6sääntöä. pätkätyöstä. ulla kiminkinen Kaiken takana on nainen. kahden maan hoitaja. ongelmana mustasukkaisuus? alzheimer. No 12. rajaseutu s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6sääntöä. pätkätyöstä. ulla kiminkinen Kaiken takana on nainen. kahden maan hoitaja. ongelmana mustasukkaisuus? alzheimer. No 12. rajaseutu s."

Transkriptio

1 No ulla kiminkinen Kaiken takana on nainen kahden maan hoitaja rajaseutu s. 14 ongelmana mustasukkaisuus? hyvinvointi s. 28 alzheimer terveys s. 24 6sääntöä pätkätyöstä

2 elämyksiä ja liikunnan iloa! tutustu ja hae jaksolle osoitteessa Ensimmäinen askel on hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämäntapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvän olon mahdollisuuksia ympäri Suomen. Haku alkaa ensimmäinen askel on tärkein. PHT ry, Lintulahdenkatu 10, Helsinki. Puh Liikuntaa ja painonhallintaa Tehyn jäsenyys oikeuttaa hakemaan PHT:n hyvinvointijaksoille. Käytä etu hyväksesi ja hae nyt! Ensimmäinen askel korvaa entiset kuntoremonttikurssit. Aikuisten hyvinvointijaksoja on neljällä eri teemalla: liikunta, painonhallinta, miehet ja nuoret miehet (alle 35-vuotiaat). Osallistujien valinnassa painotetaan terveydellisiä kriteerejä. Perhejaksoille valitaan sosiaalisin ja taloudellisin perustein. Kursseja on 40 eri paikkakunnalla ympäri Suomen. Tutustu tarkemmin osoitteessa Ensi vuoden hyvinvointijaksojen haku alkaa Jaksoille haetaan sähköisesti osoitteessa 1askel-hyvinvointijaksojen hinnat jäsenille 1askel aikuisille 150 /aikuinen/pääjakso/5 vrk:ta 60 /aikuinen/seurantajakso/2 vrk:ta 1askel perheille 125 /aikuinen/5 vrk:ta 75 /6 16-vuotias lapsi/5 vrk:ta 0 /alle 6-vuotias lapsi vanhempien seurassa/5 vrk:ta KaiKKi omavastuuhinnat sisältävät ohjelman, majoituksen ja täysihoidon. 2 TEHY t

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KAnnen KUVA: HAnnA-KAISA HÄMÄLÄInen 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Kirsi Sillanpää 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Riskit tutuksi 14 kansi Kahden maan hoitaja 20 Ammatissa: Pois puntarilta 23 Kolumni 24 kansi Terve elämä suojaa muistia 27 Terveys 28 kansi Hyvinvointi: Mustankipeää 34 Ääni asiantuntijalle 36 Arviointi palkan perustana 39 Tutkimus 40 Ulkomaat: Kosovon paras ammattijärjestö 44 kansi Henkilö: Kannatti vastata kyllä 65 Ristikko 70 Tieni tähän: Minussa uinui hoitaja 72 Ihana arki: Jännitys rentouttaa 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 53 Luottamuksella 54 Tehy-uutiset 56 Voittaja 58 kansi Hyöty 60 Jäsentapahtumat 64 Tarkastaja 14 sevettijärvellä Terveydenhoitaja Sirpa Rintala työskentelee kahdessa maassa. kolme oman tien kulkijaa 44 Maalaishoitaja Ulla Kiminkinen ideoi tv-sarjaa yhdessä miehensä kanssa. Liittomme johtotehtävissä ei ole naisia kuin kourallinen. Kosovo-hankkeen koordinaattori Merita Shehu sivulla Marokon kasvatti Sairaanhoitaja Zahra Mujunen opettaa omassa tanssikoulussaan. TEHY t

4 pixmac Loma kutsuu! Nyt on aika hakea Tehyn lomaviikkoja talveksi ja kevääksi. Lomaviikkojen arvonta Viikot 52/ /2013 arvotaan kaikkien hakijoiden kesken Arvontaan voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä tiistai Holiday Club Yrityspalvelun -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: -> Jäsensivut -> Jäsenenä -> Jäsenyys ja jäsenedut -> Jäsenedut -> Lomaedut. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan hakijoille viikon 43 aikana joko kirjeitse tai sähköpostitse, ei puhelintiedusteluja. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka kolmas vuosi. Haettavissa olevat viikot Katinkulta Viikot 52, 6 17 (530 /vko), viikot 1 5, 18, (410 /vko) Vierumäki Viikot 5 15, (viikonloppu pe ma 350 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 350 /4 vrk) Airisto Viikot 52, 8 10 (510 /vko), viikot 1-7, (400 /vko) Saariselkä Viikot 52, 1, 8 17 (520 /vko), viikot 2 7 (410 /vko) Punkaharju Pienempi huoneisto: Viikot 52, 8 10 (470 /vko), viikot 1 7, (370 /vko) Isompi huoneisto: Viikot 52, 8 10 (550 /vko), viikot 1 7, (450 /vko) Ruka Pienempi huoneisto: Viikot 52,1, 8 18 (390 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (300 /vko) Isompi huoneisto: Viikot 52,1, 8 10, 13 15, (520 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (410 /vko) Tampereen Kylpylä Pienempi huoneisto: Viikot 52, 3, 6 7, 9 10, 14 15, (viikonloppu pe ma 210 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto: Viikot 11, 16, (viikonloppu pe ma 260 /3 vrk tai arkiviikko, ma pe 260 /4 vrk) Lisätiedot Holiday Club Yrityspalvelu Leena Niemi, Kari Rinne, Ville Mäkinen ja Jenni Käpynen Puh (arkisin klo 9 16) Sähköposti: Huoneistoihin voit tutustua Holiday Clubin varaussivustolla. 4 TEHY t

5 Pääkirjoitus Sukella saappaisiin Päätoimittaja PäIvI JokImäkI IhaIlen IhmIsten kykyä heittäytyä. Heittäytyjät eivät varmasti ole sen huolettomampia tai piittaamattomampia kuin muutkaan. He vain osaavat tehdä päätöksen juuri oikealla hetkellä. Katsovat vasempaan, oikeaan, vielä kerran vasempaan ja loikkaavat kohti seuraavaa jännittävää seikkailua. Itsekin olen aika spontaani. Saatan sujauttaa hetkessä kumisaappaat jalkaan, napata korin kainaloon ja syöksyä sienimetsään. Ihan ilman mitään etukäteissuunnittelua. Mutta jos kyse on elämää muuttavista ratkaisuista, mietintäaika saattaa venähtää viikoista vuosiin. Oman kypsyttelyn isommat asiat usein vaativatkin. Olen huomannut katuvani yleensä vain niitä ratkaisuja, jotka olen tehnyt jonkun muun toiveesta tai painostuksesta. Joskus voi pitkällä harkinnalla ja pähkäilyllä menettää tilaisuuden. Hetki lyö ja onkin saman tien ohi. Elämässä vaaditaan pelisilmää. Pelisilmä tarkoittaa sitä, että käyttää Hetki lyö ja onkin saman tien ohi. Elämässä vaaditaan pelisilmää. aikaansa ja energiaansa niihin asioihin, joihin on ylipäänsä mahdollisuus vaikuttaa. Tekee parhaansa silloin, kun sitä vaaditaan. Toisaalta pitää osata jättää asiat taakseen, kun ne on käsitelty. Uskon, että onnelliset ihmiset, ehkä juuri nuo heittäytyjät, osaavat riisua vanhat kolhut ja riesat kuin käsineet käsistään. Se on hieno taito, luopuminen. Siinä piilee myös jokin onnellisuuden siemen. Kauna ja vihaisuus vievät voimia. Pärjääjät toipuvat kiukusta nopeasti ja suuntaavat katseen eteenpäin. tässä numerossa tapaamme monen monta upeaa naista, jotka ovat uskaltaneet. He eivät ole pelänneet muutosta. He ovat olleet valmiita luopumaan ja ottamaan vastaan sen, mitä elämällä on heille tarjota. Hoitoalan ammatit ovat siitä hienoja, että ne mahdollistavat työskentelyn hyvin monenlaisissa oloissa, tuntemattomissa kulttuureissa, aivan toisissa maissa. Joskus on osattava myös jäädä. Sekin vaatii uskallusta. Työaika määrää elämisen tahdin 30 vuotta SiTTen käytännössä työaika lohkaisee aina enemmän kuin päivittäiset määrätunnit. Aikaa kuluu työmatkoihin, ruokarupeamaan, lasten hoitoonvientiin ja hakuun, kauppareissuun. Päälle tulevat vielä kotityöt. Huollon on pelattava, jotta voisi käydä työssä. Työpäivälle kertyy näin mittaa roimasti. Kolmijako kahdeksan tuntia unelle, kahdeksan työlle ja kahdeksan vapaa-ajalle ja virkistykselle ei toteudu ei ainakaan perheellisen naisen kohdalla. Korjausta toisikin naisten mielestä yleinen työajan lyhennys. Tehy 18/1982 TEHY t

6 Itse asiassa Ihmisten johtaja Tehyn toimialajohtaja Kirsi Sillanpää haluaa, että työnteko on paitsi tuloksellista myös mukavaa. teksti Sinikka Sajama kuva Leena Louhivaara 1 Miten alkoi suhteesi Tehyyn? Liityin jäseneksi ensimmäisen kerran vuonna 1982, kun valmistuin sairaanhoitajaksi. 2 Mikä houkutteli sinut töihin Tehyyn? Tehy on vahva järjestö, ja tällä paikalla voin vaikuttaa koulutetun hoitohenkilöstön asemaan. Pidän sitä todella tärkeänä työnä. 3 Mihin haluat työssäsi vaikuttaa? Haluaisin sosiaali- ja terveydenhuoltoon sellaiset rakenteet ja asenteet, että koulutetun hoitohenkilöstön osaamista pystytään hyödyntämään nykyistä paremmin. Työyhteisöjä haluaisin kehittää niin, että työnteko olisi paitsi tuloksellista myös mukavaa. 4 Mitä on tehyläinen edunvalvonta? On selvää, että työstä pitää saada oikeudenmukainen palkka, jossa näkyy myös tehtävien lisääntyminen. Ammatillisen edunvalvonnan tavoite on, että tehyläisten osaaminen on järkevässä käytössä ja jokaisella on mahdollisuus kehittyä ja edetä työurallaan. Me haluamme olla asiantuntijoina mukana kehittämässä laadukkaita palveluja, korkeatasoista koulutusta ja kilpailukykyisiä työpaikkoja. 5 Mikä on alan suurin haaste? Ehdottomasti osaavan henkilöstön saatavuus ja riittävyys. Sosiaali- ja terveys alan työpaikoista on kehitettävä niin vetovoimaisia, että niissä viihtyvät erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset. Esimerkiksi nuoret hakeutuvat innoissaan alalle, mutta moni alkaa harkita alan vaihtoa jo muutaman vuoden kuluttua. 6 Mikä neuvoksi hoitajapulaan? Nyt pitää panostaa työhyvinvointiin. Töihin on tulossa uusi sukupolvi, jota ei johdeta vanhoilla opeilla. He haluavat kohtuullisen itsenäisen työsaran, mutta myös kannustusta ja palautetta. He haluavat vaikuttaa työhönsä ja työaikoihinsa, osallistua päätöksentekoon ja toiminnan kehittämiseen. Hyvä työilmapiiri ja työviihtyvyys eivät maksa mitään, mutta ne edellyttävät erittäin hyvää johtamista. 7 Töihin on tulossa uusi sukupolvi, jota ei johdeta vanhoilla opeilla. Millainen olet ollut hoitajana? Sairaanhoitajana koen olleeni aina etulinjassa. Päivystyksessä oli opittava toimimaan muuttuvissa tilanteissa ja kestettävä stressiä. Se kehitti paineensietoa ja tilannehallintaa. Opin myös arvostamaan kaikkien osaamista. Työtä tehdään moniammatillisessa tiimissä, jossa tarvitaan jokaisen työpanosta ja oikeaa asennetta. Kaveria ei jätetä pulaan, ja potilaiden auttamiseksi tehdään kaikki mahdollinen. 8 Millainen on hyvä työpaikka? Sinne halutaan töihin. Hyvässä työpaikassa rakenteet ovat kunnossa ja roolit selvät. Siellä jokaisella on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja onnistua. 9 Millainen on hyvä johtaja? Hyvä johtaja on aidosti kiinnostunut organisaation tavoitteista ja siitä porukasta, jonka kanssa niihin pyritään. Hänellä on hyvät ihmissuhdetaidot. Hän on oikeudenmukainen, luotettava ja toimissaan johdonmukainen. Hän kannustaa ja antaa palautetta. Hän iloitsee onnistumisista ja seisoo tukena, jos tulee vastoinkäymisiä. Millainen on unelma-alainen? 10 Puhuisin mieluummin työyhteisötaidoista, joita sekä esimies että alaiset tarvitsevat. Esimiehelläkin on esimies. Tarvitaan positiivista ja toisia kunnioittavaa asennetta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Mitä on hyvä elämä? 11 Hyvä elämä koostuu monista asioista: perheestä, ystävistä, työkavereista, hymystä, naurusta, kiitoksesta, huomioimisesta aidosta toisten ihmisten kohtaamisesta. 6 TEHY t

7 Kirsi Sillanpää, 52 Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimialan johtaja elokuusta Sairaanhoitaja, terveystieteen maisteri, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA. Esimies- ja johtamis - kokemusta osastonhoitajana, ylihoitajana, johtavana yli hoitajana ja henkilöstöjohtajana. Harrastaa liikuntaa zumbasta golfiin ja musiikkia klassisesta iskelmään, nauttii mökkielämästä ja innostuu jääkiekosta. Perheeseen kuuluvat aviomies Marko ja lapset Ira, Sara, Krista ja Mikael. IlmapIIrI ratkaisee. Kirsi Sillanpää uskoo, että panostukset työhyvinvointiin ja johtamiseen pelastavat hoitajapulalta. TEHY t

8 Helsinki Tukholma Helsinki Yksityissektorin koulutusristeily M/S Silja Serenade, Helsinki Olympiaterminaali Koulutuksessa käsitellään työelämän ja työmarkkinoiden muutoksia sekä viestinnän ja yhteistyön merkitystä ammattiosaston ja luottamusmiehen näkökulmasta. Työpajoissa pureudumme työehtosopimuksittain edunvalvonnan kysymyksiin, verkostoituen ja jakaen hyviä käytäntöjä. Kohderyhmä: Yksityissektorilla toimivat ammattiosaston puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, sihteerit, hallituksen jäsenet, luottamusmiehet sekä varaluottamusmiehet. Koulutus on koulutussopimuksen mukaista ay-koulutusta, josta on sovittu työnantajan kanssa. Huom! Vuonna 2013 ei järjestetä Tehyn yksityissektorin valtakunnallisia neuvottelupäiviä. Risteily korvaa neuvottelupäivät. Risteily on osallistujille maksuton ja sisältää päivän aikana tarjottavat ruuat. Tehy maksaa osallistujien matkat Tehyn yleisen matkustusohjeen mukaan. Ilmoittautuminen jäsensivujen kautta: -> Jäsen sivut -> Omat jäsentiedot -> Kurssit -> Kurssitarjonta. Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään vahvistuskirje viikolla 50. Lisätietoja Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Perjantai Ilmoittautuminen ja lippujen jako Lounas Koulutuspäivien avaus Rauno Vesivalo, 1. varapuheenjohtaja, Tehy Työelämän ja työmarkkinoiden muutokset Professori Juha Siltala Kahvi Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä? Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimiala, Tehy Ajankohtaista työehtosopimuksista Neuvottelupäällikkö Juha Niittylä, Tehy Työehtosopimusasiaa luottamusmiehille. Lakimiehet, Tehy Ammattiosaston rooli ja tehtävät (ao-toimijoille) Järjestöasiamies Jussi Laasola, Tehy Buffet, toinen kattaus Lauantai Aamiainen 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan, vapaata omaa aikaa Voileipätarjoilu Luottamusmiehen ja ammattiosaston yhteistyö sekä viestintä. Järjestöasiamies Jussi Laasola, Tehy Edunvalvonnan tavoitteet (työpajat) Lakimiehet, järjestö- ja alueasiamiehet, Tehy Kahvi Ryhmätöiden purku Lakimiehet, järjestö- ja alueasiamiehet, Tehy Buffet, toinen kattaus Sunnuntai Aamiainen Laiva saapuu Helsinkiin 8 TEHY t

9 Puheenjohtajalta Välitä, puutu ja vaikuta Tehyn I varapuheenjohtaja Rauno VeSiValo SuomeSSa on vaurautta ja osaamista enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta se ei ole taannut meille suomalaisille elämisen taitoja. Mikä meitä vaivaa? Miksi suomalaisessa yhteiskunnassa on näin valtavasti toivottomuutta, epäonnistumista ja epätasaarvoa. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut useita lapsiin, koko perheeseen kohdistuneita surmia ja väkivallantekoja. Suomalainen yhteiskunta siis me suomalaiset on tullut kovin itsekeskeiseksi. Viis muista, jätkä sen kun porskuttaa. Emme uskalla puuttua tai välittää toisen asioista. Sen sijaan poliittiset päättäjät uskaltavat tehdä päätöksiä, joilla kavennetaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien kanssaihmisten arkea. Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa runnellaan yhä kiihtyvällä vauhdilla, vaikka palveluiden tarvitsijoiden määrä lisääntyy. Yksityistetään, ulkoistetaan, tuotetaan jollain muulla tavalla, jota ei kyetä kertomaan. Kokonaisuus ei ole kenelläkään hanskassa, vaan kaikki yrittävät osaoptimoida parhaat palat itselleen. Viis muista, jätkä sen kun porskuttaa. Sttk on toimittanut kirjan Ihannekunta, jossa eri tahojen nokkaihmiset kertovat, millainen on heidän ihannekuntansa. Poimin tähän muutamia kuvauksia ihannekunnasta: 1. Kuntani on niin arvokas juttu, että oikeuteni on vaatia siltä hyvää johtamista. 2. Peräänkuulutan kuntapäättäjiä käyttämään maalaisjärkeä kuntalaisten eduksi. Vai ovatko päättäjät liian kaukana kuntalaisten arjesta? 3. Ihannekunnassani talous on kunnossa ja poliitikoilla aito halu järjestää palvelut kuntoon. Poliittinen päätöksenteko on avointa ja jopa visionääristä, ja kuntalaiset ymmärtävät päätöksenteon perusteet. 4. Laadukkaiden julkisten palveluiden tuottaminen toki maksaa, mutta hyvin toimiva julkinen sektori on hyvinvointiyhteiskunnan ydin. 5. On tärkeää, että kotikunnassani on ilmapiiri, jossa ihmiset hyväksytään sellaisina kuin ovat ja jossa jokaisen mielipide on lähtökohtaisesti yhtä arvokas ja tärkeä. mistähän kyseinen kunta löytyy? Kunnallisvaaleissa voi ainakin yrittää vaikuttaa niin, että ihannekunnan rakentajia valitaan runsaasti valtuustoon. Hyvää kuntavaalisyksyä! KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista Koonnut vesa turunen, nordlab pohjoiseen Pohjois-suomEn laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän nimi on Nordlab. Nimi kuvastaa liikelaitoksen maantieteellistä sijaintia ja kaksikielisyyttä. Nimi valittiin nimikilpailussa. Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa, ja sen palveluksessa on noin 500 tehyläistä. Rh LiikeLaitoksen perustamisesta kerrottiin tehy-lehdessä 3/2012. Ryhdy säästäjäksi. Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista. EK aikoo vähentää ElinkEinoElämän keskusliitto EK aloittaa yt-menettelyn henkilöstönsä vähentämiseksi. Kyseessä on toiminnan uudelleenjärjestely ja talouden tasapainottaminen. Neuvottelujen piirissä on EK:n aluetoiminnan lisäksi assistentti- ja sihteeritehtävät. Arvion mukaan mahdollinen henkilöstön vähennystarve on enintään 20 henkilöä. EK:n palveluksessa on 153 työntekijää. VT Lastensuojelun käytännöt syyniin PERusPalVEluminisTERi Maria Guzenina-richardson on asettanut työryhmän selvittämään lastensuojelulain toimivuutta, käytäntöjä sekä mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Perustamisen taustalla on 8-vuotiaan helsinkiläistytön murha, josta syytetään hänen isäänsä ja äitipuoltaan. Perhe oli lastensuojelun asiakas. Työryhmän puheenjohtajana toimii ylisosiaalineuvos aulikki Kananoja. Työryhmä luovuttaa väliraporttinsa marraskuun 2012 loppuun mennessä. Rh Uusia työaikapankkeja sosiaali- ja TERVEydEnhuollon kuntatyöpaikat ovat ryhtyneet perustamaan työaikapankkeja. Tehyn tiedossa on kymmenisen työaikapankkia, joista on solmittu vaadittavat paikalliset sopimukset työnantajan ja työtekijäjärjestöjen välillä. Työaikapankki tarkoittaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelyä, jolla työaikaa, ansaittua vapaata tai vapaaksi muutettuja rahakorvauksia voi säästää, lainata ja yhdistää. Tehyn neuvottelupäällikkö riikka r apinoja on tyytyväinen kehitykseen. Tehyn valtuusto kielsi työntekijöille epäedulliset vuosityöaikasopimukset 2009, ja Tehy ryhtyi suosittelemaan työn ja vapaa-ajan yhdistämistä helpottavia työaikapankkeja. Työaikapankit eivät ole alennusmyyntisopimuksia, vaan työntekijä saa KVTES:n mukaiset korotukset säästöilleen. Tehyllä on ohjeet työaikapankkisopimukseen. Yhtä ja oikeaa mallia sopimukselle ei kuitenkaan ole, vaan neuvotteluissa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet. Rh kolme faktaa 1 Työaikapankkijärjestelmän käyttö on mahdollista kaikissa työaikamuodoissa. 2 Työntekijän tulee pystyä seuraamaan työaikapankin saldoa vaivatto masti. Parhaiten tämä onnistuu, jos saldo liitetään palkkalaskelmaan. 3 Työaikapankkiv apaa suositellaan pidettäväksi kokonaisina vapaapäivinä. pixmac 10 TEHY t

11 ajankohtaista Uusi laki sosiaalipalveluista UUdeLLa sosiaalihuoltolailla halutaan turvata eri väestö- ja ikäryhmien oikeus riittäviin sosiaalipalveluihin, painottaa ennaltaehkäisyä ja varhaista tukea sekä vahvistaa yhteistyötä. Uudistusta pohtineen työryhmän mukaan lakiuudistuksella siirrytään ongelmakeskeisestä näkökulmasta asiakkaiden voimavarojen vahvistamiseen ja arjen tukemiseen. Tavoitteena on, että sosiaalihuoltolaki ja yleiset sosiaalipalvelut vastaavat tarpeisiin. Kunnalla säilyisi yleinen järjestämisvastuu. Kuntalaisten tuen tarpeet määrittäisivät sen, millaisissa tilanteissa sosiaalihuollon palveluja kunnassa järjestettäisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsen hyvinvointiin, toimintakykyyn, lähisuhde- ja perheväkivaltaan, kriisitilanteisiin, syrjäytymiseen ja asumiseen liittyvät tarpeet. Sosiaalihuoltolain uudistaminen kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamiskokonaisuuteen. Lain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan rh Mediatähystys Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että tulossa ovat sote (sosiaali- ja terveyspalvelu) -vaalit. taloustutkimuksen juha Rahkonen, suomen kuvalehti 7.9. Foxin ja National Geographicin selvityksen mukaan puolet suomalaisista tekisi asiat toisin, jos olisi varmaa, että vuoden päästä tulisi maailmanloppu. Tällöin suomalaiset pysyisivät perheidensä parissa ja matkustaisivat. taloussanomat 5.9. Pirkanmaa sai lääkärihelikopterin LääkäriheLikopteri on aloittanut toimintansa Pirkanmaalla. Helikopterin tukikohta sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentokenttäalueella. Tätä ennen Pirkanmaalla ei ollut omaa konetta vaan lentävä apu tuli Vaasasta. yt-neuvottelut Tammi elokuussa 2012 irtisanottujen palkansaajien määrä. sak Helikopterin miehistöön kuuluvat Taysin ensihoitokeskuksen lääkärin lisäksi ensihoitaja ja lentäjä. Helikopterin toimintasäde ulottuu noin sadan kilometrin etäisyydelle tukikohdasta. Lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoi Suomessa FinnHEMS ja lentotoiminnasta vastaa Pirkanmaalla Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab. Vt Noin kolmasosa suomalaisista ei tiedä reseptilääkkeiden tilaamisen internetistä olevan laitonta. Valelääkkeiden terveysriskejä ei ymmärretä, ja harva tajuaa niitä tilatessaan tukevansa kansainvälistä rikollisuutta. apteekkari 9/2012 Kyllä naistenkin pitäisi pystyä perustelemaan mielipiteitään muulla kuin sillä, että ovat onnistuneet lisääntymään. Äitikortin pelaaja luopuu omasta ajattelusta, mutta myös pyrkii vaimentamaan vastapuolen aivan imbesillillä aseella, vähän niin kuin vetäisi taskusta sillin ja huitoisi sillä. kolumnisti anu silfverberg, helsingin sanomien nyt-liite annika rauhala TEHY t

12 ajankohtaista Ohjelma tyttöjen silpomista vastaan TyTTöjen ympärileikkaus on Suomessa rikoslaissa kiellettyä väkivaltaa, jonka estämiseksi on tehty työtä jo parikymmentä vuotta. Sosiaali ja terveysministeriö julkaisi elokuussa toimintaohjelman, johon on koottu käytäntöä ehkäisevät toimenpiteet. Toimintaohjelmassa on suosituksia kunnille, joissa on paljon maahanmuuttajataustaista väestöä. Ohjelmasta löytyy myös selkeitä ohjeita niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat ympärileikattuja tai leikkausuhan alaisia tyttöjä työssään. Ohjelman mukaan vastuu ympärileikkauksen puheeksi ottamisesta ja ennaltaehkäisystä on kaikilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä muun muassa neuvoloissa, koulu ja opiskelijaterveydenhuollossa sekä sosiaalihuollossa. ss Marjaana Huovinen pronssille Lontoossa Kuopiolainen diakonissa ja sairaanhoitaja Marjaana Huovinen voitti pronssia yhdistetyssä F33/34/52/53- luokkien keihäänheitossa Lontoon paralympialaisissa. Mitalin tuonut tulos 19,47 metriä syntyi jo ensimmäisellä heittokierroksella. 45-vuotias Huovinen osallistui paralympialaisiin ensimmäistä kertaa. Hän on Tehyn Sisä-Savon ammattioston jäsen. VT ennuste 1,4 % Suomen talouskasvu vuonna PalKansaajien tutkimuslaitos PARALYMPIAKOMITEA/MAIJU TORVINEN Leikkaukset loppuvat Mäntässä pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt, että leikkaukset loppuvat pysyvästi Mäntän sairaalassa. Neljä leikkaussalihoitajan vakanssia siirretään Tampereen yliopistosairaalaan. Kaikki hoitajat siirtyvät Taysiin entisin palkkaehdoin. Ylä Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen perusterveydenhuolto siirtyy vuoden 2013 alusta uusille sote yhteistoiminta alueille, joita ovat Mänttä Vilppula Jämsä Kuhmoinen ja Ruovesi Virrat. Erikoissairaanhoidon osalta kirurgia siirtyy Jämsän Jokilaakson sairaalaan ja konservatiivinen toiminta Mäntän sairaalaan. Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Aamulehti. rh % 75 vuotta täyttäneistä i Joka kymmenes yli 75-vuotias saa säännöllistä kotihoitoa pientä KasVua. Reilut 12 prosenttia yli 75-vuotiaista sai viime vuonna säännöllistä kotihoitoa. Asiakkaista 5,4 prosenttia oli jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa. Maakunnittain ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien osuus vaihteli 3,3 prosentin ja 26,5 prosentin välillä Kotihoidon laskenta , thl. 12 TEHY t

13 AjAnkohtAistA Riskit tutuksi Potilasturvallisuutta opiskellaan tänä syksynä verkkokoulutuksessa. teksti Sinikka Sajama kuva Pentti Vänskä Verkkokoulutus potilasturvallisuudesta käynnistyy syksyn aikana. Ohjelma on valmis ja koulutussivustot tulevien käyttäjien tutustuttavana. Julkisessa terveydenhuollossa koulutuksesta huolehtivat sairaanhoitopiirit. Yksityiselle puolelle ja kouluihin koulutusta tar joaa Huperman Oy. Verkkokoulutus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ja soveltuvin osin myös sosiaalihuollon kaiteesta kiinni. Moni tapaturma on ehkäistävissä varsin arkipäiväisillä ratkaisuilla. TEHY t Mukaan olisi saatava myös laitoshuoltajat, keittiöhenkilökunta ja vahtimestarit. työntekijöille. Käytännössä koulutuksen järjestävät organisaatiot päättävät, ketkä kurssille osallistuvat. Olisi toivottavaa, että kurssin käyvät kaikki terveydenhuollossa toimivat eivät vain kliinistä työtä tekevät ammattilaiset. Potilasturvallisuusriskejä sisältyy kaikkeen toimintaan. Mukaan olisi saatava myös laitoshuoltajat, keittiöhenkilökunta ja vahtimestarit, luettelee koulutuksen suunnittelusta vastannut ylilääkäri Olli Väisänen. koulutuksen voi suorittaa missä tahansa, missä on tietokone ja internetyhteys. Koulutus koostuu kymmenestä minuutin mittaisesta osiosta, jotka jakautuvat kahdesta kolmeen osaan. Niistä jokainen alkaa kliinisellä esimerkillä ja päättyy tehtävään. Viimeinen kurssi on kertausta, jossa tehdään muutamia tehtäviä kustakin kokonaisuudesta. Koulutuksen voi keskeyttää milloin tahansa ja jatkaa myöhemmin kohdasta, johon on jäänyt. Loppuun käydystä kurssista saa todistuksen. Olli Väisänen uskoo, että kurssi sopii myös ryhmäopiskeluun. Sen osioita voidaan käyttää esimerkiksi osastotuntien alustuksina ja keskustelun pohjana. Koko kurssin suorittaminen antaa kokonaiskäsityksen potilasturvallisuudesta ja toivon mukaan myös kipinän kehittää omaa ja koko organisaation toimintaa entistä turvallisemmaksi. Väisäsen mukaan kurssin ytimessä ovat systeemilähtöinen lähestymistapa ja syyllistämättömyyden kulttuuri. Katse suunnataan organisaatioon, ei yksilöön. Kysymys muotoillaan, miksi tämä tapahtui eikä kuka sen teki. Kun työyhteisö ei jahtaa syyllisiä, voidaan virheistä ja riskeistä oppia. Aikaa verkkokoulutuksen läpiviemiseen on vuoden 2014 loppuun. i Koulutuksen aiheet Potilasturvallisuuden lähtökohdat Järjestelmälähtöinen ajattelu Vaaratapahtumista oppiminen Riskit ja niiden hallinta Inhimilliset tekijät Tiimityö Terveydenhuollon prosessien turvallisuus Potilaan ja omaisten osallistuminen Haasteet infektioissa, lääketurvallisuudessa ja kajoavassa hoidossa 13

14 Rajaseutu Kahden maan hoitaja Sirpa Rintala halusi uusia haasteita ja lähti terveydenhoitajaksi Inarin Sevettijärvelle. Tiistaisin ja torstaisin hän käy Norjan puolella. TeksTi Päivi Mäkinen kuvat Pekka Fali 14 TEHY t

15 Jäämeren portilla. Suuri osa työajasta kuluu tien päällä. Työmatkojen varrella on upeita merija tunturimaisemia. TEHY t

16 Rajaseutu Kalenteria KatSomaSSa. Norjan Näätämössä hoitajilla on tukikohtanaan toimisto. Sirpa Rintala hakee toimistosta lääkkeet ja hoitotarvikkeet työpäivän aluksi. Sirpa Rintala kävelee portaat alas. Työmatka on tehty: ylhäällä on asunto ja alhaalla työpaikka, Sevettijärven terveystalo. Kännykkä alkaa soida heti kahdeksan jälkeen, vaikka puhelinaika on yhdeksästä kymmeneen. Päivän ensimmäinen asiakas on jo paikalla. Lähihoitaja Sointu Lintula on tuonut hänet vastaanotolle töihin tullessaan. Sirpa tekee pikamittarilla INR-testin, mittaa verenpaineen ja antaa aamulääkkeet kupissa. Mukaansa asiakas saa täyden dosetin, jossa on viikon lääkkeet. Seuraava kerta, kun tulet tänne postiautolla, meneekin sitten elokuun ensimmäiseen päivään. Sointu tulee kyllä jakamaan lääkkeet kaksi kertaa tässä välillä, Sirpa sanoo. Läksiäisiksi sanotaan kiitos suomeksi, venäjäksi ja kolttasaameksi. Asiakas puhuu venäjää ja kolttasaamea, mutta osaa myös suomea. Ulkona puhaltaa kylmä viima Sevettijärven yli. On kesäkuun loppu ja seuraavaksi päiväksi on ennustettu jopa lumisadetta. Mopo pörähtää, kun aamun toinen asiakas lähtee pois. Odotushuoneessa soi Lapin Radio. Sirpa päätyi Sevettijärvelle nähtyään Inarin kunnan työpaikkailmoituksen Tehy-lehdessä. Kolme päivää viikossa Suomessa ja kaksi päivää Norjassa työskentelevän terveydenhoitajan paikassa oli jotain, joka pakotti hakemaan. Sirpa viihtyi vakituisella työpaikallaan Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan keuhko sairauksien osastolla, mutta halusi uusia haasteita. Päivitin sairaanhoitajatutkintoni ammattikorkeakoulussa 2005 ja valmistuin samalla terveydenhoitajaksi. En kuitenkaan ollut tehnyt terveydenhoitajan työtä. Ajattelin, että pienemmällä väestöpohjalla sitä olisi helpompi opetella kuin kaupungissa. Työnhaussa tärppäsi, virkavapaa järjestyi ja Sirpa aloitti Sevettijärvellä tammikuun puolivälissä. Sirpa työskenteli vanhainkodissa Norjan Kirkkoniemessä 1990-luvun lopulla, joten norjan kieli ei ollut ongelma. Työkokemusta, tietotaitoa ja elämänkokemusta oli ehtinyt jo kertyä. Kaksi vanhempaa lasta asuvat jo omillaan, kotiin Härmään jäivät mies ja 20-vuotias poika. Sevettijärvellä on noin 250 asukasta. Terveydenhoitajan vastaanotolla käy väkeä kirjaimellisesti vauvasta vaariin. Sirpa on myös Sevettijärven kouluterveydenhoitaja. Äitiysneuvolaa hän ei pidä, koska sen toiminta on keskitetty Ivaloon. Sirpan aloittaessa työt kylä oli ollut ilman terveydenhoitajaa muutaman kuukauden. Inarin terveydenhoitaja oli hoitanut myös Sevettijärven asukkaat. Aloitin työssä yksin. Koska Sevettijärvellä ei ollut terveydenhoitajaa, sain perehdytystä Inarissa ja Ivalossa. Norjan 16 TEHY t

17 NORJA Sevettijärven kylä Kirkkoniemi Näätämön kylä Inari VENÄJÄ SUOMI Työpalaveri. Norjalainen perushoitaja Anita Dalhaug ja Sirpa Rintala sopivat päivän kotikäynneistä. puolellakin aloitin yksin. Alkuun oli hankala päästä ja välillä mietin, mihin olen itseni laittanut. Työpäivän jälkeen ei ollut energiaa juuri mihinkään ylimääräiseen. Alkuvaikeuksien jälkeen työ alkoi sujua, ja norjan sanatkin palautuivat mieleen. Sevettijärvellä moni puhuu äidinkielenään kolttasaamea. Sirpaa kiinnostaisi ainakin kielen alkeiden opettelu. Eräs asiakas puhuu kolttasaamea. Hän ymmärtää jonkin verran suomea ja luottaa minuun, joten työskentely onnistuu. Sointu puhuu kolttasaamea. Hän tulee mukaan, jos tehdään toimenpiteitä tai jotain uutta. TEHY t Läksi äisiksisanotaankiitos suomeksi, venäjäksija kolttasaameksi. KeuhKoTauTien erikoisosaamisesta on ollut Sirpalle hyötyä. Moni tupakoi paljon ja keuhkoahtaumaa on. Eräs eteenpäin lähettämäni asiakas tuli takaisin happirikastimen kanssa ja sai jatkoaikaa elämälleen. Lääkevarastossamme ei ollut keuhkolääkkeitä, joten hankin niitä sinne. Terveystalolle saataneen lähiaikoina spirometri lahjoituksena Hengitysliitolta. Laitteen saaminen helpottaisi asiakkaiden arkea, koska nyt spirometriaan on lähdettävä Ivaloon. Sirpa hankki terveystalolle saturaatiomittarin ja alkometrin. Hänen mielestään kylässä pitäisi ehdottomasti olla myös defibrillaattori. Ambulanssi tulee Ivalosta 160 kilometrin päästä, ja lähin ensivasteryhmä on 130 kilometrin päässä Inarin paloasemalla. Pelastushelikopterin asemapaikka on noin 300 kilometrin päässä Sodankylässä. i Rajaseudun yhteistyötä Sevettijärven pitkäaikaisen terveydenhoitajan sanottua itsensä irti hänen tilalleen ei ollut saatu palkattua ketään. Myös Näätämön kylään (norjaksi Neiden) oli ollut vaikeaa löytää henkilökuntaa kotisairaanhoitoon. Inarin kunta janorjalainen Etelä-Varangin kunta selvittivät yhteisen terveydenhoitajan palkkaamista Rajatonta hoivaa -hankkeessa. Kokeilu alkoi vuoden 2011 alussa, jolloin terveydenhoitaja palkattiin määräaikaiseksi. Kokemukset olivat hyviä ja toimintamallista tehtiin pysyvä. Sevettijärvelle ja Näätämölle ovat yhteistä kylien pienuus, iäkkäät asukkaat, pitkät välimatkat ja palvelujen vähäisyys. Inarin kunta tuottaa palvelun ja Etelä- Varanki hankkii sitä ostopalveluna. 17

18 Kuin asuntonäytöllä. Norjalaiseen kotiin mennessä hoitaja laittaa kenkiin muovisuojat. Joka taloon on omansa. 18 TEHY t

19 Rajaseutu Ambulanssin saaminen paikalle kestää kaksi tuntia, eikä kukaan jaksa elvyttää niin kauan. Jos jotain vakavaa tapahtuu, täällä on aika yksin. Kaukana kaikesta on oltava omatoiminen ja monitaitoinen. Sirpa voi konsultoida puhelimitse toisia terveydenhoitajia tai lääkäriä, mutta he eivät välttämättä ehdi vastata heti. Työpäivään voi kuulua melkein mitä vain verisistä riitapukareista pienen vauvan vastaanottokäyntiin. Työ on monipuolista ja itsenäistä. Mutta jos asioita ei tee itse, ei niitä tee kukaan muukaan. Luonnonolosuhteet voivat pistää päiväjärjestyksen uusiksi. Sankan lumipyryn jälkeen Sirpa on joutunut kerran soittamaan asiakkaalle, ettei pääse tulemaan kotikäynnille, koska tietä ei ole aurattu. Norjassa tiet pidetään aina hyvin auki, eikä siellä ole ollut ongelmia perille pääsyn kanssa. Maanantaisin ja keskiviikkoisin Sirpa pitää Sevettijärvellä vastaanottoa ja tekee kotikäyntejä. Perjantaille hän ei yleensä ota potilaita. Silloin hän tekee ne työt, joita muina viikonpäivinä ei ole ehtinyt. Yksi perjantai kuussa kuluu Ivalossa terveydenhoitajien palaverissa. Sille reissulle kokoan kaikki mahdolliset asiat, auton huollot, tarvikkeiden ja lääkkeiden haut ja muut. Sirpa tekee yhdeksän tunnin päiviä. Se on paras järjestely, koska ajamiseen kuluu paljon aikaa. Ylityötunnit hän pitää vapaina. Näin on mahdollista saada välillä neljän päivän vapaa ja pitkä viikonloppu. Iltaisin Sirpa nollaa päivän tapahtumat TEHY t Sevetin baarissa hoitajan juttusille olisi välillä tulijoita. lenkkeilemällä. Sevettijärven sijainti oli Sirpalle Kirkkoniemen ajoilta tuttu, mutta pitkät välimatkat saattavat yhä yllättää. Pikaisesti ei käväistä missään. Tarviketilaukset, näytteiden lähettämiset ja asioilla käynnit on suunniteltava ennakkoon. Sevettijärven palvelut ovat saman katon alla. Pienen kaupan yhteydessä toimivat myös baari, Matkahuolto ja posti. Sirpa viihtyy kylässä. Jos lähden viikonlopun viettoon tuttavien luo Inariin, alan kaivata jo kotiin. Kotona Etelä-Pohjanmaalla hän on käynyt kaksi kertaa. Pitkä viikonloppukin on lopulta lyhyt aika toiselle puolelle Suomea lähtemiseen. Sirpa ei ole tuntenut oloaan kylässä yksinäiseksi. Hoitaja voi viettää kyläläisten kanssa vapaa-aikaa, mutta rajan on oltava selvä: työasiat kuuluvat työpaikalle ja vaitiolovelvollisuus on aina voimassa. Asunnon ovelle ei tulla työajan ulkopuolella kolkuttelemaan, mutta Sevetin baarissa hoitajan juttusille olisi välillä tulijoita. Vastaanotto on kuitenkin vain ja ainoastaan terveystalolla. Lääkäri pitää vastaanottoa Sevettijärven terveystalolla kerran kuussa. Psykologi tai psykiatrinen sairaanhoitaja ja fysioterapeutti käyvät noin kolme kertaa vuodessa. He viipyvät kylässä pari kolme päivää asiakkaiden määrästä ja tapaamiskerroista riippuen. Tänään on lääkäripäivä. Yleislääketieteen erikoislääkäri Minna Kieleväinen Ivalon terveyskeskuksesta saa työpäivänsä alkajaisiksi Sirpalta nipun reseptejä katsottavaksi. Sen jälkeen hän aloittaa vastaanoton. Sirpan ei tarvitse avustaa tänään lääkäriä, mutta muuten päivä on yllättävän kiireinen. Puhelin soi lähes taukoamatta. Erään kyläläisen jalka on mennyt tunnottomaksi eikä sille voi varata painoa. Sirpa konsultoi Kieleväistä ja Ivalon päivystystä, ja kyläläiselle tilataan taksi viemään hänet päivystykseen. Kohta Sirpan puhelin soi taas: potilas ei suostukaan lähtemään. Taksi on jo matkalla ja päivystys odottaa. Muutaman puhelun jälkeen taksi perutaan. Sirpaa harmittaa: kyse voi olla vakavasta asiasta. Käyn katsomassa huomenna. Jos tilanne on vielä sama, tilaan ambulanssin. Välillä Sirpasta tuntuu, että pohjoisessa halutaan pärjätä omin avuin vielä pidempään kuin muualla Suomessa. Hoitajaa ei haluta vaivata. Kun lääkäri lähtee terveystalolta iltapäivällä neljän jälkeen, Sirpa jää vielä töihin. Lääkärin vastaanotolla käyneen kyläläisen omainen haluaa keskustella Sirpan kanssa läheisensä voinnista. On aamu. Tuulilasiin ripsii vettä, välillä räntää. Vastaantulijoita ei kapealla ja mutkaisella tiellä juuri ole. Sirpa on matkalla Norjaan, Näätämön kylään, jossa hän työskentelee tiistaisin ja torstaisin. Norjassa Sirpa tekee pelkästään kotikäyntejä. Asiakkaita on viidestä kymmeneen, ja he ovat pääosin vanhuksia. Sirpa antaa lääkkeitä, ottaa verikokeita, hoitaa haavoja, auttaa askareissa ja laittaa ruokaa. Norjalaisten asiakkaiden ja työtoverien kanssa Sirpa puhuu norjaa. Moni osaa suomeakin: alueella asuu kveenejä eli luvulla siirtolaiseksi lähteneiden suomalaisien jälkeläisiä. Työ Norjassa on erilaista kuin Suomessa. Hoitajan ei tarvitse juosta pää kolmantena jalkana, vaan asiakkaiden kanssa ehtii jutellakin. Suomessa ajatellaan helposti, että kun hoitaja kerran tulee kotiin, niin hoitaja työskentelee koko ajan. Päivä alkaa toimistolta, josta haetaan hoitovälineet ja -tarvikkeet. Seinän takaa kuuluu laulavaa norjaa: viereisessä palveluasunnossa pantiin televisio päälle. Pian töihin tulee perushoitaja Anita Dalhaug. Anita ja Sirpa jakavat päivän työt, juovat kupilliset kahvia ja lähtevät kotikäynneille. Palatessaan Sirpa jakaa seuraavan päivän lääkkeet potilaille kuppeihin. Juuri leikkauksesta kotiutunutta potilasta mennään katsomaan yhdessä myöhemmin päivällä. Kun lääkkeet on jaettu ja kotikäynnit tehty, alkaa työpäivä olla kotimatkaa vaille ohi. Tänään ei tarvitse viedä verinäytteitä analysoitavaksi Kirkkoniemeen. Jos tarvitsisi, tiedossa olisi parin tunnin ylimääräinen ajomatka.t 19

20 AmmAtissA Tehyläisiä TyössääN: syömishäiriöklinikka Puhetta Painosta. Nenäliinapaketti on tärkeä työväline. Pois puntarilta Terveydenhoitaja Ritva Niemelä on nähnyt, kuinka syöminen voi ahdistaa. teksti Päivi Mäkinen kuvat Pekka Fali Syömishäiriö tuo usein ensimmäiseksi mieleen sairaalloisen laihuuden. Terveydenhoitaja Ritva Niemelän vastaanotolle ODL:n, entisen Oulun Diakonissalaitoksen, syömishäiriöklinikalle tulijoista valtaosa on kuitenkin normaalipainoisia. Syöminen voi ahdistaa, kaloreita on pakko laskea tai liikunta voi olla pakkomielle. Syömishäiriöstä puhutaan, kun ravinto, syöminen tai laihduttaminen alkaa 20 TEHY t

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot