Psykiatrinen osaaminen vammaispalveluissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykiatrinen osaaminen vammaispalveluissa"

Transkriptio

1 Psykiatrinen osaaminen vammaispalveluissa Terhi Koskentausta LT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys ylilääkäri Eteva kuntayhtymä Seinäjoki

2

3 Eteva kuntayhtymä Muodostunut Uudenmaan eritysipalvelut kuntayhtymän (Uep) ja Pääjärven kuntayhtymän (Pky) fuusiona. Tarjoaa Uudellamalla ja eteläisessä Hämeessä erityispalveluja kaikenikäisille vammaisille ja erityisesti kehitysvammaisille henkilöille. 52 jäsenkuntaa, joiden väestöpohja on yhteensä noin 1,3 miljoonaa asukasta.

4 Mielenterveyshäiriöt ja käytösoireet Mielenterveyshäiriö Kliinisesti merkitsevä behavioraalinen tai psykologinen oireyhtymä, johon liittyy kärsimystä tai toiminnan vajavuutta Häiriön tavanomainen kulku ja ennuste tunnetaan Psykiatristen oireyhtymien syyt ja patofysiologia tunnetaan vain osittain Ero normaaliin voi olla määrällinen tai laadullinen Psyykkinen oire, käytösoire Riittävästi normaalista poikkeava (ajallisesti ja/tai määrällisesti) aistimus, tunnetila, ajattelun tai käytöksen muutos, joka tuottaa potilaalle tai hänen ympäristölleen haittaa tai kärsimystä

5 Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys kehitysvammaisilla Mielenterveyshäiriöitä %:lla (10-70 %:lla) kehitysvammaisista Mielenterveyshäiriöiden yleisyys vähintään 2-3- kertainen ei-kehitysvammaisiin verrattuna Kehitysvammaisilla sama mielenterveyshäiriöiden kirjo mutta erilainen jakauma Mm. autistiset häiriöt, stereotypiat, ADHD ja käytös-häiriöt tavallisempia; päihteiden käyttö vähäisempää

6 Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys kehitysvammaisilla henkilöillä Mielenterveyshäiriö Esiintyvyys (%) Lapset Aikuiset Psykoottiset häiriöt Masennustila Autismikirjon häiriöt ADHD 9-18 Käytöshäiriöt Tunne-elämän häiriöt, ahdistuneisuushäiriöt 3-22 Dementia 4

7 Tyypilliset mielenterveyshäiriöt ja käytösoireet kehitysvamman asteen mukaan Lievästi kehitysvammaisilla ADHD Käytöshäiriöt, epäsosiaalinen käyttäytyminen Vaikeasti kehitysvammaisilla Autistiset häiriöt, stereotypiat, itsensä vahingoittaminen

8 Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöihin vaikuttavia tekijöitä

9 Psykologiset tekijät Toistuvat epäonnistumisen kokemukset Huono itsetunto Vähäiset odotukset onnistumisesta Opittu avuttomuus Ulospäin suuntautuva orientaatio

10 Perheeseen liittyvät tekijät Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Lapsen vammaisuuteen liittyvän geneettisesti ohjautuneen käyttäytymisen ja vanhempien reaktioiden noidankehä Yksinhuoltajuus Vanhempien psyykkiset häiriöt

11 Biologiset tekijät Somaattiset sairaudet Epilepsia Aisti- ja liikuntavammat Neuropsykologiset erityisvaikeudet Itsensä vahingoittaminen Tiettyihin kehitysvammaisuuden syihin liittyvä tyypillinen käyttäytyminen (behavioraalinen fenotyyppi)

12 Sosiaaliset tekijät Hyväksikäyttö Pahoinpitely Kiusaaminen Vammaisuus sosiaalisena stigmana Puutteellinen sosiaalinen älykkyys

13 Mielenterveyshäiriöiden riskiä lisääviä tekijöitä Keskivaikea-vaikea kehitysvammaisuus Heikot ADL-taidot ja muut adaptiiviset taidot Puutteellinen kommunikaatiokyky Puutteet sosiaalisissa taidoissa Vanhempien avioero / yksinhuoltajuus Perheen alhainen sosioekonominen asema (erityisesti käytöshäiriöt) Epilepsia? Poikasukupuoli (erityisesti ADHD ja käytöshäiriöt)? Tietyt oireyhtymät (esim. frax > autistiset piirteet, ahdistuneisuus, impulsiivisuus)

14 Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden arviointi

15 Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden arviointia vaikeuttavia tekijöitä Konkreettinen ajattelu; vaikeus nimetä tunteita Rajoittunut kommunikaatio Aistivammat - erilainen kokemus ympäristöstä Liikuntavammat - vaikutus häiriöiden ilmenemiseen Somaattiset sairaudet ja niiden lääkehoito Sosiaalisen kentän rajoittuneisuus - kokemusten ja sosiaalisten taitojen puutteet

16 Mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen on tärkeää Ongelman hoitaminen edellyttää sen tunnistamista ja nimeämistä Diagnoosiin perustuva hoito on todennäköisesti tehokkaampaa kuin oireisiin perustuva hoito Kehitysvammaisilla alidiagnosoituja häiriöitä ovat esim. Masennus Kaksisuuntainen mielialahäiriö Aikuisten autistiset häiriöt Aikuisten ADHD

17 Kehitysvammaisten mielenterveyshäiriöiden arviointi Arviointi on vaativaa ja edellyttää laaja-alaista, usein moniammatillisessa työryhmässä tehtävää tutkimusta Asiakkaan lähihenkilöiden pitkällä aikavälillä tekemät huomiot ovat keskeisessä asemassa Tietoja voidaan täydentää strukturoitujen arviointilomakkeiden avulla; täyttäjänä vanhemmat, opettaja tai muu lähihenkilö Lääketieteellinen tutkimus Somaattinen tila Psyykkinen tila Neurologiset oireet Kehitysvamman syy Laboratoriotutkimukset Harkinnan mukaan EEG, aivojen CT- tai MRI-tutkimus Psykologinen / neuropsykologinen tutkimus Puhe-, fysio-, toiminta- tai musiikkiterapeutin tutkimus

18 Käytettävissä olevia arviointiasteikkoja kehitysvammaisten arviointiin Lapsille Nisonger Child Behavior Rating Form (N-CBRF) Developmental Behaviour Checklist (DBC-P ja DBC-T) AAMD Adaptive Behavior Scale (ABS) Child Behavior Checklist (CBCL, TRF ja YSR) Aikuisille Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi (PSYTO) AAMD Adaptive Behavior Scale (ABS) Developmental Behaviour Checklist (DBC-A)

19 Funktionaalinen analyysi Käytösongelmien arviointiin voidaan soveltaa ns. funktionaalista analyysia, johon sisältyy ei-toivottua käyttäytymistä edeltävien tapahtumien ja käyttäytymisen seuraamusten arviointi, ja tavoitteena on täten muodostaa hypoteesi häiritsevän käyttäytymisen syistä ja sitä ylläpitävistä tekijöistä Funktionaalisen analyysin pohjalta asiakkaalle voidaan tarjota aggressiivisen tai itseä vahingoittavan käyttäytymisen tilalle tarkoituksenmukaisempi toimintatapa samaan tavoitteeseen pääsemiseksi

20 Käytösoireiden syitä Käytösoire Kommunikaatioongelmat Aistivammat ja -poikkeavuudet Somaattinen sairaus tai lääkehoito Psykodynaamiset ja sosiaaliset tekijät Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö

21 Kommunikaatio-ongelmat Kommunikaation puutteet voivat johtua mm. kielellisen kehityksen häiriöstä, puheen motoriikan häiriöstä, aistivammoista, autismikirjon häiriöistä tai muista psyykkisistä häiriöistä Ilmaisun ja ymmärtämisen puutteet voivat aiheuttaa turhautumista, alisuoriutumista, vetäytymistä ja pelokkuutta Epäsuhta hyvän ilmaisukyvyn ja heikomman ymmärryskyvyn välillä voi johtaa väärinymmärryksiin ja liian suuriin odotuksiin

22 Näkö- ja kuuloaistin häiriöt Kehitysvammaisista %:lla on näkövamma (likinäköisyys, kaihi, näkökentän puutokset, putkinäkö) ja 6-17 %:lla kuulovamma Näkö- ja kuuloaistilla on merkitystä mm. ympäristön hahmottamisessa, kohteiden havaitsemisessa, sosiaalisten tilanteiden ymmärtämisessä ja vastavuoroisessa kontaktissa Näköaistin puutteet voivat aiheuttaa mm. oudolta vaikuttavaa käyttäytymistä, pelokkuutta, vastavuoroisen kontaktin poikkeavuutta, keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta Kuulon alenema voi aiheuttaa kommunikaatio-ongelmia, vaikeuksia ymmärtää ohjeita, epäluuloisuutta ja tilanteiden virhetulkintoja. Tällöin on tärkeää huomata, että kyse ei ole tahallisista väärinymmärryksistä, tottelemattomuudesta tai piittaamattomuudesta

23 Aistipoikkeavuudet Aistipoikkeavuuksia liittyy mm. autismikirjon häiriöihin, ADHD:hen ja tiettyihin oireyhtymiin Vaatteiden aiheuttama kutina, räikeät valot, häly tai poikkeavat äänet voivat aiheuttaa epämukavaa oloa, ärtyisyyttä, poikkeavaa käyttäytymistä ja tiettyjen tilanteiden välttämistä Aistipoikkeavuudet voivat myös aiheuttaa poikkeavan voimakkaiden ärsykkeiden ja kokemusten hakemista Korkeaan kipukynnykseen voi liittyä tahallista itsensä vahingoittamista ADHD:hen liittyy vaikeus seuloa ääni- ja näköärsykkeistä oleellinen informaatio; keskittyminen häiriintyy pienistäkin ärsykkeistä

24 Somaattiset sairaudet tai lääkehoito Pitkäaikainen sairaus ja siihen liittyvät tutkimukset ja hoidot vaikuttavat psyykkiseen kehitykseen ja itsetuntoon Somaattiseen sairauteen voi liittyä tyypillisiä käytösoireita Lääkehoidon sivuvaikutuksena voi kehittyä mieliala- ja käytösoireita

25 Akuutti tai krooninen kipu Ärtyisyys, levottomuus, unihäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus, itsensä vahingoittaminen Allergiset sairaudet, astma Kutina ja hengenahdistus voi aiheuttaa levottomuutta ja häiritä yöunta Aineenvaihduntasairaudet Eteneviin aineenvaihduntasairauksiin liittyy toimintakyvyn laskua ja luonteen muutosta Uniapnea Väsymys, ärtyisyys, keskittymis- ja muistivaikeudet

26 Hormonaaliset häiriöt Kilpirauhasen vajaatoiminta -> väsymys, hitaus, apaattisuus, unen tarpeen lisääntyminen Kilpirauhasen liikatoiminta -> hyperaktiivisuus, levottomuus, keskittymisvaikeudet, unettomuus, ahdistuneisuus Hyperglykemia -> ahdistuneisuus, kiihtyneisyys, väsymys, ärtyisyys, levottomuus Hypoglykemia -> sekavuus, ahdistuneisuus, aggressiivisuus

27 Suolistosairaudet Laktoosi-intoleranssi, keliakia -> ärtyisyys, levottomuus Epilepsia Toistuvat lyhyet poissaolokohtaukset -> keskittymis- ja muistivaikeudet Infektiot Ärtyisyys, levottomuus, sekavuus, unihäiriöt Aivovammat ja kallon sisäiset prosessit Toimintakyvyn lasku, hidastuminen, luonteen muutos, tajunnan tason vaihtelu

28 Lääkkeiden haittavaikutukset Psyykenlääkkeet Ekstrapyramidaalioireet Väsymys, uneliaisuus Keskittymis- ja muistivaikeudet Levottomuus, kiihtymys, ahdistuneisuus Epilepsialääkkeet Väsymys etenkin hoidon alussa Vigabatriini (Sabrilex) -> lapsilla levottomuus ja kiihtymys, aikuisilla väsymys ja keskittymisvaikeudet, joskus psykoottiset häiriöt Levetirasetaami (Keppra) - > levottomuus, masennus, mielialanvaihtelut, aggressiivisuus

29 Muut lääkkeet Tietyt verenpainelääkkeet -> masennus, unihäiriöt, painajaiset Kortisoni -> aggressiivisuus, psykoottiset oireet Androgeenit -> aggressivisuus Kilpirauhashormonin liian suuri annos -> ahdistuneisuus, unettomuus

30 Psykologiset tekijät Kehitysvammaisuus vaikuttaa yksilön psyykkiseen kehitykseen ja vuorovaikutukseen Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys Vanhempien vaikeus sovittaa odotuksia ja vaatimuksia lapsen kykytasoon Lisääntynyt avun tarve Epäonnistumisen kokemukset Traumaattiset kokemukset, kiusatuksi joutuminen, hyväksikäyttö Sosiaalisen kokemusmaailman rajoittuneisuus

31 Sosiaaliset tekijät Kehitysvammainen viettää usein paljon aikaa ryhmissä, joiden jäsenten välille muotoutuvat tietyt roolit, säännöt ja toimintatavat Ryhmän jäsenten väliset vuorovaikutussuhteet ohjaavat merkittävästi yksilön käyttäytymistä Aggressiivinen tai muu ei-hyväksytty käyttäytyminen voi olla epätarkoituksenmukainen selviytymiskeino, jota ympäristön reaktiot tukevat ja ylläpitävät Ohjaukseen liittyvät epäselvät odotukset, rajat ja seuraamukset voivat ylläpitää oireilua Oireilu voi toimia keinona saavuttaa toivottu päämäärä, välttää epämieluisia tai liian vaikeita tehtäviä tai saada huomiota

32 Mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöt

33 Psykoosit Psykoosit ovat vaikeimpia psyykkisiä häiriöitä Psykoottisiin häiriöihin liittyy todellisuudentajun selkeä vääristyminen sekä itsestä ja ympäristöstä tulevien ärsykkeiden erottamisen vaikeutuminen Psykoottisiin häiriöihin luetaan mm. skitsofrenia, psykoottiset mielialahäiriöt ja reaktiiviset psykoosit Skitsofrenian keskeisiä oireita: Akuutissa vaiheessa aistiharhat, harhaluulot sekä puheen ja toiminnan hajanaisuus Kroonisessa vaiheessa tunne-elämän latistuminen ja yleinen toimintakyvyn lasku Psykoottinen tila ei välttämättä koske koko persoonallisuutta, vaan voi ilmetä kapealla osa-alueella

34 Psykoottisten häiriöitten luokittelu Skitsofrenia ja sitä muistuttavat tilat Paranoidinen (harhaluulot, kuuloharhat) Hebefreeninen (hajanainen) Katatoninen (psykomotoriset häiriöt) Erilaistumaton Jäännösskitsofrenia l. residuaalinen skitsofrenia Psykoottiset mielialahäiriöt Osa elimellisistä aivo-oireyhtymistä (mm. delirium) Lyhytkestoiset psykoosit

35 Positiiviset oireet Skitsofrenian oireet Aistiharhat eli hallusinaatiot Harhaluulot Hajanainen puhe ja käytös, tunneilmaisun epäsopivuus Negatiiviset oireet Ajatusten, tunne-elämän, puheen tai käytöksen heikentyminen Tunteiden puuttuminen tai tunneilmaisun latistuminen Tahdottomuus Kognitiiviset oireet

36 Psykoosit kehitysvammaisilla Psykoosien diagnosointi kehitysvammaisilla on epävarmaa Aistiharhojen, harhaluulojen ja muiden ajatushäiriöiden tunnistaminen on vaikeaa, jos potilaan puhe on rajallista tai puuttuu Kehitysvammaisuuteen sinänsä liittyy usein konkreettinen ajattelutapa ja sosiaalisten taitojen puutteita Käsityskyvyn heikkous voi aiheuttaa oudolta vaikuttavia reaktioita uusissa ja ahdistavissa tilanteissa ilman psykoottista taustaa Autistiset piirteet (outo puhetapa, kontaktin poikkeavuus) tai ADHDoireet (keskittymättömyydestä johtuva ajatusten katkeilu) voivat vaikuttaa psykoottisilta oireilta Kehitysvammaisten psykooseissa on todettu sekä positiivisten että negatiivisten oireiden korostumista Diagnoosin kannalta usein ratkaisevaa on todeta käyttäytymisen muutos sekä oireiden pysyvyys ympäristöstä riippumatta

37 Psykoosilääkkeiden jaottelu Perinteiset neuroleptit Suuriannosneuroleptit Esim. Klorproman, Truxal, Buronil, Levozin Pieniannosneuroleptit Esim. Serenase, Peratsin, Fluanxol, Siqualone, Cisordinol Toisen polven psykoosilääkkeet Klotsapiini (Leponex, Froidir, Clozapin) Risperidoni (Rispedal, Risperidon) Olantsapiini (Zyprexa, Olanzapin) Ketiapiini (Seroquel, Ketipinor) Aripipratsoli (Abilify) Sertindoli (Serdolect) Tsiprasidoni (Zeldox)

38 Suuriannosneuroleptit Annos yleensä kymmeniä satoja mg / vrk Käyttöaiheita Skitsofrenia ja muut psykoosit Haittavaikutusten vuoksi nykyään toissijainen lääkevalinta

39 Psykosilääkkeiden haittavaikutuksia Autonomiset ja sydän- verenkiertoelimistöön kohdistuvat haittavaikutukset Verenpaineen lasku QT-ajan piteneminen Keskushermostovaikutukset Väsymys Neurologiset liikehäiriöt Kouristuskynnyksen aleneminen Endokrinologiset ja metaboliset haitat Lämmönsäätelyn häiriöt Iho-oireet, allergiset reaktiot ja maksavaikutukset Verenkuvaan kohdistuvat haittavaikutukset Silmäoireet

40 Pieniannosneuroleptit Annos yleensä milligrammoja kymmeniä mg / vrk Käyttöaiheita Skitsofrenia ja muut psykoosit Haittavaikutusten vuoksi nykyään toissijainen lääkevalinta Kehitysvammaisten käytösoireet Haittavaikutuksia EP-oireet Kouristuskynnyksen aleneminen Sydämen QT-ajan piteneminen Endokrinologiset vaikutukset

41 Toisen polven psykoosilääkkeet Etuna perinteisiin neurolepteihin verrattuna Parempi teho erityisesti negatiivisiin oireisiin (vetäytyminen, aloitekyvyn lasku, tunne-elämän latistuminen) ja neurokognitiivisiin häiriöihin (tarkkaavaisuus, muisti, toiminnanohjaus ym.) Vähemmän haittavaikutuksia (ep-oireet, sydänvaikutukset) Hoitosuositusten mukaan skitsofrenian hoidossa ensisijaisia lääkkeitä

42 Klotsapiini (Leponex, Froidir, Clozapine) Annos: mg/vrk Käyttöaihe Toissijaisena lääkkeenä vaikeahoitoisessa skitsofreniassa Käytetty myös vaikean aggressiivisuuden hoidossa Erityisseurannan tarve Verenkuva Sydän ja verenkierto

43 Klotsapiini (Leponex, Froidir; Clozapine) Haittavaikutuksia: Valkosolumuutokset (neutropenia ja agranulosytoosi) Väsymys, uneliaisuus, huimaus Syljenerityksen lisääntyminen Ummetus Kouristuskynnyksen aleneminen Verenpaineen lasku ja rytmihäiriöt etenkin hoidon alkuvaiheessa Painonnousu, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Ekstrapyramidaalioireet erittäin harvinaisia

44 Risperidoni (Risperdal, Risperidon) Annos: Lapset ja vanhukset: 0,5 2 mg/vrk Aikuiset: 4 6 mg/vrk (ad 10 mg/vrk) Käyttöaiheita: Skitsofrenia ja muut psykoosit Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Autististen henkilöiden käytöshäiriöt Dementiaan liittyvät käytösoireet Manian hoito

45 Risperidoni (Risperdal, Risperidon) Haittavaikutuksia: Väsymys, unihäiriöt, päänsärky Hyperprolaktinemia Vähäinen painonnousu Ekstrapyramidaalioireita harvemmin kuin perinteisillä neurolepteilla

46 Olantsapiini (Zyprexa, Olanzapin) Annos: mg/vrk Käyttöaiheita: Skitsofrenian hoito Manian hoito ja estohoito Haittavaikutuksia: Väsymys ja uneliaisuus Painonnousu, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Ekstrapyramidaalioireet harvinaisia

47 Ketiapiini (Seroquel, Ketipinor) Annos: mg/vrk Käyttöaiheita: Skitsofrenian hoito Manian hoito Haittavaikutuksia: Väsymys, uneliaisuus, verenpaineen lasku Ekstrapyramidaalioireet harvinaisia

48 Aripipratsoli (Abilify) Annos: mg/vrk Käyttöaiheita: Skitsofrenian hoito Haittavaikutuksia: Huimaus, unettomuus, pahoinvointi, päänsärky Ekstrapyramidaalioireet harvinaisia

49 Sertindoli (Serdolect) Annos: mg/vrk Käyttö edellyttää säännöllistä EKG-seurantaa Käyttöaiheita: Skitsofrenian hoito (toissijaisena lääkkeenä) Haittavaikutuksia: Sydänvaikutukset: QT-ajan piteneminen, rytmihäiriövaara Nuha tai nenän tukkoisuus, painonnousu, hengenahdistus, huimaus, suun kuivuminen

50 Tsiprasidoni (Zeldox) Annos: mg/vrk Käyttöaiheita: Skitsofrenian hoito, kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskivaikeiden maaniste tai sekamuotoisten jaksojen hoito Haittavaikutuksia: Levottomuus, akatisia, lihasjäykkyys Huimaus, päänsärky Väsymys, uneliaisuus Kohonnut verenpaine. Pahoinvointi, oksentelu

51 Pitkävaikutteiset psykoosilääkeinjektiot Pitkävaikutteisen injektiolääkityksen etuja Lääkityksen toteutuminen varmistuu Lääkkeen kokonaisannos pienenee Helppo annostelutapa Lääkkeen tasainen pitoisuus elimistössä Soveltuvat käytettäväksi myös kehitysvammaisilla Pitkävaikutteinen injektiomuoto käytettävissä Perinteiset pieniannosneuroleptit: perfenatsiini, flufenatsiini, flupentiksoli, tsuklopentiksoli, haloperidoli Toisen polven psykoosilääkkeet: Risperidoni (Risperdal consta), olantsapiini (Zypadhera)

52 Psykoosien muu hoito Lähihenkilöiden selkeä, johdonmukainen ja rauhallinen toimintatapa Konkreettinen tuki arkipäivään Yksilöpsykoterapia ja psykoedukaatio soveltuvat ensisijaisesti lievästi kehitysvammaisille Akuutissa tilanteessa sairaalahoidon tarpeen arviointi samojen periaatteiden mukaan kuin eikehitysvammaisilla Myös hoito kehitysvammapsykiatrisessa yksikössä mahdollinen

53 Perheinterventiot Olennainen osa hoitoa Tilanteen kartoitus, tiedon antaminen ja perheen kriisin helpottaminen Psykoedukaatio potilaalle ja perheelle: Mistä on kysymys, mitä ja miten hoidetaan, mikä on merkki uusiutumisesta ja miten silloin toimitaan? Haavoittuvuus-stressimallin käyttö ja opastus hyödyllisiä Perheen korkean EE-pistetason (expressed emotions) lasku myös tavoitteena Omaisten syyllistämistä vältetään

54 Masennustilan oireet Masentunut mieliala Kiinnostuksen tai mielihyvän menetys Uupumus (vähentyneet voimavarat) Keskittymisvaikeudet, päättämättömyys Itseluottamuksen tai itsearvostuksen menetys Kohtuuttomat syyllisyyden tunteet Synkät ja pessimistiset ajatukset Itsetuhoiset ajatukset ja teot Unihäiriö Ruokahalun ja painon muutos

55 Masennustilan alaryhmiä Lievä, keskivaikea, vaikea masennustila Psykoottinen masennus (harhaluulot tai aistiharhat) Toistuva masennus Pitkäaikainen masennus Vuodenaikaan liittyvä masennus (SAD)

56 Masennustilan kulku ja ennuste Jakson kesto on useimmiten 5-6 kuukautta Mitä vaikeampi masennus, sitä kauemmin toipuminen kestää Kaikista masennustiloista 20 % on pitkäaikaisia ja vakavia Uusiutumisen riski: 1 masennusjakso => 50% saa toisen (joskus) 2 masennusjaksoa => 70% saa kolmannen 3 jaksoa => 90% saa neljännen Jos toipuminen on vain osittaista, uusiutumisen riski on suurempi

57 Kehitysvammaisten masennus Mielialahäiriöt ovat kehitysvammaisilla alidiagnosoituja Kommunikaation rajoittuneisuus ja vaikeus nimetä tunteita vaikeuttavat masennuksen diagnosoimista Masennustila on kuitenkin diagnosoitavissa objektiivisen tarkkailun perusteella Kehitysvammaisen masennukseen voi viitata käyttäytymisen muutos, takertuvuus, ärtyvyys, aggressiivisuus, impulsiivisuus, taitojen taantuminen ja somaattiset oireet

58 Masennuksen hoitoperiaatteet Lääkehoito Teho alkaa 2-6 viikon kuluessa Lääkityksen kesto: Ensimmäinen jakso 6-12 kk oireettomana ennen lopetusta Toinen jakso estohoitoa harkittava (jopa loppuikä) Mitä vakavampi depressio, sitä tärkeämpi on lääkehoidon osuus Psykososiaalinen tuki Erityyppiset keskusteluhoidot Suunnitelmallinen, tiivis psykoterapia varsinkin lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa Riittävä lepo ja irtautuminen olosuhteista, joissa masennus on kehittynyt Tukitoimien tarpeen uudelleenarviointi

59 Kehitysvammaisten masennuksen hoito Lääkehoito tavanomaisten periaatteiden mukaan Tarpeen mukaiset tukitoimet arkipäivään, perustarpeista huolehtiminen Turvallinen ilmapiiri, itsetunnon tukeminen Psykoterapia ensisijaisesti lievästi kehitysvammaisille Vaikeassa masennuksessa harkittava hoitoa sairaalassa tai kehitysvammapsykiatrisessa yksikössä

60 Trisykliset masennuslääkkeet Esim. Triptyl, Doxal, Anafranil, Surmontil Teho hyvä riittävillä annoksilla Haittavaikutukset tavallisia Väsymys Antikolinergiset vaikutukset Sydänvaikutukset

61 Uudet masennuslääkkeet Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet) Fluoksetiini (Seronil, Seromex, Fluoxetin ym.) Paroksetiini (Seroxat, Optipar, Paroxetin) Sertraliini (Zoloft) Fluvoksamiini (Fevarin) Sitalopraami (Cipramil, Citalopram, Sepram) Essitalopraami (Cipralex) Reboksetiini (Edronax) Muut uudet masennuslääkkeet Venlafaksiini (Efexor) Milnasipraani (Ixel) Mirtatsapiini (Remeron) Moklobemidi (Aurorix) Mianseriini (Miaxan, Tolvon) Tratsodoni (Azona) Sulpiridi (Suprium)

62 Serotoniinin takaisinoton estäjät Vähemmän haittavaikutuksia kuin trisyklisillä lääkkeillä Pahoinvointi, päänsärky, hikoilu, kiihtymys/ahdistus, unettomuus, seksuaaliset toimintahäiriöt Käyttöaiheita masennuksen lisäksi Paniikkihäiriö, sosiaalinen ja yleistynyt ahdistuneisuus, pakko-oireinen häiriö, syömishäiriöt, impulssikontrollin häiriöt, epävakaa persoonallisuus

63 Manian oireet Toimeliaisuuden lisääntyminen tai rauhattomuus Puheliaisuuden lisääntyminen Ajatustoiminnan kiihtyminen (ajatuksenriento) Keskittymisvaikeudet ja häiriöherkkyys Jatkuvat muutokset toiminnassa tai suunnitelmissa Vähentynyt unen tarve Sosiaalinen estottomuus Lisääntynyt seksuaalinen halukkuus tai holtittomuus Kohonnut itsetunto Uhkarohkea tai vastuuton käyttäytyminen Hallusinaatioita ja harhaluuloja (suuruus- tai vaino-)

64 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyypit I-tyyppi Mania- ja masennusjaksoja II-tyyppi Hypomania- ja masennusjaksoja Sekamuotoinen jakso Masennus- ja maniaoireita samanaikaisesti tai nopeasti vaihdellen, jopa tuntien kuluessa Usein euforisen olon asemasta ärtyneisyyttä tai epämiellyttävää oloa (dysforia)

65 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tausta ja kulku Vahva perinnöllinen tausta Yleensä puhkeaa v. välillä Nuoruusiässä alkanut masennus voi myöhemmin muuttua kaksisuuntaiseksi häiriöksi Stressi sekä unen ja vuorokausirytmin häiriöt voivat laukaista häiriöjakson Mitä useampia jaksoja ollut, sitä pienempi stressi voi laukaista uuden jakson Jaksot uusiutuvat usein: 90 % saa uuden jakson jossakin vaiheessa

66 Kaksisuuntainen mielialahäiriö kehitysvammaisilla Kehitysvammaisen kaksisuuntainen mielialahäiriö jää usein tunnistamatta Nopeasykliset ja sekamuotoiset kaksisuuntaiset mielialahäiriöt ovat kehitysvammaisilla ehkä tavallisempia kuin eikehitysvammaisilla Kausittain toistuva levottomuus ja aggressiivisuus voi johtua kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä

67 Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito Lääkehoito Ajankohtaisen mania / masennusvaiheen hoito sekä uusiutuvien häiriöjaksojen estohoito suunnitellaan erikseen Käytettäviä lääkkeitä: Mielialantasaajat Psykoosilääkkeet Masennuslääkkeet (yhdessä mielialantasaajien kanssa) Akuutissa vaiheessa lisänä ahdistus- ja unilääkkeet Psykoedukaatio ja yksilöpsykoterapia Tukee sairauteen sopeutumista ja uusiutuvien häiriöjaksojen ehkäisyä / ennakoimista

68 Kehitysvammaisen kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito Lääkehoito yleisten periaatteiden mukaan Mielialantasaajina käytetään samoja lääkkeitä kuin epilepsian hoidossa, joten epileptikoilla otettava huomioon lääkkeiden yhteisvaikutukset Karbamatsepiini nopeuttaa valproaatin aineenvaihduntaa Lamotrigiinin aloitukseen liittyvien ihoreaktioiden riski on suurempi valproaatin käyttäjällä Yksilöpsykoterapia ja psykoedukaatio soveltuvat ensisijaisesti lievästi kehitysvammaisille

69 Litium (Lito) Käyttöaiheita: Kaksisuuntaisen mielialahäiriön mania- ja masennusvaiheiden ennaltaehkäisy ja hoito Käytetty myös mielialantasaajana sekä aggressiivisuuden ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen hoidossa Haittavaikutuksia Gastrointestinaaliset, kardiovaskulaariset ja neurologiset haittavaikutukset, painonnousu, vapina, kilpirauhasen vajaatoiminta, munuaisvaikutukset, ihoreaktiot

70 Valproaatti (Absenor, Deprakine, Käyttöaiheita Orfiril) Manian hoito ja esto kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Käytetty myös mielialantasaajana sekä aggressiivisuuden ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen hoidossa Haittavaikutuksia Väsymys, vapina, painonnousu, hiustenlähtö Maksavaurio, hyytymishäiriöt

71 Karbamatsepiini (Neurotol, Tegretol) Annos mg / vrk Käyttöaiheita Manian hoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Kehitysvammaisilla lapsilla esiintyvät levottomuustilat Käytetty myös mielialantasaajana sekä aggressiivisuuden ja itseä vahingoittavan käyttäytymisen hoidossa Haittavaikutuksia Väsymys, tasapainohäiriöt, näköhäiriöt, vapina, ripuli, rytmihäiriöt, hyponatremia Luuydinvaurio, maksavaurio, ihottuma

72 Lamotrigiini (Lamictal) Käyttöaiheita Depressiojaksojen esto kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä Viitteitä myös tehosta vaikeiden psykoosien hoidossa psykoosilääkkeen ohella Haittavaikutuksia Väsymys, tasapainohäiriöt, näköhäiriöt, päänsärky Vakavat ihoreaktiot Erityisesti huomattavaa Vakavien ihoreaktioiden riskin vuoksi aloitus ja annoksen nosto tehtävä hitaasti Ihoreaktioiden riski on suurempi, jos käytössä on samanaikaisesti valproaatti

73 Pelko ja ahdistuneisuus Pelko on ahdistusta, jolla on kohde Ahdistus ja pelko ovat normaaleja tunteita Häiriössä normaali tunnetila ilmenee liian herkästi, väärässä paikassa tai ylikorostuneena

74 Paniikkihäiriö Yksittäisiä paniikkikohtauksia voi olla ilman varsinaista paniikkihäiriötä Paniikkihäiriössä henkilöllä on toistuvia intensiivisiä ahdistuneisuuskohtauksia, jotka voivat tulla missä tahansa (usein kaupoissa, saleissa, linja-autoissa, jopa nukkuessa) Kohtausten pelko voi johtaa tiettyjen paikkojen tai tilanteitten välttämiseen

75 Paniikkihäiriön oireet Alku sekunneissa - minuuteissa, kesto alle ½ h Sydämentykytys, hikoilu, vapina Hengenahdistus tai tukehtumisen tunne Epämiellyttävä tunne rinnassa Pahoinvointi Huimaus, epävakaa outo olo Derealisaatio, depersonalisaatio Parestesiat (puutuminen ja kihelmöinti) Vilunväreet ja kuumat aallot Kohtaukseen liittyvät pelot: kuoleman, hulluksi tulemisen, pyörtymisen, kontrollin menetyksen, oksentamisen pelko

76 Paniikkihäiriön hoito Kognitiivinen terapia tehokas välttämiskäyttäytymiseen Lääkkeet estävät kohtauksia ja välttämistä Pitkäkestoisessa hoidossa trisykliset ja uudet masennuslääkkeet Annos vähintään sama kuin masennuksessa Aluksi oireet saattavat pahentua Kohtauslääkkeinä bentsodiatsepiinit (esim. alpratsolaami)

77 Sosiaalisten tilanteiden pelko Intensiivinen pelko yhtä tai useaa sosiaalista tilannetta kohtaan Mukana ruumiillista jännitystä: vapina, hikoilu, punoitus, pahoinvointi Yhtä yleinen miehillä ja naisilla Alkaa yleensä nuoruusiässä Aiheuttaa usein huomattavaa rajoittuneisuutta elämässä

78 Sosiaalisten tilanteiden pelon hoito Kognitiivisen terapia Lääkehoito ahdistusherkkyyden vähentämiseksi Pitkäkestoisessa hoidossa uudet masennuslääkkeet Tarvittaessa esim. esiintymistilanteissa Beetasalpaajat (esim. propranololi) Bentsodiatsepiinit (esim. diatsepaami, oksatsepaami)

79 Yleistynyt ahdistuneisuus (GAD) Jatkuva pitkäkestoinen ahdistuneisuus / jännitys ja liiallinen huolestuneisuus Huolet arkipäiväisiä, mutta liioiteltuja Somaattiset oireet Levoton tai jännittynyt olo, palan tunne kurkussa, huimaus Autonomiset oireet: sydämentykytys, hikoilu, suun kuivuminen Lihasjännitys, säpsähtely, vaikeus rentoutua Ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet Nukahtamisvaikeudet

80 Yleistyneen ahdistuneisuuden hoito Kognitiivinen terapia on usein tehokas (tavoitteena ahdistuksen parempi hallinta; esim. pelon pelon vähentäminen) Masennuslääkkeet: SSRI, venlafaksiini (Efexor) Buspironi (Buspar, Stesiron) Bentsodiatsepiinit (riippuvuusriski)

81 Pelko- ja ahdistusoireiset häiriöt kehitysvammaisilla Kehitysvammaisilla ahdistusoireiset häiriöt ovat suhteellisen tavallisia Ahdistushäiriöön voivat viitata somaattiset oireet (nopea pulssi, korkea verenpaine, vapina, hikoilu), levottomuus, ärtyisyys, aggressiivisuus, impulsiivisuus, mielialanvaihtelut, raivokohtaukset, stereotyyppinen toiminta, itsensä vahingoittaminen, pakonomainen masturbointi ja unihäiriöt

82 Kehitysvammaisten ahdistushäiriöiden hoito Usein tilannetta helpottaa tukitoimien uudelleenarviointi ja järjestely Bentsodiatsepiinien käyttö on ongelmallista epileptikoilla, aggressiivisilla henkilöillä ja autisteilla Psykoterapian merkitys käytännössä vähäinen

83 Bentsodiatsepiinit Yleisimmin käytettyjä ahdistuslääkkeitä Jaetaan pitkä- ja lyhytvaikutteisiin; lyhytvaikutteiset toimivat myös nukahtamislääkkeinä Lyhytvaikutteisia esim. Tenox, Dormicum, Xanor, Alprox, Temesta, Oxepam Pitkävaikutteisia esim. Diapam, Stesolid, Rivatril Haittavaikutuksia Väsymys, muistihäiriöt, huomiokyvyn heikentyminen, koordinaation heikentyminen Riippuvuusriski

84 Buspironi (Buspar, Buspiron) Annos mg / vrk Käyttöaiheita Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön pitkäaikainen hoito Käytetty myös kehitysvammaisten aggressiivisuuden hoidossa Haittavaikutuksia Huimaus, päänsärky, hermostuneisuus, heikotuksentunne, pahoinvointi, kiihtyneisyys ja hikoilu

85 Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatukset eli obsessiot Ahdistavia, usein vastenmielisiä pakonomaisesti toistuvia ajatuksia Henkilö tietää ajatukset omikseen Pakkotoimet eli kompulsiot Kaavamaisia, toistuvia käyttäytymistapoja Eivät tuota mielihyvää eivätkä ole sinänsä hyödyllisiä Voivat vähentää pakkoajatusten aiheuttamaa ahdistusta Henkilö yleensä aluksi yrittää vastustaa kompulsioita Oireet painottuvat vaihtelevasti obsessioihin tai kompulsioihin

86 Pakko-oireisen häiriön hoito SSRI-lääkkeillä 85%:lla ainakin osittainen vaste Annokset suurempia kuin masennuksen hoidossa Pakkoajatukset reagoivat paremmin lääkkeisiin kuin psykoterapiaan Kognitiivinen käyttäytymisterapia pakkotoiminnoissa Psykokirurgiasta voi olla apua, jos mikään muu ei auta

87 Sopeutumishäiriöt Lieviä häiriöitä, jotka ilmenevät merkitsevän elämänmuutoksen tai rasittavan elämäntapahtuman jälkeen Tavallisia oireita Masentuneisuus, ahdistuneisuus, unihäiriöt, ärtyisyys Oireet ovat lievempiä kuin varsinaisissa mieliala- tai ahdistuneisuushäiriöissä Hoito Läheisten tuki, lepo, tarvittaessa oireita lievittävä lääkitys

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi

Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi Kehitysvammaoireyhtymät ja käyttäytymisfenotyyppi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys konsultoiva psykiatri, Eteva kuntayhtymä apulaisylilääkäri,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS MÄNTSÄLÄ 2014

KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS MÄNTSÄLÄ 2014 KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS MÄNTSÄLÄ 2014 KEHITYSVAMMAISUUS JA MIELENTERVEYS Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri, HYKS

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011

PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEET: Anne Sundström 11.5.2011 PSYYKENLÄÄKKEIDEN VAIKUTUSMEKANISMEISTA Autonominen hermosto säätelee mielen toimintoja (e.tunteet) Aistinelimet (näkö,kuulo) välittävät aistitietoa isoaivojen

Lisätiedot

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys

Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien psykiatristen palvelujen järjestämisen haasteet ja kehittämistarpeet Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin?

Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? Miksi ikäihmisten on vaikea saada apua mielialaongelmiin? (Valitettavan) yleisiä käsityksiä ikäihmisten mielialaongelmista Alavireinen mieliala ja jopa lievä masennus kuuluvat vanhuuteen eikä niitä tarvitse

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori

Psyykenlääkkeet. Salla Kalsi. Proviisori Psyykenlääkkeet Salla Kalsi Proviisori Ahdistuneisuus Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön taustalla voi olla päihteidenkäyttö, kielteiset elämäntapahtumat, aivojen toimintahäiriöt yms. Oireita mm. jännittyneisyys,

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Lemilvo (aripipratsoli)

Lemilvo (aripipratsoli) Lemilvo (aripipratsoli) Terveydenhuollon ammattilainen Usein kysytyt kysymykset Aripipratsoli on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean maniavaiheen enintään 12 viikkoa kestävään hoitoon 13-17-vuotiaille

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Skitsofreniasta kärsivän tukeminen Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt Itkeskely Puhuu sekavasti Ajatukset katkeilevat, ajatusharhat eli deluusiot (esim. vainoajatukset) Harha-aistimuksia

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Muistisairauksien koko kuva

Muistisairauksien koko kuva Muistisairauksien koko kuva Muistipotilaan käytösoireet Lääkehoidon mahdollisuudet Geriatri Pirkko Jäntti Kemijärvi 27.11.2012 Muistisairauksien keskeiset oireet Muistin heikkeneminen Muut kognitiiviset

Lisätiedot

AGGRESSIIVINEN VANHUS

AGGRESSIIVINEN VANHUS AGGRESSIIVINEN VANHUS SEHL Kevätopintopäivät Savonlinna 8.4.2016 Kati Auvinen 08.04.2016 1 Sidonnaisuudet ISSHP: Yleislääketieteen akuuttiosaston ylilääkäri Fimea: Osa-aikainen tutkijalääkäri ILMAtutkimuksessa

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

AD/HD aikuisella. Ritva Kohijoki 8.9.2007

AD/HD aikuisella. Ritva Kohijoki 8.9.2007 AD/HD aikuisella Ritva Kohijoki 8.9.2007 Mikä on AD/HD? Jokainen meistä tunnistaa joitakin AD/HD:n oireita toisinaan -> raja normaalin ja epänormaalin välillä on häilyvä AD/HD on kehityksellinen oireyhtymä,

Lisätiedot

Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa

Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa Ehdotus kehitysvammapsykiatristen palvelujen järjestämisestä Etelä-Suomessa Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö

Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Akuutti stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö Epätavallisen voimakkaan traumaattisen tapahtuman tavallisimmat psyykkiset seuraamukset jaetaan stressireaktioihin ja stressihäiriöihin. Stressireaktiot

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013

Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku 24.1.2013 Sidonnaisuudet Toiminut luennoitsijana ja /tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet

Lisätiedot

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue 2 Raju väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö 3 Nuoruusikä

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyys Nuoruusikäisistä pojista 4-13%:lla Nuoruusikäisistä tytöistä 4-6%:lla Sukupuolten välillä eroja Määritelmä

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot