Kutsu Professuuriesitelmät Kuopion kampus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kutsu Professuuriesitelmät 13.5.2014 Kuopion kampus"

Transkriptio

1 Kutsu Professuuriesitelmät Kuopion kampus

2

3 Kutsu kuulemaan julkisia esitelmiä, jotka Itä-Suomen yliopiston molekyyligenetiikan professori Mikko Hiltunen, hoitotieteen, erityisesti hoitotyön johtamisen professori Arja Häggman-Laitila, lastentautien professori Jarmo Jääskeläinen, sisätautiopin professori Johanna Kuusisto, yleislääketieteen professori Pekka Mäntyselkä farmaseuttisen kemian, erityisesti fysikaaliskemiallisen lääkekehityksen professori Jarkko Rautio potilasturvallisuuden professori Risto Roine patologian professori Ylermi Soini ja kansanterveystieteen, erityisesti epidemiologian professori Tomi-Pekka Tuomainen pitävät toukokuun 13. päivänä 2014 klo 9.15 alkaen. Kutsun kunnioittavasti yliopiston opettajat, muun henkilökunnan ja opiskelijat sekä tieteenharjoittajat, suosijat ja ystävät kuulemaan esitelmiä. Kahvitarjoilu esitelmien jälkeen Medistudia-rakennuksen aulassa. Kuopiossa Rehtori Perttu Vartiainen

4 Professuuriesitelmien salijako Medistudia-rakennuksen salissa ML1 klo 9.15 alkaen (Yliopistonranta 1 A, Kuopio) Professori Pekka Mäntyselkä Professori Tomi-Pekka Tuomainen Professori Risto Roine Medistudia-rakennuksen salissa ML2 klo 9.15 alkaen (Yliopistonranta 1 A, Kuopio) Professori Jarmo Jääskeläinen Professori Johanna Kuusisto Professori Ylermi Soini Medistudia-rakennuksen salissa ML3 klo 9.15 alkaen (Yliopistonranta 1 A, Kuopio) Professori Mikko Hiltunen Professori Arja Häggman-Laitila Professori Jarkko Rautio

5 Häggman-Laitila, Arja Maarit Hoitotieteen, erityisesti hoitotyön johtamisen professori Syntynyt , Alatornio Tutkinnot Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, Haaga-Helia, 2005 Terveystieteiden tohtori, Tampereen yliopisto, 1999 Terveydenhuollon lisensiaatti, Tampereen yliopisto, 1992 Terveydenhuollon kandidaatti, Tampereen yliopisto, 1987 Ylioppilas, Ivalon lukio, 1975 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, johtaminen, erityisesti hoitotyön johtaminen, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, alkaen viiden vuoden määräajaksi Professori, johtaminen, erityisesti hoitotyön johtaminen (ma.), Itä-Suomen yliopisto, 10/2012 5/2013 Tutkimusjohtaja, Hoitotyön tutkimussäätiö, 9/2006 7/2008 Professori (ma.), Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, 9/2004 5/2005 Kehityspäällikkö ja yliopettaja, tutkimus ja kehittäminen, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2/2002 9/2012 Preventiivisen hoitotieteen teorian dosentti, Kuopion yliopisto, 2001 Projektinjohtajan ja tutkijan tehtäviä, Hausjärven kunta, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja STAKES, Vaikuttavan asiakas- ja potilastyön johtaminen hoitotyössä Hoitotyön johtamisen tutkimus ja opetus rakentuvat monitieteiselle tietoperustalle. Tutkimus on ensisijaisesti soveltavaa. Hoitotyön johtamisen tutkimusala kytkeytyy yhteiskunnallisiin ja terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottamisen haasteisiin. Tutkimusalan ydinteemoja ovat asiakaslähtöisyys, vetovoimaisuus ja kumppanuus. Teemat pysyvät ajantasaisina palvelurakennemuutosten yhteydessä. Asiakaslähtöisyyden näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä ovat asiakaskunnan tarpeiden ja erilaisten asiakkuusprofiilien tunnistaminen ja pal- 5

6 velujen räätälöinti. Esimerkiksi terveyden edistämisessä ongelmana ovat heikosti tunnistetut kohderyhmät ja tästä syystä interventioiden heikko kohdentuvuus ja vaikuttavuus. Muita keskeisiä kysymyksiä ovat palvelujen laatu, vaikuttavuus ja asiakkaiden ja heidän lähiyhteisöjensä osallisuus. Hoitotyön vaikuttavuuden ja näyttöön perustuvan toiminnan implementoinnin tutkimus on vasta kehittymässä ja tarvitsee voimakasta panostusta. Implementoinnissa on kyse muutosjohtamisesta ja organisaatioiden oppimisesta. Hoitotyön vetovoimatekijöitä ovat henkilöstön työhyvinvointi ja osaamisen kehittäminen sekä osallistavat ja valtaannuttavat johtamiskäytännöt. Prosessien johtamisessa ollaan taitavampia kuin ihmisten johtamisessa, jossa tärkein instrumentti on vuorovaikutus. Tämä edellyttää lähijohtajien ja työntekijöiden yhteistyösuhteisiin kohdentuvaa tutkimusta. Hoitotyön laadukas panos ja osaamisen yhteiskehittely moniammatillisissa tiimeissä parantavat toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Kansainvälistä tutkimusnäyttöä on vetovoimaisista terveydenhuollon yksiköistä. Niissä esimerkillisesti johdetut hoitotyön toimintaympäristöt ovat tuottaneet hyviä tuloksia asiakastyössä ja henkilöstövoimavaroissa. Kumppanuuden tunnuspiirteitä ovat vastavuoroinen vuorovaikutus, rajoja ylittävä päätöksenteko ja asiantuntijuuden yhteiskehittely. Kumppanuus tuottaa lisähyötyjä, joihin osapuolet eivät yksistään yllä. Kehittymätön tietoperusta eri tahojen kumppanuusprosesseista ja -rakenteista edellyttää myös tutkimuspanostusta. β Tärkeimmät julkaisut Häggman-Laitila A. & Rekola L Factors influencing partnerships between higher education and health care. Nurse Education Today http.//dx.doi. org/ /j.nedt Häggman-Laitila A., Pietilä A-M Small groups for parents: motives and practical issues boosting attendance. Nordic Social Work Research 3 (1), Häggman-Laitila A. & Rekola L Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus: odotuksia ja kokemuksia hyödyistä. Hallinnon Tutkimus 4 (30), Häggman-Laitila A., Tanninen H-M. & Pietilä A-M Effectiveness of resource-enhancing family-oriented intervention. Journal of Clinical Nursing 19 (17-18), Häggman-Laitila A., Seppänen R., Vehviläinen-Julkunen K. & Pietilä A-M Benefits of video home training on families health and interaction: evaluation based on follow up visits. Journal of Clinical Nursing 19 (23&24),

7 Hiltunen, Mikko Juhani Molekyyligenetiikan professori Syntynyt , Kuopio Tutkinnot Filosofian tohtori, Kuopion yliopisto, 2001 Filosofian maisteri, Kuopion yliopisto, 1995 Ylioppilas, Teuvan lukio, 1989 Tärkeimmät virat ja tehtävät Molekyyligenetiikan professori, Itä-Suomen yliopisto, alkaen viiden vuoden määräajaksi Tutkimusjohtaja, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, Akatemiatutkija, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, Tutkija, Harvard Medical School, MGH, Department of Neurology, USA, Suomen akatemian tutkijatohtori, Kuopion yliopisto, Molekyyligenetiikka Alzheimerin taudin tutkimuksessa Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava muistisairaus maailmassa. Suomessa noin 7 prosenttia yli 65-vuotiaista sairastaa dementiaa ja muistisairaiden määrän arvioidaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava sairaus, johon keskeisesti liittyy β-amyloidipeptidin ja hyperfosforyloituneen tau-proteiinin kertyminen aivokudokseen. Tästä kertymisestä johtuva synapsien ja hermosolujen tuho tietyillä aivoaluilla ovat osa taudin patogeneesiä. Alzheimerin taudin yksityiskohtaisia syntymekanismeja ei edelleenkään täysin tunneta, mutta on ilmeistä, että sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat yhdessä taudin ilmaantumiseen. Tämän vuoksi Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden biologisen toiminnan selvittäminen molekyyligenetiikan keinoin on tärkeää etsittäessä keinoja sairauden ennaltaehkäisemiseksi sekä uusien, tautia paremmin ennakoivien biomarkkereiden löytämiseksi. 7

8 Alzheimerin taudin syntymekanismeja on tutkittu paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Keskeisenä osana tätä tutkimusta on ollut myös Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden tunnistaminen. Nämä tekijät eivät itse suoraan aiheuta Alzheimerin tautia, vaan ne vaikuttavat taudin riskiin. Viimeaikaiset koko perimän kattavat assosiaatiotutkimukset suurissa potilas-kontrolliaineistoissa ovat mahdollistaneet keskeisimpien Alzheimerin taudin riskigeenien löytämisen. Riskitekijöiden geneettinen tunnistaminen ei kuitenkaan yksistään riitä selvittämään niiden roolia taudin synnyssä ja etenemisessä. Lisäksi tarvitaan tutkimuksia, joissa riskigeenien biologisia vaikutusmekanismeja selvitetään solutasolla. Alzheimerin taudin uusien riskigeenien tunnistaminen ja niiden toiminnan biologinen karakterisointi tehostavat tulevaisuudessa oireettomien henkilöiden sairastumisriskin arviointia sekä yksilöllisten lääkehoitojen suunnittelua. Tärkeimmät julkaisut Lambert JC, Grenier-Boley B, Harold D, Zelenika D, Chouraki V, Kamatani Y, Sleegers K, Ikram MA, Hiltunen M et al. Genome-wide haplotype association study identifies the FRMD4A gene as a risk locus for Alzheimer s disease. Mol Psychiatry Apr;18(4): Sarajärvi T, Tuusa JT, Haapasalo A, Lackman JJ, Sormunen R, Helisalmi S, Roehr JT, Parrado AR, Mäkinen P, Bertram L, Soininen H, Tanzi RE, Petäjä-Repo UE, Hiltunen M. Cysteine 27 variant of the delta-opioid receptor affects amyloid precursor protein processing through altered endocytic trafficking. Mol Cell Biol Jun;31(11): Viswanathan J, Haapasalo A, Böttcher C, Miettinen R, Kurkinen KM, Lu A, Thomas A, Maynard CJ, Romano D, Hyman BT, Berezovska O, Bertram L, Soininen H, Dantuma NP, Tanzi RE, Hiltunen M. Alzheimer s Disease-Associated Ubiquilin-1 Regulates Presenilin-1 Accumulation and Aggresome Formation. Traffic Mar;12(3): Lambert JC, Heath S, Even G, Campion D, Sleegers K, Hiltunen M et al. Genomewide association study identifies variants at CLU and CR1associated with Alzheimer s disease. Nat Genet Oct;41(10): Bertram L, Hiltunen M, Parkinson M, Ingelsson M, Lange C, Ramasamy K, Mullin K, Menon R, Sampson AJ, Hsiao MY, Elliott KJ, Velicelebi G, Moscarillo T, Hyman BT, Wagner SL, Becker KD, Blacker D, Tanzi RE. Family-based association between Alzheimer s disease and variants in UBQLN1. N Engl J Med. Mar 3;352(9):884 94,

9 Jääskeläinen, Jarmo Eero Sakari Lastentautien professori Syntynyt , Tervo Tutkinnot Lääketieteen tohtori, Kuopion yliopisto, 2000 Lastenendokrinologian erikoislääkäri, Helsingin yliopisto, 1998 Lastentautien erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1993 Lääketieteen lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1987 Ylioppilas, Vesannon lukio, 1981 Tärkeimmät virat ja tehtävät Lastentautien professori, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, alkaen Lastentautien professori (ma.), Itä-Suomen yliopisto, Lastentautien kliininen opettaja, Itä-Suomen yliopisto, Tutkija, Suomen Akatemia, 2002 ESPE Research Fellow, Cambridgen yliopisto, Erikoislääkäri, lastentaudit ja lastenendokrinologia, Kuopion yliopistollinen sairaala, 1998 alkaen Lapsen lisämunuaiskuoren toiminnan häiriöt Lisämunuaiskuoren rakenne ja toiminta muuttuu läpi sikiökauden ja lapsuuden. Sikiökaudella lisämunuaiskuori koostuu suurimmalta osin fetaalisesta kerroksesta, joka tuottaa androgeenien heikkoja esiasteita, joita istukka tarvitsee estrogeenisynteesiä varten. Sikiön lisämunuaiskuoren elintärkeän kortisolin tuotanto on epäkypsää, millä on merkitystä lapsen syntyessä huomattavan ennenaikaisena. Syntymän jälkeen fetaalinen kerros surkastuu ja lisämunuaiskuori koostuu tästä eteenpäin kolmesta kerroksesta: zona glomerulosa tuottaa mineralokortikoideja, zona fasciculata glukokortikoideja ja zona reticularis heikkoja miessukupuolihormoneja. Lisämunuaiskuoren toiminta on synnynnäisesti häiriintynyt perinnöllisissä entsyymivioissa, joista tavallisin on 21-hydroksylaasivaje. Sen vaikeimmassa suolanmenetysmuodossa lapsi ajautuu ilman hoitoa hengen- 9

10 vaaralliseen suolanmenetystilaan. Tytöllä sairauden vaikea muoto johtaa sikiöaikaiseen virilisoitumiseen. Lievemmissä muodoissa lapsen kasvu on kiihtynyttä miessukupuolihormoniylimäärän vuoksi. Huomattamasti tavallisempi häiriö on ennenaikainen adrenarke. Adrenarke on fysiologinen ilmiö, joka etenee vähitellen zona reticulariksen kypsyessä. Jos tilaan liittyvä miessukupuolihormonien erityksen lisääntyminen johtaa oireisiin tytöllä ennen kahdeksaa ja pojalla ennen yhdeksää ikävuotta, on adrenarke ennenaikainen. Adrenarke näyttää ohjelmoituvan hyvin varhain, ilmeisesti ensimmäisen ikävuoden loppuun mennessä, ja tämä vaikuttaa myös lapsen kasvuun jo ennen adrenarken toteamista. Adrenarken säätelyn tutkiminen on tavattoman haastavaa, koska ilmiötä ei esiinny lainkaan ei-kädellisillä nisäkkäillä. Ennenaikainen adrenarke assosioituu ylipainoon ja siihen ajatellaan liittyvän lisääntynyt riski aikuisiän metaboliseen oireyhtymään ja munasarjojen monirakkulatautiin. Näitä vaikutuksia on tutkittu aiemmin vain valikoiduissa aineistoissa ja väestöissä, eivätkä tulokset näytä olevan sovellettavissa kaikkiin populaatioihin. Tärkeimmät julkaisut Jääskeläinen J, Levo A, Voutilainen R, Partanen R. Population-wide evaluation of disease manifestation in relation to molecular genotype in steroid 21-hydroxylase (CYP21) deficiency: good correlation in a well defined population. J Clin Endocrinol Metab 1997;82: Jääskeläinen J, Deeb A, Schwabe JW, Mongan NP, Martin H and Hughes IA. Human androgen receptor gene ligand binding domain mutations leading to disrupted interaction between the amino- and carboxyl-terminal domains. J Mol Endocrinol. 2006; 36: Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Girls with Premature Adrenarche Have Accelerated Early Childhood Growth. J Pediatr 2009; 154: Lappalainen S, Utriainen S, Kuulasmaa T, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Androgen receptor gene CAG repeat polymorphism and X-chromosome inactivation in children with premature adrenarche. J Clin Endocrinol Metab 2008; 93: Utriainen P, Voutilainen R, Jääskeläinen J. Continuum of phenotypes and sympathoadrenal function in premature adrenarche. Eur J Endocrinol 2009; 160:

11 Kuusisto, Maria Johanna Sisätautiopin professori Syntynyt , Vaasa Tutkinnot Kardiologian erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1997 Lääketieteen tohtori, Kuopion yliopisto, 1996 Sisätautien erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1991 Lääketieteen lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1984 Tärkeimmät virat ja tehtävät Sisätautiopin professori, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, alkaen Sisätautien, erityisesti kardiologian professori, Tampereen yliopisto, 1/2013 1/2014 Sisätautiopin professori (ma.), Itä-Suomen yliopisto, 8/2010 1/2013 Sisätautien ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka, 8/2010 1/2013 Kardiologian professori (ma.), Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, 9/2007 7/2010 Kardiologian ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka, kardiologinen yksikkö ja sydänkeskus 9/2007 7/2010 Kardiologian osastonylilääkäri (ma.), Kuopion yliopistollinen sairaala, sisätautien klinikka, kardiologinen yksikkö, Sisätautiopin dosentti, Kuopion yliopisto, 1996 Vieraileva tutkija, University of Washington, Seattle, Department of Medicine, Division of Cardiology, Sepelvaltimotauti ja sydänlihassairaudet tänään ja huomenna Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä huolimatta sepelvaltimotauti on yleisin suomalaisten kuolinsyy ja selittää noin 25 prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Sepelvaltimotaudin syntyyn vaikuttavien uusien mekanismien tunnistamisessa voidaan käyttää geeni- ja biomarkkeri- 11

12 tutkimuksia. Koko genomin tutkimuksissa on löydetty kymmeniä geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat sepelvaltimotautiriskiin joko perinteisten vaaratekijöiden tasoon vaikuttamalla tai vielä tuntemattomilla uusilla mekanismeilla. Tutkimusryhmämme on yli kuopiolaista miestä käsittävän METSIM -tutkimuksen puitteissa osallistunut yhteistyötutkimuksiin, joissa on tunnistettu kymmeniä uusia valtimotaudin riskitekijöiden, kuten diabeteksen, ylipainon ja kohonneen verenpaineen, geneettisiä riskivariantteja. METSIMtutkimuksesta on meneillään sepelvaltimotautitapausten seurantatulosten rekisteröinti ja sepelvaltimotaudin riskiin suoraan vaikuttavien geneettisten tekijöiden tutkiminen. Biomarkkerit ovat tavallisesta verinäytteestä helposti mitattavia aineita, jotka ennustavat sairastumisriskiä. METSIM-tutkimuksessa on löydetty useita uusia aiemmin kuvaamattomia diabeteksen kehittymistä ennustavia biomarkkereita, kuten rasva- ja aminohappoja, joiden merkitystä sepelvaltimotaudin riskin suhteen tutkitaan parhaillaan. Olemme tutkineet myös paksuntavan sydänlihassairauden genetiikkaa ja biomarkkereita. Paksuntava sydänlihassairaus on yleisin perinnöllinen sydänsairaus ja yleisin nuorten ja urheilijoiden sydänperäisen äkkikuoleman syy. Olemme löytäneet Suomesta kolme yksittäistä valtamutaatiota, jotka selittävät 23 prosenttia tautitapauksista. Yleisimpään valtamutaatioon olemme havainneet liittyvän metabolomiikkatutkimuksissa aiemmin tuntemattomia aminohappotasojen muutoksia. Taudin taustalla olevia vielä tuntemattomia geenivirheitä selvitämme parhaillaan uudella, 59 kardiomyopatiageeniä kattavalla sekvensointimenetelmällä. Suomalaisista valtamutaatioista on meneillään myös ips-tutkimukset, joissa selvitetään kantasolutekniikoilla ihosoluista indusoitujen sydänlihassolujen rakennetta, toimintaa ja aineenvaihduntaa. Tärkeimmät julkaisut Kuusisto J, Mykkänen L, Pyörälä K, Laakso M. Non-insulin dependent diabetes and its metabolic control predict coronary heart disease in elderly subjects. Diabetes 43: , IF Otto CM, Kuusisto J, Reichenbach DD, Gown AM, O Brien KD. Characterization of early lesion of degenerative valvular aortic stenosis: histologic and immunohistochemical studies. Circulation 90: , IF Jääskeläinen P, Soranta M, Miettinen R, Saarinen L, Pihlajamäki J, Silvennoinen K, Tikanoja T, Laakso M, Kuusisto J. The cardiac β-myosin heavy chain gene is not the predominant gene for hypertrophic cardiomyopathy in the Finnish Population. J Am Coll Cardiol 32: , IF Wang J, Ruotsalainen S, Moilanen L, Laakso M, Kuusisto J. The metabolic syndrome predicts cardiovascular mortality: a 13-year follow-up study in elderly non-diabetic Finns. Eur Heart J 28(7):857 64, IF Kuusisto J, Kärjä V, Sipola P, Kholova I, Peuhkurinen K Jääskeläinen P, Naukkarinen A, Ylä-Herttuala S, Punnonen K, Laakso M. Low-grade inflammation and the phenotypic expression of myocardial fibrosis in hypertrophic cardiomyopathy. Heart 98(13); , IF

13 Mäntyselkä, Pekka Tapani Yleislääketieteen professori Syntynyt , Kuopio Tutkinnot Lääketieteen tohtori, Kuopion yliopisto, 1999 Yleislääketieteen erikoislääkäri, Kuopion yliopisto, 1997 Lääketieteen lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1990 Ylioppilas, Kuopion klassillinen lukio, 1983 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, yleislääketiede, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, alkaen Professori, yleislääketiede, Turun yliopisto, lääketieteen laitos, 7/2012 7/2013 Professori, yleislääketiede (määräaikainen), Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, ja Yleislääketieteen dosentti, Helsingin yliopisto, 2008 Ylilääkäri (vs.), Kuopion yliopistollinen sairaala, yleislääketieteen yksikkö, Yleislääketiede muutoksessa Yleislääketiede on monipuolisen kliinisen osaamisen, potilas- ja väestökeskeisen työotteen sekä perusterveydenhuollon toimintaympäristön kautta oma erikoisalansa. Yleislääketieteen erikoislääkäri on potilaidensa ja heidän perheidensä pitkäaikainen lääkäri, joka tekee yhteistyötä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa ja auttaa potilaansa kulkua palveluverkostoissa. Hän tuntee väestönsä ja on asiantuntija terveyden edistämisessä sekä toiminnan kehittämisessä. Yleislääketieteen erikoislääkärin keskeinen toimintakenttä on perusterveydenhuollossa. Nykyistäkin vahvemmin sen kehittämisen perustana tulee olla opetus, koulutus ja tutkimus. Perusterveydenhuollossa voidaan tutkia hoitojen, uusien diagnoosimenetelmien ja toimintatapojen hyödyllisyyttä ja vaikuttavuutta valikoitumattomilla potilailla. Tämä voi siten olla translationaalista tutkimusta eli tutkimusta, jossa alkuvaiheen perustutkimuksesta 13

14 sekä rajatuilla potilasaineistoilla tehdyistä kliinisistä tutkimuksista saatua tietoa sovelletaan ja siirretään jokapäiväiseen kliiniseen käytäntöön ja päätöksentekoon. Laboratoriona tässä on avoterveydenhuollon toimintaympäristö ja väestö. Tässä ympäristössä väestö- ja potilastutkimukset sekä toimintayksiköiden verkostot voivat toimia myös tutkimusaineistojen tuottajina eri tieteenalojen yhteiseen tutkimukseen. Yksittäistä potilasta ja väestöä hyödyttävän vaikuttavan hoidon kehittämisessä ja terveyden edistämisessä tarvitaan tällaista toimintaympäristöä toimivine tietojärjestelmineen. Yleislääketieteen erikoislääkäri näkee erilaisten sairaus- ja muiden taakkojen kasautumisen yksittäisen potilaan ja väestön sairastavuuden selittämisessä usein läheisemmäksi kuin esimerkiksi molekyylilääketieteen. Tieteiden välinen yhteistyö sekä monialainen opetus ja tutkimus ovat yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen perustana. Tärkeimmät julkaisut Mäntyselkä PT, Turunen JHO, Ahonen RS, Kumpusalo EA: Chronic pain and poor self-rated health. JAMA 2003;290: Mäntyselkä P, Halonen P, Vehviläinen A, Takala J, Kumpusalo E. Access to and continuity of primary medical care of different providers as perceived by the Finnish population. Scand J Prim Health Care 2007; 25: Mäntyselkä P, Korniloff K, Saaristo T, Koponen H, Eriksson J, Puolijoki H, Timonen M, Sundvall J, Kautiainen H, Vanhala M. Association of depressive symptoms with impaired glucose regulation, screen-detected, and previously known type 2 diabetes: findings from the Finnish D2D Survey. Diabetes Care 2011;34:71 6. Vanhala M, Saltevo J, Soininen P, Kautiainen H, Kanhgas AJ, Ala-Korpela M, Mäntyselkä P. Serum omega-6 polyunsaturated fatty acids and the metabolic syndrome: a longitudinal population-based cohort study. Am J Epidemiol 2012; 176: Savolainen J, Kautiainen H, Miettola J, Niskanen L, Mäntyselkä P. Low quality of life and depressive symptoms are connected with an unhealthy lifestyle. Scand J Public Health 2014 ;42:

15 Rautio, Jarkko Tapani Farmaseuttisen kemian, erityisesti fysikaaliskemiallisen lääkekehityksen professori Syntynyt , Kuopio Tutkinnot Farmasian tohtori, Kuopion yliopisto, 2000 Farmasian lisensiaatti, Kuopion yliopisto, 1999 Proviisori, Kuopion yliopisto, 1996 Ylioppilas, Kallaveden lukio, 1990 Tärkeimmät virat ja tehtävät Professori, farmaseuttinen kemia, erityisesti fysikaaliskemiallinen lääkekehitys, Itä-Suomen yliopisto, alkaen Professori, farmaseuttinen kemia, erityisesti fysikaaliskemiallinen lääkekehitys, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, 3/2008 7/2013 Akatemiatutkija, Suomen Akatemia, 2/2009 7/2009 Yliassistentti, Kuopion yliopisto, farmaseuttisen kemian laitos, 2007 Farmaseuttisen kemian dosentti, Kuopion yliopisto, 2006 Vieraileva tutkija, GlaxoSmithKline, RTP, 2005 ja 2011 Tutkijatohtori, Suomen Akatemia, Post doc -tutkija, Marylandin yliopisto, Baltimore, 2001 Lääkeaineiden fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien merkitys ja niiden parantaminen aihiolääketeknologialla Lääkeaineen kemiallinen rakenne määrää lääkeaineen fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, joista keskeisimpiä ovat ionisoituminen, liukoisuus, jakautuminen, molekyylin koko ja vetysidosten muodostuminen. Nämä ominaisuudet vuorostaan määrittävät muun muassa lääkeaineen imeytymisen ja jakautumisen elimistössä, lääkeaineen vuorovaikutukset kohteen kanssa, sairauden hoidossa käytettävän hoitoannoksen, lääkeaineen metabolian sekä lopulta sen poistumisen elimistöstä. Uusia lääkeaineita suunnitellaan kuitenkin usein siten, että lääkeaineen ja lääkevaikutuksen kohteen väliset vuorovaikutukset pyritään maksimoimaan. Kohdelähtöinen ajattelu ei kui- 15

16 tenkaan aina huomioi lääkeaineen fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia. Lääkeaineiden kehitys saatetaankin joutua lopettamaan jo lääkekehityksen varhaisessa vaiheessa juuri epäsuotuisten fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien vuoksi. Lääkeaineiden kliinistä käytettävyyttä voi heikentää muun muassa niukka vesiliukoisuus, koska ainoastaan liuennut lääkeaine voi kulkeutua biologisten kalvojen läpi. Lääkeaineen liukoisuusominaisuudet vaikuttavat myös lääkemuodon valintaan. Lääkeaineen vesiliukoisuutta ja useita muita fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia voidaan parantaa aihiolääketeknologialla. Aihiolääkkeet ovat inaktiivisia lääkeainemolekyylejä, jotka läpikäyvät elimistössä joko entsymaattisen tai kemiallisen muutoksen vapauttaakseen aktiivisen lääkeaineen, joka voi sen jälkeen aikaansaada halutun farmakologisen vaikutuksen. Nykyään lähes joka kymmenes markkinoille hyväksytyistä lääkeaineista voidaan määritellä aihiolääkkeiksi. Tunnettuja aihiolääkkeitä ovat muun muassa pratsolit, oseltamiviiri ja levodopa. Suomessa aihiolääkkeitä kehitetään systemaattisesti ainoastaan Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella. Tärkeimmät julkaisut Lauri Peura, Kalle Malmioja, Kristiina Huttunen, Jukka Leppänen, Miia Hämäläinen, Markus M. Forsberg, Jarkko Rautio and Krista Laine: Design, synthesis and brain uptake of LAT1-targeted amino acid prodrugs of dopamine. Pharm Res 30(10): , Henna H. Härkönen, Lauri Peura, Kalle Malmioja, Jukka Leppänen, Krista Laine, Antti Poso, Maija Lahtela-Kakkonen, Jarkko Rautio: Structure-activity relationship study of compounds binding to large amino acid transporter 1 (LAT1) based on pharmacophore modeling and in situ rat brain perfusion. Eur J Pharm Sci 48(3): , Kristiina Huttunen, Anne Mannila, Krista Laine, Eeva Kemppainen, Jukka Leppänen, Jouko Vepsäläinen, Tomi Järvinen, Jarkko Rautio: The first bioreversible prodrug of metformin with improved lipophilicity and enhanced intestinal absorption. J Med Chem 52: , Mikko Gynther, Krista Laine, Jarmo Ropponen, Jouko Savolainen, Tomi Järvinen, Anne Mannila, Tapio Nevalainen, Jarkko Rautio: Large neutral amino acid transporter enables brain drug delivery via prodrugs. J Med Chem 51(4): , Jarkko Rautio, Hanna Kumpulainen, Tycho Heimbach, Reza Oliyai, Dooman Oh, Tomi Järvinen, Jouko Savolainen: Prodrugs design and pharmaceutical applications. Nature Reviews Drug Discovery 7(3): ,

17 Roine, Risto Paavo Antero Potilasturvallisuuden professori Syntynyt , Helsinki Tutkinnot Hallinnon pätevyys, 2005 Päihdelääketieteen erityispätevyys, 1994 Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Helsingin yliopisto, 1987 Sisätautien erikoislääkäri, Helsingin yliopisto, 1984 Laillistettu lääkäri, Zürichin yliopisto, 1977 Ylioppilas, Töölön yhteiskoulu, Helsinki 1970 Tärkeimmät virat ja tehtävät Potilasturvallisuuden professori, Itä-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, alkaen Arviointiylilääkäri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, Finohta/Stakes, Hallinnollinen apulaisylilääkäri, Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Dosentti, Helsingin yliopisto, 1992 Visiting Associate, Bronx Veterans Administration Medical Center and Mount Sinai School of Medicine, Hoidon vaikuttavuus on potilasturvallisuuden kulmakivi Terveydenhuollossa on parin viimeisen vuosikymmenen aikana herätty huomaamaan, että lähes kaikkiin hoitomuotoihin liittyy potilaalle koituvien haittojen riski. Kansainvälisten tutkimustulosten perusteella Suomessa on arvioitu, että jopa potilasta kuolee vuosittain hoidon haittojen seurauksena. Ainakin puolet noista haittatapahtumista voitaisiin todennäköisesti ehkäistä. Potilasturvallisuuteen on viime vuosina Suomessa panostettu muun muassa lainsäädännöllisin toimin, ja terveydenhuollon toimijoita on velvoitettu edistämään potilasturvallisuutta aikaisempaa järjestelmällisemmin. Asian 17

18 edistämiseksi on käynnistetty myös kansallinen potilasturvallisuusohjelma, joka kiinnittää erityistä huomiota muun muassa syyllistämättömän potilasturvallisuuskulttuurin edistämiseen, johdon sitouttamiseen potilasturvallisuusasioihin, infektiohaittojen ehkäisyyn ja lääkitysvirheiden torjuntaan. Hieman vähemmälle huomiolle on ehkä jäänyt potilasturvallisuustyön tärkein perusta se, että terveydenhuollossa tehdään vain vaikuttavaksi todettuja, potilaalle todellista terveyshyötyä tuottavia asioita. Laajaa julkisuutta saaneet, tuoreisiin tutkimustuloksiin perustuvat väitteet siitä, että Suomessa tehdään muun muassa paljon turhia polven tähystystoimenpiteitä tai olkapääleikkauksia, viittaavat siihen, että tietoa eri hoitomuotojen arkivaikuttavuudesta siis niiden kyvystä tuottaa potilaille hyötyä terveydenhuollon jokapäiväisessä toiminnassa ei aina ole riittävästi. Tällaisen tiedon tuottaminen ja hoidon vaikuttavuuden rutiininomainen seuranta tulisikin nostaa yhdeksi terveydenhuolto- ja potilasturvallisuustutkimuksen prioriteettialueista. Vain siten taataan, että potilaat saavat ainoastaan sellaisia hoitoja, joista he hyötyvät, eikä heitä turhaan altisteta hyödyttömän hoidon mahdollisille haitoille. Tärkeimmät julkaisut Räsänen P., Krootila K., Sintonen H., Leivo T., Koivisto A-M., Ryynänen O-P., Blom M., Roine RP., Cost-utility of routine cataract surgery. Health and Quality of Life Outcomes 2006, 4:74, (http://www.hqlo.com/content/4/1/74). Räsänen P., Paavolainen P., Sintonen H., Koivisto A-M., Blom M., Ryynänen O-P., Roine RP., Cost per quality-adjusted life years gained by routine hip and knee replacement surgery. Acta Orthopaedica 2007;78: Taipale K., Leminen A., Räsänen P., Heikkilä A., Tapper A-M., Sintonen H., Roine RP., and The HUS QoL Study Group, Costs and health-related quality of life effects of hysterectomy in patients with benign uterine disorders. Acta Obstet Gynecol Scand. 2009;88: Vainiola T., Roine RP., Pettilä V., Kantola T., Räsänen P., Sintonen H., Impact of healthrelated quality-of-life instrument and QALY calculation method on the number of QALYs gained in the emergency care setting. Value in Health 2011;14: Färkkilä N., Sintonen H., Saarto T., Järvinen H, Hänninen J., Taari K., Roine R., Healthrelated quality of life in colorectal cancer. Colorectal Dis 2013;15:e

19 Soini, Matti Jouko Ylermi Patologian professori Syntynyt , Helsinki Tutkinnot Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Oulun yliopisto ja Helsingin yliopisto, 1990 Patologian erikoislääkäri, Oulun yliopisto, 1989 Lääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto, 1981 Tärkeimmät virat ja tehtävät Patologian professori, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, alkaen Patologian professori, Kuopion yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto, 4/ /2013 Patologian ylilääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopistollinen sairaala, 1995 alkaen Patologian professori (ma.), Oulun yliopisto, 2007 ja Patologian yliassistentti, Oulun yliopisto, Patologian dosentti 1995, Oulun yliopisto Visiting Scientist, Laboratory of Human Carcinogenesis, NIH, Bethesda, USA Pehmytkudossarkoomien molekyylibiologia Pehmytkudossarkoomat ovat pahanlaatuisia kasvaimia, jotka saavat alkunsa kehon sidekudos-, rasva-, lihas-, endoteeli- tai hermojen tukikudossolukosta. Nykykäsityksen mukaan mesenkymaaliseen kantasoluun liittyvä toimintahäiriö johtaa näiden kasvainten kehittymiseen. Viimeisen kahden-kolmenkymmenen vuoden aikana ymmärrys pehmytkudossarkoomien biologisesta luonteesta on kehittynyt huimasti. Vaikka morfologinen diagnostiikka ja siihen liittyvä immunohistokemia ovat edelleen sarkoomien diagnostiikan kulmakiviä patologiassa, mukaan ovat tulleet uudet molekyylibiologiset aspektit, jotka paitsi auttavat diagnostiikassa, vaikuttavat myös kasvainten hoitoon. 19

20 Syöpä ylipäänsä on geneettinen sairaus, ja niin ovat myös pehmytkudossarkoomat. Noin kolmasosassa pehmytkudossarkoomia esiintyy translokaatioita, jotka ovat spesifisiä juuri tietylle kasvaintyypille, kun taas muissa pehmykudossarkoomissa geneettiset häiriöt ovat satunnaisia. Translokaatiossa kahden geenin perimäaines siirtyy lähelle toisiaan synnyttäen fuusiogeenin, joka antaa solulle kasvuedun näin muuntaen sen kasvainsoluksi. Viime vuosina on myös alettu ymmärtämään epigeneettisten muutosten merkitystä sarkoomien kehityksessä. Epigeneettiset mekanismit eivät muuta DNA:n emäsjärjestystä niin kuin mutaatiot, vaan muuttavat geenien luentaa joko lisäämällä tai vaimentamalla sitä. Näitä mekanismeja ovat kromatiiniainekseen liittyvät histonimodifikaatiot, mikrorna:t ja DNA:n metylaatio. Sarkoomissa onkin todettu geenien promoottorialueilla poikkeavaa metylaatiota verrattuna normaaliin kudokseen, samoin muutoksia on todettu DNA-kaksoiskierrettä ympäröivien histoniproteiinien kemiallisissa rakenteissa. Solujen kehitykseen ja erilaistumiseen vaikuttavat myös mikrornamolekyylit, jotka estävät lähetti-rna:n luentaa. Sarkoomissa mikrornamolekyylien on voitu todeta vaikuttavan solujen erilaistumiseen liittyvien geenien toimintaan. Kaikki nämä mekanismit ilmentävät syöpäsolukon monimutkaista rakennetta, mutta samalla antavat toivoa erityyppisten täsmälääkkeiden kehittämiseen. Tärkeimmät julkaisut Hartikainen JM, Tengström M, Kosma VM, Kinnula VL, Mannermaa A, Soini Y. Genetic polymorphisms and protein expression of NRF2 and Sulfiredoxin predict survival outcomes in breast cancer. Cancer Res. 2012;72: Merikallio H, Turpeenniemi-Hujanen T, Pääkkö P, Mäkitaro R, Riitta K, Salo S, Salo T, Harju T, Soini Y. Snail promotes an invasive phenotype in lung carcinoma. Respir Res. 2012;13:104 Merikallio H, Kaarteenaho R, Pääkkö P, Lehtonen S, Hirvikoski P, Mäkitaro R, Harju T, Soini Y. Impact of smoking on the expression of claudins in lung carcinoma. Eur J Cancer. 2011;47: Erkko H, Xia B, Nikkilä J, Schleutker J, Syrjäkoski K, Mannermaa A, Kallioniemi A, Pylkäs K, Karppinen SM, Rapakko K, Miron A, Sheng Q, Li G, Mattila H, Bell DW, Haber DA, Grip M, Reiman M, Jukkola-Vuorinen A, Mustonen A, Kere J, Aaltonen LA, Kosma VM, Kataja V, Soini Y, Drapkin RI, Livingston DM, Winqvist R. A recurrent mutation in PALB2 in Finnish cancer families. Nature. 2007;446:316 9 Kinnula VL, Lehtonen S, Sormunen R, Kaarteenaho-Wiik R, Kang SW, Rhee SG, Soini Y. Overexpression of peroxiredoxins I, II, III, V, and VI in malignant mesothelioma. J Pathol. 2002;196:

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus

Kutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Helena Tähtinen Risto-Pekka Happonen BMF ry Syysseminaari 11.11.2009 Tertio, Tampere STM Selvityksiä 2/2009 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2756-8

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede

Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos Lääketiede ja hammaslääketiede www.uef.fi www.uef.fi/laake www.uef.fi/hammas Terveystieteiden tiedekunta n. 2500 perustutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13

Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13 Kutsu käännöstieteen professori Kaisa Koskisen juhlaluennolle 7. päivänä joulukuuta 2016 kello 13 Professori Kaisa Koskinen pitää juhlaluennon keskiviikkona 7. joulukuuta 2016 kello 13 aiheesta Translatorinen

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Sustainable well-being

Sustainable well-being Mitä kuluttajat ajattelevat geenitesteistä? Biopankit osaksi hoito- ja elintapasuosituksia Sustainable well-being Subtitle Name Date 0.0.2015 Tuula Tiihonen, Johtava asiantuntija, Sitra, Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma

GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma GENOMITIETO JA TERVEYSTALOUS Riittävätkö rahat? terveystaloustieteen näkökulma Miika Linna, dos. TkT. Aalto-yliopisto HEMA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Taustaa Uudet genomitietoon perustuvat hoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettisen toimikunnan nimeäminen ajalle

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettisen toimikunnan nimeäminen ajalle Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 10/2016 1 (1) 148 428/13.02.00/2016 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettisen toimikunnan nimeäminen ajalle 1.1.2017-31.12.2020 Kuntayhtymän hallitus

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Minna Laakso. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia

PROFESSORILUENTO. Professori Minna Laakso. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Logopedia PROFESSORILUENTO Professori Minna Laakso Logopedia Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Minna Laakso pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta 2016

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittäminen sosiaalihuollossa

Tutkimus ja kehittäminen sosiaalihuollossa Tutkimus ja kehittäminen sosiaalihuollossa Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopisto 20. toukokuuta 2014 1 / 14 Tutkimus ja kehittäminen pitkä historia Tutkimus ja kehittäminen: Kun sosiaalihuollon linjaa

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi PROFESSORILUENTO Professori Jaana Tähtinen Markkinointi Turun kauppakorkeakoulu 23.3.2016 Professori Jaana Tähtinen pitää professoriluentonsa Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125 23. maaliskuuta 2016

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA Robert Winqvist SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto PROFESSORILIITON SYYSSEMINAARI TUTKIMUSTA KAIKKIEN HYÖDYKSI

Lisätiedot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot Aulin Ulla- Riitta Autere Jaana Bendel Paula Frösen Juhana Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Radiologia, neuroradiologia Pään ja kaulan alueen tuumorit Liikehäiriösairaudet Aneurysmaattinen aivoverenvuoto

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme?

Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Miten vetovoimaisia ovat sairaalamme? Tarja Kvist, TtT, Yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos 25.3.2011 28.3.2011 1 Mitä ovat vetovoimaiset sairaalat (magneettisairaalat)? Magneettisairaalamalli

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia

PROFESSORILUENTO. Professori Ilkka Helenius. Lääketieteellinen tiedekunta. Lasten ortopedia ja traumatologia PROFESSORILUENTO Professori Ilkka Helenius Lasten ortopedia ja traumatologia Lääketieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Ilkka Helenius pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö

PROFESSORILUENTO. Professori Merja Anis. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalityö PROFESSORILUENTO Professori Merja Anis Sosiaalityö Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Merja Anis pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa?

Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? Mikä on sosiaalihuollon kehittämisen paikka tulevaisuudessa? johtaja Pirjo Marjamäki Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus www.socca.fi 1 Esimerkkinä pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus

Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kuka omistaa genomitiedon - työpaja 12.09.2014 Genomitiedon hyödyntäminen yksilötasolla ja tiedon omistajuus Kristiina Aittomäki, prof., ylilääkäri HUSLAB, Helsingin yliopisto Genomistrategia työryhmä

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Biopankki: ideasta käytäntöön

Biopankki: ideasta käytäntöön Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä

Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Hoitopolkukuvaukset potilasohjauksen välineenä Anne Ryhänen TtM, röntgenhoitaja, TtT-opiskelija Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Ylihoitaja, Turun sosiaali- ja terveystoimi HOITOPOLKU Suomenkielisessä

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos

Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT. Mika Rekola Metsätieteiden laitos Metsäalan korkeakoulutuksen oppimistulokset ja työelämä MEKOT Mika Rekola Metsätieteiden laitos 28. 3. 2011 Sisällys Tutkijat ja ohjausryhmä Tutkimuksen tarkoitus Rahoitus Tausta Teoreettinen viitekehys

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA

RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA RINNAN NGS PANEELIEN KÄYTTÖ ONKOLOGIN NÄKÖKULMA Johanna Mattson dosentti ylilääkäri, vs. toimialajohtaja HYKS Syöpäkeskus 28.11.2016 1 RINTASYÖPÄ SUOMESSA 5008 uutta tapausta vuonna 2014 Paikallinen rintasyöpä

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KOULUTUS HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit: Eija Heikkinen Anna-Leena Eklund Sirkka-Liisa Niskanen, ylempi AMK-tutkinto Anna-Maija

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot