Vuoden 2011 OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoden 2011 OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-CR Vuoden 2011 OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Risto Lautkaski julkinen

2

3 2 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto Uudet kemikaalit Haihtuminen lammikosta Lammikon tasapainolämpötila Päästön leviäminen Haitalliset pitoisuudet Nesteytetyn maakaasun höyrystyminen ja leviäminen Vaaraetäisyydet... 9 Lähdeviitteet... 10

4 3 (10) 1 Johdanto Vuosina 1992 ja 1994 julkaistujen OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet laskettiin tutkimuksen (Lautkaski & Pipatti 1992) yhteydessä. Vuosina 1999, 2003, 2007, 2009 ja 2010 valmistuneiden OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet laskettiin erillisissä tutkimuksissa (Lautkaski 1999, 2003, 2008, 2009, 2010). Tähän mennessä vaaraetäisyyksiä on laskettu paineenalaisina ja jäähdyttämällä nesteytetyille kaasuille, haihtuville nesteille sekä yhdelle räjähdysvaaralliselle kemikaalille. Perustapaukseksi (suuri vuoto) valittiin paineenalaisena nesteytettyjen kaasujen tapauksessa nesteventtiilin katkeaminen, jäähdyttämällä nesteytettyjen kaasujen tapauksessa vuoto, joka muodostaa maanpinnalle halkaisijaltaan 10 m:n lammikon, sekä haihtuvien nesteiden tapauksessa 12,5 m 3 :n vuoto, joka muodostaa maanpinnalle halkaisijaltaan 20 m:n lammikon. Vuodon oletettiin sattuvan pilvisenä kesäpäivänä, jolloin ilman lämpötila on 20 C ja tuulen nopeus 5 m/s. Ympäristön oletettiin olevan aukeaa maastoa. Vaaraetäisyydet laskettiin vuosien ohjeissa Työterveyslaitoksen (Vesa Riihimäki) valitsemia kemikaalin eristys- ja varoitusrajoja hyväksikäyttäen. Vuoden 2007 ohjeissa nämä rajat valittiin kemikaalien ERPG-arvojen perusteella. Vuosien 2009 ja 2010 ohjeiden rajojen valinnassa käytettiin kemikaalien PACarvoja, jotka olivat joko AEGL-, ERPG- tai TEEL-arvoja. Vaaraetäisyydeksi määriteltiin etäisyys, jolla kemikaalin pitoisuus (10 minuutin keskiarvo) maanpinnan tasolla on yhtä suuri kuin eristys- tai varoitusraja. Saadut etäisyydet muutettiin sanallisiksi ohjeiksi OVA-ohjeiden Käyttäjän oppaassa esitettyjen periaatteiden nojalla. 2 Uudet kemikaalit Tässä tutkimuksessa vaaraetäisyydet lasketaan aikaisempia ohjeita laadittaessa käytetyllä menetelmällä klooritrimetyylisilaanille, joka on erittäin helposti haihtuva neste. Jäähdyttämällä nesteytetylle metaanille vaaraetäisyydet lasketaan maanpinnalla kiehuvan lammikon syttymis- ja terveysvaaran sekä palavan lammikon liekkien lämpösäteilyn vaikutusten perusteella. Paineenalaisena nesteytetylle propeenille vaaraetäisyyksiä ei lasketa, vaan ohje laaditaan nestekaasujen ohjeen pohjalla. 3 Haihtuminen lammikosta Lammikosta haihtuvan höyryn tilavuusvirta V' [m 3 /s] saadaan kaavasta (CPR 1992) pvta V ' k A (1) p T a p missä k on aineensiirtokerroin, m/s A on lammikon ala, m 2 p v on kemikaalin höyrynpaine lammikon lämpötilassa, Pa p a on ilmanpaine, Pa on ilman lämpötila, K T a

5 4 (10) T p on lammikon lämpötila, K. Edellisissä tutkimuksissa käytettiin Mackayn ja Matsugun (1973) johtamaa aineensiirtokertoimen lauseketta 1/ 9 7 / 9 2 / 3 k C' D u Sc (2) missä C' on kokeellinen kerroin, 4, m 3/9 s -2/9 D on lammikon halkaisija, m u on tuulen nopeus, m/s Sc on kemikaalin Schmidtin luku, Sc = a /D m a on ilman kinemaattinen viskositeetti, 1, m 2 /s (20 C) D m on kemikaalin molekylaarinen diffuusiokerroin ilmassa, m 2 /s. Kemikaalin molekylaarinen diffuusiokerroin ilmassa D m arvioidaan Fullerin menetelmällä (Smith 2001) 2 7 / 4 1, T Dm (3) 1/ 3 1/ 3 2 1/ 2 pam am i i a m missä M am [g/mol] määritellään kaavalla (4) M am M a M m missä M a on ilman keskimääräinen moolimassa 28,96 g/mol ja M m kemikaalin moolimassa [g/mol]. Suureet i ovat kokeellisesti määritettyjä molekyylin "atomien diffuusiotilavuuksia". Ensimmäisenä on ilman i -suureiden summa, jonka arvo on 19,7. Toisena on kemikaalin i -suureiden summa, joka klooritrimetyylisilaanilla on 110,0. Diffuusiokertoimen D m arvoksi lämpötilassa 20 C saadaan 7, m 2 /s ja Schmidtin luvun Sc arvoksi 1,98. Klooritrimetyylisilaanin höyrynpaineelle on johdettu sovite (Knovel 2008) = 4, (5) 38 Lämpötilassa 20 C sovite (5) antaa höyrynpaineeksi 25,6 kpa. 4 Lammikon tasapainolämpötila Lammikon lämpötilalle T p käytetään tasapainoarvoa, joka lasketaan Kawamuran ja Mackayn (1987) menetelmällä. Menetelmässä arvioidaan kaikki lammikkoon tulevat ja siitä poistuvat lämpövirrat. Tasapainolämpötilassa lammikkoon tuleva kokonaislämpövirta on yhtä suuri kuin lammikosta poistuva kokonaislämpövirta. Maanpinnan lämpötila on oletettu samaksi kuin ilman lämpötila T a. km m pv hlv 4 qso qlw U l U g T a Tp Tp (6) RT p missä q so on auringonsäteilystä lammikkoon absorboituva tehotiheys, W/m 2 q lw on ympäristöstä lammikkoon absorboituvan pitkäaaltoisen lämpösäteilyn tehotiheys, W/m 2 U l on ilman ja lammikon rajapinnan lämmönsiirtokerroin, W m -2 K -1

6 5 (10) U g on maan ja lammikon rajapinnan lämmönsiirtokerroin, W m -2 K -1 h lv on kemikaalin höyrystymislämpö, J/kg R on yleinen kaasuvakio, 8,314 J mol -1 K -1 on lammikon pinnan emissiokerroin, 0,97 on Stefanin-Boltzmannin vakio, 5, W m -2 K -4. Pilvisenä kesäpäivänä Suomessa lammikkoon absorboituvaksi tehotiheydeksi q so + q lw arvioitiin 555 W/m 2. Lämmönsiirtokertoimen U l arvoksi lämpötilassa 20 C saatiin 18,2 W m -2 K -1 (Lautkaski & Pipatti 1992). Lämmönsiirtokerroin U g saadaan kaavasta (7) U g hg hl missä h g on maan lämmönläpäisykerroin, W m -2 K -1 h l on nesteen lämmönläpäisykerroin, W m -2 K -1. Maan lämmönläpäisykerroin h g riippuu jonkin verran maan lämpöteknisistä ominaisuuksista. Sille käytettiin arvoa 65 W m -2 K -1. Nesteen lämmönläpäisykerroin h l riippuu nesteen lämmönjohtavuuden l [W m -1 K -1 ] ja kiehumislämpötilan T b [K] ohella lammikon syvyydestä d p [m] 2 l hl (8) d p Kawamura ja Mackay (1987) ehdottavat kertoimelle kaavaa 1 1 exp 0,06 T b 343K (9) Kun kemikaalin kiehumislämpötila on korkeampi kuin noin 110 C, lammikon tasapainolämpötila on suunnilleen sama kuin ympäristön lämpötila. Tällaisilla kemikaaleilla voidaan yleensä olettaa, että lammikko on ympäristön lämpötilassa. Mitä alempi kiehumislämpötila on, sitä alempi on myös tasapainolämpötila. Klooritrimetyylisilaanin lämmönjohtavuus l lämpötilassa 0 C on 0,136 W m -1 K -1 (Yaws 2010) ja kiehumislämpötila T b 333 K. Kertoimen arvoksi saadaan 0,354 ja lämmönläpäisykertoimen h l arvoksi lämpötilassa 0 C 19,2 W m -2 K -1. Lämmönsiirtokertoimen U g arvoksi saadaan 14,8 W m -2 K -1. Klooritrimetyylisilaanin höyrystymislämpö h lv lämpötilassa 0 C on 287,1 kj/kg (Yaws 2010). Klooritrimetyylisilaanin moolimassa M m on 0,1086 kg/mol. Sijoittamalla nämä arvot yhtälöön (6) ja iteroimalla lammikon tasapainolämpötilaksi saadaan 2 C. Tässä lämpötilassa klooritrimetyylisilaanin höyrynpaine on 9,3 kpa. 5 Päästön leviäminen Lammikosta haihtuva höyry leviää passiivisesti osana tuulen virtausta. Asetetaan koordinaatiston origo lammikon keskipisteeseen ja x-akseli osoittamaan myötätuuleen. Kaasun pitoisuus x-akselilla lasketaan tavanomaisella passiivisen leviämisen mallilla (CPR 1992) V ' C( x,0,0) ( x x ) ( x u (10) missä y v z )

7 6 (10) y (x) on vaakasuunnan leviämisparametri, m x v on näennäislähteen etäisyys, m z (x) on pystysuunnan leviämisparametri, m u on tuulen nopeus, m/s. Valitulla säätilanteella (pilvinen sää, u = 5 m/s) ilmakehän tasapainotila on neutraali. Parametrit y ja z lasketaan maanpinnan rosoisuusparametrin z 0 arvoa 0,3 m ja tarkasteluaikaa 10 min vastaavista sovituslausekkeista, jotka ovat voimassa kun x 100 m (CPR 1992) 0,905 0,732 ( x) 0,128x ; ( x) 0,276x (11) y z Näennäislähteen etäisyys x v saadaan ehdosta, että pistemäisestä näennäislähteestä lähtevän kaasuvanan tulee lammikon kohdalla olla suunnilleen 20 m leveä. Tässä tapauksessa 1 0, x v 53m (12) 4,3 0,128 Kun parametrien y ja z lausekkeet (11) sekä u = 5 m/s ja x x = 53 m sijoitetaan kaavaan (10), saadaan yhtälö pitoisuutta C vastaavalle etäisyydelle x 0,905 0,732 V ' x 53m x 1,80 (13) C Sijoitetaan aineensiirtokertoimen k kaava (2) kaavaan (1) ja tulos yhtälöön (13) 0,905 0,732 6, 81Pv Ta x 53m x (14) 2 / 3 Sc P T C a p Kun etäisyys x on pienempi kuin 100 m, parametrit y ja z interpoloidaan suoraviivaisesti nollan ja 100 m:n etäisyyttä vastaavien arvojensa välillä y 0,0826x ; z 0, 0803x (15) Näennäislähteen etäisyys x v on nyt 56 m ja yhtälön (14) sijasta etäisyys x ratkaistaan yhtälöstä 46,9Pv Ta x 56m x (16) 2 / 3 Sc P T C a p 6 Haitalliset pitoisuudet Vaaraetäisyydet laskettiin vuosien ohjeissa Työterveyslaitoksen (Vesa Riihimäki) valitsemien kemikaalin eristys- ja varoitusrajojen perusteella. Lähtökohtana olivat tällöin kemikaalien terveysvaikutukset ja työhygieeniset raja-arvot. Työhygieenisten raja-arvojen käyttö vuotojen vaaraetäisyyksien arviointiin on ongelmallista ennen muuta siksi, että niiden sisältämä varmuuskerroin johtaa vaaraetäisyyksien yliarviointiin. Vuoden 1999 ohjeita laadittaessa voitiin käyttää hyväksi myös ERPG (Emergency Response Planning Guidelines) -arvoja. Vuoden 2007 ohjeissa eristys- ja varoitusrajat valittiin kemikaalien ERPG-arvojen perusteella. ERPG-arvot määrittää American Industrial Hygiene Associationin (AIHA) työryhmä nimenomaan vaaraetäisyyksien arviointia varten. ERPG-arvot on valittu oletetun 60 minuutin altistuksen perusteella. Viimeisimmässä, vuoden 2010 luettelossa näitä arvoja on 144 kemikaalille.

8 7 (10) USA:n ympäristönsuojeluvirasto Environmental Protection Agency (EPA) määrittää puolestaan Acute Exposure Guideline Levels (AEGL) -arvoja. Määrittelyltään nämä vastaavat läheisesti ERPG-arvoja ja olennaisin ero on siinä, että AEGLarvot on määritelty usealle altistusajalle: 10 min, 30 min, 1 h, 4 h ja 8 h. Uusimmassa, lokakuun 2010 luettelossa on lopulliset AEGL-arvot 66, väliaikaiset AEGL-arvot 164 sekä ehdotetut AEGL-arvot 12 kemikaalille. Lisäksi AEGLarvot ovat valmisteilla 46 kemikaalille. Koska ERPG- ja AEGL-arvojen valmistelu on hidasta, USA:n energiaministeriön Department of Energy (DOE) alainen Subcommittee on Consequence Assessment and Protective Actions (SCAPA) on määritellyt Temporary Emergency Exposure Limit (TEEL) -arvot yli 3000 kemikaalille. TEEL-arvot on määritelty 15 minuutin altistusajan pitoisuuskeskiarvoina. Yläkäsitteenä on nykyään Protective Action Criteria (PAC), jotka siis käsittävät ERPG-, AEGL- ja TEEL-arvot. Näiden arvojen valintakriteeri on (SCAPA 2010): 1. Ensisijaisesti on käytetty AEGL-arvoja. 2. Jos kemikaalilla ei ole AEGL-arvoja, on käytetty ERPG-arvoja. 3. Jos kemikaalilla ei ole AEGL- eikä ERPG-arvoja, on käytetty TEEL-arvoja. Klooritrimetyylisilaanin eristysrajaksi valitaan 10 minuutin AEGL3-arvo ja varoitusrajaksi 10 minuutin AEGL2-arvo. Vastaavasti metaanin varoitusrajaksi valitaan TEEL2-arvo 5000 ppm = 0,5 %. Sen sijaan metaanin TEEL3-arvo ppm = 20 % on jopa ylempää syttymisrajaa 17 % korkeampi. Nesteytetyn maakaasun vuodosta ilmaan päässeen metaanin ensisijainen vaara aiheutuu kuitenkin kaasuvanan syttymisestä. Päästökokeiden perusteella on arvioitu, että syttymisvaara ulottuu etäisyydelle, jolla leviämislaskun tuloksena saatava pitoisuuden aikakeskiarvo on 60 % alemmasta syttymisrajasta 4,4 % eli 2,64 % = ppm (Evans & Puttock 1986). Tällä etäisyydellä tuulen pyörteistä aiheutuvan pitoisuusvaihtelun yläraja on hieman alempaa syttymisrajaa korkeampi ja vanan syttyminen on ajoittain mahdollista. Myös ALOHA-ohjelma laskee syttymisvaaraetäisyyden tästä oletuksesta (ALOHA 2007). Taulukossa 1 on vertailtu eristys- ja varoitusrajoja työhygieenisiin raja-arvoihin sekä PAC-arvoihin. PAC-arvon alkuperä on ilmaistu kirjaimin A = AEGL ja T = TEEL. Taulukko 1. Eristys- ja varoitusrajojen vertailu raja-arvoihin, ppm kemikaali PAC1 PAC2 PAC3 varoita eristä klooritrimetyylisilaani 1,8 A 100 A 620 A metaani 3000 T 5000 T T Nesteytetyn maakaasun höyrystyminen ja leviäminen Nesteytetyn maakaasun vuoto höyrystyy kiehuessaan maanpinnalle muodostuvassa lammikossa. Vuodon jatkuessa kiehuminen lakkaa lammikon keskellä, mutta jatkuu reunalla, jos lammikko pääsee vapaasti laajenemaan. Hyvin kylmästä lammikosta haihtuva höyry muodostaa ilmaa raskaamman päästön.

9 8 (10) Vastaavaa vuototilannetta tarkasteltiin aikaisemmin hapen ja typen vaaraetäisyyksiä laskettaessa. Ensisijaisesti ajateltiin varastosäiliön vuotoa. Lammikon halkaisijaksi valittiin 10 m ja oletettiin, että lammikon muodostumiseen kuluva aika on lyhyt tarkasteluaikaan verrattuna (Lautkaski 2003). Höyrystymisnopeus laskettiin kaavalla (CPR 1992) ( ) = (17) missä g [W m -1 K -1 ] on maan lämmönjohtavuus, A [m 2 ] on lammikon ala, T g [K] on maan alkulämpötila, T b [K] on kemikaalin kiehumislämpötila, [m 2 /s] on maan terminen diffuusiokerroin = g /( g c g ), missä g [kg/m 3 ] on maan tiheys ja c g [J kg -1 K -1 ] maan ominaislämpökapasiteetti. Nesteytetyn maakaasun tapauksessa kiinnostavin tapaus on vuoto säiliöauton säiliöstä joko aukon tai tyhjennysventtiilin kautta. Nestettä virtaa ulos nestepinnan ja vuotokohdan hydrostaattisen paine-eron vaikutuksesta. Vuodon massavirran tiheys G [kg m -2 s -1 ] saadaan kaavasta = 2 (18) missä C d on virtauskanavan kuristuskerroin, l [kg/m 3 ] on nesteen tiheys, g on putoamiskiihtyvyys 9,81 m/s 2 ja h [m] nestepinnan ja vuotokohdan korkeusero. Oletetaan säiliön halkaisijaksi 2 m ja täyttöasteeksi 90 %. Säiliön pohjassa sijaitsevan vuotoaukon halkaisijaksi oletetaan 50 mm ja kuristuskertoimen C d arvoksi 0,61. Vuodon massavirraksi saadaan 2,9 kg/s. ALOHA-ohjelman käyttäjä voi olettaa, että nestelammikko pääsee vapaasti laajenemaan tai vaihtoehtoisesti määritellä lammikon suurimman koon. Käyttäjä voi valita neljästä lämpöteknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisesta maaperästä. Ohjelma mallintaa lammikon laajenemisen ja höyrystymisen sekä antaa lammikon koon seurantajakson päättyessä (ALOHA 2007). Lammikko jaetaan renkaisiin, joilla aika t lasketaan hetkestä, jona neste on kastellut renkaan. Kaavan (17) höyrystymisnopeus on kerrottu kokeellisella kertoimella 3, joka on johdettu nesteytetyllä maakaasulla tehtyjen kokeiden tuloksista (Reynolds 1992). Päästön mallintamista varten ajasta riippuva päästönopeus m'(t) korvataan porrasfunktiolla, joka koostuu enintään viidestä askelmasta. Leviämislasku tehdään raskaan kaasun leviämismallilla DEGADIS, joka käyttää keskimääräisen päästönopeuden suurinta arvoa (ALOHA 2007). Lasku tehtiin pilvisellä säällä ja tuulen nopeudella 5 m/s. Maaperä oletettiin joko betoniksi tai kuivaksi hiekkamaaksi ja maan alkulämpötilaksi otettiin 15 C. Kaavan (17) maan lämpöteknisistä ominaisuuksista riippuva termi g / 1/2 on betonilla noin 2,5-kertainen kuivaan hiekkamaahan verrattuna (Reynolds 1992). Tulokseksi saatu päästö ensimmäisten 9 minuutin aikana oli betonilla 1,6 kg/s ja kuivalla hiekkamaalla 1,5 kg/s. Ero oli näin pieni, koska kuivalla hiekkamaalla lammikon loppuhalkaisija (9,6 m) oli suurempi kuin betonilla (7,2 m).

10 9 (10) 8 Vaaraetäisyydet Valittuja varoitus- ja eristysrajoja vastaavia vaaraetäisyyksiä laskettaessa tarvittavat välitulokset ja etäisyydet ovat taulukossa 2. Taulukko 2. Suuren vuodon vaaraetäisyydet kemikaali Sc T p C p v kpa m' kg/s V' m 3 /s varoita m eristä m klooritrimetyylisilaani 1,98 2 9,6 1,36 0, metaani ,3 1,6 1, Lasketaan vielä palavan maakaasulammikon lämpösäteilyn vaaraetäisyydet ALOHA-ohjelmalla. Palavan lammikon koko määräytyy vuodon massavirrasta ja lammikon palamisnopeudesta. ALOHA arvioi, että vuodon massavirtaa 1,6 kg/s vastaa palavan lammikon halkaisija 4 m. Tuulen nopeudella 5 m/s liekit kallistuvat ja siirtyvät myötätuuleen. Turvallinen evakuointietäisyys vastaa lämpösäteilyn tehotiheyden arvoa 1,5 kw/m 2. ALOHA antaa turvalliseksi evakuointietäisyydeksi tuulen alapuolella 40 m ja tuulen yläpuolella 30 m. Nämä etäisyydet ovat jonkin verran pienempiä kuin päästön suurin syttymisetäisyys 45 m. Taulukon 2 etäisyydet muutetaan toimenpideohjeiksi OVA-ohjeiden Käyttäjän oppaassa olevia periaatteita noudattaen. KLOORITRIMETYYLISILAANI [TOKEVA T8c, VA3(150 m)] pieni vuoto (noin 100 l) suuri vuoto (noin 10 m 3 ) Välitön eristys 25 m kaikkiin suuntiin. Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin sekä 150 m tuulen alapuolella. METAANI [TOKEVA T3b, VA3(150 m)] pieni vuoto (noin 0,2 kg/s) suuri vuoto (noin 2 kg/s) Välitön eristys 25 m kaikkiin suuntiin. Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin sekä 150 m tuulen alapuolella. Propeenin ominaisuudet (höyrynpaine, syttymisrajat) ja kuljetussäiliöiden tyypit ovat suunnilleen samat kuin propaanin. Nestekaasujen OVA-ohjeen kohtien 4.1 ja 4.2 tekstiä vaaraetäisyyksineen voi käyttää, kun vain butaania koskevat kohdat jätetään pois.

11 10 (10) Lähdeviitteet ALOHA ALOHA user's manual. Washington D.C.: U.S. Environmental Protection Agency. 195 s. CPR Methods for the calculation of physical effects. Second edition. Voorburg: The Directorate-General of Labour, Committee for the Prevention of Disasters. 390 s. (CPR 14E.) ISSN Evans, A. & Puttock, J. S Experiments on the ignition of dense flammable gas clouds. Teoksessa: 5th International Symposium "Loss Prevention and Safety Promotion in the Process Industries". Cannes, Sept Paris: Société de Chimie Industrielle. Volume I. S Kawamura, P. I. & Mackay, D The evaporation of volatile liquids. Journal of Hazardous Materials, vol. 15, s ISSN Knovel Knovel's critical tables. Second edition. Lautkaski, R. & Pipatti, R Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien prosessilaitosten suojaetäisyydet. Jatkotutkimuksen loppuraportti. Osa I. Kemikaalien vaaraja suojaetäisyydet. Espoo: VTT ydinvoimatekniikan laboratorio. (Tutkimusselostus YDI 44/92.) 97 s. + liitteitä 35 s. Lautkaski, R Vuoden 1999 OVA-ohjeiden kemikaalien vaaraetäisyydet. Espoo: VTT Energia. (Tutkimusselostus ENE6/34/98.) 12 s. Lautkaski, R Vuoden 2003 OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet. Espoo: VTT Prosessit. (Tutkimusselostus PRO4/7803/03.) 17 s. Lautkaski, R Vuoden 2007 OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet. Espoo: VTT. (Tutkimusraportti VTT-R ) 11 s. Lautkaski, R Vuoden 2009 OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet. Espoo: VTT. (Tutkimusraportti VTT-R ) 10 s. Lautkaski, R Vuoden 2010 OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet. Espoo: VTT. (Tutkimusraportti VTT-R ) 9 s. Mackay, D. & Matsugu, R. S Evaporation rate of hydrocarbon spills on water and land. Canadian Journal of Chemical Engineering, vol. 51, August, s ISSN Reynolds, R. M ALOHA TM (Areal Locations of Hazardous Atmospheres) 5.0. Theoretical description. Draft. Seattle, WA: National Oceanic and Atmospheric Administration. (NOAA Technical Memorandum NOS ORCA-65). Theoretical-Description.pdf Smith, R. L Predicting evaporation rates and times for spills of chemical mixtures. Annals of Occupational Hygiene, vol. 45, no. 6, s SCAPA Protective action criteria for chemicals - Including AEGLs, ERPGs, & TEELs. Yaws Yaws' thermophysical properties of chemicals and hydrocarbons (electronic edition).

Vuoden 2010 OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet

Vuoden 2010 OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-10237-10 Vuoden 2010 OVA-ohjeiden vaaraetäisyydet Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Risto Lautkaski julkinen 2 (9) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Uudet kemikaalit... 3 3 Haihtuminen

Lisätiedot

Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys

Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16.4.2013 141-P19858 Raportti 1 (19) Sippola Hannu 16.4.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

OVA-ohje: NESTEKAASUT

OVA-ohje: NESTEKAASUT OVA-ohje: NESTEKAASUT Sisällysluettelo Synonyymit 1. Aineen ominaisuudet, luokitus ja käyttö 2. Terveysvaara 3. Vaikutukset ympäristöön 4. Toiminta onnettomuustilanteissa 5. Käsittely ja varastointi 6.

Lisätiedot

OVA-ohje: MOOTTORIBENSIINI

OVA-ohje: MOOTTORIBENSIINI OVA-etusivulle OVA-ohje: MOOTTORIBENSIINI Tässä ohjeessa käsitellään hiilivetypohjaisia moottoribensiinilaatuja (95E5, 95E10, 98E5 ja 99). Sisällysluettelo Synonyymit 1. Aineen ominaisuudet, merkinnät

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Hanasaaren B-voimalaitoksen turvallisuusriskien kartoitus 15 2 HANASAAREN B-VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSRISKIEN KARTOITUS SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE

OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE OPAS RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJAN LAATIMISEKSI OFFSETPAINOLLE Graafinen Teollisuus ry 2 Esipuhe Ajatus alakohtaisen räjähdyssuojausasiakirjaoppaan laatimisesta syntyi keväällä 2005 Graafinen Teollisuus ry:n

Lisätiedot

KORKEAPAINEISTEN HAPPI-, ARGON- JA VETYPULLOJEN KÄYTTÄYTYMINEN TULIPALOJEN YHTEYDESSÄ. Pertti Tolonen Pelastusopisto Hulkontie 83, 70821 Kuopio

KORKEAPAINEISTEN HAPPI-, ARGON- JA VETYPULLOJEN KÄYTTÄYTYMINEN TULIPALOJEN YHTEYDESSÄ. Pertti Tolonen Pelastusopisto Hulkontie 83, 70821 Kuopio KORKEAPAINEISTEN HAPPI-, ARGON- JA VETYPULLOJEN KÄYTTÄYTYMINEN TULIPALOJEN YHTEYDESSÄ Pertti Tolonen Pelastusopisto Hulkontie 83, 70821 Kuopio Tiivistelmä Tällä tutkimuksella haluttiin määrittää tulipalotilanteeseen

Lisätiedot

Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan TUTKIMUSRAPORTTI

Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04565-13 Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Hannu Nykänen, Seppo Uosukainen, Denis Siponen, VTT Carlo

Lisätiedot

VANTAAN RUOKAKESKO SEVESO-SELVITYS

VANTAAN RUOKAKESKO SEVESO-SELVITYS VANTAAN RUOKAKESKO SEVESO-SELVITYS SEVESO-SELVITYS 1 Päivämäärä 12/09/2012 Laatijat Tarkastaja Laura Lundgren Laura Lehtovuori Jari Mannila SEVESO-SELVITYS 2 Sisällys 1. Yleisesti seveso-lainsäädännöstä

Lisätiedot

Höyryn käyttö sahatavaran kuivauksessa

Höyryn käyttö sahatavaran kuivauksessa VTT JULKAISUJA PUBLIKATIONER 826 Höyryn käyttö sahatavaran kuivauksessa Antti Hukka & Veikko Tarvainen VTT Rakennustekniikka VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 1997 ISBN 951 38 4537 (nid.) ISSN 1235

Lisätiedot

Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun

Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen virtaamiin ja vedenlaatuun Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö Liminganjoen valuma-alueen kunnostustoimenpiteiden vaikutus Liminganjärven vedenpinnankorkeuteen sekä Liminganjoen

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET 1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa

Lisätiedot

Differentiaali-interferometria ja sen soveltaminen jäätiköiden tutkimukseen

Differentiaali-interferometria ja sen soveltaminen jäätiköiden tutkimukseen Differentiaali-interferometria ja sen soveltaminen jäätiköiden tutkimukseen Esimerkkitapaus: Svartisen Maa-57.290 Erikoistyö Kirsi Karila 50825A 1. Johdanto... 2 2. SAR-tutkakuvan ominaisuuksia... 3 2.1

Lisätiedot

Vaaralliset kemikaalit

Vaaralliset kemikaalit Työsuojeluoppaita ja ohjeita 20 Vaaralliset kemikaalit SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Sosiaali ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Tampere

Lisätiedot

YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELYN JÄÄNNÖSJAKEIDEN KESTÄVÄ LOPPUSIJOITUS TULEVAISUUDEN KAATOPAIKOILLE

YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELYN JÄÄNNÖSJAKEIDEN KESTÄVÄ LOPPUSIJOITUS TULEVAISUUDEN KAATOPAIKOILLE TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto Vesihuoltotekniikan laboratorio TOMMI KAARTINEN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KÄSITTELYN JÄÄNNÖSJAKEIDEN KESTÄVÄ LOPPUSIJOITUS TULEVAISUUDEN KAATOPAIKOILLE

Lisätiedot

Lämpökaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Janne Juvonen (toim.) Suomen ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS 20 09

Lämpökaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Janne Juvonen (toim.) Suomen ympäristökeskus YMPÄRISTÖOPAS 20 09 YMPÄRISTÖOPAS 20 09 Lämpökaivo Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa Janne Juvonen (toim.) Suomen ympäristökeskus Y M PÄ R I S TÖ O PA S 2 0 0 9 Lämpökaivo Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa Janne Juvonen

Lisätiedot

V T T T I E D O T T E I T A

V T T T I E D O T T E I T A 2 0 4 5 V T T T I E D O T T E I T A V T T T I E D O T T E I T A Eija Alakangas Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO 2000 VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN

Lisätiedot

Betonisandwich seinäelementtien lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Betonisandwich seinäelementtien lämpö- ja kosteustekninen toiminta Betonisandwich seinäelementtien lämpö- ja kosteustekninen toiminta Mika Pälve Opinnäytetyö Toukokuu 13 Rakennustekniikan koulutusohjelma Tekniikan ja liikenteen ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t)

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013

Westenergy Oy Ab. Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma. 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma 19. joulukuuta 2013 Westenergy Oy Ab Y-tunnus 2165379-9 PL 10, 65101 Vaasa Kotipaikka Mustasaari Finland www.westenergy.fi 2(25) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Y100 kurssimateriaali

Y100 kurssimateriaali Y kurssimateriaali Syksy Jokke Häsä ja Jaakko Kortesharju Sisältö Johdanto 4 Reaaliarvoiset funktiot 5. Funktio.................................... 5. Yhdistetty funktio.............................. 7.3

Lisätiedot

OVA-ohje: NATRIUMHYDROKSIDI

OVA-ohje: NATRIUMHYDROKSIDI Sivu 1 / 8 OVA-etusivulle OVA-ohje: NATRIUMHYDROKSIDI Sisällysluettelo Synonyymit 1. Aineen ominaisuudet, luokitus ja käyttö 2. Terveysvaara 3. Vaikutukset ympäristöön 4. Toiminta onnettomuustilanteissa

Lisätiedot

Mitä hiilidioksidin (CO ) 2 geologinen varastointi tarkoittaa?

Mitä hiilidioksidin (CO ) 2 geologinen varastointi tarkoittaa? Mitä hiilidioksidin (CO ) 2 geologinen varastointi tarkoittaa? Vastuullista fossiilisten polttoaineiden käyttöä Suurimman kasvihuonekaasujen lähteen poistamista Palautetaan hiili maan alle Lisäaikaa ilmastoystävällisten

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielma Geofysiikan suuntautumisvaihtoehto. Jyväsjärven hapetus ja sen vaikutus järven lämpötilaan ja happipitoisuuteen.

Pro gradu -tutkielma Geofysiikan suuntautumisvaihtoehto. Jyväsjärven hapetus ja sen vaikutus järven lämpötilaan ja happipitoisuuteen. Pro gradu -tutkielma Geofysiikan suuntautumisvaihtoehto Jyväsjärven hapetus ja sen vaikutus järven lämpötilaan ja happipitoisuuteen Antti Kangas Lokakuu 2005 Ohjaaja: Timo Huttula Tarkastajat: Timo Huttula

Lisätiedot

VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA

VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA Kuva: Rantatunnelin allianssi Mittaustulokset vuodelta 214 ASIANTUNTIJAPALVELUT ILMANLAATU JA ENERGIA 215 VALTATIE 12 TAMPEREEN TUNNELI ILMANLAADUN SEURANTA

Lisätiedot

Pelastusopiston paloteatterin mittausjärjestelmän toimivuuden arviointi

Pelastusopiston paloteatterin mittausjärjestelmän toimivuuden arviointi TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-05960-14 Pelastusopiston paloteatterin mittausjärjestelmän toimivuuden arviointi Kirjoittaja: Tuula Hakkarainen Luottamuksellisuus: julkinen 2 (24) Alkusanat Tässä tutkimusraportissa

Lisätiedot

NIKO LANNETTA KINNERIN GEOMETRIAN SUUNNITTELU SEKÄ MATEMAATTI- SEN MALLIN LUONTI. Kandidaatintyö

NIKO LANNETTA KINNERIN GEOMETRIAN SUUNNITTELU SEKÄ MATEMAATTI- SEN MALLIN LUONTI. Kandidaatintyö NIKO LANNETTA KINNERIN GEOMETRIAN SUUNNITTELU SEKÄ MATEMAATTI- SEN MALLIN LUONTI Kandidaatintyö Tarkastaja: lehtori Risto Alanko Tarkastaja ja aihe hyväksytty Konetekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011

Lisätiedot