PSYKOSOSIAALISEN HYVINVOINNIN ASIANTUNTIJALEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PSYKOSOSIAALISEN HYVINVOINNIN ASIANTUNTIJALEHTI"

Transkriptio

1

2 PSYKOSOSIAALISEN HYVINVOINNIN ASIANTUNTIJALEHTI Toimitusneuvosto: Sanna Aavaluoma, Mikko Haarala, Arja Kinnarinen, Piia Nurhonen, Raul Soisalo Toimituksen osoite: Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys ry Siltakatu 20 A 31, Joensuu, , Taitto / painatus: Kiige RB OÜ, Tallinna Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Ilmoitukset: Ritva Helander, puh. ja fax (019) , Julkaisija: Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys ry Kustantaja: Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys ry PSYK.FI ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Irtonumeron hinta on 9, vuositilaus 29. PSYK.FI lehden rekisteriin tallennettuja asiakastietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta tilaajapalveluun. HUOM! Psyk.fi lehti jaetaan veloituksetta Suomen Psykologisen Instituutin yhteistyökumppaneille ja opiskelijoille (myös valmistuneille). 2

3 Hyvä Kollega 4 Keitä me olemme 5 Tutkimusuutisia maailmalta 6 Erilaisuus: Perheen hyväksyvä suhtautuminen 11 Uusia koulutuksia: Seksuaaliterapeutti, Hengellisyys ja psykoterapia 12 Psyyke ja soma: Myönteiset tunteet voivat suojata sydän- ja verisuonitaudeilta 14 Muistisairauksien hoidon asiantuntijapäivät 16 Kehittyvä muistihoitajakoulutus- kohti muistisairaiden kokonaisvaltaista hoitoa 17 Uusia koulutuksia: Muistihoitajakoulutus 20 Uusia koulutuksia: Muistisairaan haitallisten käytösoireiden hoito 21 Perheet: Vanhemman välillinen Münchhausenin oireyhtymä 22 Lapset ja nuoret: Traumatisoituneiden lasten ja nuorten vanhempien tukeminen ehkäise psykiatrinen sairaus 26 Uusia koulutuksia: Lapsen/ nuoren käytöspulmien kohtaaminen 29 Työnohjaus: Empatia- auttajan taakka vai voimavara 30 Uusia koulutuksia: Psyykkinen etäännyttäminen asiakastyössä 32 Uusia koulutuksia: Työnohjaaja/ mentorkoulutus Testaa tietosi 34 Uusia koulutuksia: Mikroilmeet ja eleet kohti luotettavampaa ihmisten tulkintaa 36 Uusia koulutuksia: Mielenterveyden pulmat biopsykososiaalinen systeeminen näkökulma 37 Kaikkosen kolumni 38 Mainoksia 40 Uusia koulutuksia 42 Suomen Psykologinen Instituutti verkossa 43 3

4 Hyvä kollega Sydämellinen kiitos kaikille lukijoille, joilta olemme saaneet palautetta lehdestämme. Kannustavan palautteen johdosta olemme innostuneet kehittämään lehteä edelleen. Tavoitteenamme on, että psyk.fi lehti olisi hyödyllinen ja merkittävä linkki alan tutkimuksen, koulutuksen ja praktisen työn todellisuuden välillä. Olemme kiitollisia jatkossakin kaikesta mahdollisesta palautteesta. 4 Sateinen kesä on motivoinut minut lukemaan ja kirjoittamaan tavallista enemmän. Useiden uusimpien tutkimusten mukaan psyykkisen sairastumisen selittää geneettistä alttiutta paremmin ihmisen eletty ja koettu elämä. Erityisesti lapsena koettu ja hoitoa vaille jäänyt trauma näkyy aikuisuudessa monin eri tavoin mielenterveyden häiriöinä. Siltä se todellakin näyttää, että psykiatrian perusparadigma vakavien mielenterveyshäiriöiden biologisesta perinnöllisyydestä on tullut tiensä päähän. Traumoilla on merkittävä yhteys paitsi psykoositason oireisiin, myös fobioihin ja neurooseihin, paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöihin, vakaviin mielialahäiriöihin sekä päihdeongelmiin ja persoonallisuushäiriöihin. Moni psyykkinen oire ei siis olekaan sairautta, vaan itse asiassa terve mielen reaktio. Suurin osa psykiatrisen avohoidon ja muun psykososiaalisen hyvinvoinnin työntekijäkaartista jäi juhannuksen aikoihin ansaitulle kesälomalleen. Suurin osa lienee jo lomiltansa palannut. Lomien jälkeen onkin useammalla meistä kiire tavata vanhoja potilaitamme, jotka ovat joutuneet tulemaan ilman meitä toimeen koko kesän. Psyykkiseen kriisiin tänäkin kesänä, täällä murheellisten laulujen maassa, joutui lukuisia eri-ikäisiä ihmisiä. Miten pitkään mahtaakaan mennä ennen kuin juhannuksena aktivoituneista psyykkisistä oireista kärsivät ihmiset pääsevät ammattiavun piiriin? Onneksi suurin osa porukasta selviääkin kriiseistänsä ilman ammattiauttajia. Joukossa on kuitenkin osa, joiden kriisiprosessi ei etene riittävän hyvin omin neuvoin, eikä läheltä löydy riittävän tukevaa sosiaalista verkostoa, josta saada apua. Traumaoireet voivat olla hyvinkin vakavia, tai sitten lievempiä, mutta jos juhannuksena aktivoituneet traumaoireet eivät laantuneet heinäkuun loppuun mennessä, ne kroonistuvat syyskuun loppuun mennessä. Vielä olisi muutama viikko peliaikaa siltä osin Matalan kynnyksen hoitopaikkoja tarvitaan lisää. Suuri kunnia ja kiitos kriisikeskuksille, sillä niissä tehdään asiantuntevaa ja elintärkeää työtä. Mutta miksi kaikkein tärkein ja yhteiskunnan varoja eniten säästävä psykososiaalisen avun muoto on Suomessa pääosin järjestösektorin ja vapaaehtoisten vastuulla? Ammattiauttajalle pääsy edellyttää monessa kunnassa perusterveydenhuollon lähetettä, joka taas edellyttää käyntiä terveyskeskuslääkärillä. Jaa-a, mitenköhän sekin temppu oikein tehdään? Jos psykososiaalista hoitoa joutuu odottamaan viikkojen sijaan kuukausia, voi onnistunut hoitoprosessi vaatia kahdeksan käynnin sijaan kahdeksankymmentä. Psykiatrinen hoitoresurssimme kuluu liiaksi jo kroonistuneiden ongelmien parissa kamppailevien hoitamiseen ja liian vähän niin sanottuun varhaiseen tukeen, ennaltaehkäisevästä työstä puhumattakaan. Lasten ja nuorten psykiatrinen sairaalahoito on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 50 prosenttia vaikka tavoitteena on ollut sairaalahoidon vähentäminen. Vaikka sairaalapaikkoja onkin onnistuttu vähentämään, avohoidon kehittäminen kulkee pahasti jälkijunassa. Psykiatreista ilmeisesti jopa 80 prosenttia työskentelee yhä sairaaloissa ja vain joka viides avohoidon puolella. Matalan kynnyksen varhaisen tuen puolella ei työskentele yhtä prosenttiakaan psykiatrikunnasta. Liikaa paineita ja vastuuta kasautuu nyt perusterveydenhuollon suuntaan, jossa auttajat tekevät parhaansa sillä tiedolla, taidolla ja resurssilla joka siellä on käytettävissä. Suomessa psyykelääkkeitä syö tänäkin vuonna yli henkilöä. Kelan psykoterapiaan pääsee arviolta , eli 2 prosenttia verrattuna lääkkeiden saajiin. Suurimman osan psyykelääkemääräyksistä kirjoittaa muu lääkäri kuin psykiatri, kun taas psykoterapiaan lähettäminen on ainoastaan psykiatreille mahdollista. Kehittämistä siis piisaa. Toivotan kaikille oikein mukavaa syksyä ja toivon mukaan psyk.fi lehti tulee sinulle tutuksi! Raul Soisalo, VET psykoterapeutti, psykoterapiakouluttaja ja tutkija Suomen Psykologisen Instituutin johtava kouluttaja

5 KEITÄ OLEMME SUOMEN PSYKOLOGISEN INSTITUUTIN KOULUTTAJAT Periaatteenamme on järjestää korkeatasoista koulutusta huippuasiantuntijoiden johdolla. Ohessa on lista kouluttajakaartistamme. Jokainen kouluttajamme edustaa oman ydinsubstanssiosaamisalueensa kärkeä Suomessa. Täydennämme jatkuvasti instituutin asiantuntijuutta uusilla kouluttajilla ja meille voi myös esittää toivomuksia sekä ehdotuksia. Sanna Aavaluoma, VET Perhepsykoterapeutti, ET Paripsykoterapeutti, muistiasiantuntija Juha Holma, Yliopistonlehtori, Psykologian tohtori, VET Perheterapeutti Inga Järvinen, VET psykoterapeutti, KM, psykoterapiakouluttaja Merita Kattelus, VET psykoterapeutti, pari- ja perheterapeutti Paavo Kettunen, Professori, teologian tohtori Jouko Kiiski, Dosentti, teologian tohtori, psykoterapeutti, pari- ja perheterapeutti, perheneuvoja Timo Klemola, Dosentti, fil.tri., mindfulness/tietoisuustaitojen asiantuntija Pekka Larkela, VET psykoterapeutti, pari- ja perheterapeutti, diakoni, Suomen Uusperheellisten Liiton toiminnanjohtaja Ella Lazareva, Psykoterapeutti, Monikulttuurisen psykososiaalisen keskuksen johtaja Juha Metelinen, Mth, VET perhepsykoterapeutti Kari Muhonen, VET psykoterapeutti, KM, psykoterapiakouluttaja Harri Myllylä, VET psykoterapeutti, perheterapeutti, eläinavusteisen psykoterapian erityisasiantuntija Leena Nissinen, Psykoterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja Rauni Nissinen, Psyk. esh, ET perheterapeutti, ET paripsykoterapeutti Pia Nurhonen, FM, psykologian opettaja, NTM, työyhteisökouluttaja Runa Nyholm, Psykiatrian erikoislääkäri, VET psykoterapeutti, psykodraamaohjaaja Hanna Pinomaa, Paripsykoterapeutti, psykologi, EFT asiantuntija Pertti Puhakka, Lääkintöneuvos, psykiatrian erikoislääkäri Eija-Liisa Rautiainen, VET perheterapeutti, Psykologian tohtori Ari Rosenvall, Yleislääketieteen erikoislääkäri, käypähoitotyöryhmän jäsen Raul Soisalo, VET psykoterapeutti, Perheterapeutti, psykoterapiakouluttaja ja tutkija Florence Schmitt, FT, VET perhepsykoterapeutti, ET yksilöpsykoterapeutti, varhaisten vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti Pirjo Tuhkasaari, VET yksilöja perhepsykoterapeutti, psykodynaamisen yksilöpsykoterapian sekä pari- ja perheterapian kouluttaja Maija Tulppala, Dosentti, LKT, yksilö-, pari- ja perheterapeutti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri Irma Tuisku, KM, psykiatrinen erikoissairaanhoitaja, sairaanhoidon opettaja, psykoterapeutti, kliininen seksologi (NACS), seksuaalipedagogi (NACS) seksologian ylempi kouluttajapätevyys Jari Vainio, Erikoistoimintaterapeutti, ET traumapsykoterapeutti, psykodraamaohjaaja TEP Etsimme lisää asiantuntijoita riveihimme, erityisesti kliinisen psykologian ja psykiatrian alalta. Asiantuntijahausta lisätietoja tämän lehden sivulla 43 5

6 TUTKIMUSUUTISIA MAAILMALTA Sosiaalisen median pimeä puoli: narsistit Facebookissa Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä, että Facebook ja muut sosiaalisen median sivustot voivat olla haitallisia sellaisille ihmisille, joiden itsetunto on alhainen. Äskeisessä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa todettiin, että sosiaalinen media vetää puoleensa henkilöitä, joilla on taipumusta narsismiin ja antisosiaaliseen käyttäytymiseen. Christopher Carpenterin tutkimus narsisteista Facebookissa, joka julkaistiin maaliskuussa Personality and Individual Differences lehdessä, on saanut maailmanlaajuista huomiota. Narsismi määritellään tutkimuksessa kokonaisvaltaisena mahtipontisena käyttäytymisenä, ihailun tarpeena ja liioiteltuna omahyväisyytenä. Facebook tarjoaa väylän satoihin pinnallisiin ihmissuhteisiin ja emotionaalisesti etäiseen kommunikaatioon. Lisäksi sosiaalinen verkostoituminen yleensä antaa käyttäjälle mahdollisuuden kontrolloida sitä, millaisen kuvan hän antaa itsestään toisille palvelun käyttäjille ja miten nämä näkevät hänet. Tutkimukseen osallistui 292 henkilöä, joiden profiilin muokkaamista, valokuvia itsestä ja henkilökohtaisten tietojen päivittämistä Facebookissa tarkasteltiin. Huomiota kiinnitettiin antisosiaaliseen käyttäytymiseen, kuten hakiko henkilö tukea useammin kuin tarjosi sitä, vihastuiko hän, jos kukaan ei kommentoinut hänen päivityksiään ja vastasiko hän samalla mitalla negatiivisiin kommentteihin. Narsistista persoonallisuutta arvioidessaan Carpenter olettaa, että mahtipontinen ekshibitionismi (grandiose exhibitionism, GE) ennustaa omahyväistä käyttäytymistä ja oikeuksien vaatiminen sekä toisten hyväksikäyttö (entitlement/ exploitativeness, EE) antisosiaalista käyttäytymistä. GE-arviointiasteikolla selvitetään mm. turhamaisuutta, ylemmyydentunnetta sekä taipumusta itsekeskeisyyteen ja ekshibitionismiin. EE-luokittelu kuvaa, missä määrin henkilö kokee ansaitsevansa kunnioitusta ja manipuloi ja käyttää toisia ihmisiä hyväkseen. Tutkimus vahvisti Carpenterin odotukset. GEkäyttäytyminen Facebookissa korreloi oman edun tavoittelun ja oikeuksien vaatiminen sekä toisten hyväksikäyttö antisosiaalisen käyttäytymisen kanssa. Tutkimus osoitti myös, että henkilöt, joiden itsetunto on hyvä, käyttäytyvät harvemmin antisosiaalisesti sosiaalisessa mediassa. Jos Facebook nähdään paikkana, jossa ihmiset pyrkivät eheyttämään vahingoittunutta egoaan ja hakevat sosiaalista tukea, on erittäin tärkeää havaita mahdollisesti kielteisesti vaikuttavat viestintätavat. On myös tärkeää oppia tunnistamaan ne henkilöt, joiden käyttäytyminen voi olla vahingollista. Ihanteellisessa tapauksessa sosiaalista mediaa käytetään myönteisiin tarkoituksiin, ei muita vahingoittavaan itsensä korostukseen. Carpenterin mukaan etenkin tunne-elämässään herkästi haavoittuvassa tilanteessa olevien ihmisten on tiedostettava Facebookin vaarat. Narsistisesta henkilöstä varoittavia merkkejä ovat esimerkiksi profiilikuvan vaihto usein ja ystävien yletön lukumäärä. On tarpeellista tutkia tarkemmin Facebookia ja muita sosiaalisen median sivustoja, jotka voivat ruokkia ja edistää narsismia ja eri tyyppistä aggressiivisuutta. Sivustojen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia on selvitettävä, niin että myönteisiä puolia voidaan kehittää edelleen ja haitallisia kenties ehkäistä tai ainakin rajoittaa. Christopher J. Carpenter. Narcissism on Facebook: Selfpromotional and anti-social behavior. Personality and Individual Differences, 2012; 52 (4): 482 DOI: /j. paid

7 Lapsuusiän traumoilla on yhteys skitsofreniaan sairastumiseen TUTKIMUSUUTISIA MAAILMALTA Alankomaalaisten ja britannialaisten tutkijoiden mukaan vakavan trauman kokeneilla lapsilla on traumaa kokemattomiin verrattuna kolme kertaa suurempi riski sairastua skitsofreniaan ja muihin psyykkisiin sairauksiin myöhemmin elämässään. Tutkimus julkaistiin Schizophrenia Bulletinin online-versiossa huhtikuussa. Useiden vuosien ajan psykiatrisessa tutkimuksessa on keskitytty biologisiin tekijöihin, esimerkiksi skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja psykoottiseen depressioon sairastumisessa. Uudet tutkimustulokset tuovat lisävalaistusta siihen, miten tärkeitä ympäristötekijät ovat psykoottisten häiriöiden kehittymisessä. Kyseisiä häiriöitä ei voida ymmärtää täysin solutason sairauksina ottamatta huomioon yksittäisen henkilön elämänkokemuksia. Meta-analyysissä käytiin läpi vakuuttava määrä aineistoa: yli katsausta, jotka oli tehty noin 30 vuoden aikana ja joissa käsiteltiin lapsuusiän traumoja sekä psykoosin kehittymistä. Tietoa kerättiin tutkimuksista, joissa seurattiin vaikeita elämäntilanteita kokeneiden lasten kehitystä sekä psykoottisista potilaista tehdyistä tutkimuksista, joissa selvitettiin henkilön varhaislapsuuden kokemuksia. Vertailuryhmä käsitti väestöstä satunnaisesti valittujen henkilöiden tutkimukset. Kaikissa kolmessa tutkimustyypissä tulokset johtivat samanlaisiin johtopäätöksiin. Lapsilla, jotka olivat kokeneet jonkinlaisen trauman ennen 16 vuoden ikää, oli kolme kertaa suurempi riski sairastua psykoosiin aikuisina verrattuna satunnaisesti valittuun väestönosaan. Tutkijat löysivät myös yhteyden trauman vaikeustason ja sairauden todennäköisyyden väliltä. Vaikeasti traumatisoituneiden lasten riski oli joissakin tapauksissa jopa 50 prosenttia suurempi kuin vähemmän traumoja kokeneilla. Liverpoolin tiimi selvitti asiaa lähemmin uudessa tutkimuksessa, jossa vertailtiin tiettyjen psykoottisten oireiden yhteyttä lapsuudessa koetun trauman tyyppiin. Havaittiin, että erilaisista traumoista seurasi erilaisia oireita. Esimerkiksi lapsuusiällä tapahtunut seksuaalinen hyväksikäyttö liittyy hallusinaatioihin, kun taas lastenkodissa kasvaneilla on taipumusta paranoiaan. Tutkimus tarjoaa lisävahvistusta näkemykselle, että ympäristön ja psykoosin kehittymisen välillä on vahva yhteys ja antaa näyttöä niistä mekanismeista, jotka johtavat vakavaan mielisairauteen. Psykologian professori Richard Bentall (Liverpoolin yliopisto) toteaa, että kaikki psykiatrit, psykologit ja lääkärit eivät ole yksimielisiä psykoottisten häiriöiden, etenkin skitsofrenian syistä. Myös sairauden määrittelystä ollaan eri mieltä. Ei ole ollenkaan harvinaista, että yhden psykiatrin mukaan henkilöllä on skitsofrenia ja toisen mukaan hänellä onkin kaksisuuntainen mielialahäiriö. Koska emme vielä täysin ymmärrä näihin häiriöihin liittyviä neurologisia ja geneettisiä tekijöitä, niitä koskeva tutkimus lisää tietämystämme todennäköisemmin, jos otamme huomioon asiakkaan elämänkokemukset. Meidän on esimerkiksi tiedettävä, miten lapsuusajan trauma vaikuttaa kehittyviin aivoihin sekä onko olemassa sellaisia geneettisiä tekijöitä, jotka lisäävät yksilön haavoittuvuutta tai kestävyyttä traumoja kohdattaessa, professori Bentall toteaa. Bentallin mukaan tarvitaan esimerkiksi sellaista lisätutkimusta, jossa vertaillaan traumoja kokeneita lapsia, joista osa selviytyy psyykkisesti terveinä ja osa sairastuu. Pelkästään aivojen tai geenien tarkastelu ei anna riittävästi tietoa potilaan tehokkaan hoidon turvaamiseksi. Kun nyt tiedetään, että ympäristö on tärkeä tekijä psykoosissa ja että tietyt oireet sekä kokemukset liittyvät toisiinsa, psykiatrisessa arvioinnissa on otettava rutiinikäyttöön kysymykset, joiden avulla saadaan tietoa asiakkaiden elämänkokemuksista. On yllättävää, että joissakin hoitotiimeissä ei käsitellä näitä seikkoja vaan keskitytään pelkästään potilaan lääkitsemiseen, professori sanoo. Liverpoolin yliopiston tutkijat tarkastelevat seuraavaksi erilaisiin traumatyyppeihin sekä tiettyihin psykoottisiin oireisiin liittyviä psykologisia ja neurologisia prosesseja. Tulevaisuuden tavoitteena on myös selvittää, miksi psykoosin oireet ilmenevät vasta myöhemmin elämässä, kun alkuperäinen traumatisoiva tekijä on saattanut tapahtua jo vuosia aikaisemmin lapsuudessa. R. P. Bentall, S. Wickham, M. Shevlin, F. Varese. Do Specific Early-Life Adversities Lead to Specific Symptoms of Psychosis? A Study from the 2007 The Adult Psychiatric Morbidity Survey. Schizophrenia Bulletin, 2012; DOI: /schbul/sbs049 7

8 TUTKIMUSUUTISIA MAAILMALTA Parisuhteella on uskottua suurempi merkitys puolisoiden fyysiseen ja psyykkisen terveyteen Puolisolla on yllättävän suuri vaikutus kumppanin terveyteen, todetaan ikäihmisten parisuhteisiin kohdistuneessa yhdysvaltalais-kanadalaisessa tutkimuksessa, jossa löydettiin vahvoja yhteyksiä ikääntyneiden parien fyysisen ja psyykkisen terveyden väliltä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on keskitytty yksilöiden fyysisen ja emotionaalisen terveyden väliseen yhteyteen. Ensimmäistä kertaa sama ilmiö havaittiin pareilla. Tutkimusraportti ilmestyi yhdysvaltalaisen psykologien yhdistyksen (American Psychological Asso- ciation, APA) julkaiseman Health Psychology -lehden uusimmassa numerossa. Tutkimuksessa käytettiin laajan yhdysvaltalaisen terveyskartoituk- sen tietoja. British Columbian ja Pennsylvanian osavaltion yliopis- tojen tutkijat selvittivät yli iäkkään pariskunnan fyysisen ja psyykkisen terveyshistorian 15 vuoden ajalta. Osallistujien ikä vaihteli 76 vuodesta 90 vuoteen. Monet heistä olivat olleet avioliitossa yli 40 vuotta. Tutkijat löysivät sekä yksilöiltä että pareilta vahvan yhteyden depressio-oireiden (ilottomuuden, yksinäisyyden ja levottomuuden) ja alentuneen fyysisen toimintakyvyn väliltä. Toiminnalliset rajoitukset ilmenivät vaikeuksina mm. portaiden kiipeämisessä, esineiden nostamisessa, ruoanlaitossa ja ostoksilla käynnissä. Tutkimus osoittaa, miten tärkeä merkitys parisuhteella voi olla ikääntyneiden terveydentilan määrittelyssä, toteaa tutkimusta johtanut professori Christiane Hoppmann British Columbian yliopiston psykologian laitokselta. Lisäksi osoitimme, että monet niistä toimintakyvyn rajoitusten ja depressio-oireiden välisistä yhteyksistä, jotka on aikaisemmin havaittu yksilöissä, ovat sovellettavissa myös puolisoihin. Tutkimuksessa todettiin, että puolisoiden depressio-oireet voimistuivat ja heikkenivät lähes samalla tavoin kuin heidän kumppaneillaan. Puolison toimintakyvyn rajoittuminen ei liittynyt ainoastaan tämän omiin masennusoireisiin vaan myös kumppanin oireisiin. Puolison masennusoireiden syveneminen alensi molempien toimintakykyä. Masentuneet ihmiset pysyttelevät mieluummin kotona, mutta siitä seuraa, että myös puoliso viettää enemmän aikaa kotona, Hoppmann sanoo. Se johtaa ongelmiin, koska jos iäkkäät ihmiset vähentävät aktiivisuuttaan ulkoilua, sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista ja ostoksilla käyntiä heidän toimintakykynsä alenee. Tässä pätee vanha sanonta: käytä kykyjä, joita sinulla on, tai menetät ne. Hoppmannin mukaan tutkimustulokset tarjoavat lisätietoa masennuksen ja fyysisten kykyjen välillä havaituista yhteyksistä, jotka säilyivät vielä senkin jälkeen kun kontrolloitiin yksilöön ja puolisoon liittyvät muut tekijät, ikä, koulutus, kognitiiviset kyvyt, parisuhteen kesto sekä lasten lukumäärä. Miesten ja naisten väliltä ei löytynyt eroa. Yllätys tutkijoille oli, että masennusoireiden vaikutus oli jonkin verran suurempi pareihin kuin joihinkin yksilöihin. Tämä viittaa siihen, että puolison fyysinen tai emotionaalinen terveys voi vaikuttaa kumppanin terveydentilaan enemmän kuin hänen omaan vointiinsa. Pitkässä parisuhteessa kaksi elämää nivoutuu tiiviisti yhteen, sanoo Hoppmann, jonka aikaisempi tutkimus kohdistui ikääntyvien parien onnellisuuteen. Tulokset osoittavat, miten toisistaan riippuvaisiksi sekä emotionaalisesti että fyysisesti puolisot pitkään jatkuneessa liitossa voivat tulla. Hoppmanin mukaan terveydenhoidossa tarvitaan entistä enemmän holistisia lähestymistapoja. Parisuhteessa elävien riippuvuus toisistaan viittaa siihen, että ei pidä keskittyä pelkästään yksilöihin, vaan on otettava huomioon heidän sairauksiensa vaikutukset perheeseen ja läheisiin ihmisiin. Esimerkiksi omaishoitajilla on tutkimusten mukaan riski saada henkisiä tai fyysisiä terveysongelmia. Christiane A. Hoppmann and Denis Gerstorf. Spousal Associations Between Functional Limitation and Depressive Symptom Trajectories: Longitudinal Findings From the Study of Asset and Health Dynamics Among the Oldest Old (AHEAD). Health Psychology 2011, Vol. 30, No. 2,

9

10 TUTKIMUSUUTISIA MAAILMALTA Isän vanhemmuustaidot vaikuttavat tyttärien seksuaalikäyttäytymiseen Arizonan yliopistossa Yhdysvalloissa tehty uusi tutkimus korostaa isän roolimallin tärkeyttä tyttärien elämässä. Tutkijoiden mukaan isän hyvät vanhemmuustaidot ehkäisevät tyttärien riskialtista seksuaalista käyttäytymistä. Isän vaikutus näkyy siinä, millaisia seksuaalisuuteen liittyviä päätöksiä tyttäret tekevät omassa elämässään, toteaa tutkimusta johtanut professori Bruce J. Ellis yliopiston Norton School -laitokselta, jossa opiskelu ja tutkimus keskittyvät perheen hyvinvointiin ja ihmisen kehitykseen. Tytöt, joiden isän vanhemmuustaidot ovat puutteelliset, alkavat usein teini-ikäisinä ottaa riskejä seksuaalikäyttäytymisessään. Ennestään oli tiedossa, että isän vanhemmuustaidot ja tyttären riskialtis seksuaalinen käyttäytyminen liittyvät yhteen, mutta ei tiedetty, miksi ja miten näin tapahtuu. Tutkimuksessa testattiin isän vaikutusta tyttärien riskikäyttäytymiseen Ellisin ja kollegoiden kehittämällä erityismenetelmällä. Sekä geneettiset että perhetasolla vaikuttavat tekijät kontrolloitiin, minkä jälkeen saadut tulokset osoittivat syy ja seuraus -suhteen isän vanhemmuuden laadun ja määrän sekä tyttärien seksuaalisen käyttäytymisen välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten isän läsnäolo vaikutti tyttäriin. Tutkijoiden mukaan ei ollut niinkään tärkeää, miten kauan isä asui tyttären kanssa. Isyyden laatu oli ratkaisevampaa. Saman perheen sisaruksia vertailemalla tutkijat totesivat, että tyttären asuessa pitemmän aikaa sellaisen isän kanssa, jonka vanhemmuustaidot olivat hyvät, tämän riskialtis seksuaalinen käyttäytyminen väheni. Sen sijaan pitkä yhteisasuminen sellaisen isän kanssa, jonka vanhemmuustaidot olivat puutteelliset, lisäsi tyttären riskikäyttäytymistä. Isän vanhemmuuden arvioinnit perustuivat tyttärien kertomuksiin. Sisarukset olivat enimmäkseen yhtä mieltä siitä, miten isä kohteli heitä ja oliko hän lämmin ja kannustava vai ankara ja loukkaava. Tutkimus tuki oletusta, että hyvä isäsuhde tarjoaa tyttärelle ainutlaatuisen suojan riskialtista seksuaalista käyttäytymistä vastaan. Riskialttiiksi käytökseksi katsottiin mm. seksuaalinen kanssakäyminen ilman kondomia tai päihtyneenä, lukuisat vaihtuvat partnerit sekä ei suunniteltu raskaus ennen 19 vuoden ikää. Suhteellisen pienen otoksen perusteella saadut tulokset tarjoavat merkittäviä suuntaviivoja tulevia tutkimuksia varten. Jatkossa on erityisen tärkeää tarkastella laajemmin eroperheitä, joissa nuoremmat ja vanhemmat siskot altistuvat eri tavoin ja eripituisia aikoja isän vaikutusvallalle ja roolimallille. Tuleviin tutkimuksiin voidaan sisällyttää myös isäpuolen vaikutus, seksuaalinen hyväksikäyttö, sosioekonomiset olosuhteet, sisarusten erilaiset kokemukset vanhempien valvonnasta jne. Jatkotutkimukset ovat tarpeen näiden vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseksi, Ellis toteaa. Ellis, B.J. Schlomer, G.L., Tilley, E.H. & Butler, E.A. Impact of fathers on risky sexual behavior in daughters: A genetically and environmentally controlled sibling study. Development and Psychopathology, 2011 (in press) 10

11 Erilaisuus Perheen hyväksyvä suhtautuminen homo-, bi- tai transseksuaalinuoreen suojaa tätä depressiolta, päihteiltä ja itsetuhoisuudelta Uuden yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan perheen hyväksyvä asennoituminen seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvaan nuoreen ehkäisee tämän terveysriskejä sekä edistää tämän yleistä terveyttä aikuisiällä. Huoltajien tuki esimerkiksi tilanteissa, joissa nuorta kohdellaan huonosti hänen seksuaalisen suuntautumisensa takia, suojaa nuorta masentumiselta, päihteiden käytöltä sekä itsemurha-ajatuksilta ja -yrityksiltä. Lisäksi perheen hyväksyvä suhtautuminen vaikuttaa myönteisesti nuoren itsetuntoon ja sosiaalisen tuen saamiseen. Perheiden suhtautumisen vaikutuksesta homo-, bi- tai transseksuaalinuoriin on toistaiseksi tiedetty erittäin vähän. Näiden nuorten mielenterveyden, terveysongelmien sekä perheenjäsenten asennoitumisen yhteyttä ei myöskään ole aikaisemmin tutkittu. Tiedotusvälineet ja perheet ovat nykyään yhä enemmän tietoisia riskeistä, joita seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat. Kyseiset tutkimustulokset tarjoavat toivoa näille nuorille ja heidän perheilleen, joiden on vaikea tasapainottaa uskonnollisia ja muita henkilökohtaisia arvoja sekä nuorta kohtaan tuntemaansa rakkautta, toteaa tri Caitlin Ryan, Family Acceptance -projektin johtaja San Franciscon yliopistosta. Tri Ryan on tehnyt tutkimustyötä seksuaalisten vähemmistöjen terveys- ja mielenterveysongelmista 35 vuoden ajan ja ollut mukana kehittämässä näyttöön perustuvaa uutta mallia, jonka tavoitteena on auttaa erilaisia perheitä tukemaan homo-, bi- tai transseksuaalisesti suuntautuneita lapsiaan. Tri Ann P. Haas, amerikkalaisen itsemurhia estävän järjestön johtaja sanoo: Tämän uraauurtavan tutkimuksen kautta tri Ryan ja kollegat ovat saaneet vahvaa näyttöä siitä, että vanhempien ja huoltajien hyväksyminen ja tuki edistävät seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointia ja suojaavat heitä depressiolta ja itsetuhoiselta käyttäytymiseltä. Tutkimuksen avulla ymmärrämme entistä paremmin, miten auttaa perheitä toimimaan siten, että näiden teini-ikäisten ja nuorten aikuisten itsemurhariski vähenee. Ajat ovat muuttuneet. Yhä useammat perheet haluavat hyväksyä lapsensa seksuaalisen suuntautumisen. Kuitenkin monilla on vaikeuksia sen jälkeen, kun lapsi kertoo asiasta. Tällainen tutkimus on tärkeää, jotta voimme ymmärtää, miten tukea näitä perheitä, Tri Stephen Russell, yksi Family Acceptance -projektin asiantuntijoista, sanoo. Tutkimustulosten perusteella perheen hyväksyvä suhtautuminen suojaa seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvaa nuorta itsetuhoisuudelta, depressiolta ja päihteiden käytöltä. Nuoret, joihin perheenjäsenet asennoituivat hyvin myönteisesti, raportoivat vahvempaa itsetuntoa ja suurempaa sosiaalista tukea, ja heidän yleinen terveydentilansa oli parempi verrattuna niihin nuoriin, joiden seksuaalista suuntautumista perhe ei hyväksynyt. Perheenjäsenten torjuntaa kokeneilla nuorilla oli kolme kertaa suurempi riski ajatella tai yrittää itsemurhaa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erittäin uskonnollisissa perheissä lapsen homo-, bi- tai transseksuaalisuus aiheuttaa selvästi muita enemmän torjuntaa. Tri Ryan kehittää parhaillaan yhdessä tutkimustiimin kanssa uutta näyttöön perustuvaa perhemallia seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvien nuorten hyvinvoinnin edistämistä ja hoitoa varten. Mallissa käytetään käyttäytymiseen perustuvaa lähestymistapaa, ja sen avulla yhteisöjen ja palvelujen tarjoajien tavoitteena on auttaa erilaisiin etnisiin ja uskonnollisiin ryhmiin kuuluvia perheitä vähentämään nuoreen kohdistuvaa torjuntaa ja lisäämään tämän tukemista tavalla, joka ottaa huomioon perheen arvomaailman. Työtä tehdään kaikkien myös maahanmuuttajien ja vähätuloisten perheiden keskuudessa sekä sijaisperheissä ja nuorten rangaistuslaitoksissa. Tähän saakka seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvia nuoria on Yhdysvalloissa pyritty auttamaan ottamatta huomioon perheen vaikutusta nuoren terveyteen ja hyvinvointiin. Family Acceptance -projektin tavoitteena on amerikkalaisissa yhteisöissä tehtävän työn lisäksi kehittää kansainvälistä perhetyötä edistämään homo-, bi- ja transseksuaalinuorten hyvinvointia ja terveyttä tulevaisuudessa. Tutkimus julkaistaan Journal of Child and Adolescent Psychiatric Nursing -lehdessä. Caitlin Ryan et al. Family Acceptance in Adolescence and the Health of LGBT Young Adults. Journal of Child and Adolescent Psychiatric Nursing, in press San Francisco State University (2010, December 6). Family acceptance of lesbian, gay, bisexual and transgender youth protects against depression, substance abuse, suicide, study suggests. ScienceDaily. Retrieved December 7, 2010, from 11

12 UUSIA KOULUTUKSIA Seksuaaliterapeuttikoulutus - Kliinisen seksologin koulutus HELSINKI Suomen Psykologinen Instituutti järjestää erityistason seksuaaliterapiakoulutuksen sekä jatkoksi kliinisen seksologin koulutuksen. Seksuaaliterapeuttikoulutus antaa valmiuksia käsitellä terapeuttisesti seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä yksilö-, pari- ja ryhmäterapiassa. Koulutus antaa tietoa psykoterapiatyön perusteista, parisuhteista, seksuaalisuudesta sen eri ilmenemismuodoissaan sekä parisuhde- ja seksuaaliongelmien hoidosta. Kliinisen seksologin koulutus syventää terapeuttikoulutuksessa opittua valmentaen kaikkein haastavimpien asiakastapausten hoitamiseen sekä alan työnohjaajana ja kouluttajana toimimiseen. Laajuus ja pätevyys: 1. vaihe 45 opintopistettä (30 ov) Erityistason seksuaaliterapeutti, 1 ½ vuotta 2. vaihe 45 opintopistettä (30 ov) Kliinisen seksologin jatkokoulutus, 1 ½ vuotta Koulutuksen 1. vaiheen hyväksytty suorittaminen mahdollistaa nimikkeen erityistason seksuaaliterapeutti käytön ja 2. vaiheen suorittaminen mahdollistaa nimikkeen kliininen seksologi tai vaativan erityistason seksuaaliterapeutti käytön. Kumpikin koulutusvaihe mahdollistaa pohjoismaisen auktorisoinnin hakemisen nimikkeelle, mikäli hakijan muut Nordic Association for Clinical Sexology:n asettamat ehdot täyttyvät. Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveysalan sekä nuorisotyön ja opetusalantyöntekijät, jotka ovat suorittaneet seksuaalineuvontakoulutuksen tai seksologian perusopinnot tai vastaavat. Toteutus: Seksuaaliterapeuttikoulutus sisältää 15 kahden päivän lähiopetusjaksoa, verkko-opiskelua, kirjallisuustyöskentelyä ja muita tehtäviä sekä päättötyön. Lähiopetusjaksot sisältävät luentoja, ryhmä-töitä, harjoituksia sekä asiakastyön ja oman prosessin ohjausta ja kliinisen työn työnohjausta. Koulutuksen aikana opiskelijan on suoritettava NACS auktorisoinnin vaatimusten mukaan 200 t (100t) kliinistä työtä, johon liittyy lähiopetusjaksojen aikana toteutuva kliinisen työn työnohjausta (75 t) 120h. Kliinisen seksologin 1 ½ vuotta kestävä jatkokoulutus on rakenteellisesti samanlainen kuin seksuaalitera-peuttikoulutus. Kliinisen työn osuus on 200 t ja työnohjauksen 120 t. Koulutukseen osallistuminen edellyttää mahdollisuutta käyttää nettiä sekä tehdä yksilö- ja/tai pariseksuaaliterapiaa. Opiskelijan tulee osallistua omakohtaiseen yksilö- tai pariseksuaaliterapiaan 30h/ vaihe. Omakohtainen terapia ei sisälly koulutuksen hintaan. Seksuaaliterapeutin koulutuksen sisältö 45 op: 1. Opiskeluun orientoituminen 1 op 2. Ammattietiikka 1 op 3. Kehityspsykologinen viitekehys 2 op 4. Terapeuttinen työskentely, seksuaaliterapia, terapeuttiset lähestymistavat ja kliininen työ 24 op 5. Seksuaalilääketiede 2 op 6. Kriminalisoitu seksuaalisuus 1 op 7. Tutkimustyö 8 op 8. Työnohjaus 4 op 9. Oma terapia 2 op Kliinisen seksologin koulutuksen 45 op struktuuri on samansuuntainen kuin seksuaaliterapeutin koulutuk-sessa, mutta siinä painottuvat haastavammat teemat, kuten 1. Opiskeluun orientoituminen 1 op 2. Terapeuttinen työskentely, seksuaaliterapia, terapeuttiset lähestymistavat ja kliininen työ 20 op 3. Projektityö, yrittäjyys ja kouluttajana sekä työnohjaajana toimiminen 5 op 4. Seksuaalilääketiede 2 op 5. Kriminalisoitu seksuaalisuus 2 op 6. Työnohjaus 5 op 7. Tutkimustyö 10 op Hinta: Erityistason seksuaaliterapeuttikoulutuksen hinta on 4800 (1600 /lukukausi) 2. vaiheen hinta on samaa suuruusluokkaa, mutta täsmentyy v Lukukausimaksut voi maksaa myös pienemmissä osissa. Koulutus on mahdollista toteuttaa oppisopimuksena, jolloin maksettavaksi jää pienempi summa, tätä mahdollisuutta tulee tiedustella joko oman asuinkunnan tai työpaikan sijaintikunnan oppisopimustoimistosta. Hinta ei sisällä asumis- ja ruokailukuluja. Lisätiedot: Hakemiseen ja rahoitukseen liittyen: talous- ja hallintojohtaja YTM Mikko Haarala Koulutuksen sisällöstä ja toteutuksesta: Vastuukouluttaja Irma Tuisku (KM, sairaanhoidon opettaja, psykoterapeutti, kliininen seksologi (NACS), seksuaalipedagogi (NACS) seksologian ylempi kouluttajapätevyys) fi p TAI johtava kouluttaja Raul Soisalo (VET psykoterapeutti, psykoterapiakouluttaja ja -tutkija) Hakeminen: Koulutukseen hakeminen tapahtuu täyttämällä sivuillamme oleva hakulomake Hakuaika koulutukseen päättyy

13 UUSIA KOULUTUKSIA Uutta psykoterapiametodiikan koulutustarjonnassa: Hengellisyys ja psykoterapia 20 op Yksivuotinen täydennyskoulutus psykoterapeuteille ja muille psykososiaalisen hyvinvoinnin ammattilaisille Viime vuosina on enenevissä määrin lisääntynyt niin sanottujen sielunhoitoterapeuttien ja sielunhoitoterapiakoulutusten määrä. Ei tarjontaa ilman kysyntää Moni uskova psykoterapia-asiakas pettyy, koska ei pysty terapeuttinsa kanssa käsittelemään hengellisen elämänsä kysymyksiä psykoterapiaprosessissa. Monelta terveydenhuollon ammattihenkilöltä puuttuu taito ja rohkeus puhua näistä asioista. Psykoterapiahistoriassa on uskonelämän asioita välillä määritelty epäkunnioittavaan tyyliin harhaisiksi puheiksi ja ajatuksiksi. Jos uskova potilas ei voi terapiassa puhua kaikista itselleen tärkeistä asioista, hän kokee helposti, ettei tule kokonaan kohdatuksi. Tämä on syy siihen, miksi useat uskovat ihmiset hakeutuvat mieluummin sielunhoitoterapeutin pakeille. kertoo Mikko Haarala, yksi uuden koulutuksen suunnittelijoista. Sielunhoitoterapiaa ja sen laatua ei valvo kukaan. Mukaan mahtuu niin vastuullisia toimijoita, joilta saa adekvaattia palvelua ja jotka ovat käyneet laadukkaan koulutuksen. Ikävä kyllä tarjolla on myös laadultaan kirjavampaa sielunhoitoterapiapalvelua, johon saattaa liittyä monia ongelmia ja lieveilmiötä aina hengellistä väkivaltaa myöten. Hengellisyys psykoterapiassa koulutuksen lähtökohtana on tarjota virallisen ja valvotun sosiaalija terveydenhuollon psykiatrisen hoitojärjestelmän asiantuntijoille välineitä ja ideoita, miten käsitellä potilaan uskonnollisista viitekehyksistä nousevia hengellisiä kysymyksiä psykoterapiaprosesseissa sekä muussa mielenterveystyössä. Koulutuksen kohderyhmää ovat muun muassa psykoterapeutit, psykologit, psykiatrian erikoislääkärit, psykiatrian erikoissairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät sekä muut psykososiaalista työtä tekevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka kohtaavat työssään uskovia asiakkaita. Koulutuksen laajuus on 20 op sisältäen kahdeksan kaksipäiväistä koulutusseminaaria, yhteensä 16 koulutuspäivää. Lisäksi koulutus sisältää kirjallisuutta sekä vapaavalintaisen opinnäytetyön, jossa opiskelija voi perehtyä haluamaansa aiheeseen tarkemmin. Kouluttajina ovat muiden muassa suomalaisen pastoraalipsykologian parhaimpiin asiantuntijoihin lukeutuvat professori ja teologian tohtori Paavo Kettunen sekä dosentti, teologian tohtori, psykoterapeutti, pari- ja perheterapeutti ja perheneuvoja Jouko Kiiski. Koulutuksen teemoja ovat mm. terapeutin oma ihmiskäsitys - millä tavoin ottaa se huomioon voimavarana ja mahdollisena hoidon edistymisen hidastajana. Mikä on terapeutin oma mukavuusalue hengellisyysasioissa ja miten se tulee huomioida hoidon suunnittelussa. ihmiskäsitys eri uskonnoissa - samuuksia ja eroja biopsykososiaalisspirituaalinen ihmiskäsitys, monikulttuurisuus ja eri uskonnot psykoterapiassa ja muussa hoidossa erilaiset kristilliset uskot suomessa ja millä tavoin mielenterveys niissä nähdään syyllisyys ja häpeä psykososiaalisspirituaalisina kokemuksina pyhät kirjoitukset, rukous, sakraalitoimitukset, muut sielunhoitomenetelmät ja niiden soveltaminen psykoterapiassa ja mielenterveystyössä, seksuaalisuus ja hengellisyys: homoseksuaalisuus, transsukupuolisuus, bi-seksuaalisuus, transvestismi, seksuaalifantasiat, perversiot uusperhekysymykset: parisuhde, ero ja hengellisyys, hengelliseen ristiriitaan johtavia kysymyksiä, vakava sairaus, onnettomuus elämän ja kuoleman kysymyksiä, traumat, kriisit, suru, lohtu, toivo, rakkaus, ilo, Koulutus toteutetaan Helsingissä ja se alkaa syksyllä Koulutuksesta saa lisätietoja ja siihen voi ilmoittautua sivuillamme Lisätietoja antaa myös Mikko Haarala p , 13

14 PSYYKE & SOMA 14 Myönteiset tunteet voivat suojata sydänja verisuonitaudeilta Viime vuosikymmenien aikana tehtyjen lukuisien tutkimusten mukaan negatiiviset mielialat, kuten masennus, kiukku, ahdistuneisuus ja vihamielisyys voivat vahingoittaa sydämen ja verenkiertojärjestelmän toimintaa. Vähemmän on tutkittu sitä, miten myönteiset tunnetilat vaikuttavat sydämen terveyteen. Laajassa systemaattisessa katsauksessa Harvardin yliopiston julkisen terveydenhuollon tutkijat totesivat, että positiivinen psykologinen hyvinvointi näyttää alentavan sydänkohtausten, aivoinfarktien, halvausten ja muiden verenkiertojärjestelmän sairauksien riskiä. Tutkimuksen tulokset julkaistiin huhtikuussa Psychological Bulletin -verkkosivuilla. Yhdysvaltalaisen sydänyhdistyksen (American Heart Association) raporttien mukaan yli amerikkalaista kuolee sydänsairauksiin joka päivä. Joka 18. kuolema johtuu aivoinfarktista. Negatiivisen poissaolo ei ole sama asia kuin myönteisen läsnäolo. Havaitsimme, että tekijät kuten optimismi, tyytyväisyys elämään ja onnellisuus liittyvät sydän- ja verenkiertoelimien sairauksien riskin vähenemiseen riippumatta sellaisista tekijöistä kuten henkilön ikä, sosioekonominen status, tupakointi tai paino, Harvardin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan tutkija Julia Boehm sanoo. Boehmin mukaan kaikkein optimistisimmilla ihmisillä näytti olevan noin 50 prosenttia pienempi riski saada jokin sydänsairaus verrattuna pessimistisesti suhtautuviin henkilöihin. Katsaus kattoi yli 200 tutkimusta, jotka oli julkaistu kahdessa merkittävässä tieteellisessä tietokannassa. Boehm ja tiedekunnan vanhempi tutkija, apulaisprofessori Laura Kubzansky totesivat, että psykologiset voimavarat kuten optimismi ja myönteiset tunteet suojaavat sydän- ja verisuonisairauksilta. Ne näyttävät myös hidastavan jo puhjenneen sairauden etenemistä. Lisäksi Boehm ja Kubzansky tutkivat terveyskäyttäytymistä ja biologisia tekijöitä, joilla saattaa olla vaikutusta psykologiseen hyvinvointiin ja sydämen terveyteen. He totesivat, että vointinsa hyväksi kokevat henkilöt kuntoilivat, söivät tasapainoisia aterioita ja nukkuivat riittävästi. Lisäksi hyvinvoinnilla ja biologisella toiminnalla oli yhteyttä; verenpaine oli alhaisempi, veren rasva-arvojen tasapaino parempi ja paino normaali. Jos tulevatkin tutkimukset jatkuvasti osoittavat, että tyytyväisyys, optimismi ja onnellisuus edistävät verenkiertojärjestelmän terveyttä, sillä on merkitystä sairauksien ehkäisyn kannalta. Nämä löydökset viittaavat siihen, että psykologisten vahvuuksien lujittaminen psykologisten puutteiden lieventämisen sijasta voi parantaa sydämen ja verisuonien terveyttä, Kubzansky toteaa. Boehm, J. K., & Kubzansky, L. D. The heart s content: The association between positive psychological wellbeing and cardiovascular health. Psychological Bulletin, April 2012 (in press) Mindfulness-tekniikkaan perustuva stressinhallintaohjelma auttaa rintasyövästä toipuvia naisia Yhdysvaltalaisen syöpäjärjestön (American Cancer Society) mukaan rintasyöpään sairastuneilla naisilla on nykyään paremmat mahdollisuudet selviytyä kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Sairaudesta toipuvilla on kuitenkin usein erilaisia terveysongelmia syöpähoitojen päätyttyä. Aikaisempien tutkimusten mukaan jopa puolet rintasyövästä toipuneista potee masennusta. Missourin yliopiston tutkijoiden mukaan meditaatio-ohjelma voi auttaa parantamaan rintasyövästä toipuvien emotionaalista ja fyysistä hyvinvointia. Hoitotieteen tohtoriopiskelija Yaowarat Matchim, hoitotieteen professori Jane Armer ja hoitotieteen

15 emeritusprofessori Bob Stewart havaitsivat, että rintasyöpäpotilaiden terveydentila kohentui sen jälkeen, kun he opettelivat mindfulness-tekniikkaan perustuvaa stressinhallintamenetelmää (Mindfulness-Based Stress Reduction, MBSR), joka yhdistää meditaatiota, joogaa ja fyysistä tietoisuutta. Armerin mukaan potilaiden pitäisi valita stressin vähentämiseen useista heille tarjotuista vaihtoehdoista sellainen menetelmä, joka sopii heidän elämäntyyliinsä ja uskomusjärjestelmiinsä. MBSR on yksi syöpää sairastavien elämänlaatua parantavista välineistä. Kyseinen tekniikka toimii parhaiten, kun se täydentää muita hoitoja kuten kemoterapiaa, sädehoitoa ja kirurgiaa. Kahdeksan tai kymmenen viikkoa kestävä MBSRohjelma käsittää ryhmäsessioita, joiden aikana toipilaat harjoittelevat meditaatiotaitoja, opettelevat selviytymistekniikoita ja keskustelevat siitä, miten heidän kehonsa reagoi stressiin. Tutkijat totesivat, että MBSR-ohjelmaan osallistuneiden verenpaine, syke ja hengitystiheys alenivat. Lisäksi osallistujien mieliala parani ja tietoisuuden taso lisääntyi kurssin jälkeen. Armerin mukaan harjoittelua on hyödyllistä jatkaa kurssin loputtua: Positiivisten tulosten säilyttämiseksi mindfulness-meditaatiota pitäisi harjoittaa joka päivä tai ainakin säännöllisen aikataulun mukaisesti. MBSR opettaa potilaita ajattelemaan uudella tavalla, josta on heille hyötyä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Diagnoosin saatuaan rintasyöpäpotilaat kokevat usein, että he eivät pysty millään tavoin hallitsemaan elämäänsä. Kokemus, että he voivat hallita jotakin heidän terveyttään edistävää, kuten meditaatiota, antaa heille toivoa, että elämä voi vielä joskus palautua normaaliksi, Armer lisää lopuksi. Yaowarat Matchim, Jane M. Armer, and Bob R. Stewart, Effects of Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR) on Health Among Breast Cancer Survivors, West J Nurs Res December : , first published on October 18, 2010 doi: / Perheen yhteiset ateriat edistävät lasten terveyttä ja painonhallintaa Lapset, jotka aterioivat säännöllisesti yhdessä perheensä kanssa, ovat muita terveempiä, ylipainon riski on heillä pienempi, ja he oppivat terveelliset ruokailutottumukset, toteavat yhdysvaltalaisen Illinois n yliopiston tutkijat äskettäin valmistuneessa tutkimuksessa. Tulokset julkaistaan kesäkuussa Pediatrics-lehdessä, ja ne ovat ennakolta luettavissa lehden verkkosivuilla. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa todetaan mahdollinen yhteys yhteisten perheaterioiden ja lasten terveyden ja terveellisten ruokailutottumusten välillä. Säännöllinen yhteinen ruokailu tarkoittaa vähintään kolmea perheateriaa viikossa. Tutkijoiden mukaan perheen yhteisiin aterioihin osallistuville lapsille kehittyy harvemmin epäterveellisiä ruokailutottumuksia, jotka saattavat enteillä jo varhain mahdollisen syömishäiriön kehittymistä myöhemmin. Tohtori Amber J. Hammons kommentoi tutkimustuloksia: Yleisesti ottaen perheissä, joissa syödään vähintään viisi yhteistä ateriaa viikossa, lasten todennäköisyys saada ravitsemusperäisiä terveysongelmia on huomattavasti pienempi kuin niissä perheissä, joissa syödään yhdessä vain kerran viikossa tai ei koskaan. Yhteiset perheateriat näyttävät suojaavan ylipainolta, epäterveellisiltä ruokailutottumuksilta sekä syömishäiriöiltä. Tohtori Amber Hammons ja tohtori Barbara Fiese kävivät läpi 17 tutkimusta, joissa käsitellään lasten ravitsemusta sekä ruokailutottumuksia. Kaikkiaan Hammonsin ja Fiesen tutkimukseen sisältyivät lapsen tai teini-ikäisen tiedot. Säännöllisten yhteisten perheaterioiden sekä paremman terveydentilan ja terveellisempien ruokailutottumusten väliltä löytyi selkeä yhteys. Epäterveellisiin ruokailutottumuksiin luettiin tutkimuksessa kuuluvaksi ahmiminen ja oksentaminen, paastoaminen, aterioiden jättäminen väliin, laihdutuslääkkeiden käyttö, tupakoinnin aloittaminen tavoitteena pudottaa painoa, liian vähäinen syöminen sekä nesteenpoistolääkkeiden ja laksatiivien käyttö. Perheaterioihin osallistuvien lasten todennäköisyys kehittää epäterveellisiä ruokailutottumuksia oli 35 % pienempi muihin lapsiin verrattuna. Hammonsin ja Fiesen mukaan yhteiset ateriat lasten tai teini-ikäisten kanssa tarjoavat vanhemmille tilaisuuden tunnistaa varhaisetkin merkit mahdollisista epäterveellisistä ruokailutottumuksista. He voivat siten ehkäistä huonojen tapojen kehittymistä varsinaiseksi syömishäiriöksi. Lisäksi perheateriat voivat lisätä perheenjäsenten yhteenkuuluvuutta, mikä saattaa rohkaista nuoria keskustelemaan myös näistä asioista vanhempiensa kanssa. Tutkimuksessa todettiin, että lapsilla, jotka osallistuivat vähintään kolmeen yhteiseen ateriaan viikossa, oli 24 % suurempi todennäköisyys syödä terveellisiä ruokia ja oppia hyvät ruokailutavat verrattuna niihin lapsiin, jotka osallistuivat yhteisiin aterioihin tätä harvemmin. Kahdeksan Hammonsin ja Fiesen tarkastelemista tutkimuksista käsitteli painoa. Löydösten perusteella vähintään kolme kertaa viikossa yhteiseen perheateriaan osallistuneilla lapsilla tai nuorilla ylipainoisuuden todennäköisyys on 12 % alhaisempi kuin muilla. Is Frequency of Shared Family Meals Related to the Nutritional Health of Children and Adolescents? Amber J. Hammons, PhD, Barbara H. Fiese, PhD, PEDIATRICS doi: /peds

16 MUISTISAIRAUKSIEN HOIDON ASIANTUNTIJAPÄIVÄT Pe La Koulutuspäivät on tarkoitettu kaikille muistisairaiden sekä heidän omaisten parissa työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille. Vuoden 2012 ohjelmasta Raul Soisalo: Uutta tietoa neuropsykologiasta: Miten uutta neurobiologista tutkimustietoa voi soveltaa muistisairaan hoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä? Mitä olemme oppineet rottakokeiden ja positroniemissiotomografian avulla? Sovelluksia: Miten hyödyntää hoitotyössä tietoa siitä, mitä aivoissa tapahtuu solutasolla? Miten aktivoida ja deaktivoida eri aivojen osien toimintoja terapeuttisesti ja tarkoituksellisesti? Millä tavoin huomioida limbisen järjestelmän rooli? Miten opettaa aivojen toimivia osia kompensoimaan toimimattomia? Miten neurobiologista solutason tietoa voi hyödyntää esimerkiksi käyttäytymisen pulmien ratkaisemisessa lääkkeettömästi? Sanna Aavaluoma Parisuhde ja muistisairaus: Esityksessä paneudutaan muistisairauden vaikutuksiin parisuhteeseen siitä tehtyjen tutkimusten ja psykoterapiakirjallisuuden pohjalta. Sovelluksia: Miten tukea muistisairasta ja hänen puolisoaan sairauden eri vaiheissa? Mitä hoitaja voi tehdä? Mikä taas on pariterapeutin työtä? Tarja Tammelin: Omaisryhmän ohjauksen kysymyksiä: Tarja Tammelin on vuosina ohjannut muistisairaiden ja heidän läheistensä psykodraamaryhmiä. Workshopissa paneudutaan ryhmänohjauksen peruskysymyksiin ja saadaan ideoita ryhmänohjauksen kehittämiseen omassa työssä. MUISTIHOITAJIEN PUHEENVUOROT: Juha Rautanen: Muistisairaan käytösoireet ja niiden huomioiminen hoidossa Maarit Lehikoinen: Omaisten huomioiminen hoivakodissa Päivien tarkoitus on koota yhteen suomalaisia muistihoidon ammattilaisia, kuten muistihoitajina, muistineuvojina ja muistikoordinaattoreina toimivia ammattihenkilöitä sekä muita muistisairaiden hoidosta kiinnostuneita sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Päivien ohjelmassa on Suomen Psykologisen Instituuttiyhdistyksen kouluttajien, Muistihoitajakoulutuksesta valmistuneiden sekä muiden asiantuntijoiden luentoja, työpajoja ja valtakunnallista verkostoitumista. LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMINEN tai p

17 SUOMEN PSYKOLOGISEN INSTITUUTIN KEHITTYVÄ MUISTIHOITAJAKOULUTUS KOHTI MUISTISAIRAIDEN KOKONAISVALTAISTA HOITOA Suomen Psykologisen Instituutin yksi painopisteistä on muistisairaiden hoidon ammattilaisten koulutuksen kehittäminen ja uudistaminen. Suomessa muistihoitajien ammatillisen osaamisen kirjo on laaja. Osassa työpaikoista muistihoitajan tehtävä lankeaa aiheesta toivottavasti innostuneelle hoitajalle. Osa muistihoitajista on osallistunut useisiin koulutuksiin ja seuraa aktiivisesti alan kehittymistä. Monenlaisia koulutuksia Muistihoitajakoulutusten sisällöt vaihtelevat järjestäjäkohtaisesti. Lyhyimmät tarjolla olevat koulutukset ovat muutaman päivän kestoisia. Muistihoitajakoulutus SPI on tällä hetkellä laajuudeltaan 30 opintopistettä ja kestoltaan vuoden mittainen. Se on laajin maamme muistihoitajakoulutuksista. Laajuutensa lisäksi Instituutin koulutus poikkeaa muista tarjolla olevista. Psykososiaalinen hyvinvointi on painopisteenä ja kouluttajat ovat vaativan erityistason psykoterapeutteja ja perheterapeutteja. Koko perhe osana hyvää hoitoa ja koko perhe hyvään hoitoon oikeutettuina näkyy koulutuksessa vahvasti. Koulutuksessa seurataan uusinta tutkimustietoa sekä alan kansainvälisten kongressien vuosittaista antia. Koulutusryhmiä käynnistyy kahdesti vuodessa ja niitä on toteutettu Helsingissä, Vantaalla, Turussa, Joensuussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Seuraavat ryhmät käynnistyvät Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Lohjalla ja Oulussa. Jatkokoulutus Muistihoitajakoulutus on otettu hyvin vastaan. Nyt on suunnitteilla muistihoitajakoulutuksen suorittaneille syventävä ja vaativampi jatkokoulutus. Jatkokoulutuksen keskeinen tavoite on osaamisen näytöillä muun muassa tenttimällä varmentaa, että teoriaopetuksessa, työnohjauksessa ja kirjallisuudessa opiskellut asiat ovat opiskelijan hallussa. Suomen Psykologinen Instituutti antaa jatkokoulutuksen hyväksytysti suorittaneille Muistihoitaja- diplomin, jossa instituutti takaa opiskelijan teoreettisen ja metodisen osaamisen tason valmistumishetkellä. 17

18 18 Miksi panostaa muistihoitajakoulutukseen? Kohti parempaa vanhuutta konsensuslausuma ( ) toteaa vanhenemisen maailmanlaajuiseksi megatrendiksi. Parantuneiden elinolojen ansiosta ihmisten elinikä on kasvanut erityisesti rikkaissa maissa parin viime vuosisadan aikana n. 3 kuukautta vuodessa. Vanhuusiän kuolleisuuden laskun myötä yhä useampi elää lähelle sataa vuotta tai yli. Suomen väestö vanhenee nopeasti. Vuoteen 2040 mennessä 65-vuotiaiden määrä nousee puolitoistakertaiseksi ja yli 85 -vuotiaiden määrä kolminkertaistuu. Muistisairaudet ovat suurin uhka vanhenevan väestön toimintakyvylle ja elämänlaadulle. Konsensuslausuma ottaa kantaa terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, vanhuuden hoitoon ja hoivaan, geriatriseen ja gerontologiseen osaamiseen sekä parempaan vanhuuteen. Muistisairaudet ovat lisääntyvä haaste kaikkialla maailmassa. Joka 7 sekunti joku maailmassa saa diagnoosin. ADI arvioi vuonna 2009 maailmassa olleen 36 milj. sairastunutta. Suomessa sairastuu joka päivä 36 ihmistä, vuosittain Vuonna 2010 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairasti arviolta ja lievää noin henkilöä. Vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastaa arviolta henkilöä. Huhtikuussa 2012 Maailman terveysjärjestö WHO ja Alzheimer Disease International ADI käynnistivät päättäjille suunnatun yhteisen tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena oli nostaa muistisairaudet kansantautien joukkoon kaikkialla maailmassa. WHO:n 194 jäsenmaasta vasta kahdeksan on julkaissut oman ohjelmansa. Suomessa Kansallinen muistiohjelma (Sosiaalija terveysministeriö 2012) julkaistiin Ohjelman tavoitteena on rakentaa muistiystävällistä Suomea. Ohjelma perustuu neljään kivijalkaan, jotka ovat Aivoterveyden edistäminen Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisten tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen. Yhdysvaltalaiset Virginia Bell ja David Troxell kirjoittivat vuonna 1994 Muistisairaan oikeudet (Best Friends Bill of rights), jotka on tunnustettu kansainvälisissä muistisairauksien hoitolinjauksissa. Muistisairaan oikeuksien mukaan jokaisella muistisairaalla on oikeus: 1. saada tietää, mikä sairaus aiheuttaa hänelle dementiaoireen. 2. saada asianmukaista lääketieteellistä hoitoa sairauteensa. 3. säilyttää toimintakykynsä suunnitelmallisen ja yksilöllisen avun turvin niin pitkään kuin mahdollista. 4. tulla kohdelluksi aikuisena. 5. tuntea, että hänet otetaan vakavasti. 6. olla ilman rauhoittavaa lääkitystä aina, kun se vain on mahdollista. 7. asua tutussa, turvallisessa ympäristössä, jossa hänen erityistarpeensa otetaan huomioon. 8. olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka tuntevat hänen elämänkulkunsa ja tottumuksensa. 9. käydä säännöllisesti kodin tai hoitoyhteisön ulkopuolella. 10. saada ohjausta mielekkääseen, aikuisen minä -kuvaa tukevaan toimintaan joka päivä. 11. kosketukseen: halauksiin, hellyyteen ja toisen ihmisen läheisyyteen. 12. hoitoon, jota toteuttaa ammattitaitoinen, muistisairaan ihmisen hoitoon perehtynyt henkilökunta. Todellisuus on suosituksia karumpaa Suomessa muistisairauksien lääketieteellinen hoito on korkealaatuista. Siten voisi luulla oikeuksien ja suositusten toteutuvan hyvin. Valitettavasti kuitenkin sairastunut ja hänen läheisensä jäävät käytännössä ilman psyykkistä tukea. Terveydenhuoltojärjestelmä ei huomioi sairastuneen perheen vointia ja selviytymistä, vaikka sillä voitaisiin vaikuttaa suotuisasti koko perheen selviytymiseen elämässä parantumattoman sairauden kanssa. Muistisairaudet kantavat edelleen häpeäleimaa, jonka vuoksi niitä salaillaan niin pitkään kuin mahdollista. Muistisairaiden hoidon laatu maassamme on kirjoltaan laajaa. Suomessa on onneksi paljon hoitajia, jotka tekevät työtään muistisairaiden hoidon eri vaiheissa sydämellään toteuttaen laadukasta hoitoa. Valitettavasti kuulee myös paljon kertomuksia siitä, kuinka hoitohenkilökunta joutuu kamppailemaan omaa eettistä omaatuntoaan vastaan olosuhteissa ja ilmapiirissä joissa muistisairaan ihmisen hyvä hoito ei toteudu. Epäkohdan oikaisu edellyttää rohkeutta tuoda nämä kysymykset esiin ja uskallusta puolustaa niitä, jotka eivät itse sitä puolestaan kykene tekemään. Tarvittaisiin väestötasolla asennemuutosta heikompien auttamiseen heräämiseksi sekä hoitohenkilökunnan lisäkoulutusta ammattietiikan vahvistamiseksi. Myös yhteiskunnallisia päätöksiä tulee tehdä yhdenmukaisten oikeuksien toteutumiseksi ja ikäihmisten hoitotyön arvostamiseksi. Suomessa keskustellaan usein riittämättömistä hoidon resursseista. Neljännes suomalaisista hoivatyön tekijöistä harkitsee työnsä jättämistä kiireen, työpaineen tai esimieheltä saadun tuen puutteen vuoksi (Kröger, Leinonen, Vuorensyrjä 2009). Henkilökuntamitoitukset eivät aina ole kohdallaan. Potilaiden hoitoisuusaste

19 ylittää vaadittavan henkilökuntamitoituksen. Henkilökuntamäärän lisääminen ei yksistään riitä. Hyvän hoidon toteutuminen on ennen kaikkea henkilökunnan asenteista ja arvomaailmasta riippuvainen. Henkilökunnan uskallus kohdata jokainen potilas yksilönä, halu tutustua tämän persoonaan ja maailmaan mahdollistaisi myös henkilökunnalle hoidon arkeen aitoja ja ravitsevia kohtaamisen hetkiä, jolloin heidän työtyytyväisyytensä lisääntyisi. Esimiehen merkitys työn arvostamisessa, työhön sitoutumisessa ja työstä innostumisessa on keskeinen. Psykoterapeuttiset menetelmät muistisairaiden hoidossa Psykoterapeuttinen ajattelu on osa laadukasta hoitotyötä. Suomessa on koulutettu hoitajia validaatiomenetelmään ja logoterapeuttiseen ajatteluun. Naomi Feilin kehittämä tunteita kuunteleva validaatiomenetelmä perustuu psykoterapeuttisiin ajatuksiin. Feilin teoria tukeutuu Eriksonin, Jungin ja Maslowin ajatuksiin. Feilin mukaan muistisairauden edetessä ratkaisemattomat psyykkiset kehitystehtävät, torjutut tunteet ja tyydyttymättömät tarpeet palaavat tietoisuuteen. Sairastunut korvaa loogisen ajattelunsa vauriot tunteilla ja menneisyyden muistoilla (Feil 2002). Validaatiomenetelmä on hyvä väline muistisairaan maailman tavoittamiseen. Logoterapia perustuu Viktor Franklinin kokemuksiin keskitysleirillä, ja hänen pohdintaansa elämän merkitykselliseksi kokemisen vaikutuksesta vaikeissa oloissa selviytymiseen. Logoterapeuttinen ajattelu muistisairaiden hoidossa korostaakin ihmisarvoa, elämänmyönteisyyttä ja elämän merkitystä sairaudesta huolimatta (Laine & Heimonen 2010). Psykoterapia eri muodoissaan (yksilö-, ryhmä-, pari- ja perheterapia) on kuitenkin muistisairaiden hoidossa harvinaisempaa. Psykoterapeuttisen ajattelun työskentelyn omaksuminen edellyttää pitkäkestoista koulutusta ja työn ohjattua harjoittelua. Muistisairaan perhesuhteiden huomioiminen, parisuhteen tukeminen ja perheen vuorovaikutuksen auttaminen edellyttävät myös perhe- ja paripsykoterapeuttista osaamista. Psykoterapeutti muistisairaiden hoidon moniammatillisessa tiimissä parantaisi mahdollisuuksia vastata sairauden perheessä herättämiin psyykkisiin tarpeisiin. Erilaiset ryhmät pariskunnille, sairastuneille ja omaishoitajille mahdollistaisivat vertaistuen sekä psykoterapeutin niihin tuoman rakenteen ja hoidollisuuden. Pariterapia auttaa muistisairasta ja hänen puolisoaan käsittelemään sairauden vaikutuksia parisuhteeseen ja löytämään keinoja elämään sairauden kanssa. Perheterapia auttaa koko perhettä yhdessä ymmärtämään toistensa ajatuksia, tunteita, kysymyksiä ja huolia. Jaetut kokemukset auttavat sietämään sairauden etenemisen myötä muuttuvaa elämää. Keskustelemalla siitä, miten hoito halutaan järjestää sairauden edetessä perheet voivat vähitellen ajatella luopumisen ja menetyksen teemoja (Aavaluoma & Kyrölä 2002, Aavaluoma 2009,2012, Aavaluoma & Tammelin 2008, 2012). Mielenterveyden hoidossa on jo vuosikymmeniä toteutettu periaatteita, joiden mukaan potilaan asioista ei keskustella ilman hänen läsnäoloaan ja perheenjäsenet kutsutaan mukaan hoitokokouksiin. Muistisairaiden hoidossa nämä käytännöt eivät vielä toteudu. Perheenjäsenet eivät useinkaan rohkene kysyä henkilökunnalta läheisensä hoitoon liittyvistä asioista. Henkilökunta ei puolestaan rohkene kysyä perheenjäseniltä sitä, mitä eivät potilaan maailmasta ymmärrä. Matka muistisairaan hyvään hoitoon, jossa hän läheisineen saisi olla hoidon keskipiste eikä kohde, on vielä pitkä. Perhetyön peruskoulutusta muistisairaiden hoidon ammattilaisille tarvitaan. Omaishoitajien aseman ja tilanteen alueellinen erilaisuus ja eriarvoisuus asettavat koko yhteiskunnalle tulevaisuudessa suuria haasteita. Harva suomalainen omaishoitaja kokee asemaansa hyväksi. Muistisairauden kohtaamisessa suurin haaste sairastuneelle, hänen perheelleen ja hoitaville ammattilaisille on kyky kohdata avuttomuutta, heikkoutta, luopumista ja kuolemaa. Näiden kysymysten jäädessä kohtaamisen ulkopuolelle perhe kokee voimattomuutta, ärtymystä ja tyytymättömyyttä, joka kanavoituu mm. palveluja kohtaan ilmaistuina valituksina. Kun hoidossa olevan tila heikkenee, herää hätä ja epäilys siitä, ettei häntä hoideta riittävän hyvin. Uskaltautumalla kohtaamaan hoidossa olevan ja hänen läheistensä psyykkinen hätä, voidaan kokonaistyytyväisyyttä lisätä, vaikkei hoidon laatu muilta osin merkittävästi paranisikaan. Muistisairauksien hoitoon liittyy kiinteästi keskustelu ns. käytösoireista ja niiden hoidosta. Ymmärrys käytösoireiden synnystä ja niiden kohtaamisesta on hoitohenkilökunnalla puutteellinen. Muistisairausdiagnoosin saatuaan ihmisen voimakkaat tunteiden ilmaisut tulevat helposti määritellyksi käytösoireiksi, jotka koetaan ongelmina ja pyritään vaimentamaan. Käytännössä tämä merkitsee rauhoittavien lääkkeiden käyttöä. Käytösoireiden kautta sairastunut pyrkii ilmaisemaan omia tarpeitaan ja toiveitaan tavoilla, jotka eivät tule vastaanotetuiksi ja ymmärretyiksi. Lääkkeettömällä psykososiaalisella hoidolla, joka tarkoittaa potilaan elämänkulun ja läheisten tuntemisen kautta syntyvää ymmärrystä, on saatu erittäin hyviä hoitotuloksia (Kivelä & Räihä 2011,55). Muistisairaudet ovat koko perheen sairauksia. Muistisairauden aiheuttamat muutokset vaikuttavat perheen sisäiseen vuorovaikutukseen jo vuosia ennen sairauden toteamista. Henkilökunnalla ei ole vielä riittäviä valmiuksia ja osaamista koko perheen tarpeiden kohtaamiseen ja niihin vastaamiseen. 19

20 UUSIA KOULUTUKSIA Muistihoitajakoulutus 30 op Muistihoitajakoulutuksemme on vuoden kestoinen prosessi, jossa yhteen nivoutuvat lähiopetuspäivät, verkko-opinnot, kirjallisuuden lukeminen ja kirjalliset tehtävät. Kouluttajina ovat Sanna Aavaluoma (perhepsykoterapeutti vet, paripsykoterapeutti et, muistiasiantuntija), Raul Soisalo (vet psykoterapeutti) ja Ari Rosenvall (yleislääketieteen erikoislääkäri). Lähiopetuspäivien teemoja ovat Muistisairaiden hoidon suositukset ja ohjelmat Aivoterveys, ennaltaehkäisy Muistin toiminta ja sen kuormittuminen Muistisairaudet ja niiden lääkehoito Uusi tutkimustieto Käytösoireiden lääkkeellinen ja lääkkeetön hoito CERAD ja muut toimintakykyä mittaavat testit Muistisairaus psyykkisenä haasteena Muistisairaus koko perheen näkökulmasta Omaishoitajuus Muistisairauksien kuntoutus (ravitsemus, liikunta, psykososiaalinen tuki, psykoterapiat, hyvä hoitoympäristö) Työyhteisön merkitys hyvän hoidon varmistajana Kuoleman kohtaaminen ja surutyö Saattohoito Opiskelijat kirjoittavat koko vuoden ajan oppimispäiväkirjaa, jossa pohditaan teoriaopetuksen, luetun kirjallisuuden ja käytännön työn yhteensovittamista. Vuoden aikana opiskelijat lukevat keskeisen suomenkielisen kirjallisuuden muistisairauksista, niiden hoidosta ja psykososiaalisesta ja psykoterapeuttisesta tuesta. Jokaisesta kirjasta kirjoitetaan reflektoiden. Instituutin oppimisalustassa opiskelijat voivat käydä ryhmäkeskusteluja koulutuksen aikana esiin nousevista kysymyksistä. Verkkoon kouluttajat lisäävät koulutuksen aikana runsaasti luettavia artikkeleita, tutkimuksia ja julkaisuja. Vuoden aikana jokainen kirjoittaa lisäksi kirjallisen kehittämistehtävän, jossa paneudutaan itseä kiinnostavaan muistisairauksien hoidon tai muistihoitajan työn erityiskysymykseen. Päätösseminaarissa kirjalliset työt käsitellään ryhmässä keskustellen. Muistihoitajan diplomi -jatkokoulutus esitellään tarkemmin psyk.fi lehden seuraavassa numerossa, kun hakuaika alkaa. Lisätietoa koulutuksista LÄHTEET: Aavaluoma (2011) Tähdenlentoja. Perhepsykoterapeuttinen näkökulma muistisairauksiin. Omakustanne. Aavaluoma (2012) Rakkaan kanssa Kuutamolla. Parisuhde muistisairauden kajossa. Omakustanne. Aavaluoma & Kyrölä (2002) Tornadon kohtaaminen. Toiminnallisista menetelmistä apua dementoituville ja heidän läheisilleen. Resurssi. Aavaluoma & Tammelin (2008) Muistisairaan läheisen kirja. Helsingin Alzheimer-yhdistys Aavaluoma & Tammelin (2012) Jotta minua ei unohdettaisi. Tarinoita elämästäni niille, jotka minua tulevat hoitamaan. Helsingin Alzheimeryhdistys. Fail (2002) The Validation Breakthrough: Simple Techniques for Communicating with People with Alzheimer s-type Dementia Kivelä & Räihä (2007) Iäkkäiden lääkehoito. Kapseli -julkaisusarja Kröger & Leinonen & Vuorensyrjä (2009) Hoivan tekijät. Suomalainen hoivatyö pohjoismaisessa tarkastelussa. Jyväskylän yliopisto. Sosiaalityön julkaisusarja 6 Laine & Heimonen (2010) Mahdollisuuksien matka. Logoterapeuttinen ajattelu muistisairaan ihmisen hoidossa. Oriveden hoivapalveluyhdistys ry. Sosiaali- ja terveysministeriö: Kansallinen muistiohjelma Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10 Suomalainen lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia (2012) Kohti parempaa vanhuutta. Konsensuslausuma internetlähteet fi/?page= &id= urapalvelut/julkaisut/sairaanhoitajalehti/1_2005/muut_artikkelit/kohti_arvostavaa_ vuorovaikutussu/ 20

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Työnohjaajalista. Suomen Seksologisen Seuran

Työnohjaajalista. Suomen Seksologisen Seuran Suomen Seksologisen Seuran lista Päivitetty - 11. huhtikuuta 2013 Huttunen Mari (Kuopio) 040 181 5775 mari.huttunen@wippies.fi (STOry) Sairaanhoitaja AMK Pari- ja seksuaaliterapeutti Perheterapeuttiopiskelija

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta:

Kuntoutuksen tavoite. Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: PSYKOTERAPIAT Kuntoutuksen tavoite Käsitys mielenterveyden häiriön luonteesta: Hoidon tarpeen taustalla usein kehitysvuosien ylivoimaiset, traumaattiset kokemukset, ajankohtaiset menetykset tai muut ylivoimaiset

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA

ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA SEKSUAALISUUDEN SUUNTAUTUMINEN, 90 OP AIKA JA PAIKKA 22.10.2009 joulukuu 2012, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, Piippukatu 3 / Keskussairaalantie

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Helsingin Psykoterapiayhdistys ry Helsingfors Psykoterapiförening rf

Helsingin Psykoterapiayhdistys ry Helsingfors Psykoterapiförening rf Helsingin Psykoterapiayhdistys ry Helsingfors Psykoterapiförening rf KOULUTUSKALENTERI KEVÄT 2015 Helsingin Psykoterapiayhdistys pidättää oikeuden muutoksiin. Tarkemmat ohjelmat, osallistumismaksut ja

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta

Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Seksuaaliterapeutin näkemys Vagina- ja vulvaleikkausten jälkeisestä seksuaalineuvonnasta/ -terapiasta Liisa Laitinen sh, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti NACS KYS 16.10.2011 1 Seksuaalisuudesta vaginan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Sininen Kolmio Oy järjestää psyko-ja sosiodraamamenetelmien koulutusta vuonna 2013-14. Koulutuskokonaisuus käsittää 1. Perusvalmiudet psyko-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot