"Jo muistineuvolassa käynti tuo turvallisuutta ja tuntee että meistä välitetään."

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""Jo muistineuvolassa käynti tuo turvallisuutta ja tuntee että meistä välitetään.""

Transkriptio

1 Vanhusneuvola -hanke "Jo muistineuvolassa käynti tuo turvallisuutta ja tuntee että meistä välitetään." (palaute asiakkaalta, 66v.) Loppuraportti Sodankylän kunta Vanhustyö

2 Sisällysluettelo 1 Saatteeksi Taustaa Hanke Rahoitus Toimintamuodot Ohjausryhmä Henkilökunta Hankinnat Koneet ja kalusteet Kirjallisuus ja julkaisut Muut hankinnat Toiminta Muistineuvola ja -vastaanotto Koulutus Dementiakoulutus Muu hankkeen järjestämä koulutus Osallistuminen muiden järjestämään koulutukseen Muu toiminta ja tilaisuudet Yhteistyö Sodankylässä Lapissa Valtakunnallisesti Tiedotus Muistitietotilaisuudet Lehtiartikkelit ja esitteet Tehdyt selvitykset Tulokset Muistineuvolatoiminta Asiakaspalaute Kustannusvertailu Muistineuvolan hoitoprosessi Vaikutukset kunnan palveluihin Hyvä käytäntö: muistioireisen kotihoitoasiakkaan hoitoketju Henkilökunnan valmiudet kohdata dementiapotilas Lääkehoidon kehittyminen Dementiakoti Nutukkaan suunnittelutyö Havaintoja: dementiahoidon haasteet Sodankylässä Omaishoidon kehittäminen ja tukeminen luonnos Tiinaliisa Multamäki,

3 5.3.2 Hoitoketjun heikoin lenkki Työvoiman saatavuus Projektityön analysointi Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Jatkotoimenpiteet Muistineuvolatoiminnan vakinaistaminen Muistihoitaja Geriatri Toimitilojen, tilastoinnin ja tutkimusten kehittäminen Tiedotus ja vertaistuki Ratkaisuja dementiahoidon haasteisiin Yhteeenveto luonnos Tiinaliisa Multamäki,

4 1 Saatteeksi Muistineuvola -hanke on onnistunut tehtävässään. Hankkeen aikana on kunnan henkilöstöä ja kuntalaisia koulutettu dementiasairausten hoitamisessa ja tunnistamisessa. Samoin Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestetystä dementiakoulutuksesta jää paljon tietoa elämään paikkakunnalle ja lähialueille koulutukseen osallistuneiden myötä. Parhaana saavutuksena hankkeen osalta pidän sitä, että hankkeessa kokeiluna toiminut muistineuvola jatkaa toimintaansa osana kunnan toimintaa, vaikka hanke päättyy. Hankkeen onnistumisen taustalla ovat innostunut ja työstään kiinnostunut henkilöstö sekä asiantunteva ohjausryhmä. Ohjausryhmän ovat muodostaneet hankkeen toimintakentän asiantuntijat: alan työntekijät sekä eri eläkeläisjärjestöjen edustajat eli asiakkaat. Kunnallisessa päätöksenteossa työntekijät joutuvat perinteisesti jääväämään itsensä heitä koskevissa asioissa, vaikka ovat usein parhaat asiantuntijat, mikä on toisaalta vähän nurinkurista. Samoin asiakasnäkökulma ja se kenen asialla ollaan, voi kunnallispolitiikassa unohtua. Eläkeläisjärjestöjen edustajien mielipiteet ovat kullan arvoisia vanhustyönhankkeen toteuttamisessa. Hankkeessa päätöksenteko on helppoa: ohjausryhmässä tehdään päätös ja se toteutetaan. Hankkeessa ei tarvitse käydä läpi samaa byrokratiaa kuin kunnan toiminnassa. Sinänsä ohjausryhmän ja hankkeen toimintaa voi mielestäni myös kyseenalaistaa siinä, toteutuuko siinä kunnallislain hengen mukainen demokratia, jos kunnan vaaleilla valituista päättäjistä ei ole ohjausryhmässä kuin yksi jäsen? Kyseessähän on kuitenkin kunnan hanke ja kunnan toiminnan kehittäminen. Tämä hanke on tuonut kuntaan uusia toimivia käytänteitä ja antanut monille kuntalaisille hyviä elämäntäyteisiä vuosia lisää. Seuraavana Sodankylän vanhustyössä on keskityttävä kotihoidon tukemiseen entisestään. Vanhustyön strategiamme lähtökohtana on koti, jossa suurin osa ikäihmisistä mielellään vanhenisi. Lapin pitkät välimatkat tekevät siitä haasteellista. Uskon, että vanhustyön työntekijät ovat valmiita kehittämään työtään entisestään ja vastaamaan myös siihen haasteeseen. Heidi Alariesto Vanhusneuvola -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, perusturvalautakunnan puheenjohtaja 4

5 2 Taustaa Sodankylän kunnan vanhustyön tärkeimpänä strategisena tavoitteena on ollut turvata ikääntyvien kuntalaisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Kunnassa vuonna 2002 laaditun, vuosina 2003 ja 2005 päivitetyn vanhustyönstrategian kehittämistavoitteet ovat noudatelleet valtakunnallisia ja alueellisia suosituksia. Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa (TATO) on painotettu ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä avopalvelujen monimuotoisuutta sekä ennalta ehkäisevän näkökulman huomioimista kuntien palvelutuotannossa. Lapin lääninhallituksen tekemässä vanhusten kotona annettavaa hoitoa koskevassa selvityksessä (2002) suositettiin kuntia mm. varautumaan dementiaa sairastavien asiakkaiden hoidon tarpeen lisääntymiseen, geriatrisen ja psykogeriatrisen hoidon kehittämiseen sekä perusterveydenhuollon osaamisen parantamiseen. Tilastokeskuksen (vuonna 2004) laatiman väestöennusteen mukaan Sodankylän kunnan väestö vähenee muuttoliikkeen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi vuoteen 2030 mennessä yli 22 % eli yli kahdella tuhannella asukkaalla. Väestörakenne muuttuu siten, että nuoremmat ikäluokat pienenevät, mutta yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti nykyisestä. Kun vuonna 2003 Sodankylän väestöstä yli 65-vuotiaita oli 16,3 %, niin ennusteen mukaan heidän määränsä yli kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä yli 85-vuotiaiden vanhusten määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vanhimmat ikäluokat tarvitsevat runsaimmin palveluja tänä päivänä ja myös tulevaisuudessa. Taulukko 1. Sodankylän kunnan väestöennuste vuoteen 2030 ikäluokittain Vuosi Yhteensä Yli 65-vuotiaat ikäluokittain v v v % koko väestöstä 16.3 % 17.6 % 20.8 % 31.7 % 39.0 % Lähde: TK/trendilaskelma/Lapin liitto Yksi syy palvelujen lisääntyvään tarpeeseen yli 65-vuotiaiden keskuudessa on keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrä. Suomen dementiahoitoyhdistyksen mukaan vuotiaista 4 %, vuotiaista 11 % ja yli 85-vuotiaista 35 % sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa. Väestöennusteen perusteella Sodankylän kunnassa keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrä lähes kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Vanhustyössä on entistä tärkeämpää ennaltaehkäisevän näkökulman huomioiminen sekä muistihäiriöiden ja dementiasairauksien varhainen toteaminen. 5

6 Taulukko 2: Keskivaikeaa ja vaikeaa dementiaa sairastavien määrän ennuste Sodankylässä vuosina Vuosi v v v Yhteensä Lähde: R.Sulkava, Suomen dementiahoitoyhdistys Muistisairauden diagnoosin saaminen Sodankylän kunnan perusterveydenhuollon puitteissa, ilman dementiahoitoon erikoistunutta henkilökuntaa on ollut sattumanvaraista. Oireista kärsinyt ikäihminen saattoi käyttää hyvinkin runsaasti erilaisia terveyspalveluja, mutta asian ydintä, oireiden aiheuttajaa, ei havaittu. Diagnoosiin päädyttiin usein liian myöhään, yleensä keskivaikean dementian loppupuolella. Kotonaoloaika diagnoosin jälkeen jäi melko lyhyeksi. Hoito ja palvelusuunnitelmat, omaisten tukeminen ja kuntoutussuunnitelmat olivat satunnaisia tai puuttuivat kokonaan. Keskussairaalassa aloitetut hoidot jäivät ilman seurantaa ja potilaat lopettivat niitä. Kunnan maksamana tehtiin siis kalliita tutkimuksia ilman hoidolla saavutettua tulosta. Vanhustyön suurin ongelma on kuitenkin resurssien niukkuus suhteessa palvelutarpeisiin. Perustyössä ei tahdo riittää aikaa toiminnan ja palvelurakenteen kehittämiseen. Vanhustyön kehittämistyötä onkin kunnassamme tehty erilaisissa hankkeissa. Sodankylän Vanhustenkotiyhdistyksen toteuttamassa Ikäihminen kyläyhteisön voimavara -hankkeessa tehtiin syksyllä 2001 selvitys sivukylien yli 75-vuotiaiden elämäntilanteesta, toimintakyvystä ja palveluista. Selvitys toimi pohjana kunnan vanhustyön strategian laadinnassa sekä eri toimijoiden työkaluna palvelusuunnittelussa. Kunnassa toteutettiin KOHO Vanhusten kotihoidon kehittämishanketta alkaen. Sen yhtenä toimintamuotona oli vanhusneuvolatoiminnan kehittäminen. Hankkeen ohjausryhmässä perustettiin vanhusneuvolan yhteistyöryhmä joulukuussa 2004, ja se jätti hankesuunnitelman Lapin lääninhallitukseen vuoden vaihteessa. Samaan aikaan Sodankylän kunta muutti yhden terveyskeskuslääkärin viran geriatrin viraksi ja tehtävässä aloitti geriatri Riitta Nordberg Vanhusneuvolan hankesuunnitelmaa tarkennettiin helmikuussa 2005 yhdessä kunnan geriatrin kanssa. Rahoituspäätös saatiin helmikuun lopussa ja Vanhusneuvola -hanke käynnistyi maaliskuussa

7 3 Hanke Vanhusneuvola -hanke käynnistyi maaliskuussa 2005 ja päättyy lokakuun lopussa Hankkeen toiminta-ajatuksena on ollut edistää yli 65-vuotiaiden kotona asumista tukemalla ennaltaehkäisevästi ja kuntouttavasti ikäihmisten ja heidän omaistensa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavarojaan sekä omatoimisuutta. Tavoitteena on ollut saada ikäihmiset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa geriatristen, toimintakykyä tukevien palvelujen piiriin. Erilaisilla ennaltaehkäisevillä toimilla on pyritty ylläpitämään ja parantamaan ikäihmisten toimintakykyä ja mahdollisuuksia asua kotonaan. Tähän on liittynyt sairauksien mahdollisimman varhainen toteaminen sekä toimintakyvyn esteiden poistaminen. Hankkeen vanhusneuvolatoiminta suunniteltiin geriatrin sekä terveydenhoitajan ja palveluohjaajan muodostaman moniammatillisen työryhmän toiminnalle. Muistihäiriöiden tutkimus- ja hoitopalveluiden seudullisen saatavuuden kehittämiseksi geriatrin palveluita pyrittiin tarjoamaan ostopalveluina myös lähikunnille. Hankkeen tulostavoitteena oli pohjoisen haja-asutusalueen paikalliset tarpeet huomioiva vanhusneuvolan toimintamalli. 3.1 Rahoitus Alkuperäisen rahoitushakemuksen mukainen hankebudjetti oli euroa, josta kunnan osuus euroa ja haettu valtionavustus euroa. Lapin lääninhallitus myönsi Sodankylän kunnan hakemalle Vanhusneuvola hankkeelle euron rahoituksen. Hankkeen toimintasuunnitelma ja budjetti sopeutettiin saatuun avustukseen. Täten projektin kokonaiskustannusarvioksi tuli euroa, josta lääninhallituksen osuus oli 75%. Muun osuuden rahoitti Sodankylän kunta. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat , josta lääninhallituksen rahoitus euroa ja Sodankylän kunnan rahoitus euroa. 7

8 3.2 Toimintamuodot Projektin tärkeimpänä toimintamuotona oli ikäihmisten muistineuvola, jonka kohderyhmänä olivat kunnan yli 65 vuotiaat. Kotikäynneillä pyrittiin tarjoamaan ikäihmisille ja heidän omaisilleen oikea-aikaista tietoa palveluista ja erilaisista tukimuodoista sekä ennakoida ajoissa palvelujen tarvetta. Lisäksi hankkeessa on tuotettu tietoa dementiasta ja sen hoidosta ikäihmisten palvelujen suunnittelijoille, toteuttajille, päättäjille ja muille ikäihmisten parissa toimiville tahoille. Rahoituksen jäätyä alkuperäistä suunnitelmaa pienemmäksi, hankkeen toiminnoista jouduttiin jättämään pois mm. ennaltaehkäisevät kotikäynnit. 3.3 Ohjausryhmä Perusturvalautakunta nimesi hankkeelle ohjausryhmän, jota täydennettiin Ohjausryhmä on kokoontunut vuonna 2005 neljä kertaa, 2006 neljä kertaa ja kertaa. Alariesto Heidi, puheenjohtaja (7/2007 asti), perusturvalautakunnan edustaja Mokko Urpo, puheenjohtaja (8/2007 alkaen), perusturvalautakunnan edustaja Kiuru Sisko, sosiaalijohtaja (5/2006 saakka) Liikavainio Tuomo, Sodankylän Vanhustenkotiyhdistys Ry Mettiäinen Milja, Eläkeliiton Sodankylän yhdistys Ry Niittymäki Tarja, muistihoitaja Nordberg Riitta, geriatri Näsi Lasse, Ikäihmisten neuvottelukunta Poikela Tarja, perusturvalautakunnan jäsen ( alkaen) Pöyliö Raija, vanhustyön vastuualuepäällikkö Tallavaara Helena, kotihoitoyksikön työntekijöiden edustaja Tepsa Tuovi, perusturvalautakunnan jäsen Tiuraniemi Harri, perusturvajohtaja (6/2006 alkaen) Uusitalo Elsa, Sodankylän Eläkeläiset Ry Ylitalo Henna, kotihoitoyksikön vt. osastonhoitaja Työntekjiät: Alaluusua Seija, projektityöntekijä, ( asti) Mukku Inga, hankevastaava Multamäki Tiinaliisa, projektityöntekijä ( alkaen) Asiantuntijajäsenet: Alatalo Jouko, KELA:n johtaja Oinas Matti, suunnittelija, työvoimatoimisto 8

9 3.4 Henkilökunta Hankevastaava Inga Mukku (20% työajalla), Geriatri Riitta Nordberg (20% työajalla) Muistihoitaja Tarja Niittymäki , Projektityöntekijä Seija Alaluusua , Projektityöntekijä Tiinaliisa Multamäki Hankevastaava Inga Mukku on hoitanut hankkeen hallinnolliset tehtävät, toiminut ohjausryhmän sihteerinä ja hankkeen yhdyshenkilönä sidosryhmiin. Geriatri on pitänyt muistivastaanottoa kerran viikossa. Muistihoitaja Tarja Niittymäki on vastannut muistineuvolan toiminnasta ja tiedottamisesta. Lisäksi he ovat tehneet dementiahoitoon liittyviä selvityksiä ja toimineet asiantuntijoina kunnan eri työryhmissä sekä kouluttajina Sodankylän kunnassa ja lähialueilla. Projektityöntekijä Seija Alaluusuan tehtäviin on kuulunut muistipoliklinikan ja tarvittaessa kotihoidon sanelujen purku sekä erilaiset toimistotyöt. Hän on tehnyt 80 90% työajasta terveyskeskuksessa ja 10 20% Hannuksenkartanossa. Projektityöntekijä Tiinaliisa Multamäen tehtäviin kuului hankkeen loppuraportin kirjoittaminen sekä hankkeen loppuajan tilaisuuksien käytännön järjestelyt. 3.5 Hankinnat Koneet ja kalusteet Laite/ kaluste Merkki/ Malli Kpl Hankintapäivä Paikka/henkilö Kuulolaite Hörat Original ja geriatrin vastaanotto Tietokone Osborne S muistineuvola tietokonepaketti Monitori Samsung TFT muistineuvola Tulostin HP LaserJet muistineuvola Matkapuhelin Nokia projektityöntekijä Asiakirjatuhooja Ideal muistihoitaja Piirtoheitin, Avorex Pro24v/250W, hankevastaava matkamalli Sanelukone Dictaphone terveyskeskus Väritulostin Canon Pixma IP hankevastaava Työtuoli Team 9, sininen muistineuvola Pystynaulakko muistineuvola Saneluiden purkulaite Dictaphone terveyskeskus Kommunikaattori Echo Minitech muistineuvola (kuulon apulaite) Työpiste muistineuvola Kaappi Combo muistineuvola Tuoli Savoy muistineuvola Pöytä muistineuvola Ilmoitustaulu 1 poliklinikan aula Kohokirjoitin 1 muistineuvola 9

10 3.5.2 Kirjallisuus ja julkaisut Teoksen nimi Kirjoittaja Atsalea juttuja muistamattomuudesta ja Sulkava, Riihelä, vanhenemisesta Ryynänen (toim.) Atsalea kukkii jälleen Sulkava, Riihelä, Ryynänen (toim.) Kust./ julk. painov. WS Bookwell 2004 WS Bookwell 2006 Dementia ja liikunta. Opas Ruuskanen Alzheimer-keskusliitto 2002 dementiapotilaiden liikunnan ohjaamiseksi. Dementiakoti koti hyvää elämää varten. Kotilainen, Virkola, Suomen 2005 Opas suunnittelijoille ja hoidon Eloniemi, Sulkava, dementiahoitoyhdistys kehittäjille. Topo Dementiapotilaan äkillisen Pitkälä, Laurila, Suomen 2006 sekavuusoireyhtymän hoito-opas lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle Rahkonen dementiahoitoyhdistys Dementiavanhus kotona Aro Vanhus ja lähimmäisp. Dementoituneen hyvä kuolema Dementoituvan hoitopolku Heimonen & Tammi Voutilainen Dementoituvan ihmisen kuntoutuksen Heimonen, Tammi 2004 lupaus Voutilainen (toim.) Etiikka hoitotyössä Leino-Kilpi, Välimäki WSOY 2003 Gerontologinen sosiaalityö Seppänen Yliopistopaino 2006 Geropsykologia Raitanen, Hänninen, WSOY 2004 Pajuunen, Suutama Hyviä päiviä kotona. Muistisairaudet. Erkinjuntti, WSOY 2006 Heimonen, Huovinen Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja Noro, Finne-Soveri, STAKES 2005 tuottavuus RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä Björkgren, Vähäkangas (toim.) Kahdesti lapsi (runoja) Myyryläinen Suomen 2002 dementiahoitoyhdistys Kimmokkeita kevättalveen Koivula Tammer paino 2000 Kipinöitä kesään Koivula Tammer paino 2000 Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas Kuntaliitto 2006 Kuntoutuksen sanakirja Granö, Heimonen, Alzheimer-keskusliitto 2006 Koskisuu Matka ajassa Helander Vanhustyön 1993 keskusliitto Muistipoliklinikka Lupsakko, Joiniemi, Suomen 2005 perusterveydenhoidossa opas lääkäreille ja hoitohenkilökunnalle Karhu, Remes dementiahoitoyhdistys Myötätuulta tupaan, ikäihmisen Koivula Tammer paino 2000 virikekirja Pirtin puolelle Koivula Tammer paino Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus Heikkilä, Lahti (toim.) STAKES

11 Säpinää syksyyn Koivula Tunne muistisi käytä, kehitä, kohenna Hietanen, WSOY 2005 Erkinjuntti, Huovinen Vanhuus ja mielenterveys, arkielämän Saarenheimo WSOY 2003 näkökulma Vanhuus Rysänperässä Ilonen Vanhustyön 1994 keskusliitto Ymmärrä tule ymmärretyksi. Laaksonen, Rantala, Suomen 2002 Vuorovaikutus dementoineen kanssa Eloniemi, Sulkava dementiahoitoyhdistys Hankittu kirjallisuus on sijoitettu pääosin muistineuvolaan sekä Hannuksenkartanoon vanhustyönjohtajan toimistoon Muut hankinnat Muistihoitajan tietokoneeseen hankittiin Office STD 2003 kuntaversio-ohjelmisto. Hankkeen käyttöön on ostettu myös TAK -vanhustyön arviointijärjestelmän päivitysohjelma, 5 kappaletta Cerad -tehtäväsarjaa sekä Ilona -virikeohjelma. Muistineuvolaan on hankittu muistihäiriö- ja dementiatyön palapeli sekä havaintomateriaaliksi muistuttava lääkekiekko. Lisäksi hankkeen varoin on hankittu muistineuvolassa ja - vastaanotolla tarvittavaa tutkimusvälineistöä. 4 Toiminta 4.1 Muistineuvola ja -vastaanotto Hankkeen keskeisimpiä toimintoja on ollut muistineuvolavastaanoton kehittäminen. Muistineuvolatoiminnan tavoitteena on asiakkaan varhainen muistisairauden tunnistaminen, diagnostiikka, hoito ja seuranta. Riittävän aikaisin aloitetulla kuntoutuksella, lääkinnällisellä hoidolla ja neuvonnalla pystytään lisäämään asiakkaan laadukkaita kotona asumisen vuosia ja siirretään laitoshoidon alkamista. Muistineuvolan toimintaan kuuluu myös omaisten yksilöllinen, laaja-alainen tukeminen ja neuvonta. Muistineuvola toimii Sodankylän terveyskeskuksen yhteydessä. Muistineuvolaan pääsee ajanvarauksen kautta. Hankkeen aikana muistineuvolakäyntejä oli lähes 800 ja palvelukontakteja yli Geriatri on pitänyt muistivastaanottoa kerran viikossa. Geriatrin ja muistihoitajan vastaanottoa pidettiin myös Vuotsossa 3 kertaa. Lisäksi muistihoitaja on tehnyt kotikäyntejä sekä hoitanut puhelinneuvontaa. Muistineuvolan asiakkaille ja heidän puolisoilleen toteutettiin vertaistuki- ja aviopariryhmätoimintaa. Vertaistukiryhmä kokoontui vuoden 2006 aikana viisi kertaa ja osallistujia on ollut kokoontumiskerralla Aviopariryhmä kokoontui syksyn 2006 aikana kaksi kertaa. Osallistujia on ollut 14. Vertaistukiryhmä teki virkistysretken kesäkuussa 2006 Kittilään ja ryhmässä toimijat osallistuivat KOHO hankkeen järjestämään Ylläs-Saagan retkeen. 11

12 Asiakaskontaktit yhteensä Muistineuvola Kotikäynnit Lääkärille Puhelinkeskustelu Omaisten tapaaminen Omaisten puhelinhaastattelu Vuotson vast.otto Palvelukontaktit yhteensä Koulutus Dementiakoulutus Hankkeessa käynnistettiin pitempikestoinen dementiakoulutus Sodankylän kunnan sekä lähikuntien vanhustyön toimijoille. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä dementiatietoutta vanhustyön toimijoiden keskuudessa. Koulutuksessa oli mukana 28 henkilöä Sodankylästä, kaksi Pelkosenniemeltä, kaksi Savukoskelta ja yksi Kittilästä. Koulutus toteutettiin pääasiassa paikallisin voimin: kouluttajina ovat toimineet geriatri, muistihoitaja ja muut paikalliset toimijat. Tarjousten perusteella koulutuksen yhteistyökumppaniksi valittiin Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK), joka on osallistunut koulutuksen suunnitteluun sekä oppilaiden ohjaukseen, neuvontaan ja arviointiin yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa. RAMK on huolehtinut myös etätehtävien suunnittelusta sekä niiden tarkastuksesta ja todistusten annosta. Koulutuksen laajuus oli 10 opintopistettä Muu hankkeen järjestämä koulutus us 2006 Cerad-koulutus kotihoidon tiimien vetäjille Lapin vanhustyön hanketyöntekijöiden koulutus- ja vertaistapaaminen Luostolla Mitä se muistihoitaja tekee? Ivalo ja Rovaniemi Dementiatietoutta seminaari, Sodankylä "Monipuolisin aistimuksin hyvinvointia dementoituneen arkeen", Sodankylä Hankkeen päätösseminaari, luennoimassa mm. professori Timo Strandberg, Sodankylä Lisäksi geriatri ja muistihoitaja ovat pitäneet useita koulutustilaisuuksia kunnan hoitohenkilökunnalle Osallistuminen muiden järjestämään koulutukseen Muistihoitajat muutoksen moottorina, Alzheimer -keskusliitto Valtakunnallinen dementiapäivä Helsingissä Muistisairaat joukossamme oikeus aktiiviseen arkeen, Helsinki

13 Muisteluryhmäkoulutus Helsingissä Muistihoitajapäivät Muistihoitajat etujen valvojina ja toteuttajina Ikäihmisten kotona asumisen mahdollisuudet, Levi Työyhteisön tehotuuletus vertaisvoimaa ja vahvistusta, Helsinki, Suomen Dementiahoitoyhdistys ry Dementiapotilaan sekavuusoireyhtymän ja kivunhoito PowerPoint koulutus, Sodankylän kunta NPI Neuroprykiatrinen haastattelu dementiapotilaan käytösoireiden tunnistamiseen ja kuvaamiseen Lapin Vanhustyöhankkeiden yhteistyöpäivä, Rovaniemi Omaishoidon tukimalli koulutus Rovaniemellä Palveluseteli koulutus, Levi Kuntoutus on mahdollisuus, Alzheimer-keskusliitto, Lahti Julkisuuslakikoulutus, Sodankylän kunta Alaistaitokoulutus, Levi Gerontologian päivät Oulussa NorAge 2007 congress, Turku Vanhustyön projektityöntekijöiden tapaaminen, Hetta Hankevastaava Inga Mukku osallistui Rovaniemen oppisopimustoimiston järjestämään JET (johtamisen erityisammattitutkinto)-koulutukseen. Muistihoitaja on toiminut Suomen Dementiayhdistyksen aluevastaavana ja päässyt siten 4 kertaa vuodessa Suomen Dementiahoitoyhdistyksen maksamaan koulutukseen Muu toiminta ja tilaisuudet Retki Kittilän Pöntsö Raekallio/ Levi KOHO hankkeen järjestämään Ylläs-Saagan retkeen Omaishoitajailta Hannuksenkartanossa Projektityöntekijöiden virkistyspäivä Luostolla Avoin omaishoitajien vertaistukiryhmä, yhteistyössä seurakunnan kanssa Mukana kunnan vanhustenviikon järjestelyissä 2005, 2006 ja Yhteistyö Sodankylässä Vanhusneuvola -hanke on tehnyt yhteistyötä paikallisten KOHO ja Yhdessä ikääntyen - hankkeiden sekä kunnan järjestämien ikäihmisten päiväpalveluiden kanssa. Henkilökunta on osallistunut myös kunnassa vuosittain pidettävän vanhustenviikon ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Hankehenkilökunta on toiminut asiantuntijana vanhustyön erilaisissa suunnittelu- ja kehittämistyöryhmissä (mm. hoitoketjutyöryhmä, rekrytointityöryhmä, ikäihmisten asumistarvetta selvittävä työryhmä). Muistihoitajan ja geriatrin dementiaasiantuntemus on ollut ensiarvoisen tärkeää Sodankylän kunnan ryhmäkoti Nutukkaan 13

14 toiminnallisuutta suunnittelevassa työryhmässä. Henkilökunnan asiantuntemusta on käytetty myös suunniteltaessa kunnan Tietoa, taitoa, tahtoa vanhustyöhanketta. Järjestäytymiskokouksessaan ohjausryhmä totesi, että hankkeen yhteistyö kunnan henkilöliikennetyöryhmän kanssa olisi tärkeää, jotta voitaisiin parantaa sivukylien ikäihmisten kulkuyhteyksiä ja sitä kautta tasa-arvon toteumista palvelujen tuotannossa. Kunnan henkilöliikennetyöryhmä ei kuitenkaan toiminut enää henkilöliikennesuunnitelman valmistuttua syksyllä Ikäihmisten liikenneasioista järjestettiin seminaari vanhusten viikolla 2007 ja hanke oli mukana suunnittelemassa seminaaria. Syksyllä 2007 suunniteltiin yhteistyössä Seita-säätiön kanssa Muistikuvia Sodankylästä muistipeliä, jonka toteutus jäi kuitenkin suunnitteluvaiheeseen. Lisäksi yhteistyötä on tehty kyläyhdistysten ja eri järjestöjen kanssa Lapissa Alueellista yhteistyötä on tehty koulutuksessa ja tiedottamisessa. Hankkeen järjestämät seminaarit ja koulutukset ovat olleet usein avoimia myös lähikuntien osallistujille. Projektista on osallistuttu Lapin vanhustyön hankkeiden yhteistyön suunnitteluun, yhteistapaamisiin ja niiden järjestämiseen. Lääkäripulasta johtuen suunniteltua lähikuntayhteistyötä geriatrin konsultaatioista ei pystytty toteuttamaan. Muistineuvola on mukana Oulun yliopistollisen sairaalan neurologian klinikan ja Lapin keskussairaalan tutkimuksessa, jossa selvitetään muistihäiriöiden ja dementioiden esiintyvyyttä, perinnöllisyyttä ja syntysyitä Lapin saamelaisväestössä. Yhteistyössä Pohjois-Suomen Sosiaalialan Osaamiskeskuksen (POSKE) kanssa laadittiin muistineuvolan hoitoprosessin kuvaus. Hanke on ollut myös tiiviisti mukana POSKE:n Seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen suunnittelutyössä Valtakunnallisesti Hankkeessa on testattu kansainvälisessä (Stakes) CareKeys -projektissa kehitettävää Dementoituneiden elämänlaatumittaria. Testauksessa oli mukana viisi dementoitunutta vanhusta. Lomakkeen testauksen suorittivat muistihoitaja Tarja Niittymäki ja lähihoitaja Seija Bruun Helmikodilta. 4.4 Tiedotus Muistitietotilaisuudet Muistitietotilaisuuksissa on jaettu tietoa muistihäiriöistä, dementoivista sairauksista, liikunnan merkityksestä, muistineuvolan toiminnasta sekä meneillään olevista vanhustyön hankkeista. Tilaisuuksia pidettiin hankkeen aikana yhteensä 8. Kirkonkylän lisäksi tilaisuuksia pidettiin myös Puolakkavaarassa, Syväjärvellä, Vuotsossa, Lokassa ja Orajärvellä. Muistitietotilaisuudet tavoittivat lähes 300 henkilöä. Tilaisuuksissa ovat olleet mukana geriatri, muistihoitaja, fysioterapeutti ja hanketyöntekijät. Keväästä 2006 tiedotus, ohjaus ja opastus muistitietoasioista kohdennettiin pääasiassa vertaistuki- ja aviopariryhmille.

15 4.4.2 Lehtiartikkelit ja esitteet Hankkeesta ja siihen liittyvistä toiminnoista on julkaistu mm. seuraavia uutisia ja artikkeleita: Kotihoidon kehittäminen esillä Sodankylässä, , Lapin Kansa Vanhuksille oma neuvola, , Sompio-lehti Sodankylän muistineuvola aloittaa kesäkuussa, , Lapin Kansa Tarja Niittymäki ottaa vastaan Muistineuvolassa, , Sompio-lehti Dementiakoulutus alkaa pilottina, , Sompio-lehti Monipuolinen vanhusten viikko, , Lapin Kansa Muistineuvolassa sairaus ilmi varhain, , Lapin Kansa Muistihäiriöitä hoidetaan omassa neuvolassa Sodankylässä, , Dialogi, Stakes "Muistineuvolan avulla kunta säästää", Lapin Kansa Muistineuvolasta tehtiin oma esite. Lisäksi on tilattu dementiasairauksiin ja -hoitoon liittyvää esitemateriaalia Alzheimer-keskusliitosta, Suomen Dementiahoitoyhdistyksestä ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä. Kesällä 2007 hanke päivitti Sodankylän ikäihmisten palveluoppaan Tehdyt selvitykset Geriatri Riitta Nordberg teki selvityksen Sodankylässä hoitopaikkaa jonottavien sekä kotihoidossa olevien vanhusten sijoitustarpeista, sijoituksen kiireellisyydestä. Lisäksi selvityksessä oli tilastoitu näistä henkilöistä dementoituneiden osuus ja dementia-aste. Selvitys tuotiin tiedoksi perusturvalautakunnalle Keväällä 2007 tehtiin kysely omaishoitajille lomahoitopalvelusta. Kyselyllä kartoitettiin omaishoitajien tyytyväisyyttä palvelun tasoon, palvelun merkitystä heidän jaksamiselleen sekä kartoitettiin kehittämistoiveita. Hankkeen aikana pidetyn dementiakoulutuksen onnistumisesta ja annista tehtiin RAMK:n toimesta kysely opiskelijoille. Koulutuksen opettajat sekä opiskelijoiden työyksiköiden esimiehet arvioivat koulutuksen vaikutusta työkäytäntöihin omassa palaverissaan keväällä 2007 Kesän ja syksyn aikana 2007 suoritettiin asiakastyytyväisyyskysely muistineuvolan toiminnasta. Kysely kohdennettiin muistineuvolan asiakkaisiin ja heidän omaisiinsa. Syksyllä 2007 pyydettiin myös palautetta ohjausryhmän jäseniltä projektin toiminnasta. Muistineuvolan vaikutuksia on esitelty myös KOTOSA-hankkeen "Hyvä Käytäntö" - dokumentoinnissa. Kyseinen selvitys pohjaa KOHO hankkeen aikana tehtyyn omaiskyselyyn päivätoiminnan vaikuttavuudesta sekä päivätoiminnan vetäjän ja kotihoidon henkilökunnan arvioon dementiahoidon kehityksestä kunnassa. 15

16 5 Tulokset Hankesuunnitelmassa on määritelty tavoitteiksi: - Muisti- ja dementiasairauksien mahdollisimman varhainen määritys, jolla pyritään tautitilojen hoitamiseen, sairauksien etenemisen hidastamiseen sekä säännöllisen koti- ja laitoshoidon palvelujen siirtämiseen myöhemmäksi. - Mahdollistaa ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ikäihmisten toimintakyvyn kartoituksen ja sen perusteella tehtävän palveluohjauksen avulla. - Tiedon tuottaminen palveluista ikäihmisille sekä palveluiden tarpeista ikäihmisten parissa toimiville ja päätöksentekijöille. Tuotetun tiedon huomioiminen palvelusuunnittelussa mahdollisimman nopeasti. Hankkeen tulosten toteutumista on arvioitu kyselyjen ja erilaisten selvitysten avulla. 5.1 Muistineuvolatoiminta Muistineuvola on pystynyt hoitamaan asiakkaansa hoitotakuun rajoissa. Jonotusaika neuvolan vastaanotolle on ollut 1-2 viikkoa. Neuvolaan ja muistivastaanotolle pääsyn jälkeen asiakas on saanut diagnoosin noin 2 viikon - 1kk aikana. Tämä on valtakunnallisestikin vertailtuna lyhyt aika. Aikaisemmin tutkimuksiin pääsyn jälkeen diagnoosin saaminen saattoi kestää useita kuukausia. Oman muistineuvolan myötä hoidon seuranta on tehostunut. Dementiapotilaiden hoito ja kuntoutus on moniammatillista. Vertaisryhmien avulla on pystytty tarjoamaan tukea myös omaisille Asiakaspalaute Kesän ja alkusyksyn 2007 aikana toteutettiin muistineuvolassa asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 29 vastausta sekä asiakkailta että heidän omaisiltaan. Kyselyssä pyydettiin arvioimaan muistineuvolan toimintaan liittyviä asioita asteikolla 1-5 (1= huono, 2= kohtalainen, 3= hyvä, 4= erittäin hyvä, 5= erinomainen). Lisäksi vastaajat saivat kommentoida palvelua kirjallisesti ja jättää kehittämisideoita. Aikataulujen pitävyys arvioitiin hyväksi, vastausten joukossa oli myös muutama kohtalainen arvosana. Kaikki muut toiminnot koettiin erittäin hyviksi. Kirjallisessa palautteessa kiiteltiin muistineuvolapalvelua, sen erityislaatuisuus ymmärrettiin ja Sodankylän kunnalle annettiinkin kiitosta tällaisen palvelun järjestämisestä. Kehittämisideoissa toivottiin mm. sivukylille päiväpalvelu- tai pienryhmätoimintaa dementoituneille sekä parempaa mahdollisuutta hoitaa asioita muistihoitajan kanssa sähköpostin välityksellä. 16

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1

Marika Silvenius 5.2.2013 Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 5.2.2013 1 Marika Silvenius Vanhustyön johtamisen kehittämisrakenne 1 Selvityksessä mukana olevat 21 Lapin kuntaa 1. Enontekiö 12. Ranua 2. Inari 13. Rovaniemi 3. Kemi 14. Salla 4. Kemijärvi 15. Savukoski, 5. Keminmaa

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HESINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HIKKA HEÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI 17.2.2012 Kotihoidon tilastoa v.2010 Asiakkaita 17 091 Käyntejä 2 043 649 Vakanssirakenne 7/2011

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto Kainuu Monipuolinen arki kotona Muistisairaan palvelujen kehittäminen Kainuussa Leskinen Merja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SenioriKaste/Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus projektipäällikkö

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella Sonectus Hallinnoija OAMK terveysalan Oulaisten yksikkö Hankkeen kesto 1.9.2008-31.5.2011 Hankkeen kokonaiskustannusarvio ja rahoittajat:

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö Seudullisuus LUOVAKE

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015

Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi. OIVA keskus. Miia Autiomäki 18.2.2015 Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi OIVA keskus Miia Autiomäki 18.2.2015 20.2.2015 Johdon tukipalvelut vastuualuejohtaja Anssi Niemelä Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen/ OIVA-keskus

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Kaupunginhallitus Stj/1 19.5.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 20/2014 1 (6) Päätöshistoria Sosiaali- ja terveysvirasto 7.5.2014 HEL 2014-005402 T 01 01 00 Sosiaali- ja terveysvirasto esittää, että kaupunginhallitus päättäisi seuraavista

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén

VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto Gun Sirén VANHUSTENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Gun Sirén Toiminta Toimintaa ohjaa vuosiksi 2011 2015 laadittu vanhuspoliittinen strategia, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.4.2011. Toiminta käsittää

Lisätiedot

Ikäihmisten elämänhallinnan ja

Ikäihmisten elämänhallinnan ja Ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen (IKÄEHYT) 1.3.2011 31.8.2013 Hyvinvoinnin Lappi http://some.lappia.fi/blogs/ikaehyt/ Esitys päivitetty 30.1.2012 Hankkeen tausta Väestön ikääntyminen

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot