DEPRESSIO Potilasopas Jukka Turtonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DEPRESSIO Potilasopas Jukka Turtonen"

Transkriptio

1 DEPRESSIO Potilasopas Jukka Turtonen

2 Sisältö sivu Lukijalle 4 Mitä lääkäri tarkoittaa hoitoa vaativalla masennuksella? 5 Ahdistuneisuushäiriöt ja masennus 10 Masennus ja päihteet 16 Masennus ja fyysiset sairaudet 18 Masennuksen hoidon kulmakivet 19 Masennuslääkityksen periaatteita ja ongelmia 20 Masennustilan tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä ongelmia 23 Lopuksi 26 Asiantuntijalääkäri: Jukka Turtonen Kuvitus: Kristiina Turtonen

3 Vakava masennustila Tietoa potilaalle ja läheisille JUKKA TURTONEN

4 Lukijalle Vakava masennustila hoitoa vaativa sairaus Nykyisten arvioiden mukaan 5 6 % suomalaisista kärsii tällä hetkellä vakavasta masentuneisuudesta, ja masennuksen ja henkisten ongelmien nähdään kaikkialla teollistuneessa maailmassa edelleen lisääntyvän. On esitettykin, että nykyaikaisen lääketieteen ensimmäisen suuren haasteen muodostivat infektiotaudit, 1900-luvun loppupuolella taisteltiin lähinnä ikääntymiseen ja elimistön rappeutumiseen liittyvien sairauksien kanssa ja 2000-luvulla suurimman haasteen muodostavat mielenterveyden häiriöiden, masennuksen, ahdistuksen ja päihteiden käytön lisääntyminen. Vakava masentuneisuus on Suomessakin terveydenhuollossa vähitellen opittu paremmin tunnistamaan ja hoitamaan, silti asiantuntijoiden mukaan depressio on edelleen Suomessa huonosti tunnistettu ja alihoidettu sairaus. Masentuneisuus on jo pitkään ollut Suomessakin yleisin päädiagnoosi työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttäessä. Onnistuneen hoidon kannalta on ensiarvoista masennustilan aikainen tunnistaminen ja määrätietoinen hoito. Hoitomenetelmät niin lääkityksen kuin terapiankin suhteen ovat viime aikoina ratkaisevasti kehittyneet ja asenteet ovat muuttuneet avoimemmiksi. Ajoissa aloitettu tehokas masennuksen hoito nopeuttaa toipumista ja estää masennustilan kroonistumisen ja syvenemisen. Lääkehoito tehostaa muiden hoitokeinojen ja tuen vaikutusta. 4

5 Mitä lääkäri tarkoittaa hoitoa vaativalla masennuksella? Nykyisessä tautiluokituksessa masennustilat jaotellaan lieviin, keskivaikeisiin ja vakaviin. Tietyt masennusoireet ovat näille yhteisiä, vakavasta masennuksesta puhutaan kun masennusoireita on masentuneen mielialan lisäksi monia ja ne ovat laadultaan vaikeita ja jatkuvia. Lievän depression hoidossa painottuvat erilaiset psykoterapiat ja potilaan omat keinot vaikuttaa tilanteeseensa: elämäntavat, asenteet, liikunta, kirkasvalohoito jne. Vaikeimmassa depressiossa paha olo on jo käytännössä lamannut henkilön, kaikki rohkaisuksi tarkoitettu patistelu saattaa vain lisätä potilaan syyllisyyttä, masennuksen tyyppioireet ovat selkeitä ja voimakkaita ja alkaa ilmetä koko elimistön häiriötila: monet hermokemialliset ja hormonaaliset tasapainotilat järkkyvät. Masennustila on muuttunut sairaudeksi. Masennus- ja uupumustilat arkikielessä tai lehdistössä voivat tarkoittaa melkein mitä hyvänsä. Saatetaan tarkoittaa lyhytaikaista mielipahaa, elämänkriisiä tai pettymyksen tai menetyksen 5

6 tuottamaa surua. Vakavan masennuksenkin alku usein ajoittuu elämänkriisiin, loukkaukseen, pettymykseen tai vaikeaan uupumukseen. Normaalissa reaktiotilassa ihmisen mieli kuitenkin löytää melko nopeasti uuden tasapainon ja keinot käsitellä tilannetta. Pahimmassa tapauksessa kriisi kuitenkin laukaisee nopeamman tai hitaamman noidankehän, lumivyöryilmiön, jossa ihminen vähitellen alkaa voida yhä huonommin. Kielteiset tapahtumat, tunteet ja ajatukset ruokkivat toisiaan ja henkilö helposti saa vähitellen lisää hyviä syitä voida huonosti. Masennuksen noidankehä Hoitoon hakeutuessaan masennuspotilas on usein jo kokenut pitkään elämässään kielteisiä noidankehiä, esim. ahdistus- ja pelko-oireiden, univaikeuk- sien, ihmissuhde- ja työongelmien sekä elämätapojen heikkenemisen ja fyysisen kunnon rapistumisen myötä. Kaikki tämä lisää negatiivista minäkuvaa ja pessimismiä tulevaisuuden suhteen ja ruokkii pahaa oloa. Usealla masennukseen sairastuvalla on perusluonteessaan korostuneena tunnollisuus, tavoitteellisuus ja syyllisyysherkkyys. Usein myöskin masennuspotilaat ovat olleet ahdistusherkkiä ja sensitiivisiä, usein pidettyjä ystävänä, puolisona ja työntekijänä. Tätä taustaa vasten masennustilassa koettu ahdistus, heikkous ja huono pärjääminen tuntuu entistäkin vaikeammalta, romahdus entiseen tavoitetasoon tuntuu kovin suurelta. Vakavan masennustilan taustalla voidaan siis nähdä yksilökohtaisesti hyvin 6

7 Varhaiset traumat/ menetykset Opitut ajattelumallit Perinnölliset tekijät SAIRASTUMINEN normaali vointi / tavoitetaso epäonnistumiset pettymykset pelot päihteet ym. noidankehät Masennussairaus monenlaisia syitä, joskus painottuvat lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvät psyykkiset menetykset ja pettymykset, joskus välittömät laukaisevat tekijät ja toisinaan masennus on selkeämmin luonteeseen ja perinnölliseen taipumukseen liittyvää. AIKA Vakavan masennustilan onnistunut hoito alkaa aina ahdistuksen, tuskan ja toivottomuuden tunnistamisesta ja kohtaamisesta. Alkuvaiheesssa keskeinen tavoite on auttaa häiriintynyt hermoston toiminta uuteen normaaliin tasapainoon 7

8 ja estää näin masennuksen noidankehämäinen syveneminen. Hoitamatta jäänyt tai huonosti hoidettu masennus on kuolemanvakava sairaus, jossa esim. lääkityksen tarve ei ole mielipidekysymys. Vakavassa masentuneisuudessa lääkitys on keskeinen ja välttämätön osa hoitoa, joka tekee muut hoidot mahdolliseksi. P.S. on 65-vuotias, hiljattain eläkkeelle jäänyt valtion virkamies, jonka vaimo sairastui kuusi vuotta sitten nopeasti etenevään Alzheimerin tautiin. Vaimon dementian edetessä hän koki jatkuvaa huolta, surua ja ahdistusta sairauden edetessä nopeasti. Vaimon dementian levottomassa vaiheessa yöt olivat tuskaisia ja vaikeita. Aluksi tuntui helpotukselta, kun vaimo sai laitospaikan, mut- ta tilanteen romahdettua ja vaimon kuoltua vuosi sitten P.S. koki suurta syyllisyyttä ja yksinäisyyttä. Lapsetkaan eivät pystyneet käymään niin usein kuin olisivat halunneet, aiemmin säännöllinen liikunta jäi vähäiseksi ja päivät rupesivat kulumaan keskioluen parissa. Unirytmi häiriintyi ja jotenkin sai yöt oltua vain lisääntyvillä unilääkemäärillä. P.S:lle oli yllätys, kun lääkäri totesi hänellä vaikean masentuneisuuden, vaikka hän oli mennyt lääkäriasemalle valittamaan pahenevia selkäsärkyjä. Masennustila alkaa usein hiipien ja huomaamatta, tukala olo ja ongelmat lisääntyvät vähitellen ja niin potilas kuin lääkärikin saattaa sokeutua tilanteelle ajatellessaan, että onhan tässä syitäkin olla pahalla mielellä. Tautiluokituksen mukaan hoitoa ehdottomasti vaativan, vakavan masentuneisuuden merkit täyt- 8

9 tyvät, jos masentunut ja iloton mieliala jatkuu yhtäjaksoisesti useita viikkoja ja yli neljä viereisistä oireista esiintyy suurimman osan ajasta. Vakavat itsemurha-ajatukset ovat aina merkki vaikeasta masennuksesta, vakaaseen harkintaan perustuvat itsemurhat ovat erittäin harvinaisia. Itsemurha-ajatukset käytännössä poistuvat onnistuneen hoidon myötä. Hoitoon hakeutuessaan masentunut ei välttämättä tunnista tilaansa kunnolla, hän valittaa esim. unihäiriöitä, muistihäiriöitä tai epäselviä kipuja. Masennustila saattaa löytyä myös monenlaisten lääke- tai päihdeongelmien, syömishäiriöiden, seksuaalisten häiriöiden tai paniikkioireiden takaa. Masennustilan lääkehoidosta on näihinkin ongelmiin usein selvää apua. Unettomuus (etenkin aamuyön tuskainen unettomuus) tai liiallinen nukkuminen Ruokahalun selvä muutos (tahaton laihtuminen tai pahaan oloon syömisen aiheuttama lihominen) Voimakas väsymys, uupuneisuus ja aloitekyvyttömyys Fyysinen lamaantuneisuus tai kiihtyneisyys Keskittymiskyvyn, muistin tai päättäväisyyden heikkeneminen Suhteettomat alemmuuden tai syyllisyyden tunteet Mielihyvän ja elämänilon menettäminen Kuolemanajatukset tai -toiveet 9

10 Ahdistuneisuushäiriöt ja masennus Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäaikaista, tilanteeseen nähden liiallista ja selkeästi haitallista ahdistuneisuutta. Pitkäkestoisten ahdistuneisuushäiriöiden tiedetään selvästi altistavan henkilöä vaikealle masennukselle ja esim. alkoholi- ja päihdeongelmille. Nykyisessä ICD-10 -tautiluokituksessa erotellaan keskeisinä ahdistuneisuushäiriöryhminä paniikkihäiriö, sosiaalinen fobia, pakko-oireinen häiriö ja yleistynyt ahdistuneisuus. Paniikkihäiriö Paniikkihäiriölle on tyypillistä toistuvat, vaikeat ahdistuskohtaukset, jotka ainakaan aluksi eivät rajoitu mihinkään erityistilanteeseen ja tuntuvat ennustamattomilta. Kohtauksiin kuuluu voimakkaita fyysisiä ahdistusoireita (esim. sydä- Fobiat Paniikkihäiriö Pakkoneuroosit Depressio Yleistynyt ahdistuneisuus Ahdistuneisuus ja masennus liittyvät usein toisiinsa ja masennustaipumukseen mentykytys, rintakipu, tukehtumisen tunne, huimaus ja epätodellinen olo) sekä psyykkisinä oireina usein kuolemanpelkoa tai hallinnan menettämisen tai sekoamisen pelkoa. Kohtaukset kestävät yleensä alle puoli tuntia ja niistä 10

11 seuraa tyypillisesti voimakas ahdistus ja huoli seuraavasta kohtauksesta. Jatkuessaan kohtaukset aiheuttavat vähitellen jatkuvan ahdistus- ja jännitystilan sekä usein välttämiskäyttäytymistä. Henkilö välttelee tilanteita, joissa aiemmin kohtaukset ovat tulleet tai joissa ne tuntuisivat erityisen kiusallisilta tai noloilta. Toistuvat paniikkikohtaukset voivat aiheuttaa yksin olemisen tai julkisten paikkojen pelkoa. Toisinaan paniikkikohtaukset alkavat nimenomaan vakavan masennustilan yhteydessä, jossain vaiheessa useimmille paniikkihäiriöpotilaille kehittyy myös masennustilan oireita. Paniikkihäiriön peruslääkkeenä käytetään nykyään aivojen serotoniinitoimintaa tukevia, riippuvuutta aiheuttamattomia masennuslääkkeitä. 11

12 Sosiaalinen fobia Yksinkertaisista fobioista merkittävin ja yleisin pelko liittyy sosiaalisiin tilanteisiin. Siinä keskeistä on toisten ihmisten huomion kohteena olemisen pelko, mikä johtaa sosiaalisten tilanteiden välttämiseen. Oireet alkavat useimmiten nuoruusiässä ja liittyvät usein aluksi rajattuihin tilanteisiin, kuten ruokailuun, esiintymiseen, itsensä esittelemiseen tai puhelimessa puhumiseen. Vaikeutuessaan pelot lisäävät välttämiskäyttäytymistä ja saattavat yleistyä kaikkiin sosiaalisiin tilanteisiin. Vaikeaan sosiaaliseen ahdistuneisuuteen liittyy usein itsetunnon heikkenemistä, ja vaikea ihmispelko voi rohkaisuryyppyjen kautta johtaa alkoholiongelmaan. Masentuneisuus on myös näillä potilailla erittäin yleistä. Lievässä sosiaalisessa pelokkuudessa lääkehoidon painopiste on nykyään beetasalpaajissa, psykoterapiat toimivat yleensä erittäin hyvin. Vaikeassa pelokkuudessa ja etenkin masennustilan yhteydessä lääkityksenä käytetään edellä mainittuja serotoniini- ja dopamiinitoimintaa kohentavia masennuslääkkeitä esim. paroksetiinia ja moklobemidia. 12

13 Pakko-oireinen häiriö Pakko-oireiselle häiriölle ovat tyypillisiä vaivaavat ajatukset, mielikuvat tai yllykkeet, jotka asianomainen tunnistaa liiallisiksi ja suhteettomiksi omiksi ajatuksikseen ja koittaa torjua niitä ja olla välittämättä niistä. Pakkotoiminnot ovat kaavamaisia käyttäytymistapoja, joita henkilö toistaa yhä uudelleen. Ne eivät tuota mielihyvää eivätkä johda mihinkään selkeästi hyödylliseen. Pakkotoimintojen avulla henkilö pyrkii estämään pelkäämänsä vahingollisen teon tai tapahtuman. Pakko-oireilla ja masennuksella on läheinen yhteys. Masennuksen lievittyessä tai voimistuessa tapahtuu yleensä vastaava muutos samanaikaisissa pakko-oireissa. Pakko-oireet alkavat yleensä lapsuudessa tai nuoruusiässä ja häiriö on usein hyvin pitkäaikainen. Pakko-oireisuuden taustalla ajatellaan olevan selvän biologisen ja perinnöllisen alttiuden. Tyypillisimpiä pakko-oireita ovat mm. likaisuuteen tai haitallisiin aineisiin liittyvät pelot, kohtuuton huolestuneisuus ja riskien yliarviointi, fyysiseen terveyteen tai 13

14 ulkoiseen olemukseen liittyvät kohtuuttomat pelot, symmetrian ja täsmällisyyden kohtuuton tavoittelu, aggressiosisältöiset pelottavat mielikuvat tai ahdistavat seksuaaliset pelot tai mielikuvat. Yleisimpiä pakkotoimintoja ovat esim. liiallinen peseytyminen, tavaroiden tai ympäristön kohtuuton puhdistaminen tai järjestäminen, asioiden loputon tarkistaminen (lukot, hella, kahvinkeitin, vesihanat jne.), asioiden kohtuuton toistaminen, toimiminen voimakkaiden taikauskoisten pelkojen mukaisesti, oman tai toisten terveyden jatkuva tarkkailu (loputtomat tutkimukset ja lääkärissä käynnit), tavaroiden järjestely, laskeminen, syömisrituaalit, oman toiminnan selittely, anteeksipyytely, kohtuuton tavaroiden kerääminen, listojen ja muistilappujen suhteeton tekeminen jne. Lie- 14

15 vät pakko-oireet ovat yleisiä esim. nuoruusiässä ja saattavat aikuisuudessakin liittyä masennustilaan, pahimmillaan pakko-oireisuus voi olla krooninen ja invalidisoiva sairaus. Pakkoneuroottinen taipumus liittyy usein myös tiettyihin syömishäiriöihin, tuurijuoppouteen, pelihimoon ja ahdistaviin seksuaalisiin häiriöihin. Pakko-oireiden hoidon ennuste on ratkaisevasti parantunut edellä mainittujen serotoniinitoimintaa kohentavien masennuslääkkeiden käytön myötä. Pakko-oireisuuden hoidossa näitä lääkkeitä käytetään usein hyvin pitkään ja suurina annoksina. Yleistynyt ahdistuneisuus Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyy epämääräisempi, erityisiin tilanteisiin liittymätön ja yleensä suhteellisen lievä ahdistusoireilu, joka laadullisesti muistuttaa tavallista, ohimenevää huolta ja ahdistusta. Henkilö kokee usein olevansa jatkuvasti huolestunut ja hermostunut, ahdistukseen saattaa liittyä lievästi edellä kuvatunlaisia pelko-, paniikki- tai pakkomielleoireita, usein mukana on lähes jatkuvia fyysisiä ahdistusoireita, huolestuneisuutta, ärtyneisyyttä ja unihäiriöitä. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö saattaa ennakoida masennustilan syntyä, suurin osa yleistyneestä ahdistuneisuudesta kärsivistä ei kuitenkaan siihen vielä lähde hakemaan apua. Yleistyneen ahdistuneisuuden lääkehoidossa käytetään nykyisin Suomessa lähinnä buspironia tai mielellään lyhytaikaisia rauhoittavia tai nukahtamislääkekuureja, depressiolääkkeiden tehoa yleistyneeseen ahdistuneisuuteen tutkitaan tällä hetkellä vilkkaasti. 15

16 Masennus ja päihteet Jo pitkään on tiedetty, että taipumus vakavaan masentuneisuuteen ja esim. alkoholinkäyttöön esiintyy usein samoissa yksilöissä, perheissä ja suvuissa. Masennuksen ja päihteiden yhteys näkyy usein selvästi niin yksilön omassa elämänkaaressa kuin sukupolvesta toiseen siirtyvänä pahan olon taakkana. Alkoholistiperheen lapselle kehittyy usein psyykkisiä ongelmia, joista varmasti osa liittyy psyykkisiin pettymyksiin, pelkoihin ja traumamekanismeihin, mutta myös tietty perinnöllinen taipumus alkoholiongelmiin välittyy usein masennus- ja ahdistustaipumuksen kautta. Alkoholi kohentaa hetkeksi käyttäjänsä mielialaa, laukaisee ahdistusta ja auttaa nukkumaan, mutta samalla järkyttää entisestään keskushermoston säätelymekanismeja ja kemiallisesti syventää masentuneisuutta. Samalla se on usein osana monenlaisten psykologisten ja sosiaalisten vaikeuksien vyyhdissä ja ruokkimassa parisuhde-, työja itsetunto-ongelmia. Masennustilaa ei milloinkaan pitäisi ruveta lääkitsemään alkoholilla, biologisessa mielessä voi ajatella, että alkoholi tuhlaa sitä samaa välittäjäainetoimintaa, mitä pitkäjänteisellä masennuksen lääkehoidolla yritetään keskushermostossa säästää ja normalisoida. Masennustilasta toipumisen yhteydessä (esim. lääkityksen aikana) melko kohtuullinenkin alkoholinkäyttö heikentää hoitotulosta ja tekee sen selvästi epävarmemmaksi. Etenkin masentuneilla miespotilailla huono hoitovaste lääkitykselle liittyy usein turhan suureen alkoholinkäyttöön. 16

17 Samanlainen noidankehä liittynee muiden päihteiden ja masennuksen yhteyteen. Nuorten vaikea masentuneisuus lisääntyy lähes räjähdysmäisesti käsi kädessä päihteiden ja huumeiden käytön kanssa. Huumeet voidaankin usein nähdä erittäin vahingollisena ja epätoivoisena keinona hoitaa nuoren masennusta tai ahdistuneisuushäiriötä. Esim. rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttö, kannabistuotteet, amfetamiini ja hallusinogeenit aiheuttavat erittäin usein paniikkiahdistusta, pelkojen pahenemista, vaikeaa masentuneisuutta ja jopa itsemurhia ja mielisairautta. Aiheeseen liittyvää tutkimusta on tehty valitettavan vähän ja esim. huumeista irti päässeiden nuorten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt jäävät Suomessa edelleen valitettavan usein huomaamatta ja hoitamatta. 17

18 Masennus ja fyysiset sairaudet Etenkin ikääntyvillä ihmisillä vakava masennus voi syntyä fyysisen sairastamisen seurauksena. Masennusta aiheuttavat mekanismit ovat usein sekä psyykkisiä että fyysisiä. Erityisen yleistä masennus on esim. neurologisten sairauksien (aivohalvaus, Parkinsonin tauti, ms-tauti), syöpä- ja sydänsairauksien (esim. ohitusleikkausten) jälkeen, diabeteksessä ja kroonisissa kiputiloissa. Myös monet fyysisten sairauksien hoidossa käytettävät lääkkeet (esim. verenpainelääkkeet ja hormonit) voivat altistaa masentuneisuudelle. Toisaalta vaihdevuosi-ikäisten naisten masennuksen hoidossa asianmukainen hormonikorvaushoito parantaa usein tilannetta. Myös psyykkinen ja fyysinen terveys ovat tiivissä vuorovaikutuksessa: esim. masennus aiheuttaa vaikeuksia säilyttää tasapaino diabeteksessä ja toisaalta korkea verensokeri lisää väsymystä ja altistaa silmänpohjasairauksille, seksuaalihäiriöille tai raajakuolioille, mikä taas edelleen syventää masennusta. Psyykkinen mieliala Fyysinen terveys ja selviytyminen 18

19 Masennuksen hoidon kulmakivet Onnistunut vakavan masentuneisuuden hoito lähtee aina selkeästä diagnoosista. Onko masennus laadultaan vakavaa, tarvitaanko lääkehoitoa, onko kyseessä toistuvan masennuksen uusi jakso, löytyykö taustalta selkeästi laukaisevia psyykkisiä tai fyysisiä tekijöitä (fyysiset sairaudet, lääkehoidot, päihteet jne.)? Vakavan masentuneisuuden yhteydessä ongelmien näkeminen selkeästi sairautena on keskeistä. Se lisää toivoa, antaa hallinnan keinoja potilaalle ja läheisille sekä vähentää aiheetonta ja väärää syyllisyyttä tai kiukkua. Ainakin alkuvaiheessa riittävän tiheä hoitokontakti ja tilanteeseen paneutuminen on ensiarvoisen tärkeää, parhaatkaan lääkehoidot eivät voi niitä korvata. Pitkäjänteinen sitoutuminen vastaanottokäynteihin on erittäin tärkeää, mikään lääkitys ei auta kovin nopeasti ja lääkitystä joudutaan joskus vaihtamaan tai annoksia muuttelemaan. Masennuslääkitykset auttavat viikkojen, joskus kuukausien kuluessa ja toisinaan oikeaa lääkehoitoa joudutaan hakemaan hyvin pitkäjänteisesti. Lääkitys normalisoi keskushermoston aineenvaihduntaa (mm. serotoniini-, noradrenaliinija dopamiiniaineenvaihduntaa), se ei ole potilaan keinotekoista piristämistä tai turruttamista. Masennuslääkkeisiin ei tule riippuvuutta. 19

20 Masennuslääkityksen periaatteita ja ongelmia Masennuslääkkeitä Suomessa on useita kymmeniä ja oikean lääkityksen hakeminen vie joskus aikaa. Pitkäjänteisessä hoitosuhteessa lähes kaikkia masennuspotilaita voidaan oleellisesti auttaa myös lääkehoidolla, edellyttäen, että altistavat fyysiset sairaudet ja esim. alkoholiongelma on poissuljettu. Ulkoisistakin olosuhteista johtuvassa vaikeassa masentuneisuudessa lääkehoito usein korjaa masennusoireita ja katkaisee tilan pahenemisen, masennukseen liittyvät kielteiset noidankehät vaihtuvat vähitellen onnistumisen ja hallinnan kokemuksiksi. Potilas saa voimia muuttaa asioita, joita pystyy muuttamaan ja kestämään asioita, joille ei mahda mitään. Riittävän pitkään jatkuneessa, kuntouttavassa hoidossa näkee usein, että koko henkilön sisäinen maailma (kielteiset minäkäsitykset, pelot, toivottomuus) ja ulkoinen todellisuus (ihmissuhdeverkosto, työelämässä pärjääminen) muuttuvat parempaan suuntaan. Onnistuneen hoidon jälkeen henkilöllä on vähemmän syitä voida huonosti. Oikean lääkehoidon hakeminen vaatii sekä potilaalta että lääkäriltä sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Lääkityksen tavoitteen tulisi aina olla kunnollinen oireiden lievittyminen, jotta edellä kuvattu laajempi sosiaalinen kuntoutuminen pääsisi käyntiin. Mitä paremmin ja pitkäjänteisemmin masennustila hoidetaan, sitä paremmat selviytymismahdollisuudet myös ovat lääkityksen lopettamisen jälkeen. Nykyään suositellaan, että kunnollisen toipumisen tulisi kestää vähintään puoli vuotta ensimmäisen masennusjakson jälkeen ennen lääkityksen lopettamista, masennuksen 20

21 mahdollisesti uusiuduttua tulisi hoitoa jatkaa 1 2 vuotta ja kolmannen vaikean masennusjakson jälkeen tulisi jo harkita jatkuvaa estohoitoa. Masennuslääkitys ei saisi olla minkäänlainen huonompi vaihtoehto psykoterapialle, kunnolla oireista toivuttuaan potilaan mahdollisuudet hyötyä myöskin psykoterapiasta lisääntyvät selvästi. 21

22 PARANEMINEN normaali vointi / tavoitetaso minäkuvan muutos hallinnan tunne onnistumiset turvallisuudentunne sosiaalinen kuntoutuminen fyysinen aktiviteetti ym. myönteiset kokemukset Masennussairaus AIKA 22

23 Vakavan masennuksen tunnistamiseen ja itselleen tunnustamiseen liittyviä ongelmia Vakava masennustila on sairaus, joka tunnistamattomana tai huonosti hoidettuna voi johtaa työkyvyttömyyteen ja kuolemaan. Siksi onkin traagista, miten monenlaisia mielipiteitä niin maallikot kuin asiantuntijatkin sen hoidosta edelleen esittävät. Läheisten asenne on toipumisen kannalta usein ratkaisevaa. Tilannetta saatetaan vähätellä ja syyttää potilasta vaipumisesta itsesääliin tai kyvyttömyydestä ottaa itseä niskasta kiinni. Vakava masennustila aiheuttaa aina avuttomuutta ja kyvyttömyyttä ja hyvääkin tarkoittavat patistelut masentunut kokee usein vain syyllisyyttä lisäävinä. Toisaalta masentunut itse saattaa pelätä hulluksi leimautumista ja katsoo hyväksyttävämmäksi ja normaalimmaksi esim. alkoholinkäytön. Masentunut itse ja läheiset saattavat myös sokeutua masennussairaudelle, koska näkevät henkilön elämässä niin monta syytä voida huonosti. Hoitoon hakeuduttua vakava masennus saattaa edelleen jäädä lääkäriltä tai psykologilta huomaamatta. Lääkärille potilas ehkä valittaa paniikkioireita, univaikeuksia, muistihäiriöitä tai seksuaaliongelmia, psykologille voidaan valittaa ongelmia parisuhteessa tai työyhteisössä. Yleisesti myös lääkehoito aloitetaan joko liian suurella annoksella (jolloin sivuvaikutukset tuntuvat sietämättömiltä) tai annosta ei määrätietoisesti nosteta tarpeeksi korkealle. Yleisesti edelleen lääkehoidot jäävät liian lyhyiksi tai niiden vastetta ei seurata tarpeeksi hyvin. Masennuslääkitystä voisi jossain mielessä verrata antibioottikuuriin: jotta tauti paranisi täytyy lääkitystä käyttää säännöllisesti ohjeen mukaan ja riittävän pit- 23

24 kään. Masentuneena tulisi myös välttää alkoholin käyttöä, alkoholi pahentaa masennusta ja heikentää lääkityksen tehoa oleellisesti. Myös kovin runsas tupakointi saattaa heikentää psyykenlääkkeiden tehoa. K.P. oli hoitoon hakeutuessaan 18- vuotias lukiolainen, jolla alkoi esiintyä lieviä pakko-oireita n. 11 vuoden iässä. Asiasta keskusteltiin kouluterveydenhoitajan kanssa, joka totesi vaivan tuossa iässä olevan melko yleistä ja menevän yleensä iän myötä ohi. K.P:lle oli kemian koetta tehdessä tullut sellainen olo, että hänen vaatteisiinsa oli tarttunut jotain vaarallista kemikaalia. Vähitellen tuntui, että koko koulu oli jotenkin likainen ja aineen saastuttama. Vähitellen arkielämään alkoi liittyä jatkuvaa käsien pesua kymmeniä kertoja päivässä, tuntui että suihkussa piti käydä kahdesti päivässä ja siellä vierähti helposti lähes tunti. Vähitellen mukaan alkoi tulla myös anorektistyyppistä oireilua, kun samainen kouluhoitaja huomautti K.P:lle hänen painonsa menevän hiukan käyrien ylälaidassa ja kouluruokalassakin joku poika oli huomauttanut hänen syövän kuin hevonen. K.P. päätti keskittyä kunnolla laihduttamiseen, siirtyi tiukkaan kasvisruokavalioon ja paino alkoikin nopeasti pudota. Tässä vaiheessa vanhemmat alkoivat jo huolestua, mutta sairaalahoidon uhka auttoi pitämään K.P:n painoa kohtuullisena. Pakonomainen lenkkeily ja itsensä peilaaminen yhdistettynä jatkuvaan pesemiseen aiheutti konflikteja kotona, K.P. oli aina uupunut ja joka paikasta myöhässä. Vähitellen mukaan alkoi tulla keskittymisja univaikeuksia, mikä haittasi koulun- 24

25 käyntiä ja koulumenestys alkoi romahdusmaisesti tippua. Viimeinen pisara oli pettymys ensimmäisessä seurustelusuhteessa. Tämä murensi K.P:n itsetunnon lopullisesti ja koululääkäri ohjasi K.P:n nuorisopsykiatrin hoitoon tämän otettua särkylääkkeitä ja alkoholia itsemurhatarkoituksessa. Psykiatrian poliklinikalla aloitettiin tiivis psykoterapia ja masennusta lievittävä lääkitys, joka tehosikin paitsi masennus- ja ahdistusoireisiin myös keskittymisvaikeuksiin, pesemispakkomielteisiin ja oman painonsa liialliseen tarkkailuun. Tilalle alkoi vähitellen tulla normaaleja, positiivisia asioita, koulumenestys parani ja K.P. tapasi diskossa mukavan pojan. Terapia ja lääkitys kesti useamman vuoden ja oli tukemassa K.P:tä kohti tasapainoista aikuisuutta. 25

26 Lopuksi Muista: Lähde ajoissa hoitoon, jos masennusoireet ovat vaikeita luota lääkäriisi. Älä vaadi itseltäsi liikaa, jos olet vaikeasti masentunut. Vakavasta masennuksesta toipumisella ei ole tekemistä oman tahdonvoiman kanssa. Jos tarvitset masennuslääkitystä, ole sen kanssa pitkäjänteinen, kerro sivuvaikutuksista lääkärille. Nykyaikaisten masennuslääkkeiden sivuvaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä, vakavat sivuvaikutukset hyvin harvinaisia. Älä koskaan hoida masennusta alkoholilla. Masennuslääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta. 26

27 27

28 2/2005, Yhteistyössä Piispansilta 9 A Espoo Puh Maistraatinportti 4 A Helsinki Puh. (09)

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. TerveysInfo masennus Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. Duodecim 2009 6, 11 x 17,8 cm : 120 s. : mv. Hakusanat: hoito, ennaltaehkäisy, oireet, masennus

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD1293 KOKEMUKSET MASENNUKSEN HOIDOSTA JA TOIPUMISESTA 2002 FSD1293 DEPRESSION TREATMENT AND RECOVERY 2002 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille

Tietoa ikääntyneiden. masennuksesta. Opas omaisille ja läheisille Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry:n Ikäihmiset ja mielenterveys - projekti (2003-2007) on tuottanut tämän oppaan. Sen tarkoituksena on antaa tietoa omaisille ja heidän mielenterveyden häiriöön

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN

VAKAVASTI SAIRASTUNEEN KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO KOUVOLANKATU 24 45100 KOUVOLA 041-5181181 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN TÄYDENNYSKOULUTUS 2017 VAKAVASTI SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN Tieto

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot