle: kumppani saattaa pelätä menettävänsä miehensä, hänen roolinsa parisuhteessa muuttuu tai he joutuvat huolehtimaan uusista velvollisuuksista. Puoliso saattaa olla potilaalle merkittävä tukija eturauhassyövän diagnosointivaiheessa. Puolison tuella voi olla merkitystä myös hoitomuodon valinnassa. Tutkimuksissa on todettu, että puolisot kokevat samankaltaisia psyykkisiä oireita kuin sairastuneet itse. Myös puolison hyvinvointi usein huonontuu ja heillä voi jopa olla enemmän syövästä johtuvaa huonovointisuutta ja kuormitusta kuin potilaalla itsellään (Northhouse, Mood ym. 2007). Ikääntyvien eturauhassyöpäpotilaiden parisuhde on usein kestänyt pitkään, jopa vuosikymmeniä. Usein myös puoliso on ikääntyvä. Silloin puolisot kohtaavat yhdessä ikääntymiseen liittyviä haasteita, joita ovat muun muassa kummankin puolison sairaudet. Puoliso on usein potilaalle tärkeä tuen lähde, mutta aina potilas ei koe saavansa puolisoltaan tukea. Myös puoliso usein kaipaa potilaalta tukea. Jotkut pariskunnat alkavat heti eturauhassyöpädiagnoosin tullessa käsitellä asiaa yhdessä, yhteisenä meille tapahtuvana asiana. On kuitenkin tärkeää 1 Suomen Syöpärekisteri antoi tutkimukseen 50 % (joka toinen) otoksen vuonna 2004 ensimmäistä kertaa eturauhassyöpään sairastuneista potilaista. 15

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö

Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisen tilanne Vakuutusasioiden käsittelyn neuvottelukunta 7.11.2014 Inka Hassinen Sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutuslääkärihankkeen tausta Ministeriöön tulee paljon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot