Kutsu Professuuriesitelmät Kuopion kampus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kutsu Professuuriesitelmät 13.5.2014 Kuopion kampus"

Transkriptio

1 Kutsu Professuuriesitelmät Kuopion kampus

2

3 Kutsu kuulemaan julkisia esitelmiä, jotka Itä-Suomen yliopiston molekyyligenetiikan professori Mikko Hiltunen, hoitotieteen, erityisesti hoitotyön johtamisen professori Arja Häggman-Laitila, lastentautien professori Jarmo Jääskeläinen, sisätautiopin professori Johanna Kuusisto, yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä farmaseuttisen kemian, erityisesti fysikaaliskemiallisen lääkekehityksen professori Jarkko Rautio potilasturvallisuuden professori Risto Roine patologian professori Ylermi Soini ja kansanterveystieteen, erityisesti epidemiologian professori Tomi-Pekka Tuomainen pitävät toukokuun 13. päivänä 2014 klo 9.15 alkaen. Kutsun kunnioittavasti yliopiston opettajat, muun henkilökunnan ja opiskelijat sekä tieteenharjoittajat, suosijat ja ystävät kuulemaan esitelmiä. Kahvitarjoilu esitelmien jälkeen Medistudia-rakennuksen aulassa. Kuopiossa Rehtori Perttu Vartiainen

4 Professuuriesitelmien salijako Medistudia-rakennuksen salissa ML1 klo 9.15 alkaen (Yliopistonranta 1 A, Kuopio) Professori Pekka Mäntyselkä Professori Tomi-Pekka Tuomainen Professori Risto Roine Medistudia-rakennuksen salissa ML2 klo 9.15 alkaen (Yliopistonranta 1 A, Kuopio) Professori Jarmo Jääskeläinen Professori Johanna Kuusisto Professori Ylermi Soini Medistudia-rakennuksen salissa ML3 klo 9.15 alkaen (Yliopistonranta 1 A, Kuopio) Professori Mikko Hiltunen Professori Arja Häggman-Laitila Professori Jarkko Rautio

5 Häggman-Laitila, Arja Maarit Hoitotieteen, erityisesti hoitotyön johtamisen professori Syntynyt , Alatornio Tutkinnot Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, Haaga-Helia, 2005 Terveystieteiden tohtori, Tampereen yliopisto, 1999 Terveydenhuollon lisensiaatti, Tampereen yliopisto, 1992 Terveydenhuollon kandidaatti, Tampereen yliopisto, 1987 Ylioppilas, Ivalon lukio, 1975 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, johtaminen, erityisesti hoitotyön johtaminen, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, alkaen viiden vuoden määräajaksi Professori, johtaminen, erityisesti hoitotyön johtaminen (ma.), Itä-Suomen yliopisto, 10/2012 5/2013 Tutkimusjohtaja, Hoitotyön tutkimussäätiö, 9/2006 7/2008 Professori (ma.), Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, 9/2004 5/2005 Kehityspäällikkö ja yliopettaja, tutkimus ja kehittäminen, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2/2002 9/2012 Preventiivisen hoitotieteen teorian dosentti, Kuopion yliopisto, 2001 Projektinjohtajan ja tutkijan tehtäviä, Hausjärven kunta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja STAKES, Vaikuttavan asiakas- ja potilastyön johtaminen hoitotyössä Hoitotyön johtamisen tutkimus ja opetus rakentuvat monitieteiselle tietoperustalle. Tutkimus on ensisijaisesti soveltavaa. Hoitotyön johtamisen tutkimusala kytkeytyy yhteiskunnallisiin ja terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottamisen haasteisiin. Tutkimusalan ydinteemoja ovat asiakaslähtöisyys, vetovoimaisuus ja kumppanuus. Teemat pysyvät ajantasaisina palvelurakennemuutosten yhteydessä. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat asiakaskunnan tarpeiden ja erilaisten asiakkuusprofiilien tunnistaminen ja pal- 5

6 velujen räätälöinti. Esimerkiksi terveyden edistämisessä ongelmana ovat heikosti tunnistetut kohderyhmät ja tästä syystä interventioiden heikko kohdentuvuus ja vaikuttavuus. Muita keskeisiä kysymyksiä ovat palvelujen laatu, vaikuttavuus ja asiakkaiden ja heidän lähiyhteisöjensä osallisuus. Hoitotyön vaikuttavuuden ja näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin tutkimus on vasta kehittymässä ja tarvitsee voimakasta panostusta. Implementoinnissa on kyse muutosjohtamisesta ja organisaatioiden oppimisesta. Hoitotyön vetovoimatekijöitä ovat henkilöstön työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen sekä osallistavat ja valtaannuttavat johtamiskäytännöt. Prosessien johtamisessa ollaan taitavampia kuin ihmisten johtamisessa, jossa tärkein instrumentti on vuorovaikutus. Tämä edellyttää lähijohtajien ja työntekijöiden yhteistyösuhteisiin kohdentuvaa tutkimusta. Hoitotyön laadukas panos ja osaamisen yhteiskehittely moniammatillisissa tiimeissä parantavat toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kansainvälistä tutkimusnäyttöä on vetovoimaisista terveydenhuollon yksiköistä. Niissä esimerkillisesti johdetut hoitotyön toimintaympäristöt ovat tuottaneet hyviä tuloksia asiakastyössä ja henkilöstövoimavaroissa. Kumppanuuden tunnuspiirteitä ovat vastavuoroinen vuorovaikutus, rajoja ylittävä päätöksenteko ja asiantuntijuuden yhteiskehittely. Kumppanuus tuottaa lisähyötyjä, joihin osapuolet eivät yksistään yllä. Kehittymätön tietoperusta eri tahojen kumppanuusprosesseista ja -rakenteista edellyttää myös tutkimuspanostusta. β Tärkeimmät julkaisut Häggman-Laitila A. & Rekola L Factors influencing partnerships between higher education and health care. Nurse Education Today http.//dx.doi. org/ /j.nedt Häggman-Laitila A., Pietilä A-M Small groups for parents: motives and practical issues boosting attendance. Nordic Social Work Research 3 (1), Häggman-Laitila A. & Rekola L Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus: odotuksia ja kokemuksia hyödyistä. Hallinnon Tutkimus 4 (30), Häggman-Laitila A., Tanninen H-M. & Pietilä A-M Effectiveness of resource-enhancing family-oriented intervention. Journal of Clinical Nursing 19 (17-18), Häggman-Laitila A., Seppänen R., Vehviläinen-Julkunen K. & Pietilä A-M Benefits of video home training on families health and interaction: evaluation based on follow up visits. Journal of Clinical Nursing 19 (23&24),

7 Hiltunen, Mikko Juhani Molekyyligenetiikan professori Syntynyt , Kuopio Tutkinnot Filosofian tohtori, Kuopion yliopisto, 2001 Filosofian maisteri, Kuopion yliopisto, 1995 Ylioppilas, Teuvan lukio, 1989 Tärkeimmät virat ja tehtävät Molekyyligenetiikan professori, Itä-Suomen yliopisto, alkaen viiden vuoden määräajaksi Tutkimusjohtaja, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, Akatemiatutkija, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, Tutkija, Harvard Medical School, MGH, Department of Neurology, USA, Suomen akatemian tutkijatohtori, Kuopion yliopisto, Molekyyligenetiikka Alzheimerin taudin tutkimuksessa Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus maailmassa. Suomessa noin 7 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastaa dementiaa ja muistisairaiden määrän arvioidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava sairaus, johon keskeisesti liittyy β-amyloidipeptidin ja hyperfosforyloituneen tau-proteiinin kertyminen aivokudokseen. Tästä kertymisestä johtuva synapsien ja hermosolujen tuho tietyillä aivoaluilla ovat osa taudin patogeneesiä. Alzheimerin taudin yksityiskohtaisia syntymekanismeja ei edelleenkään täysin tunneta, mutta on ilmeistä, että sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat yhdessä taudin ilmaantumiseen. Tämän vuoksi Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden biologisen toiminnan selvittäminen molekyyligenetiikan keinoin on tärkeää etsittäessä keinoja sairauden ennaltaehkäisemiseksi sekä uusien, tautia paremmin ennakoivien biomarkkereiden löytämiseksi. 7

8 Alzheimerin taudin syntymekanismeja on tutkittu paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Keskeisenä osana tätä tutkimusta on ollut myös Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden tunnistaminen. Nämä tekijät eivät itse suoraan aiheuta Alzheimerin tautia, vaan ne vaikuttavat taudin riskiin. Viimeaikaiset koko perimän kattavat assosiaatiotutkimukset suurissa potilas-kontrolliaineistoissa ovat mahdollistaneet keskeisimpien Alzheimerin taudin riskigeenien löytämisen. Riskitekijöiden geneettinen tunnistaminen ei kuitenkaan yksistään riitä selvittämään niiden roolia taudin synnyssä ja etenemisessä. Lisäksi tarvitaan tutkimuksia, joissa riskigeenien biologisia vaikutusmekanismeja selvitetään solutasolla. Alzheimerin taudin uusien riskigeenien tunnistaminen ja niiden toiminnan biologinen karakterisointi tehostavat tulevaisuudessa oireettomien henkilöiden sairastumisriskin arviointia sekä yksilöllisten lääkehoitojen suunnittelua. Tärkeimmät julkaisut Lambert JC, Grenier-Boley B, Harold D, Zelenika D, Chouraki V, Kamatani Y, Sleegers K, Ikram MA, Hiltunen M et al. Genome-wide haplotype association study identifies the FRMD4A gene as a risk locus for Alzheimer s disease. Mol Psychiatry Apr;18(4): Sarajärvi T, Tuusa JT, Haapasalo A, Lackman JJ, Sormunen R, Helisalmi S, Roehr JT, Parrado AR, Mäkinen P, Bertram L, Soininen H, Tanzi RE, Petäjä-Repo UE, Hiltunen M. Cysteine 27 variant of the delta-opioid receptor affects amyloid precursor protein processing through altered endocytic trafficking. Mol Cell Biol Jun;31(11): Viswanathan J, Haapasalo A, Böttcher C, Miettinen R, Kurkinen KM, Lu A, Thomas A, Maynard CJ, Romano D, Hyman BT, Berezovska O, Bertram L, Soininen H, Dantuma NP, Tanzi RE, Hiltunen M. Alzheimer s Disease-Associated Ubiquilin-1 Regulates Presenilin-1 Accumulation and Aggresome Formation. Traffic Mar;12(3): Lambert JC, Heath S, Even G, Campion D, Sleegers K, Hiltunen M et al. Genomewide association study identifies variants at CLU and CR1associated with Alzheimer s disease. Nat Genet Oct;41(10): Bertram L, Hiltunen M, Parkinson M, Ingelsson M, Lange C, Ramasamy K, Mullin K, Menon R, Sampson AJ, Hsiao MY, Elliott KJ, Velicelebi G, Moscarillo T, Hyman BT, Wagner SL, Becker KD, Blacker D, Tanzi RE. Family-based association between Alzheimer s disease and variants in UBQLN1. N Engl J Med. Mar 3;352(9):884 94,

9 Jääskeläinen, Jarmo Eero Sakari Lastentautien professori Syntynyt , Tervo Tutkinnot Lääketieteen tohtori, Kuopion yliopisto, 2000 Lastenendokrinologian erikoislääkäri, Helsingin yliopisto, 1998 Lastentautien erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1993 Lääketieteen lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1987 Ylioppilas, Vesannon lukio, 1981 Tärkeimmät virat ja tehtävät Lastentautien professori, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, alkaen Lastentautien professori (ma.), Itä-Suomen yliopisto, Lastentautien kliininen opettaja, Itä-Suomen yliopisto, Tutkija, Suomen Akatemia, 2002 ESPE Research Fellow, Cambridgen yliopisto, Erikoislääkäri, lastentaudit ja lastenendokrinologia, Kuopion yliopistollinen sairaala, 1998 alkaen Lapsen lisämunuaiskuoren toiminnan häiriöt Lisämunuaiskuoren rakenne ja toiminta muuttuu läpi sikiökauden ja lapsuuden. Sikiökaudella lisämunuaiskuori koostuu suurimmalta osin fetaalisesta kerroksesta, joka tuottaa androgeenien heikkoja esiasteita, joita istukka tarvitsee estrogeenisynteesiä varten. Sikiön lisämunuaiskuoren elintärkeän kortisolin tuotanto on epäkypsää, millä on merkitystä lapsen syntyessä huomattavan ennenaikaisena. Syntymän jälkeen fetaalinen kerros surkastuu ja lisämunuaiskuori koostuu tästä eteenpäin kolmesta kerroksesta: zona glomerulosa tuottaa mineralokortikoideja, zona fasciculata glukokortikoideja ja zona reticularis heikkoja miessukupuolihormoneja. Lisämunuaiskuoren toiminta on synnynnäisesti häiriintynyt perinnöllisissä entsyymivioissa, joista tavallisin on 21-hydroksylaasivaje. Sen vaikeimmassa suolanmenetysmuodossa lapsi ajautuu ilman hoitoa hengen- 9

10 vaaralliseen suolanmenetystilaan. Tytöllä sairauden vaikea muoto johtaa sikiöaikaiseen virilisoitumiseen. Lievemmissä muodoissa lapsen kasvu on kiihtynyttä miessukupuolihormoniylimäärän vuoksi. Huomattamasti tavallisempi häiriö on ennenaikainen adrenarke. Adrenarke on fysiologinen ilmiö, joka etenee vähitellen zona reticulariksen kypsyessä. Jos tilaan liittyvä miessukupuolihormonien erityksen lisääntyminen johtaa oireisiin tytöllä ennen kahdeksaa ja pojalla ennen yhdeksää ikävuotta, on adrenarke ennenaikainen. Adrenarke näyttää ohjelmoituvan hyvin varhain, ilmeisesti ensimmäisen ikävuoden loppuun mennessä, ja tämä vaikuttaa myös lapsen kasvuun jo ennen adrenarken toteamista. Adrenarken säätelyn tutkiminen on tavattoman haastavaa, koska ilmiötä ei esiinny lainkaan ei-kädellisillä nisäkkäillä. Ennenaikainen adrenarke assosioituu ylipainoon ja siihen ajatellaan liittyvän lisääntynyt riski aikuisiän metaboliseen oireyhtymään ja munasarjojen monirakkulatautiin. Näitä vaikutuksia on tutkittu aiemmin vain valikoiduissa aineistoissa ja väestöissä, eivätkä tulokset näytä olevan sovellettavissa kaikkiin populaatioihin. Tärkeimmät julkaisut Jääskeläinen J, Levo A, Voutilainen R, Partanen R. Population-wide evaluation of disease manifestation in relation to molecular genotype in steroid 21-hydroxylase (CYP21) deficiency: good correlation in a well defined population. J Clin Endocrinol Metab 1997;82: Jääskeläinen J, Deeb A, Schwabe JW, Mongan NP, Martin H and Hughes IA. Human androgen receptor gene ligand binding domain mutations leading to disrupted interaction between the amino- and carboxyl-terminal domains. J Mol Endocrinol. 2006; 36: Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Girls with Premature Adrenarche Have Accelerated Early Childhood Growth. J Pediatr 2009; 154: Lappalainen S, Utriainen S, Kuulasmaa T, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Androgen receptor gene CAG repeat polymorphism and X-chromosome inactivation in children with premature adrenarche. J Clin Endocrinol Metab 2008; 93: Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Continuum of phenotypes and sympathoadrenal function in premature adrenarche. Eur J Endocrinol 2009; 160:

11 Kuusisto, Maria Johanna Sisätautiopin professori Syntynyt , Vaasa Tutkinnot Kardiologian erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1997 Lääketieteen tohtori, Kuopion yliopisto, 1996 Sisätautien erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1991 Lääketieteen lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1984 Tärkeimmät virat ja tehtävät Sisätautiopin professori, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, alkaen Sisätautien, erityisesti kardiologian professori, Tampereen yliopisto, 1/2013 1/2014 Sisätautiopin professori (ma.), Itä-Suomen yliopisto, 8/2010 1/2013 Sisätautien ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka, 8/2010 1/2013 Kardiologian professori (ma.), Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, 9/2007 7/2010 Kardiologian ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka, kardiologinen yksikkö ja sydänkeskus 9/2007 7/2010 Kardiologian osastonylilääkäri (ma.), Kuopion yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka, kardiologinen yksikkö, Sisätautiopin dosentti, Kuopion yliopisto, 1996 Vieraileva tutkija, University of Washington, Seattle, Department of Medicine, Division of Cardiology, Sepelvaltimotauti ja sydänlihassairaudet tänään ja huomenna Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä huolimatta sepelvaltimotauti on yleisin suomalaisten kuolinsyy ja selittää noin 25 prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Sepelvaltimotaudin syntyyn vaikuttavien uusien mekanismien tunnistamisessa voidaan käyttää geeni- ja biomarkkeri- 11

12 tutkimuksia. Koko genomin tutkimuksissa on löydetty kymmeniä geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sepelvaltimotautiriskiin joko perinteisten vaaratekijöiden tasoon vaikuttamalla tai vielä tuntemattomilla uusilla mekanismeilla. Tutkimusryhmämme on yli kuopiolaista miestä käsittävän METSIM -tutkimuksen puitteissa osallistunut yhteistyötutkimuksiin, joissa on tunnistettu kymmeniä uusia valtimotaudin riskitekijöiden, kuten diabeteksen, ylipainon ja kohonneen verenpaineen, geneettisiä riskivariantteja. METSIMtutkimuksesta on meneillään sepelvaltimotautitapausten seurantatulosten rekisteröinti ja sepelvaltimotaudin riskiin suoraan vaikuttavien geneettisten tekijöiden tutkiminen. Biomarkkerit ovat tavallisesta verinäytteestä helposti mitattavia aineita, jotka ennustavat sairastumisriskiä. METSIM-tutkimuksessa on löydetty useita uusia aiemmin kuvaamattomia diabeteksen kehittymistä ennustavia biomarkkereita, kuten rasva- ja aminohappoja, joiden merkitystä sepelvaltimotaudin riskin suhteen tutkitaan parhaillaan. Olemme tutkineet myös paksuntavan sydänlihassairauden genetiikkaa ja biomarkkereita. Paksuntava sydänlihassairaus on yleisin perinnöllinen sydänsairaus ja yleisin nuorten ja urheilijoiden sydänperäisen äkkikuoleman syy. Olemme löytäneet Suomesta kolme yksittäistä valtamutaatiota, jotka selittävät 23 prosenttia tautitapauksista. Yleisimpään valtamutaatioon olemme havainneet liittyvän metabolomiikkatutkimuksissa aiemmin tuntemattomia aminohappotasojen muutoksia. Taudin taustalla olevia vielä tuntemattomia geenivirheitä selvitämme parhaillaan uudella, 59 kardiomyopatiageeniä kattavalla sekvensointimenetelmällä. Suomalaisista valtamutaatioista on meneillään myös ips-tutkimukset, joissa selvitetään kantasolutekniikoilla ihosoluista indusoitujen sydänlihassolujen rakennetta, toimintaa ja aineenvaihduntaa. Tärkeimmät julkaisut Kuusisto J, Mykkänen L, Pyörälä K, Laakso M. Non-insulin dependent diabetes and its metabolic control predict coronary heart disease in elderly subjects. Diabetes 43: , IF Otto CM, Kuusisto J, Reichenbach DD, Gown AM, O Brien KD. Characterization of early lesion of degenerative valvular aortic stenosis: histologic and immunohistochemical studies. Circulation 90: , IF Jääskeläinen P, Soranta M, Miettinen R, Saarinen L, Pihlajamäki J, Silvennoinen K, Tikanoja T, Laakso M, Kuusisto J. The cardiac β-myosin heavy chain gene is not the predominant gene for hypertrophic cardiomyopathy in the Finnish Population. J Am Coll Cardiol 32: , IF Wang J, Ruotsalainen S, Moilanen L, Laakso M, Kuusisto J. The metabolic syndrome predicts cardiovascular mortality: a 13-year follow-up study in elderly non-diabetic Finns. Eur Heart J 28(7):857 64, IF Kuusisto J, Kärjä V, Sipola P, Kholova I, Peuhkurinen K Jääskeläinen P, Naukkarinen A, Ylä-Herttuala S, Punnonen K, Laakso M. Low-grade inflammation and the phenotypic expression of myocardial fibrosis in hypertrophic cardiomyopathy. Heart 98(13); , IF

13 Mäntyselkä, Pekka Tapani Yleislääketieteen professori Syntynyt , Kuopio Tutkinnot Lääketieteen tohtori, Kuopion yliopisto, 1999 Yleislääketieteen erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1997 Lääketieteen lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1990 Ylioppilas, Kuopion klassillinen lukio, 1983 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, yleislääketiede, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, alkaen Professori, yleislääketiede, Turun yliopisto, lääketieteen laitos, 7/2012 7/2013 Professori, yleislääketiede (määräaikainen), Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, ja Yleislääketieteen dosentti, Helsingin yliopisto, 2008 Ylilääkäri (vs.), Kuopion yliopistollinen sairaala, yleislääketieteen yksikkö, Yleislääketiede muutoksessa Yleislääketiede on monipuolisen kliinisen osaamisen, potilas- ja väestökeskeisen työotteen sekä perusterveydenhuollon toimintaympäristön kautta oma erikoisalansa. Yleislääketieteen erikoislääkäri on potilaidensa ja heidän perheidensä pitkäaikainen lääkäri, joka tekee yhteistyötä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa ja auttaa potilaansa kulkua palveluverkostoissa. Hän tuntee väestönsä ja on asiantuntija terveyden edistämisessä sekä toiminnan kehittämisessä. Yleislääketieteen erikoislääkärin keskeinen toimintakenttä on perusterveydenhuollossa. Nykyistäkin vahvemmin sen kehittämisen perustana tulee olla opetus, koulutus ja tutkimus. Perusterveydenhuollossa voidaan tutkia hoitojen, uusien diagnoosimenetelmien ja toimintatapojen hyödyllisyyttä ja vaikuttavuutta valikoitumattomilla potilailla. Tämä voi siten olla translationaalista tutkimusta eli tutkimusta, jossa alkuvaiheen perustutkimuksesta 13

14 sekä rajatuilla potilasaineistoilla tehdyistä kliinisistä tutkimuksista saatua tietoa sovelletaan ja siirretään jokapäiväiseen kliiniseen käytäntöön ja päätöksentekoon. Laboratoriona tässä on avoterveydenhuollon toimintaympäristö ja väestö. Tässä ympäristössä väestö- ja potilastutkimukset sekä toimintayksiköiden verkostot voivat toimia myös tutkimusaineistojen tuottajina eri tieteenalojen yhteiseen tutkimukseen. Yksittäistä potilasta ja väestöä hyödyttävän vaikuttavan hoidon kehittämisessä ja terveyden edistämisessä tarvitaan tällaista toimintaympäristöä toimivine tietojärjestelmineen. Yleislääketieteen erikoislääkäri näkee erilaisten sairaus- ja muiden taakkojen kasautumisen yksittäisen potilaan ja väestön sairastavuuden selittämisessä usein läheisemmäksi kuin esimerkiksi molekyylilääketieteen. Tieteiden välinen yhteistyö sekä monialainen opetus ja tutkimus ovat yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen perustana. Tärkeimmät julkaisut Mäntyselkä PT, Turunen JHO, Ahonen RS, Kumpusalo EA: Chronic pain and poor self-rated health. JAMA 2003;290: Mäntyselkä P, Halonen P, Vehviläinen A, Takala J, Kumpusalo E. Access to and continuity of primary medical care of different providers as perceived by the Finnish population. Scand J Prim Health Care 2007; 25: Mäntyselkä P, Korniloff K, Saaristo T, Koponen H, Eriksson J, Puolijoki H, Timonen M, Sundvall J, Kautiainen H, Vanhala M. Association of depressive symptoms with impaired glucose regulation, screen-detected, and previously known type 2 diabetes: findings from the Finnish D2D Survey. Diabetes Care 2011;34:71 6. Vanhala M, Saltevo J, Soininen P, Kautiainen H, Kanhgas AJ, Ala-Korpela M, Mäntyselkä P. Serum omega-6 polyunsaturated fatty acids and the metabolic syndrome: a longitudinal population-based cohort study. Am J Epidemiol 2012; 176: Savolainen J, Kautiainen H, Miettola J, Niskanen L, Mäntyselkä P. Low quality of life and depressive symptoms are connected with an unhealthy lifestyle. Scand J Public Health 2014 ;42:

15 Rautio, Jarkko Tapani Farmaseuttisen kemian, erityisesti fysikaaliskemiallisen lääkekehityksen professori Syntynyt , Kuopio Tutkinnot Farmasian tohtori, Kuopion yliopisto, 2000 Farmasian lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1999 Proviisori, Kuopion yliopisto, 1996 Ylioppilas, Kallaveden lukio, 1990 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, farmaseuttinen kemia, erityisesti fysikaaliskemiallinen lääkekehitys, Itä-Suomen yliopisto, alkaen Professori, farmaseuttinen kemia, erityisesti fysikaaliskemiallinen lääkekehitys, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, 3/2008 7/2013 Akatemiatutkija, Suomen Akatemia, 2/2009 7/2009 Yliassistentti, Kuopion yliopisto, farmaseuttisen kemian laitos, 2007 Farmaseuttisen kemian dosentti, Kuopion yliopisto, 2006 Vieraileva tutkija, GlaxoSmithKline, RTP, 2005 ja 2011 Tutkijatohtori, Suomen Akatemia, Post doc -tutkija, Marylandin yliopisto, Baltimore, 2001 Lääkeaineiden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien merkitys ja niiden parantaminen aihiolääketeknologialla Lääkeaineen kemiallinen rakenne määrää lääkeaineen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, joista keskeisimpiä ovat ionisoituminen, liukoisuus, jakautuminen, molekyylin koko ja vetysidosten muodostuminen. Nämä ominaisuudet vuorostaan määrittävät muun muassa lääkeaineen imeytymisen ja jakautumisen elimistössä, lääkeaineen vuorovaikutukset kohteen kanssa, sairauden hoidossa käytettävän hoitoannoksen, lääkeaineen metabolian sekä lopulta sen poistumisen elimistöstä. Uusia lääkeaineita suunnitellaan kuitenkin usein siten, että lääkeaineen ja lääkevaikutuksen kohteen väliset vuorovaikutukset pyritään maksimoimaan. Kohdelähtöinen ajattelu ei kui- 15

16 tenkaan aina huomioi lääkeaineen fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia. Lääkeaineiden kehitys saatetaankin joutua lopettamaan jo lääkekehityksen varhaisessa vaiheessa juuri epäsuotuisten fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien vuoksi. Lääkeaineiden kliinistä käytettävyyttä voi heikentää muun muassa niukka vesiliukoisuus, koska ainoastaan liuennut lääkeaine voi kulkeutua biologisten kalvojen läpi. Lääkeaineen liukoisuusominaisuudet vaikuttavat myös lääkemuodon valintaan. Lääkeaineen vesiliukoisuutta ja useita muita fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia voidaan parantaa aihiolääketeknologialla. Aihiolääkkeet ovat inaktiivisia lääkeainemolekyylejä, jotka läpikäyvät elimistössä joko entsymaattisen tai kemiallisen muutoksen vapauttaakseen aktiivisen lääkeaineen, joka voi sen jälkeen aikaansaada halutun farmakologisen vaikutuksen. Nykyään lähes joka kymmenes markkinoille hyväksytyistä lääkeaineista voidaan määritellä aihiolääkkeiksi. Tunnettuja aihiolääkkeitä ovat muun muassa pratsolit, oseltamiviiri ja levodopa. Suomessa aihiolääkkeitä kehitetään systemaattisesti ainoastaan Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella. Tärkeimmät julkaisut Lauri Peura, Kalle Malmioja, Kristiina Huttunen, Jukka Leppänen, Miia Hämäläinen, Markus M. Forsberg, Jarkko Rautio and Krista Laine: Design, synthesis and brain uptake of LAT1-targeted amino acid prodrugs of dopamine. Pharm Res 30(10): , Henna H. Härkönen, Lauri Peura, Kalle Malmioja, Jukka Leppänen, Krista Laine, Antti Poso, Maija Lahtela-Kakkonen, Jarkko Rautio: Structure-activity relationship study of compounds binding to large amino acid transporter 1 (LAT1) based on pharmacophore modeling and in situ rat brain perfusion. Eur J Pharm Sci 48(3): , Kristiina Huttunen, Anne Mannila, Krista Laine, Eeva Kemppainen, Jukka Leppänen, Jouko Vepsäläinen, Tomi Järvinen, Jarkko Rautio: The first bioreversible prodrug of metformin with improved lipophilicity and enhanced intestinal absorption. J Med Chem 52: , Mikko Gynther, Krista Laine, Jarmo Ropponen, Jouko Savolainen, Tomi Järvinen, Anne Mannila, Tapio Nevalainen, Jarkko Rautio: Large neutral amino acid transporter enables brain drug delivery via prodrugs. J Med Chem 51(4): , Jarkko Rautio, Hanna Kumpulainen, Tycho Heimbach, Reza Oliyai, Dooman Oh, Tomi Järvinen, Jouko Savolainen: Prodrugs design and pharmaceutical applications. Nature Reviews Drug Discovery 7(3): ,

17 Roine, Risto Paavo Antero Potilasturvallisuuden professori Syntynyt , Helsinki Tutkinnot Hallinnon pätevyys, 2005 Päihdelääketieteen erityispätevyys, 1994 Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopisto, 1987 Sisätautien erikoislääkäri, Helsingin yliopisto, 1984 Laillistettu lääkäri, Zürichin yliopisto, 1977 Ylioppilas, Töölön yhteiskoulu, Helsinki 1970 Tärkeimmät virat ja tehtävät Potilasturvallisuuden professori, Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, alkaen Arviointiylilääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, Finohta/Stakes, Hallinnollinen apulaisylilääkäri, Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Dosentti, Helsingin yliopisto, 1992 Visiting Associate, Bronx Veterans Administration Medical Center and Mount Sinai School of Medicine, Hoidon vaikuttavuus on potilasturvallisuuden kulmakivi Terveydenhuollossa on parin viimeisen vuosikymmenen aikana herätty huomaamaan, että lähes kaikkiin hoitomuotoihin liittyy potilaalle koituvien haittojen riski. Kansainvälisten tutkimustulosten perusteella Suomessa on arvioitu, että jopa potilasta kuolee vuosittain hoidon haittojen seurauksena. Ainakin puolet noista haittatapahtumista voitaisiin todennäköisesti ehkäistä. Potilasturvallisuuteen on viime vuosina Suomessa panostettu muun muassa lainsäädännöllisin toimin, ja terveydenhuollon toimijoita on velvoitettu edistämään potilasturvallisuutta aikaisempaa järjestelmällisemmin. Asian 17

18 edistämiseksi on käynnistetty myös kansallinen potilasturvallisuusohjelma, joka kiinnittää erityistä huomiota muun muassa syyllistämättömän potilasturvallisuuskulttuurin edistämiseen, johdon sitouttamiseen potilasturvallisuusasioihin, infektiohaittojen ehkäisyyn ja lääkitysvirheiden torjuntaan. Hieman vähemmälle huomiolle on ehkä jäänyt potilasturvallisuustyön tärkein perusta se, että terveydenhuollossa tehdään vain vaikuttavaksi todettuja, potilaalle todellista terveyshyötyä tuottavia asioita. Laajaa julkisuutta saaneet, tuoreisiin tutkimustuloksiin perustuvat väitteet siitä, että Suomessa tehdään muun muassa paljon turhia polven tähystystoimenpiteitä tai olkapääleikkauksia, viittaavat siihen, että tietoa eri hoitomuotojen arkivaikuttavuudesta siis niiden kyvystä tuottaa potilaille hyötyä terveydenhuollon jokapäiväisessä toiminnassa ei aina ole riittävästi. Tällaisen tiedon tuottaminen ja hoidon vaikuttavuuden rutiininomainen seuranta tulisikin nostaa yhdeksi terveydenhuolto- ja potilasturvallisuustutkimuksen prioriteettialueista. Vain siten taataan, että potilaat saavat ainoastaan sellaisia hoitoja, joista he hyötyvät, eikä heitä turhaan altisteta hyödyttömän hoidon mahdollisille haitoille. Tärkeimmät julkaisut Räsänen P., Krootila K., Sintonen H., Leivo T., Koivisto A-M., Ryynänen O-P., Blom M., Roine RP., Cost-utility of routine cataract surgery. Health and Quality of Life Outcomes 2006, 4:74, (http://www.hqlo.com/content/4/1/74). Räsänen P., Paavolainen P., Sintonen H., Koivisto A-M., Blom M., Ryynänen O-P., Roine RP., Cost per quality-adjusted life years gained by routine hip and knee replacement surgery. Acta Orthopaedica 2007;78: Taipale K., Leminen A., Räsänen P., Heikkilä A., Tapper A-M., Sintonen H., Roine RP., and The HUS QoL Study Group, Costs and health-related quality of life effects of hysterectomy in patients with benign uterine disorders. Acta Obstet Gynecol Scand. 2009;88: Vainiola T., Roine RP., Pettilä V., Kantola T., Räsänen P., Sintonen H., Impact of healthrelated quality-of-life instrument and QALY calculation method on the number of QALYs gained in the emergency care setting. Value in Health 2011;14: Färkkilä N., Sintonen H., Saarto T., Järvinen H, Hänninen J., Taari K., Roine R., Healthrelated quality of life in colorectal cancer. Colorectal Dis 2013;15:e

19 Soini, Matti Jouko Ylermi Patologian professori Syntynyt , Helsinki Tutkinnot Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Oulun yliopisto ja Helsingin yliopisto, 1990 Patologian erikoislääkäri, Oulun yliopisto, 1989 Lääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto, 1981 Tärkeimmät virat ja tehtävät Patologian professori, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, alkaen Patologian professori, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, 4/ /2013 Patologian ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopistollinen sairaala, 1995 alkaen Patologian professori (ma.), Oulun yliopisto, 2007 ja Patologian yliassistentti, Oulun yliopisto, Patologian dosentti 1995, Oulun yliopisto Visiting Scientist, Laboratory of Human Carcinogenesis, NIH, Bethesda, USA Pehmytkudossarkoomien molekyylibiologia Pehmytkudossarkoomat ovat pahanlaatuisia kasvaimia, jotka saavat alkunsa kehon sidekudos-, rasva-, lihas-, endoteeli- tai hermojen tukikudossolukosta. Nykykäsityksen mukaan mesenkymaaliseen kantasoluun liittyvä toimintahäiriö johtaa näiden kasvainten kehittymiseen. Viimeisen kahden-kolmenkymmenen vuoden aikana ymmärrys pehmytkudossarkoomien biologisesta luonteesta on kehittynyt huimasti. Vaikka morfologinen diagnostiikka ja siihen liittyvä immunohistokemia ovat edelleen sarkoomien diagnostiikan kulmakiviä patologiassa, mukaan ovat tulleet uudet molekyylibiologiset aspektit, jotka paitsi auttavat diagnostiikassa, vaikuttavat myös kasvainten hoitoon. 19

20 Syöpä ylipäänsä on geneettinen sairaus, ja niin ovat myös pehmytkudossarkoomat. Noin kolmasosassa pehmytkudossarkoomia esiintyy translokaatioita, jotka ovat spesifisiä juuri tietylle kasvaintyypille, kun taas muissa pehmykudossarkoomissa geneettiset häiriöt ovat satunnaisia. Translokaatiossa kahden geenin perimäaines siirtyy lähelle toisiaan synnyttäen fuusiogeenin, joka antaa solulle kasvuedun näin muuntaen sen kasvainsoluksi. Viime vuosina on myös alettu ymmärtämään epigeneettisten muutosten merkitystä sarkoomien kehityksessä. Epigeneettiset mekanismit eivät muuta DNA:n emäsjärjestystä niin kuin mutaatiot, vaan muuttavat geenien luentaa joko lisäämällä tai vaimentamalla sitä. Näitä mekanismeja ovat kromatiiniainekseen liittyvät histonimodifikaatiot, mikrorna:t ja DNA:n metylaatio. Sarkoomissa onkin todettu geenien promoottorialueilla poikkeavaa metylaatiota verrattuna normaaliin kudokseen, samoin muutoksia on todettu DNA-kaksoiskierrettä ympäröivien histoniproteiinien kemiallisissa rakenteissa. Solujen kehitykseen ja erilaistumiseen vaikuttavat myös mikrornamolekyylit, jotka estävät lähetti-rna:n luentaa. Sarkoomissa mikrornamolekyylien on voitu todeta vaikuttavan solujen erilaistumiseen liittyvien geenien toimintaan. Kaikki nämä mekanismit ilmentävät syöpäsolukon monimutkaista rakennetta, mutta samalla antavat toivoa erityyppisten täsmälääkkeiden kehittämiseen. Tärkeimmät julkaisut Hartikainen JM, Tengström M, Kosma VM, Kinnula VL, Mannermaa A, Soini Y. Genetic polymorphisms and protein expression of NRF2 and Sulfiredoxin predict survival outcomes in breast cancer. Cancer Res. 2012;72: Merikallio H, Turpeenniemi-Hujanen T, Pääkkö P, Mäkitaro R, Riitta K, Salo S, Salo T, Harju T, Soini Y. Snail promotes an invasive phenotype in lung carcinoma. Respir Res. 2012;13:104 Merikallio H, Kaarteenaho R, Pääkkö P, Lehtonen S, Hirvikoski P, Mäkitaro R, Harju T, Soini Y. Impact of smoking on the expression of claudins in lung carcinoma. Eur J Cancer. 2011;47: Erkko H, Xia B, Nikkilä J, Schleutker J, Syrjäkoski K, Mannermaa A, Kallioniemi A, Pylkäs K, Karppinen SM, Rapakko K, Miron A, Sheng Q, Li G, Mattila H, Bell DW, Haber DA, Grip M, Reiman M, Jukkola-Vuorinen A, Mustonen A, Kere J, Aaltonen LA, Kosma VM, Kataja V, Soini Y, Drapkin RI, Livingston DM, Winqvist R. A recurrent mutation in PALB2 in Finnish cancer families. Nature. 2007;446:316 9 Kinnula VL, Lehtonen S, Sormunen R, Kaarteenaho-Wiik R, Kang SW, Rhee SG, Soini Y. Overexpression of peroxiredoxins I, II, III, V, and VI in malignant mesothelioma. J Pathol. 2002;196:

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria

PROFESSORILUENTO. Professori André Sourander. Lääketieteellinen tiedekunta. Lastenpsykiatria PROFESSORILUENTO Professori André Sourander Lastenpsykiatria Lääketieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori André Sourander pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta

Lisätiedot

3 Tieteellinen toiminta

3 Tieteellinen toiminta 3 Tieteellinen toiminta Kliinisen kardiologian tieteellinen tutkimustoiminta on huomattavasti lisääntynyt Suomessa kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosikymmeninä on tehty myös ansiokasta kardiologian

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto

Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Helena Tähtinen Risto-Pekka Happonen BMF ry Syysseminaari 11.11.2009 Tertio, Tampere STM Selvityksiä 2/2009 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2756-8

Lisätiedot

Terveys ja hyvinvointi

Terveys ja hyvinvointi Terveys ja hyvinvointi 1. Henkilökohtainen lääketiede/personalized medicine 2. Hoitojen yksilöillistyminen (personalized medicine) ja julkinen terveydenhuolto 3. Personalized nutrition, in particular the

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.

Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus. Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5. Hoitoisuuden ja rakenteisen kirjaamisen kumppanuus Pia Liljamo, erikoissuunnittelija, TtM Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 16.5.2012 Sähköisen potilaskertomustiedon hyödyntäminen johtamisessa Sähköisen

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB

Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit. Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Kohdun sileälihaskasvaimet. Molekylaariset mekanismit ja histologiset kriteerit Tom Böhling Haartman-instituutti, HY HUSLAB Lääketieteellinen tiedekunta / Tom Böhling 20.9.2013 1 Sileälihaskasvaimet Leiomyooma

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI

Lisätiedot

Sustainable well-being

Sustainable well-being Mitä kuluttajat ajattelevat geenitesteistä? Biopankit osaksi hoito- ja elintapasuosituksia Sustainable well-being Subtitle Name Date 0.0.2015 Tuula Tiihonen, Johtava asiantuntija, Sitra, Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010. parhaaksi. Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopiston kirjaston 85-vuotisjuhlaseminaari 17.5.2010 Yhdessä terveyttä ttä potilaan parhaaksi Hallintoylilääkäri Jaakko Herrala Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT, MBA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?

Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo.

Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag. Kotziadimos Thomas. Waldén Jari- Pekka. Leppänen Kim Lindström Tuomo. Sijoitus Kilpailu % Kokonaispisteet Nro Kilpailija Yhdistys Luokka JoukkueID Tag 1 100,0000 939,2404 124 Nousiainen Lauri 2 97,6396 917,0707 127 Nurmi Seppo Karjala A 3 95,4658 896,6531 104 Manni Matti

Lisätiedot

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013 Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila

Lisätiedot

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2013

Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2013 1 (5) Instrumentariumin Tiedesäätiön apurahat 2013 Instrumentariumin Tiedesäätiö jakoi 20. maaliskuuta 2013 apurahoja 32. kerran Tiedesäätiö jakaa vuosittain apurahoja lääketieteen ja lääketieteen tekniikan

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset. Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoitosuositukset Tutkimus Päijät-Hämeen pth:n ja esh:n hoitajien keskuudessa Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö 29.5.2013 Kuronen,

Lisätiedot