Vanhusten asemaa ei paranneta pelkillä suosituksilla, kehittämisjohtaja Jussi Salo, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vanhusten asemaa ei paranneta pelkillä suosituksilla, kehittämisjohtaja Jussi Salo, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 1 maaliskuu 2014 toukokuu 2014 FINLANDS PATIENTTIDNING 1/2014 Vanhusten asemaa ei paranneta pelkillä suosituksilla, kehittämisjohtaja Jussi Salo, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Etuuspäätökset perusteltava tarkemmin, STM Jono ei lyhene, puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 44 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 12 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) Fax. (09) Sähköposti: Kotisivut: Toimisto on avoinna: ma, ke klo ja ti, to, pe klo Pankkiyhteys: FI Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, gmail.com, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Inka Svahn, Kyllikki Koistinen, Terttu Toivio, Kaj Kiljander, Matti Haimi, Arto Pyykkönen, Pentti Mäntynen, Esko Teliö, Jari Kervinen. Seuraavat numerot: 2/2014 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2014 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy /2014 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Jono ei lyhene Köerna blir inte kortare Vanhusten asemaa ei paranneta pelkillä suosituksilla Etuuspäätökset perusteltava tarkemmin Kun ei auta loitsu eikä rukous vanheneminen on venäläistä rulettia Lääkekaappi...9 Potilaan kokemus lääkehoitojen tasosta Suomessa...10 Vanhuuden suunnittelua kannattaa harrastaa Järjestösivut Suomen Potilasliittoon voi liittyä myös henkilöjäseneksi, jäsenmaksu v on 13 e Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning Julkaisija Suomen Potilasliitto ry ISSN , 36. vuosikerta, 4 numeroa/vuosi Vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Paavo Koistinen, Lämpö sulattaa myös jään Toimitus: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh. (09) , Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, GSM Toimitus: (09) Kotisivut: Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Jono ei lyhene Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ja niiden uudistamista aletaan jälleen kerran selvittää uudessa työryhmässä. Niinpä terveyskeskusten, työterveyshuollon ja muiden terveyspalveluiden asema tulee asiantuntijoiden ja poliitikkojen arvioitavaksi. Suomen terveydenhuollon epätasa-arvo on herättänyt kotimaassa suurta huolta, mutta huomiota on asialle saatu aina OECD:tä myöten. Siinäpä on sitä kansainvälistä Suomi-kuvaa ja brändiä, jota hallitus on koettanut jopa filosofeja käyttämällä meille luoda. Tosin kansainvälinen kuva ei ole toivomusten mukainen ja kotimaassakin negatiivisilta ajatuksilta on vaikea välttyä, kun todellisuus poikkeaa liikaa maalaillusta. Todellisuudessa kun on niin, että työttömiä, vähävaraisia ja eläkeläisiä hoitavat terveyskeskukset ovat monin paikoin aivan kestämättömästi ruuhkautuneet. Lääkärien vastaanottojen odotusajat venyvät jopa kuuteen viikkoon. Tämä on tätä päivää ja tämän päivän todellista Suomi-kuvaa. - Oikea brändi. Työssäkäyvät kansalaiset kyllä pääsevät työterveyslääkärille välittömästi, ja yleensä pahemmin jonottamatta. Työterveyshuolto vetää piiriinsä myös ison joukon lääkäreitä, koska siellä lääkärin työ on helpompaa. Perusterveydenhuollossa työ on vaativaa monimuotoisempaa ja raskaampaakin. Terveyskeskuksiin ja perusterveydenhoitoon kun päätyvät useista sairauksista samanaikaisesti kärsivät, työttömät, eläkeläiset ja erilaisista sosiaalisista ongelmista kärsivät ihmiset. Siinä, missä työterveyslääkäri tutkii työssä käyvän henkilön työkykyisyyttä, työssä jaksamista ja mahdollista sairasloman tarvetta, joutuu terveyskeskuslääkäri kohtaamaan vaivojaan valittelevia alkoholisteja, sekakäyttäjiä ja mielenterveysongelmiensa kanssa kamppailevia potilaita muiden potilaiden rinnalla. Tietenkin jokainen on hoitoon oikeutettu, mutta jos paremman palkan saa paremmissa työoloissa, niin ratkaisua ei tarvitse pitkään miettiä. Oma lukunsa on sitten jatkuva kiire, jota esiintyy yleensä nimenomaan perusterveydenhoidon piirissä. Eriarvoisuus ei pelkästään koske näitä edellä mainittuja ryhmiä. Hyvin eriarvoisessa asemassa ovat myös nuoret aikuiset. Korkeakouluopiskelijat käyttävät mm. Yliopiston terveydenhuoltosäätiön, YTHS:n terveyspalveluja, mutta opiskeluelämän ulkopuolella olevat saavat tyytyä terveyskeskuksiin. Tästä poikkeuksen muodostavat tietenkin ne onnekkaat nuoret, jotka sattuvat jo olemaan työterveyshuollon piirissä tai joilla on oman perheen rahallinen tuki apunaan siihen saakka, kunnes omat siivet alkavat kantaa. Suomen Potilasliiton - ja minun oma henkilökohtainen kantani, suorastaan vakaumukseni - on se, että kaikkien suomalaisten on päästävä hoitoon yhdenvertaisin ehdoin. Suuri kysymys onkin sitten se, miten tällainen asia käytännössä toteutuu. Muuan ehdotus tilanteen korjaamiseksi on ollut sairaanhoidon lopettaminen työterveydenhuollossa ja sen siirtäminen kaikkine resursseineen ja rahoituksineen terveyskeskusten piiriin. Yksityisille lääkäri- ja hoitopalveluille tämä olisi tietenkin suuri taloudellinen isku. Toisaalta yhteiskunnan rahaa ei tukemisen muodossa valuisi enää yksityiselle sektorille. Onko rahoitus siis pääasiallinen syy tähän suomalaisten eriarvoisuuteen? Terveydenhuoltoa rahoitetaan nykyisin esimerkiksi kuntien ja valtion rahoilla, julkisilla KELA-korvauksilla, asiakasmaksuilla sekä työntekijöiden ja työnantajien suorittamilla maksuilla. Palveluita järjestää ja myy monta eri tahoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, (THL) on arvioinut, että monikanavainen rahoitusjärjestelmä ylläpitää väestöryhmien ja alueiden eriarvoisuutta. Nykyjärjestelmä on kaiken lisäksi tehoton, koska eri toimijat voivat pallotella hoito- ja kustannusvastuita maksajalta toiselle. Ongelman olemassaolosta ja sen syistäkin aletaan olla jo tutkitustikin samaa mieltä. Ongelman ratkaisemisesta olemme sen sijaan hyvin kaukana. Monikanavaisen rahoituksen purkamisvaihtoehtoja aletaan nyt selvittää työryhmässä. Sen piirissä on nousemassa esille myös terveyskeskusten, työterveyshuollon ja yksityislääkäreiden rooli tässä kirjavassa, mutta suuria rahasummia käsittävässä järjestelmässä. Eduskuntapuolueiden lisäksi työryhmään tulee mukaan ainakin eri rahoittajatahojen ja järjestöjen edustajia. Työryhmällä on aikaa vuoden 2015 alkupuolelle. On kuitenkin ennustettu, että ratkaisu monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamiseksi on vielä sote-ratkaisujakin vaikeampi haaste. 3

4 Suomen lehti Muutoslinjauksia saamme kuitenkin odottaa vielä hyvin pitkään. Aikaisintaan niitä voidaan odottaa seuraavissa hallitusneuvotteluissa, jotka ajoittuvat vasta huhtikuun 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Senkin jälkeen menee oma aikansa ennen kuin alkaa syntyä jonkinlaisia päätöksiä siitä, miten ja millä aikajänteellä hallitusohjelmaan mahdollisesti tehtyjä linjauksia ryhdytään toteuttamaan. Olen itsekin monisairas potilas, mutta silti optimistinen eri asioiden suhteen. Optimismi on elämää ylläpitävä voima. Siitäkin huolimatta on minun valitettavasti todettava, että vähävaraiset, työttömät ja eläkeläiset sekä ylipäätänsä köyhät ihmiset joutuvat odottamaan terveyskeskuksessa lääkärille pääsyä edelleen useita viikkoja. Lähiaikoina parempaa ei todellakaan ole odotettavissa. Kovin moni joutuu tai pääsee lääkärille jonottaessaan kokonaan toisiin jonoihin. Niitä on kerrotun mukaan kaksi, eikä siellä enää aikaa mitata, koska sijoituspaikassakin ollaan ikuisesti. LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Köerna blir inte kortare En ny arbetsgrupp har tillsatts för att utreda och förnya finansieringen av social- och hälsovården. Hälsocentralernas, arbetshälsovårdens och de övriga hälsovårdstjänsternas ställning skall utvärderas av sakkunniga och politiker. Ojämnlikheten inom hälsovården i Finland har väckt stort bekymmer i hemlandet, men också OECD har fäst uppmärksamhet vid problematiken. Där har vi den internationella Finlands-bilden och bränden, som regeringen har försökt skapa genom att till och med använda sig av filosofer. Den internationella bilden är verkligen inte sådan man skulle ha önskat och också i hemlandet är det svårt att undvika negativa tankar när verkligheten avviker för mycket från det som har utmålats. I verkligheten är det så, att arbetslösa, mindre bemedlade och pensionärer som vårdas på hälsocentralerna är ohållbart överbelastade på många orter. Väntetiden till läkarmottagningen kan dröja upp till sex veckor. Detta är verklighet och den verkliga Finlands-bilden i dag. - Det verkliga brändet. De som är i förvärvslivet kommer omedelbart till företagshälsovårdsläkaren, i allmänhet utan att köa dessmera. Företagshälsovården drar till sig en stor del av läkarna därför att läkarens arbete är lättare där. Inom bashälsovården är arbetet mera krävande, mångfasetterande och också tyngre. På hälsovårdscentralerna och till bashälsovården hamnar ofta människor som lider av många sjukdomar samtidigt, arbetslösa, pensionärer och personer som har olika sociala problem. När företagsläkaren undersöker en persons arbetsförmåga, hur personen orkar i arbetet och eventuellt behov av sjukledighet, måste hälsovårdscentralläkaren möta alkoholister och blandmissbrukare som klagar över besvär, och patienter som kämpar med mentala problem jämsides med andra patienter. Naturligtvis har alla rätt att få vård, men om man får 4 bättre lön i bättre arbetsförhållanden, behöver man inte lång betänketid för att besluta sig. Ett annat kapitel är sedan den ständiga brådskan, som i allmänhet förekommer speciellt inom bashälsovården. Ojämnlikheten berör inte endast de ovan nämnda grupperna. Unga vuxna befinner sig också i en mycket ojämnlik situation. Högskolestuderande använder sig av Universitets hälsovårds-stiftelse, YTHS: hälsovårdstjänster, men de som är utanför studielivet får nöja sig med hälsovårdscentralerna. Undantag från den här gruppen utgör de lyckliga unga som redan råkar höra till företagshälsovården eller som har ekonomiskt stöd av sin familj tills de egna vingarna börjar bära. Finlands Patientförbunds- och min egen personliga åsikt, ja rent av övertygelse är, att alla finländare bör få vård på lika villkor. En stor fråga är sedan, hur detta skall förverkligas i praktiken. Ett förslag till att rätta till situationen har varit att upphöra med sjukvården inom företagshälsovården och att flytta den med alla resurser och finansiering till hälsovårdscentralerna. Detta skulle förstås innebära ett stort ekonomiskt slag mot privata läkar- och vårdproducenter. Å andra sidan skulle inte samhällets pengar mera föras över som stöd till den privata sektorn. Är finansieringen sålunda den huvudsakliga orsaken till ojämnlikheten bland finländarna? Hälsovården finansieras numera till exempel med kommunernas och statens pengar, offentliga FPA-ersättningar, kundavgifter samt arbetstagarens och arbetsgivarens socialavgifter. Servicen ordnas och säljs av många olika producenter. Institutet för Hälsa och Välfärd (THL) har uppskattat att finansierings som sker genom många olika kanaler upprätthåller ojämnlikheten mellan

5 befolkningsgrupper och olika regioner. Det rådande systemet är dessutom ineffektivt, för att de olika aktörerna kan bolla vård- och finansieringsansvaret från den ena betalaren till den andra. Man börjar bli eniga om de existerande problemen och orsakerna till dem genom forskningsmaterial som finns att tillgå. Vi är däremot mycket långt från en lösning av problemen. En arbetsgrupp har nu börjat undersöka alternativa möjligheter att upplösa systemet med finansiering från många olika kanaler. I arbetsgruppen börjar man också fästa uppmärksamhet hälsovårdscentralernas, företagshälsovådens och privatläkarnas roll i detta brokiga systemet, som omfattar stora summor pengar. Förutom riksdagsledamöter från de olika partierna består arbetsgruppen åtminstone av representanter för olika finansiärer och organisationer. Arbetsgruppen har tid till början av Det har förutspåtts att beslutet att ändra systemet med finansiering från många olika kanaler är en ännu svårare utmaning än sote- beslutet. Vi får ännu länge vänta på förändringslinjedragningar. Tidigast kan de förväntas under följande regeringsförhandlingar, som infaller först i april 2015 efter riksdagsvalet. Även efter det tar det en tid innan det börjar fattas något slags beslut om med vilken tidtabell de linjedragningar som eventuellt tas in i regeringsprogrammet börjar förvekligas. Jag är själv en patient med många sjukdomar, men är ändå optimist i många frågor. Optimism är en kraft som upprätthåller livet. Trots det måste jag tyvärr konstatera, att mindre bemedlade, arbetslösa, pensionärer och överhuvudtaget fattiga människor fortfarande måste vänta i många veckor på att få komma till läkare.. Inom den närmaste framtid är verkligen ingen förbättring att vänta. Många som köar hamnar eller kommer - när de köar till läkare i helt andra köer. De är enligt vad som berättas två, där räknas inte mera tiden, därför på den placeringsorten är man för evigt. Kuva: Jukka Järvelä Jussi Salo Kehittämisjohtaja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry Vanhusten asemaa ei paranneta pelkillä suosituksilla Vanhustenhuollon heikko tila on maassamme ollut tiedossa jo kauan. Eduskunnan välikysymyskeskustelussa vuonna 2009 annetussa Sosiaali- ja terveysministeriön vastauksessa todettiin seuraavaa: Vanhuspalvelujen laadukas toteuttaminen ei onnistu pelkillä laatusuosituksilla, vaan tarvitaan laki vanhuspalveluista. Vanhuspalvelulaista laadittiin esitys jo edellisen hallituksen aikana, mutta se ei edennyt päätöksentekovaiheeseen. Uusi laki ja lakia tukevat laatusuositukset lopulta saatiin runsaasti mediahuo- miota herättäneen prosessin jälkeen viime kesänä. Lailla ja laatusuosituksilla piti saada parannusta vanhuspalveluihin. Eniten keskustelua syntyi henkilöstömitoituksista eli siitä, kuinka monta hoitajaa pitää olla hoitolaitoksissa tai muissa vanhustenhuollon tehtävissä hoidettavaa vanhusta kohden. Lakiin mitoitusvaatimuksia ei kirjattu, mutta laatusuosituksissa mitoituksen minimiksi määriteltiin 0,50. Eli se tarkoittaa sitä että 24-paikkaisessa ympärivuorokautista hoivaa antavassa hoitolaitoksessa on oltava vähintään 12 hoitajaa. Se on melko vähän kun tämä hoitajamäärä jaetaan kolmeen työvuoroon ja heistä osa on myös vapaapäivilläkin. Laatusuosituksessa säädetään myös se, että tätä henkilöstömitoitusta on nostettava korkeammaksi mikäli hoidettavien ikäihmisten terveydentila ja hoidon tarve sitä edellyttävät. Suosituksia ei noudateta Suositukset ovat periaatteessa kyllä hyviä, mutta ongelmana on se, että näitä 5

6 Suomen lehti asiansa käsittelyssä. Potilaiden kokemusten perusteella on selvää, että nimenomaan osallisuutta on vahvistettava. Yksi keino on työryhmän suosittelema suullisten käsittelyjen lisääminen muutoksenhakuelimissä, sanoo työryhmän puheenjohtajana toiminut sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko. Ministeriöön tulevan palautteen perusteella erityisesti potilasta hoitavan lääkärin ja vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkärin erilaiset tehtävät hämmentävät potilaita. Hoitavan lääkärin tehtävä on hoitaa potilasta parhaalla mahdollisella tavalla. Vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkäri taas arvioi potilaan työkykyä suhteuttamalla potilaan terveysongelman esimerkiksi tämän ikään, koulutukseen, ammattiin ja vaihtoehtoisiin töihin. Sosiaali- ja terveysministeriössä on jo käynsuosituksia noudatetaan hyvin vaihtelevasti. Maassamme on paikkakuntia ja toimijoita, joissa vanhusten palvelut toteutetaan hyvin ja laadukkaasti, mutta aivan liian paljon on myös esimerkkejä siitä, että vanhusten ja muiden palveluja tarvitsevien ihmisten palvelutarpeet eivät täyty. Räikeimmissä tapauksissa voidaan puhua jo vanhusten jättämisestä heitteille. Näistä tapauksista saamme lukea iltapäivälehdistä ja niistä raportoidaan myös valvontaviranomaisille sekä työntekijöiden ja ikäihmisten etujärjestöille jatkuvasti. Suositukset eivät riitä, koska niitä ei ole pakko noudattaa. Vanhuspalvelulakia valmistellut asiantuntijatyöryhmä totesi raportissaan myös itse, että aiemmat säännöt ja suositukset eivät riitä. Työryhmä esitti ratkaisuksi parempia suunnitelmia ja nykyistä laadukkaampaa johtamista. Nämä ovat hyviä ja tavoittelemisen arvoisia asioita, mutta eivät ne palveluja tarvitsevaa asiakasta välttämättä auta. Hyvät suunnitelmat ja uudet toimintatavat auttavat vain silloin, mikäli niitä myös noudatetaan. Uusi vanhuspalvelulaki ei luonut mitään todellisia pakotteita niitä toimijoita vastaan, jotka eivät laatusuosituksistakaan välitä. Lain ja asetusten määräyksiä eivät tarvitse ne, jotka jo nyt huolehtivat laadukkaista palveluista ja riittävistä henkilöstömitoituksista. Suosituksia nyt kiertävät toimijat eivät tule toimintatapojaan jatkossakaan muuttamaan, mikäli uusi laki tulee jäämään vain suunnitelmien ja toimintamallien kehittelyn asteelle. Sitovat säädökset palveluja tuottavien työntekijöiden määristä on lakiin saatava, mikäli halutaan parantaa palveluja tarvitsevien iäkkäiden ihmisten ja näitä palveluja tuottavien työntekijöiden asemaa. Arvot puntarissa Uuden lain suurin heikkous on se, että siinä henkilöstömitoitukset jätetään auki. Kukin toimija voi itse määritellä sen, mikä on riittävä henkilöstömäärä. Uudessa laissa on kyse oikeastaan arvojen punnitsemisesta. Toiseen vaakakuppiin laitetaan kuntien kustannukset ja yrittäjien haluama voitto ja toiseen vaakakuppiin laitetaan sitten vanhusten laadukkaat palvelut sekä henkilöstömäärä. Punninnan lopputuloksen jokainen arkielämää seuraava tarkkailija voi nähdä jo nyt. Toinen suuri heikkous on se, että valvonta jää pääasiassa kuntien johtaville viranhaltijoille sekä poliitikoille, jotka palveluista kunnissaan päättävät. Mieleen nousee väkisinkin kuva pukista kaalimaan vartijana. Kun laissa ei sitten esitetä myöskään mitään rangaistuksia lain rikkojille, niin kyseinen valvonta taitaa olla yhtä tehokas kuin polkupyöräilijöiden kypäräpakko. Lain mukaan kypärää on käytettävä, mutta mitään sanktioita ei seuraa määräystä rikkoville. Nyt on kyse arvoista ja ikäihmisten laadukkaan elämän turvaamisesta. He ansaitsevat nykyistä paremmat palvelut ja ihmisarvoisen elämän myös elämänsä loppumetreillä. Etuuspäätökset perusteltava tarkemmin Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä työryhmä julkisti esityksensä tiistaina 21. tammikuuta. Työryhmän mukaan laissa tulee säätää tarkemmin sosiaalivakuutuksen etuuspäätösten perustelemisesta. Vakuutuslaitoksessa asian käsittelyyn osallistuvan asiantuntijalääkärin olisi laadittava perusteltu kannanottonsa kirjallisena. Jos etuutta ei myönnetä, päätökseen olisi kirjattava, mitkä asiat ovat vaikuttaneet tapauksen arviointiin ja mitä johtopäätöksiä niiden perusteella on tehty. Lääkäreiden osaamista ja yhteistyötä parannettava Työryhmä esittää myös hoitavan lääkärin ja vakuutuslaitoksen välisen molemminpuolisen tiedonkulun parantamista. Esimerkiksi uutta Kanta-potilastietoarkistoa 6 voitaisiin hyödyntää, jotta hoitava lääkäri saisi vakuutuslaitokselta tiedon potilaansa etuuspäätöksestä. Lääketieteellisten tietokantojen, kuten Terveysportin, avulla voidaan lisätä hoitavien lääkäreiden tietämystä vakuutuslääketieteestä. Myös lääkärinlausuntolomakkeita ja lausuntojen laatua on parannettava, jotta vakuutuslaitoksen asiantuntijalääkäri saisi hoitavalta lääkäriltä enemmän tietoa hakijan terveydentilasta kannanottonsa perustaksi. Hakijan osallisuutta vahvistettava Perustin työryhmän etsimään ratkaisuja siihen, miten kansalaisten luottamusta järjestelmään lisätään. Etuuden hakijan on koettava olevansa itse osallinen oman

7 nistetty etuuksien hakijoille tarkoitetun verkkosivuston valmistelu, jotta hakijat löytäisivät tarpeellisen tiedon helposti ja ymmärrettävässä muodossa. Työryhmän muistioon sisältyy Oikeutta vakuutetuille ry:n eriävä mielipide. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja varapuheenjohtajana ylijohtaja Outi Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmän jäseninä olivat hallitusneuvos Erik Strömberg sosiaali- ja terveysministeriöstä, kehittämispäällikkö Ann- Mari Pitkäranta oikeusministeriöstä ( asti), kehittämispäällikkö Tuula Kivari oikeusministeriöstä ( alkaen), ylilääkäri Jorma Järvisalo Kansaneläkelaitoksesta ( asti), johtava lääkäri Pekka Koivisto Kansaneläkelaitoksesta ( alkaen), johtava lakimies Pia Santavirta Finanssialan Keskusliitto FK:sta, ylilääkäri Seppo Kettunen Suomen vakuutuslääkärien yhdistys ry:stä, varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen Suomen Lääkäriliitosta, puheenjohtaja Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:stä ja puheenjohtaja Hannu Kukkonen Oikeutta vakuutetuille ry:stä. Työryhmän sihteerinä toimi hallitussihteeri Inka Hassinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. LFE pdf Lähde: STM Kun ei auta loitsu eikä rukous vanheneminen on venäläistä rulettia Ruuhka-Suomen vanhustenhoidon puutteista ja ongelmista puhutaan paljon. Vaivana on yksinäisyys, turvattomuus ja hoidon rajallinen saatavuus. Yhä suurempi vastuu jää omaisille. Eikä siinä sinänsä mitään uutta: entisinä aikoina omaiset nimenomaan hoitivatkin läheisensä myös siinä vaiheessa, kun vanhuus oli voimia verottanut. Tänään asetelma on muuttunut, sillä saman perheen ja suvun jäsenet saattavat asua eri puolilla Suomea tai jopa maailmaa. Lisäksi sekä hoitoa tarvitseva että hoitava omainen saattavat molemmat täyttää jo sen määritelmän, jota kuvastaa sana vanhus. Toki kansalaiset elävät pidempään ja terveempinäkin, mutta jossakin vaiheessa voimat ehtyvät ja avun tarve on välttämätön. Jos sellainen tilanne syntyi vanhaan aikaan ihmisen täyttäessä 75 vuotta, niin nyt se aika koittaa ihmisen täyttäessä 85 tai 95 vuotta. Vastaavasti omaisten ikä seuraa siinä perässä. Myös perheiden koot ovat pienempiä ja auttavia käsipareja on niukemmin. Tämä edellä kerrottu toimii tavallaan esipuheena myös siihen, että vanhusten hoidon haasteet, ongelmat ja puutteet eivät suinkaan rajoitu vain siihen paljon puhuttuun ruuhka-suomeen, vaan ovat arkitodellisuutta valtakunnallisesti. Lintukotoja toki voi löytää, mutta ne ovat katoava luonnonvara. Sen surullisen tosiasian puolesta puhuu kertomus Vaasasta viime vuoden loppupuolelta tai oikeastaan tämänkin vuoden alkupuolelta, sillä kertomuksen aiheena olevan vanhuksen tilanne on edelleen jokseenkin yhtä surkea kuin koko tapahtumaketjun alkaessa 21. päivä lokakuuta Kotona on hyvä olla, kunnes Vaasassa asuu muuan 87-vuotias vanha leskirouva. Pitkän työrupeaman hän teki elintarviketeollisuuden parissa. Teki työtä, maksoi veronsa, rakensi sodan jälkeistä Suomea, kasvatti perheensä ja eli hyvää, tavallista kaksikielisen vaasalaisrouvan arkea. Elinpäiviäkin on luonto suonut, vaikka raskas työ on vaatinut iän myötä verojaan: selkäkipuja, kulumia, verenpainetta ja diabetes. Asioita, joiden kanssa täytyy tottua elämään, jos elää vanhaksi. Mummulla on turvaranneke ja ateriapalvelu. Apteekkiin toimitetaan kerran viikossa tarvittavat lääkkeet, mm. kipulaastarit, jotka omaiset, yleensä 67-vuotias poika toimittaa perille. Siivouspalvelusta huolehtii yksityinen taho. Myös diabetesta ja verenpainetautia sairastava ainoa poika on kuitenkin paitsi tärkein, myös tietenkin rakkain yhteys ja turvaside muuhun maailmaan. Lokakuun 21. päivä 2013 kello 8.00 kaikki muuttuu kerralla. Mummu soittaa turvarannekkeellaan ambulanssin. Hän on kaatunut pahasti. Ambulanssimiehet soittavat pojalle kauheat uutiset. Vaasan terveyskeskuksessa todetaan, että vanhuksen lonkka on murtunut, oikea olkapää on murtunut ja päässä verta vuotava haava. Edessä oli nopea lähtö Vaasan keskussairaalaan. Siellä todet- 7

8 Suomen lehti tiin sydäninfarkti. Sitä ei enää tiedetty, kaatuiko vanhus infarktin saatuaan, vai saiko hän infarktin kaatumistrauman seurauksena. Yleiskunto oli joka tapauksessa niin heikko, että ortopedisia vaurioita ei voitu ryhtyä leikkaamaan. Niihin päästiin käsiksi vasta 24. lokakuuta. Silloin leikattiin vanhuksen lonkka, mutta katsottiin, ettei toista leikkausta voida tässä vaiheessa suorittaa. Niinpä oikea olkavarsi lastoitettiin liikkumattomaksi. Se oli edelleen sijoiltaan. Sydänvaivoja hoidettiin ja lonkan toipumista jäätiin odottamaan. Odottelua kesti noin viikon päivät, sillä 30. lokakuuta oli edessä lähtö takaisin Vaasan terveyskeskukseen. Hoito keskussairaalassa päättyi siihen. Sekavaa aikaa Kotihoitoa on perusteltu viime vuosina sillä kauniilla ajatuksella, että ihmisethän haluavat mielellään olla kotonaan. Niin varmasti onkin, jos siellä kykenee olemaan. Hoitojen, leikkauksen ja tietysti itse kauhean tapahtuman johdosta mummun kunto oli romahtanut. Niinpä oltiin joulukuussa siinä tilanteessa, että sekavuus oli ajoittain sellaista, ettei edes omaisia tunnistettu. Joulukuun 11. päivä pojalle tuli kuitenkin soitto, että edessä on kotiuttaminen 16. päivä joulukuuta. Omaiset eivät olleet kertaakaan tavanneet hoitavaa lääkäriä ja olkavarsikin oli yhä sijoiltaan, mutta osastonhoitaja sentään ilmoitti 13. päivä joulukuuta, että fysioterapeutti lähetetään mukaan kotiin katsomaan, minkälaisia apuvälineitä mahdollisesti tarvitaan, jotta kotona selviydyttäisiin. Kotiutuspäivä siirtyi kuitenkin hiukan, sillä erilaisten apuvälineiden saaminen kotiin unohtui kokonaan ja ne piti itse hankkia. Oli siis palattava takaisin terveyskeskukseen. Lopulta poika sai itse hakea kyseiset välineet terveyskeskuksen vuodeosastolta ja kiinnittää niitä paikoilleen. Kotisairaanhoidonkin osalta oli ongelma: kotisairaanhoito ei Vaasassa voinutkaan ottaa enempää uusia 8 potilaita. Neuvottiin ottamaan yhteyttä yksityiseen kotisairaanhoitoa tuottavaan palveluun. Toki tarkoitusta varten kerrottiin olevan saatavissa palveluseteleitä, mutta ei siinä vaiheessa kerrottu, mistä ja miten noita seteleitä saadaan. Sen kertoi myöhemmin kotipalveluyritys. Yksityinen kotisairaanhoito kuitenkin saatiin ja mummu pääsi kotiinsa 17. joulukuuta klo Sairaanhoitaja käy kahdesti päivässä. Hyvä niin, sillä olkapää oli edelleen sijoiltaan ja murtunut ja yleiskunto perin heikoissa kantimissa. Kotihoito sai myös hakea lääkkeet apteekista. Tosin nyt tämäkin järjestelmä oli sotkeutunut tapahtuneesta johtuen. Kotiutettaessa mummulla oli vain kahden päivän lääkkeet mukanaan. Vaasan keskusapteekin systeemissä, ANJA-jakelussa tarvittavat lääkkeet toimitetaan keskusvarastolta Vantaalta kahdesti kuukaudessa siten, että niiden on oltava Vaasassa viikkoa ennen jakelua potilaalle. Vaikka järjestelmä on sinänsä tarkasti organisoitu, on kaikki rakennettu sille perustalle, että mitään yllättäviä muutoksia ei koskaan tapahtuisi. Kun omaiset sitten kysyivät lääkäriltä, että kuka tällaisesta huonokuntoisesta ja ajoittain hyvinkin sekavasta potilaasta vastaa, oli vastaus yksiselitteisesti: omaiset. Housuvaippoja tarvittiin, sillä kotisairaanhoitohan kävi vain kahdesti päivässä. Nämäkin välineet täytyi itse noutaa. Kotona mummu ei pääse sängystä ylös ilman vuoteen päätyyn kiinnitettyä vyötä, jolla hän nostaa jalkansa ja vetää itseään istuma-asentoon. Sekin on käytännössä nyt yksikätiselle mummulle haasteellinen koettelemus, sillä oikea olka on yhä sijoiltaan ja kipeä, eikä fysioterapiaa ole edes tarjottu. Uudenvuoden näkymiä Joulu meni näissä puitteissa mitenkuten, mutta 31. joulukuuta alkoi pojan puhelin yöllä soida. Sekavuustila oli niin paha, että poika lähti selvittämään tilannetta. Onneksi mummu asuu kerrostalossa, joten hän ei sentään ollut päässyt ulos saakka harhailemaan. Porraskäytävässä sekava vanhus soitteli ovikelloja ja koputteli oviin. Hän halusi vain tietää, missä hän oikein oli? Hän oli eksynyt kotitalossaan. Edessä oli uusi matka terveyskeskukseen, missä todettiin 2. päivä tammikuuta 2014 virtsatietulehdus. Vioittunut käsikin todettiin uudelleen yhä vialla olevaksi ja sekavuuskin oli todennettavissa. Mummu pääsi osastolle, mutta olkapäälle ei tehty taaskaan mitään eikä enää tehdäkään, koska se on nyt pysyvästi jumittunut väärään asentoon. SAS-pisteytyksessä eli sijoituspaikan tarpeen arvioinnissa todettiin, että tarvittavan 30:n pisteen sijasta mummulle kertyi pisteitä vain 24, joten laitospaikkaa ei tullut. Perusteista ei omaisille kerrottu, mutta kotiutuspäivämäärä, 13. tammikuuta ilmoitettiin pian. Sosiaalityöntekijäkin luvattiin saapuvaksi jo 14. tammikuuta. Näihin erilaisiin käynteihin mummu on toki tottunut, sillä tämän onnettoman rupeaman ajan hänellä on ollut 30 eri hoitajaa. Se ei ole estänyt kuitenkaan vahinkoja: joskus koko päivän lääkkeet otetaan aamulla yhdellä kerralla, kotona pelottaa, uni ei ota tullakseen ja pojalle soitellaan jatkuvasti öiseenkin aikaan. Sekaisin on sekä vanhus että pojan ja tämän perheen elämänrytmitys. Päällimmäisenä kalvaa jatkuva huoli vanhuksen tilanteesta ja olemisesta. Helmikuun 3. päivä mummu sai tosin vioittuneeseen olkapäähänsä fysioterapiaa, joskin toteamuksella, että se ei enää koskaan parane. Lonkka onneksi saatiin kuntoon. Lieneekö se ainoa asia, mikä on nyt kuntoon saatukaan? Teksti: Jaakko Ojanne

9 Inka Svahn Suomen Potilasliitto ry:n hallituksen jäsen Lääkekaappi Muistan ajan jolloin pieni lääkekaappi koristi lähes jokaisen asunnon vessan seinää. Siihen oli koottu tarpeita siltä varalta jos joskus sattuu flunssa yllättämään. Oli yskänlääkettä ja aspiriinia, lisänä kuumemittari ja laastareita sekä joku salva. Lääkekaappi oli pieni mutta tyhjältä se näytti, ainakin meidän huushollissa. Muistan ettei meidän perheessä juurikaan lääkkeitä tarvittu ja vähäisetkin vaivat hoidettiin vanhan kansan opeilla. Esimerkiksi, kun koski korvaan niin isä puhalsi tupakansavua siihen. Nykyään taidetaan määrätä antibiootit heti ja lasten korvia puhkotaan surutta. Ehkäpä tämän päivän lapset ovat sairaampia kuin silloin muinoin. Nykyään tuollainen pieni lääkekaappi ei enää palvele ketään, lääkkeet ei yksinkertaisesti mahdu niihin. Artikkelin kuva on erään miespotilaan elintarvikehyllystä. Yli puolet tilasta on lääkkeitä. Ei voi kuin kauhistella mitkä määrät kemikaaleja tämänkin henkilön sisuksissa virtaa. Onkohan kaikki todella edes tarpeellisiakaan. Hänen kertomansa mukaan hän kärsii sivuvaikutuksista ja näkee painajaisia. Aina kun hän käy lääkärillä puhumassa oireistaan, määrätään vaan lisää lääkkeitä. Tämä lienee tapahtuu monenkin potilaan kohdalla. Ongelmana koetaan myös se, että lääkkeitä vaihdetaan usein ja entiset jää hyllyyn koskemattomina, niitä kun on ostettu useita paketteja useiden kuukausien tarpeeseen. Tämä on kallista niin potilaalle kuin yhteiskunnallekin. Tietysti lääkärit mielellään määräävät joka vaivaan lääkettä, mutta olisiko mahdollista potilaan itsekin vaikuttaa siihen mitä käyttää? Voisiko kolesteroliarvojaan yrittää saada kuriin ilman kolesterolilääkkeitä? Entäpä verenpaine? Tai ihan niinkin yksinkertainen vaiva kuin ummetus, Onko ulostuslääke ainoa hoito siihen? Nuha ilman lääkesumutteita? Ihan maalaisjärjen käyttö joskus olisi hyödyksi. Joku onkin kertonut päässeensä eroon verenpaineestaan juomalla päivittäin Evolus-juomaa. Joku laihduttamalla ja ulkoilemalla, tai lopettamalla tupakoinnin jne. Veren kolesteroliarvoihin on auttanut punariisikapselit, joillain taas ruokavaliomuutos. Vatsan saa toimimaan lisäämällä kuitua ja vettä ruokavalioon, tämähän jo tiedetään entuudestaan. Unilääkkeistä voisi kirjoittaa oman artikkelinsa, mutta jokaisen pitäisi vaan miettiä miksi ei saa nukutuksi ja tehdä sille jotain ennen kuin alkaa unilääkkeitä käyttämään. Tunnen harvan ihmisen jolle lääkitys on ollut pelastus. Enemmänkin kuulen kertomuksia lääkkeiden pahoista sivuvaikutuksista, niiden väärinkäytöstä tai vaarallisista yhteisvaikutuksista. Lääkkeisiin voi myös kuolla! Saan kiittää luojaa että minulla on ollut onni pysyä terveenä. Viime vuonna kuitenkin läheinen ystäväni valitti minun niiskuttavan koko ajan, että onko minulla nuha? Lääkäriinhän siitä oli lähettävä tietysti ja kuinka ollakaan, lääkäri totesi nenän limakalvojen olevan turvoksissa. Lääkettä määräsi. Maksoi 3 kuukauden satsi 30. Vaivaa ei tämä lääke kylläkään poistanut, ehkä helpotti vähän mutta kun luin pakkauksesta lääkkeen sivuoireista, niitä oli sen verran että katsoin lääkkeen hyötysuhteen jäävän heikoksi. Sitten eräs ystäväni kertoi luonnonmukaisesta hoidosta jolla hän sai limakalvot kuntoon. Siitä lähtien olen minäkin käyttänyt nenähuuhtelukannua. Merisuolaa ja lämmintä vettä sarvikuonoon ja sieraimista läpi vaan. Suosittelen. 9

10 Suomen lehti Potilaan kokemus lääkehoitojen tasosta Suomessa Maarit Uusiheimala- Komulainen (Kotka) 10 Lääkärilehti uutisoi 9/12 Vain noin puolet potilaista hyötyy heille määrätyistä lääkkeistä. Osalle potilaista lääkkeillä ei ole toivottua vaikutusta ja pienelle osalle voi tulla vakaviakin haittoja. Etenkin yllättävien haittavaikutusten taustalla ovat usein geneettiset syyt. Yhdysvalloissa kuoli ihmistä vuonna 2006 lääkkeiden aiheuttamiin haittavaikutuksiin, Suomalaisia tilastoja en aiheesta löytänyt. Eräässä artikkelissa mainittiin, että pelkästään tulehduskipulääkkeisiin kuolee vuosittain suomalaista. Huonoa säkää voisi joku ajatella. Ehkä niin, ensimmäisellä kerralla, mutta ei enää toisella kun potilas on jo kertonut lääkärilleen tulleensa suorastaan sairaaksi saamastaan lääkkeestä ja hänelle siitä huolimatta määrätään samaa vaikuttavaa ainetta sisältävää lääkettä toistamiseen. Suhtautumisesta kertoo paljon, että tämän jälkeen henkihieverissä olevasta potilaasta kirjoitetaan epikriisiin: Potilas ei halua käyttää (astma) lääkettä, koska fiksoitunut sen mahdollisiin haittavaikutuksiin. Sanelijan kollega tarjoaa sen jälkeen lääkkeen aiheuttamiin hengenvaarallisiin oireisiin bentsoja ja beetasalpaajia, jotka tehostaisivat vahinkoa aiheuttaneen lääkkeen haittoja entisestään. Potilaan onneksi tänä päivänä on informaatiota saatavilla eikä lääketiede pysy enää salatieteenä vaan aktiivinen potilas voi löytää ongelmaansa apua internetistä, jos kykenee voinniltaan sitä etsimään. Tosin hänet leimataan siinä vaiheessa hankalaksi, sairaalan toimintaa epäileväksi ja lääkäriä opastaessaan hän saa vastauksen: Ei sitä internettiä pidä mennä lukemaan. Tämä surkeuden huipentuma on sattunut omalle kohdalleni, eikä vain kertaalleen. Hengissä olen jääräpäisyyttäni kuin ihmeen kautta, mutta myös muutaman lääkärin ammattitaidon myötävaikutuksella. Käsittämättömältä tuntuu, ettei lääkereseptejä kirjoittavien tarvitse tietää että kaikki lääkeaineet eivät sovi kaikille ihmisille, eikä etenkään samoilla annostuksilla. Potilaan näkökulmasta lääkeongelmani, maksan entsyymien lääkeainemetaboliaan vaikuttava toiminta näyttää olevan täysin mysteeri, yhteisvaikutuksista puhumattakaan. Pienellä piirillä, funktionaalisen lääketieteen koulutuksissa käyneillä, perinnöllisyyslääketieteen parissa työskentelevillä ja kenties yliopistosairaaloissa on tietoa näistä asioista Suomessa. Kaikilla sivuvaikutuksista kärsivillä - ja meitä on paljon - ei vain satu olemaan yliopistosairaalaa lähettyvillään eikä sinne saa(nut) lähetettä - pyynnöstä huolimatta. Oman ja perheeni entsyymitoiminnan vajavuuden jouduin selvittämään itsekseni, omalla kustannuksella, etsimällä tietoa ja lähettelemällä verinäytteitä rapakon taakse. Vaihtoehtoja ei ollut. Tiesin, että on kyse perinnöllisestä ominaisuudesta, joka koskettaa myös lastani, jonka henki olisi vaarassa osaamattomien lääkitsijöiden käsissä. Sikäli on kummallista, että niinkin lähellä kuin Ruotsissa on näitä asioita selvitelty erilaisin menetelmin jo 30 vuotta. Mikä onkaan kiinnostuksen taso meillä? Entä koulutuksen? Nukutaanko luennoilla vai viekö huomion FaceBook -päivitykset? Vai onko peräti niin, ettei maksan toiminta edes kuulu lääkäreiden koulutukseen? Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa ja työnantajan tulee luoda edellytykset tarvittavan ammatillisen täydennyskoulutuksen saamiseksi (laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä). Lääkäriliitto suosittelee lääkäreille työpaikan ulkopuolista koulutusta vähintään 10 päivää vuodessa. Suositus täyttyy 26%:lla lääkäreistä. Suosituksessa mainitaan koulutuksen olevan työhön kuuluva oikeus ja velvollisuus. Mitään kattavaa järjestelmää sille, että määrällisesti ja laadullisesti riittävä täydennyskoulutus toteutuu, ei ole. On väärin, että lääkehoidossa potilas ei voi luottaa saamaansa hoitoon eikä sen antajaan, vaan vastuu jää täysin potilaalle itselleen. Jos hän käyttää lääkettä tuntemuksistaan huolimatta, koska lääkäri on niin määrännyt, hän pääsee jopa hengestään tai voi ainakin sairastua entisestään. Hoito ei saisi kuitenkaan olla vahingollisempaa kuin itse hoidettava sairaus. Potilaalla, joka kärsii sivuvaikutuksista, tulee olla oikeus saada geenitutkimus - joita tänä päivänä on saatavilla Suomestakin sekä lista varottavista lääkeaineista käyttöönsä. Tieto, jota on siis saatavilla, olisi saatava kentälle, käytäntöön. Jokaisen potilaan kohdalla ei automaattisesti kuitenkaan tarvita kalliita geenitestejä, mutta kuulemisen taitoa tarvitaan yhä ja edelleen, tässäkin asiassa. Eihän se kuitenkaan ole niin, että hoitohenkilökunta tietää paremmin miltä potilaasta tuntuu, eihän?

11 OJANNE POHTII Vanhuuden suunnittelua kannattaa harrastaa Ainoastaan se järkkymätön tosiasia, että olen kaappioptimisti on pitänyt minut hengissä niin pitkään, että voin maaliskuun lopulla täyttää 51 vuotta. Moni seniorikansalainen ja tuttavani tietysti sanoo lohduttavasti, että tällainen ikä ei ole vielä mitään, mutta minun elämäntavoillani on varsinainen ihme, että olen paitsi elossa, vieläpä terve ja elossa. Tapaan aina silloin tällöin ystäviäni, jotka ovat jo vuosikausien ajan kiusanneet itseään erilaisilla ruokavaloilla ja pakkotreeneillä pitääkseen viikatemiehen etäämmällä ja jotka aina yhtä pettyneenä joutuvat toteamaan minut terveeksi ja eläväksi. Elämä ei ole oikeudenmukaista. Joku tekee kaikkensa, että eläisi terveenä ja pitkään, mutta tapahtuu jotakin ikävää, kun taas toinen rymyää iltakaudet ja kukkuu yökaudet niin, että jääkaapin ovi käy kuin käkikellon luukku. Ensin mainittu terveysoppinut saa jonkin vaivan riesoikseen, mutta jälkimmäinen nauttii lauantaimakkaraa ranskanleivän kera katsellessaan yöjännäriä ilman, että edes kolesteroliarvot nousevat. Hiukan toistakymmentä vuotta sitten kerroin kotona, että lääkärintarkastuksessa tohtori totesi maksani tottuneen urakoimaan, koska se poltti hyvin sinne syydetyt kemikaalit ilman epäterveitä muutoksia. Kotijoukkojen lakoninen toteamus oli, että hienoa, että edes jokin osa sinusta tekee jotakin. Ilman kohtuullista itsetuntoa olisin voinut loukkaantua, mutta lähdin silti varmuuden vuoksi datsalleni lepäämään. Eräs pitkäaikainen ja hyvä ystäväni sairastui hänkin noin kymmenen vuotta sitten vakavasti. Järjestimme asiat sillä tavalla, että kun hänen vaimonsa lähti töihin, minä menin päiväksi pitämään seuraa. Yksin ei ollut hyvä olla. Myös lääkärireissuilla oli paikallaan olla apumies tukena mukana. Hän loihe lausumaan hiukan ennen 50-vuotispäiviään, että voin olla itse joku päivä samassa tilanteessa. Myönsin sen mahdolliseksi, mutta niin siinä kävi, että hän kuoli ja minä jäin tänne terveenä edelleen hölmöilemään. Nyt olen vanhempi kuin ystäväni kuollessaan. Vaikka mielialan sanotaan vaikuttavan elinikään, olen kauhukseni havainnut olevan yltiöoptimisti. Masennuksen synkkyyteen toki vajoan aika ajoin, mutta kohtaus kestää yleensä vartin, minkä jälkeen alan aina puuhata jotakin: keittelen tsajua, luen kirjoja, leikin kissojeni kanssa tai rupean kirjoittamaan jotakin. Erilaisia yhdistyksiäkin on elonkehässä hoidettavaksi asti. En siis ilmeisestikään saa elintoimintojani ajettua alas samaan tapaan kuin vanhan ajan intiaanivanhukset istumalla preerialla noutajaa odottamassa tai entisaikojen eskimot, jotka menivät jään reunalle kykkimään ja vuottamaan samaa asiaa. Ilmeisesti itse alkaisin preerialta kaivamaan öljyä ja jään reunalla onkimaan valaita. Myönnettäköön, että hyödyttömiä yrityksiä, mutta en yleensä viitsi jäädä pitkästymään. Kaikki viittaa siis siihen, että huonolla tuurilla elän vanhaksi ja minusta tulee siis jossakin vaiheessa vanhus. Teoriaani tukee sekin olettama, että nykyisten terveysihmisten mukaan laihuus on vanhukselle suurempi riski kuin lihavuus. Tällä mallilla olen siis suorastaan ylivakuutettu. Ei siis auta muuta kuin ryhtyä harjoittelemaan vanhuksena olemista. Realistina olen oikeastaan jonkinlaisia esivalmisteluja tehnytkin. Olen koettanut koota kapitaalia koko pienen ikäni sen verran kuin laiskuudeltani olen kyennyt. Tarkoitus on ollut ensinnä taata riittävä rahamäärä vanhuksena olemiseen, koska eläkejärjestelmämme on menossa koko ajan yhä pahemmin plörinäksi. Sanotaan, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin, mutta vielä ikävämpää on olla rahaton. Ensinnäkin vanhuus on välineurheilua: tarvitaan erikoistuoleja istumiseen ja pihtejä sukkien jalkaan pujottamiseen. Jos joutuu mättämään lääkkeitä, niin sekin maksaa. Apuvoimia pitää myös palkata, koska sukulaiset ovat jo pääasiassa hautuumaalla. Jossakin vaiheessa kauppa-asioita ja siivousta pitää ulkoistaa. Ja on pakkokin ulkoistaa, koska en siivoa nytkään. Siivottavaa on siis paljoin siinä vaiheessa, kun vanhukseuteni realisoituu. Oikeastaan se onkin vanhusjakson paras puoli kohdallani: lopultakin alkavat paikat kiiltää, kun palkkaan jonkun lopulta siivoamaan. Tietenkään mihinkään rakkaisiin esineisiini ei saa koskea, mutta lattioiden pitää toki kimaltaa. Tietysti sitten liukastun näillä puunatuilla permannoilla ja minun on palkattava joku tuuppimaan mustelmille mennyttä ja kivulloista itseäni rullatuolilla. Ja kun kerran siitä maksamaan rupean, niin saapahan maksettu apulainen kärrätä minua ulkonakin. Se toisaalta antaa taas uusia ulottuvuuksia. Koska aivojeni kapasiteetti jo nyt on jotakuinkin sama kuin punatulkulla, niin maksettu auttaja voi työnsä puitteissa ostaa netistä ulko- 11

12 Suomen lehti maanmatkoja ja suorittaa lentokentilläkin lähtöselvityksen, jota en itse osaa tehdä. Pääsen siis vanhuksena ulkomaillekin. Hyvät ystävät. Jos siis minä vanhuksena parhaassa tapauksessa työllistän yhden apuvälinekauppiaan, siivoajan ja apuhoitajan, niin vanhusta työllistää noin ihmistä. Vaikka kaikki työllistetyt olisivat matalapalkkaisia ja saisivat vain 1000 /nenä/kk, niin summa olisi 600 miljoonaa euroa kuukaudessa, mikä tietysti kerrotaan 12:a! Jos minä ja muut pysyvät vanhuksena ainakin kymmenen vuotta, niin päästään miljardibisnekseen, josta valtionkin verotulo olisi minimissään 10 %. En siis ole ollenkaan varma siitä, että seniorikansalaiset olisivat vain pelkkä kuluerä. Vanhuksena oleminen olisi siis peräti isänmaallinen teko. Kannattaa uhrautua Isänmaan edestä ja elää iäkkääksi. Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistykset ja toimintaryhmät De Sjukas Väl rf Ordf. Inger Östergård Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki toimisto tukipuhelin Pj. Paavo Koistinen Exitus ry Pj. Jaakko Ojanne Suomen Amyloidoosiyhdistys ry puh (perjantaisin klo 10-12) Pj. Matti Haimi Suomen Sähköyliherkät ry PL 1040, Järvenpää Pj. Erja Tamminen Trasek ry PL 202, Helsinki, puh Pj. Antti Karanki, Immuunipuutospotilaiden yhdistys ry Pj. Jari Kervinen (ke, to klo 16-20) REDY ry Pj. Jenni Arteli Suomen Inkon ry Pj. Kyllikki Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n valiokunnat Johtoryhmä: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne, Inger Östergård Potilasasiainvaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Inka Svahn, Inger Östergård Viestintävaliokunta: Paavo Koistinen (puh.joht.), Jaakko Ojanne 12

13 Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY on potilasjärjestö, joka toimii vapaaehtoisvoimin. Jäsenistöön kuuluu eturauhassyöpää sairastavia, heidän lähimmäisiään sekä sairastumisriskissä olevia. Tukipuhelin TUKEA JA TIETOA Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h vuorokaudessa. Vertaistuki- ja pienryhmätoiminta Vertaistukiryhmiin ovat kaikki tervetulleita riippumatta asuinpaikasta ja niihin on vapaa pääsy. Helsinki Töölön palvelukeskuksen kerhohuone, osoitteessa Töölönkatu 33, tiistaisin parittomilla viikoilla klo Ovet sulkeutuu klo Kustaankartanon Kustaankammari, osoitteessa Oltermannintie 32, E-talo, B-porras, joka toinen viikko torstai, parillisina viikkoina klo Espoo ERSY:n tiloissa, EJY:n Yhteisötalossa Tapiolassa, Kauppamiehentie 6, 2. krs (Apteekkitalon yläkerta) joka toinen torstai parillisina viikkoina, klo Naisten ryhmä kokoontuu tiistaisin parittomilla viikoilla, klo Töölön palvelukeskuksen kerhohuoneessa, osoitteessa Töölönkatu 33. PSA-näytteenotto Maanantaisin parillisilla viikoilla ilman ajanvarausta tai lähetettä, klo välisenä aikana, osoitteessa Helsinginkatu 14 A 1 Helsinki, voit otattaa verikokeen, jolla selvitetään PSA-arvosi. Paikalla on myös vertaistukea. Maksuttomat kuntoutuskurssit Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan palvelukeskuksessa Turun Hirvensalossa toteutetaan läpi vuoden syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kuntoutuskursseja. Täytä Kelan kuntoutushakemus, liitä mukaan lääkärin B1-lausunnon kopio ja sairaskertomus ja lähetä hakemus Kelaan. Virkistystoiminta Virkistystoimikunta järjestää yhteistä toimintaa kulttuurin, liikunnan, näyttely- ja kylpylämatkojen sekä muun mukavan yhteistoiminnan muodossa. Kaikista ryhmistä ja tilaisuuksista saat lisätietoa toimistolta. Lisätietoja: Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Puh Toimisto on avoinna Ma Ti Ke To Pe Tukipuhelin on valtakunnallinen ja siihen voi soittaa 24 h sähköposti: Huomioithan sen, että mikäli jäsenmaksuasi ei ole maksettu v. 2014, Suomen Potilaslehden tulo lakkaa. 13

14 Suomen lehti Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten puolisoiden hyvinvointi eturauhassyöpä kuormittaa myös kumppania Teksti: Ulla-Sisko Lehto ja projektiryhmä Ulla-Sisko Lehto, filosofian tohtori (onkologia), psykologian maisteri, erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa, viime vuosina on todettiin keskimäärin uutta tapausta vuodessa (www.syoparekisteri.fi). Riski sairastua lisääntyy nopeasti iän myötä ja sairastuneiden keski-ikä on 71 vuotta. Nykyään tauti todetaan usein oireettomana PSA-mittauksen yhteydessä, jolloin se on yleensä vielä paikallinen ja hoitojen teho ja ennuste on hyvä (Kellokumpu-Lehtinen, Joensuu ym. 2007, Taari, Aaltomaa ym. 2013). Tehostuneiden hoitojen lisäksi eturauhassyöpään sairastuneiden miesten jäljellä oleva elinikä on pidentynyt myös yleisen eliniän kohoamisen tuloksena. Viisivuotiselossaololuku eturauhassyövässä on 93 %. Tämän seurauksena eturauhassyöpää sairastavia tai sitä sairastaneita miehiä on yhä suurempi määrä elossa. He myös muodostavat yhä suuremman osuuden ikääntyvästä miespuolisesta väestöstä. Kaikki eturauhassyövän hoidot kuitenkin aiheuttavat sivuvaikutuksia ja haittoja, jotka vaikuttavat eturauhassyöpää sairastavan tai sitä sairastaneen miehen hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Hoitojen haitat vaikuttavat myös parisuhteeseen ja sairastuneen miehen puolison tai kumppanin hyvinvointiin. Eturauhassyöpään sairastuminen koskee välttämättömästi myös puolisoa muun muassa hoitojen haittavaikutusten kautta. Vaikka eturauhassyövän hoidon tulokset ovat hyviä ja suurin osa paranee syövästään, valtaosalle potilaista tulee hoitojen 1 seurauksena merkittäviä toiminnallisia haittoja ja oireita (Lehto, Tenhola ym. 1913, Ruutu, Rannikko ym. 2009, Lehto, Helander ym. 2010, Pardo, Guedea ym. 2010, Lehto, Tenhola ym. 2013b). Nämä vaikuttavat usein potilaan toimintakykyyn, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. On ikävä tosiasia. että kaikki eturauhassyövän aktiivihoidot leikkaus, ulkoinen sädehoito, sisäinen sädehoito (braky) ja hormonihoito aiheuttavat sivuvaikutuksia. Tyypillisiä hoidon haittoja ovat virtsankarkailu ja sukupuolielämän ongelmat, sädehoidoissa myös suolisto-ongelmat. Hor- monihoito aiheuttaa usein seksuaalisen halun ja kyvyn menetyksen sekä psyykkisiä ja fyysisiä yleisoireita. Näistä syistä eturauhassyöpää sairastaneiden miesten elämän laadun merkitys jäljellä olevan eliniän aikana korostuu. Eturauhassyövän hoitoja seuraavat oireet ja haitat ovat usein syvästi henkilökohtaisia asioita ja saattavat aiheuttaa vaikeitakin sekä psyykkisiä että sosiaalisia ongelmia. Nämä jäävät kuitenkin taudin hoidossa helposti huomiotta. Lisäksi erityisesti paikallisessa eturauhassyövässä potilaalla itsellään on mahdollisuus osallistua hoitonsa valintaan. Hoidon valinta on potilaalle merkityksellistä, koska eri hoitomuodoista seuraa juuri tälle hoidolle ominaisia sivuvaikutuksia ja haittoja. Potilaan kokonaiselämäntilanteesta riippuu, mikä hoito on juuri hänelle sopivin. Potilaan parisuhde tai se että parisuhdetta ei ole on osa hänen kokonaiselämäntilannettaan. Tutkimus potilaiden hyvinvoinnista ja hoitojen aiheuttamista haitoista Koska eturauhassyöpään sairastuneiden miesten kokemuksista ei ollut saatavissa kattavaa tietoa, Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ry ERSY käynnisti Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) rahoittamana Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten psykososiaalisen kuntoutus -hankkeen vuonna 2007 (osa I). Tämän hankkeen yhtenä osaprojektina toteutettiin THL:ssä laaja valtakunnallinen po- 1 Paikallinen eturauhassyöpä hoidetaan yleisimmin eturauhasen poistoleikkauksella ja/tai ulkoisella tai sisäisellä sädehoidolla, levinneen eturauhassyövän hoito on ensisijaisesti hormonihoito (www.kaypahoito.fi). Joskus hoidoksi riittää pelkkä säännöllinen seuranta. 14

15 tilaskyselytutkimus. Siinä kartoitettiin eturauhassyöpään sairastuneiden miesten omia kokemuksia sairastumis- ja hoitovaiheessa, hyvinvointia sekä hoidoista aiheutuneita haittoja 1 239:lla Suomessa eturauhassyöpään sairastuneilla miehillä 1 (Lehto, Helander ym. 2010, Lehto, Helander ym. 2013, Lehto, Tenhola ym. 2013). Tulokset olivat yhteneviä kansainvälisten tutkimuksen tulosten kanssa, ja osoittivat että eturauhasyövän hoito aiheuttaa runsaasti sivuvaikutuksia ja haittoja (Pardo, Guedea ym. 2010, Tenhola 2012). Lisäksi iso osa näistä haitoista oli jäänyt pysyviksi. Tutkimuksemme mukaan eturauhassyövän hoidot olivat aiheuttaneet erityisesti virtsatieoireita ja seksielämän ongelmia, sädehoito myös suolisto-oireita. Virtsankarkailua poti hoidosta riippuen % ja valtaosa myös koki sen haittaavana. Kaikista hoidoista aiheutui seksielämän ongelmia suurimmalle osalle vastanneista: vähintään neljälle viidestä (80 93 %:lle). Seksielämä puolison kanssa oli loppunut eturauhassyövän hoitojen jälkeen %:lta, muita harvemmin sädehoitoa saaneilta (ks. kuva 1.). Suolisto-oireita (verenvuotoa suolistosta, pidätyskyvyttömyyttä) sai yli puolet sisäisellä sädehoidolla hoidetuista ja ne koettiin hyvin haittaavina. Hormonihoito aiheutti sille tyypillisiä haittoja. Kaikki nämä haitat ovat omiaan huonontamaan potilaan psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ilahduttava tulos oli, että tutkimuksessamme niinkin paljon kuin 62 % miehistä kertoi, että eturauhassyöpädiagnoosi ei kuitenkaan ollut vaikuttanut heidän parisuhteeseensa. Peräti 14 % kertoi, että heidän parisuhteensa oli parantunut eturauhassyövän toteamisen seurauksena ja vain 13 % kertoi parisuhteen huonontuneen. Tällä hetkellä toteutamme hankkeen toista vaihetta: Eturauhassyöpään sairastuneiden miesten avokuntoutusmallin tekeminen Hankkeen päämääränä on kehittää eturauhassyöpää hoitavissa klinikoissa toteutettavia keinoja eturauhassyöpään sairastuneiden miesten hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja elämänlaadun parantamiseksi. Puolisoiden hyvinvointi Kuva 1. Seksielämää puolison kanssa puoli vuotta ennen hoitoa ja hoidon jälkeen, % Vaikka eturauhassyöpä koskettaa myös sairastunen miehen kumppania, ei puolisoiden hyvinvointia useinkaan systemaattista huomioida kun eturauhassyöpää sairaalassa hoidetaan. Suurin osa eturauhassyöpään sairastuneista elää parisuhteessa. Usein eturauhassyöpään sairastuneet miehet ovat ikääntyviä ja elävät yhdessä ikääntyvän puolison kanssa. Tutkimuksessamme sairastuneiden ikä vaihteli vuoden välillä ja yli 80 % heistä eli avio- tai avoliitossa. Jos sairastuneella miehellä on puoliso tai kumppani, hän usein jakaa potilaan kanssa sairastumisen aiheuttamat kokemukset ja ongelmat. Eturauhassyöpä ja sen hoidot vaikuttavat potilaan parisuhteeseen ja myös kumppanin hyvinvointiin. Potilaan ohella tilanne on haastava myös puolisolle: kumppani saattaa pelätä menettävänsä miehensä, hänen roolinsa parisuhteessa muuttuu tai he joutuvat huolehtimaan uusista velvollisuuksista. Puoliso saattaa olla potilaalle merkittävä tukija eturauhassyövän diagnosointivaiheessa. Puolison tuella voi olla merkitystä myös hoitomuodon valinnassa. Tutkimuksissa on todettu, että puolisot kokevat samankaltaisia psyykkisiä oireita kuin sairastuneet itse. Myös puolison hyvinvointi usein huonontuu ja heillä voi jopa olla enemmän syövästä johtuvaa huonovointisuutta ja kuormitusta kuin potilaalla itsellään (Northhouse, Mood ym. 2007). Ikääntyvien eturauhassyöpäpotilaiden parisuhde on usein kestänyt pitkään, jopa vuosikymmeniä. Usein myös puoliso on ikääntyvä. Silloin puolisot kohtaavat yhdessä ikääntymiseen liittyviä haasteita, joita ovat muun muassa kummankin puolison sairaudet. Puoliso on usein potilaalle tärkeä tuen lähde, mutta aina potilas ei koe saavansa puolisoltaan tukea. Myös puoliso usein kaipaa potilaalta tukea. Jotkut pariskunnat alkavat heti eturauhassyöpädiagnoosin tullessa käsitellä asiaa yhdessä, yhteisenä meille tapahtuvana asiana. On kuitenkin tärkeää 1 Suomen Syöpärekisteri antoi tutkimukseen 50 % (joka toinen) otoksen vuonna 2004 ensimmäistä kertaa eturauhassyöpään sairastuneista potilaista. 15

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

lisätä sosiaalivakuutusjärjestelmän ja siihen liittyvän muutoksenhaun läpinäkyvyyttä

lisätä sosiaalivakuutusjärjestelmän ja siihen liittyvän muutoksenhaun läpinäkyvyyttä Sosiaali- ja terveysministeriö ASETTAMISPÄÄTÖS STM091:00/2012 Vakuutusosasto 20.12.2012 Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä työryhmä Asettaminen Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään tekemällään päätöksellä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Luottamuksellinen kyselylomake

Luottamuksellinen kyselylomake Luottamuksellinen kyselylomake Hakemus terapiaan terapeuttikandidaatille, joka opiskelee HumaNova Utbildning OY:ssa Terapiapalkkio on 30 /istunto (sis. alv.) ja maksetaan suoraan terapeuttikandidaatille

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka:

PÖYTYÄN KUNTA. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50. Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne. Paikka: 25.01.2016 1. Aika: 25.01.2016 klo 9-10.50 Paikka: Kartanokoti, Haverintie 27, 21900 Yläne Paikalla: Veikko Rantala, Auranmaan kansalliset seniorit Seppo Eskola, Pöytyän sotaveteraanit Jaakko Mäkelä, Eläkeliiton

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot