Ajattele aivojasi pidä huolta muististasi. Minna Huhtamäki-Kuoppala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajattele aivojasi pidä huolta muististasi. Minna Huhtamäki-Kuoppala"

Transkriptio

1 Ajattele aivojasi pidä huolta muististasi Minna Huhtamäki-Kuoppala

2

3 Minna Huhtamäki-Kuoppala Leena Huhtala Johanna Ekola Outi Riihimäki

4 Kulttuurista muistoja -hanke Katja Kujala Manar Ameli

5 Palvelutuotanto muistineuvola, koulutus p / Minna

6 Yhteystiedot P Sähköposti: Kotisivut:

7 Terve muisti ei heikkene eikä lopu, ikä ei vie muistia. Joitain muutoksia muistissa kuitenkin tapahtuu iän myötä: Työmuistin teho heikkenee jo varhaisessa keski-iässä. Mieleen palauttaminen ja reagointi hidastuvat ja tilannetekijöiden merkitys korostuu eläkeiän taitteessa. Uuden oppiminen onnistuu ja kokemus- ja yleistieto karttuvat elämän loppuun asti.

8 Työelämä on muuttunut ja muuttuu edelleen Työn apuvälineiden muuttuminen ja hallittavan tietomäärän lisääntyminen tuovat haasteita erityisesti ikääntyville työntekijöille. Tulevaisuudessa eläkkeelle siirryttäneen yhä myöhemmin.

9 Ylikuormittuminen ja ylityöt haitaksi työteholle Työuupumus vie puolet työmuistin tehosta. Ylityöt saattavat heikentää älyllistä suoriutumista, lyhentää yöunta sekä lisätä masennustaipumusta ja alkoholin käyttöä. Muistin ongelmia 19 %:lla työikäisistä. Noin 50 %:lle työiässä muistin ongelmista kärsivistä kehittyy myöhemmässä elämässä muistisairaus.

10 Muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen häiriöt ja niistä huolestuminen on aina otettava vakavasti! Kaikenikäisten muisti on herkkä lukuisille tekijöille, jotka vähentävät työpanoksen tehokkuutta ja huonontavat työsuorituksen laatua. Näihin syihin vaikuttamalla tilanne saadaan korjattua, esim. masennus, uupumus, uniongelmat, päihteet, vitamiininpuutos.

11 Milloin huolestua? Muistipulmat tulee aina ottaa vakavasti! Keskeisintä on verrata tilannetta entiseen Mikä on muuttunut ja miten? Läheisten havainnot tärkeitä Pieniä muistilipsahduksia sattuu jokaiselle, mutta jos oireet vaikeuttavat arkiselviytymistä on tilanteeseen on syytä tarttua.

12 Käypä hoito potilasohje 2010 Oma tai läheisten huoli lähimuistista, vaikka sosiaalinen toimintakyky olisikin säilynyt. Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita. Sovittujen tapaamisten unohtelu, epätarkoituksenmukainen terveyspalvelujen käyttö, vaikeus noudattaa (hoito-)ohjeita. Vaikeus löytää sanoja tai epäasianmukaiset sanat.

13 Päättely- ja ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen. Käypä hoito potilasohje 2010 Käsitteellisen ajattelun heikkeneminen (esim. taloudelliset asiat). Esineiden katoaminen ja niiden käyttötavan ja tarkoituksen ymmärtämisen vaikeutuminen. Mielialamuutokset, ahdistuneisuus ja apaattisuus yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa. Persoonallisuuden muuttuminen, sekavuus, epäluuloisuus tai pelokkuus erilainen kuin ennen. Aloitekyvyn heikkeneminen ja vetäytyminen voivat edeltää muistioiretta syrjään vetäytyminen.

14 Muistisairauden mahdollisia merkkejä Käyttäytyminen muuttuu aiemmasta. Esimerkiksi välinpitämättömyys tai jatkuva väsymys. Uuden oppiminen vaikeutuu. Itsestään selvät asiat hankaloituvat. Aina sairastunut ei itse ymmärrä heikentynyttä toimintakykyään! Tärkeää kuunnella myös läheisiä.

15 Miksi muistista on tarpeen puhua? Uupumista ja muistin heikkenemistä pidetään herkästi heikkoutena. Työikäisten muistihäiriöt ja -sairaudet sekä niiden hoito on vielä monelle vieras tai jopa tuntematon asia. Toisen toimintakyvyn muutoksiin on aina vaikea puuttua. Muistisairauksien ja dementian imago pelko itsemääräämiskyvyn epäämisestä, toimintakyvyn lopullisesta heikentymisestä ja muiden avun varaan joutumisesta. Muistisairas ihminen saattaa kieltää oman oireilunsa tai ei tunnista sitä.

16 Muisti voi heikentyä monista syistä kenellä tahansa, väliaikaisesti tai ohimenevästi vähäinen liikunta väsymys kiputilat ikä masennus kiire uupumus stressi virheellinen ravitsemus MUISTI, KESKITTYMINEN yms. tietojen käsittely lääkitys, nautintoaineet, tupakka motivaation puute aistipuutokset jännitys eri sairaudet

17 Määritelmiä Muistioire Muistioireet, työmuisti ja toiminnanohjaus. Lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI) Kokee itse muistioireita tai todettu tiedonkäsittelyn yhden tai useamman osa-alueen selvä heikentyminen aiemmasta. Jokapäiväinen selviytyminen ei merkittävästi vaikeutunut. Muistisairaus Muistia ja muita tiedonkäsittelyn alueita heikentävä sairaus. Etenevät muistisairaudet johtavat yleensä dementia-asteiseen heikentymiseen. Dementia Useamman kuin yhden tiedonkäsittelyn ja muun toiminnon heikentyminen aiempaan suoritustasoon nähden. Puhutaan kognition heikentymisestä. Heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa.

18 Muistihäiriöiden syitä Käypä hoito, muistisairaudet 2010 Ohimenevät syyt Aivoverenkiertosairaus Lievä aivovamma Epileptinen kohtaus Lääkkeet Päihteet Psykiatriset häiriöt Sekavuus Pysyvät jälkitilat Aivovamma Aivoverenkiertosairaus Aivotulehdus B1-vitamiinin puutos Leikkaus ja sädehoito Alkoholin aiheuttama aivovaurio

19 Parannettavissa olevia syitä Psykiatriset häiriöt Aineenvaihduntahäiriöt Puutostilat Keskushermostoinfektiot Kallonsisäiset syyt Aivojen hypoksia ja iskemia Lääkkeet ja keskushermostomyrkyt Etenevät muistisairaudet Alzheimerin tauti Verisuoniperäiset muistisairaudet Otsa-ohimolohkon rappeumat Lewyn kappale -tauti Parkinsonin taudin muistisairaus Prionitaudit jaharvinaiset perinnölliset dementiat

20 Perusselvitykset Käypä hoito, muistisairaudet 2010

21 Käypä hoito 2010

22 Muistisairauksien tutkimus ja hoito N työikäistä suomalaista sairastaa jotain muistisairautta (Käypä hoito 2010) Diagnoosit Muistisairauksia tunnetaan kymmeniä, ja niitä mahdollisesti edeltävä tila MCI (lievä kognitiivinen heikentyminen) on yllämainittuakin yleisempää Alzheimerin tauti todennäköisesti yleisin kaikenikäisillä, otsaohimolohkorappeumista johtuvat muistisairaudet suhteessa yleisempiä työikäisillä Diagnosointi neurologian poliklinikalla alle 65 / 70 vuotiaille. Diagnosointi geriatrian poliklinikalla yli 65 / 70 vuotiaille. Perusterveydenhuollossa (terveyskeskuksessa) saattaa olla oma muistipoliklinikka, joka tekee tutkimukset. Kaikkien jatkohoito terveyskeskuksessa / muistihoitajat / muistipoli.

23 Eri muistisairauksilla on eri vaaratekijöitä aivomuutoksia oireita eteneminen ennuste oheisoireita ja oheissairauksia lääkehoito Oikea diagnoosi on aina tärkeä! kuntoutuksen keinot ja mahdollisuudet

24 Oirekuva AT:n lievässä vaiheessa Kognitiiviset oireet Oppimis-, keskittymis-, laskuja päättelykyky heikentyy Toiminnanohjaus Sanojen löytäminen Unohtelu lisääntyy Käytösoireet voi olla! Apatia, vetäytyminen Lisääntynyt ärtyvyys Ahdistuneisuus, masennus Harhaluuloisuus Toimintakyvyn muutokset Keskustelun seuraaminen Talouden suunnittelu Rahankäyttö ja asiointi Lääkityksestä huolehtiminen Lukeminen Monimutkaiset harrastukset Työ- ja ajokyky Muistitukien käyttö Somaattiset oireet Laihtuminen Lähde: Käypä hoito, muistisairaudet 2010

25 Verisuoniperäiset eli vaskulaariset muistisairaudet Aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä, taustalla voi olla sydän- ja verenkiertosairaudet, diabetes, voi olla tupakkatausta. Kognitiivisia oireita yhdellä tai useammalla tiedonkäsittelyn osaalueella. Oireisto riippuu siitä, missä osissa aivoja verenkiertovaurio on. Voi esiintyä myös yhdessä Alzheimerin taudin kanssa (AT + AVH). Yleinen, mutta vähälle huomiolle jäänyt etenevän muistisairauden alatyyppi. Yleisempi vanhemmissa ikäryhmissä. Käypä hoito, muistisairaudet 2010

26 Otsa-ohimolohkorappeumat Frontotemporaalinen dementia Alkaa n v., yleisempi miehillä, n. ½:lla sairautta suvussa. Ensioireita käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset, muisti alkuvaiheessa hyvin säilynyt. Sairaudentunto usein heikko. Etenevä sujumaton afasia Alkaa n.65 v., yleisempi naisilla. Oireita työläs puheentuotto, kieliopilliset virheet, lyhyet ja yksinkertaiset lauseet, sanojen löytämisen vaikeus. Semanttinen dementia Alkaa n v., yleisempi miehillä. Oireita nimeämis- ja ymmärtämishäiriö, heikentynyt kasvojen ja esineiden tunnistaminen sekä sisällöllisesti tyhjä puhe. Käypä hoito, muistisairaudet 2010

27 Oireisto: Lewyn kappale -tauti Tarkkaavuuden, vireyden ja kogn. toimintojen vaihtelu Toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat Parkinson-tyyppiset oireet: jähmeys, hitaus, kävelyvaikeus, joskus vapina REM-unen aikaiset käytösoireet Muistin ongelmia yleensä vasta sairauden edetessä Puolella sairastuneista aivoissa myös AT-muutoksia Myös Parkinsonin taudissa Lewyn kappale patologia PT:ssa etenevien tiedonkäsittelyoireiden esiintyvyys 4-6 x suurempi kuin muussa väestössä Kognitiivisia oireita esiintyy %:lla sairastuneista Käypä hoito, muistisairaudet 2010

28 Prionitaudit Muut muistisairaudet Creutzfeldt-Jakobin tauti (CJD) Harvinaiset perinnölliset muistisairaudet CADASIL Huntingtonin tauti Hakolan tauti Alkoholin aiheuttama muistisairaus

29 Muistisairaus etenee aina yksilöllisesti. Sairauden vaiheita ja etenemistä ei voida ennustaa. Säännölliset lääkärintarkastukset. Itsestään huolehtiminen. Kuntoutus on arjen askareita, liikuntaa, kohdennettua lääkehoitoa, osallistumista, vertaistukea!

30 Kansallinen muistiohjelma STM:n työryhmän ohjelma julkaistiin Muistiystävällinen Suomi, jonka kivijalkana: 1. Aivoterveyden edistäminen 2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja kuntoutukseen 3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisten tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin 4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen

31 Mitä muistisairas ja perhe tarvitsevat? Oikea-aikaista ja asiantuntevaa ohjausta, neuvontaa ja tietoa sairauteen, hoitovaihtoehtoihin, kuntoutuksiin ja sosiaalietuuksiin liittyen. Hoito- ja kuntoutussuunnitelman, johon he itse ovat saaneet vaikuttaa ja jonka he tuntevat ja johon he sitoutuvat. Virkistymis- ja osallistumismahdollisuuksia. Vertaistukea, keskustelukumppaneita, jakamista iloissa ja suruissa.

32 Mitä aivot tarvitsevat? Aivot tarvitsevat säännöllisesti ja keskeytyksettä ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisenä. Aivot ovat elimistön herkin elin, ja vaikka elimistöön on kehittynyt useita toimintoja ja rakenteita turvaamaan aivojen ravitsemisen, nämä luontaiset suojakeinot ovat kuitenkin rajallisia. Aivoja täytyy siis aktiivisesti suojata niiden terveyttä ja hyvinvointia uhkaavilta tekijöiltä. Aivojen suojeleminen on erityisen tärkeää sillä hermosolut eivät uusiudu samalla tavoin kuin muut elimistön solut, ja aivojen vaurio on tämän vuoksi aina pysyvä. Elämäntapoihin liittyvät aivojen vauriot tulevat esiin yleensä kaikkein hienostuneinta eri aivojen osien yhteistoimintaa vaativissa tiedonkäsittelytoiminnoissa.

33 Aivojen terveys ja hyvinvointi Niihin vaikuttavat monet elintapoihin liittyvät tekijät, ruokavalio, liikunta, stressi ja päihteiden käyttö. Aivoterveyttä uhkaavat erityisesti päähän kohdistuvat iskut, humalahakuinen alkoholinkäyttö, huumausaineiden sekä liuottimien käyttö, tupakointi sekä nuuskan käyttö sekä epäterveellinen ruokavalio, kuten yksipuolinen rasvainen ja suolainen ruoka. Riittävän unella, liikunnalla ja aivoja aktivoivalla sosiaalisella kanssakäymisellä voidaan vaikuttaa aivoterveyteen positiivisesti.

34 Elämäntavat Terveillä elämäntavoilla voidaan tehokkaasti pienentää muistisairauden riskiä ja siirtää muistisairauden puhkeamista pidemmälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine ovat merkittäviä riskitekijöitä myöhäisiän dementialle ja Alzheimerin taudille. Kukin yksittäinen riskitekijä tuplaa riskin, ja kaikki kolme kuusinkertaistavat riskin verrattuna henkilöön, jolla ei ole yhtään riskitekijää.

35 Elämäntapatekijöiden lisäksi tunnetaan lukuisia muita muistisairauden riskitekijöitä, joista merkittävin on korkea ikä. Myös perinnölliset tekijät vaikuttavat muistisairauden kehittymiseen ja alkamisikään. Riskien pohtimisen sijasta kannattaa kuitenkin panostaa aivoterveellisiin elämäntapoihin, jotka voivat tuoda suojaa erityisesti niille, jotka kuuluvat perimältään korkeamman sairastumisriskin ryhmään. Jokaisen kannattaa ja pitää itsestään ja pääomastaan hyvää huolta.

36 Terveellisiä eväitä aivoille Säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio takaa aivoille kaiken tarpeellisen. Muun muassa kasviksista, hedelmistä, kasviöljyistä ja kalasta koostuva ruokavalio sisältää aivoverisuonia ja sydäntä suojaavia ravintoaineita ja vitamiineja, jotka auttavat myös aivoja voimaan hyvin. Pidä hoitotasolla korkea kolesteroli ja verenpaine sekä sokeriaineenvaihdunnan häiriöt (kuten diabetes) jo keskiiässä, sillä ne kasvattavat riskiä sairastua muistisairauteen myöhemmällä iällä. Nämä tekijät vaikuttavat aivoterveyteen nimenomaan sydän- ja verenkiertoelimistön kautta. Esim. korkea verenpaine voi pitkään jatkuessaan vaurioittaa aivojen syviä verisuonia ja aiheuttaa pieniä verenvuotoja, jotka vaurioittavat hermosoluja.

37 Ylös, ulos ja lenkille Liikunta tuo sekä terveyttä että mielihyvää. Kannattaa liikkua reippaasti vähintään puoli tuntia päivässä, viitenä päivänä viikossa. Pääasia on, että ylipäätään liikkuu. Esimerkiksi marjastus ja pihatyöt pitävät kropan liikkeellä ja mielen vireänä. Säännöllisen, sykettä nostavan liikunnan on todettu vähentävän muistisairauden riskiä. Erityisen suuri vaikutus on keski-iän elämäntavoilla ja liikuntatottumuksilla. Keski-ikäisillä, liikuntaa harrastavilla on vähemmän iän tuomaa muistin heikentymistä kuin niillä, jotka eivät liiku säännöllisesti. Liikunta ehkäisee muistisairautta mm. torjumalla 2-tyypin diabetesta, masennusta, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia sekä ylipainoa. Nämä kaikki ovat yksittäisiä muistisairauden riskitekijöitä. Liikunta hoitaa myös verenpainetta, joka liian korkeaksi päästessään surkastuttaa aivoja ja aiheuttaa verisuoniperäisiä vaurioita. Korkea verenpaine lisää myös amyloidin, eli Alzheimerin tautiin liittyvän proteiinin, kertymistä aivoihin.

38 Kypärä päähän Esimerkiksi kaatumisen seurauksena tapahtuneet päähän kohdistuneet iskut voivat aiheuttaa muistin oireilua, kuten muistin heikentymistä tai muistikatkoksia. Myös tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus, hahmottaminen ja kielelliset taidot voivat heikentyä. Aivovammojen on todettu altistavan myös muistisairaudelle. Aivot ovat tärkein pääomamme, jota tulisi tarkkaan varjella. Siksi mopoilussa, moottoripyöräilyssä sekä monissa urheilulajeissa ja työpaikoilla tulisi käyttää kypärää myös aikuisena. Pienelläkin haaverilla voi olla myöhemmässä elämässä laaja-alaisia seurauksia.

39 Tupakka ja liika viina pois Nikotiini on aivoille myrkyllinen aine ja aiheuttaa muutoksia aivoissa. Tupakointi heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa aivojen hapen saantiin ja mm. muistin toimintakykyyn. Myös aivoinfarktin riski on tupakoijilla suurentunut. Runsas alkoholin käyttö altistaa muistihäiriöille. Humalajuominen aiheuttaa sekä välittömiä että pysyviä muutoksia aivojen hermokudoksessa. Pitkään jatkuva ja riskirajan ylittävä alkoholin käyttö sekä toistuva humala-krapula tyyppinen juominen ovat aivosoluille kaikkein haitallisinta. Pienikin annos alkoholia heikentää muistijäljen syntymistä, keskittymiskykyä ja unen laatua. Pitkäaikainen, runsas alkoholinkäyttö huonontaa joka toisella suurkuluttajalla kognitiivista toimintakykyä ja aiheuttaa kymmenesosalla jopa dementiatasoista oireilua. Myös huumeet heikentävät muistia, tarkkaavaisuutta ja muuta kognitiivista suorituskykyä. Alkoholin kohtuukäytöllä on havaittu myös myönteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät todennäköisesti aktiiviseen, sosiaaliseen elämään.

40 Käytä aivojasi Terveet aivot eivät höperöidy, muisti ei lopu kesken, eivätkä muistisairaudet kuulu normaaliin ikääntymiseen. Vuodet tosin tuovat mukanaan kognitiivisten toimintojen hidastumista, jota koulutus ja elämänkokemus kuitenkin tehokkaasti kompensoivat. Älylliset haasteet ja aktiivinen sosiaalinen elämä ylläpitävät aivojen toimintakykyä ja vaikuttavat positiivisesti myös muistiin. Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä vastustuskykyisemmät ne ovat muistisairauksien aiheuttamille muutoksille. Aivot rakastavat esimerkiksi kulttuuria, palapelejä, musiikkia, opiskelua ja lukemista kaikkea, missä ne joutuvat jumppaamaan hermosolujaan.

41 Nuku tarpeeksi Unen tarve on yksilöllistä. Hyvä ja riittävä uni on aivojen toiminnan edellytys sekä oppimisen että muistin kannalta, kun taas jatkuva unenpuute voi aiheuttaa muistihäiriöitä. Päivällä opitut tiedot ja taidot tallentuvat unen aikana pitkäkestoiseen muistiin. Alle 5-6 tuntia nukkuvilla on todettu korkeampi riski sydäninfarktiin, 2-tyypin diabetekseen ja ennenaikaiseen kuolemaan kuin 7-8 tuntia nukkuvilla. Univajeen seurauksena on siis muutakin kuin pelkkää väsymystä. Vireystila, keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus heikentyvät, jolloin onnettomuus- ja virheriski kasvaa. Muistaminen, uuden oppiminen ja luova toiminta vaikeutuu, kun aivot ovat väsyneet. Unilääkkeistä voi lyhytkestoisesti olla apua, mutta niiden käyttö myös omalta osaltaan vaikeuttaa oppimista ja muistin toimintaa. On hyvä painaa mieleen ns. kahdeksan tunnin sääntö: vuorokaudesta 8 h lepoa, 8 h työtä ja 8 h mielekästä vapaa-aikaa. Jos työ rasittaa aivoja, on niitä vapaalla hyvä lepuuttaa. Jos taas työ on rutiininomaista tai fyysistä, on vapaa-ajalla hyvä jumpata aivoja vaikka ristikoilla - millä tahansa haastavalla ja aktivoivalla tekemisellä.

42 Pidä yllä ystävyyssuhteitasi Aivoja aktivoiva sosiaalinen kanssakäyminen edistää aivojen terveyttä mm. auttamalla hallitsemaan stressiä ja ehkäisemällä masentuneisuutta. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvät harrastukset, kulttuuri ja liikunta piristävät mieltä sekä virkistävät aivoja ja muistia.

43 Stressi heikentää muistia Kun mieliala on positiivinen, aivotkin toimivat ketterämmin. Stressi ja masennus voivat aiheuttaa vakavaakin muistioireilua, joka kuitenkin väistyy kun tilanne helpottaa. Positiivinen stressi on hyödyllistä, mutta jos elimistö ylikuormittuu, työmuistin toiminta heikkenee, ja mieleen painaminen, laajojen kokonaisuuksien hallinta sekä luova toiminta vaikeutuvat. Pitkään jatkuessaan stressi voi johtaa (työ)uupumukseen ja masennukseen, jotka ovat myös muistisairauden riskitekijöitä.

44 Mieliala - masennus Masennus vaikeuttaa uuden oppimista, mieleen painamista ja palauttamista, sekä heikentää keskittymiskykyä ja erityisesti työmuistia. Masentunutta ihmistä ei ympäröivä maailma kiinnosta, jolloin aivoja tehokkaasti aktivoivat sosiaaliset suhteet, liikunta ja haasteelliset tehtävät jäävät herkästi vähemmälle. Pitkäkestoinen masennuskin on muistisairauden riskitekijä, joten se kannattaa aina hoitaa.

45 Tukea ja apua Vertaistukea ja ammattilaisapua: Muistiliitto Muisti-, Alzheimer- ja dementiayhdistykset Vertaislinja p (ilmainen, joka päivä klo 17-21) kokeneet ja koulutetut omaishoitajat kuuntelevat Vertaislinja-keskustelufoorumi vertaistukea verkossa MuistiKoti teknologisia ratkaisuja kotona asumisen tueksi Muisti-Kummeli työikäisenä sairastuneiden verkkoyhteisö Palveluja ja tukea: Oman kunnan sosiaalitoimi monenlaisia palveluja Maistraatti edunvalvontaan liittyvät kysymykset Oikeusapuohjaus p Kela sopeutumisvalmennus, kuntoutus, taloudelliset tuet Muista myös sivusto

46 Lähteitä Alhainen K., Erkinjuntti T., Rinne J. & Soininen H Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim. Andel R., Crowe M., Pedersen N.L., Fratiglioni L., Johansson B. & Gatz M Physical exercise at midlife and risk of dementia three decades later: A population-based study of Swedish twins. Journal of Gerontology: Biological Sciences 1, Brookmeyer R., Gray S. & Kawas C Projections of Alzheimer s disease in the United States and the public health impact of delaying disease onset. American Journal of Public Health 88, Carter R., Aldridge S., Page M. & Aivot. Kuvitettu opas aivojen rakenteeseen, toimintaan ja häiriöihin. DK. Debette S., Seshadri S., Beiser A., Au R., Himali J.J., Palumbo C., Wolf P.A. & DeCarli C Midlife vascular risk factor exposure accelerates structural brain aging and cognitive decline. Neurology 2, Elwood, P.C., Bayer A.J., Fish M., Pickering J., Mitchell C. & Gallacher J.E.J Sleep disturbance and daytime sleepiness predict vascular dementia. Journal of Epidemiology & Community Health 9, Erickson K.I., Raji C.A., Lopez O.L., Becker J.T., Rosano C., Newman A.B., Gach H.M., Thompson P.M., Ho A.J. & Kuller L.H Physical activity predicts gray matter volume in late adulthood: The Cardiovascular Health Study. Neurology 75, Hamer M. & Chida Y Physical activity and risk of neurogenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychological Medicine 39, Hietanen M., Erkinjuntti T. & Huovinen M Tunne muistisi. Käytä, kehitä, kohenna. WSOY. Hirvonen,T., Pohjonen T., Eranti E., Pentilä R. & Poikonen M Varhainen tuki toimintamalli työkyvyn heiketessä. Helsingin kaupungin työterveyskeskus.

47 Lähteitä Härmä H. & Granö S Työikäisen muisti ja muistisairaudet. WSOYpro. Kalakoski, V Muistikirja. Edita. Kalska ym Kalska H Kun muisti pettää, mikä muisteista pettää? Duodecim 122, Kivipelto M. & Granö S. 2008: Alzheimerin taudin ennaltaehkäisytyön tavoitteena on sairauden puhkeamisen viivästyttäminen. Muisti 3, Kivipelto M. Ngandu T., Laatikainen T., Winblad B., Soininen H. & Tuomilehto J Risk Score for prediction of dementia risk in 20 years among middle aged people: a longitudinal population based study. Lancet Neurology 9, Kivisaari S Muisti ja oppiminen. Kuikka P., Pulliainen V. & Hänninen, R Kliininen neuropsykologia. WSOY. Kwak Y.-S., Um S.-Y., Son T.-G. & Kim D.-J Effect of regular Exercise on senile dementia patients. Internal Journal of Sports Medicine 6, Käypä Hoito suositus muistisairauksista ja liikunnasta Larson E.B., Wang L., Bowen J.D., McCormick W.C., Teri L., Crane P. & Kukull W Exercise is associated with reduced risk for incident dementia among persons 65 years of age and older. Annals of Internal Medicine 144, López-García E., Faubel R., León-Muñoz L., Zuluaga M., Banegas J. & Rodríguez-Artalejo F Sleep duration, general and abdominal obesity, and weight change among the older adult population of Spain. American Journal of Clinical Nutrition 87, Middleton L.E., Barnes D.E., Lui L.-Y. & Yaffe K Physical activity over the life course and its association with cognitive performance and impairment in old age. Journal of the American Geriatrics Society 7, Muistiliitto ry Elämää muistisairauden kanssa Kuntoutusopas muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen. Esite 2010 Miten se nyt olikaan? Esite 2009 Muistiopas. Esite 2009 Muistisairaus työiässä. Esite 2011 Pidä huolta muististasi. Esite 2004 Timmit aivot

48 Lähteitä Müller K Aivokutinaa. Työterveyslaitos. Oatley K., Keltner D. & Jenkins J.M (2000). Understanding Emotions. Blackwell Publishing, Pieninkeroinen, I. & Rapeli, P Päihteet ja kognitiivinen suoriutuminen. Teoksessa: Muistihäiriöt ja dementia. Duodecim. Rovio S., Kåreholt I., Helkala E.L., Viitanen M., Winblad B., Tuomilehto J., Soininen H., Nissinen A. & Kivipelto M Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer s disease. Lancet Neurology 4, Reitz C., den Heijer T., van Duijn C., Hofman A. & Breteler M.M.B Relation between smoking and risk of dementia and Alzheimer disease. The Rotterdam Study. Neurology 10, Soininen H Dementia. Terveyskirjasto, Duodecim. Suutama T Muisti ja oppiminen. Teoksessa Heikkinen E. & Rantanen T. (toim.) Gerontologia. Duodecim. Työterveyslaitos 2010: Ylipitkät työpäivät saattavat lisätä sydäntaudin riskiä. Tiedote 22/2010. UKK-instituutin terveysliikunnan suositus Whitmer R.A., Gustafson D.R., Barrett-Connor, E., Haan M.N., Gunderson E.P. & Yaffe K Central obesity and increased risk of dementia more than three decades later. Neurology 14, Whitmer R.A., Sidney S., Selby J., Clairnorne Johnston, S. & Yaffe K Midlife cardiovascular risk factors and risk of dementia in late life. Neurology 2, Yaffe K., Laffan A.M., Litwack Harrison S., Redline S., Spira A.P., Ensrud K.E., Ancoli-Israel S. & Stone K.L Sleep-Disordered Breathing, Hypoxia, and Risk of Mild Cognitive Impairment and Dementia in Older Women. JAMA 6,

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Muisti Käyttö- ja huolto-ohjeet

Muisti Käyttö- ja huolto-ohjeet Muisti Käyttö- ja huolto-ohjeet Työikäisen muisti 2 Muisti on monimutkainen instrumentti, joka koostuu erilaisista osista. Niistä työmuisti on herkin häiriöille, kuten stressin, masennuksen tai kiireen

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka

Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Kati Juva Dosentti, neurologian erikoislääkäri HUS/HYKS Psykiatrian klinikka Muistin osa-alueet Episodinen eli tapahtumamuisti Tapahtuneet asiat, elämänkertatieto Semanttinen eli tietomuisti Faktat, yleissivistys,

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU Salon Muistiyhdistys r.y. 22.9.2009 Pertti Andelmin KÄSITTEITÄ muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus käytösoireet

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa

Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa Muistisairauksien ennaltaehkäisy osana muistihoitajien tehtäväkenttää ja alaosaston toimintaa Pirkanmaan muistihoitajien ja alaosastotoimijoiden tapaaminen 19.3.13 terveydenhoitaja, TtM Sirpa Kotisaari

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7

SISÄLLYSLUETTELO. Lukijalle 3. Alzheimerin tauti 4. Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6. Lewyn kappale -tauti 7 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 3 Alzheimerin tauti 4 Vaskulaarinen dementia eli verenkiertoperäinen muistisairaus 6 Lewyn kappale -tauti 7 Muut etenevät muistisairaudet 8 Käyttäytymisen muuttuminen 9 Eteenpäin

Lisätiedot

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014

Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta. Muistityöryhmä 25.8.2014 Uusinta kotimaista tutkimustietoa muistisairauksien ennalta ehkäisystä ja kuntoutuksesta Muistityöryhmä 25.8.2014 Ikäihmisten kuntouttamisesta laajemmin Sari Kehusmaa: Hoidon menoja hillitsemässä - heikkokuntoisten

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Erilaisia aivoverenkiertohäiriöiden ja aivojen verisuonten vaurioiden aiheuttamia muistisairauksia kutsutaan verisuoniperäisiksi

Lisätiedot

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

VErISUONIPERÄINEN. MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen VErISUONIPERÄINEN MUISTISAIRAUS Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

& siitä johtuvat muistisairaudet. Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Otsa-ohimolohkorappeuma & siitä johtuvat muistisairaudet Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta.

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri. Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella

Lisätiedot

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015

JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 JOKO MUISTI ALKAA PETTÄÄ? Timo Honkanen Sisätautien erikoislääkäri 3.11.2015 MUISTIN OSA-ALUEET TAPAHTUMAMUISTI: ELÄMÄNKERRALLISET ASIAT TIETOMUISTI: OPITUT ASIAT, KUTEN SANOJEN MERKITYS, MATEMATIIKAN

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Projektikoordinaattori Virpi Veijanen

Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Projektikoordinaattori Virpi Veijanen Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry, Projektikoordinaattori Virpi Veijanen Perustettu v. 1988 (Aiemmin P-H Dementiayhdistys ry) Kattojärjestönä Muistiliitto Toimialue 14 kuntaa Jäseniä n. 400, jäsenmaksu 15

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Aivojen hyvinvointi työssä

Aivojen hyvinvointi työssä Aivojen hyvinvointi työssä Virpi Kalakoski, PsT, erikoistutkija Työterveyslaitos, Helsinki 14.3.2011 Salon muistiyhdistys Aivojen kuormittuminen - kaikille tuttu ongelma Työ ja terveys 2009 tutkimus (TTL)

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus

Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Akseli kotihoito Liikuntasopimuskoulutus Tavallisimmat muistisairaudet ja niiden vaikutuksia toimintakykyyn arjessa Liikunnan ja ulkoilun merkitys muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämisessä 4.12.2014

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ketola 26.10.2011. Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011 Asiat, jotka auttavat meitä sekä nyt että silloin jos jotain tapahtuu aivoissamme, ovat hyvin yksinkertaisia ja meille kaikille mahdollisia. Motivaatio

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa

Lisätiedot

PääOma-projektin kokemuksia ja tuloksia kognitiivisen toimintakyvyn harjoittamisesta

PääOma-projektin kokemuksia ja tuloksia kognitiivisen toimintakyvyn harjoittamisesta PääOma-projektin kokemuksia ja tuloksia kognitiivisen toimintakyvyn harjoittamisesta Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.14, Tampere-talo Elisa Ahonen, Projektivastaava, PääOma Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry PääOma

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

VINTTI KIRKKAANA -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille

VINTTI KIRKKAANA -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille VINTTI KIRKKAANA -asiaa alkoholin vaikutuksista muistiin ja aivoterveyteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille Muistisairaudet alkoholin varjossa -projekti 2011 2013 1 Lukijalle Salon Muistiyhdistys

Lisätiedot

TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖIÄSSÄ MUISTISAIRAUTEEN SAIRASTUNEI DEN TYÖPAJATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Susanna Harjula Eeva Ruotsila Opinnäytetyö Helmikuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali, terveys ja liikunta ala KUVAILULEHTI

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN 04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä

Lisätiedot

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.

Lääkkeet, päihteet ja muisti. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4. Lääkkeet, päihteet ja muisti Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyön verkosto 3.4.2014 Alkoholinkäyttö on lisääntynyt eläkeläisväestön parissa Viikoittain

Lisätiedot

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy

Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa. 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Muistipotilaan hoito- ja kuntoutuspolku kunnassa 23.5.2012 Jaana Suhonen Dosentti, sosiaali- ja terveysjohtamisen MBA Jokilaakson Terveys Oy Kirjallisuus Muistisairaudet Käypä hoito suositus 13.8.2010

Lisätiedot

AIVOJEN TERVEYS IKÄÄNTYESSÄ. Voimaseniorit 13.3.2014 Muistisairaudet Aivohalvaus Sairauksien ehkäisy

AIVOJEN TERVEYS IKÄÄNTYESSÄ. Voimaseniorit 13.3.2014 Muistisairaudet Aivohalvaus Sairauksien ehkäisy AIVOJEN TERVEYS IKÄÄNTYESSÄ Voimaseniorit 13.3.2014 Muistisairaudet Aivohalvaus Sairauksien ehkäisy NORMAALI IKÄÄNTYMINEN Uuden oppiminen hidastuu ja vaatii enemmän kertausta ja toisaalta keskittymiskyky

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen. 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen 23.5.2014 Opetushallitus Olli Lehtonen Muistiliitto ry Muistisairaiden ihmisten etujärjestö Muistisairaita

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot