Psykiatrinen osaaminen vammaispalveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykiatrinen osaaminen vammaispalveluissa"

Transkriptio

1 Psykiatrinen osaaminen vammaispalveluissa Terhi Koskentausta LT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys ylilääkäri Eteva kuntayhtymä Seinäjoki

2

3 Eteva kuntayhtymä Muodostunut Uudenmaan eritysipalvelut kuntayhtymän (Uep) ja Pääjärven kuntayhtymän (Pky) fuusiona. Tarjoaa Uudellamalla ja eteläisessä Hämeessä erityispalveluja kaikenikäisille vammaisille ja erityisesti kehitysvammaisille henkilöille. 52 jäsenkuntaa, joiden väestöpohja on yhteensä noin 1,3 miljoonaa asukasta.

4 Mielenterveyshäiriöt ja käytösoireet Mielenterveyshäiriö Kliinisesti merkitsevä behavioraalinen tai psykologinen oireyhtymä, johon liittyy kärsimystä tai toiminnan vajavuutta Häiriön tavanomainen kulku ja ennuste tunnetaan Psykiatristen oireyhtymien syyt ja patofysiologia tunnetaan vain osittain Ero normaaliin voi olla määrällinen tai laadullinen Psyykkinen oire, käytösoire Riittävästi normaalista poikkeava (ajallisesti ja/tai määrällisesti) aistimus, tunnetila, ajattelun tai käytöksen muutos, joka tuottaa potilaalle tai hänen ympäristölleen haittaa tai kärsimystä

5 Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys kehitysvammaisilla Mielenterveyshäiriöitä %:lla (10-70 %:lla) kehitysvammaisista Mielenterveyshäiriöiden yleisyys vähintään 2-3- kertainen ei-kehitysvammaisiin verrattuna Kehitysvammaisilla sama mielenterveyshäiriöiden kirjo mutta erilainen jakauma Mm. autistiset häiriöt, stereotypiat, ADHD ja käytös-häiriöt tavallisempia; päihteiden käyttö vähäisempää

6 Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys kehitysvammaisilla henkilöillä Mielenterveyshäiriö Esiintyvyys (%) Lapset Aikuiset Psykoottiset häiriöt Masennustila Autismikirjon häiriöt ADHD 9-18 Käytöshäiriöt Tunne-elämän häiriöt, ahdistuneisuushäiriöt 3-22 Dementia 4

7 Tyypilliset mielenterveyshäiriöt ja käytösoireet kehitysvamman asteen mukaan Lievästi kehitysvammaisilla ADHD Käytöshäiriöt, epäsosiaalinen käyttäytyminen Vaikeasti kehitysvammaisilla Autistiset häiriöt, stereotypiat, itsensä vahingoittaminen

8 Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöihin vaikuttavia tekijöitä

9 Psykologiset tekijät Toistuvat epäonnistumisen kokemukset Huono itsetunto Vähäiset odotukset onnistumisesta Opittu avuttomuus Ulospäin suuntautuva orientaatio

10 Perheeseen liittyvät tekijät Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Lapsen vammaisuuteen liittyvän geneettisesti ohjautuneen käyttäytymisen ja vanhempien reaktioiden noidankehä Yksinhuoltajuus Vanhempien psyykkiset häiriöt

11 Biologiset tekijät Somaattiset sairaudet Epilepsia Aisti- ja liikuntavammat Neuropsykologiset erityisvaikeudet Itsensä vahingoittaminen Tiettyihin kehitysvammaisuuden syihin liittyvä tyypillinen käyttäytyminen (behavioraalinen fenotyyppi)

12 Sosiaaliset tekijät Hyväksikäyttö Pahoinpitely Kiusaaminen Vammaisuus sosiaalisena stigmana Puutteellinen sosiaalinen älykkyys

13 Mielenterveyshäiriöiden riskiä lisääviä tekijöitä Keskivaikea-vaikea kehitysvammaisuus Heikot ADL-taidot ja muut adaptiiviset taidot Puutteellinen kommunikaatiokyky Puutteet sosiaalisissa taidoissa Vanhempien avioero / yksinhuoltajuus Perheen alhainen sosioekonominen asema (erityisesti käytöshäiriöt) Epilepsia? Poikasukupuoli (erityisesti ADHD ja käytöshäiriöt)? Tietyt oireyhtymät (esim. frax > autistiset piirteet, ahdistuneisuus, impulsiivisuus)

14 Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden arviointi

15 Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden arviointia vaikeuttavia tekijöitä Konkreettinen ajattelu; vaikeus nimetä tunteita Rajoittunut kommunikaatio Aistivammat - erilainen kokemus ympäristöstä Liikuntavammat - vaikutus häiriöiden ilmenemiseen Somaattiset sairaudet ja niiden lääkehoito Sosiaalisen kentän rajoittuneisuus - kokemusten ja sosiaalisten taitojen puutteet

16 Mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen on tärkeää Ongelman hoitaminen edellyttää sen tunnistamista ja nimeämistä Diagnoosiin perustuva hoito on todennäköisesti tehokkaampaa kuin oireisiin perustuva hoito Kehitysvammaisilla alidiagnosoituja häiriöitä ovat esim. Masennus Kaksisuuntainen mielialahäiriö Aikuisten autistiset häiriöt Aikuisten ADHD

17 Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden arviointi Arviointi on vaativaa ja edellyttää laaja-alaista, usein moniammatillisessa työryhmässä tehtävää tutkimusta Asiakkaan lähihenkilöiden pitkällä aikavälillä tekemät huomiot ovat keskeisessä asemassa Tietoja voidaan täydentää strukturoitujen arviointilomakkeiden avulla; täyttäjänä vanhemmat, opettaja tai muu lähihenkilö Lääketieteellinen tutkimus Somaattinen tila Psyykkinen tila Neurologiset oireet Kehitysvamman syy Laboratoriotutkimukset Harkinnan mukaan EEG, aivojen CT- tai MRI-tutkimus Psykologinen / neuropsykologinen tutkimus Puhe-, fysio-, toiminta- tai musiikkiterapeutin tutkimus

18 Käytettävissä olevia arviointiasteikkoja kehitysvammaisten arviointiin Lapsille Nisonger Child Behavior Rating Form (N-CBRF) Developmental Behaviour Checklist (DBC-P ja DBC-T) AAMD Adaptive Behavior Scale (ABS) Child Behavior Checklist (CBCL, TRF ja YSR) Aikuisille Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi (PSYTO) AAMD Adaptive Behavior Scale (ABS) Developmental Behaviour Checklist (DBC-A)

19 Funktionaalinen analyysi Käytösongelmien arviointiin voidaan soveltaa ns. funktionaalista analyysia, johon sisältyy ei-toivottua käyttäytymistä edeltävien tapahtumien ja käyttäytymisen seuraamusten arviointi, ja tavoitteena on täten muodostaa hypoteesi häiritsevän käyttäytymisen syistä ja sitä ylläpitävistä tekijöistä Funktionaalisen analyysin pohjalta asiakkaalle voidaan tarjota aggressiivisen tai itseä vahingoittavan käyttäytymisen tilalle tarkoituksenmukaisempi toimintatapa samaan tavoitteeseen pääsemiseksi

20 Käytösoireiden syitä Käytösoire Kommunikaatioongelmat Aistivammat ja -poikkeavuudet Somaattinen sairaus tai lääkehoito Psykodynaamiset ja sosiaaliset tekijät Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö

21 Kommunikaatio-ongelmat Kommunikaation puutteet voivat johtua mm. kielellisen kehityksen häiriöstä, puheen motoriikan häiriöstä, aistivammoista, autismikirjon häiriöistä tai muista psyykkisistä häiriöistä Ilmaisun ja ymmärtämisen puutteet voivat aiheuttaa turhautumista, alisuoriutumista, vetäytymistä ja pelokkuutta Epäsuhta hyvän ilmaisukyvyn ja heikomman ymmärryskyvyn välillä voi johtaa väärinymmärryksiin ja liian suuriin odotuksiin

22 Näkö- ja kuuloaistin häiriöt Kehitysvammaisista %:lla on näkövamma (likinäköisyys, kaihi, näkökentän puutokset, putkinäkö) ja 6-17 %:lla kuulovamma Näkö- ja kuuloaistilla on merkitystä mm. ympäristön hahmottamisessa, kohteiden havaitsemisessa, sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisessä ja vastavuoroisessa kontaktissa Näköaistin puutteet voivat aiheuttaa mm. oudolta vaikuttavaa käyttäytymistä, pelokkuutta, vastavuoroisen kontaktin poikkeavuutta, keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta Kuulon alenema voi aiheuttaa kommunikaatio-ongelmia, vaikeuksia ymmärtää ohjeita, epäluuloisuutta ja tilanteiden virhetulkintoja. Tällöin on tärkeää huomata, että kyse ei ole tahallisista väärinymmärryksistä, tottelemattomuudesta tai piittaamattomuudesta

23 Aistipoikkeavuudet Aistipoikkeavuuksia liittyy mm. autismikirjon häiriöihin, ADHD:hen ja tiettyihin oireyhtymiin Vaatteiden aiheuttama kutina, räikeät valot, häly tai poikkeavat äänet voivat aiheuttaa epämukavaa oloa, ärtyisyyttä, poikkeavaa käyttäytymistä ja tiettyjen tilanteiden välttämistä Aistipoikkeavuudet voivat myös aiheuttaa poikkeavan voimakkaiden ärsykkeiden ja kokemusten hakemista Korkeaan kipukynnykseen voi liittyä tahallista itsensä vahingoittamista ADHD:hen liittyy vaikeus seuloa ääni- ja näköärsykkeistä oleellinen informaatio; keskittyminen häiriintyy pienistäkin ärsykkeistä

24 Somaattiset sairaudet tai lääkehoito Pitkäaikainen sairaus ja siihen liittyvät tutkimukset ja hoidot vaikuttavat psyykkiseen kehitykseen ja itsetuntoon Somaattiseen sairauteen voi liittyä tyypillisiä käytösoireita Lääkehoidon sivuvaikutuksena voi kehittyä mieliala- ja käytösoireita

25 Akuutti tai krooninen kipu Ärtyisyys, levottomuus, unihäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus, itsensä vahingoittaminen Allergiset sairaudet, astma Kutina ja hengenahdistus voi aiheuttaa levottomuutta ja häiritä yöunta Aineenvaihduntasairaudet Eteneviin aineenvaihduntasairauksiin liittyy toimintakyvyn laskua ja luonteen muutosta Uniapnea Väsymys, ärtyisyys, keskittymis- ja muistivaikeudet

26 Hormonaaliset häiriöt Kilpirauhasen vajaatoiminta -> väsymys, hitaus, apaattisuus, unen tarpeen lisääntyminen Kilpirauhasen liikatoiminta -> hyperaktiivisuus, levottomuus, keskittymisvaikeudet, unettomuus, ahdistuneisuus Hyperglykemia -> ahdistuneisuus, kiihtyneisyys, väsymys, ärtyisyys, levottomuus Hypoglykemia -> sekavuus, ahdistuneisuus, aggressiivisuus

27 Suolistosairaudet Laktoosi-intoleranssi, keliakia -> ärtyisyys, levottomuus Epilepsia Toistuvat lyhyet poissaolokohtaukset -> keskittymis- ja muistivaikeudet Infektiot Ärtyisyys, levottomuus, sekavuus, unihäiriöt Aivovammat ja kallon sisäiset prosessit Toimintakyvyn lasku, hidastuminen, luonteen muutos, tajunnan tason vaihtelu

28 Lääkkeiden haittavaikutukset Psyykenlääkkeet Ekstrapyramidaalioireet Väsymys, uneliaisuus Keskittymis- ja muistivaikeudet Levottomuus, kiihtymys, ahdistuneisuus Epilepsialääkkeet Väsymys etenkin hoidon alussa Vigabatriini (Sabrilex) -> lapsilla levottomuus ja kiihtymys, aikuisilla väsymys ja keskittymisvaikeudet, joskus psykoottiset häiriöt Levetirasetaami (Keppra) - > levottomuus, masennus, mielialanvaihtelut, aggressiivisuus

29 Muut lääkkeet Tietyt verenpainelääkkeet -> masennus, unihäiriöt, painajaiset Kortisoni -> aggressiivisuus, psykoottiset oireet Androgeenit -> aggressivisuus Kilpirauhashormonin liian suuri annos -> ahdistuneisuus, unettomuus

30 Psykologiset tekijät Kehitysvammaisuus vaikuttaa yksilön psyykkiseen kehitykseen ja vuorovaikutukseen Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Vanhempien vaikeus sovittaa odotuksia ja vaatimuksia lapsen kykytasoon Lisääntynyt avun tarve Epäonnistumisen kokemukset Traumaattiset kokemukset, kiusatuksi joutuminen, hyväksikäyttö Sosiaalisen kokemusmaailman rajoittuneisuus

31 Sosiaaliset tekijät Kehitysvammainen viettää usein paljon aikaa ryhmissä, joiden jäsenten välille muotoutuvat tietyt roolit, säännöt ja toimintatavat Ryhmän jäsenten väliset vuorovaikutussuhteet ohjaavat merkittävästi yksilön käyttäytymistä Aggressiivinen tai muu ei-hyväksytty käyttäytyminen voi olla epätarkoituksenmukainen selviytymiskeino, jota ympäristön reaktiot tukevat ja ylläpitävät Ohjaukseen liittyvät epäselvät odotukset, rajat ja seuraamukset voivat ylläpitää oireilua Oireilu voi toimia keinona saavuttaa toivottu päämäärä, välttää epämieluisia tai liian vaikeita tehtäviä tai saada huomiota

32 Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöt

33 Psykoosit Psykoosit ovat vaikeimpia psyykkisiä häiriöitä Psykoottisiin häiriöihin liittyy todellisuudentajun selkeä vääristyminen sekä itsestä ja ympäristöstä tulevien ärsykkeiden erottamisen vaikeutuminen Psykoottisiin häiriöihin luetaan mm. skitsofrenia, psykoottiset mielialahäiriöt ja reaktiiviset psykoosit Skitsofrenian keskeisiä oireita: Akuutissa vaiheessa aistiharhat, harhaluulot sekä puheen ja toiminnan hajanaisuus Kroonisessa vaiheessa tunne-elämän latistuminen ja yleinen toimintakyvyn lasku Psykoottinen tila ei välttämättä koske koko persoonallisuutta, vaan voi ilmetä kapealla osa-alueella

34 Psykoottisten häiriöitten luokittelu Skitsofrenia ja sitä muistuttavat tilat Paranoidinen (harhaluulot, kuuloharhat) Hebefreeninen (hajanainen) Katatoninen (psykomotoriset häiriöt) Erilaistumaton Jäännösskitsofrenia l. residuaalinen skitsofrenia Psykoottiset mielialahäiriöt Osa elimellisistä aivo-oireyhtymistä (mm. delirium) Lyhytkestoiset psykoosit

35 Positiiviset oireet Skitsofrenian oireet Aistiharhat eli hallusinaatiot Harhaluulot Hajanainen puhe ja käytös, tunneilmaisun epäsopivuus Negatiiviset oireet Ajatusten, tunne-elämän, puheen tai käytöksen heikentyminen Tunteiden puuttuminen tai tunneilmaisun latistuminen Tahdottomuus Kognitiiviset oireet

36 Psykoosit kehitysvammaisilla Psykoosien diagnosointi kehitysvammaisilla on epävarmaa Aistiharhojen, harhaluulojen ja muiden ajatushäiriöiden tunnistaminen on vaikeaa, jos potilaan puhe on rajallista tai puuttuu Kehitysvammaisuuteen sinänsä liittyy usein konkreettinen ajattelutapa ja sosiaalisten taitojen puutteita Käsityskyvyn heikkous voi aiheuttaa oudolta vaikuttavia reaktioita uusissa ja ahdistavissa tilanteissa ilman psykoottista taustaa Autistiset piirteet (outo puhetapa, kontaktin poikkeavuus) tai ADHDoireet (keskittymättömyydestä johtuva ajatusten katkeilu) voivat vaikuttaa psykoottisilta oireilta Kehitysvammaisten psykooseissa on todettu sekä positiivisten että negatiivisten oireiden korostumista Diagnoosin kannalta usein ratkaisevaa on todeta käyttäytymisen muutos sekä oireiden pysyvyys ympäristöstä riippumatta

37 Psykoosilääkkeiden jaottelu Perinteiset neuroleptit Suuriannosneuroleptit Esim. Klorproman, Truxal, Buronil, Levozin Pieniannosneuroleptit Esim. Serenase, Peratsin, Fluanxol, Siqualone, Cisordinol Toisen polven psykoosilääkkeet Klotsapiini (Leponex, Froidir, Clozapin) Risperidoni (Rispedal, Risperidon) Olantsapiini (Zyprexa, Olanzapin) Ketiapiini (Seroquel, Ketipinor) Aripipratsoli (Abilify) Sertindoli (Serdolect) Tsiprasidoni (Zeldox)

38 Suuriannosneuroleptit Annos yleensä kymmeniä satoja mg / vrk Käyttöaiheita Skitsofrenia ja muut psykoosit Haittavaikutusten vuoksi nykyään toissijainen lääkevalinta

39 Psykosilääkkeiden haittavaikutuksia Autonomiset ja sydän- verenkiertoelimistöön kohdistuvat haittavaikutukset Verenpaineen lasku QT-ajan piteneminen Keskushermostovaikutukset Väsymys Neurologiset liikehäiriöt Kouristuskynnyksen aleneminen Endokrinologiset ja metaboliset haitat Lämmönsäätelyn häiriöt Iho-oireet, allergiset reaktiot ja maksavaikutukset Verenkuvaan kohdistuvat haittavaikutukset Silmäoireet

40 Pieniannosneuroleptit Annos yleensä milligrammoja kymmeniä mg / vrk Käyttöaiheita Skitsofrenia ja muut psykoosit Haittavaikutusten vuoksi nykyään toissijainen lääkevalinta Kehitysvammaisten käytösoireet Haittavaikutuksia EP-oireet Kouristuskynnyksen aleneminen Sydämen QT-ajan piteneminen Endokrinologiset vaikutukset

41 Toisen polven psykoosilääkkeet Etuna perinteisiin neurolepteihin verrattuna Parempi teho erityisesti negatiivisiin oireisiin (vetäytyminen, aloitekyvyn lasku, tunne-elämän latistuminen) ja neurokognitiivisiin häiriöihin (tarkkaavaisuus, muisti, toiminnanohjaus ym.) Vähemmän haittavaikutuksia (ep-oireet, sydänvaikutukset) Hoitosuositusten mukaan skitsofrenian hoidossa ensisijaisia lääkkeitä

42 Klotsapiini (Leponex, Froidir, Clozapine) Annos: mg/vrk Käyttöaihe Toissijaisena lääkkeenä vaikeahoitoisessa skitsofreniassa Käytetty myös vaikean aggressiivisuuden hoidossa Erityisseurannan tarve Verenkuva Sydän ja verenkierto

43 Klotsapiini (Leponex, Froidir; Clozapine) Haittavaikutuksia: Valkosolumuutokset (neutropenia ja agranulosytoosi) Väsymys, uneliaisuus, huimaus Syljenerityksen lisääntyminen Ummetus Kouristuskynnyksen aleneminen Verenpaineen lasku ja rytmihäiriöt etenkin hoidon alkuvaiheessa Painonnousu, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Ekstrapyramidaalioireet erittäin harvinaisia

44 Risperidoni (Risperdal, Risperidon) Annos: Lapset ja vanhukset: 0,5 2 mg/vrk Aikuiset: 4 6 mg/vrk (ad 10 mg/vrk) Käyttöaiheita: Skitsofrenia ja muut psykoosit Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Autististen henkilöiden käytöshäiriöt Dementiaan liittyvät käytösoireet Manian hoito

45 Risperidoni (Risperdal, Risperidon) Haittavaikutuksia: Väsymys, unihäiriöt, päänsärky Hyperprolaktinemia Vähäinen painonnousu Ekstrapyramidaalioireita harvemmin kuin perinteisillä neurolepteilla

46 Olantsapiini (Zyprexa, Olanzapin) Annos: mg/vrk Käyttöaiheita: Skitsofrenian hoito Manian hoito ja estohoito Haittavaikutuksia: Väsymys ja uneliaisuus Painonnousu, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Ekstrapyramidaalioireet harvinaisia

47 Ketiapiini (Seroquel, Ketipinor) Annos: mg/vrk Käyttöaiheita: Skitsofrenian hoito Manian hoito Haittavaikutuksia: Väsymys, uneliaisuus, verenpaineen lasku Ekstrapyramidaalioireet harvinaisia

48 Aripipratsoli (Abilify) Annos: mg/vrk Käyttöaiheita: Skitsofrenian hoito Haittavaikutuksia: Huimaus, unettomuus, pahoinvointi, päänsärky Ekstrapyramidaalioireet harvinaisia

49 Sertindoli (Serdolect) Annos: mg/vrk Käyttö edellyttää säännöllistä EKG-seurantaa Käyttöaiheita: Skitsofrenian hoito (toissijaisena lääkkeenä) Haittavaikutuksia: Sydänvaikutukset: QT-ajan piteneminen, rytmihäiriövaara Nuha tai nenän tukkoisuus, painonnousu, hengenahdistus, huimaus, suun kuivuminen

50 Tsiprasidoni (Zeldox) Annos: mg/vrk Käyttöaiheita: Skitsofrenian hoito, kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskivaikeiden maaniste tai sekamuotoisten jaksojen hoito Haittavaikutuksia: Levottomuus, akatisia, lihasjäykkyys Huimaus, päänsärky Väsymys, uneliaisuus Kohonnut verenpaine. Pahoinvointi, oksentelu

51 Pitkävaikutteiset psykoosilääkeinjektiot Pitkävaikutteisen injektiolääkityksen etuja Lääkityksen toteutuminen varmistuu Lääkkeen kokonaisannos pienenee Helppo annostelutapa Lääkkeen tasainen pitoisuus elimistössä Soveltuvat käytettäväksi myös kehitysvammaisilla Pitkävaikutteinen injektiomuoto käytettävissä Perinteiset pieniannosneuroleptit: perfenatsiini, flufenatsiini, flupentiksoli, tsuklopentiksoli, haloperidoli Toisen polven psykoosilääkkeet: Risperidoni (Risperdal consta), olantsapiini (Zypadhera)

52 Psykoosien muu hoito Lähihenkilöiden selkeä, johdonmukainen ja rauhallinen toimintatapa Konkreettinen tuki arkipäivään Yksilöpsykoterapia ja psykoedukaatio soveltuvat ensisijaisesti lievästi kehitysvammaisille Akuutissa tilanteessa sairaalahoidon tarpeen arviointi samojen periaatteiden mukaan kuin eikehitysvammaisilla Myös hoito kehitysvammapsykiatrisessa yksikössä mahdollinen

53 Perheinterventiot Olennainen osa hoitoa Tilanteen kartoitus, tiedon antaminen ja perheen kriisin helpottaminen Psykoedukaatio potilaalle ja perheelle: Mistä on kysymys, mitä ja miten hoidetaan, mikä on merkki uusiutumisesta ja miten silloin toimitaan? Haavoittuvuus-stressimallin käyttö ja opastus hyödyllisiä Perheen korkean EE-pistetason (expressed emotions) lasku myös tavoitteena Omaisten syyllistämistä vältetään

54 Masennustilan oireet Masentunut mieliala Kiinnostuksen tai mielihyvän menetys Uupumus (vähentyneet voimavarat) Keskittymisvaikeudet, päättämättömyys Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys Kohtuuttomat syyllisyyden tunteet Synkät ja pessimistiset ajatukset Itsetuhoiset ajatukset ja teot Unihäiriö Ruokahalun ja painon muutos

55 Masennustilan alaryhmiä Lievä, keskivaikea, vaikea masennustila Psykoottinen masennus (harhaluulot tai aistiharhat) Toistuva masennus Pitkäaikainen masennus Vuodenaikaan liittyvä masennus (SAD)

56 Masennustilan kulku ja ennuste Jakson kesto on useimmiten 5-6 kuukautta Mitä vaikeampi masennus, sitä kauemmin toipuminen kestää Kaikista masennustiloista 20 % on pitkäaikaisia ja vakavia Uusiutumisen riski: 1 masennusjakso => 50% saa toisen (joskus) 2 masennusjaksoa => 70% saa kolmannen 3 jaksoa => 90% saa neljännen Jos toipuminen on vain osittaista, uusiutumisen riski on suurempi

57 Kehitysvammaisten masennus Mielialahäiriöt ovat kehitysvammaisilla alidiagnosoituja Kommunikaation rajoittuneisuus ja vaikeus nimetä tunteita vaikeuttavat masennuksen diagnosoimista Masennustila on kuitenkin diagnosoitavissa objektiivisen tarkkailun perusteella Kehitysvammaisen masennukseen voi viitata käyttäytymisen muutos, takertuvuus, ärtyvyys, aggressiivisuus, impulsiivisuus, taitojen taantuminen ja somaattiset oireet

58 Masennuksen hoitoperiaatteet Lääkehoito Teho alkaa 2-6 viikon kuluessa Lääkityksen kesto: Ensimmäinen jakso 6-12 kk oireettomana ennen lopetusta Toinen jakso estohoitoa harkittava (jopa loppuikä) Mitä vakavampi depressio, sitä tärkeämpi on lääkehoidon osuus Psykososiaalinen tuki Erityyppiset keskusteluhoidot Suunnitelmallinen, tiivis psykoterapia varsinkin lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa Riittävä lepo ja irtautuminen olosuhteista, joissa masennus on kehittynyt Tukitoimien tarpeen uudelleenarviointi

59 Kehitysvammaisten masennuksen hoito Lääkehoito tavanomaisten periaatteiden mukaan Tarpeen mukaiset tukitoimet arkipäivään, perustarpeista huolehtiminen Turvallinen ilmapiiri, itsetunnon tukeminen Psykoterapia ensisijaisesti lievästi kehitysvammaisille Vaikeassa masennuksessa harkittava hoitoa sairaalassa tai kehitysvammapsykiatrisessa yksikössä

60 Trisykliset masennuslääkkeet Esim. Triptyl, Doxal, Anafranil, Surmontil Teho hyvä riittävillä annoksilla Haittavaikutukset tavallisia Väsymys Antikolinergiset vaikutukset Sydänvaikutukset

61 Uudet masennuslääkkeet Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet) Fluoksetiini (Seronil, Seromex, Fluoxetin ym.) Paroksetiini (Seroxat, Optipar, Paroxetin) Sertraliini (Zoloft) Fluvoksamiini (Fevarin) Sitalopraami (Cipramil, Citalopram, Sepram) Essitalopraami (Cipralex) Reboksetiini (Edronax) Muut uudet masennuslääkkeet Venlafaksiini (Efexor) Milnasipraani (Ixel) Mirtatsapiini (Remeron) Moklobemidi (Aurorix) Mianseriini (Miaxan, Tolvon) Tratsodoni (Azona) Sulpiridi (Suprium)

62 Serotoniinin takaisinoton estäjät Vähemmän haittavaikutuksia kuin trisyklisillä lääkkeillä Pahoinvointi, päänsärky, hikoilu, kiihtymys/ahdistus, unettomuus, seksuaaliset toimintahäiriöt Käyttöaiheita masennuksen lisäksi Paniikkihäiriö, sosiaalinen ja yleistynyt ahdistuneisuus, pakko-oireinen häiriö, syömishäiriöt, impulssikontrollin häiriöt, epävakaa persoonallisuus

63 Manian oireet Toimeliaisuuden lisääntyminen tai rauhattomuus Puheliaisuuden lisääntyminen Ajatustoiminnan kiihtyminen (ajatuksenriento) Keskittymisvaikeudet ja häiriöherkkyys Jatkuvat muutokset toiminnassa tai suunnitelmissa Vähentynyt unen tarve Sosiaalinen estottomuus Lisääntynyt seksuaalinen halukkuus tai holtittomuus Kohonnut itsetunto Uhkarohkea tai vastuuton käyttäytyminen Hallusinaatioita ja harhaluuloja (suuruus- tai vaino-)

64 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypit I-tyyppi Mania- ja masennusjaksoja II-tyyppi Hypomania- ja masennusjaksoja Sekamuotoinen jakso Masennus- ja maniaoireita samanaikaisesti tai nopeasti vaihdellen, jopa tuntien kuluessa Usein euforisen olon asemasta ärtyneisyyttä tai epämiellyttävää oloa (dysforia)

65 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tausta ja kulku Vahva perinnöllinen tausta Yleensä puhkeaa v. välillä Nuoruusiässä alkanut masennus voi myöhemmin muuttua kaksisuuntaiseksi häiriöksi Stressi sekä unen ja vuorokausirytmin häiriöt voivat laukaista häiriöjakson Mitä useampia jaksoja ollut, sitä pienempi stressi voi laukaista uuden jakson Jaksot uusiutuvat usein: 90 % saa uuden jakson jossakin vaiheessa

66 Kaksisuuntainen mielialahäiriö kehitysvammaisilla Kehitysvammaisen kaksisuuntainen mielialahäiriö jää usein tunnistamatta Nopeasykliset ja sekamuotoiset kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ovat kehitysvammaisilla ehkä tavallisempia kuin eikehitysvammaisilla Kausittain toistuva levottomuus ja aggressiivisuus voi johtua kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä

67 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito Lääkehoito Ajankohtaisen mania / masennusvaiheen hoito sekä uusiutuvien häiriöjaksojen estohoito suunnitellaan erikseen Käytettäviä lääkkeitä: Mielialantasaajat Psykoosilääkkeet Masennuslääkkeet (yhdessä mielialantasaajien kanssa) Akuutissa vaiheessa lisänä ahdistus- ja unilääkkeet Psykoedukaatio ja yksilöpsykoterapia Tukee sairauteen sopeutumista ja uusiutuvien häiriöjaksojen ehkäisyä / ennakoimista

68 Kehitysvammaisen kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito Lääkehoito yleisten periaatteiden mukaan Mielialantasaajina käytetään samoja lääkkeitä kuin epilepsian hoidossa, joten epileptikoilla otettava huomioon lääkkeiden yhteisvaikutukset Karbamatsepiini nopeuttaa valproaatin aineenvaihduntaa Lamotrigiinin aloitukseen liittyvien ihoreaktioiden riski on suurempi valproaatin käyttäjällä Yksilöpsykoterapia ja psykoedukaatio soveltuvat ensisijaisesti lievästi kehitysvammaisille

69 Litium (Lito) Käyttöaiheita: Kaksisuuntaisen mielialahäiriön mania- ja masennusvaiheiden ennaltaehkäisy ja hoito Käytetty myös mielialantasaajana sekä aggressiivisuuden ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen hoidossa Haittavaikutuksia Gastrointestinaaliset, kardiovaskulaariset ja neurologiset haittavaikutukset, painonnousu, vapina, kilpirauhasen vajaatoiminta, munuaisvaikutukset, ihoreaktiot

70 Valproaatti (Absenor, Deprakine, Käyttöaiheita Orfiril) Manian hoito ja esto kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Käytetty myös mielialantasaajana sekä aggressiivisuuden ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen hoidossa Haittavaikutuksia Väsymys, vapina, painonnousu, hiustenlähtö Maksavaurio, hyytymishäiriöt

71 Karbamatsepiini (Neurotol, Tegretol) Annos mg / vrk Käyttöaiheita Manian hoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Kehitysvammaisilla lapsilla esiintyvät levottomuustilat Käytetty myös mielialantasaajana sekä aggressiivisuuden ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen hoidossa Haittavaikutuksia Väsymys, tasapainohäiriöt, näköhäiriöt, vapina, ripuli, rytmihäiriöt, hyponatremia Luuydinvaurio, maksavaurio, ihottuma

72 Lamotrigiini (Lamictal) Käyttöaiheita Depressiojaksojen esto kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Viitteitä myös tehosta vaikeiden psykoosien hoidossa psykoosilääkkeen ohella Haittavaikutuksia Väsymys, tasapainohäiriöt, näköhäiriöt, päänsärky Vakavat ihoreaktiot Erityisesti huomattavaa Vakavien ihoreaktioiden riskin vuoksi aloitus ja annoksen nosto tehtävä hitaasti Ihoreaktioiden riski on suurempi, jos käytössä on samanaikaisesti valproaatti

73 Pelko ja ahdistuneisuus Pelko on ahdistusta, jolla on kohde Ahdistus ja pelko ovat normaaleja tunteita Häiriössä normaali tunnetila ilmenee liian herkästi, väärässä paikassa tai ylikorostuneena

74 Paniikkihäiriö Yksittäisiä paniikkikohtauksia voi olla ilman varsinaista paniikkihäiriötä Paniikkihäiriössä henkilöllä on toistuvia intensiivisiä ahdistuneisuuskohtauksia, jotka voivat tulla missä tahansa (usein kaupoissa, saleissa, linja-autoissa, jopa nukkuessa) Kohtausten pelko voi johtaa tiettyjen paikkojen tai tilanteitten välttämiseen

75 Paniikkihäiriön oireet Alku sekunneissa - minuuteissa, kesto alle ½ h Sydämentykytys, hikoilu, vapina Hengenahdistus tai tukehtumisen tunne Epämiellyttävä tunne rinnassa Pahoinvointi Huimaus, epävakaa outo olo Derealisaatio, depersonalisaatio Parestesiat (puutuminen ja kihelmöinti) Vilunväreet ja kuumat aallot Kohtaukseen liittyvät pelot: kuoleman, hulluksi tulemisen, pyörtymisen, kontrollin menetyksen, oksentamisen pelko

76 Paniikkihäiriön hoito Kognitiivinen terapia tehokas välttämiskäyttäytymiseen Lääkkeet estävät kohtauksia ja välttämistä Pitkäkestoisessa hoidossa trisykliset ja uudet masennuslääkkeet Annos vähintään sama kuin masennuksessa Aluksi oireet saattavat pahentua Kohtauslääkkeinä bentsodiatsepiinit (esim. alpratsolaami)

77 Sosiaalisten tilanteiden pelko Intensiivinen pelko yhtä tai useaa sosiaalista tilannetta kohtaan Mukana ruumiillista jännitystä: vapina, hikoilu, punoitus, pahoinvointi Yhtä yleinen miehillä ja naisilla Alkaa yleensä nuoruusiässä Aiheuttaa usein huomattavaa rajoittuneisuutta elämässä

78 Sosiaalisten tilanteiden pelon hoito Kognitiivisen terapia Lääkehoito ahdistusherkkyyden vähentämiseksi Pitkäkestoisessa hoidossa uudet masennuslääkkeet Tarvittaessa esim. esiintymistilanteissa Beetasalpaajat (esim. propranololi) Bentsodiatsepiinit (esim. diatsepaami, oksatsepaami)

79 Yleistynyt ahdistuneisuus (GAD) Jatkuva pitkäkestoinen ahdistuneisuus / jännitys ja liiallinen huolestuneisuus Huolet arkipäiväisiä, mutta liioiteltuja Somaattiset oireet Levoton tai jännittynyt olo, palan tunne kurkussa, huimaus Autonomiset oireet: sydämentykytys, hikoilu, suun kuivuminen Lihasjännitys, säpsähtely, vaikeus rentoutua Ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet Nukahtamisvaikeudet

80 Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito Kognitiivinen terapia on usein tehokas (tavoitteena ahdistuksen parempi hallinta; esim. pelon pelon vähentäminen) Masennuslääkkeet: SSRI, venlafaksiini (Efexor) Buspironi (Buspar, Stesiron) Bentsodiatsepiinit (riippuvuusriski)

81 Pelko- ja ahdistusoireiset häiriöt kehitysvammaisilla Kehitysvammaisilla ahdistusoireiset häiriöt ovat suhteellisen tavallisia Ahdistushäiriöön voivat viitata somaattiset oireet (nopea pulssi, korkea verenpaine, vapina, hikoilu), levottomuus, ärtyisyys, aggressiivisuus, impulsiivisuus, mielialanvaihtelut, raivokohtaukset, stereotyyppinen toiminta, itsensä vahingoittaminen, pakonomainen masturbointi ja unihäiriöt

82 Kehitysvammaisten ahdistushäiriöiden hoito Usein tilannetta helpottaa tukitoimien uudelleenarviointi ja järjestely Bentsodiatsepiinien käyttö on ongelmallista epileptikoilla, aggressiivisilla henkilöillä ja autisteilla Psykoterapian merkitys käytännössä vähäinen

83 Bentsodiatsepiinit Yleisimmin käytettyjä ahdistuslääkkeitä Jaetaan pitkä- ja lyhytvaikutteisiin; lyhytvaikutteiset toimivat myös nukahtamislääkkeinä Lyhytvaikutteisia esim. Tenox, Dormicum, Xanor, Alprox, Temesta, Oxepam Pitkävaikutteisia esim. Diapam, Stesolid, Rivatril Haittavaikutuksia Väsymys, muistihäiriöt, huomiokyvyn heikentyminen, koordinaation heikentyminen Riippuvuusriski

84 Buspironi (Buspar, Buspiron) Annos mg / vrk Käyttöaiheita Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön pitkäaikainen hoito Käytetty myös kehitysvammaisten aggressiivisuuden hoidossa Haittavaikutuksia Huimaus, päänsärky, hermostuneisuus, heikotuksentunne, pahoinvointi, kiihtyneisyys ja hikoilu

85 Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatukset eli obsessiot Ahdistavia, usein vastenmielisiä pakonomaisesti toistuvia ajatuksia Henkilö tietää ajatukset omikseen Pakkotoimet eli kompulsiot Kaavamaisia, toistuvia käyttäytymistapoja Eivät tuota mielihyvää eivätkä ole sinänsä hyödyllisiä Voivat vähentää pakkoajatusten aiheuttamaa ahdistusta Henkilö yleensä aluksi yrittää vastustaa kompulsioita Oireet painottuvat vaihtelevasti obsessioihin tai kompulsioihin

86 Pakko-oireisen häiriön hoito SSRI-lääkkeillä 85%:lla ainakin osittainen vaste Annokset suurempia kuin masennuksen hoidossa Pakkoajatukset reagoivat paremmin lääkkeisiin kuin psykoterapiaan Kognitiivinen käyttäytymisterapia pakkotoiminnoissa Psykokirurgiasta voi olla apua, jos mikään muu ei auta

87 Sopeutumishäiriöt Lieviä häiriöitä, jotka ilmenevät merkitsevän elämänmuutoksen tai rasittavan elämäntapahtuman jälkeen Tavallisia oireita Masentuneisuus, ahdistuneisuus, unihäiriöt, ärtyisyys Oireet ovat lievempiä kuin varsinaisissa mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöissä Hoito Läheisten tuki, lepo, tarvittaessa oireita lievittävä lääkitys

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä

Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä Kehitysvammainen asiakkaana ja palvelujen käyttäjänä Mielen- ja perusterveydenhoitoa Anu Hirvonen, psykiatrian erikoislääkäri ja kuntoutuksen johtava lääkäri Jussi Nurminen, konsultoiva psykiatri Kehitysvammainen

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori Psyykenlääkkeet Salla Kalsi Proviisori Ahdistuneisuus Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön taustalla voi olla päihteidenkäyttö, kielteiset elämäntapahtumat, aivojen toimintahäiriöt yms. Oireita mm. jännittyneisyys,

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin Sisällys I TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ 10 1 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen 12 Tulkinnat vaikuttavat tunteisiin Psyykkinen hyvinvointi on mielen hyvinvointia 12 13 Tunteet

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9. Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.2012 Neuropsykiatria Mielen ja aivojen erottamattomuus Kognitiota,

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Aripiprazole Accord (aripipratsoli)

Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Aripiprazole Accord (aripipratsoli) Esite terveydenhuoltohenkilöstölle Aripiprazole Accord (aripipratsoli) on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT

KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT KEHITYKSELLISET NEUROPSYKIATRISET OIREKUVAT: ADHD JA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Petra Waris PsT, Neuropsykologian erikoispsykologi (VET), psykoterapeuttikoulutuksessa (HY) LUDUS OY tutkimus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Äidin lääkkeet ja imetys

Äidin lääkkeet ja imetys Taustaa Rintamaito on ideaali ravinnonlähde vastasyntyneelle lapselle Imetyksen hyödyt niin lapsen kuin äidin terveydelle, sekä äiti-lapsi suhteelle ovat kiistattomat WHO: täysimetys 6kk ikään asti, korvikkeita

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Aripiprazole ratiopharm. Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016

Aripiprazole ratiopharm. Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016 Aripiprazole ratiopharm Terveydenhuollon ammattilaisten tiedote Laatimispäivämäärä 03/2016 Sisällysluettelo 1. Mikä on tämän esitteen tarkoitus? s. 4 2. Mitä minun tulisi tietää Aripiprazole ratiopharm

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Epilepsian lääkehoito

Epilepsian lääkehoito Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ESCITALOPRAM ORION 5 MG, 10 MG, 15 MG JA 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET JA SUUSSA HAJOAVAT TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 25.2.2016, VERSIO 2 VI.2 Julkisen

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista Jussi Ripsaluoma geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri 03.03.2015 Johdanto käytösoireita on lähes kaikilla muistisairailla

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v

Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Opettajan täytettäväksi arviointilomake Conners - Revised (L) by C. Keith Conners, Ph.D Lapsen nimi: Sukupuoli: N (rengasta) M Syntymäaika: / Ikä: Luokka: Opettajan nimi: Päivämäärä: / / pv kk v Ohje:

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan? AIVOVAMMA JA ARKI Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Työnohjaaja/kouluttaja Mehiläinen Turku 2014 Mihin aivoja tarvitaan? silmien räpyttely porkkanoiden kuoriminen paperin valmistaminen soutaminen rottien

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Aripiprazol Stada. 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Stada 16.7.2015, Versio 1.7 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Aripiprazol Stada 5 mg tabletti Aripiprazol Stada 10 mg tabletti Aripiprazol Stada

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Aripiprazol Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohdeindikaation esiintyvyys ja levinneisyys

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot