"Jo muistineuvolassa käynti tuo turvallisuutta ja tuntee että meistä välitetään."
|
|
- Teuvo Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vanhusneuvola -hanke "Jo muistineuvolassa käynti tuo turvallisuutta ja tuntee että meistä välitetään." (palaute asiakkaalta, 66v.) Loppuraportti Sodankylän kunta Vanhustyö
2 Sisällysluettelo 1 Saatteeksi Taustaa Hanke Rahoitus Toimintamuodot Ohjausryhmä Henkilökunta Hankinnat Koneet ja kalusteet Kirjallisuus ja julkaisut Muut hankinnat Toiminta Muistineuvola ja -vastaanotto Koulutus Dementiakoulutus Muu hankkeen järjestämä koulutus Osallistuminen muiden järjestämään koulutukseen Muu toiminta ja tilaisuudet Yhteistyö Sodankylässä Lapissa Valtakunnallisesti Tiedotus Muistitietotilaisuudet Lehtiartikkelit ja esitteet Tehdyt selvitykset Tulokset Muistineuvolatoiminta Asiakaspalaute Kustannusvertailu Muistineuvolan hoitoprosessi Vaikutukset kunnan palveluihin Hyvä käytäntö: muistioireisen kotihoitoasiakkaan hoitoketju Henkilökunnan valmiudet kohdata dementiapotilas Lääkehoidon kehittyminen Dementiakoti Nutukkaan suunnittelutyö Havaintoja: dementiahoidon haasteet Sodankylässä Omaishoidon kehittäminen ja tukeminen luonnos Tiinaliisa Multamäki,
3 5.3.2 Hoitoketjun heikoin lenkki Työvoiman saatavuus Projektityön analysointi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Jatkotoimenpiteet Muistineuvolatoiminnan vakinaistaminen Muistihoitaja Geriatri Toimitilojen, tilastoinnin ja tutkimusten kehittäminen Tiedotus ja vertaistuki Ratkaisuja dementiahoidon haasteisiin Yhteeenveto luonnos Tiinaliisa Multamäki,
4 1 Saatteeksi Muistineuvola -hanke on onnistunut tehtävässään. Hankkeen aikana on kunnan henkilöstöä ja kuntalaisia koulutettu dementiasairausten hoitamisessa ja tunnistamisessa. Samoin Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestetystä dementiakoulutuksesta jää paljon tietoa elämään paikkakunnalle ja lähialueille koulutukseen osallistuneiden myötä. Parhaana saavutuksena hankkeen osalta pidän sitä, että hankkeessa kokeiluna toiminut muistineuvola jatkaa toimintaansa osana kunnan toimintaa, vaikka hanke päättyy. Hankkeen onnistumisen taustalla ovat innostunut ja työstään kiinnostunut henkilöstö sekä asiantunteva ohjausryhmä. Ohjausryhmän ovat muodostaneet hankkeen toimintakentän asiantuntijat: alan työntekijät sekä eri eläkeläisjärjestöjen edustajat eli asiakkaat. Kunnallisessa päätöksenteossa työntekijät joutuvat perinteisesti jääväämään itsensä heitä koskevissa asioissa, vaikka ovat usein parhaat asiantuntijat, mikä on toisaalta vähän nurinkurista. Samoin asiakasnäkökulma ja se kenen asialla ollaan, voi kunnallispolitiikassa unohtua. Eläkeläisjärjestöjen edustajien mielipiteet ovat kullan arvoisia vanhustyönhankkeen toteuttamisessa. Hankkeessa päätöksenteko on helppoa: ohjausryhmässä tehdään päätös ja se toteutetaan. Hankkeessa ei tarvitse käydä läpi samaa byrokratiaa kuin kunnan toiminnassa. Sinänsä ohjausryhmän ja hankkeen toimintaa voi mielestäni myös kyseenalaistaa siinä, toteutuuko siinä kunnallislain hengen mukainen demokratia, jos kunnan vaaleilla valituista päättäjistä ei ole ohjausryhmässä kuin yksi jäsen? Kyseessähän on kuitenkin kunnan hanke ja kunnan toiminnan kehittäminen. Tämä hanke on tuonut kuntaan uusia toimivia käytänteitä ja antanut monille kuntalaisille hyviä elämäntäyteisiä vuosia lisää. Seuraavana Sodankylän vanhustyössä on keskityttävä kotihoidon tukemiseen entisestään. Vanhustyön strategiamme lähtökohtana on koti, jossa suurin osa ikäihmisistä mielellään vanhenisi. Lapin pitkät välimatkat tekevät siitä haasteellista. Uskon, että vanhustyön työntekijät ovat valmiita kehittämään työtään entisestään ja vastaamaan myös siihen haasteeseen. Heidi Alariesto Vanhusneuvola -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, perusturvalautakunnan puheenjohtaja 4
5 2 Taustaa Sodankylän kunnan vanhustyön tärkeimpänä strategisena tavoitteena on ollut turvata ikääntyvien kuntalaisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kunnassa vuonna 2002 laaditun, vuosina 2003 ja 2005 päivitetyn vanhustyönstrategian kehittämistavoitteet ovat noudatelleet valtakunnallisia ja alueellisia suosituksia. Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa (TATO) on painotettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä avopalvelujen monimuotoisuutta sekä ennalta ehkäisevän näkökulman huomioimista kuntien palvelutuotannossa. Lapin lääninhallituksen tekemässä vanhusten kotona annettavaa hoitoa koskevassa selvityksessä (2002) suositettiin kuntia mm. varautumaan dementiaa sairastavien asiakkaiden hoidon tarpeen lisääntymiseen, geriatrisen ja psykogeriatrisen hoidon kehittämiseen sekä perusterveydenhuollon osaamisen parantamiseen. Tilastokeskuksen (vuonna 2004) laatiman väestöennusteen mukaan Sodankylän kunnan väestö vähenee muuttoliikkeen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi vuoteen 2030 mennessä yli 22 % eli yli kahdella tuhannella asukkaalla. Väestörakenne muuttuu siten, että nuoremmat ikäluokat pienenevät, mutta yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti nykyisestä. Kun vuonna 2003 Sodankylän väestöstä yli 65-vuotiaita oli 16,3 %, niin ennusteen mukaan heidän määränsä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä yli 85-vuotiaiden vanhusten määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vanhimmat ikäluokat tarvitsevat runsaimmin palveluja tänä päivänä ja myös tulevaisuudessa. Taulukko 1. Sodankylän kunnan väestöennuste vuoteen 2030 ikäluokittain Vuosi Yhteensä Yli 65-vuotiaat ikäluokittain v v v % koko väestöstä 16.3 % 17.6 % 20.8 % 31.7 % 39.0 % Lähde: TK/trendilaskelma/Lapin liitto Yksi syy palvelujen lisääntyvään tarpeeseen yli 65-vuotiaiden keskuudessa on keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrä. Suomen dementiahoitoyhdistyksen mukaan vuotiaista 4 %, vuotiaista 11 % ja yli 85-vuotiaista 35 % sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa. Väestöennusteen perusteella Sodankylän kunnassa keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrä lähes kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vanhustyössä on entistä tärkeämpää ennaltaehkäisevän näkökulman huomioiminen sekä muistihäiriöiden ja dementiasairauksien varhainen toteaminen. 5
6 Taulukko 2: Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrän ennuste Sodankylässä vuosina Vuosi v v v Yhteensä Lähde: R.Sulkava, Suomen dementiahoitoyhdistys Muistisairauden diagnoosin saaminen Sodankylän kunnan perusterveydenhuollon puitteissa, ilman dementiahoitoon erikoistunutta henkilökuntaa on ollut sattumanvaraista. Oireista kärsinyt ikäihminen saattoi käyttää hyvinkin runsaasti erilaisia terveyspalveluja, mutta asian ydintä, oireiden aiheuttajaa, ei havaittu. Diagnoosiin päädyttiin usein liian myöhään, yleensä keskivaikean dementian loppupuolella. Kotonaoloaika diagnoosin jälkeen jäi melko lyhyeksi. Hoito ja palvelusuunnitelmat, omaisten tukeminen ja kuntoutussuunnitelmat olivat satunnaisia tai puuttuivat kokonaan. Keskussairaalassa aloitetut hoidot jäivät ilman seurantaa ja potilaat lopettivat niitä. Kunnan maksamana tehtiin siis kalliita tutkimuksia ilman hoidolla saavutettua tulosta. Vanhustyön suurin ongelma on kuitenkin resurssien niukkuus suhteessa palvelutarpeisiin. Perustyössä ei tahdo riittää aikaa toiminnan ja palvelurakenteen kehittämiseen. Vanhustyön kehittämistyötä onkin kunnassamme tehty erilaisissa hankkeissa. Sodankylän Vanhustenkotiyhdistyksen toteuttamassa Ikäihminen kyläyhteisön voimavara -hankkeessa tehtiin syksyllä 2001 selvitys sivukylien yli 75-vuotiaiden elämäntilanteesta, toimintakyvystä ja palveluista. Selvitys toimi pohjana kunnan vanhustyön strategian laadinnassa sekä eri toimijoiden työkaluna palvelusuunnittelussa. Kunnassa toteutettiin KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishanketta alkaen. Sen yhtenä toimintamuotona oli vanhusneuvolatoiminnan kehittäminen. Hankkeen ohjausryhmässä perustettiin vanhusneuvolan yhteistyöryhmä joulukuussa 2004, ja se jätti hankesuunnitelman Lapin lääninhallitukseen vuoden vaihteessa. Samaan aikaan Sodankylän kunta muutti yhden terveyskeskuslääkärin viran geriatrin viraksi ja tehtävässä aloitti geriatri Riitta Nordberg Vanhusneuvolan hankesuunnitelmaa tarkennettiin helmikuussa 2005 yhdessä kunnan geriatrin kanssa. Rahoituspäätös saatiin helmikuun lopussa ja Vanhusneuvola -hanke käynnistyi maaliskuussa
7 3 Hanke Vanhusneuvola -hanke käynnistyi maaliskuussa 2005 ja päättyy lokakuun lopussa Hankkeen toiminta-ajatuksena on ollut edistää yli 65-vuotiaiden kotona asumista tukemalla ennaltaehkäisevästi ja kuntouttavasti ikäihmisten ja heidän omaistensa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavarojaan sekä omatoimisuutta. Tavoitteena on ollut saada ikäihmiset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa geriatristen, toimintakykyä tukevien palvelujen piiriin. Erilaisilla ennaltaehkäisevillä toimilla on pyritty ylläpitämään ja parantamaan ikäihmisten toimintakykyä ja mahdollisuuksia asua kotonaan. Tähän on liittynyt sairauksien mahdollisimman varhainen toteaminen sekä toimintakyvyn esteiden poistaminen. Hankkeen vanhusneuvolatoiminta suunniteltiin geriatrin sekä terveydenhoitajan ja palveluohjaajan muodostaman moniammatillisen työryhmän toiminnalle. Muistihäiriöiden tutkimus- ja hoitopalveluiden seudullisen saatavuuden kehittämiseksi geriatrin palveluita pyrittiin tarjoamaan ostopalveluina myös lähikunnille. Hankkeen tulostavoitteena oli pohjoisen haja-asutusalueen paikalliset tarpeet huomioiva vanhusneuvolan toimintamalli. 3.1 Rahoitus Alkuperäisen rahoitushakemuksen mukainen hankebudjetti oli euroa, josta kunnan osuus euroa ja haettu valtionavustus euroa. Lapin lääninhallitus myönsi Sodankylän kunnan hakemalle Vanhusneuvola hankkeelle euron rahoituksen. Hankkeen toimintasuunnitelma ja budjetti sopeutettiin saatuun avustukseen. Täten projektin kokonaiskustannusarvioksi tuli euroa, josta lääninhallituksen osuus oli 75%. Muun osuuden rahoitti Sodankylän kunta. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat , josta lääninhallituksen rahoitus euroa ja Sodankylän kunnan rahoitus euroa. 7
8 3.2 Toimintamuodot Projektin tärkeimpänä toimintamuotona oli ikäihmisten muistineuvola, jonka kohderyhmänä olivat kunnan yli 65 vuotiaat. Kotikäynneillä pyrittiin tarjoamaan ikäihmisille ja heidän omaisilleen oikea-aikaista tietoa palveluista ja erilaisista tukimuodoista sekä ennakoida ajoissa palvelujen tarvetta. Lisäksi hankkeessa on tuotettu tietoa dementiasta ja sen hoidosta ikäihmisten palvelujen suunnittelijoille, toteuttajille, päättäjille ja muille ikäihmisten parissa toimiville tahoille. Rahoituksen jäätyä alkuperäistä suunnitelmaa pienemmäksi, hankkeen toiminnoista jouduttiin jättämään pois mm. ennaltaehkäisevät kotikäynnit. 3.3 Ohjausryhmä Perusturvalautakunta nimesi hankkeelle ohjausryhmän, jota täydennettiin Ohjausryhmä on kokoontunut vuonna 2005 neljä kertaa, 2006 neljä kertaa ja kertaa. Alariesto Heidi, puheenjohtaja (7/2007 asti), perusturvalautakunnan edustaja Mokko Urpo, puheenjohtaja (8/2007 alkaen), perusturvalautakunnan edustaja Kiuru Sisko, sosiaalijohtaja (5/2006 saakka) Liikavainio Tuomo, Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys Ry Mettiäinen Milja, Eläkeliiton Sodankylän yhdistys Ry Niittymäki Tarja, muistihoitaja Nordberg Riitta, geriatri Näsi Lasse, Ikäihmisten neuvottelukunta Poikela Tarja, perusturvalautakunnan jäsen ( alkaen) Pöyliö Raija, vanhustyön vastuualuepäällikkö Tallavaara Helena, kotihoitoyksikön työntekijöiden edustaja Tepsa Tuovi, perusturvalautakunnan jäsen Tiuraniemi Harri, perusturvajohtaja (6/2006 alkaen) Uusitalo Elsa, Sodankylän Eläkeläiset Ry Ylitalo Henna, kotihoitoyksikön vt. osastonhoitaja Työntekjiät: Alaluusua Seija, projektityöntekijä, ( asti) Mukku Inga, hankevastaava Multamäki Tiinaliisa, projektityöntekijä ( alkaen) Asiantuntijajäsenet: Alatalo Jouko, KELA:n johtaja Oinas Matti, suunnittelija, työvoimatoimisto 8
9 3.4 Henkilökunta Hankevastaava Inga Mukku (20% työajalla), Geriatri Riitta Nordberg (20% työajalla) Muistihoitaja Tarja Niittymäki , Projektityöntekijä Seija Alaluusua , Projektityöntekijä Tiinaliisa Multamäki Hankevastaava Inga Mukku on hoitanut hankkeen hallinnolliset tehtävät, toiminut ohjausryhmän sihteerinä ja hankkeen yhdyshenkilönä sidosryhmiin. Geriatri on pitänyt muistivastaanottoa kerran viikossa. Muistihoitaja Tarja Niittymäki on vastannut muistineuvolan toiminnasta ja tiedottamisesta. Lisäksi he ovat tehneet dementiahoitoon liittyviä selvityksiä ja toimineet asiantuntijoina kunnan eri työryhmissä sekä kouluttajina Sodankylän kunnassa ja lähialueilla. Projektityöntekijä Seija Alaluusuan tehtäviin on kuulunut muistipoliklinikan ja tarvittaessa kotihoidon sanelujen purku sekä erilaiset toimistotyöt. Hän on tehnyt 80 90% työajasta terveyskeskuksessa ja 10 20% Hannuksenkartanossa. Projektityöntekijä Tiinaliisa Multamäen tehtäviin kuului hankkeen loppuraportin kirjoittaminen sekä hankkeen loppuajan tilaisuuksien käytännön järjestelyt. 3.5 Hankinnat Koneet ja kalusteet Laite/ kaluste Merkki/ Malli Kpl Hankintapäivä Paikka/henkilö Kuulolaite Hörat Original ja geriatrin vastaanotto Tietokone Osborne S muistineuvola tietokonepaketti Monitori Samsung TFT muistineuvola Tulostin HP LaserJet muistineuvola Matkapuhelin Nokia projektityöntekijä Asiakirjatuhooja Ideal muistihoitaja Piirtoheitin, Avorex Pro24v/250W, hankevastaava matkamalli Sanelukone Dictaphone terveyskeskus Väritulostin Canon Pixma IP hankevastaava Työtuoli Team 9, sininen muistineuvola Pystynaulakko muistineuvola Saneluiden purkulaite Dictaphone terveyskeskus Kommunikaattori Echo Minitech muistineuvola (kuulon apulaite) Työpiste muistineuvola Kaappi Combo muistineuvola Tuoli Savoy muistineuvola Pöytä muistineuvola Ilmoitustaulu 1 poliklinikan aula Kohokirjoitin 1 muistineuvola 9
10 3.5.2 Kirjallisuus ja julkaisut Teoksen nimi Kirjoittaja Atsalea juttuja muistamattomuudesta ja Sulkava, Riihelä, vanhenemisesta Ryynänen (toim.) Atsalea kukkii jälleen Sulkava, Riihelä, Ryynänen (toim.) Kust./ julk. painov. WS Bookwell 2004 WS Bookwell 2006 Dementia ja liikunta. Opas Ruuskanen Alzheimer-keskusliitto 2002 dementiapotilaiden liikunnan ohjaamiseksi. Dementiakoti koti hyvää elämää varten. Kotilainen, Virkola, Suomen 2005 Opas suunnittelijoille ja hoidon Eloniemi, Sulkava, dementiahoitoyhdistys kehittäjille. Topo Dementiapotilaan äkillisen Pitkälä, Laurila, Suomen 2006 sekavuusoireyhtymän hoito-opas lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle Rahkonen dementiahoitoyhdistys Dementiavanhus kotona Aro Vanhus ja lähimmäisp. Dementoituneen hyvä kuolema Dementoituvan hoitopolku Heimonen & Tammi Voutilainen Dementoituvan ihmisen kuntoutuksen Heimonen, Tammi 2004 lupaus Voutilainen (toim.) Etiikka hoitotyössä Leino-Kilpi, Välimäki WSOY 2003 Gerontologinen sosiaalityö Seppänen Yliopistopaino 2006 Geropsykologia Raitanen, Hänninen, WSOY 2004 Pajuunen, Suutama Hyviä päiviä kotona. Muistisairaudet. Erkinjuntti, WSOY 2006 Heimonen, Huovinen Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja Noro, Finne-Soveri, STAKES 2005 tuottavuus RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä Björkgren, Vähäkangas (toim.) Kahdesti lapsi (runoja) Myyryläinen Suomen 2002 dementiahoitoyhdistys Kimmokkeita kevättalveen Koivula Tammer paino 2000 Kipinöitä kesään Koivula Tammer paino 2000 Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas Kuntaliitto 2006 Kuntoutuksen sanakirja Granö, Heimonen, Alzheimer-keskusliitto 2006 Koskisuu Matka ajassa Helander Vanhustyön 1993 keskusliitto Muistipoliklinikka Lupsakko, Joiniemi, Suomen 2005 perusterveydenhoidossa opas lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle Karhu, Remes dementiahoitoyhdistys Myötätuulta tupaan, ikäihmisen Koivula Tammer paino 2000 virikekirja Pirtin puolelle Koivula Tammer paino Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus Heikkilä, Lahti (toim.) STAKES
11 Säpinää syksyyn Koivula Tunne muistisi käytä, kehitä, kohenna Hietanen, WSOY 2005 Erkinjuntti, Huovinen Vanhuus ja mielenterveys, arkielämän Saarenheimo WSOY 2003 näkökulma Vanhuus Rysänperässä Ilonen Vanhustyön 1994 keskusliitto Ymmärrä tule ymmärretyksi. Laaksonen, Rantala, Suomen 2002 Vuorovaikutus dementoineen kanssa Eloniemi, Sulkava dementiahoitoyhdistys Hankittu kirjallisuus on sijoitettu pääosin muistineuvolaan sekä Hannuksenkartanoon vanhustyönjohtajan toimistoon Muut hankinnat Muistihoitajan tietokoneeseen hankittiin Office STD 2003 kuntaversio-ohjelmisto. Hankkeen käyttöön on ostettu myös TAK -vanhustyön arviointijärjestelmän päivitysohjelma, 5 kappaletta Cerad -tehtäväsarjaa sekä Ilona -virikeohjelma. Muistineuvolaan on hankittu muistihäiriö- ja dementiatyön palapeli sekä havaintomateriaaliksi muistuttava lääkekiekko. Lisäksi hankkeen varoin on hankittu muistineuvolassa ja - vastaanotolla tarvittavaa tutkimusvälineistöä. 4 Toiminta 4.1 Muistineuvola ja -vastaanotto Hankkeen keskeisimpiä toimintoja on ollut muistineuvolavastaanoton kehittäminen. Muistineuvolatoiminnan tavoitteena on asiakkaan varhainen muistisairauden tunnistaminen, diagnostiikka, hoito ja seuranta. Riittävän aikaisin aloitetulla kuntoutuksella, lääkinnällisellä hoidolla ja neuvonnalla pystytään lisäämään asiakkaan laadukkaita kotona asumisen vuosia ja siirretään laitoshoidon alkamista. Muistineuvolan toimintaan kuuluu myös omaisten yksilöllinen, laaja-alainen tukeminen ja neuvonta. Muistineuvola toimii Sodankylän terveyskeskuksen yhteydessä. Muistineuvolaan pääsee ajanvarauksen kautta. Hankkeen aikana muistineuvolakäyntejä oli lähes 800 ja palvelukontakteja yli Geriatri on pitänyt muistivastaanottoa kerran viikossa. Geriatrin ja muistihoitajan vastaanottoa pidettiin myös Vuotsossa 3 kertaa. Lisäksi muistihoitaja on tehnyt kotikäyntejä sekä hoitanut puhelinneuvontaa. Muistineuvolan asiakkaille ja heidän puolisoilleen toteutettiin vertaistuki- ja aviopariryhmätoimintaa. Vertaistukiryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana viisi kertaa ja osallistujia on ollut kokoontumiskerralla Aviopariryhmä kokoontui syksyn 2006 aikana kaksi kertaa. Osallistujia on ollut 14. Vertaistukiryhmä teki virkistysretken kesäkuussa 2006 Kittilään ja ryhmässä toimijat osallistuivat KOHO hankkeen järjestämään Ylläs-Saagan retkeen. 11
12 Asiakaskontaktit yhteensä Muistineuvola Kotikäynnit Lääkärille Puhelinkeskustelu Omaisten tapaaminen Omaisten puhelinhaastattelu Vuotson vast.otto Palvelukontaktit yhteensä Koulutus Dementiakoulutus Hankkeessa käynnistettiin pitempikestoinen dementiakoulutus Sodankylän kunnan sekä lähikuntien vanhustyön toimijoille. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä dementiatietoutta vanhustyön toimijoiden keskuudessa. Koulutuksessa oli mukana 28 henkilöä Sodankylästä, kaksi Pelkosenniemeltä, kaksi Savukoskelta ja yksi Kittilästä. Koulutus toteutettiin pääasiassa paikallisin voimin: kouluttajina ovat toimineet geriatri, muistihoitaja ja muut paikalliset toimijat. Tarjousten perusteella koulutuksen yhteistyökumppaniksi valittiin Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK), joka on osallistunut koulutuksen suunnitteluun sekä oppilaiden ohjaukseen, neuvontaan ja arviointiin yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa. RAMK on huolehtinut myös etätehtävien suunnittelusta sekä niiden tarkastuksesta ja todistusten annosta. Koulutuksen laajuus oli 10 opintopistettä Muu hankkeen järjestämä koulutus us 2006 Cerad-koulutus kotihoidon tiimien vetäjille Lapin vanhustyön hanketyöntekijöiden koulutus- ja vertaistapaaminen Luostolla Mitä se muistihoitaja tekee? Ivalo ja Rovaniemi Dementiatietoutta seminaari, Sodankylä "Monipuolisin aistimuksin hyvinvointia dementoituneen arkeen", Sodankylä Hankkeen päätösseminaari, luennoimassa mm. professori Timo Strandberg, Sodankylä Lisäksi geriatri ja muistihoitaja ovat pitäneet useita koulutustilaisuuksia kunnan hoitohenkilökunnalle Osallistuminen muiden järjestämään koulutukseen Muistihoitajat muutoksen moottorina, Alzheimer -keskusliitto Valtakunnallinen dementiapäivä Helsingissä Muistisairaat joukossamme oikeus aktiiviseen arkeen, Helsinki
13 Muisteluryhmäkoulutus Helsingissä Muistihoitajapäivät Muistihoitajat etujen valvojina ja toteuttajina Ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuudet, Levi Työyhteisön tehotuuletus vertaisvoimaa ja vahvistusta, Helsinki, Suomen Dementiahoitoyhdistys ry Dementiapotilaan sekavuusoireyhtymän ja kivunhoito PowerPoint koulutus, Sodankylän kunta NPI Neuroprykiatrinen haastattelu dementiapotilaan käytösoireiden tunnistamiseen ja kuvaamiseen Lapin Vanhustyöhankkeiden yhteistyöpäivä, Rovaniemi Omaishoidon tukimalli koulutus Rovaniemellä Palveluseteli koulutus, Levi Kuntoutus on mahdollisuus, Alzheimer-keskusliitto, Lahti Julkisuuslakikoulutus, Sodankylän kunta Alaistaitokoulutus, Levi Gerontologian päivät Oulussa NorAge 2007 congress, Turku Vanhustyön projektityöntekijöiden tapaaminen, Hetta Hankevastaava Inga Mukku osallistui Rovaniemen oppisopimustoimiston järjestämään JET (johtamisen erityisammattitutkinto)-koulutukseen. Muistihoitaja on toiminut Suomen Dementiayhdistyksen aluevastaavana ja päässyt siten 4 kertaa vuodessa Suomen Dementiahoitoyhdistyksen maksamaan koulutukseen Muu toiminta ja tilaisuudet Retki Kittilän Pöntsö Raekallio/ Levi KOHO hankkeen järjestämään Ylläs-Saagan retkeen Omaishoitajailta Hannuksenkartanossa Projektityöntekijöiden virkistyspäivä Luostolla Avoin omaishoitajien vertaistukiryhmä, yhteistyössä seurakunnan kanssa Mukana kunnan vanhustenviikon järjestelyissä 2005, 2006 ja Yhteistyö Sodankylässä Vanhusneuvola -hanke on tehnyt yhteistyötä paikallisten KOHO ja Yhdessä ikääntyen - hankkeiden sekä kunnan järjestämien ikäihmisten päiväpalveluiden kanssa. Henkilökunta on osallistunut myös kunnassa vuosittain pidettävän vanhustenviikon ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Hankehenkilökunta on toiminut asiantuntijana vanhustyön erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistyöryhmissä (mm. hoitoketjutyöryhmä, rekrytointityöryhmä, ikäihmisten asumistarvetta selvittävä työryhmä). Muistihoitajan ja geriatrin dementiaasiantuntemus on ollut ensiarvoisen tärkeää Sodankylän kunnan ryhmäkoti Nutukkaan 13
14 toiminnallisuutta suunnittelevassa työryhmässä. Henkilökunnan asiantuntemusta on käytetty myös suunniteltaessa kunnan Tietoa, taitoa, tahtoa vanhustyöhanketta. Järjestäytymiskokouksessaan ohjausryhmä totesi, että hankkeen yhteistyö kunnan henkilöliikennetyöryhmän kanssa olisi tärkeää, jotta voitaisiin parantaa sivukylien ikäihmisten kulkuyhteyksiä ja sitä kautta tasa-arvon toteumista palvelujen tuotannossa. Kunnan henkilöliikennetyöryhmä ei kuitenkaan toiminut enää henkilöliikennesuunnitelman valmistuttua syksyllä Ikäihmisten liikenneasioista järjestettiin seminaari vanhusten viikolla 2007 ja hanke oli mukana suunnittelemassa seminaaria. Syksyllä 2007 suunniteltiin yhteistyössä Seita-säätiön kanssa Muistikuvia Sodankylästä muistipeliä, jonka toteutus jäi kuitenkin suunnitteluvaiheeseen. Lisäksi yhteistyötä on tehty kyläyhdistysten ja eri järjestöjen kanssa Lapissa Alueellista yhteistyötä on tehty koulutuksessa ja tiedottamisessa. Hankkeen järjestämät seminaarit ja koulutukset ovat olleet usein avoimia myös lähikuntien osallistujille. Projektista on osallistuttu Lapin vanhustyön hankkeiden yhteistyön suunnitteluun, yhteistapaamisiin ja niiden järjestämiseen. Lääkäripulasta johtuen suunniteltua lähikuntayhteistyötä geriatrin konsultaatioista ei pystytty toteuttamaan. Muistineuvola on mukana Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan ja Lapin keskussairaalan tutkimuksessa, jossa selvitetään muistihäiriöiden ja dementioiden esiintyvyyttä, perinnöllisyyttä ja syntysyitä Lapin saamelaisväestössä. Yhteistyössä Pohjois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskuksen (POSKE) kanssa laadittiin muistineuvolan hoitoprosessin kuvaus. Hanke on ollut myös tiiviisti mukana POSKE:n Seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen suunnittelutyössä Valtakunnallisesti Hankkeessa on testattu kansainvälisessä (Stakes) CareKeys -projektissa kehitettävää Dementoituneiden elämänlaatumittaria. Testauksessa oli mukana viisi dementoitunutta vanhusta. Lomakkeen testauksen suorittivat muistihoitaja Tarja Niittymäki ja lähihoitaja Seija Bruun Helmikodilta. 4.4 Tiedotus Muistitietotilaisuudet Muistitietotilaisuuksissa on jaettu tietoa muistihäiriöistä, dementoivista sairauksista, liikunnan merkityksestä, muistineuvolan toiminnasta sekä meneillään olevista vanhustyön hankkeista. Tilaisuuksia pidettiin hankkeen aikana yhteensä 8. Kirkonkylän lisäksi tilaisuuksia pidettiin myös Puolakkavaarassa, Syväjärvellä, Vuotsossa, Lokassa ja Orajärvellä. Muistitietotilaisuudet tavoittivat lähes 300 henkilöä. Tilaisuuksissa ovat olleet mukana geriatri, muistihoitaja, fysioterapeutti ja hanketyöntekijät. Keväästä 2006 tiedotus, ohjaus ja opastus muistitietoasioista kohdennettiin pääasiassa vertaistuki- ja aviopariryhmille.
15 4.4.2 Lehtiartikkelit ja esitteet Hankkeesta ja siihen liittyvistä toiminnoista on julkaistu mm. seuraavia uutisia ja artikkeleita: Kotihoidon kehittäminen esillä Sodankylässä, , Lapin Kansa Vanhuksille oma neuvola, , Sompio-lehti Sodankylän muistineuvola aloittaa kesäkuussa, , Lapin Kansa Tarja Niittymäki ottaa vastaan Muistineuvolassa, , Sompio-lehti Dementiakoulutus alkaa pilottina, , Sompio-lehti Monipuolinen vanhusten viikko, , Lapin Kansa Muistineuvolassa sairaus ilmi varhain, , Lapin Kansa Muistihäiriöitä hoidetaan omassa neuvolassa Sodankylässä, , Dialogi, Stakes "Muistineuvolan avulla kunta säästää", Lapin Kansa Muistineuvolasta tehtiin oma esite. Lisäksi on tilattu dementiasairauksiin ja -hoitoon liittyvää esitemateriaalia Alzheimer-keskusliitosta, Suomen Dementiahoitoyhdistyksestä ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä. Kesällä 2007 hanke päivitti Sodankylän ikäihmisten palveluoppaan Tehdyt selvitykset Geriatri Riitta Nordberg teki selvityksen Sodankylässä hoitopaikkaa jonottavien sekä kotihoidossa olevien vanhusten sijoitustarpeista, sijoituksen kiireellisyydestä. Lisäksi selvityksessä oli tilastoitu näistä henkilöistä dementoituneiden osuus ja dementia-aste. Selvitys tuotiin tiedoksi perusturvalautakunnalle Keväällä 2007 tehtiin kysely omaishoitajille lomahoitopalvelusta. Kyselyllä kartoitettiin omaishoitajien tyytyväisyyttä palvelun tasoon, palvelun merkitystä heidän jaksamiselleen sekä kartoitettiin kehittämistoiveita. Hankkeen aikana pidetyn dementiakoulutuksen onnistumisesta ja annista tehtiin RAMK:n toimesta kysely opiskelijoille. Koulutuksen opettajat sekä opiskelijoiden työyksiköiden esimiehet arvioivat koulutuksen vaikutusta työkäytäntöihin omassa palaverissaan keväällä 2007 Kesän ja syksyn aikana 2007 suoritettiin asiakastyytyväisyyskysely muistineuvolan toiminnasta. Kysely kohdennettiin muistineuvolan asiakkaisiin ja heidän omaisiinsa. Syksyllä 2007 pyydettiin myös palautetta ohjausryhmän jäseniltä projektin toiminnasta. Muistineuvolan vaikutuksia on esitelty myös KOTOSA-hankkeen "Hyvä Käytäntö" - dokumentoinnissa. Kyseinen selvitys pohjaa KOHO hankkeen aikana tehtyyn omaiskyselyyn päivätoiminnan vaikuttavuudesta sekä päivätoiminnan vetäjän ja kotihoidon henkilökunnan arvioon dementiahoidon kehityksestä kunnassa. 15
16 5 Tulokset Hankesuunnitelmassa on määritelty tavoitteiksi: - Muisti- ja dementiasairauksien mahdollisimman varhainen määritys, jolla pyritään tautitilojen hoitamiseen, sairauksien etenemisen hidastamiseen sekä säännöllisen koti- ja laitoshoidon palvelujen siirtämiseen myöhemmäksi. - Mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ikäihmisten toimintakyvyn kartoituksen ja sen perusteella tehtävän palveluohjauksen avulla. - Tiedon tuottaminen palveluista ikäihmisille sekä palveluiden tarpeista ikäihmisten parissa toimiville ja päätöksentekijöille. Tuotetun tiedon huomioiminen palvelusuunnittelussa mahdollisimman nopeasti. Hankkeen tulosten toteutumista on arvioitu kyselyjen ja erilaisten selvitysten avulla. 5.1 Muistineuvolatoiminta Muistineuvola on pystynyt hoitamaan asiakkaansa hoitotakuun rajoissa. Jonotusaika neuvolan vastaanotolle on ollut 1-2 viikkoa. Neuvolaan ja muistivastaanotolle pääsyn jälkeen asiakas on saanut diagnoosin noin 2 viikon - 1kk aikana. Tämä on valtakunnallisestikin vertailtuna lyhyt aika. Aikaisemmin tutkimuksiin pääsyn jälkeen diagnoosin saaminen saattoi kestää useita kuukausia. Oman muistineuvolan myötä hoidon seuranta on tehostunut. Dementiapotilaiden hoito ja kuntoutus on moniammatillista. Vertaisryhmien avulla on pystytty tarjoamaan tukea myös omaisille Asiakaspalaute Kesän ja alkusyksyn 2007 aikana toteutettiin muistineuvolassa asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 29 vastausta sekä asiakkailta että heidän omaisiltaan. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan muistineuvolan toimintaan liittyviä asioita asteikolla 1-5 (1= huono, 2= kohtalainen, 3= hyvä, 4= erittäin hyvä, 5= erinomainen). Lisäksi vastaajat saivat kommentoida palvelua kirjallisesti ja jättää kehittämisideoita. Aikataulujen pitävyys arvioitiin hyväksi, vastausten joukossa oli myös muutama kohtalainen arvosana. Kaikki muut toiminnot koettiin erittäin hyviksi. Kirjallisessa palautteessa kiiteltiin muistineuvolapalvelua, sen erityislaatuisuus ymmärrettiin ja Sodankylän kunnalle annettiinkin kiitosta tällaisen palvelun järjestämisestä. Kehittämisideoissa toivottiin mm. sivukylille päiväpalvelu- tai pienryhmätoimintaa dementoituneille sekä parempaa mahdollisuutta hoitaa asioita muistihoitajan kanssa sähköpostin välityksellä. 16
Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi)
Sodankylän vanhustyö ja POSKE:n seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeeseen osallistuminen (SODEKE aluetiimi) Seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen aloitusseminaari Rovaniemellä 24.1.2008
LisätiedotMUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä
MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen
LisätiedotHYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY
HYVINKÄÄN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY 14.06.2018 Perustettu 1.1993 Jäsenmäärä 136 Tarkoitus ja tavoite: Yhdistyksestä: - toimii muistisairauksien haittavaikutusten vähentämiseksi ja valvoo näistä sairauksista
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotMuistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009
Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015
Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotYhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle
Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 26 Asianro 4436/ /2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 26 Asianro 4436/00.02.03/2013 Minna Reijosen kirje 10.4.2013 Nilsiä-neuvottelukunnalle Minna Reijonen on toimittanut 10.4.2013 sähköpostitse kirjeen Nilsiäneuvottelukunnalle.
LisätiedotMUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA
MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS
OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä
LisätiedotMuistipoliklinikan toiminnan kehittäminen
Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä
LisätiedotMiten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1
Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon
LisätiedotSenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA
SenioriKaste Lapin toiminnallinen osakokonaisuus JOHTAJAT 9.4.2015 PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA Vanhuspalvelulaki Kunnalla on velvollisuus lli järjestää j hyvinvointia, i terveyttä, toimintakykyä ja
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotMarika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1
Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa
LisätiedotMUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012
MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotHistoriaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto
Kainuu Monipuolinen arki kotona Muistisairaan palvelujen kehittäminen Kainuussa Leskinen Merja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SenioriKaste/Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus projektipäällikkö
LisätiedotSenioriKaste. Johtajat
SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotSenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala
SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen
LisätiedotSENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS Projektipäällikkö Leila Mukkala
SENIORIKASTE LAPIN TOIMINNALLINEN OSAKOKONAISUUS JOHTAJIEN TYÖKOKOUS 14.10.2015 Projektipäällikkö Leila Mukkala Hankkeen tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen palveluprosessimallin luominen, jossa
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotMuistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen
Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin
LisätiedotEnsitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011
Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
LisätiedotIkääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella
Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)
SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)
MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotIkäihminen toimijana hanke
Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston
LisätiedotMiltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?
Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias
LisätiedotKotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto
Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden
LisätiedotVarsinais-Suomen alueen vastaukset
Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotMonialainen yhteistyö kotona asumisen tukena
Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat
LisätiedotMuistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.
Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotOptimimalli. Viitasaari 06.03.14
Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin
LisätiedotLapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008
Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö Seudullisuus LUOVAKE
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotMuistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p
Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotAlueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI
Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta
LisätiedotPerusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija
Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015
Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotNeuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015
Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotPakaste 2 hankkeen vanhustyön osion geriatripalvelut Lapin alueella. Pirkko Jäntti, Inga Mukku, Marika Trast
Pakaste 2 hankkeen vanhustyön osion geriatripalvelut Lapin alueella Pirkko Jäntti, Inga Mukku, Marika Trast Geriatrin palvelut Mitä tarjottiin? Verkko-, paperi-, puhelin- ja videokonsultaatioita kaikille
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi
POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita
LisätiedotVanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013
Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotMistä saa tietoa, tukea ja palveluja?
Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (5) 335 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite kuntouttavasta hoitotyöstä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Tuomo Valokaisen
LisätiedotJokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen
Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotYhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa
Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014
Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 7.5.2014 HEL 2014-005402 T 01 01 00 Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi seuraavista
LisätiedotKASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015
KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)
RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotLapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi
Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotIkäkaste Äldre-kaste. Teknologia ikäihmisten palveluissa ja palvelujärjestelmässä - esimerkkejä Ikäkasteesta THL
Ikäkaste Äldre-kaste Teknologia ikäihmisten palveluissa ja palvelujärjestelmässä - esimerkkejä Ikäkasteesta THL 11.4.2011 Vuokko Lehtimäki, projektijohtaja, Pikassos Oy www.ikakaste.fi Ikäkaste Äldre-kaste
LisätiedotLOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018
Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018
LisätiedotSosiaalilautakunta 4.2.2004 16
1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.
LisätiedotSaanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi
Saanko luvan toimintamallilla ensikontakti toimivaksi Ulla Halonen, 2.5.2017 Kehittämispäällikkö/ Keski-Suomen Muistiyhdistys ry. Muistiluotsi Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Ammatillista
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotKehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena
Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotPoskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %
Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät
LisätiedotLapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020
Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotVANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén
VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää
LisätiedotToimintakyky ja arjen sujuvuus
Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta
LisätiedotUudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.
Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
Lisätiedot