ALKOHOLISMIN SAIRAUSKÄSITYS JA RATKAISUKESKEINEN PERHETERAPIA PERHEEN TOIPUMISKOKEMUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKOHOLISMIN SAIRAUSKÄSITYS JA RATKAISUKESKEINEN PERHETERAPIA PERHEEN TOIPUMISKOKEMUKSESSA"

Transkriptio

1 ALKOHOLISMIN SAIRAUSKÄSITYS JA RATKAISUKESKEINEN PERHETERAPIA PERHEEN TOIPUMISKOKEMUKSESSA Moraalisesta tuomiosta sairaudeksi ulkoistamiseen ei kenenkään syy.

2 Jumala suokoon minulle Tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa. Rohkeutta muuttaa mitkä voin ja Viisautta erottaa nämä toisistaan Psykoterapiakoulutuksen lopputyö Riitta Koivula Helsingin Psykoterapiainstituutti Maaliskuu 2014

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 Johdanto Alkoholismi, ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja perheheterapia Alkoholismi kemiallinen riippuvuus Alkoholismi koko perheen sairaus Ratkaisukeskeinen terapia Perheterapia Ulkoistaminen ratkaisukeskeisenä menetelmä Ulkoistaminen Case Koivula sairauskäsitys ja ulkoistaminen käytännössä Alkoholismin sairauskäsitys ulkoistamisen menetelmänä Alkoholismisairauskäsitys ja Musta pallo alkaa liikkua Ulkoistamisen eli sairauskäsityksen merkitys perheen toipumiselle Mitä sitten tapahtui? Pohdinta LÄHTEET

4 Johdanto Ratkaisukeskeisyyden soveltaminen alkoholismin hoitoon on ollut henkilökohtainen kasvuprosessi. Muutama vuosi sitten en voinut kuvitella, miten sitä voisi käyttää päihdeongelmien hoidossa. Oman kasvuprosessini myötä ovat avautuneet ovet uuteen pehmeämpään maisemaan, jossa alkoholismin sairauskäsityksen käyttö ulkoistamisen välineenä on ollut eräs upeimpia oivalluksia. Ratkaisukeskeisyys on saanut enemmän sijaa elämässäni ja olen oppinut tunnistamaan, käyttämään ja soveltamaan sitä. Omassa perheessäni ja työssäni olen nähnyt, mitä niin yksinkertaiselta ja selvältäkin tuntuva asia kuin alkoholismin ulkoistaminen sairautena merkitsee. Olen nähnyt, miten tärkeä asia se oli toipumisen alussa miehelleni, itselleni sekä myöhemmin myös lapsillemme. Sairauskäsityksen merkitys syyllisyyttä ja häpeää vähentävänä ja sitä kautta toipumisen positiivisena mahdollistajana on tärkeä perheelle sekä päihdeongelmaisten kanssa työskenteleville. Se on tehokas työväline keskustelun avaajana. Tässä työssä pyrin kuvaamaan sairauskäsityksen merkitystä koko perheelle päihderiippuvuudesta toipumisen prosessin keskeisenä kivijalkana. Oman ja perheen kokemuksen hyödyntämisen toivon avaavan asiaa opiskelijakollegoilleni sekä antavan välineitä kohtaamisiin alkoholismia sairastavien kanssa sekä sairauden tunnistamiseen. Erityisen tärkeänä aihetta pidän asenteiden muuttumisen käynnistämisessä ja tukemisessa sekä kuluneiden toimintamallien ja urautumisen vaihtoehtona. Suomessa alkoholismia on pidetty ja pidetään valitettavasti vieläkin liian usein valintana, tahdon sairautena, selkärangattomuutena tai luonteenheikkoutena. Ikään kuin se olisi mielipidekysymys tai terapiasuuntauskysymys. Päihderiippuvuussairauden etiologian selkiinnyttäminen ja sen vieminen kentälle ovat tulevaisuuden haasteita Suomelle. Huolimatta siitä, että päihderiippuvuus on määritelty krooniseksi aivosairaudeksi Amerikassa jo 1956 ja Suomessakin viime 4

5 vuosina riippuvuuden neurobiologia ja psykososiaaliset tekijät ovat täsmentyneet samoin kuin käsitys perinnöllisen alttiuden merkityksestä. Työssäni määrittelen keskeiset käsitteet; alkoholismin, ratkaisukeskeisyys, perheterapia ja ulkoistaminen. Ongelman ulkoistamisen ja ulkoistamisen vaikutukset toipumiseen ja perhenäkökulman havainnollistan perheeni kokemuksen kautta. 1. Alkoholismi, ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja perheheterapia 1.1 Alkoholismi kemiallinen riippuvuus Alkoholismin, alkoholiriippuvuuden määritelmiä löytyy useita, joista tässä otan esiin keskeisimmät kemiallisen riippuvuuden määritelmät eri näkökulmista. Päihderiippuvuuden keskeisin ydin on määritelty kahdessa diagnostisessa järjestelmässä; amerikkalaisessa DSM-IV sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n Suomessakin virallisessa käytössä vuodesta 1996 olleesta ICD-10-järjestelmästä. Seuraavassa ICD-10 diagnoosien F10-F19 kuvaamat kriteerit, joiden perusteella päihteitä käyttävä henkilö voi tunnistaa itsessään ja mitata omaa riippuvuuttaan. Nämä oireyhtymän kriteerit voivat myös läheiset tunnistaa. 1. Esiintyy voimakas himo tai pakonomainen halu ottaa päihdettä. 2. Kyky hallita päihteen käytön aloittamista, määrää tai lopettamista on heikentynyt. 3. Esiintyy vieroitusoireita päihteen käytön päättyessä tai vähentyessä. Ne voivat ilmetä: käytetylle päihteelle tyypillisenä vieroitusoireyhtymänä alkuperäisen tai muun samankaltaisesti vaikuttavan päihteen käytön vieroitusoireiden lievittämiseksi. 5

6 4. Sietokyky kasvaa ja se voi ilmetä: käytettyä annosta suurennetaan päihtymyksen tai entisen vaikutuksen saavuttamiseksi entinen annos tuottaa selvästi heikomman vaikutuksen käytön jatkuessa 5. Käyttö muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi, jolloin esimerkiksi kiinnostuksen kohteista tai tyydytyksen lähteistä luovutaan joko osittain tai kokonaan tuntuva osa ajasta kuluu päihteen hankkimiseen, käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen. 6. Käyttö jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen. ( Poikolainen 2003:77 ) ICD-10 alkoholismioireyhtymän kriteerit eivät kuitenkaan viittaa riippuvuuden taustalla oleviin neurobiologisiin tapahtumiin. (Kiianmaan & Hyytiä 2003:113) Alkoholismin tarkastelua hermosolutasolla kuvaa Ahtee (2004) näkemys: Päihteeseen syntyy psyykkinen riippuvuus sen muuttaessa aivojen toimintaa vähitellen. Nykykäsityksen mukaan päihderiippuvuus on krooninen sairaus, joka johtuu aivojen tiettyjen neuronien, hermosolujen sopeutumisesta toistuvaan lääkeainealtistukseen. Selvitettäessä riippuvuuden neurobiologisia mekanismeja on keskeisen tärkeää tunnistaa addiktion kehittymisen yhteydessä olevat päihteiden aiheuttamat pitkäaikaiset muutokset hermoradoissa ja -soluissa. Myös ruotsalainen lääkäri Lars Söderling (1993) on määritellyt alkoholismin primäärisenä, kroonisena sairautena, jonka kehitykseen vaikuttavat geneettiset, psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Hän kuvaa sairauden etenemistä asteittain. Etenemiseen kuuluu luonteenomaisesti juomisen hallinnan menettäminen, ajatusten keskittyminen päihteisiin niiden haitallisista vaikutuksista huolimatta sekä ajattelukyvyn häiriintyminen, joka ilmenee lähinnä oman tilan kieltämisenä. Jokainen näistä oireista voi Söderlingin mukaan olla jatkuva tai ajoittainen. Yhtälailla Söderling kuvaa kemiallisen riippuvuuden syntymisen mahdollisuutta vain niillä ihmisillä, joilla on siihen perinnöllinen taipumus. Taipumus sinänsä ei sairastuta, vaan kemiallinen riippuvuus puhkeaa, kun alttiuden omaavat ihmiset alkavat käyttää alkoholia. Riippuvuuden puhkeamiseen tarvittavaa alkoholimäärää tai aikaa ei tiedetä, mutta kun riippuvuus on kehittynyt, se ei häviä vaan säilyy ihmisessä 6

7 piilevänä koko loppuelämän. Edellä kuvatun perusteella alkoholisti on henkilö, jolla on kemiallisesta riippuvuudesta johtuva sairaus nimeltä alkoholismi. (Söderling1993: 125,149) Vaikka päihdeongelmaan liittyy monia tekijöitä, on riippuvuus ymmärrettävissä ytimeltään lääketieteellisenä ilmiönä: kyseessä on biokemialliseen muutostilaan perustuva krooninen uusiutuva aivosairaus (Kuoppasalmi & Heinälä & Lönnqvist 2013,411) 1.2 Alkoholismi koko perheen sairaus Päihdeperheellä tarkoitan tässä työssä perhettä, jonka yksi jäsen sairastaa alkoholismia ja myös perheenjäsenet joutuvat sopeutumaan tilanteeseen. Alkoholismi ei kosketa vain yhtä perheen jäsentä vaan kaikkia. Perhe alkaa sopeutua tilanteeseen, jossa epänormaalista alkaa tulla normaalia. Voidakseen sopeutua ja selviytyä tarvitaan selviytymiskeinoja. Perheeseen rakentuvat säännöt, jotka kieltävät ongelmien esille tuomisen, tunteiden avoimen ilmaisun sekä estävät luottamuksen rakentumisen sekä itseen että muihin ihmisiin. (Beattie 1946:46-47) Joka kymmenes suomalaisista on elänyt päihdeperheessä. Usein päihdeperheessä lapsena koetut haitat seuraavat vielä aikuisuuteenkin. Sitä, miten paljon päihdeperheessä lapsuudessa koetut asiat vaikuttavat tulevaisuuteen, tunneelämään, elämän valintoihin, ei ole yleisesti ymmärretty. Päihdeperheet ovat universaali, mutta vaiettu ongelma. (Peltoniemi 2005: 13-14) Toimintahäiriöisissä perheissä lasten terveistä tarpeista ei huolehdita eikä lapsia tueta, jonka seurauksena keskeytyy lapsen muutoin normaali ja terve neurologinen ja psykologinen kasvu ja kehitys syntymästä aikuisuuteen. Selvitäkseen hengissä traumatisoituneen lapsen todellinen itse (sisäinen lapsi) piiloutuu syvälle mielen tiedostamattomaan osaan. Esille nousee valeitse tai ego, joka yrittää pyörittää elämämme näytelmää onnistumatta siinä kuitenkaan, koska se 7

8 on pelkkä puolustusmekanismi kipua vastaan eikä todellinen. Sen motiivit rakentuvat enemmänkin tarpeelle olla oikeassa ja hallita. (Aikuiset lapset 2010: XXIX-XXX) Päihdeperheessä pidetään kulisseja pystyssä ja tähän osallistuu koko perhe. Ulospäin perhe saattaa vaikuttaa normaalilta työssäkäyvältä perheeltä, jossa lapset ovat siististi puettuja ja pärjääviä. Koti on siisti ja hyvin hoidettu. Kulissit ovat osa tilanteen kieltämistä. Kieltäminen, joka on alkoholismisairauden perusoire, on usein myös puolison ja perheen väline selviytyä tuskallisesta tilanteesta. Tilanne on liian vaikea tunnustettavaksi itselle tai ympäristölle. Taidokkaasta kulissien ylläpidosta johtuen ympäristö ei usein voi aavistaa, mikä on totuus perheen kodin seinien sisäpuolella. (Söderling 1993:74) Koska alkoholismi vaikuttaa niin voimakkaasti potilaaseen ja läheisiin, on käsite codepency läheisriippuvuus ilmestynyt USA:n terapeuttiseen sanastoon 1970-luvun lopussa. Ammatti-ihmiset olivat kauan ajatelleet, että päihderiippuvaisen läheiselle tapahtuu jotain ihmeellistä. Alkoholistin lähipiirissä elävillä havaittiin alkoholismiin verrattavia psyykkisiä ja fyysisiä oireita. (Beattie 1994:45) Läheisriippuvuus merkitsee sanan suorana käännöksenä kanssariippuvuutta, sopeutumisreaktiota. (Hellsten 1994:56) Läheisriippuvuuteen sairastumista voi myös kuvata rinnalla sairastumiseksi. Sanotaankin, että läheisillä on sama sairaus kuin alkoholisteilla, samat oireet, viina ei vain haise. (Koivula 2014) Perheterapia ja läheisten mukaanotto erilaisissa terapioissa päihteiden väärinkäyttöongelmissa on lisääntynyt. (Larivaara ym. 1997:17) Minnesota-mallia soveltavat hoitolaitokset ottavat huomioon koko perheen toipumisen hoidossaan sekä järjestämällä suoraa apua että kannustamalla vertaisryhmätoimintaan. (Kujasalo&Nykänen 2005:73-75) 1.3 Ratkaisukeskeinen terapia Ratkaisukeskeinen menetelmä on saanut alkunsa 1950-luvulla USA:ssa. Uranuurtajia ja menetelmän kehittelijöitä ovat olleet mm. tutkijat ja terapeutit Steve de Shazer ja Insoo Kim Berg. Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa pyrkii kohtaamaan 8

9 inhimillisen elämän haasteita maanläheisesti ja myönteisesti. Siinä korostetaan toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Ratkaisukeskeisestä terapiasta pidetään sen asiakaslähtöisyyden ja taloudellisuuden vuoksi. ( Voimavarat käyttöön Terveyskirjasto 2006) Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työlle on ominaista: 1. Asiakaslähtöisyys. Asiakas voi olla esim. yksilö, perhe, ryhmä tai työyhteisö. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. 2. Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä, miten asiakas voi ne saavuttaa. 3. Voimavarakeskeisyys. Tutkitaan ja hyödynnetään asiakkaan kykyjä, taitoja ja osaamista ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä nähdään pikemminkin voimavarana. 4. Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen. Tutkitaan erityisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jokin tavoite toteutuu vaikka osaksikin. Tärkeää on kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä. 5. Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Tämä työmuoto tukee asiakkaan vahvoja puolia. Uusien näkökulmien syntymisen lisäksi olennaista on ideoida vuorovaikutussuhteessa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja testata niitä. 6. Hyödyntäminen ja konstruktiivinen näkemys. Ratkaisukeskeinen työtapa on salliva, ja siinä voidaan vapaasti liittää muista työmuodoista lainattuja ideoita, kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian ulkoistamista, NLPtekniikoita, tarinoita, paradoksaalisia kotitehtäviä, sopimuksia jne. 7. Yhteistyö ja kannustus. Asiakkaan verkostot ja läheiset nähdään voimavarana, ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä eri osapuolille. (Ratkaisukeskeisyys pähkinänkuoressa, RATKES 2014) 9

10 Ratkaisukeskeisessä terapiassa asiakasta autetaan tajuamaan, että ongelman ratkaiseminen edellyttää muutoksia hänessä itsessään, ei jonkun toisen henkilön muuttumista. Ratkaisukeskeinen terapia ei sellaisenaan sovellu toimittaessa sairauskäsityksen pohjalta. Potilas ei itse määrittele hoidollista tavoitettaan vaan soveltaa itseensä yhtä perusteoriaa: päihderiippuvuus on kemiallista riippuvuutta. Ratkaisua ei myöskään etsitä aikaisemmista onnistumisista tai poikkeuksista esim. juomattomista ajoista. (Oinas-Kukkonen 2013:50-51) 1.4 Perheterapia Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja menetelmä tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheessä ilmeneviä häiriöitä ja sen aiheuttamaa kärsimystä yksilössä tai perheen vuorovaikutuksessa. Perheterapialla pyritään vuorovaikutusverkon rakenteiden muuttamiseen mm. etsimällä perheen vuorovaikutuksessa olevia myönteisiä voimavaroja ja mahdollisuuksia. Perheterapian rajat ovat liikkuvat, sillä työskentely voi tapahtua yksilö, pariperhetasolla ja tämä puolestaan mahdollistaa monien näkökulmien ja kokemusten hyödyntämisen terapiassa. Perheterapian yhteydessä puhutaankin yhteisterapiasta. Perheterapiassa perhe, eli perheterapian kohde, voidaan perinteisen juridisen ydinperheen lisäksi määritellä myös muilla perusteilla. Tällaisia ovat erilaiset uusperheen muodot, joihin kuuluvat esimerkiksi homoseksuaaliset perheet. Juridinen asema yhteiskunnassa ei siis vaikuta perheterapia mahdollisuuteen. Perheterapiassa perhe on se perheenkaltainen vuorovaikutusyksikkö, jota yhdistää samasta ongelmasta tai asiasta puhuminen. Tällöin perhe nähdään yksikkönä, jonka kokoonpano saattaa muuttua terapian aikana. (Perheterapia, Aaltonen 2009) 10

11 2. Ulkoistaminen ratkaisukeskeisenä menetelmä 2.1 Ulkoistaminen Ongelmien koetaan usein johtuvan itsestä, omasta identiteetistä tai muista ihmisistä ja heidän identiteeteistään. Tämä vaikuttaa siihen, miten ongelmiin suhtaudutaan ja miten niitä pyritään ratkaisemaan. Näin toimittaessa ongelmat usein vain pahenevat ja samalla vahvistuu ajatus, että ongelmat ovat osa persoonaa, ja itse tai muut ovat ongelma. Ulkoistavassa keskustelussa puhutaan ongelmasta, ei ihmisestä. Ulkoistamisen avulla ihminen voi erottaa identiteettinsä ongelmasta. Kun ongelma ei ole totuus ihmisestä, mahdollistaa se ongelman tutkimisen, uusien ratkaisujen ja ratkaisukeinojen löytymisen. Identiteetin ja ongelman erottaminen toisistaan ei vapauta ongelmien käsittelyn vastuusta vaan antaa mahdollisuuden kantaa vastuun ongelmasta.(white 2008: 13,28-30) Whiten (2008) mukaan ulkoistavien keskusteluiden aikana ihminen pystyy määrittelemään suhteensa ongelmaan paremmin ja saa mahdollisuuden tarkastella sitä monista eri näkökulmista. Lauri Heikkilän (2014) mukaan ulkoistamalla tehdään asiat näkyviksi. Ulkoistamalla kartoitetaan kokemuksen kautta empiirisesti, miten ongelma on läsnä ihmisen elämässä. Heikkilän mukaan ongelman ulkoistamiseen kuuluu, että asiakas luo itse tarinan. Terapeutti kartoittaa ongelman alueen, tutkii ihmisen omat tavat ratkaista asioita, perehtyy historiallisiin juuriin ja elämän kerhoihin. Myös vallan tutkiminen on osa tätä prosessia. 11

12 3. Case Koivula sairauskäsitys ja ulkoistaminen käytännössä 3.1 Alkoholismin sairauskäsitys ulkoistamisen menetelmänä Minnesota-mallia soveltavissa päihdehoitolaitoksissa ulkoistamisen menetelmää sovelletaan perinteisestä poikkeavalla tavalla. Potilas ei itse määrittele sairauttaan, vaan hoito perustuu alkoholismin sairauskäsitykseen. Sairauskäsityksen sanotaan olevan hoidon kivijalka ja se avataan luennolla kaikille potilaille hoidon alkuvaiheessa ensimmäisen viikon aikana. Potilailta ei siis kysytä, onko kyseessä sairaus, ei tarjota vaihtoehtoja hoidolle esimerkiksi kohtuukäyttö tai raittius, vaan kerrotaan millainen sairaus alkoholismi on. Kuvataan alkoholismin puhkeamiseen vaikuttavat tekijät, oireet, käyttäytyminen ja seuraukset. Nämä ovat potilaalle tuntomerkkejä, joista hän voi tunnistaa itsensä ja alkaa oivaltaa, ettei ole yksin. Kaikille potilaille annetaan sama tieto ja jokainen reflektoi sitä omaan kokemus- ja tunnemaailmaansa yksilöllisesti. Hoidossa käytetään sanontaa Samat kehykset kaikissa tauluissa, taulut ovat erilaisia. Lilli Loiri-Sepän Selviämistarinoita-kirjassa (2010) lääkäri Satu Rapila kuvaa omaa alkoholismista toipumistaan seuraavasti: Ryyppäämisestä ei ollut tullut minkäänlaista mielihyvää pitkään aikaan, ja itseinho tekemieni asioiden johdosta oli sanoinkuvaamaton. Hoidon ensimmäisenä päivänä ajattelin, ettei minua pelasta mikään, mutta jo toisena päivänä toivo heräsi. Itselle anteeksiantaminen on rankkaa, mutta vähitellen aloin ymmärtää, että kyse on sairaudesta ja olin hyvin vastaanottavainen, koska olin täysin loppu. Kokemus voimattomuudesta, häpeästä, syyllisyydestä, tahdonvoiman puutteesta ja heikkoudesta on hoitoon tulevan alkoholistin todellisuutta. Useimmat kokevat menettäneensä itsetunnon ja ihmisarvon. Kun alkoholismisairaus ulkoistetaan helpottaa syyllisyys ja häpeä, jolloin potilas voi alkaa tutkia, mitä sairaus on hänelle, perheelle ja muille läheisille aiheuttanut. Usein potilaat kuvaavat päihdeluennon olleen ainutkertainen avauma, oivallus. Tätä helpotusta kokevat myös läheiset, joille 12

13 tieto sairaudesta antaa samat mahdollisuudet toipua kuin potilaalle. Raitistuminen tuo mukanaan positiivisia vaikutuksia ydinperheeseen ja laajemminkin. Seuraavat läheisten palautteet ovat päihdeluennolta, joissa käsitellään alkoholisimin sairauskäsitystä: Kiitoksia luennosta, kosketti läheltä. Jonkinlaista voimaa sain luennosta, surua ja helpotusta samanaikaisesti, luennon rakenne kun olisi voinut olla kuin omasta elämästä myös, melkein kaikki kosketti, eli samalla kaavalla usein siis menevät. Kävimme koko perhe menneenä kesänä kuuntelemassa luentosi. Se oli hyvä luento, josta juova mieskin olisi saanut hyvän kannusteen jatkohoitoon, jos olisi halunnut. Valitettavasti ei halunnut vaan jatkaa juomista edelleenkin. Luento antoi kuitenkin meille muille hyvää tietoa alkoholismista ja siitä ettei syyllisyys kuulu lapsille, mutta kuitenkin juominen on vaikuttanut heidänkin elämäänsä vahvasti. Ehkä miehellekin jotain jäi mieleen ja jonain päivänä voi toivottavasti käyttää saamaansa hyödykseen. Seuraavassa ote toimittaja Tommi E. Virtasen haastattelusta, jossa keskustelemme Mikan kanssa raitumisen kannalta merkityksellisistä asioista ja raitistumisen vaikutuksista: Riitta: Mikä sun mielestä mahdollisti sen, että pystyit antamaan itsellesi anteeksi ja hyväksymään ne asiat. Mika: Tajusin, että se on sairaus, joka pistää mut tekemään ja käyttäytymään niin mielenvikaisesti ja mielivaltaisesti. Se kaikki on pitänyt tapahtua, että on ollut mahdollisuus sitten lähteä sille toipumisen tielle. Kyllähän minä silloin pähkäilin sitä, kun menin hoitoon, että olisinpa mennyt ennemmin, niin olisi jäänyt paljon asioita tekemättä. Olisin saanut sen ymmärryksen ja tiedon siitä asiasta. Mutta olisiko se raittius kantanut, jos olisin mennyt aiemmin? Täytyi hyväksyä, että se oli se minun hetki ja minun pohja. Ilman niitä ei olisi saanut elää tätä raitista, parempaa elämää. Riitta: Ajattelen, että oikeasti kaikki asiat on pitänyt tapahtua, niin kun ne ovat tapahtuneet. Välillä on ollut ihan valmis tappamaan itsensä, tai miettinyt, että en jaksa enää elää tämän asian kanssa. En halua miettiä, jos olisin jonkun muun 13

14 ihmisen kanssa tai olisi jotakin muuta. Nyt kun ajattelee, niin joka ikinen juttu, mitä meillä on ollut, on vienyt tätä suhdetta eteenpäin. Se on ollut sitä henkistä kasvua, mutta en ole vaan nähnyt sitä. Ja nyt sitten tämä raitistuminen, ei sitä voi ajatella, että se on vaan sinun juttu. Vaikka sinä mielellään ajatteletkin, että se on sinun juttu. Ymmärrys tästä sairaudesta oli ihan valtava jytky. Samaan aikaan helpotti, pelotti ja tuli semmoinen vapautunut olo. Ihan ensimmäisenä muistan, että ajattelin, ettei se olekaan siniusta kiinni. Se on myös mahdollistanut meille, siis lapsille ja minulle ja niille läheisille, jotka haluaa hypätä siihen samaan veneeseen ihan mielettömän matkan. Esimerkiksi 81-vuotiaasta äidistäni on tullut ihan fanaattinen sun fani. Sen kuullen ei kukaan saa sanoa poikkiteloista sanaa sinusta. Jotenkin se on niin mahtavaa, koska hän on itse kärsinyt isän kautta alkoholismista. Sinä olet mahdollistanut sen, että hän näkee mimmoista se olisi voinut olla. Hän on iloinen meidän puolesta. Sun raitistuminen on mahdollistanut sen, että muutkin voi käsitellä sitä asiaa. Päihderiippuvaisten läheisten vertaistukiryhmä on Al-Anon, joka toimii kautta maailman. Al-Anonissa alkoholismia pidetään perhesairautena ja sen tarkoitus on auttaa toipumaan läheisen ihmisen alkoholiongelmasta. Al-Anon kirjallisuudessa sairauskäsityksen ymmärtämistä ja sen merkitystä kuvaa tuntematon läheinen seuraavasti: Minun oli hyvin vaikea uskoa, että alkoholismi on sairaus. Olin vakuuttunut, että alkoholistit voisivat lopettaa juomisen, jos sitä todella haluaisivat. Lopetinhan minäkin tupakoinnin. Eikös se muka ollut sama asia. Eräänä päivänä Al Anon -ystäväni vertasi aktiivista alkoholismia Alzheimerin tautiin. Kummasakin näemme rakkaittemme luisuvan pois. He eivät itse ole tästä tietoisia, eivätkä pysty sitä estämään. Sairauden alussa he ovat jokseenkin normaaleja, mutta vähitellen he tulevat yhä järjettömämmiksi, ja heitä on vaikea lähestyä. Selkeinä hetkinään he näyttävät olevan kunnossa, mutta kohta he taas toimivat järjettömästi. Vähitellen tulemme epätoivoisiksi ja ennen pitkää huomaamme melkein vihaavamme näitä ihmisiä, joita olemme aiemmin rakastaneet. 14

15 Olen kiitollinen Al-Anon -ystävälleni, joka sai minut näkemään miten asiat todellisuudessa ovat. Nyt minun on helpompi erottaa ihminen sairaudestaan. (Anonyymi 2010; Rohkeutta muuttua päivä kerrallaan Al-Anon perheryhmässä) 3.2 Alkoholismisairauskäsitys ja Musta pallo alkaa liikku Sairauden ulkoistamista kuvaa liittenä oleva kuva (kuva1) Kuva kertoo lähtötilanteen, sairauskäsityksen jälkeen tehdyn työn ja nykytilanteen alkoholismi-sairauden suhteen perheessämme. Kuva 1 Perheemme eli ja toimi ulospäin normaalisti. Emme sairastelleet fyysisesti, meillä ei ollut sairaslomia tavallista enempää. Mikalla ei ollut yhtään sairaslomaa 18 vuoden aikana. Emme olleet sosiaalitoimen tai lastensuojelun asiakkaita. Mika toimi metalliteollisuuden automaatioyrittäjänä, minä sairaanhoitajana ja kotiäitinä. Kodissamme voitiin kuitenkin huonosti, elettiin päihdeperheen ilmapiirissä. Mikan sairaus vei tilaa normaalilta elämiseltä sekä häneltä että muulta perheeltä. Parhaiten alkoholismin vaikutusta kuvaa musta pallo, joka peitti alleen kaiken hyvän. Sen vaikutus ei ulottunut vain Mikaan, vaan se peitti alleen koko perheen. Se vaikutti perheemme toimintakykyyn, suhteisiin, tunteisiin ja kommunikaatioon. Musta pallo oli häpeää, syyllisyyttä, epäonnistumista, epätoivoa, toivottomuutta, vihaa, raivoa, sulkeutumista, vetäytymistä, kulisseja, valehtelemista, kontrollointia ja vääristymistä. Aika ajoin pallo oli kevyempi, elämää elettiin, oli hyviä hetkiä ja kaikki vaikutti 15

16 normaalilta. Jonkinasteinen jännitys ja pelko vaani kuitenkin taustalla hiljaa jatkuvasti. (Kuva 2) Ote Suloinen sunnuntai kirjoituksestani: Istun aamutakissa väsyneenä, vihaisena, turhautuneena. Koko yön valvoneena, itkeneenä. Yöllä hätä, huoli, viha, raivo, epätoivo iskivät vatsanpohjaan ja halvaannuttivat. Tunnit kestävät ikuisuuden. Mitä on tapahtunut, miksi näin, missä olet, mitä teet, miksi et vastaa puhelimeen (melkein kaikkiin kysymyksiin tiedän vastauksen). Olen soittanut jo miljoona kertaa kuullakseni vastaajassa olevan viestin: Hei, en juuri nyt pysty vastaamaan puheluusi, mutta jätä minulle viesti niin soitan sinulle takaisin. Raahaudun keittämään kahvia. Käyn tupakalla. Turta. Vittuuntunut. Huolestunut. Suunnittelen hautajaisia. Sinun tai minun. Se helpottaa. Toisiko se jonkinlaisen järjestyksen elämään. Sitten säikähdän, miten voinkaan ajatella noin, mitä jos oikeasti tapahtuisi jotain. Olen varmasti sairas, enkä oikeastikaan vain ymmärrä mieheni stressaavaa työtä ja paineita. Pitäähän niihin nyt vähän ottaa, kaikki niin tekee. Ja unettomuuskin vaivaa. Miksi siitä ottamisesta tulee kuitenkin niin paha olo, miksi se ei helpota oloa, paranna tilannetta? En jaksa enää soittaa kenellekään, en jaksa puhua. Kuka tätä ymmärtäisi. Joku sanoo, kyllä lapsilla pitää isä olla ja joku sanoo, ota ero. Ja jos todella kerron miltä tuntuu, kukaan ei ymmärrä. Ihmiset ovat avuttomia. Eihän ulospäin näy mitään, kova mies tekemään töitä, taitavakin. Ammattitaitoinen. Ei näytä alkoholistilta. Ja niin hyvä isä. Kaikkensa tekee perheensä eteen. Ja sitä paitsi tämähän on suurelta osin myös minun syyni. Oma vika. Varmasti. Vain pieni ääni piipittää: Ei ole, se ei voi olla. Ei elämän tällaista pitänyt olla. Ei. 16

17 Kuva 2 Perhe Koivula v.2007 (Kuva Kauhajoen Kuvaamo) Mika meni hoitoon 03/09 minnesota -mallia soveltavaan päihdehoitolaitokseen. Siellä hän kävi heti ensimmäisellä viikolla kuuntelemassa luennon, jolla käsiteltiin päihderiippuvuuden sairauskäsitys. Sain viestin kotiin: Se oli ihan tajutonta. Multa pääsi itku siellä luennolla, kun tajusin, ettei se olekaan mun syy vaan tälle on joku selitys. Se ei ole mun selkärangattomuutta ja huonommuutta. Itse menin muiden läheisten kanssa luennolle, Mikan hoito-ohjelman mukaisesti kolmen viikon kuluttua, läheisviikonloppuna. Luento oli uskomaton, hyvin tunnepitoinen kokemus. Tunsin suunnatonta helpotusta. Kaikki ne asiat, joista olin puhunut Mikalle, tulivat todeksi. En ollutkaan sairas, mielenvikainen ja vainoharhainen, vaan olin tuntenut ja tiennyt oikein. Sairaus sai nimen, sisällön ja tavallaan myös kasvot, monet kasvot. Emme olleetkaan yksin ja ainoa perhe, jolla oli vastaava tilanne. Tuli heti selväksi, että meillä toivoa, asialle voi tehdä jotain. 17

18 Lapsistamme vanhimmat ovat käyneet alkoholismin sairauskäsityksen avaavalla luennolla myöhemmin ja pienimmät eivät vielä. Olemme kertoneet itse lapsille päihderiippuvuudesta sairautena, sen oireista ja vaikutuksista samoin kuin riskeistä sairastua päihderiippuvuuteen. 4. Ulkoistamisen eli sairauskäsityksen merkitys perheen toipumiselle 4.1 Mitä sitten tapahtui? Ulkoistaminen on mahdollistanut toipumisen käynnistymisen Mikalle, minulle ja lapsille. Keskeistä siinä on ollut asioiden läpikäymisen mahdollistuminen sekä niiden tutkiminen. Ulkoistamisen kautta saatu etäisyys sairauteen on tarkoittanut häpeän vähentymistä sekä voimaantumista. Se on vaatinut työtä yhdessä ja erikseen, asioiden läpikäymistä, uusien tapojen opettelemista perheessä ja tutustumista parisuhteessa, puhumisen opettelua ja vastuun ottamista itsestä. Vanhempina isoin työ on ollut meillä, lapset ovat saaneet osallistua ja seurata sivusta halunsa, tarpeiden ja tuntemustensa mukaan. Olemme kertoneet heille koko prosessin ajan mitä ja miksi tapahtuu ja olemme puhuneet heille ja heidän aikanaan avoimesti alkoholismista. Helppoa se ei ole ollut. Käytännössä toipuminen päihderiippuvuudesta on tarkoittanut hoitoon sitoutumista. Kävimme Mikan hoitoon liittyvää jatkohoitoa, johon saa osallistua koko perhe, vuoden ajan. Jatkohoidossa tavoitteena on kohdata itsensä, tunnistaa oma roolinsa osana päihdeperhettä. Jatkohoidossa ei käydä potilaan tukemiseksi vaan oman toipumisen vuoksi. Jatkohoidon jälkeen olemme käyneet pariterapiassa uusien toimintatapojen löytämiseksi sekä kommunikaation parantamiseksi. Uudelleen tutustuminen itseen toiseen ja perheeseen oli tosiasia. Perheessä luottamus, rehellisyys, puhuminen, kuuntelu, rentous ja pelon väistyminen ovat päivä kerrallaan tulleet hiljalleen ja omassa tahdissaan. 18

19 Avoimuuden ja rehellisyyden ilmapiirissä kaikki tietävät, missä mennään ja mitä tapahtuu. Salaisuuksille ei ole enää. Päihderiippuvuudesta puhuminen on meille luontevaa ja arkipäiväistä. Alkoholismisairaus on osa perhettämme, kuten mikä tahansa muukin krooninen sairaus olisi. Sairauden hoitoon on välineet ja tieto miten raittius säilyy. Vastuu sairauden hoidosta on Mikalla. Musta pallo on siirtynyt pois päältämme ja pienentynyt omaksi pallokseen. Meillä on tilaa hengittää ja elää. Mitä kaikkea toipuminen mahdollistaakaan. Käytännön esimerkkejä toipumisen vaikutuksesta arkeen on niin paljon, että niistä voi tehdä oman lopputyön. Ihmeellisintä on ollut huomata, miten toipumisen myötä tulee unohdus. Armollinen unohdus. Vanhaa ei enää ajattele, ei katkeruutta, kaunaa, häpeää ja syyllisyyttä. Tilalla on kiitollisuus, ilo ja elämä. Koetut asiat ja tapahtumat ovat voimavaroina ja rikkautena. 19

20 5. Pohdinta Etsi ne ihmiset, jotka oikeasti uskovat sinuun. Aloita itsestäsi. Riitta Koivula Tästä työstä tuli minulle hyvin tärkeä. Koen sen olevan yksi porras kasvuprosessissani, monellakin tasolla. Ratkaisukeskeisyyden soveltaminen oli minulle muutama vuosi sitten mahdoton ajatus päihderiippuvuuden hoidossa. Ulkoistamisen menetelmä kuitenkin oli kiinnostanut minua ja enenevässä määrin sen soveltaminen päihderiippuvuuden sairauskäsitykseen. Omien oivallusteni kautta ja lukuisten keskustelujen jälkeen olin alkanut ajatella sen käyttämistä valmiina välineenä. Se on uusi näkökulma siihen, että myös valmis väline eli sairauskäsitys voidaan tarjota potilaalle, ja se vapauttaa käsittelemään ongelmaa. Mielenkiintoista oli myös haastaa itseänsä ja saada vahvistusta omien asenteiden muutokselle. Tähän työhön tarvitsin rohkeutta ja itsepäisyyttäni, mihin varmasti moni on koulutuksen aikana tottunut. Varsinkin puhuttaessa alkoholismista. Ulkoistamisen prosessin läpikäyminen perheen kanssa oli avartava kokemus. Perheessämme jokaisella oli ulkoistamiskuvasta oma tulkintansa, mutta sisältö oli kuitenkin sama. Alkoholismin vaikutus perheestä poistui, mutta se on osa perhettämme. Kävimme päihdeperhe -sanaan liittyvää keskustelua, lähinnä siihen monien mielestä liittyvän häpeän takia. Yhteinen kokemuksemme oli tästäkin, ettemme häpeä alkoholismisairautta tai päihdeperhe -sanaa. Enemmänkin sana kertoo päihderiippuvuussairauden luonteesta, siitä miten se sairastuttaa ja vaikuttaa koko perheeseen. Prosessointi tässä vaiheessa selkeytti asiaa edelleen ja toi lisää varmuutta omaan työhöni ammattilaisena. Se toi myös suunnatonta iloa siitä, miten voin yhdistää oppimaani ratkaisukeskeisyyttä, kokemuksellisuutta, persoonaani ja lääketiedettä. Törmään arjessa toistuvasti tilanteisiin, joissa päihdeongelman, alkoholismin kerrotaan johtuvan masennuksesta, vaikeasta lapsuudesta tai muista elämän vaikeuksista. Juomisen syiden ja selitysten kaivo on pohjaton ja sinne hukkuu myös moni ammattilainen. Päihderiippuvuutta sairastavan hoidossa on keskeistä ymmärtää 20

Seksuaalikysymysten puheeksiottamisesta Monikulttuurisesta näkökulmasta. Esimerkkejä, miten teoria on elänyt konkreettisissa tilanteissa

Seksuaalikysymysten puheeksiottamisesta Monikulttuurisesta näkökulmasta. Esimerkkejä, miten teoria on elänyt konkreettisissa tilanteissa Seksuaalikysymysten puheeksiottamisesta Monikulttuurisesta näkökulmasta Esimerkkejä, miten teoria on elänyt konkreettisissa tilanteissa Puheeksi ottamisen taustaa: ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työn

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Voimavarakeskeisyys ja eri kulttuuritausta: mahdollisuuksia ja uusia näkymiä seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä

Voimavarakeskeisyys ja eri kulttuuritausta: mahdollisuuksia ja uusia näkymiä seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä Voimavarakeskeisyys ja eri kulttuuritausta: mahdollisuuksia ja uusia näkymiä seksuaalisuutta koskevissa kysymyksissä miten keskustella toiveikkaasti ja rakentavasti miten ohjata ja valmentaa voimavara-ratkaisukeskeisesti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Kyynisyyden ja toivon mittelö

Kyynisyyden ja toivon mittelö Kyynisyyden ja toivon mittelö Työntekijän mahdollisuudet toistuvasti vaikeiden asiakkaiden kohtaamisessa Eero Untamala 1 Kyynisyys Toivo se on sekasotkuinen ilme. Se on sekaisin kaikista jutuista. Siksi

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia

Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveys- ja hoitosuunnitelma osana pitkäaikaissairaan hoitoprosessia Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 7.-8.2.2013 Erja Oksman hankejohtaja Väli-Suomen POTKU -hanke POTKU -hanke Väli-Suomen Kaste-hanke

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA

RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA RASKAANA OLEVA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄ ÄITI -PÄIHTEIDEN KÄYTÖN TUNNISTAMISEN HAASTEITA JA HOITOPOLKUJA Anne Poikolainen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Sovatek 25.5.2016 Päihteiden käytön tunnistamisen vaikeudesta

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot