Sastamalan ja Punkalaitumen seutuesite 2010 Tunnetta...tapahtumia...ja tuttuja. Tervetuloa Tyrvään Pyhän Olavin kirkko avattu

Transkriptio

1 Sastamalan ja Punkalaitumen seutuesite 2010 Tunnetta......tapahtumia......ja tuttuja. Tervetuloa Tyrvään Pyhän Olavin kirkko avattu

2 Tule ja katso Pakkohan se on itse kokea ja omin silmin nähdä. Maankuulu Tyrvään Pyhä Olavi. Tuhopolton jälkeen talkoilla rakennettu kirkko, jonka Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala kuvittivat yhteensä 101 maalauksellaan. Kun työt elokuussa 2009 paljastettiin, Sastamalassa Kallialan kylänraitilla alkoi kansainvaellus. Puolessatoista kuukaudessa jo ihmistä ehti käydä ihailemassa 2000-luvun kirkkotaidetta. Osmo Rauhala luonnehtii neljä kesää kestänyttä urakkaa poikkeukselliseksi: Kovin usein taiteilijaa ei kutsuta tekemään oman lähtökohtansa mukaista nykytaidetta rakennukseen, jolla on takanaan 500 vuotta historiaa. Yleensä näissä hommissa pyörivät konservaattorit ja restauroijat. Lopputulos eli kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuinen kokonaistaideteos kiinnostaa niin kotimaassa kuin ulkomailla, ja matkailijoiden virta varmasti jatkuu. Tyrvään Pyhä Olavi Rautaveden kansallismaisemassa on Sastamalan suosituin nähtävyys ja yksi Suomen tunnetuimmista kirkoista. Adjektiivit mitätön ja uljas ovat perinteisesti kuuluneet vanhan tyrvääläisen sanavarastoon. Paikkakuntalainen viljelee mielellään mustavalkoisia ääripäitä ilmaistessaan mielipiteensä asioista, ihmisistä, ilmiöistä, töistä, tekemisistä tai saavutuksista. Jos jokin ansaitsee tavanomaista vahvemman kehumisen, laatusana pitenee ernomasen uljaaksi. Tuhkasta noussut Tyrvään Pyhä Olavi on ernomasen uljas. Vieras saattaa kompastua ja sotkeentua paikannimiin, joihin Sastamalan seudulla törmää. Tyrväätä ei enää ole olemassa, se elää vain nimenä ja muistoissa. Tiedotusvälineet ovat suitsuttaneet Lavosen ja Rauhalan kirkkotaidetta, ja hieman harhaanjohtavasti joskus oikaisseet, kuinka nykytaiteilijat uudistivat Tyrvään kirkon. Tyrvään kirkko on kuitenkin aivan eri paikka. Se on Sastamalan seurakunnan pääkirkko, joka valmistui 1855 Vammaskosken partaalle. Komea kaksitorninen kirkkorakennus on ilman muuta tutustumisen väärti, mutta Tyrvään Pyhä Olavi on SE kirkko, jonne moni haluaa suunnistaa. Se sijaitsee Kallialan kylässä, kolmen kilometrin päässä pääkirkolta ja kaupungin keskustasta. Niin, ja on Sastamalassa myös Sastamalan kirkko. Seudun toinen keskiaikainen kivikirkko on Pyhälle Marialle omistettu, ja sinne on Tyrvään Pyhältä Olavilta linnuntietä matkaa vain muutama kilometri. Ihmettelyn aiheet eivät vielä lopu, sillä näitten kolmen lisäksi Sastamalassa on peräti kahdeksan muuta kirkkoa ja paljon muuta mielenkiintoista. Tule ja katso! Pirjo Silveri Vaasa Pori Turku Tampere Sastamala Helsinki 2

3 Sastamalan Marttilankatu on seimikatuna ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Seimet ovat nähtävissä kadun liikkeiden näyteikkunoissa ja niistä kertova esite on jaossa Marttilankadun yrityksissä. Sisältö Tapahtumia... 4 Come and See... 7 Kirkkokierros... 8 Punkalaidun Ostoksia Nähtävyyksiä, käyntikohteita ja aktiviteettejä Kiimajärv i Hein inoo o Ä Kiikka 12 Majoitusta, ruokaa ja kahvia, tiloja arkeen ja juhlaan Yrittäminen Sastamalassa Kartta

4 Tapahtumia Yllätysten Yö katkaisee marraskuun pimeyden ruohovartiset kasvit kuolevat, eli tulevat martaiksi, lähes kaikki muuttolinnut ovat lähteneet etelään, auringonpaistetta saadaan niukasti ja koko Suomi on silloin todella synkän harmaa, kuvaa internetin tietolähde Wikipedia marraskuuta. Sastamalan Kiikan ja Keikyän kyläläiset eivät tyytyneet patenttivastaukseen vaan nousivat uhmaamaan vuoden pimeintä aikaa Yllätysten Yöllä. Tapahtuma ajoitetaan marraskuiseen perjantai-iltaan, jolloin paikalliset kauppiaat, yritykset, yhdistykset, kädentaitajat ynnä muut kynnelle kykenevät viettävät avoimien ovien päivää myöhään yöhön ja tekevät itseään tykö aina pikkutunneille asti. Kymmenet toimijat ja esiintyjät takaavat, että tarjonnasta löytyy jokaiselle jotain - lapsiperheitä unohtamatta - kulttuurielämyksistä tikkupullan paistoon. Yllätysten Yöhän ei kanneta säkillä valoa, vaan öisten kulkijoiden taivallusta ohjaavat elävät tulet. Elävän tulen mystinen hehku koukuttaa, niinpä Yllätysten Yön kävijämäärätkin ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vaikka Äetsä pyyhkiytyi nimenä historiaan, elävät tulet sytytetään jatkossakin marraskuisena perjantaina samoille leveysasteille ja pituuspiireille - Sastamalan kaupungissa. Yllätysten Yö 1 Ken tätä mettä juo, on aina janoissaan... WillePerkkiö 3 Pirjo Turusen WillePerkkiön 5. On hetki -kesäjuhlaviikko Sastamalan Vammalan Kaltsilassa. Latinan sana cultura tarkoittaa varhaisimmassa, syvimmässä merkityksessään maanviljelyä, Maaemon hellää hoitamista. Myöhemmin kulttuuri-sana on saanut huomattavasti henkisemmänkin merkityksen. Tätä kehitystä kuvaa Pirjo Turunen kulttuurinavetassaan: Sontakourusta akustiseksi uraksi. Sastamalan Vammalan Kaltsilaan Tampereelta kotiutunut Laulajatar, tunnettu ja rakastettu maailmanluokan mezzosopraano Pirjo Turunen, on luonut paratiisimaisesta kodistaan seutukunnalle merkittävän, monimuotoisen, monenlaisen korkeatasoisen kulttuurin tyyssijan, WillePerkkiön. Ränkimestari Ville Perkiö ja veljensä Taavetti ovat hänen kotinsa vuonna 1900 rakentaneet. Iso osa hirsistä ja laudoista on peräisin huomattavasti varhemmilta savupirttiajoilta. WillePerkkiö-nimi tahtoo kunnioittaa vanhain Isäin ja Äitein taidokasta työtä ja luomisvoimaa. Nyt viidettä kertaa toteutettava On Hetki, on saanut jo neljästi joka vuosi rutkasti kasvaneen suosion. Talkoolaisittain nimekkäät laulajat, muusikot ja taiteilijat ovat varanneet tulevien vuosien mukanaoloaan. Yleisön pyynnöstä, sillä niin moni jäi viime vuonna ulkopuolelle, tänä vuonna esitetään iki-ihana Pirjo Turusen suomeksi kääntämä, lyhennellen sovittama ja ohjaama G. Bizet n ooppera Carmen uudestaan kahdesti: la klo ja ke klo Ennakkovaraukset tarvitaan. Saamme elää suuremmoisen hetken täynnä rakkautta ja romantiikkaa, traagista dramatiikkaa. Hetki on rakkauden onni, tuska ikuinen. Mutta sen yhdenkin hetken takia elämä kannattaa. Tämän valtakunnallisestikin harvinaisen korkeatasoisen Carmenin taiteilijat ovat musiikkielämämme huippuluokalta. Pirjo Turusen WillePerkkiön kesän taiteilija on maailmanmaineinen, 20 maassa esillä ollut Kivenhakkaaja, kivimosaiikkitaiteilija Ritva Luukkanen näyttelyllään; Maan kivestä enkelit. Näyttely on avoinna su asti joka päivä klo (hänestä tarkemmin ks. fi~luukka/luukka) WillePerkkiön kesäjuhlaviikon musiikillisesti päättää la klo hengellisten laulujen konsertti; Kuulkaa, Laulujen Laulu. Samalla siunataan käyttöönsä, hyvyyden, kauneuden ja pyhyyden, uskon, toivon ja rakkauden lähteeksi Pirjo Turusen WillePerkkiön Pyhän Birgitan pienen pieni kappeli. Konserttipäivinä palvelee myös Lantulan kyläyhdistyksen herkkupuffetti. Ars longa, vita brevis. Taide on pitkä, elämä lyhyt. Hetki, on rakkauden onni, tuska ikuinen. Nyt, On Hetki, ja ken tämän suloisen kosketuksen huulillaan tuntee, ken tätä mettä juo. On aina janoissaan. Pirjo Turusen WillePerkkiö Kotovuorentie 106, Sastamala. pirjo.turunen@kopteri.net Puh

5 Tänä vuonna Vanhan kirjallisuuden päivät Vanhan kirjallisuuden päivät aistien avaajana Juhannuksen jälkeinen viikonloppu tuo Sastamalaan yli kirjallisuuteen hurahtanutta kävijää ympäri valtakuntaa. Vanhan kirjallisuuden päivät ovat samalla Suomen suurimmat antikvaaristen kirjojen markkinat, kun kymmenet kirjakauppiaat levittäytyvät tavaroineen Sylvään koululle. Uudet kirjat, kustantajat, yhteisöt ja muut kirjojen parissa toimivat esittäytyvät omissa pisteissään. Vuosittain vaihtuva teema ja siihen liittyvät seminaarit puhujineen, kirjahuutokaupat, näyttelyt ja tilaisuudet sekä telttaravintola esiintyjineen takaavat kirjanystäville täydellisen viikonlopun. Täydellisiä viikonloppuja kesäisessä Sastamalassa ovat viettäneet myös espoolaiset Anneli, Aino, Paul, Riku ja Jussi Karlstedt. Anneli Karlstedtin perheensisäinen kyselykierros kirjapäiviin liittyen poiki aistikkaita vastauksia: Meidän perheelle lähtö Vanhan kirjallisuuden päiville on iso juttu, kokonaisvaltainen elämys, joka koskettaa jokaista perheenjäsentä eri tavoin. Me yhdistämme kirjapäivät kesään, aurinkoon, retkieväisiin, mökkielämästään viikonlopuksi luopuneisiin kirjasuomalaisiin ja vanhojen kirjojen tuoksuun. Kutkuttavin hetki on noin 20 metrin päässä ulko-ovesta. Vatsassa on uteliasta seikkailuntuntua, mutta samalla mieleen hiipii paniikki, että jos joku vastaantulijoista kantaa jo kassissaan autolleen sitä minulle sopivinta kirjaa. Sisällä tunne hellittää välittömästi, koska löytöjä on joka pöydällä. Vanhan kirjan tuoksu on ensimmäinen vaikutelma, kun astuu koulun ovesta sisään. Se on vuosikertatuoksu, joka tarttuu vain niihin kirjoihin, jotka kiertävät kodista kotiin ja kädestä käteen. Kirjapäivien ajoitus on suomalaisittain mainio kesäloma aluillaan ja arkirytmi valutettu pois päästä ja jäsenistä. Sitten lähdetään Kirjoille, jalkaan mukavat kengät ja päälle kevyet kesävaatteet - ilman ylilyöntejä, pahimmissa mökkiraappahousuissa ei lähdetä, koska Kirjoissa on tiettyä arvokkuutta. Sisällä arvokkuus vaihtuu kiiluvasilmäiseksi pälyilyksi. Ymmärtääkö naapuri selailemansa Uudenmaan ja Etelä-Hämeen ensimmäisen puhelinluettelon arvon vai laskeeko kädestään? Jännittynyt tungeksiminen ei kuitenkaan muutu nahisteluksi olemmehan kaikki kirjojen ystäviä, emme sijoittajia tai huutokauppaväkeä. Kirjoilla on aina hyvä sää jopa viime kesänä. Kun jalat alkavat uupua ja kassi painaa levitämme Rautaveden rannalle peiton ja ryhdymme selailemaan, vertailemaan ja puolustelemaan hankintojamme. Oiomme kinttujamme ja luemme otteita ääneen voipaperien rapinassa. Vanhan kirjallisuuden päivät 2 5

6 Vuoden 2010 Sastamala Gregorianan konserttiviikko on teemana vanhaa musiikkia Saksasta Sastamala Gregorianan puhdistava hiljaisuus Gregoriaaninen kirkkolaulu syntyi Roomassa 600- ja 700-luvuilla. 800-luvun puoliväliin mennessä lauletut jumalanpalvelukset saivat sellaisen muodon, joka säilyi lähes muuttumattomana 1500-luvulle asti. Suurissa ja kaikuvissa keskiaikaisissa kirkoissa lauletusta tekstistä sai helpommin selvää kuin luetusta. Sastamala Gregoriana soi ensi kertaa Rautaveden rannoilla vuonna Sastamalan keskiaikainen, 1400-luvun lopulta peräisin oleva Pyhän Marian kirkko on konserttien päänäyttämö. Maalattiat, paksut kiviseinät ja tynnyriholvattu katto luovat kirkkoon ainutlaatuisen akustiikan. Sateisen päivän jälkeen ilta kirkastui suorastaan ihanaksi. Kävelimme uneliaan maalaiskylän läpi haistellen kypsän kesän tuoksuja, jotka eivät välttämättä ole yhtä hehkeitä kuin alkukesästä. Nyt nenä tavoitti maatuvien kasvien, auringon kypsyttämän hevosenlannan ja tuleentuvan viljan tuoksuja, Kirsti Ellilä, Turku Kirjailija Kirsti Ellilän kuvaus iltakävelystä John Downlandin konserttiin on kuin valmistautumista siihen hiljaisuuteen, joka syleili häntä Pyhän Marian kirkossa loppukesällä 2006: Esiintyjät esittivät toivomuksen, että kappaleiden välillä ei taputettaisi vaan mieluummin nautittaisi keskiaikaisen kirkon ihmeellisestä hiljaisuudesta. Esiintyjien toivomuksesta keskityin siis nauttimaan keskiaikaisen kirkon hiljaisuudesta. Istuin kovalla penkillä silmät kiinni ja korvat auki, ja mitä kuulinkaan. En minä mitään hiljaisuutta kuullut, vaan hiljaa istuvan väkijoukon jatkuvan, hellittämättömän läsnäolon. Hiljaisuutta kuunteleva konserttiyleisö huokui ympärilläni ja yhtäkkiä minusta tuntui kuin olisin jonkun suuren olennon sisällä, se olento muodostui kirkosta, yleisöstä ja esiintyjistä, Kirsti Ellilä, Turku Mutta miksi juuri Gregoriana? En pidä konserttitaloista, niiden tunnelma on usein vähän teeskentelevä, vaivautunut. Sastamala Gregoriana on ihanan mutkaton musiikkitapahtuma, jotenkin kotikutoisen oloinen. Sastamala Gregorianaan ei tulla näyttäytymään eikä käymään henkeviä käytäväkeskusteluja aikaansa seuraavan kulttuurikerman kanssa, sinne tullaan vain lumoutumaan musiikista ja nauttimaan ainutlaatuisesta ympäristöstä, Kirsti Ellilä, Turku Olen klassisenmusiikin suurkuluttaja, muun muassa Tampere Filharmonian kausikortin haltija. Minulle Sastamala Gregoriana on kuin tyhjennysharjoitus, se poistaa kaiken ylimääräisen kuonan. Puhdistava vaikutus, hyvä atmosfääri ja aidosti musiikista nauttivat ihmiset., Salme Korventausta, Sastamala Sastamala Gregoriana Wanhan Musiikin Päivät 4 6

7 Come and See It simply has to be experienced and seen with your own eyes. The famous St. Olaf s in Tyrvää. The church that was rebuilt by volunteers following an arson attack, and which Kuutti Lavonen and Osmo Rauhala decorated with a total of 101 paintings. When the works were revealed in August 2009, something of a pilgrimage began along the Kalliala village road in Sastamala. In just one and a half months, 35,000 people had been to admire the 21st century church art. Osmo Rauhala describes the task, which took four summers to complete, as unusual. It is rare that an artist is invited to create modern, original art in a building that has 500 years of history, he says. Projects like this normally involve conservation experts and restorers. The result, a culturally and historically unique body of art, has generated much interest at home and internationally, and the flow of visitors is sure to remain steady. Set in the beautiful scenery of Rautavesi, St. Olaf s in Tyrvää is the most popular attraction in Sastamala and one of the best-known churches in Finland. Adjectives such as pointless and grand have traditionally been a part of old Tyrvää vocabulary. Locals like to throw out such black and white extremes when expressing their opinions on things, people, works, phenomena and achievements. If something deserves even stronger approval or admiration, this is expressed with the addition of an adverb such as extremely grand. The St. Olaf s that rose from the ashes is certainly extremely grand. Visitors can easily be confused by the place names they come across in Sastamala. There is no longer a Tyrvää; it lives on only as a name and in people s memories. The media has unwittingly thrown a smoke screen around Lavonen s and Rauhala s church art, sometimes creating confusion by saying that the modern artists have renovated Tyrvää Church. Tyrvää Church, however, is an entirely different church. It is the main church of the Sastamala parish, which was completed in 1855 and stands right by the water in what is now Sastamala town centre. This impressive twin steeple church is certainly worth visiting, but the church of St. Olaf in Tyrvää is THE church most people are trying to find. It can be found in the village of Kalliala, three kilometres from the main church and the centre of town. Oh, and of course there is also Sastamala Church dedicated to the Virgin Mary, Sastamala s other middle ages church is only a few kilometres away from St. Olaf s. There are still many more things to be amazed by; there are eight more churches in Sastamala besides these three, and much more. Come and see! Church Tour The Vammala region offers the chance to admire Finnish church architecture throughout the years, from the 1400s up to the twentieth century. Plan your own route by car or bicycle, or try the walking tours around some of the churches arranged by Wanha-Harsu[1]. Experiencing the beautiful countryside around the churches is in itself worth the trip! The Wooden Church of Suodenniemi The Suodenniemi Church, built in 1831, was designed by A.W. Arppe. The tower was designed by C.L. Engel. Open by appointment, tel (0) Mouhijärvi Church Built on a hill, the Mouhijärvi Church is a distinctive landmark in Mouhijärvi. Designed by town architect P.J. Gylich, it was completed in Open by appointment, tel (0) Karkku Church Designed by architect Oiva Kallio, the grey stone church (called the Church of the Coming of Christ) was completed in The church was refurbished in Open by appointment, tel (0) Sastamala Medieval Church A stone church consecrated to the Virgin Mary, built near the end of the 1400s. Known for its amazing acoustics, it is used as the venue for many concerts. Open between 11 am and 6 pm, other times by appointment, tel (0) Salokunta Church Designed by Timo Penttilä and built in 1960, Salokunta Church was one of the first modern church buildings in Finland. Open by appointment, tel (0) St. Olaf s Church, Tyrvää St. Olaf s was built in the early 1500s. The grey stone church was badly damaged by fire after an arson attack in 1997, and subsequently rebuilt by a number of volunteers. The church reopened in August For more information, please call +358 (0) Tyrvää Church Finland s first church to have two towers, Tyrvää Church is the main church of the Vammala parish. It is located right by the water in the centre of Vammala, next to the historically significant Vammaskoski Bridge. Tyrvää Church was designed by P.J. Gylich and completed in Open between 10 am and 4 pm, other times by appointment, tel (0) Kiikka Church Kiikka Church was completed in 1807 under the direction of Matti Åkergren. The church has been renovated many times over the years, reaching its current shape in Inside, artist C.F. Blom has painted 32 Bible characters, 16 of whom are women. Open by appointment, tel (0) Tyrvää Chapel Designed by Mirjam Kulmala, Tyrvää Chapel was built in Open by appointment, tel (0) Keikyä Church Completed in 1912, Keikyä Church is a genuine Art Nouveau-style wood church designed by Josef Stenbäck. It was refurbished in Open by appointment, tel (0) Sammaljoki Church The first church in Sammaljoki was destroyed in the civil war in The current Sammaljoki Church, designed by architect Ilmari Launis, was built to replace it. The church building was completed in Open by appointment, tel (0) Punkalaidun Church Designed by Johan Björman, Punkalaidun Church was completed in The church has been refurbished several times, most recently in Open by appointment, tel (0)

8 Kirkkokierros Teksti Pirjo Silveri Tyrvään Pyhän Olavin kirkko Kallialan kirkkotie 50 Tyrvään Pyhä Olavi komeilee Rautaveden kansallismaisemassa. Kaksitoista vuotta kestänyt jälleenrakennus päättyi ja kirkon ovet avautuivat , kun Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala saivat työnsä valmiiksi. Syksyn 2009 aikana kirkkotaiteeseen tutustui jo yli vierasta Pyhälle Olaville omistettu kivikirkko nousi Kallialan kylään luvulla Anders Löfmark kuvitti lehtereihin ja kuoriin aiheita Raamatusta, alttarialueen maalaukset olivat vanhempia ja tuntemattoman tekijän paanukatto korjattiin talkoilla. Tuhopoltto : tulimeri nielaisi koko 1700-luvulta säilyneen sisustuksen ja juuri uusitun paanukaton jälleenrakentaminen talkootyönä, vanhoilla työmenetelmillä ja -materiaaleilla Kuutti Lavonen ja Osmo Rauhala maalasivat kirkkosaliin 101 uutta taidekuvaa Punkalaitumen kirkko Lauttakyläntie Punkalaitumen itsenäisessä kirkkoherrakunnassa oli jo 1639 kirkko, jonka salamaniskun sytyttämä tulipalo tuhosi Uuden suunnittelijaksi ja rakentajaksi pestattiin humppilalainen Johan Björman. Palaneesta kirkosta muistuttaa Tukholmasta 1768 tuotettu kello, joka yhä tervehtii kirkkokansaa pääoven eteisessä. Kiikan kirkko Kiikanojantie Eräjärviläisen Mats Åkergrenin johdolla rakennetun puukirkon ulkoasu muuttui perusteellisesti 1884: länsipääty sai uusgoottilaisen kellotornin, vanha tapuli purettiin ja sen alaosasta tehtiin ruumishuone hautausmaalle. Helsingin olympiavuonna päättyi seuraava iso peruskorjaus. Alttaritaulu on Aleksanda Såltinin, lehterien kaiteisiin C. F. Blom maalasi 36 Raamatun henkilöä (1819). Suodenniemen kirkko Koippurintie Arkkitehti A. W. Arppe suunnitteli kirkon, mutta torni on valtion intendenttikonttoria johtaneen C.L. Engelin 1839 piirtämä. Alkuun kirkkoa kutsuttiin Nikolainkirkoksi, Venäjän tsaarin Nikolai I:n mukaan. Korkealla mäellä sijaitseva puukirkko on liittynyt Suomen historian vaiheisiin niin sisällissodan tapahtumissa kuin toisessa maailmansodassa, jolloin tornissa oli ilmavalvonta-asema. Kirkossa ja sen maisemissa on kuvattu Yleisradion Maalaiskomedia-sarjaa sekä Pikku Kakkosessa esitettyjä, entisajan maaseudusta kertovia tarinoita. 4 Sastamalan keskiaikainen kirkko Sastamalan kirkon tie luvun loppu. Autuaalle Neitsyt Marialle omistettu kaupungin toinen keskiaikainen kirkko komeilee paikalla, jolla on ennen ollut puukirkko, ehkä useita. Nykyiseen asuunsa se kunnostettiin 1960-luvulla. Maalattiaisessa kirkossa on 1200-luvun kivinen kasteallas ja näyttävä puuveistoskokoelma. Upeasta akustiikastaan tunnettu Sastamala Gregorianan pääpaikka toimii myös tiekirkkona. 8

9 Lisää tietoa Tyrvään Pyhästä Olavista, Sastamalan muista kirkoista ja niiden historiasta Punkalaitumen kirkosta Tyrvään kirkko Kirkkokatu Turun kaupunginarkkitehti P.J. Gylich suunnitteli Tyrväälle Suomen ensimmäisen kaksitornisen kirkon. Vieläkään niitä ei ole kuin kaksi, toinen on Helsingin Johanneksenkirkko. Sastamalan seurakunnan pääkirkko Vammaskosken sillan pielessä on kaupungin tunnettu maamerkki. Punatiilisessä kirkkorakennuksessa on istumapaikkaa. Hovimaalari R.W. Ekman maalasi kolme alttaritaulua Kuorissa on kipsijäljennös Ville Vallgrenin Kristus-veistoksesta. Keikyän kirkko Käsityöläistie Keikyäläisillä oli jo 1680-luvulla pieni pyhäkkö, joka purettiin uuden tieltä Historia toisti itseään 1900-luvun alussa: vaatimaton saarnahuone sai taas väistyä ja siitä saatiin tarveaineksia kolmanteen kirkkoon, jonka suunnitteli arkkitehti Josef Stenbäck. Puisen jugendkirkon peruskorjauksessa 1997 sisäosat pyrittiin palauttamaan alkuperäiseen asuun. Myös alttaritaulu Vanha Simeon Jeesus-lapsi sylissä on kulkenut Keikyässä kirkosta kirkkoon. Tuottelias Stenbäck suunnitteli 35 kirkkoa, ja mm. Juseliuksen mausoleumi Porissa on hänen tunnettuja töitään. Sammaljoen kirkko Sammaljoentie Sammaljoen ja Etelä-Tyrvään kylien asukkaat rakensivat itselleen 1834 saarnahuoneen. Se paloi sisällissodassa 1918, kuten suuri osa alueen rakennuskannasta. Nykyinen sinivalkoinen puukirkko on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema. Sammaljoen saarnahuonekunta lakkautettiin vasta 1946, jolloin kirkko ja hautausmaa siirtyivät Tyrvään seurakunnalle Mouhijärven kirkko Kinkerikuja Tyrvään ja Mouhijärven punatiiliset kirkot ovat aikalaisia ja molempien suunnittelija Turun kaupunginarkkitehti P. J. Gylich. Mouhijärveläiset saivat jo 1500-luvun lopulla ensimmäisen saarnahuoneen, jonka paikasta ei ole varmaa tietoa. Toinen kirkko sijaitsi Selkeen kartanon mailla. Se sai purkutuomion 1878, ja hirsistä rakennettiin Mouhijärven ensimmäinen kansakoulu. Vanhan kirkon tontilla (Vanhankirkontie 102) on nyt hautausmaa ja vanhan kellotapulin pohjasta 1999 kunnostettu kesäkappeli. Kolmas eli nykyinen kirkko rakennettiin noin viiden kilometrin päähän edeltäjästään, Mustianojan Haavoistenmäkeen. Alttaritaulun on maalannut 1918 Felix Wrang. Tyrvään siunauskappeli Virkatie Tyrvään uudelle hautausmaalle Roismalaan valmistui ensimmäinen siunauskappeli 1890, nykyisin käytössä olevan piirsi arkkitehti Mirjam Kulmala. Siunauskappeli on Sastamalan seurakunnan uusin jumalanpalveluskäyttöön vihitty tila, ja siellä on 180 istumapaikkaa. Karkun kirkko Riippiläntie Sijaintipaikasta käytiin kova vääntö, koska silloisen Karkun kunnan asukkaat eivät päässeet yksimielisyyteen, kummalle puolen Rautavettä kirkko rakennettaisiin. Kartanonomistaja Alfons Ekholm ratkaisi kiistan lahjoittamalla kirkkoa ja hautausmaata varten maa-alueen Riippilänjärven rannalta. Kristuksen tulemisen kirkoksi vihityn harmaakivikirkon suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio. Kirkossa soivat 1700-luvun alkupuolella valetut kellot, jotka on tuotu Sastamalan keskiaikaisesta kirkosta. Salokunnan kirkko Kärppäläntie Kun Karkun kirkko 1913 valmistui, seurakuntalaiset toisella puolen Rautavettä jäivät kaipaamaan omaa pyhäkköä. Harras toive toteutui puoli vuosisataa myöhemmin, kun Kaarlo Ryömän lahjoittamalle tontille nousi arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema moderni kirkkorakennus. Alttaritauluna ovat risti ja isoista ikkunoista avautuva luonto ikivihreine mäntyineen. Penttilän käsialaa ovat myös Helsingin kaupunginteatteri, Tampereella Ratinan stadion ja Sampola sekä Tapiolan kaupungin keskustasuunnitelma 70-luvulta. 15 9

10 Punkalaidun Ikkuna jokivarren viljelykulttuuriin Punkalaidun on kehittynyt Pietari Brahen jo 370 vuotta sitten perustamasta kirkkoherrakunnasta. Punka merkitsee syvännettä, laitio väylää ja syväväylä tarkoittaa tässä yhteydessä Punkalaitumenjokea. Joenvarsille vuosisatojen aikana kehittynyt punkalaitumelainen talonpoikaiskulttuuri elää vahvana edelleen; Punkalaidun on yli 300 maatilallaan Pirkanmaan ykkönen maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrässä. Suomen kaunein kunnantalo Punkalaitumen kunnantalo valittiin 2009 Suomen kunnantalojen parhaimmistoon. Vuosina tehtiin kunnantalon perusteellinen saneeraus. Suunnittelun lähtökohtana oli vanhan ehdoilla nykytekniikan aikakaudelle eli ns. uusvanha lopputulos. Suunnittelusta vastasi arkkitehti Raimo Virtanen Punkalaitumelta. Talo on ollut kunnantalona jo rakentamisestaan 1923 alkaen. Jugend-henkinen kaksikerroksinen puurakennus on erittäin edustava. Sen toinen kerros on kauniin mansardikaton peittämä ja sen katonharjaa koristaa pieni torni. Ensimmäinen kerros on hirsirakenteinen. Punkalaitumen Sanomissa ihmeteltiin perustamistöiden alkaessa sen 10

11 Punkalaitumella on useita mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon. Hyvin suosittu Särkän tanssilava sijaitsee erittäin kauniissa järvimaisemassa. Kesälaitumen Golf on kaikille avoin pay and play-kenttä, jossa on helppo vaikkapa aloittaa golfin harrastus koko perheen voimin. Hiidenhelmi on koira- ja hevosharrastajien leirien suosittu tapahtumapaikka. Porttikallion hiihtokeskusta ylläpitää Punkalaitumen Kunto. Punkalaidun 6 Yli-Kirran kotiseutumuseon Kaikkien aikojen maatalousnäyttely kokoaa heinäkuussa Punkalaitumelle tuhansia kävijöitä läheltä ja kaukaa. Tanssilavaromantiikkaa tarjoaa Särkän tanssilava. Tuntuu kuin jalkautuisi aikakoneesta 1800-luvulle, autenttinen ja kiireetön tunnelma ihmisten pukeutumista myöden, aika pysähtyy. Olen innokas valokuvaaja ja yritän ottaa sellaisia kuvia, missä näkyisi vain perinneasuisia ihmisiä. Kaipuu maaseudulle veti tänne joka vuosi, vaikka asuin välillä muualla, punkalaitumelainen paluumuuttaja Leena Männistö sanoo Kaikkien aikojen maatalousnäyttelystä. erikoista suuruutta mainitsemalla: Siitä tulee valtava palatsi ja sitäkin suureellisempi kun se on suunniteltu kaksikerroksiseksi. Taikayöntie Urjalasta Punkalaitumen kautta Huittisiin kulkeva Taikayöntie (seututie 230) on yksi Suomen virallisista maisemateistä. Taikayöntie avaa ikkunat pirkanmaalaissatakuntalaiseen jokivarren maanviljelykulttuuriin. Laajat peltoaukeat ja rakennusperinteestä kertovat pihapiirit luovat puitteet maatalouden harjoittamiselle nykyaikaisin menetelmin. Taikayöntie on nykyisin varsinkin moottoripyörällä matkailevien suosiossa. Yöpyminen järjestyy vaikka ratsutilalla, vanhassa kansakoulussa tai myllyssä, tarkemmin Kaikkien aikojen maatalousnäyttely Talonpoikaismuseo Yli-Kirran pihapiirissä kävijän saattaa yllättää Déjà vu, paikas- sa on jotain tuttua. Selitys löytyy Mauri Kunnaksen Koiramäki -kirjoista, joiden miljöön esikuva on Yli-Kirran tila. Kaikkien aikojen maatalousnäyttely tuo Punkalaitumelle heinäkuun alussa tuhansia kävijöitä, sillä Koiramäki-kirjojen sivuja kääntelevät edelleen hiirenkorville sadattuhannet nuoret lukijat. Yli-Kirran tila on tyypillinen satakuntalainen umpipihatyyliin rakennettu1800- luvun maalaistalo. Viiden hehtaarin museoalue pitää sisällään maalaistalon lisäksi kolmisenkymmentä rakennusta tai rakennelmaa, mäkitupalaisalueen, riistanpyyntialueen ja laajan maatalouskoneosaston. Kansainvälistä tunnelmaa Usko tai älä, Punkalaidun on yksi Pirkanmaan kansainvälisimmistä paikkakunnista. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on toiminut paikkakunnalla jo 1990-luvun alusta alkaen. Monet eri kansallisuudet ovat mukana paikkakunnan elämässä kyläkouluista kirjastoon. 11

12 Ellivuori Hotelli Ellivuoren historia alkaa 1960-luvulta, mutta sen miljöön muokkaus kesti miljoonia vuosia useiden eri jääkausien vastatessa maisemoinnista. Suomi-neidon ryhtyessä ravistelemaan viimeisen jääkauden lahjoittamaa kilometrien paksuista jääturkkia yltään suosivat sulamisvesien virtaukset Ellivuoren maastoa. Maisemat ovat postikortti-suomea kauneimmillaan. Keski-ikää lähestyvä Ellivuori on suosittu vapaa-ajankeskus eteläisessä Suomessa. Sen sijainti suurten kaupunkien läheisyydessä korven keskellä on matkailuyrittäjän versio suomalaisesta unelmasta omakotitalo järvenrannalla keskellä kaupunkia. Jylhien mäntymetsien suojiin, järvenrantaan arkea karkuun pääsee Tampereelta puolessa tunnissa, Turusta ja Porista reilussa tunnissa ja Helsingistä kahdessa tunnissa. Hotellilta lähtee vaellusreitti Pirunvuorelle, jonka kupeille myös taiteilija Emil Danielsson aikoinaan hakeutui. Danielssonin rakennuttama kivinen ateljee on seisonut vuoren rinteessä toistasataa vuotta. Miksi Danielsson viihtyi paikalla? Kysymykseen saa vastauksen katsellessa Pirunvuoren huipulta avautuvaa näkymää Rautavedelle. Se on kuin luonnonvoimien signeeraama kehystämätön maalaus suomalaisen kansallisromantiikan sielunmaisemasta. Hotelli Ellivuori MAJOITUSPALVELUT: Hotellissa on 100 kpl kahden ja 35 kpl yhden hengen huoneita, sekä 20 kpl perhehuoneistoja (50 m2). Ellivuoren 45 loma-asuntoa tarjoavat vaihtoehdon hotellimajoitukselle joko perinteisessä hirsihuvilassa tai modernissa paritalossa. Asunnot sijaitsevat metrin päässä hotellista. RAVINTOLAPALVELUT: Ellivuoren hotellirakennuksesta löytyy neljä ravintolaa: tanssija tilausravintola Ellin Sali, Aularavintola, Ellin Pub ja Klubiravintola Ellinboxi. KOKOUKSET: Hotelliin on sijoitettu 18 kokous- ja ryhmätyötilaa, joista kaikista avautuu näköala ympäröivään luontoon. Tiloja yhdistelemällä samaan saliin saadaan 450 istumapaikkaa. Jos iso salikin käy ahtaaksi, hotellin pihalla sijaitsevaan Golf Academyn halliin mahtuu 600 kuulijaa ja suuri esiintymislava. 12

13 Ellivuori - katsaus jääkausien maisema-arkkitehtuuriin. AKTIVITEETIT: Hiekkapohjaisella uimarannalla pelataan beach volleyta, kieritellään petankkikuulia, rakennellaan hiekkalinnoja, ja tietysti maataan tekemättä mitään. Ykkössyötön pitävyyttä voi kokeilla alueen tenniskentillä ja henkilökohtaisen hermokontrollin hallinnan mittauttaa minigolfin parissa. Jos kilpailuvietti puuttuu eikä itsensä haastaminen innosta, Ellivuoren ympäristöä voi kartoittaa järveltä käsin vuokraamalla soutuveneen. Polkupyöräretki mutkittelevassa ja kumpuilevassa maalaismaisemassa on kuin pätkä vanhasta suosikki-iskelmästä Mummolaan kun pyöräilemme. Ellivuoren maastot tarjoavat haasteita, happea ja hiveleviä maisemia kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Hotellin pihapiirissä puistomaisella nurmikkoalueella on myös 12-reikäinen frisbeegolfrata. Frisbeegolf on peliajatukseltaan samantapainen kuin perinteinen golf, mutta pallon ja mailan sijaan käytetään frisbeekiekkoja, joita on vuokrattavana hotellin vastaanotosta. Kiintorasteja on myös mahdollisuus metsästää Rautaveden kansallismaisemassa. Pirunvuoren alueella voi myös harrastaa geokätköilyä. Geokätköily on seikkailuhenkistä ulkoilua, joka sopii kaikenikäisille, vaikkapa perheen yhteiseksi harrastukseksi. Kätköilijät etsivät satelliitti- eli GPS-paikantimen ja internettiin tallennettujen kätkökuvausten avulla muiden harrastajien mielenkiintoisiin paikkoihin piilottamia aarteita. HOTEL 16 Maisemat ovat postikortti Suomea kauneimmillaan Ski Ellivuori Ski Ellivuoressa on kuusi laskettelurinnettä, lumilautarinne, pulkkamäki sekä murtomaa hiihtolatuja kilometriä. Rinteiden vaikeusaste vaihtelee vihreästä mustaan. Murtomaaladut alkavat hotellin pihasta ja paritalojen terasseilta voi lasketella suoraan Ski Centerin hisseille. Ski Ellivuoressa on oma hiihtokoulu ja välinevuokraamo sekä keskiolut oikeuksin varustettu Ski Cafe. After Ski hoituu laavulla lekottelemalla tai vaikka savusaunan rentouttavan hämärässä lämmössä. Golf Academy Lakeside Golfin 36 väylää halkovat Sastamalan kulttuurimaisemaa Karkussa, 15 minuutin ajomatkan päässä hotellilta. Alue on jaettu kahteen 18 reiän kierrokseen, Pirunpelto par 72 ja Järvenranta par 71. Talvisin Lakeside Golf Academyn harjoitus- ja koulutuskeskus toimii Hotelli Ellivuoren tiloissa. Draivin ja putin voi hieroa talvella kuntoon ammattiopettajien opeilla, jotta kesällä birdiet ja eaglet pääsisivät paremmin lentoon Lakesiden vaativilla väylillä. 13

14 Käsityöperinnettä ja Rohkea heittäytyjä ei pety mistään On hiljaisia aikoja ja hyvin hiljaisia aikoja, mutta ihmisen ei silti kannata olla hätäinen. Käsityön kanssa täytyy kasvaa, sanoo tekstiilitaiteilija Anneli Keinonen ateljeessaan Keikyän vanhassa meijerissä. Pitkän linjan käsityöläinen tietää, mistä puhuu. Anneli Keinonen valmistui tekstiilisuunnittelijaksi Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiasta vuonna Ennen opiskelujaan Anneli ehti hoitaa kehitysvammaisia Porissa, pakata kaloja ja työskennellä kutomossa Norjassa. Hän tuntee yhä suurta rakkautta norjalaisia kohtaan, vaikka rinnassa roihunnut koti-ikävä pakottikin palaamaan Suomeen. Opintojen jälkeen Tekstiilisuunnittelija toimi itse opettajana siihen asti kunnes perusti oman yrityksen Huittisiin vuonna Aluksi oli ahdasta. Vuokratiloissa painoin serigrafiaa tauluiksi kankaalle. Pyykkinarut risteilivät seinästä seinään ja ilmanvaihdon kanssa oli vähän niin ja näin. Asiakkaatkin säälittelivät työtilojen pienuutta. Vuonna -87 maisemat avartuivat Anneli Keinonen Oy:n muuttaessa väljempiin tiloihin Keikyän vanhaan meijeriin. Vuonna 1915 valmistunut meijeri kuuluu kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten joukkoon Pirkanmaalla. Muuttoa Anneli kutsuu lottovoitoksi, vaikka ensin itket- tikin. Rakastuin tähän taloon, sen kaari-ikkunoihin ja miljööseen enkä edes miettinyt onko minulla tähän varaa. Paikkakunnan vahva käsityöperinne ja ihmisten ennakkoluulottomuus tekivät vaikutuksen, tunsin olevani omieni joukossa. Ja myyntikin lähti nousuun. Mutta -90-luvun alussa iski lama, eikä taulukauppa käynyt. Taas koitti uudistumisen aika. Anneli ryhtyi suunnittelemaan ja painamaan pukeutumispaitoja, jotka ovat yhdessä lyhyt- ja pitkähihaisten T-paitojen kanssa yrityksen päätuotteita edelleen. Lisäksi valmistuu huiveja, tyynyliinoja, laukkuja ynnä muita pientuotteita ja tietysti tauluja. Ateljeessa on nähtävillä myös taiteilijan paperimassa- ja valokuvateoksia. Asiakaskunta muodostuu suoramyyntiasiakkaista, lahjatavara- ja vaatetusliikkeistä, sekä liikelahjoja asiakkailleen hankkivista yrityksistä. Liikevaihdosta 40 % tulee kotimaan messuilta. Menestyneen taiteilijan tuotanto herättää ajoittain kiinnostusta myös ulkomailla, mutta hän ei kuitenkaan pidä vientiä aina autuaaksi tekevänä asiana. Yhteistyö Romulan Taiteellisen Teatterin kanssa poiki meijerin pihalle näytelmän Joppijono, jossa Anneli debytoi itsekin näyttelijänä. Joppijono uhkaa suosionsa vuoksi venyä paikkakunnan uudeksi kesätapahtumaksi. 19 Taide ja käsityöläisyys säilyvät, vaikka muoto muuttuu. Kun keksii uutta ja kykenee uudistumaan, ei ennätä pettyä mihinkään. Ihminen ei ole koskaan valmis, eikä löytämisen riemuun kyllästy koskaan, sanoo luovaan hulluuteen rohkeasti heittäytyvä Anneli Keinonen. 14

15 ennakkoluulottomia ihmisiä Villa Royal 20 Asuimme perheeni kanssa vuokralla Nuutajärven kartanossa etsien samalla omaa paikkaa, mihin saisimme osan karttuneesta esineistöstä näkyville. Sitten löytyi tämä koulu keskeltä ei mitään ja muutimme rakennuksen yläkertaan Haaveilin alakerran avautuvan yleisölle jouluksi 2005, mutta eihän se tietenkään mennyt niin kuin elokuvissa. Vihoissani kävin kuitenkin paistamassa joulukinkun tulevan Villa Royalin leivinuunissa, nauraa palatsin isäntä leppoisasti. Äitienpäivänä vuonna 2006 Villa Royal vihdoin avautui yleisölle 2,5 vuotta kestäneen remontoinnin jälkeen. Paikkaan on ehtinyt tutustua jo yli kävijää. Kauheasti ei ole mainostettu, tämä paikka on markkinoinut itse itsensä, isäntä kiittää vanhaa hirsirakennusta ulospäin suuntautuneesta olemuksestaan. Halutessaan noin tunnin mittaiselle kierrokselle saa mukaansa rokokoo-pukuisen isännän täsmentämään asioita yksityiskohtaisemmin ja kierroksen päätteeksi nautitaan vielä lakkatäytekakkukahvit kuninkaallisista posliineista. Villa Royal tarjoaa kuusi vaihtoehtoa erilaisten pakettien muodossa tutustua itseensä ja myös muihin Sastamalan kohteisiin tekemällä yhteistyötä muiden pirkanmaalaisten matkailuyritysten kanssa. Yksi yhteistyökumppaneista on Peter Dörigin Juustola tuossa vähän matkan päässä. Ajatuksena on, että jokaiselle olisi tarjolla jotain kiinnostavaa, Markku Ellola vihjaa tulevan kesän tarjonnasta Sastamalan kumpuilevissa maisemissa. Kuninkaallisissa saleissa aistii joutilaisuuden tunnun Ruotsalaisen valtiomiehen Pietari Brahen harjoittama aluepolitiikka pilkkoi Suomen seurakuntia pienempiin alueisiin1600-luvulla, ja niinpä Sastamalasta Ylä-Sastamalaksi irrotetusta Mouhijärvestäkin tuli oma kirkkoherrakunta vuonna vuotta myöhemmin pirkanmaalainen aluepolitiikka taas kasasi sen, minkä Pietari aikoinaan purki, ja Mouhijärvi neulottiin rajoistaan kiinni Sastamalaan. Pietari Brahen aikana arkkitehtuurissa ja taiteessa puhalsivat barokin tuulet luvulle tultaessa tyyliksi vaihtui rokokoo, joka Suomessa pelkistyi kustavilaisuudeksi edelleen ruotsalaisen hallitsijan Kustaa III mukaan. Seuraavalla vuosisadal- la ranskasta levinneen empire-tyylin vahvin kausi kesti kolmisenkymmentä vuotta, ja vähitellen mentiin kohti jugendia (artnouveau), joka vaikutti 1900-luvun molemmin puolin. Sastamalan Hyynilän kylän vanha kansakoulu sai kuninkaallisen nimen Villa Royal, kun sisustustaiteilija Markku Ellala asettui siihen isännäksi 2000-luvun alkupuolella. Villa Royalin huoneet kuljettavat kävijöitään kuninkaallisten ja ylemmän keskiluokan elämässä neljällä vuosisadalla barokista jugendiin. Kuninkaallisiksi saleiksi restauroiduissa entisissä luokkahuoneissa on arvokas joutilaisuuden tuntu. Esineistöä kerättiin yli 30 vuotta. 15

16 Sastamala kirjan ja Sastamalan seudun kulttuuri-identiteetti kytkeytyy vahvasti suomen kieleen ja kirjallisuuteen. Kokemäenjokilaakso on antanut kielen ja kirjallisen kulttuurin kehittymiselle hedelmällisen kasvualustan. Alueen kirja-alan yritykset, yksiköt ja tapahtumat tunnetaan ja tunnustetaan maanlaajuisesti. Tätä taustaa vasten Sastamala on luonteva valinta Kirjan Museon kotikaupungiksi. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä ns. Bäckmanin talo muutetaan valtakunnalliseksi kirjakulttuurikeskukseksi, ja avajaisia vietetään vuonna Sanan säilän taitajia Sastamalan seutu tunnetaan jo arkkiveisujen syntysijoina. Suomen ensimmäisen maallisen arkkiveisun Sen Wielä wirhellisen Ilo-Weisun kirjoitti Tuomas Ragwaldinpoika ( ). Veisun aiheena oli Tuomakselle tehty suuhalkioleikkaus. Kielen tutkija ja suomen kielen kehittäjä Antero Warelius ( ) toimi kirjallisen uransa lisäksi pappina ja opettajana. Suomen tietokirjallisuuden isäksikin tituleeratun Vareliuksen tunnetuimmat teokset ovat Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja luonnontieteellinen oppikirja Enon opetuksia luonnon asioista (1845) Heikki Ojansuu ( ) keräsi muun muassa Tyrvään murretta sanakirjaa varten. Akateemikko Pertti Virtaranta ( ) puolestaan oli satakuntalai- sen - ja karjalaisen kulttuurin sekä kielen tutkija. Professori Aimo Hakanen (1935-) on perehtynyt Satakunnan murteeseen ja vanhaan nimistöön. Kauneuden ja kuoleman sanallinen kuvaaja Kaarlo Sarkia ( ) on Sastamalan alueen tunnetuin runoilija. Hän oli myös merkittävä suomentaja. Ensimmäinen Suomen kielellä kirjoittanut ja julkaissut naiskirjailija Theodolinda Hahnsson ( ) oli myös lähtöisin Sastamalan seudulta ja ehti julkisuuteen hiukan ennen Minna Canthia. Nykyisistä kirjailijoista tunnetuimpia ovat Jukka-Pekka Palviainen ja historiallisia romaaneja kirjoittava Pirjo Tuominen sekä tietokirjailija Marko Vesterbacka. ja kuvituksen mestareita Alueen historiallisesta kulttuuriperinteestä ovat aiheita ammentaneet monet kuvataiteilijat Akseli Gallen-Kallelasta Mauri Kunnakseen. Tyrvään Jaatsilla nuoruuttaan viettänyt Gallen-Kallela ( ) maalasi yhden tunnetuimmista teoksistaan Poika ja varis (1884) Sipin tilalla Pyhän Olavin kirkon läheisyydessä. Rudolf Koivu ( ) oli taidemaalari, piirtäjä ja satuhahmojen kuvittaja. Hänet tunnetaan erityisesti joulukorteista ja joululehtien kansista. Pekka Vuori (s.1935) on tuottelias graafikko, jonka kansanperinteeseen pohjaavat jouluaiheiset kuvitukset ovat kansainväli- 16

17 kuvan kaupunki sesti tunnettuja. Mauri Kunnaksen (s.1950) tuotanto ei juuri esittelyjä kaipaa. Koiramäen veljekset, Koirien Kalevala, historiallinen Koiramäkisarja, Herra Hakkarainen ja muut sankarit tunnetaan laajasti myös maamme rajojen ulkopuolella. Kunnaksen yli 50 kuvateoksen tuotantoa on käännetty jopa kiinaksi. Aino Havukainen ja Sami Toivonen tuovat oman panoksensa kuvallisen ja kirjallisen osaamisen jatkumiseen seudulla. Tatullaan ja Patullaan Finlandia Juniorin pokannut pariskunta asettui Sastamalaan vuonna Outolan veljesten seikkailuista kertovia tarinoita on käännetty usealle kielelle. Tapahtumia ja tietoa SUOMEN KIRJAINSTITUUTTI: Valtakunnallista kirjakulttuurikeskusta työnimellä Kirjan Keskus / Kirjan Museo valmisteleva Kirjainstituutti on toiminut vuodesta 2004 alkaen. Toiminta on monipuolista ja aktiivista niin paikallisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla, josta mainittakoon mm. valtakunnalliset kilpailut ja Suomea kiertänyt näyttely Kirja kotona ja kylillä. VANHAN KIRJALLISUUDEN PÄIVÄT: Vuonna 1985 aloitettu ja juhannuksen jälkeiseen viikonloppuun sijoitettu tapahtuma kokoaa Sastamalaan tuhansia vanhan kirjan ystäviä. Oman värinänsä Vanhan Kirjallisuuden Päiville antavat kymmenet antikvaaristen kirjojen kauppiaat, jotka miehittävät Sylvään koulun lattiapintaalasta huomattavan osan. KIRJASET: Syksyisen kirjavat lasten ja nuorten kirjapäivät ruokkivat kaikkia aisteja. Kirjojen ja kirjailijoiden lisäksi tarjolla on kirjavinkkausta, sanataidetta, teatteria, musiikkia, haastatteluja ja näyttelyitä. Osallistuvaan tekemiseen kannustavat erilaiset tehtäväpisteet ja työpajat. TYRVÄÄN SANOMAT: Suomen vanhimman yhtäjaksoisesti ilmestyneen suomenkielisen paikallislehden ensimmäiset lukuelämykset koettiin heinäkuussa Tuorein tunnustus Tyrvään Sanomille tuli vuonna 2008 valinnalla Suomen parhaaksi kaksi kertaa viikossa ilmestyväksi paikallislehdeksi. KIRJA-ALAN YRITYKSIÄ: Sastamalan alueen kirjapainoja ovat esimerkiksi Vammalan Kirjapaino ja Vammaspaino. Kustannustoimintaa harjoittavista mainittakoon taiteen moniottelija Veli-Pekka Bäckmanin Marras Workshop, joka julkaisee kirjoja, jotka puuttuvat kirjahyllyistämme sekä tarinamuotoiseen tietokirjallisuuteen paneutunut Kustannusliike Warelia. YHDISTYKSIÄ: Seudulla toimii useita kirjallisia yhdistyksiä kuten Rudolf Koivun ystävät, Sarkia-Seura ja Kirjaston ystävät sekä paikallishistoriallista kirjallisuutta julkaiseva Tyrvään seudun kotiseutuyhdistys. Tatun ja Patun äiti ja isä Aino Havukainen ja Sami Toivonen signeeraamassa ministeri Kiviniemen lasten kirjoja. 17

18 Laadukkaat juustot kypsyvät Pirkanmaan Alpeilla sveitsiläisellä ammattitaidolla Juustola hengittää Keski-Euroopan rytmissä! 21 Ensimmäiset juustomestarit tulivat Sveitsistä Suomeen jo 150 vuotta sitten. Peter Dörig jatkoi tätä perinnettä perustamalla oman Herkkujuustola Oy:n Mouhijärvelle, nykyiseen Sastamalaan vuonna Sveitsiläinen Peter Dörig ajeli työkseen rekkaa Euroopassa ja kierteli vapaaaikoinaan ympäri maailmaa reppu pykälässä miettien: Mikä minusta tulee isona? 90-luvun puoliväliin mennessä Peter oli nähnyt rekan ohjaamosta ison palan Eurooppaa aina Venäjää myöden ja samonnut jalan Aasian, Amerikan ja Australian mantereita, mutta asettui siitä huolimatta tai juuri sen takia - Suomeen asumaan. Sveitsiläinen tuttavani työskenteli Sveitsin konsulaatissa Helsingissä 4 vuotta ennen muuttoaan Lissaboniin. Hän kuvaili minulle kokemuksiaan Portugalin pääkaupungista: Työmatkat kestävät kohtuuttoman kauan, välillä noustaan autosta ulos selvittämään kuka menee mihinkin väliin. Täysi kaaos ja viidakon lait vallitsevat kaikkien yrittäessä jollakin tavoin kusettaa toisiaan, Peter kertoo terveiset eurooppalaisesta metropolista. Peter on kotoisin Sveitsin Alpeilta Appenzellin kaupungista omien sanojensa mukaan: Zürichin kainalosta noin kymmenen savun kylästä. Ehkä Sastamalan kumpuilevat maisemat, Pirkanmaan matalat Alpit sattuvat Peterin pirtaan. Niin tai näin, mutta juuston valmistuksen hän ainakin hallitsee. Paitsi yhdistelmäajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti Peterillä oli takataskussa Suomeen tullessaan myös juustomestarin paperit. Hän on vanhaa juustontekijäsukua ja Appenzellin mukaan nimetyt Appenzeller juustot ovat maailman kuulua sveitsiläistä laatua. Meitä on kolme veljestä, joista kaksi opiskeli juustomestariksi. Ainoa sisaremme työskentelee elintarvikelaboratoriossa ja yksi meistä veljeksistä, suvun musta lammas, ryhtyi poliisiksi, Peter nauraa. Ensimmäiset juustomestarit tulivat Sveitsistä Suomeen jo 150 vuotta sitten. Peter Dörig jatkoi tätä perinnettä perustamalla oman Herkkujuustola Oy:n Mouhijärvelle, nykyiseen Sastamalaan vuonna Suomen juustonvalmistajat ry valitsi vuonna 2008 Herkkujuustolan Hilma-juuston vuoden parhaaksi kittijuustoksi, äänestyksessä kakkoseksi kiilasi niin ikään Peterin mestaroima Vilho. Peterin juustoja löytyy markettien, kauppahallien ja erikoiskauppojen juustotiskeiltä pääkaupunkiseudulta Oulun korkeudelle ja uusista aluevaltauksista neuvotellaan koko ajan, juustoja tarjottiin myös itsenäisyyspäivänvastaanotolla presidentinlinnassa vuonna Juustola valmistaa kuutta erilaista lehmänmaitojuustoa ja voita. Lisäksi kyyttökarjanmaidosta tehdään pieni määrä erikoisjuustoa, jota saa ainoastaan Tampereen kauppahallista ja Näsinneulan ravintolasta. Kysyntää juustoille olisi enemmän mitä pieni käsityöyritys pystyy toimittamaan. Juustomestari toivottaa niin satunnaiset matkailijat kuin hyvän juuston ystävätkin tervetulleiksi Herkkujuustolaan. Ihan puolen päivän aikaan ei kannata tulla. Silloin meillä on pitempi tauko. Vaikka Suomessa ja Sastamalassa ollaankin, juustola elää Keski-Euroopan rytmissä, jota tahdittavat pitkät ruokatunnit. 18

19 Herra Hakkaraisen talo! Senhän nyt tietävät kaikki, mä ja iso kasa lapsia oltiin siellä just kaks kuukautta takaperin, helsinkiläisen Marja Kajosen vastaus kysymykseen Mitä Sastamalasta tulee mieleen. Herra Hakkaraisen boheemi olemus tuo mieleen -70-luvun ja suomalaisrokkarit, joiden viattomat toilailut Mauri Kunnas käsikirjoitti ja piirsi sarjakuviksi Suosikin sivuille 1970-luvun Suomi uinui vielä ruususen untaan itänaapurin kainalossa ja rokkarit valloittivat maailmaa vain puheissaan luvulla Suomi on kääntänyt kylkeä naapurinsa kainalossa ja suomalaiset rokkarit sekä Mauri Kunnas tunnetaan maailmalla. Herra Hakkaraisen nimeä kantava talo avattiin yleisölle kesäkuussa vuonna 2003 osoitteessa Marttilankatu 10,Vammala. Hakkarainen oli osuva valinta talon isännäksi. Hyväntahtoisesti sekoilevasta unissakävelijästä ei ensimmäisenä tule mieleen ainuttakaan järkevää ajatusta. Kun astuu Herra Hakkaraisen taloon vuonna 2009, osoite on edelleen Marttilankatu 10, vaikka kaupunki vaihtui Sastamalaksi. Herra Hakkaraisen talossa Mauri Kunnaksen kirjojen hahmot heräävät eloon. Koirien Kalevalassa Kalevan ja Pohjolan kylän asukkaat johdattavat tulijat suomalaisuuden juurille. Sammon takoja Seppo Ilmarinen, Lieto Lemminkäinen, Pohjan akka Louhi tyttärineen ja muut hahmot levittävät Kalevalan laulumaiden mystisen tunnelman niin pienempien kuin isompienkin kävijöiden aistittavaksi. Istahtaminen lempeän jättiläisen Antero Vipusen suuhun on varsinainen syväsukellus tajunnanvirtaan. Nimi Arthur tulee kelttien karhua merkitsevästä sanasta Artos. Arthur puolestaan mainitaan kirjallisuudessa ensimmäisen kerran walesilaisessa runokokoelmassa vuonna 594. Mauri Kunnaksen versiossa Sir Artturin uskollisina ritareina seikkailevat kissat, joiden urotöitä voi kuunnella nauhalta linnanmuureilla kiipeilyn lomassa. Tunnelmaan pääsee paremmin sisälle kiskaisemalla ajanmukaiset asusteet ylleen. Voit ärjyä ihan Yrjönä kilpaa puiden varjoissa lymyävän lohikäärmeen kanssa, pelastaa linnan pihalla käyskentelevän neidon, valloittaa hänen sydämensä ja saada 22 Artturilta myötäjäisinä puoli valtakuntaa. Koiramäen tervan tuoksuinen kaupunki esittelee menneiden aikojen elämää kaupunkimiljöössä. Kinkkeliinin kauppapuodissa pääset puntaroimaan juureksia ja silakoita tai vääntämään kauppiaan kanssa kättä siemenperunan hinnoista aikakauden kaupunkilaiseksi pukeutuneena. Sokeritopat ja tikkunekut muistuttavat makeannälästä. Sekatavarakaupan lisäksi kaupungista löytyy apteekki, suutari ja kelloseppä siinä kuin sikolättikin, jotka kuuluivat tuon ajan katukuvaan. Avaruusturismia jo vuodesta 2006 Harvat ja valitut ovat nähneet kuun läheltä, mutta tulevaisuudessa astronautiksi voi ryhtyä kuka tahansa, jos löytyy tarpeeksi rahaa. Avaruusturismista on höpisty jonkin aikaa, mutta Hakkaraisen talossa siitä tuli arkipäivää jo vuonna 2006, ja kaiken lisäksi halvalla. Kaikkien Aikojen Avaruusseikkailu heittää kävijät suoraan 3000-luvulle Hakkaraisen talon pääsylipun hinnalla Avaruusbussin lennolla Plutoon ja takaisin matkustajille esitellään aurinkokunta seitsemässä minuutissa. Universumin äärettömyys avautuu ikkunoista avaruusbussin väistellessä huimilla nopeuksilla vastaan tulevia taivaankappaleita. Lopulta hallittu törmäys meteoriittiparveen päättää lennon ja uudet matkustajat pääsevät kyytiin. Reissuja tehdään nonstoppina muutaman minuutin välein. Kuukävelylle kannattaa sonnustautua avaruuspukuun ja pitää jalat tukevasti kuun pinnalla. Näin välttää mustan aukon imun. Herra Hakkaraisen talo auttaa kävijöitään vapautumaan pääkeskeisen ajattelun kahleista ikään katsomatta. Sen todistavat talon elämään 5½ vuoden kuluessa tutustuneet kävijää. 19

20 Ostoksia Tyrvään Kirjakauppa Oy 23 Kehitysmaakauppa 24 Kirjakauppaa jo vuodesta 1891! Maankuulu Kirjakellari ja täyden palvelun kirjakauppa. Avoinna: ma-pe klo la klo Tyrvään Kirjakauppa Oy Marttilankatu 18, PL 16; Sastamala Puh Faksi (02) Avoinna: ma pe 13 17, sekä la Äetsän seudun kehitysmaaseura ry Sastamalan Kiikassa Kontintie 5, Sastamala Yhteydenotot pj. Sirkka Nylund, puh Anneli Keinonen Oy Valtakunnallinen taito-palkinto Ihanien tavaroiden kauppa 22 Käsinpainettuja pukeutumis- ja t-paitoja, asustelaukkuja, silkkihuiveja sekä lahjatavaraa. Tauluja, tyynyliinoja, kattaustuotteita, valokuva- ja paperimassataideteoksia. Sixsi taidekäsityögalleriassa vaihtuvia näyttelyitä. Piharakennuksessa VN Design korupaja. Avoinna: ma pe 10 18, la klo Anneli Keinonen Oy Kulmakatu 2, Keikyä, Sastamala Puh. (03) Faksi (03) Herra Hakkaraisen talossa on Mauri Kunnaksen kuviin perustuvia tuotteita itselle tai lahjaksi. Satakunnan käsi- ja taideteollisuus ry. Marttilankatu Sastamala Puh. (03) Sattumankauppa Vanhan tavaran kauppa Häijäässä 27 Kapsäkki 25 Matka- Jokela Oy 26 Kapsäkki on paikallisten käsityöläisten oma kauppa ja seudun infopiste. Valikoimistamme löydät niin ulko- kuin sisäkukat, hunajatuotteita, Herkkujuustolan maankuulut juustot, sepän tuotteita ja kymmenien käsityöläisten ihanat aarteet. Ryhmäpaketteja Sastamalan seudulle tilauksesta räätälintyönä. Yrityksille, yhdistyksille ja kaveriporukoille jokaiselle omanlaisensa paketti kulttuurimaisemia, nähtävyyksiä, hyvää ruokaa ja ostoksia tai aktiviteetteja. Kaikki helposti yhdestä paikasta. Avoinna: kesällä ke pe 10 18, la 10 16, su Muulloin to ja pe 10 18, la Kyläraitti 74, Sastamala Puh Avoinna: joka päivä Kapsäkki Kauppakeskus Häijään Äijä, Kauppakuja, Häijää Puh Aittalahdenkatu 6, 2. krs., Sastamala Puh. (03) Faksi (03) Nahkapaja Eliisa Marjaana Oy 79 Satu tuli taloon 77 Aidosta nahasta lompakot, reput, monitoimija kuvalaukut, vyöt, tossut sekä nyrkkeilysäkit ja -hanskat. Myös nahan tukkumyynti. Vakintie 15, Keikyä, Sastamala Puh. (03) , Avoinna: arkisin, sopimuksesta iltaisin ja vkonloppuisin Tilasuunnittelu Satu - sisustussuunnittelu - sisustusompelu - korjaus- ja mittatilausompelu Satu Kuusjärvi Ompelimon oma myymälä! -kotimaiset, yksilölliset käsinpainetut puserot puuvillasta -myös suurenmoisille naisille -asusarjan klassikot ja hehkeät uutuudet -löytönurkka Pirjo Tiensuu kuutoset@kopteri.net www. emilianvaatekaappi.fi Marttilankatu 17-19, Sastamala (Herra Hakkaraisen kadulla) Avoinna ma-pe klo