Toimiston aukioloajat. Yhdistyksen hallinto. Hallitus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimiston aukioloajat. Yhdistyksen hallinto. Hallitus 2007"

Transkriptio

1 Parkkis 1/2007

2 Julkaisija Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Saimaankatu 1, HELSINKI (marraskuussa osoite muuttuu, ks. s.22), puh , Vastaava: Heikki Teräväinen Toimitussihteeri: Soili Semkina Toimituskunta: Seppo Bütt, Ariel Gordin, Liisa Erähalme, Tuula Heino, Kauko Karttunen, Soile Kauppi, Kaarina Korhonen, Iiris Lehmusvaara, Marja- Leena Lähde, Erkki Melartin, Salli Mikkola, Aili Myllynen, Kari Nykänen, Heikki Teräväinen, Ari Valpas, Ilpo Vappula, Harri Åström Taitto: Soili Semkina Kannen kuva: Marja-Leena Lähde Tilaukset ja osoitteen muutokset: Yhdistyksen toimisto puh Vuonna 2007 kolme numeroa, tilaushinta 30 Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Ilmoitusten myynti: Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Painos: 1700 Paino: Savion kirjapaino Oy Seuraava Parkkis ilmestyy marras-joulukuussa Toimiston aukioloajat Yhdistyksen toimisto on toistaiseksi avoinna ma-to Yhdistyksen hallinto Hallitus 2007 Puheenjohtaja: Heikki Teräväinen Varapuheenjohtaja: Raimo Hokkanen Jäsenet: Liisa Erähalme Ariel Gordin Katja Granqvist Seppo Kaakkola Aila Kuittinen Markku Syrjänen Varajäsenet: Matti Karhu Tuula Leino Tilintarkastajat Raili Eloranta Marja Saastamoinen Tuula Wainio (varalla) Suomen Parkinson-liitto ry Liittokokousedustajat: Seppo Bütt Liisa Erähalme Katja Granqvist Raimo Hokkanen Matti Karhu Tuula Leino Varaedustajat: Kari Nykänen Rolf Åberg Yhdistyksen jäsenet liittohallituksessa: Heikki Teräväinen Ariel Gordin Liikuntavastaavat: Kainu Mikkola Kari Nykänen Suomen Parkinson-liiton Etelä-Suomen aluesihteerin Soile Kaupin toimisto on yhdistyksen tiloissa, puh ja , Suomen Parkinson-liiton kotisivut: Parkinson-kerhojen yhteystiedot Kerho Yhteyshenkilö Puhelin Sähköposti Borgå - Porvoo Katja Grangvist Espoo Seija Mustonen Helsingforsnejdens Jaakko Airava Helsinki-eteläinen Ilkka Pulkkinen Helsinki - itäinen Marjatta ja Tauno Valtonen Helsinki - koillinen Risto Stordell Helsinki - läntinen Raimo Hokkanen Hyvinkää Aili Myllynen Keski-Uusimaa Kari ja Mia Nykänen Kirkkonummen seutu Aila Kuittinen Etelä-Kymi Marja-Leena Lähde Pohjois-Kymi Mikko Helminen Lohja Pekka Laurila Mäntsälä Sinikka Schlobohm Nurmijärvi Matti Iivanainen/Salli Mikkola Vantaa-Myyrmäki Marjatta Terrihauta Vantaa-Tikkurila Terttu Lehtinen Västra Nyland Nils Lindroos Parkkis 2/2007

3 Parkkis 2/ Kaikki parkinsonismi ei ole Parkinsonin tautia Heikki Teräväinen 5 Liikunta ja levodopa-lääkkeen teho Heikki Teräväinen 6 Levodopahoitoa jo yli neljäkymmentä vuotta Ariel Gordin 8 Huvitoimikunnan taidonnäyte Liisa Erähalme 9 Nurmijärven vihtatalkoot Salli Mikkola 10 Kerhojen salatut voimat Tuula Leino, Ilpo Vappula, Kaarina Korhonen 12 Peneldiskussion: Sjukdom och kreativitet Ariel Gordin 13 Joogaa Parkinson-potilaille Erkki Melartin 14 Kesä Koulurannassa Liisa Erähalme, Seppo Bütt, Marja-Leena Lähde 16 Parkiadit Eerikkilässä Iiris Lehmusvaara 17 Olipa kerran Parkiadit Kaarina Korhonen 17 Naiskvartetti korjasi voiton Seppo Bütt 18 Hyvinkää retkeilemässä Aili Myllynen 19 Aluetyöntekijä tiedottaa Soile Kauppi 20 Runoja ja ajatuksia Ari Valpas, Kauko Karttunen, Iiris Lehmusvaara, Marjatta 22 Ilmoitustaulu 23 Kerhot toimivat Syksyn uudet tuulet Lukijat, olkaa hyvä uusin Parkkis. Tämä jää viimeiseksi toimittamakseni ja taittamakseni numeroksi, sillä syyskuussa suuntanani on Pariisi. Lähden sinne opiskelemaan ja seuraava lehti onkin jo seuraajani kätten tuotosta. Lehden toimittaminen on ollut hyvin antoisa kokemus! Toki tämän lehden tekoon on osallistunut suuri määrä muita ihmisiä. Kiitokset kirjoittajille ja kuvittajille sekä oikolukijallemme. Erityismaininta kaikille ilmoituksen hankkineille. Tässä lehdessä on viime vuosiin verrattuna ennätysmäärä mainoksia. Syksy tuo muitakin muutoksia tullessaan. Yhdistys muuttaa uusiin toimitiloihin, entistä isompiin Munkkiniemeen. Tarkemmat osoitetiedot löytyvät lehden ilmoitustaulusta. Helsingissä Soili Semkina P.S. Olen kerännyt yhdistysten jäsenten sähköpostiosoitteita sähköpostilistan luomiseksi tiedottamista varten. Jos haluat liittyä listalle, lähetä siitä ilmoitus yhdistyksen sähköpostiin Kutsu syyskokoukseen torstaina klo Kinaporin palvelukeskuksessa (Kinaporinkatu 9 A). Kahvitarjoilu klo 17 alkaen. Tervetuloa! Parkkis kiittää ilmoittajia! Tue yhdistyksen toimintaa Tue rahallisesti yhdistyksesi toimintaa, jos se ei rasita talouttasi. Tukesi palautuu kokonaisuudessaan jäsenistön eduksi, koska niin hallituksen jäsenet kuin muutkin aikaansa yhdistyksen toiminnalle antaneet ovat tehneet tämän korvauksetta. Lahjoitukset: Nordea Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Parkkis 2/2007 3

4 Lääketiede Kaikki parkinsonismi ei ole Parkinsonin tautia Teksti: Heikki Teräväinen Parkinsonismi sanalla tarkoitetaan oireistoa, johon voi liittyä lihasten jäykkyyttä, liikkeiden hitautta ja/tai vapinaa. Parkinsonismia esiintyy muidenkin kuin Parkinsonin taudin yhteydessä. Parkinsonin tauti on tunnetuin sairaus, johon liittyvät parkinsonismin oireet. Harvinaisempia parkinsonismisairauksia ovat mm. kortikobasaalinen degeneraatio, monijärjestelmäsairaudet sekä etenevä supranukleaarinen halvaus. Viimemainitut sairaudet ovat Parkinsonin taudin tapaan eteneviä eikä niiden synnyn syytä tunneta. Näissä sairauksissa on vaste Parkinson-lääkkeille yleensä verraten huono, haittavaikutuksia ilmenee herkemmin, oireiden vaikeutuminen on nopeampaa ja aivomuutoksia todetaan laajemmilla alueilla kuin tavanomaisessa Parkinsonin taudissa. Näissä sairauksissa on myös oireita, joita tavanomaisessa Parkinsonin taudissa ei yleensä tapaa. Tästä syystä niistä on käytetty myös yleisnimeä Parkinson-plus. Siis löydöksenä potilaalla on parkinsonismi plus jotain muuta. Parkinsonin taudissa näitä muita löydöksiä ei ole. Myös Alzheimerin taudissa voi esiintyä Parkinson-löydöksiä, mutta sairautta ei yleensä sekoiteta Parkinsonin tautiin. Etenevä supranukleaarinen halvaus 4 Parkkis 2/2007 Sairaudesta käytetään joskus myös nimeä progressiivinen supranukleaarinen pare esi (PSP) tai sairauden kuvanneiden tutkijoiden mukaan Steele Richardson-Olszewskin oireyhtymä. Tämä sairaus on tavallisin Parkinson-plus-sairauksista ja on todennäköisesti alidiagnosoitu. Se tavallisimmin sekoitetaan Parkinsonin tautiin, harvemmin Alzheimerin tautiin. Ensioireet alkavat yleensä vuoden iässä, harvemmin alle 50 vuotta vanhana. Sairauden kulku on Parkinsonin tautia nopeampi, 5-10 vuotta. Pääasialliset oireet ovat lihasten jäykkyys eritoten vartalon keskiviivaa lähellä olevissa lihaksissa (esim niska), tasapainovaikeudet, tuijottava katse, rajoittuneet silmien liikkeet (josta sairaus saanut nimensä) sekä nielemisvaikeudet. Vapinaa ei yleensä ole. Sairauden edetessä monelle ilmaantuu nielemisvaikeutta, puhe muuttuu epäselväksi ja esiintyy persoonallisuuden muutoksia ja muistihäiriöitä. Parkinson-lääkkeet eivät yleensä auta tai auttavat vain hyvin vähän. Monisysteemiatrofia Sairauden nimen vapaa käännös voisi olla monen eri aivoalueen rappeuma, ja nimi monisysteemiatrofia on käännös englanninkielisestä nimestä Multiple System Atrophy (MSA). Nimellä halutaan kuvata sairautta, jossa hermosolukatoa voi esiintyä monilla eri alueilla aivoja. Tämän sairausnimikkeen alle on yhdistetty aiemmin eri nimillä kulkeneita sairauksia (MSA, Shy Dragerin oire-yhtymä, striatonigraalinen degeneraatio ja olivopontoserebellaarinen degeneraatio) sen jälkeen, kun ajateltiin sairauden oirekuvan vaihtelevan sen mukaan, missä kullakin henkilöllä eniten hermosolukatoa esiintyy. Myös tämä sairaus alkaa tavanomaista Parkinsonin tautia nuorempana, keskimäärin vähän yli 50 vuoden iässä, ja siihen liittyy parkinsonismin ja/tai ataksian lisäksi jo sairauden varhaisvaiheessa yleensä vahva-asteinen tahdosta riippumattoman (autonomisen) hermoston toiminnan häiriö. Viimemainittu näkyy pystyasennossa ilmenevänä liian matalana verenpaineena, johon liittyy pyörtyilytaipumus. Muita oireita ovat mm. impotenssi, ummetus, virtsan karkailu ja hikoilun väheneminen. Parkinson oireet ovat sairauden alussa monasti verraten lievät eikä vapinaa yleensä esiinny. Sairauden edetessä tasapaino saattaa heikentyä ja asento muuttua kumaraksi jopa siten, että istuessa kaataa johonkin suuntaan. Edellä mainittu ataksia ei liity parkinsonismiin tai Parkinsonin tautiin. Sillä tarkoitetaan pikkuaivojen rappeumasta johtuvia nykiviä ja epätarkkoja raajojen liikkeitä. Aivokuorelta selkäytimeen kulkevien hermoratojen vauriosta johtuen voidaan todeta myös raajojen jäykkähalvauksen merkkejä eli spastisuutta, vilkkaat jänneheijasteet ja positiivinen Babinskin merkki, joita Parkinsonin tautiin ei kuulu. Eri MSA oireistojen sairauden kulku voi olla hyvinkin erilainen, esimerkiksi osalla striatonigraali degeneraatio -potilaita voi oireiston kulku olla niin hidas, että heillä on odotettavissa lähes normaali eliniän pituus. Myös lääkevaste eri ryhmissä poikkeaa. Esimerkiksi striatonigraali-muodossa levodopa-lääkkeet eivät auta, kun taas Shy-Drager-potilaista osa saa siitä selvästi apua liikuntaansa. Kortikobasaalinen degeneraatio Kortikobasaalinen degeneraatio (engl. corticobasal degeneration CBD, corticobasal ganglionic degeneration, corticonigral degeneration with achromasia - tälläkin lapsella on siis monta nimeä) on aiemmin mainittuja parkinson-plus sairauksia selvästi harvinaisempi. Sairaus yleensä alkaa 50 ikä-

5 Lääketiede Liikunta ja levodopalääkkeen teho Teksti: Heikki Teräväinen vuoden jälkeen ja sen keskimääräinen kesto on noin 8 vuotta. Sairautta luonnehtii alkuvaiheessa vahvasti toispuoleinen lihasjäykkyys, kömpelyys, liikuntavaikeudet ja raajan pakkoasennot. Aivokuorelta selkäytimeen kulkevien hermoratojen vauriosta johtuen voi esiintyä raajojen jäykkähalvauksen merkkejä (spastisuutta, jänneheijasteiden vilkkautta ja positiivinen Babinskin merkki). Parkinson-lääkkeistä ei ole apua. Lihaskramppeja ja raajan virheasentoja voidaan helpottaa mm. botuliinilla. Lewyn kappale -dementia Lewyn-kappale -dementiaan (LKD) yhdistyy Alzheimerin taudin tapaan muistihäiriöt ja Parkinsonin taudin tapaiset liikehäiriöt. Arvioidaan, että ehkä noin 10% dementiapotilaista sairastaa Lewyn kappale -dementiaa. Sairaus on yleisempi miehillä kuin naisilla, ja se alkaa yleensä 50 ikävuoden jälkeen. Näillä potilailla dementiaan liittyy lihasjäykkyyttä, ilmeköyhyyttä, kaatumistaipumusta sekä lyhytaskelinen ja hidas kävely. Parkinson lääkkeistä voi olla hyötyä liikuntaan, mutta ne voivat pahentaa potilaan taipumusta aistinharhoihin. Sairaus on saanut nimensä aivojen hermosoluissa olevista pienistä muutoksista, Lewy-kappaleista. Näitä esiintyy myös jossain määrin Parkinsonin taudissa ilman dementiaa. Sairauksien diagnostiikasta Useimmiten kokenut neurologi kykenee tekemään diagnoosin eri sairauksien välillä mutta ei aina. Joillakin potilaita diagnoosi varmentuu vasta 2-3 vuoden seurannassa ja osalla, esim Lewyn kappale dementia, lopullinen varmuus saadaan vasta kuoleman jälkeen ruumiinavauksessa, joskin epäily diagnoosista voi olla vahva. Minulta on monesti kysytty, miten liikunta vaikuttaa lääkevasteeseen, mutta ole osannut vastata. Liikunnan vaikutus on nyt äskettäin tullut tutkituksi kun Muhlack työtovereineen (Movement Disorders 2007; 22, 427) analysoivat 12 Parkinson potilaan lääkevasteen ja lääkkeen veripitoisuudet. Analyysit tehtiin kahtena päivänä, kun potilaat liikkuivat aktiivisesti (polkivat ergometria) ja kun he olivat levossa. Veripitoisuuksissa ei ollut muutosta näiden kahden päivän välillä, mutta lääkkeen oireita lievittävä vaikutus oli parempi aktiivisena ollessaan. Johtopäätös oli, että kohtuullinen liikunta tehostaa levodopa lääkkeiden vaikutusta. LEPPÄVAARAN UUSI APTEEKKI Leppävaarankatu 3-9 p TAPIOLAN APTEEKKI Kauppamiehentie 6, Espoo Isännöitsijä Reijo Taipale Oy Itäinen Brahenkatu 13 E, Helsinki Puh Parkkis 2/2007 5

6 Lääketiede Levodopahoitoa jo yli neljäkymmentä vuotta Teksti: Ariel Gordin Parkinsonin taudin oireet määriteltiin jo 1800-luvun alkupuoliskolla, mutta tehokasta hoitoa ei ollut olemassa. Useimmat potilaat invalidisoituivat ja viettivät elämänsä loppuvuodet vuodepotilaina vielä luvuilla luvulla ruotsalainen lääkäri Arvid Karlsson tutkimusryhmineen totesi ruumiinavaustutkimuksissa, että elämänsä aikana Parkinsonin tautia sairastaneilla henkilöillä oli hyvin alhaiset dopamiinipitoisuudet tai että tämä aine puuttui kokonaan eräistä aivojen tyvitumakkeista.toisaalta henkilöillä, joilla ei elämänsä aikana ole ollut Parkinsonin tautia, aivojen tyvitumakkeiden dopamiinipitoisuudet olivat hyvin korkeita. Pian opittiin tuntemaan, että aivoissa oleva dopamiini säätelee liikkeitämme. Tyvitumakkeiden dopamiinin puuttuessa ilmaantuu Parkinsonin taudille tyypillisiä oireita etenkin lihasten jäykkyyttä ja liikkeiden hitautta. Myös lepovapinaa ilmaantuu. Karlsson sai vuonna 2000 lääketieteen ja fysiologian Nobelin palkinnon näistä havainnoistaan ja muista aivojen dopamiinin aineenvaihduntaan liittyvistä tutkimuksistaan. Hoidon ensiaskeleet Dopamiinia ei kuitenkaan voi käyttää Parkinsonin taudin hoidossa, koska sitä pitäisi annostella suoraan aivoihin ja sen vaikutusaika on hyvin lyhyt, vain minuuttien luokkaa lukujen vaihteessa itävaltalaiset lääkärit Oleh Hornykiewicz ja Birkmayer antoivat dopamiinin esiastetta levodopaa - ensi kertaa Parkinsonin tautia sairastaville potilaille. Vaikutus oli mullistava, potilaat, jotka olivat olleet vuoteen 6 Parkkis 2/2007 omana ja liikkumattomina vuosikausia, heräsivät koomastaan ja nousivat seisomaan vuoteensa viereen ja ottivat muutaman askeleenkin. Valitettavasti hyvä vaikutus oli lyhytaikainen, sitä kesti kymmenisen minuuttia ja potilaat saivat siitä vaikeita sivuvaikutuksia. Kyseiset ongelmat selittyivät osin sillä, että levodopa hajosi jo suolistossa ja verenkierrossa, ja vain murto-osa annetusta annoksesta kulkeutui aivoihin. Levodopahoidon ensiaskel oli kuitenkin otettu. Tieteelliset tutkimukset edistyivät. Suolistossamme ja muuallakin elimistössämme esiintyy entsyymi, joka hajottaa levodopaa ja dopamiinia. Tämän jälkeen, 1970-luvun lopulla, levodopalääkitykseen lisättiin toinen aine, ns. DDC- entsyyminestäjä, jolloin levodopa ei juuri hajoa dopamiiniksi suolistossa tai muuallakaan elimistössä (kuten verenkierrossa, maksassa, munuaisissa). Nämä DDC- estäjät eivät kuitenkaan kulkeudu aivoihin, joten aivoissa levodopa muuttuu tarpeelliseksi välittäjäaineeksi, dopamiiniksi, joka sitten vaikuttaa suotuisasti Parkinsonin taudin oireisiin. Sivuvaikutukset vähenevät kaksoishoidolla Aikaisemmin levodopaa oli jouduttu annostelemaan grammamäärin tehon saavuttamiseksi. Tällä levodopa/ddc-estäjä- kaksoishoidolla voitiin vähentää levodopan annosta huomattavasti. Nyt puhutaan sadoista milligrammoista, ja täten levodopan sivuvaikutukset, kuten pahoinvointi, oksennukset, vatsavaivat, sydämen rytmihäiriöt ja tasapainohäiriöt vähenivät merkitsevästi. Kaksoishoidosta on tullut Parkinsonin taudin vakiohoito vuosiksi ja on sitä vieläkin. Mutta levodopahoito ei sittenkään osoittautunut ongelmattomaksi. Eri potilaat tarvitsevat hyvin erilaisia annosmääriä lääkettä. Etenkin koska levodopan imeytyminen on hyvin vaihtelevaa eri henkilöiden välillä ja jopa samalla henkilöllä. Lisäksi levodopan vaikutusaika on hyvin lyhyt, ns. puoliintumisaika on noin yhden -kahden tunnin luokkaa luvulla tuli käyttöön monia eri levodopavalmisteita ja niistä eri vahvuuksia, jolloin hoito voitiin yksilöllistää. Markkinoille tuli myös ns. pitkävaikutteisia levodopavalmisteita. Pidempiaikaisessa, vuosia kestäneessä levodopahoidossa ilmaantui uusia ongelmia. Levodopa-annoksen vaikutusaika lyhenee ja annosten välillä ilmenee tilanvaihteluja. Hyvät ja huonot jaksot vaihtelevat. Potilaat joutuvat ottamaan levodopaa yhä useammin päivän aikana, jopa tunnin, kahden välein pitkälle edenneessä taudissa. Hoidon seurauksena ilmenee myös pakkoliikkeitä, potilaan kädet tekevät laajoja liikesarjoja ja potilas huiskii ympäriinsä. Pakkoliikkeitä voi esiintyä myös jaloissa ja pään alueella. Nämä johtuvat siitä, että levodopapitoisuudet nousevat liian korkeiksi. Levodopa voi pitkäaikaishoidossa myös aiheuttaa psyykkisiä ongelmia, kuten sekavuustiloja ja/tai harhanäkyjä. Hoito on hyvin yksilöllistä Levodopa-annostelussa on ns. terapeuttinen pitoisuusikkuna. Liian pienistä annoksista veren ja aivojen dopamiinipitoisuudet jäävät alhaisiksi eikä tämä johda kliiniseen vasteeseen. Liian suurista levodopa-annoksista taas seuraa, että lääkepitoisuudet ovat liian korkeita, jonka seurauksena ilmenee sivuvaikutuksia, etenkin pakkoliikkeitä. Levodopahoito on täten hyvin yksilöllistä-. Potilas voi ottaa eri le-

7 SANAKIRJA Lääketiede vodopa-vahvuuksia eri aikoina päivän kuluessa. Tilanvaihteluiden ilmaantuessa pyritään tänä päivänä antamaan potilaalle mieluummin pienehköjä annoksia useaan kertaan päivässä kuin päinvastoin. Potilaat, joilla on tilanvaihteluja, elävät tautinsa kanssa tunnista tuntiin luvun alussa Lääketehdas Orionissa toimiva tutkijaryhmä aloitti lääkekehitysprojektin, jotta löydettäisiin lääke joka estäisi COMT-entsyymin toimintaa. Suunnilleen samaan aikaan lääketehdas Rochen tutkijat aloittivat vastaavan tutkimusprojektin. COMT on DDC-entsyymin lisäksi toinen entsyymi, joka hajottaa levodopaa. Näitä COMT-entsyymin estäjäaineita löytyikin useita. Nämä aineet yhdistettynä levodopa-lääkitykseen pidentävät ja parantavat levodopakaksoishoidon vaikutuksia. Lääketehdas Orion valitsi kliinisiin tutkimuksiin aineen nimeltä entakaponi, Roche puolestaan tolkaponin. Potilastutkimukset molemmilla aineilla aloitettiin 1980-luvun loppupuolella ja molemmat lääkkeet rekisteröitiin 1990-luvun lopulla sekä Yhdysvalloissa ja EU:n alueella Parkinsonin taudin hoitoon. Rochen lääke jouduttiin muutaman vuoden sisällä poistamaan markkinoilta sen aiheuttamien maksavaurioiden takia. Entakaponilla ei laajassa käytössä ole todettu vastaavia ongelmia. Entakaponi on nykyisin lääkehoito niille Parkinson-potilaille, joilla esiintyy tilanvaihteluja ja jotka eivät saa riittävää apua levodopakaksoishoidosta. Agonisti: Aine, joka sitoutumalla tiettyyn solukalvon osaan (reseptoriin) välittää impulsseja, mikä johtaa fysiologiseen toimintaan. DDC-entsyymi: Dopadekarboksylaatio entsyymi. Entsyymi, joka hajottaa levodopan dopamiiniksi. DDC-estäjä: Lääkeaine, joka estää levodopan tai dopamiinin hajoamisen aivojen ulkopuolella. Täten levodopa hajoaa dopamiiniksi aivoissa. COMT-entsyymi: Katekoli-O-metyylitransferaasi-entsyymi. Entsyymi, joka mm. nopeuttaa levodopa-lääkkeen hajoamista verestä. COMT-estäjä: Lääkeaine, joka estää COMT-entsyymin toimintaa ja siten pidentää ja parantaa levodopan vaikutusta. Kolmoishoito seuraava edistysaskel Seuraava edistysaskel oli Orionin kehittämä levodopan/ddc-estäjän ja COMT-estäjän yhdistelmävalmiste Stalevo. Kyseessä on siis ns. kolmoishoito. Tämä on jo laajalti vakiinnuttanut asemansa tilanvaihteluista kärsivillä potilailla. Entakaponi on pääosin suomalaisen Orionin lääketehtaan kehitystyön tulos. Se on myynnissä yli sadassa maassa. 25 vuotta sitten COMT-entsyymin esto oli vain idea, tänään se on oppikirjatietoa ja osa Parkinson-potilaan rutiinihoitoa. Entakaponista on tehty satoja potilastutkimuksia, joissa sen teho ja turvallisuus on osoitettu. Tämä tutkimusprojekti on oiva osoitus lääkekehityksen pitkäjänteisyydestä. Rochen tolkaponin kohtalo on taas osoitus tällaisten projektien riskialttiudesta. Mutta levodopahoito on kehittynyt edelleen. Muutama vuosi sitten kehitettiin levodopasta liuosmuotoinen valmiste, jota annostellaan infuusiopumpun avulla (tippana) suoraan potilaan ohutsuoleen. Tällä menetelmällä aikaansaadaan verenkiertoon tasaiset levodopapitoisuudet (ja aivoihin tasaiset dopamiini-pitoisuudet), jolloin tilan Dopamiini: Katekolirakenteinen välittäjäaine tai hormoni. Pitoisuus aivojen tyvitumakkeissa on laskenut huomattavasti Parkinsonin taudissa. Entsyymi: Valkuaisainerakenteinen molekyyli, joka nopeuttaa kemiallisia reaktioita. Indikaatio: Hoidon aihe L-dopa: Lyhenne sanasta levodopa. MAO-entsyymi: Monoamiinioksidaasientsyymi, joka osallistuu dopamiinin aineenvaihduntaan. MAO-estäjä: Lääkeaine, jotka estää MAO-entsyymin toimintaa. Pidentää ja lisää dopaminin vaikutusta aivoissa. Reseptori: Solukalvon osa, johon toisesta solusta vapautuva välittäjäaine tai lääkeaine vaikuttaa sitoutumalla siihen. Stalevo: Lääkevalmiste, joka sisältää levodopaa, karbidopaa (DDC estäjä) ja entakaponia (COMT estäjä) vaihtelut ja pakkoliikkeet merkitsevästi vähenevät. Tämä hoitomuoto on käytännössä kuitenkin hankala ja se on erittäin kallista. Kansaneläkelaitos tosin korvaa tämänkin hoitomuodon. Sitä käytetään vaikean, pitkälle edenneen Parkinsonin taudin hoidossa. Levodopan lisäksi Parkinsonin taudin hoidossa käytetään monia muitakin lääkkeitä, kuten dopamiiniagonisteja ja MAO-entsyymin estäjiä. Nämä yhdistetään usein levodopalääkitykseen. Myös kirurginen hoito on yleistynyt vaikean Parkinsonin taudin hoidossa. Nykyään käytetään melkein poikkeuksetta sähköstimulaatiohoitoa. Levodopa on edelleen (ja tullee myös olemaan) tehokkain lääke Parkinsonin taudin hoidossa. Käytännössä kaikki Parkinson-potilaat käyttävät sairautensa aikana jotakin levodopavalmistetta. 40 vuoden aikana on levodopahoidon toteuttamisessa opittu paljon ja levodopahoito on kehittynyt merkitsevästi. Levodopahoito on antanut toivoa Parkinsonin tautia sairastaville potilaille ja parantanut heidän elämänlaatuaan. Tämä artikkeli perustuu Rovaniemellä huhtikuun 11. päivänä 2007 pidettyyn esitelmään ja Lapin Kansassa julkaistuun artikkeliin. Parkkis 2/2007 7

8 Yhdistys Huvitoimikunnan taidonnäyte Teksti: Liisa Erähalme Uudenmaan Parkinson-yhdistys juhlisti 20-vuotista taivaltaan kevätjuhlan yhteydessä tutussa Kinaporin palvelukeskuksessa. Kun puikkoissa oli innostunut ja toisiakin innostava Ariel, homma oli hetkessä hanskassa. Kun lisäksi joukkueeseen kuului sellainen luova henkilö kuin Tuula Leino ei juhlatilan koristelukaan tuottanut vaikeuksia. Tuula murehti vain, että mitkähän kukat kukkii silloin kun juhlat ovat. Hänellä oli aikomus sitoa oma kukkakimppu joka pöydälle. Lisäksi laitettiin isot kukkavaasit ovelle ja lahjapöydälle. Tuula ompeli pöydille liinat ja teki nimikyltit jokaiseen pöytään ja seinällä komeili isoin numeroin 20. Vaikka jalkoja ja käsiä välillä kangistaa, pystyy mihin vain, kun tekeminen on mieluisaa. Me huvitoimikuntalaiset nautimme työstämme. Ohjelmaakin löytyi ja esiintyjät ihan lajitovereista ja heidän tuttavistaan. Kokoonnuimme pari kertaa ja loput yhteydenotot hoituivat puhelimitse ja sähköpostilla. Juhlaan piti tilata tarjoilu ja sopia ohjelmasta esiintyjien kanssa. Arpojen kanssa meinasi tulla kiire. Saimme onneksi hyviä voittoja muutamalta lääkefirmalta. Siitä kiitos Heikki Teräväiselle. Toimistoon oli pitkin viikkoa saapunut onnittelukortteja, shekkejä ja sähkeitä muun muassa muilta Parkinson-yhdistyksiltä ja kerhoilta. Kaikille hallituksen jäsenille ja myös aktiivisille parkkislaisille löytyi työlistasta tehtävää. Tarvittiin arpojen myyjiä ja voittojen luovuttajia. Joku sai tehtäväkseen lahjapöydän hoitamisen. Kahvituksessakin tarvittiin apua että suurin osa kakusta pysyisi lautasella ja kahvi kupissa. Siihen työhön valittiin varmakätisimmät. Kiitos Marjatan ja Railin jono eteni mallikkaasti ja kaikki saivat osansa. Minua jännitti ennen juhlaa erityisesti se, tuleeko juhliin ketään. Niinhän siinä sitten kävi, että vieraita ja omia oli yhteensä epävirallisen laskuni mukaan 110 mutta hyvin mahduttiin. Kaikki sujui ohjelman mukaan, kun juontajana toimi tehtäväänsä täysin heittäytyvä ja innovatiivinen professori Ariel Gordin. Arvat menivät hyvin kaupaksi, kiitos myyjille, varsinkin Ailalle, joka on varsinainen myyntitykki. Heikki ja Katja olivat ottamassa onnitteluja ja lahjoja vastaan. Puheita pidettiin ja lauluja laulettiin. Suomen Parkinson-liiton toiminnanjohtaja Helena Noroila korosti puheessaan kaikenlaisen yhdessä tekemisen ja liikkumisen tärkeyttä. Turusta olivat mukana myös Leena Holmqvist ja Arja Pasila. Rovaniemeltä saakka oli puheenjohtaja Timo Korva lentänyt juhliimme. Hän piti kauniin puheen ja mainitsi yhdistysten vertaistuen merkityksestä hänen omassa elämässään. Todistaakseen että lauluääni ei ole kadonnut hän laulatti juhlakansaa hauskalla, luultavasti itse sanoittamalla laululla. Juhlaamme ilahdutti myös Oulun yhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Viinikangas vaimoineen. Helsingin vammaisneuvoston edustaja Seppo Sarkkola onnitteli ja kiitteli yhteistyöstä. Historiaa muisteltiin ja mukana oli entisiä aktiiveja mm. Lasse Riikonen, Reijo Pellinen ja Kainu Mikkola. Tulevaisuuden toivot Veera ja Noora esittivät kaksi vauhdikasta tanssia, joiden koreografian olivat tytöt itse suunnitelleet. Hallituksen uusin jäsen dosentti Seppo Kaakkola piti tietoiskun uusimmista hoitomenetelmistä. Mitään mullistavaa ei ole näköpiirissä eli eiköhän mennä kuin ennenkin. Hei me heilutaan taas mutta ei me kaaduta, sillä ystävästä saa aina apua! Räppäri Kale sai esityksestään raikuvat aplodit, kun esityksen taustavahvistuksena olivat tanssitytöt. Orkesterimme Wanhat Mestarit hoiti osuutensa mestarillisesti ja sai tanssijalankin vipattamaan. Aivovoimisteluakin harrastettiin hauskan tietokilpailun merkeissä. Itselleni jäi kyllä oikeat vastaukset epäselviksi sekä se, kuka voitti ja mitä. Tuntui siltä, että juhlat olivat onnistuneet kun vieraat kiitelleen poistuivat kesän viettoon. Huvitoiminkunta siivosi paikat, jakoi kukkaset tasapuolisesti ja vei lahjat ynnä muun rekvisiitan Saimaankadulle toimistoomme. Ilo oli suuri kun puuttuvat arpajaisvoitot löytyivät sieltä. Ne toimitettiin pian oikeille henkilöille. Kiitos kaikille mukana olleille! 8 Parkkis 2/2007

9 Nurmijärven vihtatalkoot Teksti ja kuvat: Salli Mikkola Varmaankin kaikki muistamme suomalaisen kansansävelmän, jota ehkä joskus itsekin olemme hyräilleet: Lapsoset ketterät kotihaasta koivusta oksat taittaa. Noistapa nopsilla käsillänsä saunahan vihdat laittaa. Lauteilla saunan kotoisen taas illalla kylpy maittaa. Aamulla vihtakoivuja kaatamassa Irma Kohonen ja Aarno Rantanen Heinäkuun 9. päivä Koholan pihalla Nurmijärvellä totesimme, että kätten nopeudessa olisi jo toivomisen varaa eikä vitsaksien kiertämisestäkään oikein tullut mitään. Osaksi ehkä siksi, että siihen tarkoitukseen sopivia koivuntaimia ei ollut löytynyt. Pulasta pelastivat Helgan mukanaan tuomat nippusiteet! Vihtoja syntyi aikamoinen määrä kotiin vietäväksi ja taloon jätettäväksi. Vanhaemäntä Irma Kohonen oli emännöimässä ja oli myös katsastanut kaadettavat koivut sekä auttanut oksien karsimisessa metsässä saman päivän aamuna. Aikamoinen suoritus tänä vuonna 90 vuotta täyttävältä! Vaikka aamu- ja iltapäivällä sää oli näyttänyt epävakaalta, illalla aurinko porotti täydellä terällään, niin että oli suorastaan hakeuduttava sireenien varjoon. Paikalla oli Nurmijärven Parkin jäseniä sekä kuokkavieraana naapurin kissa, sienipiirakan ja maitotilkan toivossa. Kauniita loppukesän ilmoja ja mukavia aktiviteetteja kaikille muillekin kerhoille toivottelee Salli-sihteerikkö. Varapuheenjohtaja Ville Ruotsalaiselta kävi vihdanteko Parkkis 2/2007 9

10 Kerhotoiminta Kerhojen salatut voimat Teksti: Tuula Leino Kuvat: Harri Åström Keski-Uudenmaan Parkinsonkerhon kokouksessa alkutalvella 2006 kaivattiin uusia haasteita. Elämänmatkaajat-näytelmä oli tallennettu DVD:lle ja viikoittaiset liikuntatapaamiset täyttivät arkipäivät. Jotain puuttui: päätettiin tuottaa jotain vuoden päästä olevalle Parkinson-viikolle. Tavoitteena olisi esitellä kerhotoiminnassa mukana olevien Parkinsonpotilaiden taitoja. Työnimeksi valittiin Salatut voimat. Valmistelu Valmistelutyö jaettiin kolmeen osaan: Näyttelyn valmistelu Tuula Leinon johdolla, paneelikeskustelu Seppo Anttilan, sketsit Liisa Nissisen. Sketsien tekstejä kirjoittivat Kari Nykänen, Vierailijana Paneelikeskustelun referaatti: Ilpo Vappula Kale Kosonen ja Liisa. Kerhon pikkujoulussa oli ensiesitys yhden sketsin osalta. Mahtikortti sai meiltä raikuvat aplodit. Se oli meidän, se oli hyvä. Todettiin kuitenkin, että ohjaajaa tarvitaan. Sketsien ohjaajaksi palkattiin Keski-Uudenmaan teatterista Jukka- Pekka Palonen. Tuli maaliskuu. Jukka-Pekka antoi ankarat ojennukset: roolit on osattava ulkoa ja käsikirjoituksessa on pysyttävä. Seuravana päivänä jokainen näyttelijä puhisi, mutta harvoin olen nähnyt niin nopeasti yhteishengen syntyvän. ME osaamme, ME opimme, ME tiedämme, ME luomme käsikirjoituksen, ME! Oli riemastuttavaa katsella porukkaa, joka oli ME. Aira Karhun johdolla tehtiin julisteista ja aikakausilehdistä paperikasseja. Askartelimme pääsiäismuniakin: silkistä, satiinista, helmistä ja nauhoista syntyi mitä erilaisempia ja hienompia. Teksti: Kaarina Korhonen Päätimme painattaa kerhoesitteen, joka sisältäisi ohjelman. Kari taittoi esitteen ja painatuskustannuksetkin hoituivat, kun Sirkka Saarinen otti ilmoitusmyynnin harteilleen. Siinä sivussa olin alkanut kyselemään, mitä kukin tuo näyttelyyn. Kävimme yhtenä iltana katsastamassa Nikkarin koulun tilat ja miettimässä näyttelyn asettelua. Loppujen lopuksi näyttelyyn oli tulossa yli 20 taulua, joten taiteilijoita oli toden totta joukossamme. Voitto kerhon sisällä Lauantaiaamu oli lämmin ja kaunis. Vieraat saapuivat koululle ja kiertelivät näyttelypöytien välissä, osa pysähtyi pitemmäksi aikaa ihasteleman töitä. Väkimäärä lisääntyi, tuttuja alkoi näkyä, joukossa aina Tampereelta ja Kotkasta asti. Tilaisuuden alkaessa koulun Salatut voimat tapahtumaan oli tullut tulvimalla väkeä. Oli mukava tulla paikalle, kun kaikki oli valmista: ei kiirettä, ei hosumista. Kerhon rahastonhoitaja Tuula Leino käveli näyttelytilassa myhäillen tyytyväisenä, sillä suuri osa tapahtuman onnistumisesta oli ollut hänen harteillaan, ja hyvältä näytti. Isoon saliin oli koottu näyttely parkkislaisten salaisesta elämästä. Se oli osoittautunut oikeaksi runsauden sarveksi. Nähtävänä oli taidokkaita maalauksia, valokuvia, kymmeniä lajeja käsitöitä ja vaikka mitä. Suu ihmetyksestä pyoreänä vieraat katselivat ja ihastelivat yli kahdenkymmenen näytteillepanijan töitä. Näyttely yksinään olisi saanut kenet tahansa toteamaan, että sanonta Parkinsonin tauti valitsee parhaat pitää paikkansa. Mutta eipä se vielä riittänyt. Auditoriossa taiteilija Petra Frey lausui alkajaisiksi Jouko H. Nissisen herkän, syvällisen runon Tämä hetki. Kallo Kareinen lauloi viimeisenä julkisena esityksenään Täällä Pohjantähden alla sekä Ystävälle laulun, joka on ainakin joillekin kerholaisille tullut rakkaaksi ja muistoja herättäväksi. Sokerina pohjalla oli sketsejä, jotka kerholaiset olivat itse kehitelleet. Aiheet oli saatu parkkislaisten harmittavista jos toisaalta huvittavistakin kokemuksista. Miten olisimme suhtautuneet niihin, jos esittäjinä olisivatkin olleet terveet ihmiset? Itse olemme kyllä oppineet itsellemme nauramaan. Auditoriossa kuuntelimme keskustelua aiheesta Sairaus ja luovuus. Keskustelun aihe tuntui laajalta. Keskustelijat valottivat aihetta kukin omista lähtökohdistaan, ja kun keskustelijoissa oli vain yksi potilas, asia jäi minulle vähän kaukaiseksi. Luovuushan on kuitenkin jokaista ihmistä koskettava asia, ja lillukanvarsiin olisi voitu tällä kertaa huoletta sotkeutua, keskustella yksinkertaisesti pikkuasioista, sairauden vaikutuksesta luovuuteen ja luovuuden vaikutuksesta sairauteen otsikon mukaisesti. Niin tai näin kukaan ei lähtenyt juhlapaikalta tyhjin mielin. Kiitokset rikkaasta iltapäivästä kuuluvat Keski-Uusimaan Parkinson-kerholle ja sen uutterille jäsenille. Me saimme paljon ja uskon, että hyvä mieli jäi myös järjestäjille. 10 Parkkis 2/2007

11 Kerhotoiminta Taulut: Paavo Ilvesaho, Arja Heikkilä ja Klasu Jansson 260-paikkainen auditorio oli melkein täynnä. Lyhyessä avauspuheenvuorossaan Kari ihmetteli, miten kerhosta voi löytyä yli 20 taiteellisesti kiehtovaa näytteilleasettajaa. Olisiko Parkinsonin taudilla osuutta? KU-Parkkis tuskin on koosteeltaan poikkeava Parkinson-kerho? Valot himmenivät ja Mahtikortti esitettiin. Salissa kaikuivat iloinen nauru ja runsaat aplodit. Maksuautomaatilla ja Etikkaa ostamassa myötäilivät Parkinsonin taudin aiheuttamia hankaluuksia elämän arkipäivän tilanteissa. Sanoman koskettavuutta lisäsi Parkinsonia sairastavat näyttelijät. Viimeinen sketsi Pissavaiva toi elämän harmauden esille. Sairastava luokitellaan varkaaksi pelkän olemuksensa vuoksi. Sketsien esiintyjistä vain viisi oli näytellyt Elämän matkaajissa, loput olivat uusia kerholaisia. Kysyin Maija Vappulalta, miten hän taitaa asian näin hyvin. Nauran hän vastasi: -Olen koko ikäni näytellyt, opettaja kun olen ammatiltani. Väliajalla oli mukava kuulla arvioita ja kiitosta tapahtumasta. Suurin voitto tapahtui kuitenkin kerhon sisällä. Kaikki onnistui tarvittaessa, olimme saaneet kuljetusapua, kukkia koristeiksi ja arpajaisvoittoja. Lopuksi siivottiin ja pantiin paikat kuntoon. Kaikki tämä yhdessä ja kaiken lisäksi meillä oli mukavaa. Me olimme ME! Paneelikeskustelu: Sairaus ja luovuus Paneelikeskustelun aiheena oli sairaus ja luovuus. Keskustelua johti Sakari Leino ja paneeliin osallistuivat kansanedustaja Tarja Tallqvist, psykoanalyytikko Seppo Anttila, professori Heikki Teräväinen ja professori Ariel Gordin. Keski-Uusimaan kerhon jäsen psykoanalyytikko Seppo Anttila arvioi keskustelusta muodostuvan mielenkiintoisen, koska kumpikaan käsitteistä luovuus ja sairaus ei ole yksiselitteisesti määritelty. Luova toiminta on sellaista, joka ei huomioi rajoituksia. Luovuus on säilyttävien voimien vastavoima. Anttila muistutti, että ihminen on psykologis-biologinen olento, jolla voi olla aivoissaan muistijälkiä sairautta edeltävältä ajalta. Niistä voi olla huomattavaa etua, kun uusi luova toiminta saa sairauden myötä uuden alun. Professori Heikki Teräväisen mukaan neurologisiin tauteihin sairastuneilla on ilmeisesti keskimääräisesti enemmän luovuuteen liittyviä toimintoja kuin vastaaviin väestöryhmiin kuuluvilla. Tosin varsinainen tieteellinen näyttö puuttuu vielä. Professori Ariel Gordin kertoi tarkastelevansa luovuus ja sairaus -kysymystä käytännön kannalta. Hän erottelee erityisluovuuden ja arkiluovuuden. Erityisluoviin kuuluvat esimerkiksi kuvataiteilijat ja muusikot. Sen sijaan arkiluovat käyttävät lahjakkuuttaan jokapäiväisten ongelmien ratkaisuun. He eivät yleensä ole perfektionisteja tuotostensa suhteen. Kansanedustaja Tarja Tallqvist kertoi kokemuksistaan vanhustyössä ja totesi, että monet vanhukset ovat arkitoimissaan innovatiivisia. Tallqvist piti kerhon tuottamaa Elämänmatkaajat-näytelmää erinomaisena esimerkkinä luovasta toiminnasta. Yhteenvetona todettiin, että useimmillle Parkinson-potilaille on etua luovasta toiminnasta. Kannattaa siis kokeilla. Kassiteoksen ympärillä riitti ihmettelijöitä Parkkis 2/

12 Kerhotoiminta Sjukdom och kreativitet -paneldiskussion Texten: Ariel Gordin Den 14. april firades världsparkinson dagen. Samma dag arrangerade Mellersta Nylands Parkinson Förening i Kervo en paneldiskussion med temat sjukdom och kreativitet. Sakari Leino fungerade som ordförande och i panelen deltog riksdagsman Tarja Tallqvist, psykoanalytiker Seppo Anttila (som är Parkinson patient) professor Heikki Teräväinen och professor Ariel Gordin. Seppo Anttila höll det inledande inlägget där han antydde att diskussionen kan bli mycket intressant då man ej entydigt kan definiera begreppen keativitet eller sjukdom. Verklig kreativitet har ej gränser. Motparten till kreativitet är bevarande krafter, man vill ej uppleva förändringar. Människan är mottaglig till nya ideer på mycket olika sätt. Vi har ofta olika engram i hjärnan, vilka kan identifieras när en sjukdom bryter ut, och patienten ställer om sin livsbild. Likaså har våra arbetskamrater. Hon har inte varit i närmare beröring med verkligen sjuka människor, såsom med personer med Parkinsons sjukdom. Tarja Tallqvist berättade om sina egna erfarenheter innom åldringsvården och vården hos sjuka patienter. Först efter att hon har haft egna kontakter med dessa patientgrupper har hon förstått vikten av att stöda dessa grupper. Också åldringar och sjuka personer behöver stimulans. Hon betonade att hon även i fortsättningen kommer att föra dessa personers talan. Hon uppskattar patienternas egna organisationer och deras aktivitet. Hon tyckte mycket om utförandet av patienternas egna skådespel, det som utfördes före paneldiskussionen. Hon ansåg det som ett fint exempel på kreativitet. Heikki Teräväinen har det intrycket att patienter med olika neurologiska sjukdomar ofta är rätt kreativa. Dock har det ej utförts direkta vetenskapliga studier om temat. Sålunda kan man ej dra säkra slutsatser om Parkinson patienter jämfört med andra patientgrupper. Professor Teräväinen konstaterade att det fanns flera kreativa patienter i publiken. Man kan också tänka sig, och det stämmer väl, att olika kreativa hobbyn och intressen har en terapeutisk verkan. Vissa Parkinson läkemedel kan tänkas påverka kreativitet, speciellt när patientens allmäntillstånd förbättras och hon aktiveras. Ariel Gordin ansåg att kreativitet kan indelas i två kategorier specialtalanger och så kallad vardagskreativitet. Specialkreativiteten sammankopplas med verkliga konstnärliga talanger. Professionella gångare, musikanter, konstnärer t.ex. är oftast perfektionister på sitt eget gebit. De strävar efter fullständighet. De flesta människorna har nog goda ideer, är iderika, men strävar ej till fullständighet eller perfektionism i sina utföranden. I princip är alla människor på något sätt kreativa, men det uttrycker sig ofta hos personer som ej har för mycket hämningar. Blyga och introverta personer kan ej ge uttryck åt sin kreativitet. Därefter följde en livlig diskussion, där även åhörarna deltog och berättade om sina egna hobbyn och aktiviteter. Det diskuterades livligt ifall Parkinsons sjukdom är förknippad med kreativitet eller om kreativiteten bryter ut efter det att patienten har injuknat i sjukdomen. När patienten har fått sin diagnos på en så allvarlig kronisk sjukdom, stannar hon vanligen upp och tänker vad hon vill göra i sitt liv. De patienter som är i arbetslivet fortsätter vanligen med det, men en dag är det dock dags för pensionering. Efter det har man mera tid att utnyttja sin dolda kreativitet. Parkinson föreningarna har flera intressanta aktiviteter i sitt program. Där träffar man medpatienter med olika intressen och olika hobbyn.ofta har mången vänskap och familjerelation brutits när patienten har insjuknat och sjukdomen har framskridit. Man får ej isolera sig på det sosiala planet även om man har en kronisk sjukdom som syns utåt. Goda människorelationer förbättrar patienternas livskvalitet, vilket är viktigt när man har insjuknat i en sjukdom som Parkinson. Sammanfattningsvis konstaterades det att patienterna har stor nytta av att deltaga i olika aktiviteter; så småningom finner de flesta sin egna kreativa nisch. 12 Parkkis 2/2007

13 Liikunta Joogaa Parkinson-potilaille Teksti: Erkki Melartin Kymmenen vuotta olen ohjannut Pirjo Pynnösen kanssa Parkinson-potilaita Kampin Palvelutalossa. Ryhmässä on vuosien varrella ollut vaihtuvuutta, mutta muutama on ollut mukana alusta saakka. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa, tunti kestää 60 minuuttia, kerralla on noin 15 osallistujaa. Vapina, jäykkyys ja hitaus Joillakin tauti alkaa esim. käden vapinalla, toinen muoto alkaa liikkeiden hidastumisella. Tauti etenee hitaasti, mutta vuosien mittaan kaikki kolme oiretta tulee jokaiselle. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Sitä voidaan vain lievittää lääkehoidolla. Taudissa on dopamiini-välittäjäaineen puutos aivoissa, varsinkin niissä tuhoutuneissa hermosoluissa, jotka säätelevät lihastoimintoja. Siksi annetaan lääkkeitä, jotka lisäävät aivojen dopamiinipitoisuutta. Lääkkeiden teho heikkenee ajan myötä ja äkillisiä tilan vaihteluita alkaa esiintyä (esim. jähmettymiskohtaukset, pakkoliikkeet ). Lääkehoito on hyvin pikkutarkkaa annosten koon ja ottamistiheyden säätelyä. Tautiin perehtynyt oma neurologi seuraa potilaan tilaa kerran pari vuodessa. Ryhmä ei ole homogeeninen Osallistujat ovat yli 60- vuotiaita, mikä on tyypillinen sairastumisikä. Joku on sairastanut vasta pari vuotta, toinen jopa 20 vuotta. Jokainen tulee siinä kunnossa minkä tauti sallii. Joskus on saavutus jo sekin että pystyy tulemaan tunnille. Ja lisäksi kaikki muut taudit päälle. On diabetesta, syöpää, kuulovikaa, nivelkulumia, proteeseja, selkävaivoja, verenpainetautia, ohitusleikkauksia. Liikunta on puolet lääkityksestä Parkinson-potilaat harrastavat liikuntaa eri muodoissa: kävelyä, uintia, hiihtoa, pyöräilyä, pallopelejä. Rajumpi liikunta, esim. aerobik, syö nopeasti voimat. Monet kokevat joogan sopivaksi voimisteluksi, päivän liikuntatarve tulee tunnilla tyydytetyksi. Liikkeet tehdään hitaasti, rauhalliseen tahtiin. Opitaan hengitystekniikkaa ja rentoutumista, jotka erikoisesti tuntuvat saavan kiitosta. Unensaanti helpottuu, jännitykset vähenevät, liikeradat laajenevat, tasapainon hallinta paranee. Ehkä pelko, katkeruus ja itsesäälikin vähenevät, nuo taudin seuraan tuppaavat mielialanvaihtelut. Ennen tuntia ryhmäläiset tapaavat toisensa kahviossa ja vaihtavat kuulumisia ja kokemuksia (tärkeä vertaisryhmä). Yksinkertaisia liikkeitä, ei pitkiä sarjoja Potilas on jäykkä ja hidasliikkeinen, ahdistuu helposti ja tuntee ettei saa ilmaa tarpeeksi. Tunti aloitetaan rauhallisella hengityksellä ja alkurentoutuksella. Ja sitten yksitäisiä asanoita hengityksen tahdissa. Sanallinen ohjaus joka kerta tutunkin asanan kohdalla koetaan hyväksi, se keventää suorituspaineita, kun ei tarvitse muistella miten se tehtiinkään. Jos joku ei pysty asanaa tekemään, neuvomme häntä tekemään se mielessään, koska sekin aktivoi aivojen liikekeskuksia. Kädellä voi auttaa toista kättä pään yli viemisessä, voi ottaa seinästä kiinni seisten tehtävässä harjoituksessa ja muita keinoja helpottaa suoritusta kukin kehittää itselleen. Kotona voi tehdä harjoituksia peilin edessä, mikä auttaa seisten tehtävissä harjoituksissa. Loppurentoutus ja hiljentyminen on aika lyhyt koska läpi tunnin on asanoiden välissä kunnon pitkät palautumisvaiheet, rentoutumiset. Pitkät staattiset asanat (asennot) voivat myös aiheuttaa turhaa jäykistymistä. Moni Parkinson-potilas voi osallistua tavalliseen joogaryhmään, koska Suomessa ei ole monta tällaista erikoisryhmää ja suomalaisista yli 60-vuotiaista on tauti noin joka sadannella ja määrä on kasvussa. Jokainen asiansa osaava ohjaaja ottaa muutenkin huomioon ryhmänsä sairaiden erikoistarpeet. Parkinsonin tauti on tauti tautien joukossa. Ohjaajan asenne on luontevan neutraali, reipas ja rauhallinen, ei mene sääliin vaan kunnioittaa oppilasta järkevänä ajattelevana ihmisenä, jolle ohjaaja tarjoaa itsehoidon yhdeksi välineeksi joogan. Jokainen potilas on sairautensa paras asiantuntija. JOOGAA HELSINGISSÄ Yhdistys järjestää joogaa aina tiistaisin klo Kampin palvelukeskuksessa, Malminkatu 3 D. Ohjaajana toimivat lääket. ja kir.tri Erkki Melartin ja Pirjo Pynnönen. Tule kokeilemaan jooga rentouttaa! Kausimaksu 20,00. Parkkis 2/

14 Kesä Koulurannassa Kangasniemellä Kutemajärven kylässä sijaitsee meidän kaikkien parkkislaisten yhteinen toimintakeskus Kouluranta. Parkkis julkaisee kolme kertomusta kesäisistä kokemuksista. Omatoimilomalla Koulurannassa Teksti: Liisa Erähalme Koulurannassa päätettiin kokeilla omatoimilomailua näin parhaana loma-aikana. Omatoimisuus tarkoittaa sitä, että saa huoneen, johon majoittuu ja voi käyttää keittiötä, suihkua ja muita yhteisiä tiloja. Koulurannassa on mitä parhaimmat mahdollisuudet harrastaa vaikka mitä, kuten petankia, sauvakävelyä ja soutamista sekä kuntoilua kuntopolulla. Rohkeat ensikertalaiset Suomen Parkinson-liiton toiminnanjohtajan Helena Noroilan ansiosta sain olla mukana kokeilussa niin sanottuna vapaaehtoisvalvojana. Tehtävä oli niin hieno, että ensi kesänä olen valmis samaan hommaan vaikka koko kesäksi. Valitettavan harvat vain löysivät lomaparatiisimme. Mutta me, jotka kävivät, olivatkin sitten ihastuksissaan. Pirkko ja Heikki Närhi tulivat Vantaalta Tikkurilasta. He olivat lukeneet lomapaikasta Parkinson-postia-lehdestä ja päättivät tulla katsomaan, millainen hotelli tarjoaa 10e/vrk majoitusta. Paikan kauneus ja rauhallisuus ihastutti heitä heti. Oli oma vapaus syödä, kun nälätti ja tehdä muutenkin mitä mieleen tuli. Sai onkia laiturilla illan hämärtyessä tai saunamakkaran grillauksen jälkeen vielä paistaa ihania köyhiä ritareita. Pirkko-rouva poimi mustikoita kotipakastimeen ja Heikkiherra piti huolen kalasaaliista. He tulevat varmasti uudestaan ja toivovat, että muutkin Parkinson-yhdistyksen jäsenet ja heidän ystävänsä löytäisivät tämän ihanan lomapaikan. Pohjoiskymenlaaksolaiset virkistysretkellä Teksti: Seppo Bütt Pohjois-Kymen Parkinson-kerho teki leppoisan virkistysretken Koulurantaan heti juhannuksen jälkeen. Ryhmä oli kokeneita Koulurannan kävijöitä ja vuosien kuluessa sen luontoon kiintyneitä. Ohjelmassa oli varauduttu erilaisiin säihin ja niitähän riitti. Ryhmänvetäjä oli luvannut, että aurinko paistaa perille saavuttaessa. Kyllä keltainen tulipallo vilahti pilvien lomasta Koulurannan pihaan tultaessa. Toimintavastaava Tuula Kokkinen oli meitä ystävällisesti vastaanottamassa ja huoneisiin opastamassa. Pian kumahti emäntä Kaisu Kärkkäisen ruokakongi ensimmäiselle lounaalle. Joka aamu oli aamunavaus ja keskustelua. Sateisina hetkinä pelattiin koronaa tai pukkapalloa, kiskottiin soutulaitteella, poljettiin kunto-pyörää tai keskusteltiin. Keskusteluennätyksen, lähes puolitoista tuntia, tekivät kerhomme tarinatäti Nelly Nikunen ja sihteeri Anneli Koskelainen, koronalautaan nojaten ja seisten. Sateettomina hetkinä nuuhkittiin Etelä-Kymen kerholaiset Saavuttuamme perille meitä odotti ihana näky: Koulurannan kaunis ja rauhallinen ympäristö. Aurinko porotti kuumasti ja lintuorkesteri soitti kuuluvasti tervetuliaissoittonsa. Osa yöpyi saunakammarissa ja aitassa, suurin osa päärakennuksessa. Ensimmäisenä yönä joku ilmanvaihtoluukku oli jäänyt auki ja siitäkös olivat sääsket täyttäneet huoneen. Asia korjattiin ja herhiläiset pääsivät häiritsemästä seuraavina öinä. Valitsimme saunamaisterit, jotka huolehtivat saunan lämmittämisestä. Saunojia riitti ja osa porukasta uskalsi uimaan useampaankin kertaan. Jokainen joka tuntee meidän kerholaisia tietää, ettei kulu päivääkään ilman pukkapallojen vierimistä pitkin lattiaa. Lisäksi harrastettiin muutakin liikuntaa: sauvakävelyä, minigolfia, petankia, mölkkyä ja lentopalloa. 14 Parkkis 2/2007

15 raitista ilmaa ulkona onkien, kävellen tai pelaten mölkkyä pääasiallisesti. Paras onkisaalis oli Veikko Pekkilän nostama hauki. Valokuvan perusteella hauki on noin 40-senttinen. Mölkkypalikoiden kaato-oppia tarjosi äänekoskelainen Juha Oikarinen, joka ehti metsäkirkon rakentamisen ohessa heittää kanssamme ja tavoitella 50 pisteen katkaisurajaa. Lahden SM- / MM-kisat viime kesänä käynyt Oikarinen onnistuttiin jopa kukistamaan muutaman kerran. Onkijamestari Veikko oli myös taitavin kartanlukija suunnistusradalla. Aurinkoisena iltapäivänä järjestettiin Parkinson Postia -lehden ilmoittama tarkkuussuunnistus 5-rastisella radalla. Reilusta kymmenestä osallistujasta Veikko oli ainut, joka sai viidestä neljä oikein. Illoista paras oli ehdottomasti keskiviikko uudessa hienossa kodassa, jossa kerhoemäntä Raili Laine apureineen tarjoili muurinpohjalettuja ja grillimakkaraa. En ole ennen ollut näin mahtavassa kodassa. Kotaakin vaikuttavampi oli kentän kulmalla oleva Tahdon voimaa taideteos. Miltähän se näyttää elokuun iltana uusilla kohdevaloilla valaistuna? Tällä kertaa en voinut kuvata rantalaiturilta auringonlaskua Kutemajärveltä. Pilvet eivät suostuneet väistymään yhtenäkään iltana luoteistaivaalta. Kuvasin jotain pientä ja siroa, kahta tulitikun mittaista linnunpoikasta koivun juurella lähellä rantasaunaa. Olivat lähteneet liian aikaisin pesästään, mutta emo ruokki niitä maassakin. Vaikka sää ei suosinut, kaikki olivat tyytyväisiä virkistysretkeensä. Koko ryhmän halauksin! KIITOS Tuula ja Kaisu! Lomalla Kutemajärvellä Eero kiittää ja kumartaa, ja sanoo, ystävät ihanaa. Kaunis retki kaikin puolii, sai olla ilman huolii. Rakkain ihminen mun vierelläin, ja te ystävät lähelläin. Voi että mä olen iloinen, että tässä tänään olen. Ystävät muistakaa. Uskaltakaa elää, elämää, kiireetöntä unelmaa. Unelmia aina olla pitää, sillä elämän lanka, - unelmista itää. -Esa Koulurannassa Teksti: Marja-Leena Lähde Tuula piti päivittäin ohjelmansa ja puhui mielen hyvinvoinnista ja voimavaroista. Pidimme kaikkien mieleen painuvia ryhmäkeskusteluja ja niistä varmaankin jokainen sai itselleen sitä paljon puhuttua vertaistukea. Oli meillä Olympialaisetkin. Lajeina olivat pallojen heitto, tikanpudotus ja mölkky. Eero toimi tuomarina ja minä kirjasin tuloksia muistiin. Tiedä sitten tuomarin työskentelystä ja hänen säännöistään, koska sekä miesten että naisten sarjan voitot menivät samaan perheeseen: Eero ja hänen vaimonsa Anneli voittivat. Protesteja ei ilmennyt, joten voittajat palkittiin päättäjäisissä. Iltaisin tanssittiin, mikä olikin erittäin hyvää liikuntaa kaikille. Yhtenä iltana kokoonnuttiin uuteen kotaan makkaran ja letun paistoon. Viimeisenä iltana pidettiin päättäjäiset, joita säesti kahden pillipiiparin Eeron ja Onnin pajupilliorkesteri. Komeasti raikui laulu Lännen pikajuna Markun auttaessa lauluosuuksissa, mutta soitto-osuudet sujuivat hienosti ilman apuvoimia. Viikko meni nopeasti, perjantaina oli haikeata pakata laukkuja. Luonnon rauhassa olisi ollut kauemminkin, Uusiksi vielä otetaan! Kiittelimme Tuulaa ja Kaisua ja lauloimme heille kiitoslaulun. Autossa kerhomme runonikkari Esa kirjoitti runon. Kiitokset kerholaisille lomasta! Parkkis 2/

16 Liikunta Parkiadit Eerikkilässä Teksti: Iiris Lehmusvaara Aamuvarhain soitteli kello meidät hereille siinä 5 hujakoilla. Oli kisoihin lähtö! Autossa Lauri seurusteli navigaattorinsa kanssa tiiviisti takapenkillä. Seksikäs naisääni toisteli jatkuvasti: Kahden kilometrin päästä jyrkkä käännös oikealle, sitten vasemmalle ja jos suikin voitte heti uukäännös. Laskee uudelleen, laskee uudelleen, loputtomiin. Perillä ollessa peliohjeet herättivät hämmästystä, muissakin kuin meissä. Mitään sääntöjä ei ollut paperilla. Kukin pelaaja heittää kaksi kertaa yhden pallon kerrallaan ja kenen pallo menee lähemmäksi maalipalloa se joukkue voittaa. Ei mitään pistelaskua? Maalipallo on kuulemma valkoinen, näin meitä valistettiin! Näillä ohjeilla kisat menevät ennätys ajassa läpi. Huonolla tuurilla peli olisi kerrasta poikki n. 10 minuutissa. Turhaan mekin sinne ajettiin 250 km kahden heiton tähden. Kapinahan siitä syntyi! Ei tuollaisia sääntöjen muutoksia kukaan hyväksynyt. Päästiin sitten viimein pelaamaan, kun tuomarikin löytyi viimein. Joka radalla pelattiin eri säännöillä. Toisissa ei saanut käyttää omia palloja, toisissa sai, pallojen väriä sai vaihtaa tai ei? Vaihtopelaajan käytöstä oli erilaisia sääntöjä. Radat olivat alamittaiset ja kaiken lisäksi joku kenttä oli pienempi kuin toinen. Välillä voitimme, välillä hävisimme. Ei oikein tahtonut pysyä ajantasalla. Lopulta pääsimme viimeiseen otteluumme, joka oli porilaisia vastaan. Porilaiset aloittivat punaisilla palloilla ja me sinisillä: kolmen heittokierron jälkeen peli oli porilaisille 6-3. Sitten oli pallojen vaihto. Otimme punaiset vuorostamme ja porilaisten peli jatkuisi sinisillä. Mutta porilaisten siniset pallot olivat toisen porilaisen joukkueen käytössä, joten jouduimme pitämään jatkoajan, koska porilaisille eivät meidän sinisemme kelvanneet. Peli jatkui: nyt oli kotkalaisten vuoro saada jokaisella pelatulla kolmella kieroksella piste, siis yhteensä kolme pistettä. Kaiken järjen mukaan pelin piti päättyä tasa peliin 6-6, mutta tuomarilla oli oma tyylinsä laskuissa ja punaisilla pelatut 3 pistettä kuuluivat hänen mielestään porilaisille. Tuomari julisti lopputulokseksi 9-3: porilaiset voittivat! Uskomatonta! Siitäkös kapteenimme Marja-Leena nosti mellakan, ettemme hyväksy moista, eihän kukaan noin hölmösti laskea. Sitten keskusteltiin, kunnes päätuomari myönsi virheen ja määräsi ylimääräisen kierroksen, jotta voittaja ratkeaisi. Kotkalaiset saivat aloittaa punaisilla palloilla: jokainen heitti pallonsa, sitten mitattiin tarkasti. Tuomarien mukaan porilaisten pallo olisi 2 milliä maalipalloa lähempänä. Pääsimme siis HOPEALLE kuitenkin! Eikö pukkapelissä ole oikein virallisiä sääntöjä? Kaikkien kerhojen joiden kanssa me pelaamme ei ole ollut mitään ongelmia. Yhteiset säännöt on löytyneet. Eikö olisi suotavaa, että Parkiadeissa olisi kaikkien kolmen yhdistyksen hyväksymät säännöt, kolmisin kun pelataan? Säännöt voisi lähettää osallistuville kerhoille etukäteen, että tietäisi onko aihetta ilmoittautua ollenkaan. Kotkasta on sentään aika matka ajella, jos peli ratkaistan kahdella heitolla! Porilaiset ja muut kilpailijat olivat mukavia ja rehtejä vastustajia: Terveiset heille! Tapaammekohan vielä? Eiväthän nämä Parkiadit ole tarkoitettu niin vakavasti otettaviksi, ennemminkin edistämään liikuntaa ja kaverikontakteja syntymään. Mutta säännöthän näissäkin pitää olla. Iiris Ilmoittauduimme kevään 2007 perinteiseen urheilujuhlaan, parkiadeihin. Ja kun oikea hetki koitti, ajelimme mieli keveänä kohti Eerikkilää. Aurinko paistoi, tie oli kuiva ja tasainen, matka joutui. Emme olleet menossa voittamaan vaan olemaan mukana meille tarjotussa yhteisessä tilaisuudessa. Ehdimme ajoissa perille, tiedotustilaisuuteenkin. Mutta kas kummaa! Kukin läsnä olleista oli ymmärtänyt ohjeet omalla tavallaan, ja kaaos oli valmis. Mitäpä siitä. Kaaoksen kauttahan hyvät asiat yleensä syntyvätkin. Siirryimme halliin, jossa kisat käytiin. Missä viipyyivät kisojen virkailijat? Ei näkynyt ketään missään. Edes kenttien numerointia ei tiedetty. Kyselemällä saatiin säännöt en- II Unto Peltolan muistoturnauksen voittajakvartetti: Mirja Väärtinen (vas.), Marja-Leena Lähde, Anneli Nykänen, Iiris Lehmusvaara. Edessä kukittaja Leena Peltola 16 Parkkis 2/2007

17 Liikunta Olipa kerran Parkiadit Teksti: Kaarina Korhonen simmäistä peliä varten. Ne olivat erilaiset kuin omamme mutta selkeät. Siispä peli käyntiin! Se tosin onnistui vasta, kun oli löydetty oikea kentänsuikale. Minkäänlaista pelien johtajaa ei näkynyt, mutta ei kai häntä tarvittukaan. Tuomareitakaan ei vielä ollut paikalla. Ja mikä pahinta pelin kannalta: pallot puuttuivat. Tuntui, että asiat etenivät sen henkilön käsikirjoituksen mukaan, jolla oli kuuluvin ääni. Taisimme olla turhan kärsimättömiä, sillä kaikki oli kunnossa, kun oli puolella tunnilla ylitetty pelin ilmoitettu alkamisaika. Vähän ennen toisen pelimme päättymistä saimme tiedon, että omillakin palloilla olisi saanut pelata. Mikä vahinko olisikaan tapahtunut, jos tämäkin kotikenttäetu olisi kokonaan jäänyt kuulematta. Jostakin oli napattu sääntöihin myös kielto, että joukkue ei saanut käyttää neljättä pelaaja. Emme ilahtuneet. Ensimmäisen pelin hävisimme, niin kuin olimme aavistelleetkin. Ja toinen odotti, kunhan vastustajat vapautuisivat ensimmäisestään. Katselimme odottaessamme heidän touhujaan ja havaitsimme, että he pelasivat kokonaan toisilla säännöillä, kuin me olimme ensimmäisemme pelanneet. Haitanneeko tuokaan mitään, mietimme ja ryhdyimme lopulta toimiin. Ja hävisimme taas. Yritimme ottaa häviön vastaan hymyillen. Käsittääkseni onnistuimme. Olimmehan päässeet pelaamaan, kun ensin olimme oppineet vielä kerran uudet säännöt ja tyhjentäneet kapoisen kenttämme viereistä peliä seuraavista ystävistä. Kaaoksesta ei syntynyt mitään hyvää, niin kuin sanonnan mukaan olisi pitänyt. Myönnän, että on helppo arvostella toisten työtä. Mutta toivoisin, että jonkinlainen rotinki saataisiin noinkin arvokkaaseen asiaan kuin parkkislaisten yhteiseen urheilutapahtumaan. Saattaisimme tietysti olla toistakin mieltä, jos olisimme menestyneet, silloinhan puutteet olisivat tuntuneet vähemmän merkitseviltä. Joka tapauksessa kaksi joukkueemme jäsentä pohti vakavasti, onko järkeä käyttää kaunis kevätpäivä pukan sääntöjen setvimiseen. Pelaamisen ja yhdessäolon merkitystä kukaan ei kiistä. Ajelimme kotiin päin. Onneksi aurinko paistoi edelleen, tie oli kuiva ja kuljettaja kunnossa. Ne eivät meitä pettäneet. Toinen Unto Peltolan muistoturnaus käytiin Kuusankosken pesäpallokentällä ja voittajaksi selviytyi Etelä- Kymen Parkinson-kerhon 2-joukkue eli naiskvartetti: Marja-Leena Lähde, Iiris Lehmusvaara, Anneli Nykänen ja Mirja Väärtinen. Loppuottelussa kukistui Pohjois-Kymen 1- joukkue erin 2-0. Etelä-Kymen kolme ja Pohjois-Kymen kaksi joukkuetta pelasivat ensin karsintasarjan, jonka neljä parasta joukkuetta jatkoivat pudotuspeleihin. Otteluissa pelattiin kaksi erää kuuteen pisteeseen. Finaaleissa pelattiin periaatteella paras kolmesta. Muistoturnaus kesti lähes seitsemän tuntia. Aurinkoinen kevätsää ja koko ajan palvellut kenttäkahvio pitivät huolen pelaajien ja kannattajien viihtyvyydestä. Naiskvartetti korjasi voiton Teksti: Seppo Bütt Karsinta: 1-kierros: EK 3 EK (6-3, 2-6) PK 2 EK (5-6, 0-6) 2-kierros: EK 2 PK (6-5, 6-1) EK 1 PK (6-1, 5-6) 3-kierros: EK 2 EK (6-1, 1-6) EK 3 PK (9-2, 6-1) 4-kierros: PK 2 EK (3-6, 6-4) PK 1 EK (0-6, 6-4) 5-kierros: EK 1 EK (5-8, 1-6) PK 1 PK (9-0, 1-7) Karsinnan lopputaulukko: 1) EK 3 6 (47-27) 2) EK 2 5 (38-27) 3) EK 1 4 (36-33) 4) PK 1 3 (26-43) 5) PK 2 2 (27-44) Semifinaalit: EK 3 PK (2-7, 4-6) EK 2 EK (6-3, 0-6, 6-4) Finaali: PK 1 EK (4-6, 1-6) Tarkastelin jälleen heittokierroksittain otteluja laskien kuinka moni kierros päättyi 1, 2, 3 tai 4-6 pisteen voittoon. Tulos oli seuraava: 1 pisteen voittoja 72 kpl 54 % 2 pisteen voittoja 37 kpl 28 % 3 pisteen voittoja 17 kpl 13 % 4-6 pisteen voittoja 6 kpl 5 % Parkkis 2/

18 Kerhotoiminta Hyvinkää retkeilemässä Teksti: Aili Myllynen Hyvinkään Parkinson-kerho teki onnistuneen kevätretken kansainvälisenä Parkinsonpäivänä Erityisosaamiskeskus Suvituuleen kuuntelemaan kahvikonserttia Sulle kauneimmat lauluni laulan. Tutkimusta ja työtä parkinsonin taudin hyväksi. Kirkkotallin Apteekki, Kirkkotallintie 1 Kirkkonummi, puh Parkkis 2/2007

19 Aluetyöntekijä tiedottaa LÄHDE OMAN JÄRJESTÖN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSILLE! Moniosaaja-koulutus MONO 1 Monot jalkaan Oulussa Koulutuksessa käsiteltävät aiheet: perustiedot järjestön toiminnasta ja arvopohjasta sekä miten tehdä toiminta kiinnostavaksi. Kouluttajana toimii TM Mikko Lännenpää. Lisätietoja: aluetyöntekijä Jukka Tauriainen, puh , Moniosaaja-koulutus MONO 2 Monot joka menoon EOK Suvituulessa Turussa Mono 2 on jatko-osa ensisijaisesti Mono 1 käyneille. Koulutus-osion aiheita ovat ryhmän toiminnan kehitysvaiheet, vuorovaikutus ja roolit ryhmässä. Kouluttajana toimii TM Mikko Lännenpää. Lisätietoja: aluetyöntekijä Hanna Mattila, puh , PARKINSON-LIITON JÄSENRISTEILY Lähde virkistäytymään Parkinson-liiton jäsenristeilylle Tukholmaan. Matkan hinta on hyttiluokasta riippuen euroa/henkilö. Risteilyn teemana on Oikeus ja kohtuus. Aiheesta puhuvat Parkinson-liiton lakimies Anu Aalto sekä kansanedustaja ja näyttelijä Risto Autio. Lisäksi perehdytään Duodopa-hoitoon ja lääkepumppua käyttävä henkilö kertoo kokemuksistaan. Risteilyllä on mukana liiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, aluetyöntekijöitä ja muita työntekijöitä. Torstaina on mahdollisuus tutustumiskäyntiin Historiallisessa museossa. Retken hinta kuljetuksineen on 20 euroa. Katson ilmoittautumisohjeet ja ohjelma Parkinson-Postista tai Sitovat ilmoittautumiset mennessä liitteenä olevilla lomakkeilla tai sähköpostilla: tai puh. (02) TERVETULOA! KOULURANNAN KUULUMISET Kouluranta tarjoaa nyt jäsenetuina omatoimimatkailijoille tai ryhmille edullisen yöpymispaikan hintaan 10 euroa/yö. Talossa on vapaaehtoisia valvojia lähtien. Tervetuloa kokemaan retki/loma tai lomanen kesäisessä, idyllisessä maalaismiljöössä, elämyksiä tarjoavassa luontoympäristössä! Kysy tarjouksia! /Tuula Kokkinen tai (015) / Kouluranta HELSINGIN KAUPUNKI TIEDOTTAA: Pohjoisen alueen omaishoidon toimintakeskuksen avajaiset: tiistaina klo Malmin virkistyskeskuksessa, Latokartanontie 9, HELSINKI TERVETULOA! VEROINFO Tervetuloa kuulemaan ja kysymään verotuksesta tiistaina kello Epilepsialiiton keskustoimisto, Malmin kauppatie 26, Helsinki Aiheina: invalidivähennys, kotitalousvähennys kotitaloustyöstä, hoivatyöstä ja kunnossapitotyöstä sekä tukien vaikutus vähennykseen ja vähennysvaatimuksen tekeminen. Aiheista luennoi ja kysymyksiin vastaa Tarmo Puustinen Uudenmaan verovirastosta. Etukäteen kysymyksiä voi lähettää Ilmoittautumiset Epilepsialiiton aluesihteerille tai gsm Suomen parkinson liiton aluetyöntekijä Soile Kauppi Saimaankatu 1, HELSINKI Puh , GSM Onko vuoteessa kääntyminen hankalaa? LIUKULAKANA on patjan keskiosan poikki pingotettava satiinipintainen lakana, joka helpottaa vuoteessa kääntymistä ja kääntymisessä avustavaa henkilöä. Saatavana aluetyöntekijöiltä ja keskustoimistosta! Hinnat 110 cm x 200 cm cm x 200 cm 20 postitettaessa toimitusmaksu 5 Parkkis 2/

20 Runoja Yhteystiedot ja ajatuksia Sanoja Teksti: Ari Valpas Pääskyset Olette varmaan huomanneet, kuinka lehtien ynnä muiden tiedotusvälineiden toimittajat yrittävät keksiä uusia ilmaisuja korvaamaan vanhoja, vakiintuneita sanoja tai sanontoja ja toistamalla tätä uutta ilmaisua riittävän usein ujuttavat sen kieleemme niin, ettemme enää aseta niiden oikeellisuutta edes kyseenalaiseksi. Esimerkiksi urheilutoimittajat enää harvoin kertovat, että voittajan aika oli se-ja-se. Nyt voittaja kellottaa ajan. Kellottaa. Mitä se on!? Köllöttää, möllöttää, pullottaa, miltei ällöttää! Ja sen sijaan, että sanottaisiin: elokuvassa näyttelevät AA ja BB tai elokuvan pääosaa esittää CC käytetään yleisesti ilmaisua elokuvaa tähdittävät AA ja BB. Jos tarkkoja ollaan, ja miksi ei oltaisi, niin tähdittää merkitsee samaa kuin varustaa tai merkitä tähdillä. Kun eräiden aikakauslehtien kriitikot tiivistävät mielipiteensä filmistä he antavat sille nollasta viiteen tähteä. Samoin hotellit ja ravintolat luokitellaan yleensä niin-janiin monen tähden arvoisiksi. Ne siis tähditetään. Juuri, kun olemme oppineet television ruokaohjelmista, että ruoan pitää antaa muhia miedossa jälkilämmössä, se onkin otettava uunista ja jätettävä työpöydälle tekeentymään. Mielestäni tekeentyä on synonyymi sanalle tekeytyä, joka tarkoittaa tiettyä teeskentelyä (esim. hän tekeytyi kuolleeksi). Ruoka siis teeskentelee kypsyvänsä. Vastaavia sanapareja ovat esimerkiksi perääntyä/peräytyä ja etääntyä/etäytyä. Toinen ruokaohjelmista hiljattain opittu sana on rapsakka, joka korvannee ilmaisun al dente eli vapaasti suomennettuna hampaissa rouskuva. Rapsakka edustaa myönteistä kielen kehittymistä, sillä onhan se selvää suomea sekä lisäksi varsi kuvaileva eli onomatopoeettinen sana. Sanontaa pitkässä juoksussa eivät käytä urheilutoimittajat, vaan taloustoimittajat, jotka ovat lainanneet sen suoraan englannin kielestä (in a long run). Koska kysymyksessä ei ole maraton eikä muukaan juoksulaji, sanonta pitkässä juoksussa ärsyttää, semminkin kun asian voisi ilmaista selvällä ja täsmällisellä suomen kielen pitkällä aikavälillä. Toinen urheilullinen muotisana on monikollinen loppupeleissä, jolla ymmärtääkseni korvataan ilmaisut: loppuarviontina, yhteenvetona tai viime kädessä. Samaiset taloustoimittajat ovat jo vuosia puhuneet korvamerkitystä rahasta. Ensi kuulemalta voisi kuvitella, että korvamerkityn rahan kulma on käännetty koirankorvalle, mutta ilmaisu tarkoittaakin määrättyyn tarkoituksen varattua rahaa. Ilmaisun tässäkin yhteydessä saattaisi olla paikallaan, ellei se olisi vuosisatojen aikana vakiintunut vahvasti porotalouteen kuuluvaksi. Täysin oman lukunsa muodostavat niin sanotut lisäsanat, enkä nyt tarkoita nuorison viljelemää v- sanaa, vaan koko kansan omaksumia ja usein toistamia puheen lisiä. Jos lähes jokainen virke aloitetaan tokaisemalla: Täytyy sanoa, että, Sanotaan, että tai Sanotaan näin, että, niin se vie ainakin minun tarkkaavaisuuteni pois varsinaisesta sanomasta, ja alan laskea, montako sanotaanettää äänessä olija ehtii esitykseensä sisällyttää. On arveltu, että tyhjät lisäsanat, joihin puhujan ei tarvitse uhrata pienintäkään ajatusta, antavat hänelle lyhyen tovin, jonka aikana hän voi keskittyä varsinaiseen asiaan. Ärsyttävän usein toistettu tyhjä ilmaisu on itse asiassa (vrt. ruotsin i själva verket ). Samoin kuin eli-sanan vanha muoto elikkä, jolla monet haastateltavat aloittavat vastuksensa. Tämäkään sana ei millään muotoa liity asiaan, eikä sen avulla voiteta aikaa kuin muutama sekunnin murto-osa, mutta kuitenkin tavun verran enemmän kuin sen eli-synonyymillä. Elikkä sanotaan, että itse asiassa tyhjät lisäsanat voidaan pitkässä juoksussa tähdittää tuskin yhdellä tähdellä, mutta luulen, että kun ne saavat aikansa tekeentyä, ne alkavat loppupeleissä maistua meikäläisenkin suussa rapsakoilta. Talossa on nyt uusi maali pinnassa, pääskyset lentelevät ympärillä pesänteon vimmassa. Räystään alle pitäis päästä, Martti hyvä pesä säästä. Koht on meillä poikaset pienet ja nälkäiset. Ei kauan olla sulle riesa, kun poikaset oppivat lentämään. Meitä ei pidättele täällä enää mikään. Sulle lupaamme sen, että jälkeemme jätämme seinä puhtoisen. Eihän me uskalleta ensi keväänä taas tänne tulla, jos paha mieli on sulla. Marjatta Vitsinurkka Seurustelu -Koska te menette naimisiin? Riikka kysyi Liisalta. -En minä tiedä, Liisa voihkaisi. - Aina silloin, kun Janne on juovuksissa, minä en pidä hänestä, ja silloin kun Janne on selvin päin, hän ei pidä minusta. Avioliitto -Kuinka sinä olet pysynyt noin solakkana? Leena kysyi ystävättäreltään. -Minä pidän hyvää huolta kunnostani. -Millä ihmeen konstilla? -Juoksen äidin luokse itkemään joka kerta, kun meille tulee Kallen kanssa perheriita. Perhe on pahin Pikku-Pekka oli äitinsä kanssa uimarannalla, ja näki siellä kauttaaltaan tatuoidun miehen. Pekka innostuu. -Äiti, jos sinä joskus kyllästyt isiin, niin vaihda se tuollaiseen kuvitettuun! 20 Parkkis 2/2007

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS

SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE UUDEN PARKINSON- POTILAAN OPAS SELKOESITE Uuden Parkinson-potilaan opas 2014 Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Materiaali tuotettu yhteistyössä Kuurojen Palvelusäätiön kanssa. 3 Mikä Parkinsonin

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Kauniin Kivijärven rannalla sijaitseva kurssikeskus antaa monipuoliset mahdollisuudet liikkua

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013

Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Kesäkisasäännöt Hyväksytty hallituksen kokouksessa 27.11.2013 Järjestelyt Kesäkisoihin ilmoittaudutaan paikan päällä riittävän hyvissä ajoin ennen kutakin lajia. Kisoja järjestävä siirtolapuutarha järjestää

Lisätiedot

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Lauantaina 23.5. 2015 kesän avaa KesäMäSä

Lauantaina 23.5. 2015 kesän avaa KesäMäSä JÄSENKIRJE 2/2015 1 Aurinkoista kevättä kaikille! Yhdistyksemme vuoden 2015 toinen jäsenkirje, ole hyvä. Kirjeessä vuoden toisen neljänneksen tapahtumat aikatauluineen sekä kerhojemme yhteystiedot. Lauantaina

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Vastasairastuneen parkinsonpotilaan tietolehtinen

Vastasairastuneen parkinsonpotilaan tietolehtinen Vastasairastuneen parkinsonpotilaan tietolehtinen Anne-Maria Kuopio LT, neurologi Vastasairastuneen parkinsonpotilaan tietolehtinen Olet vastikään saanut kuulla sairastavasi Parkinsonin tautia. Sinulla

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa

Leimaus 2011 Kisakeskuksessa Leimaus 2011 Kisakeskuksessa ma 6.6. Lähdimme perinteisesti Lappia talolta kimpsuinemme klo 12 kohti etelää. Martti ja Mauri otettiin kyytiin Keminmaasta. Onneksi autossa oli DVD laite ja ilmastointi,

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008

PÄIVÄKIRJA. HYVÄÄ JA AURINKOISTA KESÄÄ JA KIITOS KAUDESTA! terveisin Terhi 27.4.2008 PÄIVÄKIRJA 26.5.2008 Tyttöjen kausi päättyi muutaman viikon takaisiin harrastesarjojen SM-kisoihin Jyväskylässä. Sijoitus oli hienosti neljäs, tosin harmittavasti 0.05 pisteen päässä pronssi mitalista.

Lisätiedot

Yhdistyksen hallinto. Hallitus 2006. Tilintarkastajat 2005 Marja Saastamoinen Risto Raveala Tuula Wainio (varalla)

Yhdistyksen hallinto. Hallitus 2006. Tilintarkastajat 2005 Marja Saastamoinen Risto Raveala Tuula Wainio (varalla) Parkkis2/2006 Yhteystiedot Julkaisija Uudenmaan Parkinson-yhdistys ry Saimaankatu 1, 00520 HELSINKI, puh. 09 8771701, upy.ry@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/upy.ry Vastaava: Heikki Teräväinen heikki.teravainen@parkinson.fi

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa

Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Terveiset yritysvierailulta 17.10. S. G. Nieminen ilahdutti esittelyillassa Puutarhanaiset kävivät kylässä Vantaalla Juurakkokujalla S. G. Niemisellä. Paikkaan oli helppo löytää kehä III:lta, ja siellä

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Vastasairastuneen parkinsonpotilaan opas

Vastasairastuneen parkinsonpotilaan opas Vastasairastuneen parkinsonpotilaan opas Vastasairastuneen parkinsonpotilaan opas Anne-Maria Kuopio, LT, neurologi Olet vastikään saanut kuulla sairastavasi Parkinsonin tautia. Sinulla on ehkä tuttavapiirissäsi

Lisätiedot

Kesäiset kenttäpelit kokoavat eläkeläisikäisiä rentoon yhdessäoloon ihan kilpakentille asti.

Kesäiset kenttäpelit kokoavat eläkeläisikäisiä rentoon yhdessäoloon ihan kilpakentille asti. LOPEN LEHTI 32/13 Lopen Eläkkeensaajat isännöi EKL:n Hämeen piirin mölkkykisat Kesäiset kenttäpelit kokoavat eläkeläisikäisiä rentoon yhdessäoloon ihan kilpakentille asti. EKL:n ensimmäisen mölkyn piirimestaruus

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

http://www.nelostuote.fi/suomi/rummikubsaan.html

http://www.nelostuote.fi/suomi/rummikubsaan.html Sivu 1/5 Pelin sisältö 104 numeroitua laattaa (numeroitu 1-13) 2 laattaa kutakin neljää väriä (musta, oranssi, sininen ja punainen) 2 jokerilaattaa, 4 laattatelinettä, pelisäännöt Pelin tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA

TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA TOIMINTAKALENTERI ja MUU TOIMINTA Päivitetty 24.01.2014 Tapahtumia tulee koko ajan lisää ja toimintakalenteria päivitetään säännöllisesti, nouda aina uusin päivitetty Olohuoneesta! Vertaisryhmissä keskustellaan

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä

Pentti O. Pohjola. Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Pentti O. Pohjola Luottamus-ja työsuojeluasiamiesten virkistyspäivä 16.5.2008 Power Park, Alahärmä Luottamushenkilöt virkistäytymässä Power Parkissa Ammattiosasto vei luottamushenkilöt tänä vuonna virkistäytymään

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

VUOSIKOKOUSMATERIAALI. Kevätkokous 2015

VUOSIKOKOUSMATERIAALI. Kevätkokous 2015 Espoo Ringside Golf ERG ry Nurmikartanontie 5 02920 Espoo VUOSIKOKOUSMATERIAALI Kevätkokous 2015 26.4.2015 Espoo Ringside Golf klubitalo, osoitteessa Nurmikartanontie 5, 02920 Espoo Sisältää: Kokouskutsu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö

KUARA 2/2013. KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi. Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUARA 2/2013 Arctic Machine JM 2013/ kuva N-P Rönkkö KUOPION URHEILUAUTOILIJAT RY www.kuopionua.fi PIKKUJOULUT Kuopion Urheiluautoilijoiden pikkujoulut vietetään lauantaina 23.11.2013 Hotelli Savoniassa,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry

Julkaisija: Etelä-Pohjanmaan Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit RIA ry ETELÄ-POHJANMAA 2014 LOKAKUUN NUMEROSSA 3 Yhdistyksen toimintakalenteri & STTK tiedottaa 4 Puheenjohtajan palsta 7 Rakennusvalvojan pätevöitymiskoulutus 12 Ilmoittautumislomake rakennusvalvojan pätevöitymiskoulutukseen

Lisätiedot

SM-turnaukset 14.5.-22.5.2016 1/5

SM-turnaukset 14.5.-22.5.2016 1/5 SM-turnaukset 14.5.-22.5.2016 1/5 Erikoismääräykset (yhteinen osa) 1. Kilpailut järjestäjää Suomen Shakkiliitto ja Helsingin Shakkiklubi (HSK). Järjestelytoimikunnassa ovat HSK: Matti Uimonen, Matti Kauranen,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia

Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Aidon luontoelämyksen jäljillä - vaelluskertomusten analyysia Luontomatkailun tutkija Seija Tuulentie seija.tuulentie@metla.fi Elämys on... matkailu- ja markkinointitutkimuksen näkökulmasta: moniaistinen,

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat

Piristyspartio. Viikko 3. Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Piristyspartio Viikko 3 Maanantai 15.6.2015 Anttolaa ja Mikkelin siltakemmakat Maanantaiaamuna suuntasimme kohti Anttolaa. Vastaanotto oli lämmin sekä ystävällinen ja tunsimme itsemme tervetulleiksi. Aloitimme

Lisätiedot

Hymer Club Finland 23-25.5.2014

Hymer Club Finland 23-25.5.2014 Hymer Club Finland 23-25.5.2014 25-vuotisjuhla ja kevätkokous iloisessa Itä-Suomessa, Muuruvedellä! Loistava valinta juhlapaikaksi, Hymer Clubin perustamispaikkakunta, Muuruvesi. Aurinkoisena perjantaina

Lisätiedot