DEPRESSIO Potilasopas Jukka Turtonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DEPRESSIO Potilasopas Jukka Turtonen"

Transkriptio

1 DEPRESSIO Potilasopas Jukka Turtonen

2 Sisältö sivu Lukijalle 4 Mitä lääkäri tarkoittaa hoitoa vaativalla masennuksella? 5 Ahdistuneisuushäiriöt ja masennus 10 Masennus ja päihteet 16 Masennus ja fyysiset sairaudet 18 Masennuksen hoidon kulmakivet 19 Masennuslääkityksen periaatteita ja ongelmia 20 Masennustilan tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä ongelmia 23 Lopuksi 26 Asiantuntijalääkäri: Jukka Turtonen Kuvitus: Kristiina Turtonen

3 Vakava masennustila Tietoa potilaalle ja läheisille JUKKA TURTONEN

4 Lukijalle Vakava masennustila hoitoa vaativa sairaus Nykyisten arvioiden mukaan 5 6 % suomalaisista kärsii tällä hetkellä vakavasta masentuneisuudesta, ja masennuksen ja henkisten ongelmien nähdään kaikkialla teollistuneessa maailmassa edelleen lisääntyvän. On esitettykin, että nykyaikaisen lääketieteen ensimmäisen suuren haasteen muodostivat infektiotaudit, 1900-luvun loppupuolella taisteltiin lähinnä ikääntymiseen ja elimistön rappeutumiseen liittyvien sairauksien kanssa ja 2000-luvulla suurimman haasteen muodostavat mielenterveyden häiriöiden, masennuksen, ahdistuksen ja päihteiden käytön lisääntyminen. Vakava masentuneisuus on Suomessakin terveydenhuollossa vähitellen opittu paremmin tunnistamaan ja hoitamaan, silti asiantuntijoiden mukaan depressio on edelleen Suomessa huonosti tunnistettu ja alihoidettu sairaus. Masentuneisuus on jo pitkään ollut Suomessakin yleisin päädiagnoosi työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä. Onnistuneen hoidon kannalta on ensiarvoista masennustilan aikainen tunnistaminen ja määrätietoinen hoito. Hoitomenetelmät niin lääkityksen kuin terapiankin suhteen ovat viime aikoina ratkaisevasti kehittyneet ja asenteet ovat muuttuneet avoimemmiksi. Ajoissa aloitettu tehokas masennuksen hoito nopeuttaa toipumista ja estää masennustilan kroonistumisen ja syvenemisen. Lääkehoito tehostaa muiden hoitokeinojen ja tuen vaikutusta. 4

5 Mitä lääkäri tarkoittaa hoitoa vaativalla masennuksella? Nykyisessä tautiluokituksessa masennustilat jaotellaan lieviin, keskivaikeisiin ja vakaviin. Tietyt masennusoireet ovat näille yhteisiä, vakavasta masennuksesta puhutaan kun masennusoireita on masentuneen mielialan lisäksi monia ja ne ovat laadultaan vaikeita ja jatkuvia. Lievän depression hoidossa painottuvat erilaiset psykoterapiat ja potilaan omat keinot vaikuttaa tilanteeseensa: elämäntavat, asenteet, liikunta, kirkasvalohoito jne. Vaikeimmassa depressiossa paha olo on jo käytännössä lamannut henkilön, kaikki rohkaisuksi tarkoitettu patistelu saattaa vain lisätä potilaan syyllisyyttä, masennuksen tyyppioireet ovat selkeitä ja voimakkaita ja alkaa ilmetä koko elimistön häiriötila: monet hermokemialliset ja hormonaaliset tasapainotilat järkkyvät. Masennustila on muuttunut sairaudeksi. Masennus- ja uupumustilat arkikielessä tai lehdistössä voivat tarkoittaa melkein mitä hyvänsä. Saatetaan tarkoittaa lyhytaikaista mielipahaa, elämänkriisiä tai pettymyksen tai menetyksen 5

6 tuottamaa surua. Vakavan masennuksenkin alku usein ajoittuu elämänkriisiin, loukkaukseen, pettymykseen tai vaikeaan uupumukseen. Normaalissa reaktiotilassa ihmisen mieli kuitenkin löytää melko nopeasti uuden tasapainon ja keinot käsitellä tilannetta. Pahimmassa tapauksessa kriisi kuitenkin laukaisee nopeamman tai hitaamman noidankehän, lumivyöryilmiön, jossa ihminen vähitellen alkaa voida yhä huonommin. Kielteiset tapahtumat, tunteet ja ajatukset ruokkivat toisiaan ja henkilö helposti saa vähitellen lisää hyviä syitä voida huonosti. Masennuksen noidankehä Hoitoon hakeutuessaan masennuspotilas on usein jo kokenut pitkään elämässään kielteisiä noidankehiä, esim. ahdistus- ja pelko-oireiden, univaikeuk- sien, ihmissuhde- ja työongelmien sekä elämätapojen heikkenemisen ja fyysisen kunnon rapistumisen myötä. Kaikki tämä lisää negatiivista minäkuvaa ja pessimismiä tulevaisuuden suhteen ja ruokkii pahaa oloa. Usealla masennukseen sairastuvalla on perusluonteessaan korostuneena tunnollisuus, tavoitteellisuus ja syyllisyysherkkyys. Usein myöskin masennuspotilaat ovat olleet ahdistusherkkiä ja sensitiivisiä, usein pidettyjä ystävänä, puolisona ja työntekijänä. Tätä taustaa vasten masennustilassa koettu ahdistus, heikkous ja huono pärjääminen tuntuu entistäkin vaikeammalta, romahdus entiseen tavoitetasoon tuntuu kovin suurelta. Vakavan masennustilan taustalla voidaan siis nähdä yksilökohtaisesti hyvin 6

7 Varhaiset traumat/ menetykset Opitut ajattelumallit Perinnölliset tekijät SAIRASTUMINEN normaali vointi / tavoitetaso epäonnistumiset pettymykset pelot päihteet ym. noidankehät Masennussairaus monenlaisia syitä, joskus painottuvat lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvät psyykkiset menetykset ja pettymykset, joskus välittömät laukaisevat tekijät ja toisinaan masennus on selkeämmin luonteeseen ja perinnölliseen taipumukseen liittyvää. AIKA Vakavan masennustilan onnistunut hoito alkaa aina ahdistuksen, tuskan ja toivottomuuden tunnistamisesta ja kohtaamisesta. Alkuvaiheesssa keskeinen tavoite on auttaa häiriintynyt hermoston toiminta uuteen normaaliin tasapainoon 7

8 ja estää näin masennuksen noidankehämäinen syveneminen. Hoitamatta jäänyt tai huonosti hoidettu masennus on kuolemanvakava sairaus, jossa esim. lääkityksen tarve ei ole mielipidekysymys. Vakavassa masentuneisuudessa lääkitys on keskeinen ja välttämätön osa hoitoa, joka tekee muut hoidot mahdolliseksi. P.S. on 65-vuotias, hiljattain eläkkeelle jäänyt valtion virkamies, jonka vaimo sairastui kuusi vuotta sitten nopeasti etenevään Alzheimerin tautiin. Vaimon dementian edetessä hän koki jatkuvaa huolta, surua ja ahdistusta sairauden edetessä nopeasti. Vaimon dementian levottomassa vaiheessa yöt olivat tuskaisia ja vaikeita. Aluksi tuntui helpotukselta, kun vaimo sai laitospaikan, mut- ta tilanteen romahdettua ja vaimon kuoltua vuosi sitten P.S. koki suurta syyllisyyttä ja yksinäisyyttä. Lapsetkaan eivät pystyneet käymään niin usein kuin olisivat halunneet, aiemmin säännöllinen liikunta jäi vähäiseksi ja päivät rupesivat kulumaan keskioluen parissa. Unirytmi häiriintyi ja jotenkin sai yöt oltua vain lisääntyvillä unilääkemäärillä. P.S:lle oli yllätys, kun lääkäri totesi hänellä vaikean masentuneisuuden, vaikka hän oli mennyt lääkäriasemalle valittamaan pahenevia selkäsärkyjä. Masennustila alkaa usein hiipien ja huomaamatta, tukala olo ja ongelmat lisääntyvät vähitellen ja niin potilas kuin lääkärikin saattaa sokeutua tilanteelle ajatellessaan, että onhan tässä syitäkin olla pahalla mielellä. Tautiluokituksen mukaan hoitoa ehdottomasti vaativan, vakavan masentuneisuuden merkit täyt- 8

9 tyvät, jos masentunut ja iloton mieliala jatkuu yhtäjaksoisesti useita viikkoja ja yli neljä viereisistä oireista esiintyy suurimman osan ajasta. Vakavat itsemurha-ajatukset ovat aina merkki vaikeasta masennuksesta, vakaaseen harkintaan perustuvat itsemurhat ovat erittäin harvinaisia. Itsemurha-ajatukset käytännössä poistuvat onnistuneen hoidon myötä. Hoitoon hakeutuessaan masentunut ei välttämättä tunnista tilaansa kunnolla, hän valittaa esim. unihäiriöitä, muistihäiriöitä tai epäselviä kipuja. Masennustila saattaa löytyä myös monenlaisten lääke- tai päihdeongelmien, syömishäiriöiden, seksuaalisten häiriöiden tai paniikkioireiden takaa. Masennustilan lääkehoidosta on näihinkin ongelmiin usein selvää apua. Unettomuus (etenkin aamuyön tuskainen unettomuus) tai liiallinen nukkuminen Ruokahalun selvä muutos (tahaton laihtuminen tai pahaan oloon syömisen aiheuttama lihominen) Voimakas väsymys, uupuneisuus ja aloitekyvyttömyys Fyysinen lamaantuneisuus tai kiihtyneisyys Keskittymiskyvyn, muistin tai päättäväisyyden heikkeneminen Suhteettomat alemmuuden tai syyllisyyden tunteet Mielihyvän ja elämänilon menettäminen Kuolemanajatukset tai -toiveet 9

10 Ahdistuneisuushäiriöt ja masennus Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäaikaista, tilanteeseen nähden liiallista ja selkeästi haitallista ahdistuneisuutta. Pitkäkestoisten ahdistuneisuushäiriöiden tiedetään selvästi altistavan henkilöä vaikealle masennukselle ja esim. alkoholi- ja päihdeongelmille. Nykyisessä ICD-10 -tautiluokituksessa erotellaan keskeisinä ahdistuneisuushäiriöryhminä paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia, pakko-oireinen häiriö ja yleistynyt ahdistuneisuus. Paniikkihäiriö Paniikkihäiriölle on tyypillistä toistuvat, vaikeat ahdistuskohtaukset, jotka ainakaan aluksi eivät rajoitu mihinkään erityistilanteeseen ja tuntuvat ennustamattomilta. Kohtauksiin kuuluu voimakkaita fyysisiä ahdistusoireita (esim. sydä- Fobiat Paniikkihäiriö Pakkoneuroosit Depressio Yleistynyt ahdistuneisuus Ahdistuneisuus ja masennus liittyvät usein toisiinsa ja masennustaipumukseen mentykytys, rintakipu, tukehtumisen tunne, huimaus ja epätodellinen olo) sekä psyykkisinä oireina usein kuolemanpelkoa tai hallinnan menettämisen tai sekoamisen pelkoa. Kohtaukset kestävät yleensä alle puoli tuntia ja niistä 10

11 seuraa tyypillisesti voimakas ahdistus ja huoli seuraavasta kohtauksesta. Jatkuessaan kohtaukset aiheuttavat vähitellen jatkuvan ahdistus- ja jännitystilan sekä usein välttämiskäyttäytymistä. Henkilö välttelee tilanteita, joissa aiemmin kohtaukset ovat tulleet tai joissa ne tuntuisivat erityisen kiusallisilta tai noloilta. Toistuvat paniikkikohtaukset voivat aiheuttaa yksin olemisen tai julkisten paikkojen pelkoa. Toisinaan paniikkikohtaukset alkavat nimenomaan vakavan masennustilan yhteydessä, jossain vaiheessa useimmille paniikkihäiriöpotilaille kehittyy myös masennustilan oireita. Paniikkihäiriön peruslääkkeenä käytetään nykyään aivojen serotoniinitoimintaa tukevia, riippuvuutta aiheuttamattomia masennuslääkkeitä. 11

12 Sosiaalinen fobia Yksinkertaisista fobioista merkittävin ja yleisin pelko liittyy sosiaalisiin tilanteisiin. Siinä keskeistä on toisten ihmisten huomion kohteena olemisen pelko, mikä johtaa sosiaalisten tilanteiden välttämiseen. Oireet alkavat useimmiten nuoruusiässä ja liittyvät usein aluksi rajattuihin tilanteisiin, kuten ruokailuun, esiintymiseen, itsensä esittelemiseen tai puhelimessa puhumiseen. Vaikeutuessaan pelot lisäävät välttämiskäyttäytymistä ja saattavat yleistyä kaikkiin sosiaalisiin tilanteisiin. Vaikeaan sosiaaliseen ahdistuneisuuteen liittyy usein itsetunnon heikkenemistä, ja vaikea ihmispelko voi rohkaisuryyppyjen kautta johtaa alkoholiongelmaan. Masentuneisuus on myös näillä potilailla erittäin yleistä. Lievässä sosiaalisessa pelokkuudessa lääkehoidon painopiste on nykyään beetasalpaajissa, psykoterapiat toimivat yleensä erittäin hyvin. Vaikeassa pelokkuudessa ja etenkin masennustilan yhteydessä lääkityksenä käytetään edellä mainittuja serotoniini- ja dopamiinitoimintaa kohentavia masennuslääkkeitä esim. paroksetiinia ja moklobemidia. 12

13 Pakko-oireinen häiriö Pakko-oireiselle häiriölle ovat tyypillisiä vaivaavat ajatukset, mielikuvat tai yllykkeet, jotka asianomainen tunnistaa liiallisiksi ja suhteettomiksi omiksi ajatuksikseen ja koittaa torjua niitä ja olla välittämättä niistä. Pakkotoiminnot ovat kaavamaisia käyttäytymistapoja, joita henkilö toistaa yhä uudelleen. Ne eivät tuota mielihyvää eivätkä johda mihinkään selkeästi hyödylliseen. Pakkotoimintojen avulla henkilö pyrkii estämään pelkäämänsä vahingollisen teon tai tapahtuman. Pakko-oireilla ja masennuksella on läheinen yhteys. Masennuksen lievittyessä tai voimistuessa tapahtuu yleensä vastaava muutos samanaikaisissa pakko-oireissa. Pakko-oireet alkavat yleensä lapsuudessa tai nuoruusiässä ja häiriö on usein hyvin pitkäaikainen. Pakko-oireisuuden taustalla ajatellaan olevan selvän biologisen ja perinnöllisen alttiuden. Tyypillisimpiä pakko-oireita ovat mm. likaisuuteen tai haitallisiin aineisiin liittyvät pelot, kohtuuton huolestuneisuus ja riskien yliarviointi, fyysiseen terveyteen tai 13

14 ulkoiseen olemukseen liittyvät kohtuuttomat pelot, symmetrian ja täsmällisyyden kohtuuton tavoittelu, aggressiosisältöiset pelottavat mielikuvat tai ahdistavat seksuaaliset pelot tai mielikuvat. Yleisimpiä pakkotoimintoja ovat esim. liiallinen peseytyminen, tavaroiden tai ympäristön kohtuuton puhdistaminen tai järjestäminen, asioiden loputon tarkistaminen (lukot, hella, kahvinkeitin, vesihanat jne.), asioiden kohtuuton toistaminen, toimiminen voimakkaiden taikauskoisten pelkojen mukaisesti, oman tai toisten terveyden jatkuva tarkkailu (loputtomat tutkimukset ja lääkärissä käynnit), tavaroiden järjestely, laskeminen, syömisrituaalit, oman toiminnan selittely, anteeksipyytely, kohtuuton tavaroiden kerääminen, listojen ja muistilappujen suhteeton tekeminen jne. Lie- 14

15 vät pakko-oireet ovat yleisiä esim. nuoruusiässä ja saattavat aikuisuudessakin liittyä masennustilaan, pahimmillaan pakko-oireisuus voi olla krooninen ja invalidisoiva sairaus. Pakkoneuroottinen taipumus liittyy usein myös tiettyihin syömishäiriöihin, tuurijuoppouteen, pelihimoon ja ahdistaviin seksuaalisiin häiriöihin. Pakko-oireiden hoidon ennuste on ratkaisevasti parantunut edellä mainittujen serotoniinitoimintaa kohentavien masennuslääkkeiden käytön myötä. Pakko-oireisuuden hoidossa näitä lääkkeitä käytetään usein hyvin pitkään ja suurina annoksina. Yleistynyt ahdistuneisuus Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyy epämääräisempi, erityisiin tilanteisiin liittymätön ja yleensä suhteellisen lievä ahdistusoireilu, joka laadullisesti muistuttaa tavallista, ohimenevää huolta ja ahdistusta. Henkilö kokee usein olevansa jatkuvasti huolestunut ja hermostunut, ahdistukseen saattaa liittyä lievästi edellä kuvatunlaisia pelko-, paniikki- tai pakkomielleoireita, usein mukana on lähes jatkuvia fyysisiä ahdistusoireita, huolestuneisuutta, ärtyneisyyttä ja unihäiriöitä. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö saattaa ennakoida masennustilan syntyä, suurin osa yleistyneestä ahdistuneisuudesta kärsivistä ei kuitenkaan siihen vielä lähde hakemaan apua. Yleistyneen ahdistuneisuuden lääkehoidossa käytetään nykyisin Suomessa lähinnä buspironia tai mielellään lyhytaikaisia rauhoittavia tai nukahtamislääkekuureja, depressiolääkkeiden tehoa yleistyneeseen ahdistuneisuuteen tutkitaan tällä hetkellä vilkkaasti. 15

16 Masennus ja päihteet Jo pitkään on tiedetty, että taipumus vakavaan masentuneisuuteen ja esim. alkoholinkäyttöön esiintyy usein samoissa yksilöissä, perheissä ja suvuissa. Masennuksen ja päihteiden yhteys näkyy usein selvästi niin yksilön omassa elämänkaaressa kuin sukupolvesta toiseen siirtyvänä pahan olon taakkana. Alkoholistiperheen lapselle kehittyy usein psyykkisiä ongelmia, joista varmasti osa liittyy psyykkisiin pettymyksiin, pelkoihin ja traumamekanismeihin, mutta myös tietty perinnöllinen taipumus alkoholiongelmiin välittyy usein masennus- ja ahdistustaipumuksen kautta. Alkoholi kohentaa hetkeksi käyttäjänsä mielialaa, laukaisee ahdistusta ja auttaa nukkumaan, mutta samalla järkyttää entisestään keskushermoston säätelymekanismeja ja kemiallisesti syventää masentuneisuutta. Samalla se on usein osana monenlaisten psykologisten ja sosiaalisten vaikeuksien vyyhdissä ja ruokkimassa parisuhde-, työja itsetunto-ongelmia. Masennustilaa ei milloinkaan pitäisi ruveta lääkitsemään alkoholilla, biologisessa mielessä voi ajatella, että alkoholi tuhlaa sitä samaa välittäjäainetoimintaa, mitä pitkäjänteisellä masennuksen lääkehoidolla yritetään keskushermostossa säästää ja normalisoida. Masennustilasta toipumisen yhteydessä (esim. lääkityksen aikana) melko kohtuullinenkin alkoholinkäyttö heikentää hoitotulosta ja tekee sen selvästi epävarmemmaksi. Etenkin masentuneilla miespotilailla huono hoitovaste lääkitykselle liittyy usein turhan suureen alkoholinkäyttöön. 16

17 Samanlainen noidankehä liittynee muiden päihteiden ja masennuksen yhteyteen. Nuorten vaikea masentuneisuus lisääntyy lähes räjähdysmäisesti käsi kädessä päihteiden ja huumeiden käytön kanssa. Huumeet voidaankin usein nähdä erittäin vahingollisena ja epätoivoisena keinona hoitaa nuoren masennusta tai ahdistuneisuushäiriötä. Esim. rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö, kannabistuotteet, amfetamiini ja hallusinogeenit aiheuttavat erittäin usein paniikkiahdistusta, pelkojen pahenemista, vaikeaa masentuneisuutta ja jopa itsemurhia ja mielisairautta. Aiheeseen liittyvää tutkimusta on tehty valitettavan vähän ja esim. huumeista irti päässeiden nuorten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt jäävät Suomessa edelleen valitettavan usein huomaamatta ja hoitamatta. 17

18 Masennus ja fyysiset sairaudet Etenkin ikääntyvillä ihmisillä vakava masennus voi syntyä fyysisen sairastamisen seurauksena. Masennusta aiheuttavat mekanismit ovat usein sekä psyykkisiä että fyysisiä. Erityisen yleistä masennus on esim. neurologisten sairauksien (aivohalvaus, Parkinsonin tauti, ms-tauti), syöpä- ja sydänsairauksien (esim. ohitusleikkausten) jälkeen, diabeteksessä ja kroonisissa kiputiloissa. Myös monet fyysisten sairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet (esim. verenpainelääkkeet ja hormonit) voivat altistaa masentuneisuudelle. Toisaalta vaihdevuosi-ikäisten naisten masennuksen hoidossa asianmukainen hormonikorvaushoito parantaa usein tilannetta. Myös psyykkinen ja fyysinen terveys ovat tiivissä vuorovaikutuksessa: esim. masennus aiheuttaa vaikeuksia säilyttää tasapaino diabeteksessä ja toisaalta korkea verensokeri lisää väsymystä ja altistaa silmänpohjasairauksille, seksuaalihäiriöille tai raajakuolioille, mikä taas edelleen syventää masennusta. Psyykkinen mieliala Fyysinen terveys ja selviytyminen 18

19 Masennuksen hoidon kulmakivet Onnistunut vakavan masentuneisuuden hoito lähtee aina selkeästä diagnoosista. Onko masennus laadultaan vakavaa, tarvitaanko lääkehoitoa, onko kyseessä toistuvan masennuksen uusi jakso, löytyykö taustalta selkeästi laukaisevia psyykkisiä tai fyysisiä tekijöitä (fyysiset sairaudet, lääkehoidot, päihteet jne.)? Vakavan masentuneisuuden yhteydessä ongelmien näkeminen selkeästi sairautena on keskeistä. Se lisää toivoa, antaa hallinnan keinoja potilaalle ja läheisille sekä vähentää aiheetonta ja väärää syyllisyyttä tai kiukkua. Ainakin alkuvaiheessa riittävän tiheä hoitokontakti ja tilanteeseen paneutuminen on ensiarvoisen tärkeää, parhaatkaan lääkehoidot eivät voi niitä korvata. Pitkäjänteinen sitoutuminen vastaanottokäynteihin on erittäin tärkeää, mikään lääkitys ei auta kovin nopeasti ja lääkitystä joudutaan joskus vaihtamaan tai annoksia muuttelemaan. Masennuslääkitykset auttavat viikkojen, joskus kuukausien kuluessa ja toisinaan oikeaa lääkehoitoa joudutaan hakemaan hyvin pitkäjänteisesti. Lääkitys normalisoi keskushermoston aineenvaihduntaa (mm. serotoniini-, noradrenaliinija dopamiiniaineenvaihduntaa), se ei ole potilaan keinotekoista piristämistä tai turruttamista. Masennuslääkkeisiin ei tule riippuvuutta. 19

20 Masennuslääkityksen periaatteita ja ongelmia Masennuslääkkeitä Suomessa on useita kymmeniä ja oikean lääkityksen hakeminen vie joskus aikaa. Pitkäjänteisessä hoitosuhteessa lähes kaikkia masennuspotilaita voidaan oleellisesti auttaa myös lääkehoidolla, edellyttäen, että altistavat fyysiset sairaudet ja esim. alkoholiongelma on poissuljettu. Ulkoisistakin olosuhteista johtuvassa vaikeassa masentuneisuudessa lääkehoito usein korjaa masennusoireita ja katkaisee tilan pahenemisen, masennukseen liittyvät kielteiset noidankehät vaihtuvat vähitellen onnistumisen ja hallinnan kokemuksiksi. Potilas saa voimia muuttaa asioita, joita pystyy muuttamaan ja kestämään asioita, joille ei mahda mitään. Riittävän pitkään jatkuneessa, kuntouttavassa hoidossa näkee usein, että koko henkilön sisäinen maailma (kielteiset minäkäsitykset, pelot, toivottomuus) ja ulkoinen todellisuus (ihmissuhdeverkosto, työelämässä pärjääminen) muuttuvat parempaan suuntaan. Onnistuneen hoidon jälkeen henkilöllä on vähemmän syitä voida huonosti. Oikean lääkehoidon hakeminen vaatii sekä potilaalta että lääkäriltä sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Lääkityksen tavoitteen tulisi aina olla kunnollinen oireiden lievittyminen, jotta edellä kuvattu laajempi sosiaalinen kuntoutuminen pääsisi käyntiin. Mitä paremmin ja pitkäjänteisemmin masennustila hoidetaan, sitä paremmat selviytymismahdollisuudet myös ovat lääkityksen lopettamisen jälkeen. Nykyään suositellaan, että kunnollisen toipumisen tulisi kestää vähintään puoli vuotta ensimmäisen masennusjakson jälkeen ennen lääkityksen lopettamista, masennuksen 20

21 mahdollisesti uusiuduttua tulisi hoitoa jatkaa 1 2 vuotta ja kolmannen vaikean masennusjakson jälkeen tulisi jo harkita jatkuvaa estohoitoa. Masennuslääkitys ei saisi olla minkäänlainen huonompi vaihtoehto psykoterapialle, kunnolla oireista toivuttuaan potilaan mahdollisuudet hyötyä myöskin psykoterapiasta lisääntyvät selvästi. 21

22 PARANEMINEN normaali vointi / tavoitetaso minäkuvan muutos hallinnan tunne onnistumiset turvallisuudentunne sosiaalinen kuntoutuminen fyysinen aktiviteetti ym. myönteiset kokemukset Masennussairaus AIKA 22

23 Vakavan masennuksen tunnistamiseen ja itselleen tunnustamiseen liittyviä ongelmia Vakava masennustila on sairaus, joka tunnistamattomana tai huonosti hoidettuna voi johtaa työkyvyttömyyteen ja kuolemaan. Siksi onkin traagista, miten monenlaisia mielipiteitä niin maallikot kuin asiantuntijatkin sen hoidosta edelleen esittävät. Läheisten asenne on toipumisen kannalta usein ratkaisevaa. Tilannetta saatetaan vähätellä ja syyttää potilasta vaipumisesta itsesääliin tai kyvyttömyydestä ottaa itseä niskasta kiinni. Vakava masennustila aiheuttaa aina avuttomuutta ja kyvyttömyyttä ja hyvääkin tarkoittavat patistelut masentunut kokee usein vain syyllisyyttä lisäävinä. Toisaalta masentunut itse saattaa pelätä hulluksi leimautumista ja katsoo hyväksyttävämmäksi ja normaalimmaksi esim. alkoholinkäytön. Masentunut itse ja läheiset saattavat myös sokeutua masennussairaudelle, koska näkevät henkilön elämässä niin monta syytä voida huonosti. Hoitoon hakeuduttua vakava masennus saattaa edelleen jäädä lääkäriltä tai psykologilta huomaamatta. Lääkärille potilas ehkä valittaa paniikkioireita, univaikeuksia, muistihäiriöitä tai seksuaaliongelmia, psykologille voidaan valittaa ongelmia parisuhteessa tai työyhteisössä. Yleisesti myös lääkehoito aloitetaan joko liian suurella annoksella (jolloin sivuvaikutukset tuntuvat sietämättömiltä) tai annosta ei määrätietoisesti nosteta tarpeeksi korkealle. Yleisesti edelleen lääkehoidot jäävät liian lyhyiksi tai niiden vastetta ei seurata tarpeeksi hyvin. Masennuslääkitystä voisi jossain mielessä verrata antibioottikuuriin: jotta tauti paranisi täytyy lääkitystä käyttää säännöllisesti ohjeen mukaan ja riittävän pit- 23

24 kään. Masentuneena tulisi myös välttää alkoholin käyttöä, alkoholi pahentaa masennusta ja heikentää lääkityksen tehoa oleellisesti. Myös kovin runsas tupakointi saattaa heikentää psyykenlääkkeiden tehoa. K.P. oli hoitoon hakeutuessaan 18- vuotias lukiolainen, jolla alkoi esiintyä lieviä pakko-oireita n. 11 vuoden iässä. Asiasta keskusteltiin kouluterveydenhoitajan kanssa, joka totesi vaivan tuossa iässä olevan melko yleistä ja menevän yleensä iän myötä ohi. K.P:lle oli kemian koetta tehdessä tullut sellainen olo, että hänen vaatteisiinsa oli tarttunut jotain vaarallista kemikaalia. Vähitellen tuntui, että koko koulu oli jotenkin likainen ja aineen saastuttama. Vähitellen arkielämään alkoi liittyä jatkuvaa käsien pesua kymmeniä kertoja päivässä, tuntui että suihkussa piti käydä kahdesti päivässä ja siellä vierähti helposti lähes tunti. Vähitellen mukaan alkoi tulla myös anorektistyyppistä oireilua, kun samainen kouluhoitaja huomautti K.P:lle hänen painonsa menevän hiukan käyrien ylälaidassa ja kouluruokalassakin joku poika oli huomauttanut hänen syövän kuin hevonen. K.P. päätti keskittyä kunnolla laihduttamiseen, siirtyi tiukkaan kasvisruokavalioon ja paino alkoikin nopeasti pudota. Tässä vaiheessa vanhemmat alkoivat jo huolestua, mutta sairaalahoidon uhka auttoi pitämään K.P:n painoa kohtuullisena. Pakonomainen lenkkeily ja itsensä peilaaminen yhdistettynä jatkuvaan pesemiseen aiheutti konflikteja kotona, K.P. oli aina uupunut ja joka paikasta myöhässä. Vähitellen mukaan alkoi tulla keskittymisja univaikeuksia, mikä haittasi koulun- 24

25 käyntiä ja koulumenestys alkoi romahdusmaisesti tippua. Viimeinen pisara oli pettymys ensimmäisessä seurustelusuhteessa. Tämä murensi K.P:n itsetunnon lopullisesti ja koululääkäri ohjasi K.P:n nuorisopsykiatrin hoitoon tämän otettua särkylääkkeitä ja alkoholia itsemurhatarkoituksessa. Psykiatrian poliklinikalla aloitettiin tiivis psykoterapia ja masennusta lievittävä lääkitys, joka tehosikin paitsi masennus- ja ahdistusoireisiin myös keskittymisvaikeuksiin, pesemispakkomielteisiin ja oman painonsa liialliseen tarkkailuun. Tilalle alkoi vähitellen tulla normaaleja, positiivisia asioita, koulumenestys parani ja K.P. tapasi diskossa mukavan pojan. Terapia ja lääkitys kesti useamman vuoden ja oli tukemassa K.P:tä kohti tasapainoista aikuisuutta. 25

26 Lopuksi Muista: Lähde ajoissa hoitoon, jos masennusoireet ovat vaikeita luota lääkäriisi. Älä vaadi itseltäsi liikaa, jos olet vaikeasti masentunut. Vakavasta masennuksesta toipumisella ei ole tekemistä oman tahdonvoiman kanssa. Jos tarvitset masennuslääkitystä, ole sen kanssa pitkäjänteinen, kerro sivuvaikutuksista lääkärille. Nykyaikaisten masennuslääkkeiden sivuvaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä, vakavat sivuvaikutukset hyvin harvinaisia. Älä koskaan hoida masennusta alkoholilla. Masennuslääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta. 26

27 27

28 2/2005, Yhteistyössä Piispansilta 9 A Espoo Puh Maistraatinportti 4 A Helsinki Puh. (09)

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen

NUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen

NUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta

LYHYESTI JA SELKEÄSTI SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS. Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta LYHYESTI JA SELKEÄSTI 1 SININAUHA-JULKAISUT MASENNUS Tietoa masennuksesta ja sen hoidosta 2 Kirjoittajat ja Sininauhaliitto Teksti ja selkomukautus: Irene Komu ja Sirpa Pöllönen, Sininauhaliitto / Esteetön

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Miten lapset jaksavat meidän kanssamme? Masentuneen vanhemman vanhemmuus

Miten lapset jaksavat meidän kanssamme? Masentuneen vanhemman vanhemmuus Miten lapset jaksavat meidän kanssamme? Masentuneen vanhemman vanhemmuus HYVÄ VANHEMPI Kun vanhemmat ovat väsyneitä, uupuneita tai heillä on psyykkisiä vaikeuksia, he ovat usein huolissaan myös lapsistaan.

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PANIIKKI- HÄIRIÖ Potilasopas Jukka Turtonen

PANIIKKI- HÄIRIÖ Potilasopas Jukka Turtonen PANIIKKI- HÄIRIÖ Potilasopas Jukka Turtonen Sisältö sivu Lukijalle Johdanto aiheesen 4 Oireet Henkiset oireet, ruumiilliset oireet, jälkioireet 5 Itsetarkkailusta kierteeseen 6 Paniikkihäiriön oireita

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Potilasopas Jukka Turtonen

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Potilasopas Jukka Turtonen PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Potilasopas Jukka Turtonen sivu Johdanto Terve ja sairas huolellisuus, hyve vai helvetti 4 Syyllinen vai psykopaatti, terve ja sairas moraali Pakkomielteisyys ja masennus Yhteys eläinten

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin?

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? (Valitettavan) yleisiä käsityksiä ikäihmisten mielialaongelmista Alavireinen mieliala ja jopa lievä masennus kuuluvat vanhuuteen eikä niitä tarvitse

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. TerveysInfo masennus Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. Duodecim 2009 6, 11 x 17,8 cm : 120 s. : mv. Hakusanat: hoito, ennaltaehkäisy, oireet, masennus

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010

ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN. Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSETUHOISUUDEN TUNNISTAMINEN Jyrki Tuulari, projektikoordinaattori, Pohjanmaa-hanke/Välittäjä 2009 Seinäjoki 5.5.2010 ITSEMURHAKUOLLEISUUDEN KEHITYS SUOMESSA NUORTEN MIESTEN IM-KUOLLEISUUS 1922-2002 Itsetuhoajatukset

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet

Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet S O S I A A L I - J A T E R V E Y S M I N I S T E R I Ö Esitteitä 2006:6 1 Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet Ikääntyminen tuo muutoksia

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot