ESPOON PALLOSEURAN JÄÄKIEKKO RY:N TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 ESPOON PALLOSEURAN JÄÄKIEKKO RY:N TOIMINTAKERTOMUS Espoon Palloseura on Suomen Jääkiekkoliiton Sinettiseura (sinetin nro 44), jonka toiminnassa noudatetaan Nuori Suomi ohjelman periaatteita. Seurassa toimi kauden aikana juniorijoukkueet kahdessatoista eri ikäluokassa eli G-junioreista (2004 syntyneet) aina A-junioreihin ( syntyneet) saakka. Lisäksi seurassa toimi kaksi ikämiehille tarkoitettua joukkuetta (yli 45v ja yli 50v) sekä kiekkokoulu vuosina syntyneille. Kiekkokouluun osallistui yli sata lasta. Kiekkokoululaisille jaettiin seuran päättäjäisten yhteydessä mitalit ja kunniakirjat näytöspelien jälkeen. Niitä olivat jakamassa Espoon Bluesin liigajoukkueen pelaajat. Seura ylläpiti seuran jäsenille tarkoitettua varustepörssiä. Pörssin tuottoja oli mahdollista käyttää vähävaraisten lasten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen tätä tarkoitusta varten hyväksyttyjen toimintaperiaatteiden mukaisesti EPS Jääkiekko järjesti Espoon kaupungin Jääsporttis -iltapäiväkerhon perjantaisin. Iltapäiväluistelu oli tarkoitettu myös seuraan kuulumattomille halukkaille. Seuran jäsenmäärä oli kauden aikana noin SEURAN JOHTO JA TOIMINTA Vuosikokouksessa ( ) seuran puheenjohtajaksi valittiin Jari Salminen. Varapuheenjohtajaksi johtokunta valitsi keskuudestaan Ari Siipivirran. Seuran toimihenkilöt olivat valmennuspäällikkö Juha Paananen, urheilupäällikkö Petro Koivunen, toimistonhoitaja Seidi Saarela ja tiedotuspäällikkö Jaakko Kjellberg Johtokunta kokoontui kauden aikana 8 kertaa. Kauden aikana tarkistettiin ja täydennettiin seuran ohjeistuksia. Valmentajat kokoontuivat urheilu- ja valmennuspäällikön johdolla keskustelemaan seuran kehittämisestä kaksi kertaa seminaarimuotoisiin tilaisuuksiin, jotka olivat jatkoa edellisellä kaudella järjestetyille vastaaville tilaisuuksille. Lisäksi valmennuspäällikkö ylläpiti valmentajakerhoa, joka kokoontui tarpeen mukaan. Keväällä 2012 tehtiin ehdotus Espoolaisten seurojen yhdistämisestä yhdeksi seuraksi. EPS Jääkiekko ry käsitteli asiaa joukkueiden johtohenkilöiden kanssa erillisessä palaverissa ja johtokunnan kokouksessa. Todettiin, että esitetty malli oli keskeneräinen ja ehdotus torjuttiin. Espoon Kiekkoilun Tuki ry:n kokouksiin osallistuttiin säännöllisesti, kunnes Espoon Kiekkoilun Tuki päätti ylimääräisessä yhdistyskokouksessa erottaa puheenjohtaja Jari Salmisen kesken toimikauden ja valita tilalle Heikki Kymäläisen Blues Matinkylä ry:stä. Vastoin Espoon Kiekkoilun Tuen sääntöjen tueksi laadittua jäsensopimusta EPS Jääkiekko Ry:n ehdokasta Ari Siipivirtaa ei valittu Espoon Kiekkoilun Tuen hallitukseen.

2 2 JÄSENISTÖ Seuran puheenjohtaja ja valmennuspäällikkö ovat osallistuneet Suomen Jääkiekkoliitto ry:n toimintaan aktiivisesti seuran edustajina. Kauden päättäjäiset pidettiin Barona Areenalla Tilaisuudessa palkittiin perinteisesti jokaisesta joukkueesta kolme pelaajaa (liite1). Lisenssin maksaneita pelaajia Espoon Palloseuran Jääkiekko ry:ssä oli kauden päättyessä noin 520, valmentajia noin 60, joukkueiden johto- ja huoltotehtävissä toimi noin 75 henkilöä Kauden aikana täydennettiin ikäluokkia halukkailla mukaan tulijoilla. 3 VALMENNUSTOIMINTA Kauden valmennuksen painopistealueet olivat luistelutaidon, syöttöpelaamisen lisäksi pelin opettamisessa laaditun seuran valmennuksen linjausten mukaisesti. Samoja asioita harjoiteltiin valmennuspäällikön johdolla vapaaehtoisilla tekniikkajäillä. Tekniikkajäät olivat tarjolla kaikille halukkaille ikäluokissa. Pyrimme kokoamaan enemmän homogeenisia ryhmiä yhdistelemällä eri ikäluokkien taitotasoltaan samantasoisia pelaajia samoille jäille. Valmentajien taitotason ylläpitämiseen ja kohottamiseen panostettiin kauden aikana. Liiton uusittuja valmennuskursseja oli tarjolla runsaasti. EPS maksoi valmennuspäällikön hyväksymät valmentajien kurssit. Valmennustiedon ja laadun kohottamiseksi espoolaiset valmennuspäälliköt jatkoivat Espoolaisen Jääkiekkovalmentajien kerhon pitämistä. Kerho kokoontui koulutuksen merkeissä 8 kertaa kauden aikana. EPS valmentajien osallistuminen ko. tilaisuuksiin oli edelleen hyvää tasoa. Henkilökohtaisen taidon opettamista, pelikäsityksen parantamista ja oheisharjoittelun tärkeyttä korostettiin valmennuspäällikön ja valmentajien yhteisissä ja kahdenkeskeisissä palavereissa. Varsinaista asioiden opettamista, kehittymisen huomioimista ja siihen liittyvää henkilökohtaista palautteen antamista pyrittiin lisäämään Seuran vastuuvalmentajille oli tarjolla MM-kisojen aikana pidettävä kansainvälinen seminaari johon osallistuivatkin lähes kaikki vastuuvalmentajat. Maalivahtivalmennuksen koordinaattori yhdessä maalivahtivalmentajien kanssa jatkoivat suunnitelmallista työtä maalivahtien kanssa. Nuoremmilla maalivahdeilla oli mahdollisuus osallistua erillisille maalivahtijäille kauden aikana viikoittain. Vanhempien maalivahtien kouluttaminen tapahtui lähinnä heidän omilla jäillä jääpulasta johtuen. Kesä-, elo- ja joulukuussa pidettiin maalivahtileirit. Laukojina toimivat omat vanhemmat junioripelaajat. Valmennuspäällikkö osallistui sinettiseurojen valmennuspäälliköille ja pääkaupunkiseudun alueen valmennuspäälliköille järjestettyihin tilaisuuksiin. Lisäksi espoolaiset valmennuspäälliköt kokoontuivat seitsemän kertaa kauden aikana. EPS ikäluokka 2002 lähti mukaan alueen järjestämään kolmivuotiseen E2 - D2-projektiin Aluepäällikön johdolla pidettiin useita laadukkaita koulutustilaisuuksia ko. ikäluokalle. Espoolaiset valmennuspäälliköt vastasivat myös Blues -97 ja keväällä myös Blues -98 tehojäiden suunnittelusta ja harjoitusten vetämisestä. Näihin tehoryhmiin kutsuttujen EPS pelaajien määrä oli merkittävä. EPS pelaajia osallistui myös alueen tehojäille, jossa siis tarkkailtiin koko eteläisen alueen parhaita -

3 97, -98 ja -99 pelaajia. Hyvät sarjasijoitukset toivat myös näihin tarkkailu - ja harjoitustilaisuuksiin ennätyssuuret pelaajapositiot. Kiekkokoulu oli edellisten vuosien tapaan kahdesti viikossa (lauantai ja sunnuntai) syyskuun alkupuolelta huhtikuun lopulle. Kiekkokoulun loppunäytös ja päättäjäiset pidettiin Espoonlahden Forum-hallissa Kouluun osallistui kauden aikana yli sata lasta ( syntyneitä), mikä oli vielä nykyisillä resursseilla hallittavissa. Kiekkokoulun toiminnasta vastasi valmennuspäällikkö. Kauden lopulla kiekkokoulusta perustettiin ikäluokka, joka samalla aloitti omat harjoituksensa. Lähes kaikki kiekkokoulussa olleista 2005 syntyneistä halusivat aloittaa ikäluokkajoukkueessa. 4 KILPAILUTOIMINTA Juniori-ikäluokat (C2-D1) osallistuivat pääkaupunkiseudun alueen sarjoihin pääsääntöisesti kahdella joukkueella kahdella eri tasolla (AAA liiga ja AAA div/aa). Sarjoihin ilmoittauduttiin C2 G ( ) ikäluokissa 25 joukkueella. Vanhemmassa päässä (C-A juniorit) osallistuimme neljällä joukkueella liiton alaisiin kansallisiin sarjoihin. Tulokset olivat sarjasijoituksillakin mitattuna hyvät, sillä EPS 97 Red joukkue selvitti tiensä epäviralliseen ylialueelliseen sm-loppusarjaan ja voitti monta sm liigan vastaavaa ikäkausijoukkuetta. D1 ikäluokassa EPS 98 pääsi valtakunnallisessa turnausluonteisessa sarjassa aina pronssiotteluun asti. D2 ikäluokassa EPS 99 ylti 16 parhaan joukkoon valtakunnallisessa turnausluonteisessa sarjassa.aluesarjoissa EPS 98 joukkue voitti korkeimman tason (AAA-liiga) aluepronssin ja EPS 99 Red aluehopean. Myös alemmilla sarjatasoilla pelanneet joukkueet pärjäsivät hyvin, mikä osoittaa tason laajuutta ja sitä, että myös muita ikäluokan joukkueita on valmennettu tasokkaasti. Nuoremmatkin juniorit tarjosivat kovia vastuksia aivan alueen kärkijoukkueille ja pystyivät voittoihin monista ns. yhdistelyjoukkueista. Myös turnauksissa tuli menestystä useilla eri tasoilla. C2 -F1 ikäluokissa tähdennettiin että jokainen pelaaja pelaisi sellaisella sarjatasolla (sarjat AAA/AA/A) ja sellaisissa peleissä joissa vastustajat olisivat samalla taito- ja fyysisellä kehitystasolla kuin kukin meidän pelaajamme. Painotettiin myös, että valmentajat pitäisivät yllä jatkuvaa pelaajatarkkailua joka mahdollistaisi siirtymiset ryhmästä toiseen. Näin pyrittiin siihen että myös hieman myöhemmin kehittyvät voisivat säilyttää mahdollisuuden pyrkiä ikäluokan kovimpaan joukkueeseen. Haluamme edelleen, että kaikki olisivat kuitenkin yhtä samaa ikäluokkajoukkuetta kuten aikaisemminkin. Nuoremmissa ikäluokissamme on kaksi tasavahvaa pelijoukkuetta. Leijonaliiga ikäluokat (F2-G) osallistuivat kaikki neljällä tasavahvalla joukkueella alueen sarjoihin ja turnauksiin. Kauden päätteeksi tehtiin useita turnausvierailuja moniin eri kaupunkeihin Sarjataulukot sekä tulokset löytyvät jääkiekkoliiton tulospalvelusivuilta. Joukkueiden sarjasijoitukset kaudella on esitetty liitteessä 2. Seura osallistui espoolaisen valtakunnallisen tason A-, B-, ja C-junioreiden edustusjoukkueiden toimintaan yhdessä muiden espoolaisten kasvattajaseurojen kanssa. Toiminta on organisoitu Kiekko- Espoo Juniorit ry:n kanssa, jonka jäsen EPS Jääkiekko ry on. Kiekko-Espoo Juniorit ry:n hallitus muodostuu kasvattajaseurojen edustajista.

4 5 TURNAUKSET Kauden aikana järjestettiin seuraavat turnaukset Espoonlahdessa: Päivämäärä Ikäluokka Paikka Espoonlahti Espoonlahti Leppävaara Espoonlahti, Matinkylä, Leppävaara Yhteisturnaus kaikkien kasvattajaseurojen järjestämänä 6 LEIRITOIMINTA Kesäkuun leiritoiminta järjestettiin Forumin ollessa vuosihuollossa Matinkylän halleissa. Elokuun leirit pidettiin taas Espoonlahden Forum-hallissa. Ruokailut hoideltiin neuvottelutiloissa ja varusteet voitiin jättää hallille kuivumaan yöksi. Valmennuspäällikkö osallistui nuorempien ikäluokkien leirien suunnitteluun ja harjoitusten vetämiseen tarpeen mukaan 7 TIEDOTUSTOIMINTA 8 TALOUS Seuralle palkattiin syksyllä osa-aikainen tiedotuspäällikkö hoitamaan nettisivujen ja jäälistojen ylläpitoa sekä muuta seuran tiedottamista. Kausijulkaisu valmistui ja jaettiin ennen joulua. Julkaisun tekemisestä vastasi Timo Winqvist ja sen jakelun hoiti ikäluokka -99. Seuran sisäinen tiedotus on hoidettu kuukausittain pidetyissä johtokunnan kokouksissa ja sähköpostitse sekä seuran nettisivuilla. Seuran hallintoon ja kehittämiseen liittyvien asioiden tiedottamisesta ikäluokille ovat vastanneet ikäluokkavastaavat johtokunnan jäsenet. Joukkueiden sisäisestä tiedottamisesta ovat vastanneet joukkueenjohtajat tai vanhempainkokouksen nimeämät tiedotusvastaavat. Valmennuspäällikkö ja seuran puheenjohtaja kävivät eri ikäluokkien vanhempainkokouksissa ja kiekkokoulun infotilaisuuksissa kertomassa seuran toimintaperiaatteista, valmennuksellisesta linjauksesta ja Nuori Suomi-ohjelmasta. Seuran talous ja sen hoito oli kauden aikana vankalla pohjalla. Seuran hallinnon toiminnan tarvitsemat varat saatiin aikaisempien vuosien tapaan jäämaksutuotoista (Forumin jäänhinnan ja Kiekkoilun Tuen veloitushinnan erotus) sekä kahviotuotoista. Ikäluokilta ei peritty nk. seurakorvauksia yleiskulujen kattamiseksi. Jäsenmaksu oli 30 euroa. Lisäksi seura on saanut Espoon kaupungin toiminta-avustusta, vuokra-avustusta ja koulutusavustusta valmentajien kurssittamiseen. Espoon kaupungin myöntämät avustukset olivat suuremmat kuin alun perin niiden ajateltiin voivan olla, joten seura teki ylijäämäisen tuloksen. Myös Suomen Jääkiekkoliitto avusti seuraa toimintatuella. Alueen järjestämien koulutusten kustannukset katettiin Jääkiekkoliiton Sinettiseuroille varaamista avustuksista. Lopuista kustannuksista vastasi seura.

5 9 MUUTA Joukkueet ovat hoitaneet oman toimintansa vanhemmilta kerätyillä kuukausimaksuilla ja sen lisäksi mm. myymällä mainoksia kausijulkaisuun, pelipaitoihin sekä erilaisilla oheismyynneillä turnausten aikana Seura vuokrasi Espoon kaupungilta Espoonlahden Forum-jäähallin kahviotilat sekä kaikki hallin mainostilat. Helmikuussa 2011 sattunut kattovaurio vaikeutti kahvilatoimintaa vielä syksyllä. Hallimainosten myynnistä on maksettu arvonlisäveroa. Kahvilan hoitaminen talkootyönä on ollut seuran joukkueiden tehtävä. Seuran kahviotoiminta on tuloverovapaata toimintaa verottajan päätöksen mukaisesti. Kahvilan myynnistä on maksettu arvonlisäveroa. Iltapäivisin toimiva luistelukerho kokoontui arkisin kerran viikossa perjantaisin klo , lokakuun lopulta maaliskuun puoleen väliin. Luistelukerho oli tarkoitettu kaikille alle 12-vuotiaille lapsille, ei ainoastaan seuran jäsenille. Toiminnasta vastasi valmennuspäällikkö ja kulut katettiin keräämällä osallistujilta pieni kertamaksu Jääkiekkoliiton pipolätkätoimintaa tarjottiin kerran viikossa. Toiminnan käytännön järjestelyistä vastasi ikäluokka -97. EPS Jääkiekko ry Johtokunta