Ajattele aivojasi pidä huolta muististasi. Minna Huhtamäki-Kuoppala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajattele aivojasi pidä huolta muististasi. Minna Huhtamäki-Kuoppala"

Transkriptio

1 Ajattele aivojasi pidä huolta muististasi Minna Huhtamäki-Kuoppala

2

3 Minna Huhtamäki-Kuoppala Leena Huhtala Johanna Ekola Outi Riihimäki

4 Kulttuurista muistoja -hanke Katja Kujala Manar Ameli

5 Palvelutuotanto muistineuvola, koulutus p / Minna

6 Yhteystiedot P Sähköposti: Kotisivut:

7 Terve muisti ei heikkene eikä lopu, ikä ei vie muistia. Joitain muutoksia muistissa kuitenkin tapahtuu iän myötä: Työmuistin teho heikkenee jo varhaisessa keski-iässä. Mieleen palauttaminen ja reagointi hidastuvat ja tilannetekijöiden merkitys korostuu eläkeiän taitteessa. Uuden oppiminen onnistuu ja kokemus- ja yleistieto karttuvat elämän loppuun asti.

8 Työelämä on muuttunut ja muuttuu edelleen Työn apuvälineiden muuttuminen ja hallittavan tietomäärän lisääntyminen tuovat haasteita erityisesti ikääntyville työntekijöille. Tulevaisuudessa eläkkeelle siirryttäneen yhä myöhemmin.

9 Ylikuormittuminen ja ylityöt haitaksi työteholle Työuupumus vie puolet työmuistin tehosta. Ylityöt saattavat heikentää älyllistä suoriutumista, lyhentää yöunta sekä lisätä masennustaipumusta ja alkoholin käyttöä. Muistin ongelmia 19 %:lla työikäisistä. Noin 50 %:lle työiässä muistin ongelmista kärsivistä kehittyy myöhemmässä elämässä muistisairaus.

10 Muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen häiriöt ja niistä huolestuminen on aina otettava vakavasti! Kaikenikäisten muisti on herkkä lukuisille tekijöille, jotka vähentävät työpanoksen tehokkuutta ja huonontavat työsuorituksen laatua. Näihin syihin vaikuttamalla tilanne saadaan korjattua, esim. masennus, uupumus, uniongelmat, päihteet, vitamiininpuutos.

11 Milloin huolestua? Muistipulmat tulee aina ottaa vakavasti! Keskeisintä on verrata tilannetta entiseen Mikä on muuttunut ja miten? Läheisten havainnot tärkeitä Pieniä muistilipsahduksia sattuu jokaiselle, mutta jos oireet vaikeuttavat arkiselviytymistä on tilanteeseen on syytä tarttua.

12 Käypä hoito potilasohje 2010 Oma tai läheisten huoli lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky olisikin säilynyt. Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita. Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö, vaikeus noudattaa (hoito-)ohjeita. Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat.

13 Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen. Käypä hoito potilasohje 2010 Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen (esim. taloudelliset asiat). Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen. Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa. Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus erilainen kuin ennen. Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta syrjään vetäytyminen.

14 Muistisairauden mahdollisia merkkejä Käyttäytyminen muuttuu aiemmasta. Esimerkiksi välinpitämättömyys tai jatkuva väsymys. Uuden oppiminen vaikeutuu. Itsestään selvät asiat hankaloituvat. Aina sairastunut ei itse ymmärrä heikentynyttä toimintakykyään! Tärkeää kuunnella myös läheisiä.

15 Miksi muistista on tarpeen puhua? Uupumista ja muistin heikkenemistä pidetään herkästi heikkoutena. Työikäisten muistihäiriöt ja -sairaudet sekä niiden hoito on vielä monelle vieras tai jopa tuntematon asia. Toisen toimintakyvyn muutoksiin on aina vaikea puuttua. Muistisairauksien ja dementian imago pelko itsemääräämiskyvyn epäämisestä, toimintakyvyn lopullisesta heikentymisestä ja muiden avun varaan joutumisesta. Muistisairas ihminen saattaa kieltää oman oireilunsa tai ei tunnista sitä.

16 Muisti voi heikentyä monista syistä kenellä tahansa, väliaikaisesti tai ohimenevästi vähäinen liikunta väsymys kiputilat ikä masennus kiire uupumus stressi virheellinen ravitsemus MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely lääkitys, nautintoaineet, tupakka motivaation puute aistipuutokset jännitys eri sairaudet

17 Määritelmiä Muistioire Muistioireet, työmuisti ja toiminnanohjaus. Lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI) Kokee itse muistioireita tai todettu tiedonkäsittelyn yhden tai useamman osa-alueen selvä heikentyminen aiemmasta. Jokapäiväinen selviytyminen ei merkittävästi vaikeutunut. Muistisairaus Muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita heikentävä sairaus. Etenevät muistisairaudet johtavat yleensä dementia-asteiseen heikentymiseen. Dementia Useamman kuin yhden tiedonkäsittelyn ja muun toiminnon heikentyminen aiempaan suoritustasoon nähden. Puhutaan kognition heikentymisestä. Heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa.

18 Muistihäiriöiden syitä Käypä hoito, muistisairaudet 2010 Ohimenevät syyt Aivoverenkiertosairaus Lievä aivovamma Epileptinen kohtaus Lääkkeet Päihteet Psykiatriset häiriöt Sekavuus Pysyvät jälkitilat Aivovamma Aivoverenkiertosairaus Aivotulehdus B1-vitamiinin puutos Leikkaus ja sädehoito Alkoholin aiheuttama aivovaurio

19 Parannettavissa olevia syitä Psykiatriset häiriöt Aineenvaihduntahäiriöt Puutostilat Keskushermostoinfektiot Kallonsisäiset syyt Aivojen hypoksia ja iskemia Lääkkeet ja keskushermostomyrkyt Etenevät muistisairaudet Alzheimerin tauti Verisuoniperäiset muistisairaudet Otsa-ohimolohkon rappeumat Lewyn kappale -tauti Parkinsonin taudin muistisairaus Prionitaudit jaharvinaiset perinnölliset dementiat

20 Perusselvitykset Käypä hoito, muistisairaudet 2010

21 Käypä hoito 2010

22 Muistisairauksien tutkimus ja hoito N työikäistä suomalaista sairastaa jotain muistisairautta (Käypä hoito 2010) Diagnoosit Muistisairauksia tunnetaan kymmeniä, ja niitä mahdollisesti edeltävä tila MCI (lievä kognitiivinen heikentyminen) on yllämainittuakin yleisempää Alzheimerin tauti todennäköisesti yleisin kaikenikäisillä, otsaohimolohkorappeumista johtuvat muistisairaudet suhteessa yleisempiä työikäisillä Diagnosointi neurologian poliklinikalla alle 65 / 70 vuotiaille. Diagnosointi geriatrian poliklinikalla yli 65 / 70 vuotiaille. Perusterveydenhuollossa (terveyskeskuksessa) saattaa olla oma muistipoliklinikka, joka tekee tutkimukset. Kaikkien jatkohoito terveyskeskuksessa / muistihoitajat / muistipoli.

23 Eri muistisairauksilla on eri vaaratekijöitä aivomuutoksia oireita eteneminen ennuste oheisoireita ja oheissairauksia lääkehoito Oikea diagnoosi on aina tärkeä! kuntoutuksen keinot ja mahdollisuudet

24 Oirekuva AT:n lievässä vaiheessa Kognitiiviset oireet Oppimis-, keskittymis-, laskuja päättelykyky heikentyy Toiminnanohjaus Sanojen löytäminen Unohtelu lisääntyy Käytösoireet voi olla! Apatia, vetäytyminen Lisääntynyt ärtyvyys Ahdistuneisuus, masennus Harhaluuloisuus Toimintakyvyn muutokset Keskustelun seuraaminen Talouden suunnittelu Rahankäyttö ja asiointi Lääkityksestä huolehtiminen Lukeminen Monimutkaiset harrastukset Työ- ja ajokyky Muistitukien käyttö Somaattiset oireet Laihtuminen Lähde: Käypä hoito, muistisairaudet 2010

25 Verisuoniperäiset eli vaskulaariset muistisairaudet Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, taustalla voi olla sydän- ja verenkiertosairaudet, diabetes, voi olla tupakkatausta. Kognitiivisia oireita yhdellä tai useammalla tiedonkäsittelyn osaalueella. Oireisto riippuu siitä, missä osissa aivoja verenkiertovaurio on. Voi esiintyä myös yhdessä Alzheimerin taudin kanssa (AT + AVH). Yleinen, mutta vähälle huomiolle jäänyt etenevän muistisairauden alatyyppi. Yleisempi vanhemmissa ikäryhmissä. Käypä hoito, muistisairaudet 2010

26 Otsa-ohimolohkorappeumat Frontotemporaalinen dementia Alkaa n v., yleisempi miehillä, n. ½:lla sairautta suvussa. Ensioireita käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset, muisti alkuvaiheessa hyvin säilynyt. Sairaudentunto usein heikko. Etenevä sujumaton afasia Alkaa n.65 v., yleisempi naisilla. Oireita työläs puheentuotto, kieliopilliset virheet, lyhyet ja yksinkertaiset lauseet, sanojen löytämisen vaikeus. Semanttinen dementia Alkaa n v., yleisempi miehillä. Oireita nimeämis- ja ymmärtämishäiriö, heikentynyt kasvojen ja esineiden tunnistaminen sekä sisällöllisesti tyhjä puhe. Käypä hoito, muistisairaudet 2010

27 Oireisto: Lewyn kappale -tauti Tarkkaavuuden, vireyden ja kogn. toimintojen vaihtelu Toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat Parkinson-tyyppiset oireet: jähmeys, hitaus, kävelyvaikeus, joskus vapina REM-unen aikaiset käytösoireet Muistin ongelmia yleensä vasta sairauden edetessä Puolella sairastuneista aivoissa myös AT-muutoksia Myös Parkinsonin taudissa Lewyn kappale patologia PT:ssa etenevien tiedonkäsittelyoireiden esiintyvyys 4-6 x suurempi kuin muussa väestössä Kognitiivisia oireita esiintyy %:lla sairastuneista Käypä hoito, muistisairaudet 2010

28 Prionitaudit Muut muistisairaudet Creutzfeldt-Jakobin tauti (CJD) Harvinaiset perinnölliset muistisairaudet CADASIL Huntingtonin tauti Hakolan tauti Alkoholin aiheuttama muistisairaus

29 Muistisairaus etenee aina yksilöllisesti. Sairauden vaiheita ja etenemistä ei voida ennustaa. Säännölliset lääkärintarkastukset. Itsestään huolehtiminen. Kuntoutus on arjen askareita, liikuntaa, kohdennettua lääkehoitoa, osallistumista, vertaistukea!

30 Kansallinen muistiohjelma STM:n työryhmän ohjelma julkaistiin Muistiystävällinen Suomi, jonka kivijalkana: 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisten tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen

31 Mitä muistisairas ja perhe tarvitsevat? Oikea-aikaista ja asiantuntevaa ohjausta, neuvontaa ja tietoa sairauteen, hoitovaihtoehtoihin, kuntoutuksiin ja sosiaalietuuksiin liittyen. Hoito- ja kuntoutussuunnitelman, johon he itse ovat saaneet vaikuttaa ja jonka he tuntevat ja johon he sitoutuvat. Virkistymis- ja osallistumismahdollisuuksia. Vertaistukea, keskustelukumppaneita, jakamista iloissa ja suruissa.

32 Mitä aivot tarvitsevat? Aivot tarvitsevat säännöllisesti ja keskeytyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisenä. Aivot ovat elimistön herkin elin, ja vaikka elimistöön on kehittynyt useita toimintoja ja rakenteita turvaamaan aivojen ravitsemisen, nämä luontaiset suojakeinot ovat kuitenkin rajallisia. Aivoja täytyy siis aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä. Aivojen suojeleminen on erityisen tärkeää sillä hermosolut eivät uusiudu samalla tavoin kuin muut elimistön solut, ja aivojen vaurio on tämän vuoksi aina pysyvä. Elämäntapoihin liittyvät aivojen vauriot tulevat esiin yleensä kaikkein hienostuneinta eri aivojen osien yhteistoimintaa vaativissa tiedonkäsittelytoiminnoissa.

33 Aivojen terveys ja hyvinvointi Niihin vaikuttavat monet elintapoihin liittyvät tekijät, ruokavalio, liikunta, stressi ja päihteiden käyttö. Aivoterveyttä uhkaavat erityisesti päähän kohdistuvat iskut, humalahakuinen alkoholinkäyttö, huumausaineiden sekä liuottimien käyttö, tupakointi sekä nuuskan käyttö sekä epäterveellinen ruokavalio, kuten yksipuolinen rasvainen ja suolainen ruoka. Riittävän unella, liikunnalla ja aivoja aktivoivalla sosiaalisella kanssakäymisellä voidaan vaikuttaa aivoterveyteen positiivisesti.

34 Elämäntavat Terveillä elämäntavoilla voidaan tehokkaasti pienentää muistisairauden riskiä ja siirtää muistisairauden puhkeamista pidemmälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine ovat merkittäviä riskitekijöitä myöhäisiän dementialle ja Alzheimerin taudille. Kukin yksittäinen riskitekijä tuplaa riskin, ja kaikki kolme kuusinkertaistavat riskin verrattuna henkilöön, jolla ei ole yhtään riskitekijää.

35 Elämäntapatekijöiden lisäksi tunnetaan lukuisia muita muistisairauden riskitekijöitä, joista merkittävin on korkea ikä. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat muistisairauden kehittymiseen ja alkamisikään. Riskien pohtimisen sijasta kannattaa kuitenkin panostaa aivoterveellisiin elämäntapoihin, jotka voivat tuoda suojaa erityisesti niille, jotka kuuluvat perimältään korkeamman sairastumisriskin ryhmään. Jokaisen kannattaa ja pitää itsestään ja pääomastaan hyvää huolta.

36 Terveellisiä eväitä aivoille Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio takaa aivoille kaiken tarpeellisen. Muun muassa kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta koostuva ruokavalio sisältää aivoverisuonia ja sydäntä suojaavia ravintoaineita ja vitamiineja, jotka auttavat myös aivoja voimaan hyvin. Pidä hoitotasolla korkea kolesteroli ja verenpaine sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöt (kuten diabetes) jo keskiiässä, sillä ne kasvattavat riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä. Nämä tekijät vaikuttavat aivoterveyteen nimenomaan sydän- ja verenkiertoelimistön kautta. Esim. korkea verenpaine voi pitkään jatkuessaan vaurioittaa aivojen syviä verisuonia ja aiheuttaa pieniä verenvuotoja, jotka vaurioittavat hermosoluja.

37 Ylös, ulos ja lenkille Liikunta tuo sekä terveyttä että mielihyvää. Kannattaa liikkua reippaasti vähintään puoli tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Pääasia on, että ylipäätään liikkuu. Esimerkiksi marjastus ja pihatyöt pitävät kropan liikkeellä ja mielen vireänä. Säännöllisen, sykettä nostavan liikunnan on todettu vähentävän muistisairauden riskiä. Erityisen suuri vaikutus on keski-iän elämäntavoilla ja liikuntatottumuksilla. Keski-ikäisillä, liikuntaa harrastavilla on vähemmän iän tuomaa muistin heikentymistä kuin niillä, jotka eivät liiku säännöllisesti. Liikunta ehkäisee muistisairautta mm. torjumalla 2-tyypin diabetesta, masennusta, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sekä ylipainoa. Nämä kaikki ovat yksittäisiä muistisairauden riskitekijöitä. Liikunta hoitaa myös verenpainetta, joka liian korkeaksi päästessään surkastuttaa aivoja ja aiheuttaa verisuoniperäisiä vaurioita. Korkea verenpaine lisää myös amyloidin, eli Alzheimerin tautiin liittyvän proteiinin, kertymistä aivoihin.

38 Kypärä päähän Esimerkiksi kaatumisen seurauksena tapahtuneet päähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa muistin oireilua, kuten muistin heikentymistä tai muistikatkoksia. Myös tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, hahmottaminen ja kielelliset taidot voivat heikentyä. Aivovammojen on todettu altistavan myös muistisairaudelle. Aivot ovat tärkein pääomamme, jota tulisi tarkkaan varjella. Siksi mopoilussa, moottoripyöräilyssä sekä monissa urheilulajeissa ja työpaikoilla tulisi käyttää kypärää myös aikuisena. Pienelläkin haaverilla voi olla myöhemmässä elämässä laaja-alaisia seurauksia.

39 Tupakka ja liika viina pois Nikotiini on aivoille myrkyllinen aine ja aiheuttaa muutoksia aivoissa. Tupakointi heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa aivojen hapen saantiin ja mm. muistin toimintakykyyn. Myös aivoinfarktin riski on tupakoijilla suurentunut. Runsas alkoholin käyttö altistaa muistihäiriöille. Humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa. Pitkään jatkuva ja riskirajan ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula tyyppinen juominen ovat aivosoluille kaikkein haitallisinta. Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa joka toisella suurkuluttajalla kognitiivista toimintakykyä ja aiheuttaa kymmenesosalla jopa dementiatasoista oireilua. Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja muuta kognitiivista suorituskykyä. Alkoholin kohtuukäytöllä on havaittu myös myönteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät todennäköisesti aktiiviseen, sosiaaliseen elämään.

40 Käytä aivojasi Terveet aivot eivät höperöidy, muisti ei lopu kesken, eivätkä muistisairaudet kuulu normaaliin ikääntymiseen. Vuodet tosin tuovat mukanaan kognitiivisten toimintojen hidastumista, jota koulutus ja elämänkokemus kuitenkin tehokkaasti kompensoivat. Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä ylläpitävät aivojen toimintakykyä ja vaikuttavat positiivisesti myös muistiin. Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Aivot rakastavat esimerkiksi kulttuuria, palapelejä, musiikkia, opiskelua ja lukemista kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan.

41 Nuku tarpeeksi Unen tarve on yksilöllistä. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta, kun taas jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä. Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Alle 5-6 tuntia nukkuvilla on todettu korkeampi riski sydäninfarktiin, 2-tyypin diabetekseen ja ennenaikaiseen kuolemaan kuin 7-8 tuntia nukkuvilla. Univajeen seurauksena on siis muutakin kuin pelkkää väsymystä. Vireystila, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin onnettomuus- ja virheriski kasvaa. Muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuu, kun aivot ovat väsyneet. Unilääkkeistä voi lyhytkestoisesti olla apua, mutta niiden käyttö myös omalta osaltaan vaikeuttaa oppimista ja muistin toimintaa. On hyvä painaa mieleen ns. kahdeksan tunnin sääntö: vuorokaudesta 8 h lepoa, 8 h työtä ja 8 h mielekästä vapaa-aikaa. Jos työ rasittaa aivoja, on niitä vapaalla hyvä lepuuttaa. Jos taas työ on rutiininomaista tai fyysistä, on vapaa-ajalla hyvä jumpata aivoja vaikka ristikoilla - millä tahansa haastavalla ja aktivoivalla tekemisellä.

42 Pidä yllä ystävyyssuhteitasi Aivoja aktivoiva sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivojen terveyttä mm. auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät harrastukset, kulttuuri ja liikunta piristävät mieltä sekä virkistävät aivoja ja muistia.

43 Stressi heikentää muistia Kun mieliala on positiivinen, aivotkin toimivat ketterämmin. Stressi ja masennus voivat aiheuttaa vakavaakin muistioireilua, joka kuitenkin väistyy kun tilanne helpottaa. Positiivinen stressi on hyödyllistä, mutta jos elimistö ylikuormittuu, työmuistin toiminta heikkenee, ja mieleen painaminen, laajojen kokonaisuuksien hallinta sekä luova toiminta vaikeutuvat. Pitkään jatkuessaan stressi voi johtaa (työ)uupumukseen ja masennukseen, jotka ovat myös muistisairauden riskitekijöitä.

44 Mieliala - masennus Masennus vaikeuttaa uuden oppimista, mieleen painamista ja palauttamista, sekä heikentää keskittymiskykyä ja erityisesti työmuistia. Masentunutta ihmistä ei ympäröivä maailma kiinnosta, jolloin aivoja tehokkaasti aktivoivat sosiaaliset suhteet, liikunta ja haasteelliset tehtävät jäävät herkästi vähemmälle. Pitkäkestoinen masennuskin on muistisairauden riskitekijä, joten se kannattaa aina hoitaa.

45 Tukea ja apua Vertaistukea ja ammattilaisapua: Muistiliitto Muisti-, Alzheimer- ja dementiayhdistykset Vertaislinja p (ilmainen, joka päivä klo 17-21) kokeneet ja koulutetut omaishoitajat kuuntelevat Vertaislinja-keskustelufoorumi vertaistukea verkossa MuistiKoti teknologisia ratkaisuja kotona asumisen tueksi Muisti-Kummeli työikäisenä sairastuneiden verkkoyhteisö Palveluja ja tukea: Oman kunnan sosiaalitoimi monenlaisia palveluja Maistraatti edunvalvontaan liittyvät kysymykset Oikeusapuohjaus p Kela sopeutumisvalmennus, kuntoutus, taloudelliset tuet Muista myös sivusto

46 Lähteitä Alhainen K., Erkinjuntti T., Rinne J. & Soininen H Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim. Andel R., Crowe M., Pedersen N.L., Fratiglioni L., Johansson B. & Gatz M Physical exercise at midlife and risk of dementia three decades later: A population-based study of Swedish twins. Journal of Gerontology: Biological Sciences 1, Brookmeyer R., Gray S. & Kawas C Projections of Alzheimer s disease in the United States and the public health impact of delaying disease onset. American Journal of Public Health 88, Carter R., Aldridge S., Page M. & Aivot. Kuvitettu opas aivojen rakenteeseen, toimintaan ja häiriöihin. DK. Debette S., Seshadri S., Beiser A., Au R., Himali J.J., Palumbo C., Wolf P.A. & DeCarli C Midlife vascular risk factor exposure accelerates structural brain aging and cognitive decline. Neurology 2, Elwood, P.C., Bayer A.J., Fish M., Pickering J., Mitchell C. & Gallacher J.E.J Sleep disturbance and daytime sleepiness predict vascular dementia. Journal of Epidemiology & Community Health 9, Erickson K.I., Raji C.A., Lopez O.L., Becker J.T., Rosano C., Newman A.B., Gach H.M., Thompson P.M., Ho A.J. & Kuller L.H Physical activity predicts gray matter volume in late adulthood: The Cardiovascular Health Study. Neurology 75, Hamer M. & Chida Y Physical activity and risk of neurogenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychological Medicine 39, Hietanen M., Erkinjuntti T. & Huovinen M Tunne muistisi. Käytä, kehitä, kohenna. WSOY. Hirvonen,T., Pohjonen T., Eranti E., Pentilä R. & Poikonen M Varhainen tuki toimintamalli työkyvyn heiketessä. Helsingin kaupungin työterveyskeskus.

47 Lähteitä Härmä H. & Granö S Työikäisen muisti ja muistisairaudet. WSOYpro. Kalakoski, V Muistikirja. Edita. Kalska ym Kalska H Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Duodecim 122, Kivipelto M. & Granö S. 2008: Alzheimerin taudin ennaltaehkäisytyön tavoitteena on sairauden puhkeamisen viivästyttäminen. Muisti 3, Kivipelto M. Ngandu T., Laatikainen T., Winblad B., Soininen H. & Tuomilehto J Risk Score for prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal population based study. Lancet Neurology 9, Kivisaari S Muisti ja oppiminen. Kuikka P., Pulliainen V. & Hänninen, R Kliininen neuropsykologia. WSOY. Kwak Y.-S., Um S.-Y., Son T.-G. & Kim D.-J Effect of regular Exercise on senile dementia patients. Internal Journal of Sports Medicine 6, Käypä Hoito suositus muistisairauksista ja liikunnasta Larson E.B., Wang L., Bowen J.D., McCormick W.C., Teri L., Crane P. & Kukull W Exercise is associated with reduced risk for incident dementia among persons 65 years of age and older. Annals of Internal Medicine 144, López-García E., Faubel R., León-Muñoz L., Zuluaga M., Banegas J. & Rodríguez-Artalejo F Sleep duration, general and abdominal obesity, and weight change among the older adult population of Spain. American Journal of Clinical Nutrition 87, Middleton L.E., Barnes D.E., Lui L.-Y. & Yaffe K Physical activity over the life course and its association with cognitive performance and impairment in old age. Journal of the American Geriatrics Society 7, Muistiliitto ry Elämää muistisairauden kanssa Kuntoutusopas muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen. Esite 2010 Miten se nyt olikaan? Esite 2009 Muistiopas. Esite 2009 Muistisairaus työiässä. Esite 2011 Pidä huolta muististasi. Esite 2004 Timmit aivot

48 Lähteitä Müller K Aivokutinaa. Työterveyslaitos. Oatley K., Keltner D. & Jenkins J.M (2000). Understanding Emotions. Blackwell Publishing, Pieninkeroinen, I. & Rapeli, P Päihteet ja kognitiivinen suoriutuminen. Teoksessa: Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim. Rovio S., Kåreholt I., Helkala E.L., Viitanen M., Winblad B., Tuomilehto J., Soininen H., Nissinen A. & Kivipelto M Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer s disease. Lancet Neurology 4, Reitz C., den Heijer T., van Duijn C., Hofman A. & Breteler M.M.B Relation between smoking and risk of dementia and Alzheimer disease. The Rotterdam Study. Neurology 10, Soininen H Dementia. Terveyskirjasto, Duodecim. Suutama T Muisti ja oppiminen. Teoksessa Heikkinen E. & Rantanen T. (toim.) Gerontologia. Duodecim. Työterveyslaitos 2010: Ylipitkät työpäivät saattavat lisätä sydäntaudin riskiä. Tiedote 22/2010. UKK-instituutin terveysliikunnan suositus Whitmer R.A., Gustafson D.R., Barrett-Connor, E., Haan M.N., Gunderson E.P. & Yaffe K Central obesity and increased risk of dementia more than three decades later. Neurology 14, Whitmer R.A., Sidney S., Selby J., Clairnorne Johnston, S. & Yaffe K Midlife cardiovascular risk factors and risk of dementia in late life. Neurology 2, Yaffe K., Laffan A.M., Litwack Harrison S., Redline S., Spira A.P., Ensrud K.E., Ancoli-Israel S. & Stone K.L Sleep-Disordered Breathing, Hypoxia, and Risk of Mild Cognitive Impairment and Dementia in Older Women. JAMA 6,

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO

MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO MEMO OHJELMA MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO SELKOKIELINEN OPAS 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTISAIRAUDET JA NIIDEN HOITO Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähteet: www.muistiliitto.fi Kati

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Paula Tommola, muistiluotsityöntekijä sairaanhoitaja (AMK), muistiasiantuntija-diploma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 193

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Susanna Harjula Eeva Ruotsila Opinnäytetyö Helmikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali, terveys ja liikunta ala KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen

Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen Geriatri Pirkko Jäntti 20.4.2015 1 Muistisairaudet käypä hoito-suositus 13.8.2010 Suosituksen tavoitteena on edistää yleisimpien muistisairauksien

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON

MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON MUISTIPULMIA HOITOON VAI HUOLTOON Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka, Ylilääkäri KAMPPI 14 03 2016 MUISTITOIMINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY Tiedon tallentuminen säilömuistiin

Lisätiedot

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat Yleisin suomalaisten ikäihmisten tapaturmatyyppi 30 % kotona asuvista yli

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille

Terveyttä edistävää ruokaa aivoille Terveyttä edistävää ruokaa aivoille Tarja Mänttäri THM laillistettu ravitsemusterapeutti Kunnon Ruokaa Tarja Mänttäri www.kunnonruokaa.com Ihmisen aivot Aivot ovat muodostuneet pääosin rasvasta - kuivapainosta

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus 13.8.2010 Kansallinen muistiohjelma 2012 Muistisairauksien tunnistaminen, lääkehoito, hoidon seuranta Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista Miksi koulun liikunnasta ei Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Säätytalo 11.4.2013 kannata

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta

Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta Kognitiivisen heikentymisen ehkäisy ikääntyneessä väestössä kokemuksia FINGER-tutkimuksesta ruokavaliointervention näkökulmasta Jenni Lehtisalo Kansantautien ehkäisyn yksikkö, THL 1 Muistisairauden synty

Lisätiedot

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013

Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 Tunnistaminen mitä kaikkea pitäisi tunnistaa? Geriatri Pirkko Jäntti Ikäihmiset toimijana- hanke 5.12.2013 1 Vanhuspalvelulaki Voimaan 1.7.2013 5 Suunnitelma ikääntyvän väestön tukemiseksi painotettava

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä

Muistisairaus työiässä Muistisairaus työiässä Suomessa on 7 000 10 000 etenevää muistisairautta sairastavaa työikäistä ihmistä. Heidän tarpeensa ja elämäntilanteensa ovat erilaisia kuin iäkkäillä muistisairailla, joten he tarvitsevat

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot