ALKOHOLISMIN SAIRAUSKÄSITYS JA RATKAISUKESKEINEN PERHETERAPIA PERHEEN TOIPUMISKOKEMUKSESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKOHOLISMIN SAIRAUSKÄSITYS JA RATKAISUKESKEINEN PERHETERAPIA PERHEEN TOIPUMISKOKEMUKSESSA"

Transkriptio

1 ALKOHOLISMIN SAIRAUSKÄSITYS JA RATKAISUKESKEINEN PERHETERAPIA PERHEEN TOIPUMISKOKEMUKSESSA Moraalisesta tuomiosta sairaudeksi ulkoistamiseen ei kenenkään syy.

2 Jumala suokoon minulle Tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa. Rohkeutta muuttaa mitkä voin ja Viisautta erottaa nämä toisistaan Psykoterapiakoulutuksen lopputyö Riitta Koivula Helsingin Psykoterapiainstituutti Maaliskuu 2014

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 Johdanto Alkoholismi, ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja perheheterapia Alkoholismi kemiallinen riippuvuus Alkoholismi koko perheen sairaus Ratkaisukeskeinen terapia Perheterapia Ulkoistaminen ratkaisukeskeisenä menetelmä Ulkoistaminen Case Koivula sairauskäsitys ja ulkoistaminen käytännössä Alkoholismin sairauskäsitys ulkoistamisen menetelmänä Alkoholismisairauskäsitys ja Musta pallo alkaa liikkua Ulkoistamisen eli sairauskäsityksen merkitys perheen toipumiselle Mitä sitten tapahtui? Pohdinta LÄHTEET

4 Johdanto Ratkaisukeskeisyyden soveltaminen alkoholismin hoitoon on ollut henkilökohtainen kasvuprosessi. Muutama vuosi sitten en voinut kuvitella, miten sitä voisi käyttää päihdeongelmien hoidossa. Oman kasvuprosessini myötä ovat avautuneet ovet uuteen pehmeämpään maisemaan, jossa alkoholismin sairauskäsityksen käyttö ulkoistamisen välineenä on ollut eräs upeimpia oivalluksia. Ratkaisukeskeisyys on saanut enemmän sijaa elämässäni ja olen oppinut tunnistamaan, käyttämään ja soveltamaan sitä. Omassa perheessäni ja työssäni olen nähnyt, mitä niin yksinkertaiselta ja selvältäkin tuntuva asia kuin alkoholismin ulkoistaminen sairautena merkitsee. Olen nähnyt, miten tärkeä asia se oli toipumisen alussa miehelleni, itselleni sekä myöhemmin myös lapsillemme. Sairauskäsityksen merkitys syyllisyyttä ja häpeää vähentävänä ja sitä kautta toipumisen positiivisena mahdollistajana on tärkeä perheelle sekä päihdeongelmaisten kanssa työskenteleville. Se on tehokas työväline keskustelun avaajana. Tässä työssä pyrin kuvaamaan sairauskäsityksen merkitystä koko perheelle päihderiippuvuudesta toipumisen prosessin keskeisenä kivijalkana. Oman ja perheen kokemuksen hyödyntämisen toivon avaavan asiaa opiskelijakollegoilleni sekä antavan välineitä kohtaamisiin alkoholismia sairastavien kanssa sekä sairauden tunnistamiseen. Erityisen tärkeänä aihetta pidän asenteiden muuttumisen käynnistämisessä ja tukemisessa sekä kuluneiden toimintamallien ja urautumisen vaihtoehtona. Suomessa alkoholismia on pidetty ja pidetään valitettavasti vieläkin liian usein valintana, tahdon sairautena, selkärangattomuutena tai luonteenheikkoutena. Ikään kuin se olisi mielipidekysymys tai terapiasuuntauskysymys. Päihderiippuvuussairauden etiologian selkiinnyttäminen ja sen vieminen kentälle ovat tulevaisuuden haasteita Suomelle. Huolimatta siitä, että päihderiippuvuus on määritelty krooniseksi aivosairaudeksi Amerikassa jo 1956 ja Suomessakin viime 4

5 vuosina riippuvuuden neurobiologia ja psykososiaaliset tekijät ovat täsmentyneet samoin kuin käsitys perinnöllisen alttiuden merkityksestä. Työssäni määrittelen keskeiset käsitteet; alkoholismin, ratkaisukeskeisyys, perheterapia ja ulkoistaminen. Ongelman ulkoistamisen ja ulkoistamisen vaikutukset toipumiseen ja perhenäkökulman havainnollistan perheeni kokemuksen kautta. 1. Alkoholismi, ratkaisukeskeinen lähestymistapa ja perheheterapia 1.1 Alkoholismi kemiallinen riippuvuus Alkoholismin, alkoholiriippuvuuden määritelmiä löytyy useita, joista tässä otan esiin keskeisimmät kemiallisen riippuvuuden määritelmät eri näkökulmista. Päihderiippuvuuden keskeisin ydin on määritelty kahdessa diagnostisessa järjestelmässä; amerikkalaisessa DSM-IV sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n Suomessakin virallisessa käytössä vuodesta 1996 olleesta ICD-10-järjestelmästä. Seuraavassa ICD-10 diagnoosien F10-F19 kuvaamat kriteerit, joiden perusteella päihteitä käyttävä henkilö voi tunnistaa itsessään ja mitata omaa riippuvuuttaan. Nämä oireyhtymän kriteerit voivat myös läheiset tunnistaa. 1. Esiintyy voimakas himo tai pakonomainen halu ottaa päihdettä. 2. Kyky hallita päihteen käytön aloittamista, määrää tai lopettamista on heikentynyt. 3. Esiintyy vieroitusoireita päihteen käytön päättyessä tai vähentyessä. Ne voivat ilmetä: käytetylle päihteelle tyypillisenä vieroitusoireyhtymänä alkuperäisen tai muun samankaltaisesti vaikuttavan päihteen käytön vieroitusoireiden lievittämiseksi. 5

6 4. Sietokyky kasvaa ja se voi ilmetä: käytettyä annosta suurennetaan päihtymyksen tai entisen vaikutuksen saavuttamiseksi entinen annos tuottaa selvästi heikomman vaikutuksen käytön jatkuessa 5. Käyttö muodostuu elämän keskeiseksi asiaksi, jolloin esimerkiksi kiinnostuksen kohteista tai tyydytyksen lähteistä luovutaan joko osittain tai kokonaan tuntuva osa ajasta kuluu päihteen hankkimiseen, käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen. 6. Käyttö jatkuu huolimatta sen aiheuttamista kiistattomista haitoista, joista käyttäjä on tietoinen tai joista hänen voidaan olettaa olevan tietoinen. ( Poikolainen 2003:77 ) ICD-10 alkoholismioireyhtymän kriteerit eivät kuitenkaan viittaa riippuvuuden taustalla oleviin neurobiologisiin tapahtumiin. (Kiianmaan & Hyytiä 2003:113) Alkoholismin tarkastelua hermosolutasolla kuvaa Ahtee (2004) näkemys: Päihteeseen syntyy psyykkinen riippuvuus sen muuttaessa aivojen toimintaa vähitellen. Nykykäsityksen mukaan päihderiippuvuus on krooninen sairaus, joka johtuu aivojen tiettyjen neuronien, hermosolujen sopeutumisesta toistuvaan lääkeainealtistukseen. Selvitettäessä riippuvuuden neurobiologisia mekanismeja on keskeisen tärkeää tunnistaa addiktion kehittymisen yhteydessä olevat päihteiden aiheuttamat pitkäaikaiset muutokset hermoradoissa ja -soluissa. Myös ruotsalainen lääkäri Lars Söderling (1993) on määritellyt alkoholismin primäärisenä, kroonisena sairautena, jonka kehitykseen vaikuttavat geneettiset, psykososiaaliset ja ympäristölliset tekijät. Hän kuvaa sairauden etenemistä asteittain. Etenemiseen kuuluu luonteenomaisesti juomisen hallinnan menettäminen, ajatusten keskittyminen päihteisiin niiden haitallisista vaikutuksista huolimatta sekä ajattelukyvyn häiriintyminen, joka ilmenee lähinnä oman tilan kieltämisenä. Jokainen näistä oireista voi Söderlingin mukaan olla jatkuva tai ajoittainen. Yhtälailla Söderling kuvaa kemiallisen riippuvuuden syntymisen mahdollisuutta vain niillä ihmisillä, joilla on siihen perinnöllinen taipumus. Taipumus sinänsä ei sairastuta, vaan kemiallinen riippuvuus puhkeaa, kun alttiuden omaavat ihmiset alkavat käyttää alkoholia. Riippuvuuden puhkeamiseen tarvittavaa alkoholimäärää tai aikaa ei tiedetä, mutta kun riippuvuus on kehittynyt, se ei häviä vaan säilyy ihmisessä 6

7 piilevänä koko loppuelämän. Edellä kuvatun perusteella alkoholisti on henkilö, jolla on kemiallisesta riippuvuudesta johtuva sairaus nimeltä alkoholismi. (Söderling1993: 125,149) Vaikka päihdeongelmaan liittyy monia tekijöitä, on riippuvuus ymmärrettävissä ytimeltään lääketieteellisenä ilmiönä: kyseessä on biokemialliseen muutostilaan perustuva krooninen uusiutuva aivosairaus (Kuoppasalmi & Heinälä & Lönnqvist 2013,411) 1.2 Alkoholismi koko perheen sairaus Päihdeperheellä tarkoitan tässä työssä perhettä, jonka yksi jäsen sairastaa alkoholismia ja myös perheenjäsenet joutuvat sopeutumaan tilanteeseen. Alkoholismi ei kosketa vain yhtä perheen jäsentä vaan kaikkia. Perhe alkaa sopeutua tilanteeseen, jossa epänormaalista alkaa tulla normaalia. Voidakseen sopeutua ja selviytyä tarvitaan selviytymiskeinoja. Perheeseen rakentuvat säännöt, jotka kieltävät ongelmien esille tuomisen, tunteiden avoimen ilmaisun sekä estävät luottamuksen rakentumisen sekä itseen että muihin ihmisiin. (Beattie 1946:46-47) Joka kymmenes suomalaisista on elänyt päihdeperheessä. Usein päihdeperheessä lapsena koetut haitat seuraavat vielä aikuisuuteenkin. Sitä, miten paljon päihdeperheessä lapsuudessa koetut asiat vaikuttavat tulevaisuuteen, tunneelämään, elämän valintoihin, ei ole yleisesti ymmärretty. Päihdeperheet ovat universaali, mutta vaiettu ongelma. (Peltoniemi 2005: 13-14) Toimintahäiriöisissä perheissä lasten terveistä tarpeista ei huolehdita eikä lapsia tueta, jonka seurauksena keskeytyy lapsen muutoin normaali ja terve neurologinen ja psykologinen kasvu ja kehitys syntymästä aikuisuuteen. Selvitäkseen hengissä traumatisoituneen lapsen todellinen itse (sisäinen lapsi) piiloutuu syvälle mielen tiedostamattomaan osaan. Esille nousee valeitse tai ego, joka yrittää pyörittää elämämme näytelmää onnistumatta siinä kuitenkaan, koska se 7

8 on pelkkä puolustusmekanismi kipua vastaan eikä todellinen. Sen motiivit rakentuvat enemmänkin tarpeelle olla oikeassa ja hallita. (Aikuiset lapset 2010: XXIX-XXX) Päihdeperheessä pidetään kulisseja pystyssä ja tähän osallistuu koko perhe. Ulospäin perhe saattaa vaikuttaa normaalilta työssäkäyvältä perheeltä, jossa lapset ovat siististi puettuja ja pärjääviä. Koti on siisti ja hyvin hoidettu. Kulissit ovat osa tilanteen kieltämistä. Kieltäminen, joka on alkoholismisairauden perusoire, on usein myös puolison ja perheen väline selviytyä tuskallisesta tilanteesta. Tilanne on liian vaikea tunnustettavaksi itselle tai ympäristölle. Taidokkaasta kulissien ylläpidosta johtuen ympäristö ei usein voi aavistaa, mikä on totuus perheen kodin seinien sisäpuolella. (Söderling 1993:74) Koska alkoholismi vaikuttaa niin voimakkaasti potilaaseen ja läheisiin, on käsite codepency läheisriippuvuus ilmestynyt USA:n terapeuttiseen sanastoon 1970-luvun lopussa. Ammatti-ihmiset olivat kauan ajatelleet, että päihderiippuvaisen läheiselle tapahtuu jotain ihmeellistä. Alkoholistin lähipiirissä elävillä havaittiin alkoholismiin verrattavia psyykkisiä ja fyysisiä oireita. (Beattie 1994:45) Läheisriippuvuus merkitsee sanan suorana käännöksenä kanssariippuvuutta, sopeutumisreaktiota. (Hellsten 1994:56) Läheisriippuvuuteen sairastumista voi myös kuvata rinnalla sairastumiseksi. Sanotaankin, että läheisillä on sama sairaus kuin alkoholisteilla, samat oireet, viina ei vain haise. (Koivula 2014) Perheterapia ja läheisten mukaanotto erilaisissa terapioissa päihteiden väärinkäyttöongelmissa on lisääntynyt. (Larivaara ym. 1997:17) Minnesota-mallia soveltavat hoitolaitokset ottavat huomioon koko perheen toipumisen hoidossaan sekä järjestämällä suoraa apua että kannustamalla vertaisryhmätoimintaan. (Kujasalo&Nykänen 2005:73-75) 1.3 Ratkaisukeskeinen terapia Ratkaisukeskeinen menetelmä on saanut alkunsa 1950-luvulla USA:ssa. Uranuurtajia ja menetelmän kehittelijöitä ovat olleet mm. tutkijat ja terapeutit Steve de Shazer ja Insoo Kim Berg. Ratkaisukeskeinen ajattelu- ja työtapa pyrkii kohtaamaan 8

9 inhimillisen elämän haasteita maanläheisesti ja myönteisesti. Siinä korostetaan toiveikkuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä. Ratkaisukeskeisestä terapiasta pidetään sen asiakaslähtöisyyden ja taloudellisuuden vuoksi. ( Voimavarat käyttöön Terveyskirjasto 2006) Ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneelle työlle on ominaista: 1. Asiakaslähtöisyys. Asiakas voi olla esim. yksilö, perhe, ryhmä tai työyhteisö. Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa sen sijaan, että joutuisi hyväksymään asiantuntijoiden määrittelemät tavoitteet. 2. Tavoitelähtöisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Keskusteluissa painopiste on tavoitteissa ja siinä, miten asiakas voi ne saavuttaa. 3. Voimavarakeskeisyys. Tutkitaan ja hyödynnetään asiakkaan kykyjä, taitoja ja osaamista ratkaisemisessa tai tavoitteiden saavuttamisessa. Menneisyyttä nähdään pikemminkin voimavarana. 4. Poikkeuksien ja edistyksen huomioiminen. Tutkitaan erityisesti niitä aikoja ja hetkiä, jolloin vaikeudet ovat paremmin hallinnassa tai jokin tavoite toteutuu vaikka osaksikin. Tärkeää on kartoittaa tavoitteen suuntaan tapahtuvaa edistystä. 5. Myönteisyys, luovuus, leikillisyys ja huumori. Tämä työmuoto tukee asiakkaan vahvoja puolia. Uusien näkökulmien syntymisen lisäksi olennaista on ideoida vuorovaikutussuhteessa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja testata niitä. 6. Hyödyntäminen ja konstruktiivinen näkemys. Ratkaisukeskeinen työtapa on salliva, ja siinä voidaan vapaasti liittää muista työmuodoista lainattuja ideoita, kuten kognitiivisen terapian harjoituksia, narratiivisen terapian ulkoistamista, NLPtekniikoita, tarinoita, paradoksaalisia kotitehtäviä, sopimuksia jne. 7. Yhteistyö ja kannustus. Asiakkaan verkostot ja läheiset nähdään voimavarana, ja pulmia voidaan ratkoa yhteistyössä heidän kanssaan. Tärkeä osa työtä on aito myönteinen palaute sekä ansion ja kiitosten jakaminen edistyksestä eri osapuolille. (Ratkaisukeskeisyys pähkinänkuoressa, RATKES 2014) 9

10 Ratkaisukeskeisessä terapiassa asiakasta autetaan tajuamaan, että ongelman ratkaiseminen edellyttää muutoksia hänessä itsessään, ei jonkun toisen henkilön muuttumista. Ratkaisukeskeinen terapia ei sellaisenaan sovellu toimittaessa sairauskäsityksen pohjalta. Potilas ei itse määrittele hoidollista tavoitettaan vaan soveltaa itseensä yhtä perusteoriaa: päihderiippuvuus on kemiallista riippuvuutta. Ratkaisua ei myöskään etsitä aikaisemmista onnistumisista tai poikkeuksista esim. juomattomista ajoista. (Oinas-Kukkonen 2013:50-51) 1.4 Perheterapia Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja menetelmä tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheessä ilmeneviä häiriöitä ja sen aiheuttamaa kärsimystä yksilössä tai perheen vuorovaikutuksessa. Perheterapialla pyritään vuorovaikutusverkon rakenteiden muuttamiseen mm. etsimällä perheen vuorovaikutuksessa olevia myönteisiä voimavaroja ja mahdollisuuksia. Perheterapian rajat ovat liikkuvat, sillä työskentely voi tapahtua yksilö, pariperhetasolla ja tämä puolestaan mahdollistaa monien näkökulmien ja kokemusten hyödyntämisen terapiassa. Perheterapian yhteydessä puhutaankin yhteisterapiasta. Perheterapiassa perhe, eli perheterapian kohde, voidaan perinteisen juridisen ydinperheen lisäksi määritellä myös muilla perusteilla. Tällaisia ovat erilaiset uusperheen muodot, joihin kuuluvat esimerkiksi homoseksuaaliset perheet. Juridinen asema yhteiskunnassa ei siis vaikuta perheterapia mahdollisuuteen. Perheterapiassa perhe on se perheenkaltainen vuorovaikutusyksikkö, jota yhdistää samasta ongelmasta tai asiasta puhuminen. Tällöin perhe nähdään yksikkönä, jonka kokoonpano saattaa muuttua terapian aikana. (Perheterapia, Aaltonen 2009) 10

11 2. Ulkoistaminen ratkaisukeskeisenä menetelmä 2.1 Ulkoistaminen Ongelmien koetaan usein johtuvan itsestä, omasta identiteetistä tai muista ihmisistä ja heidän identiteeteistään. Tämä vaikuttaa siihen, miten ongelmiin suhtaudutaan ja miten niitä pyritään ratkaisemaan. Näin toimittaessa ongelmat usein vain pahenevat ja samalla vahvistuu ajatus, että ongelmat ovat osa persoonaa, ja itse tai muut ovat ongelma. Ulkoistavassa keskustelussa puhutaan ongelmasta, ei ihmisestä. Ulkoistamisen avulla ihminen voi erottaa identiteettinsä ongelmasta. Kun ongelma ei ole totuus ihmisestä, mahdollistaa se ongelman tutkimisen, uusien ratkaisujen ja ratkaisukeinojen löytymisen. Identiteetin ja ongelman erottaminen toisistaan ei vapauta ongelmien käsittelyn vastuusta vaan antaa mahdollisuuden kantaa vastuun ongelmasta.(white 2008: 13,28-30) Whiten (2008) mukaan ulkoistavien keskusteluiden aikana ihminen pystyy määrittelemään suhteensa ongelmaan paremmin ja saa mahdollisuuden tarkastella sitä monista eri näkökulmista. Lauri Heikkilän (2014) mukaan ulkoistamalla tehdään asiat näkyviksi. Ulkoistamalla kartoitetaan kokemuksen kautta empiirisesti, miten ongelma on läsnä ihmisen elämässä. Heikkilän mukaan ongelman ulkoistamiseen kuuluu, että asiakas luo itse tarinan. Terapeutti kartoittaa ongelman alueen, tutkii ihmisen omat tavat ratkaista asioita, perehtyy historiallisiin juuriin ja elämän kerhoihin. Myös vallan tutkiminen on osa tätä prosessia. 11

12 3. Case Koivula sairauskäsitys ja ulkoistaminen käytännössä 3.1 Alkoholismin sairauskäsitys ulkoistamisen menetelmänä Minnesota-mallia soveltavissa päihdehoitolaitoksissa ulkoistamisen menetelmää sovelletaan perinteisestä poikkeavalla tavalla. Potilas ei itse määrittele sairauttaan, vaan hoito perustuu alkoholismin sairauskäsitykseen. Sairauskäsityksen sanotaan olevan hoidon kivijalka ja se avataan luennolla kaikille potilaille hoidon alkuvaiheessa ensimmäisen viikon aikana. Potilailta ei siis kysytä, onko kyseessä sairaus, ei tarjota vaihtoehtoja hoidolle esimerkiksi kohtuukäyttö tai raittius, vaan kerrotaan millainen sairaus alkoholismi on. Kuvataan alkoholismin puhkeamiseen vaikuttavat tekijät, oireet, käyttäytyminen ja seuraukset. Nämä ovat potilaalle tuntomerkkejä, joista hän voi tunnistaa itsensä ja alkaa oivaltaa, ettei ole yksin. Kaikille potilaille annetaan sama tieto ja jokainen reflektoi sitä omaan kokemus- ja tunnemaailmaansa yksilöllisesti. Hoidossa käytetään sanontaa Samat kehykset kaikissa tauluissa, taulut ovat erilaisia. Lilli Loiri-Sepän Selviämistarinoita-kirjassa (2010) lääkäri Satu Rapila kuvaa omaa alkoholismista toipumistaan seuraavasti: Ryyppäämisestä ei ollut tullut minkäänlaista mielihyvää pitkään aikaan, ja itseinho tekemieni asioiden johdosta oli sanoinkuvaamaton. Hoidon ensimmäisenä päivänä ajattelin, ettei minua pelasta mikään, mutta jo toisena päivänä toivo heräsi. Itselle anteeksiantaminen on rankkaa, mutta vähitellen aloin ymmärtää, että kyse on sairaudesta ja olin hyvin vastaanottavainen, koska olin täysin loppu. Kokemus voimattomuudesta, häpeästä, syyllisyydestä, tahdonvoiman puutteesta ja heikkoudesta on hoitoon tulevan alkoholistin todellisuutta. Useimmat kokevat menettäneensä itsetunnon ja ihmisarvon. Kun alkoholismisairaus ulkoistetaan helpottaa syyllisyys ja häpeä, jolloin potilas voi alkaa tutkia, mitä sairaus on hänelle, perheelle ja muille läheisille aiheuttanut. Usein potilaat kuvaavat päihdeluennon olleen ainutkertainen avauma, oivallus. Tätä helpotusta kokevat myös läheiset, joille 12

13 tieto sairaudesta antaa samat mahdollisuudet toipua kuin potilaalle. Raitistuminen tuo mukanaan positiivisia vaikutuksia ydinperheeseen ja laajemminkin. Seuraavat läheisten palautteet ovat päihdeluennolta, joissa käsitellään alkoholisimin sairauskäsitystä: Kiitoksia luennosta, kosketti läheltä. Jonkinlaista voimaa sain luennosta, surua ja helpotusta samanaikaisesti, luennon rakenne kun olisi voinut olla kuin omasta elämästä myös, melkein kaikki kosketti, eli samalla kaavalla usein siis menevät. Kävimme koko perhe menneenä kesänä kuuntelemassa luentosi. Se oli hyvä luento, josta juova mieskin olisi saanut hyvän kannusteen jatkohoitoon, jos olisi halunnut. Valitettavasti ei halunnut vaan jatkaa juomista edelleenkin. Luento antoi kuitenkin meille muille hyvää tietoa alkoholismista ja siitä ettei syyllisyys kuulu lapsille, mutta kuitenkin juominen on vaikuttanut heidänkin elämäänsä vahvasti. Ehkä miehellekin jotain jäi mieleen ja jonain päivänä voi toivottavasti käyttää saamaansa hyödykseen. Seuraavassa ote toimittaja Tommi E. Virtasen haastattelusta, jossa keskustelemme Mikan kanssa raitumisen kannalta merkityksellisistä asioista ja raitistumisen vaikutuksista: Riitta: Mikä sun mielestä mahdollisti sen, että pystyit antamaan itsellesi anteeksi ja hyväksymään ne asiat. Mika: Tajusin, että se on sairaus, joka pistää mut tekemään ja käyttäytymään niin mielenvikaisesti ja mielivaltaisesti. Se kaikki on pitänyt tapahtua, että on ollut mahdollisuus sitten lähteä sille toipumisen tielle. Kyllähän minä silloin pähkäilin sitä, kun menin hoitoon, että olisinpa mennyt ennemmin, niin olisi jäänyt paljon asioita tekemättä. Olisin saanut sen ymmärryksen ja tiedon siitä asiasta. Mutta olisiko se raittius kantanut, jos olisin mennyt aiemmin? Täytyi hyväksyä, että se oli se minun hetki ja minun pohja. Ilman niitä ei olisi saanut elää tätä raitista, parempaa elämää. Riitta: Ajattelen, että oikeasti kaikki asiat on pitänyt tapahtua, niin kun ne ovat tapahtuneet. Välillä on ollut ihan valmis tappamaan itsensä, tai miettinyt, että en jaksa enää elää tämän asian kanssa. En halua miettiä, jos olisin jonkun muun 13

14 ihmisen kanssa tai olisi jotakin muuta. Nyt kun ajattelee, niin joka ikinen juttu, mitä meillä on ollut, on vienyt tätä suhdetta eteenpäin. Se on ollut sitä henkistä kasvua, mutta en ole vaan nähnyt sitä. Ja nyt sitten tämä raitistuminen, ei sitä voi ajatella, että se on vaan sinun juttu. Vaikka sinä mielellään ajatteletkin, että se on sinun juttu. Ymmärrys tästä sairaudesta oli ihan valtava jytky. Samaan aikaan helpotti, pelotti ja tuli semmoinen vapautunut olo. Ihan ensimmäisenä muistan, että ajattelin, ettei se olekaan siniusta kiinni. Se on myös mahdollistanut meille, siis lapsille ja minulle ja niille läheisille, jotka haluaa hypätä siihen samaan veneeseen ihan mielettömän matkan. Esimerkiksi 81-vuotiaasta äidistäni on tullut ihan fanaattinen sun fani. Sen kuullen ei kukaan saa sanoa poikkiteloista sanaa sinusta. Jotenkin se on niin mahtavaa, koska hän on itse kärsinyt isän kautta alkoholismista. Sinä olet mahdollistanut sen, että hän näkee mimmoista se olisi voinut olla. Hän on iloinen meidän puolesta. Sun raitistuminen on mahdollistanut sen, että muutkin voi käsitellä sitä asiaa. Päihderiippuvaisten läheisten vertaistukiryhmä on Al-Anon, joka toimii kautta maailman. Al-Anonissa alkoholismia pidetään perhesairautena ja sen tarkoitus on auttaa toipumaan läheisen ihmisen alkoholiongelmasta. Al-Anon kirjallisuudessa sairauskäsityksen ymmärtämistä ja sen merkitystä kuvaa tuntematon läheinen seuraavasti: Minun oli hyvin vaikea uskoa, että alkoholismi on sairaus. Olin vakuuttunut, että alkoholistit voisivat lopettaa juomisen, jos sitä todella haluaisivat. Lopetinhan minäkin tupakoinnin. Eikös se muka ollut sama asia. Eräänä päivänä Al Anon -ystäväni vertasi aktiivista alkoholismia Alzheimerin tautiin. Kummasakin näemme rakkaittemme luisuvan pois. He eivät itse ole tästä tietoisia, eivätkä pysty sitä estämään. Sairauden alussa he ovat jokseenkin normaaleja, mutta vähitellen he tulevat yhä järjettömämmiksi, ja heitä on vaikea lähestyä. Selkeinä hetkinään he näyttävät olevan kunnossa, mutta kohta he taas toimivat järjettömästi. Vähitellen tulemme epätoivoisiksi ja ennen pitkää huomaamme melkein vihaavamme näitä ihmisiä, joita olemme aiemmin rakastaneet. 14

15 Olen kiitollinen Al-Anon -ystävälleni, joka sai minut näkemään miten asiat todellisuudessa ovat. Nyt minun on helpompi erottaa ihminen sairaudestaan. (Anonyymi 2010; Rohkeutta muuttua päivä kerrallaan Al-Anon perheryhmässä) 3.2 Alkoholismisairauskäsitys ja Musta pallo alkaa liikku Sairauden ulkoistamista kuvaa liittenä oleva kuva (kuva1) Kuva kertoo lähtötilanteen, sairauskäsityksen jälkeen tehdyn työn ja nykytilanteen alkoholismi-sairauden suhteen perheessämme. Kuva 1 Perheemme eli ja toimi ulospäin normaalisti. Emme sairastelleet fyysisesti, meillä ei ollut sairaslomia tavallista enempää. Mikalla ei ollut yhtään sairaslomaa 18 vuoden aikana. Emme olleet sosiaalitoimen tai lastensuojelun asiakkaita. Mika toimi metalliteollisuuden automaatioyrittäjänä, minä sairaanhoitajana ja kotiäitinä. Kodissamme voitiin kuitenkin huonosti, elettiin päihdeperheen ilmapiirissä. Mikan sairaus vei tilaa normaalilta elämiseltä sekä häneltä että muulta perheeltä. Parhaiten alkoholismin vaikutusta kuvaa musta pallo, joka peitti alleen kaiken hyvän. Sen vaikutus ei ulottunut vain Mikaan, vaan se peitti alleen koko perheen. Se vaikutti perheemme toimintakykyyn, suhteisiin, tunteisiin ja kommunikaatioon. Musta pallo oli häpeää, syyllisyyttä, epäonnistumista, epätoivoa, toivottomuutta, vihaa, raivoa, sulkeutumista, vetäytymistä, kulisseja, valehtelemista, kontrollointia ja vääristymistä. Aika ajoin pallo oli kevyempi, elämää elettiin, oli hyviä hetkiä ja kaikki vaikutti 15

16 normaalilta. Jonkinasteinen jännitys ja pelko vaani kuitenkin taustalla hiljaa jatkuvasti. (Kuva 2) Ote Suloinen sunnuntai kirjoituksestani: Istun aamutakissa väsyneenä, vihaisena, turhautuneena. Koko yön valvoneena, itkeneenä. Yöllä hätä, huoli, viha, raivo, epätoivo iskivät vatsanpohjaan ja halvaannuttivat. Tunnit kestävät ikuisuuden. Mitä on tapahtunut, miksi näin, missä olet, mitä teet, miksi et vastaa puhelimeen (melkein kaikkiin kysymyksiin tiedän vastauksen). Olen soittanut jo miljoona kertaa kuullakseni vastaajassa olevan viestin: Hei, en juuri nyt pysty vastaamaan puheluusi, mutta jätä minulle viesti niin soitan sinulle takaisin. Raahaudun keittämään kahvia. Käyn tupakalla. Turta. Vittuuntunut. Huolestunut. Suunnittelen hautajaisia. Sinun tai minun. Se helpottaa. Toisiko se jonkinlaisen järjestyksen elämään. Sitten säikähdän, miten voinkaan ajatella noin, mitä jos oikeasti tapahtuisi jotain. Olen varmasti sairas, enkä oikeastikaan vain ymmärrä mieheni stressaavaa työtä ja paineita. Pitäähän niihin nyt vähän ottaa, kaikki niin tekee. Ja unettomuuskin vaivaa. Miksi siitä ottamisesta tulee kuitenkin niin paha olo, miksi se ei helpota oloa, paranna tilannetta? En jaksa enää soittaa kenellekään, en jaksa puhua. Kuka tätä ymmärtäisi. Joku sanoo, kyllä lapsilla pitää isä olla ja joku sanoo, ota ero. Ja jos todella kerron miltä tuntuu, kukaan ei ymmärrä. Ihmiset ovat avuttomia. Eihän ulospäin näy mitään, kova mies tekemään töitä, taitavakin. Ammattitaitoinen. Ei näytä alkoholistilta. Ja niin hyvä isä. Kaikkensa tekee perheensä eteen. Ja sitä paitsi tämähän on suurelta osin myös minun syyni. Oma vika. Varmasti. Vain pieni ääni piipittää: Ei ole, se ei voi olla. Ei elämän tällaista pitänyt olla. Ei. 16

17 Kuva 2 Perhe Koivula v.2007 (Kuva Kauhajoen Kuvaamo) Mika meni hoitoon 03/09 minnesota -mallia soveltavaan päihdehoitolaitokseen. Siellä hän kävi heti ensimmäisellä viikolla kuuntelemassa luennon, jolla käsiteltiin päihderiippuvuuden sairauskäsitys. Sain viestin kotiin: Se oli ihan tajutonta. Multa pääsi itku siellä luennolla, kun tajusin, ettei se olekaan mun syy vaan tälle on joku selitys. Se ei ole mun selkärangattomuutta ja huonommuutta. Itse menin muiden läheisten kanssa luennolle, Mikan hoito-ohjelman mukaisesti kolmen viikon kuluttua, läheisviikonloppuna. Luento oli uskomaton, hyvin tunnepitoinen kokemus. Tunsin suunnatonta helpotusta. Kaikki ne asiat, joista olin puhunut Mikalle, tulivat todeksi. En ollutkaan sairas, mielenvikainen ja vainoharhainen, vaan olin tuntenut ja tiennyt oikein. Sairaus sai nimen, sisällön ja tavallaan myös kasvot, monet kasvot. Emme olleetkaan yksin ja ainoa perhe, jolla oli vastaava tilanne. Tuli heti selväksi, että meillä toivoa, asialle voi tehdä jotain. 17

18 Lapsistamme vanhimmat ovat käyneet alkoholismin sairauskäsityksen avaavalla luennolla myöhemmin ja pienimmät eivät vielä. Olemme kertoneet itse lapsille päihderiippuvuudesta sairautena, sen oireista ja vaikutuksista samoin kuin riskeistä sairastua päihderiippuvuuteen. 4. Ulkoistamisen eli sairauskäsityksen merkitys perheen toipumiselle 4.1 Mitä sitten tapahtui? Ulkoistaminen on mahdollistanut toipumisen käynnistymisen Mikalle, minulle ja lapsille. Keskeistä siinä on ollut asioiden läpikäymisen mahdollistuminen sekä niiden tutkiminen. Ulkoistamisen kautta saatu etäisyys sairauteen on tarkoittanut häpeän vähentymistä sekä voimaantumista. Se on vaatinut työtä yhdessä ja erikseen, asioiden läpikäymistä, uusien tapojen opettelemista perheessä ja tutustumista parisuhteessa, puhumisen opettelua ja vastuun ottamista itsestä. Vanhempina isoin työ on ollut meillä, lapset ovat saaneet osallistua ja seurata sivusta halunsa, tarpeiden ja tuntemustensa mukaan. Olemme kertoneet heille koko prosessin ajan mitä ja miksi tapahtuu ja olemme puhuneet heille ja heidän aikanaan avoimesti alkoholismista. Helppoa se ei ole ollut. Käytännössä toipuminen päihderiippuvuudesta on tarkoittanut hoitoon sitoutumista. Kävimme Mikan hoitoon liittyvää jatkohoitoa, johon saa osallistua koko perhe, vuoden ajan. Jatkohoidossa tavoitteena on kohdata itsensä, tunnistaa oma roolinsa osana päihdeperhettä. Jatkohoidossa ei käydä potilaan tukemiseksi vaan oman toipumisen vuoksi. Jatkohoidon jälkeen olemme käyneet pariterapiassa uusien toimintatapojen löytämiseksi sekä kommunikaation parantamiseksi. Uudelleen tutustuminen itseen toiseen ja perheeseen oli tosiasia. Perheessä luottamus, rehellisyys, puhuminen, kuuntelu, rentous ja pelon väistyminen ovat päivä kerrallaan tulleet hiljalleen ja omassa tahdissaan. 18

19 Avoimuuden ja rehellisyyden ilmapiirissä kaikki tietävät, missä mennään ja mitä tapahtuu. Salaisuuksille ei ole enää. Päihderiippuvuudesta puhuminen on meille luontevaa ja arkipäiväistä. Alkoholismisairaus on osa perhettämme, kuten mikä tahansa muukin krooninen sairaus olisi. Sairauden hoitoon on välineet ja tieto miten raittius säilyy. Vastuu sairauden hoidosta on Mikalla. Musta pallo on siirtynyt pois päältämme ja pienentynyt omaksi pallokseen. Meillä on tilaa hengittää ja elää. Mitä kaikkea toipuminen mahdollistaakaan. Käytännön esimerkkejä toipumisen vaikutuksesta arkeen on niin paljon, että niistä voi tehdä oman lopputyön. Ihmeellisintä on ollut huomata, miten toipumisen myötä tulee unohdus. Armollinen unohdus. Vanhaa ei enää ajattele, ei katkeruutta, kaunaa, häpeää ja syyllisyyttä. Tilalla on kiitollisuus, ilo ja elämä. Koetut asiat ja tapahtumat ovat voimavaroina ja rikkautena. 19

20 5. Pohdinta Etsi ne ihmiset, jotka oikeasti uskovat sinuun. Aloita itsestäsi. Riitta Koivula Tästä työstä tuli minulle hyvin tärkeä. Koen sen olevan yksi porras kasvuprosessissani, monellakin tasolla. Ratkaisukeskeisyyden soveltaminen oli minulle muutama vuosi sitten mahdoton ajatus päihderiippuvuuden hoidossa. Ulkoistamisen menetelmä kuitenkin oli kiinnostanut minua ja enenevässä määrin sen soveltaminen päihderiippuvuuden sairauskäsitykseen. Omien oivallusteni kautta ja lukuisten keskustelujen jälkeen olin alkanut ajatella sen käyttämistä valmiina välineenä. Se on uusi näkökulma siihen, että myös valmis väline eli sairauskäsitys voidaan tarjota potilaalle, ja se vapauttaa käsittelemään ongelmaa. Mielenkiintoista oli myös haastaa itseänsä ja saada vahvistusta omien asenteiden muutokselle. Tähän työhön tarvitsin rohkeutta ja itsepäisyyttäni, mihin varmasti moni on koulutuksen aikana tottunut. Varsinkin puhuttaessa alkoholismista. Ulkoistamisen prosessin läpikäyminen perheen kanssa oli avartava kokemus. Perheessämme jokaisella oli ulkoistamiskuvasta oma tulkintansa, mutta sisältö oli kuitenkin sama. Alkoholismin vaikutus perheestä poistui, mutta se on osa perhettämme. Kävimme päihdeperhe -sanaan liittyvää keskustelua, lähinnä siihen monien mielestä liittyvän häpeän takia. Yhteinen kokemuksemme oli tästäkin, ettemme häpeä alkoholismisairautta tai päihdeperhe -sanaa. Enemmänkin sana kertoo päihderiippuvuussairauden luonteesta, siitä miten se sairastuttaa ja vaikuttaa koko perheeseen. Prosessointi tässä vaiheessa selkeytti asiaa edelleen ja toi lisää varmuutta omaan työhöni ammattilaisena. Se toi myös suunnatonta iloa siitä, miten voin yhdistää oppimaani ratkaisukeskeisyyttä, kokemuksellisuutta, persoonaani ja lääketiedettä. Törmään arjessa toistuvasti tilanteisiin, joissa päihdeongelman, alkoholismin kerrotaan johtuvan masennuksesta, vaikeasta lapsuudesta tai muista elämän vaikeuksista. Juomisen syiden ja selitysten kaivo on pohjaton ja sinne hukkuu myös moni ammattilainen. Päihderiippuvuutta sairastavan hoidossa on keskeistä ymmärtää 20

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta Lähtöisin Amerikasta. Juuret juontavat mm. sosiaaliseen konstruktoinismiin (sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentuminen),

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43 Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...

Lisätiedot

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille?

Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ihminen tarvitsee toista ihmistä voiko riippuvuuksista tulla rasite hyvinvoinnille? Ylilääkäri Pekka Salmela A- klinikkasäätiö/pirkanmaa MTK:n työhyvinvointipäivät Tre 8/2013 Riippuvuus - addiktio Terve

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA AVOMINNE- HOIDOSTA RATKAISUNA RAITTIUS. Kristiina Ruotsalainen 2011. Psykoterapian valmiudet Lopputyö Helsingin Psykoterapiainstituutti

KOKEMUKSIA AVOMINNE- HOIDOSTA RATKAISUNA RAITTIUS. Kristiina Ruotsalainen 2011. Psykoterapian valmiudet Lopputyö Helsingin Psykoterapiainstituutti KOKEMUKSIA AVOMINNE- HOIDOSTA RATKAISUNA RAITTIUS Kristiina Ruotsalainen 2011 Psykoterapian valmiudet Lopputyö Helsingin Psykoterapiainstituutti 1. Johdanto ja työn lähtökohdat 2. Biologinen ihmiskäsitys

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Ratkaisukeskeisen ohjauksen ja valmentamisen periaatteet

Ratkaisukeskeisen ohjauksen ja valmentamisen periaatteet Ratkaisukeskeisen ohjauksen ja valmentamisen periaatteet 13. ja 27.11.2014 Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys Itä-Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Tämä koulutusmateriaali on

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne.

Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. Riippuvuudet ja vastuullisuus: Päihdehuollon asiakkaat, huumeet ja liikenne. A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaari, Amsterdam 4.10.2007 Antti Weckroth Riippuvuus tahdon sairautena Benjamin Rush 1812:

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Tupakkariippuvuus monitahoinen koukku Neurobiologinen - Nikotiinin suorat vaikutukset keskushermostoon Kognitiivinen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN

OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä Anna-Liisa Lämsä Kuin olisin ollut mustan sisällä ja tuo musta puristava möykky olisi pitänyt kehoni lytyssä. Näin kuvailee Katja Lemberg masennustaan. Tämän kirjan nimi Miltä musta tuntuu? viittaa yhtäältä

Lisätiedot

VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA

VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA VIP 26.9.2013 Tampere työpaja 12.30-14 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot