on lisääntynyt taantuman jälkeen. Teollisuusyritysten viimeaikaiset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "on lisääntynyt taantuman jälkeen. Teollisuusyritysten viimeaikaiset"

Transkriptio

1 20. vuosi Venäjän tuontitarve paljolti kulutuskysynnän varassa Venäjän talous kasvoi viime vuonna 3,4 prosenttia, mutta kasvu kuitenkin hidastui selvästi vuoden jälkipuoliskolla. Kertaluonteinen tekijä oli Venäjän satojen väheneminen. Samalla myös koko muu talouden kasvu vaimeni hieman yli kolmen prosentin tasolle. Suomen pankin Bofit-tutkimuslaitos odottaa kuitenkin kevätkauden ennusteessaan Venäjän talouden yltävän samaan 3,4 prosentin kasvutahtiin kuin vuonna Nopeampaa kasvua jarruttaa se, että öljyn hinnan oletetaan laskevan noin 15 prosenttia ennustejakson aikana. Toisaalta bruttokansantuotteen kasvun odotetaan hieman viriävän vuoden mittaan Euroopan ja muun maailman talouksien elpyessä vähitellen. Venäjän budjettilinjausten valossa kasvua tukee edelleen valtiontalous, joskaan ei yhtä paljon kuin viime vuonna. Valtiontalouden odotetaankin kääntyvän tänä vuonna vähemmän alijäämäiseksi kuin mitä viime kesän linjauksissa arvioitiin. Bofitin tutkijoiden kasvuennuste vuodelle 2014 on tässä vaiheessa sekin sama 3,4 prosenttia. Vuodelle 2015 he odottavat hidastuvaa noin kolmen prosentin lisäystä, sillä öljyn hinta laskee ja tuonnin kasvu vilkastuu hieman. Venäjän viime vuoden elokuussa toteutunut WTO-jäsenyys tuo talouteen lisäkasvua vähitellen, mutta vaikutus on pieni ennustejaksolla Talouden virallisesti johdetut uudistukset ovat nekin edenneet hitaasti usean vuoden ajan, eikä tältä rintamalta odoteta talouteen lisäkasvua lähivuosina. Yli kaksikymmentä eri osa-aluetta käsittävä liiketoimintaympäristön uudistustiekartta tuottanee jossakin määrin konkreettisia parannuksia, Bofitissa arvioidaan. Yksityisen kulutuksen kasvun odotetaan jatkuvan varsin ripeänä, joskin hieman hidastuen. Työttömyys on supistunut ennätyksellisen pieneksi ei 5,5 prosenttiin työvoimasta. Työllisyyttä voi olla vaikea enää lisätä tuntuvammin, mikä asettaa rajaa talouden palkkasumman kasvulle. Toisaalta tilanne tukee yksityisen sektorin palkkojen korotuksia. Inflaation tutkijat arvioivat hidastuvan nykyisestä yli seitsemän prosentin tahdista vähitellen, mikä tukee lievästi ostovoiman kehitystä. Inflaatiota saattaa ylläpitää muun muassa se, että viranomaisten odotetaan nopeuttavan energian vähittäishintojen korotuksia. Kotitalouksien luotonannon kasvu on tällä hetkellä tasaantunut ja säästäminen on lisääntynyt. Kotitalouksien kulutusluottovelka on jo noussut useiden eurooppalaisten maiden lukemiin tuloihin suhteutettuna. Kulutusluottojen lyhyet takaisinmaksuajat ja korkeat korot ovat alkaneet viedä tuntuvan osan kotitalouksien tuloista. Investointien kasvun odotetaan vähitellen vilkastuvan ennustejaksolla. Tuotantokapasiteettia on käytössä lähes samassa määrin kuin taantumaa edeltäneinä nousuvuosina ja nyt tuotannon kasvu edellyttää uutta kapsiteettia. Lisäksi tuotantopääoman kuluneisuus on lisääntynyt taantuman jälkeen. Teollisuusyritysten viimeaikaiset odotukset investointiensa kehityksestä ovat kuitenkin heikot sekä epävarmuuden ja riskien rasittamia. Toisaalta rakentajien odotukset ovat vähän myönteisempiä. Tuonnin kasvutahdin odotetaan pysyvän tänä ja ensi vuonna kohtuullisena. Tuonnin arvioidaan kasvan noin viisi prosenttia vuodessa pääosin kulutuskysynnän vaikutuksesta. Tuonnin osuus koko taloudessa on nykytilanteessa korkeimmillaan sitten vuoden 2008, mikä asettaa rajaa tuonnin kasvutahdille. TÄSSÄ NUMEROSSA: Venäjän tuontitarve paljolti kulutuskysynnän varassa 1 IVY-alueen talouskehitys odotettua vakaampi 2 Koneet ja laitteet yhä Suomen Venäjän-viennin kärjessä 3 Valtiontalous tuki Venäjän talouskasvua vuonna Venäjän ulkomaankauppa oli vaimeaa tammikuussa 3 Venäjällä yli 90 prosentin vientiosuus Suomen itäviennistä 4 Venäläisten odotetaan lähtevän yritysostoksille ulkomaille 5 Awara ja Eduhouse aloittivat yhteisen henkilöstökoulutuksen Venäjällä 5 Ukrainan teollisuus joutui pudotukseen 5 SEB: Itäisen Euroopan maat välttyvät taantumalta 6 Ukraina liputti EUyhdentymisen puolesta 7 Kazakstan uskoo erityistalousalueisiinsa 7 Kirgisian jäsenyys saattaa laajentaa tulliliiton koko Keski-Aasiaan 8 Suomi ja Kazakstan aktivoivat taloussuhteitaan 8 Ulkomaiset sijoittavat kaihtoivat Valko-Venäjää 9 Valko-Venäjän talouskasvu jäi 1,5 prosenttiin 9 Puolan odotetaan välttyvän taantumalta 10 Yhteisvaluutta ei innosta puolalaisia 10 Puolassa jo neljännesmiljoona ulkomaista työntekijää 11 Baltian maista vain Viron vienti sai hyvän startin 11

2 IVY-alueen talouskehitys odotettua vakaampi 2 IVY-maiden ja Ukrainan taloudet kehittyivät viime vuonna kokonaisuutena katsoen positiivisesti, selviää IYV:n tilastokomitean julkaisemasta vuositilastosta. Vertailutilastossa tarkasteltiin kahdeksaa kansantalouden kannalta keskeistä indikaattoria. Ryhmään kuuluvien maiden bruttokansantuote kasvoi vuonna 2012 keskimäärin 3,4 prosenttia, mikä oli sama kuin Venäjän tulos. Alueen keskimääräinen kasvu hidastui vuoden 2011 tahdista, joka oli 4,7 prosenttia. Nopeimman kasvun maita olivat Armenia, Tadzikistan, Turkmenia ja Uzbekistan. Keski-Aasian tärkeimmän talouden Kazakstanin talouskasvu oli 5,0 prosenttia. Ainoastaan Kirgisiassa ja Moldovassa bruttokansantuote supistui. Alueen maiden teollisuustuotannon kasvu hidastui sen sijaan keskimäärin 1,9 prosenttiin, kun vuotta aiemmin nousu oli 4,4 prosenttia. Eniten tuotantoaan lisäsivät Armenia, Valko-Venäjä, Tadzikistan ja Uzbekistan. Nämä maat ylittivät selvästi Venäjällä saavutetun kasvun. Inflaatio vaihteli 2,1 ja 21 prosentin välillä Teollisuuden tuottajahintojen kehityksestä tilastovirasto on antanut ainoastaan viime joulukuuta koskevat tiedot. Niiden mukaan hintojen nousu oli vuoden lopussa keskimäärin 4,9 prosenttia. Venäjällä hinnat nousivat 5,1 prosenttia, Kazakstanissa 2,1 prosenttia ja Valko-Venäjällä rajun inflaation vaikutuksesta 21,0 prosenttia. Maataloustuotannossa vertailuryhmän maat ylsivät keskimäärin 19,0 prosentin parannukseen. Alueen absoluuttinen tuotantomäärä kuitenkin supis- IVY-MAIDEN TALOUSINDIKAATTOTREITA (KIINTEIN HINNOIN) VUOSIMUUTOS 2012 (%) Brutto- Teollisuus- Vähittäis- Kiinteät kansantuote tuotanto kaupan pääomainves- (%) (%) myynti (%) toinnit (%) Azerbaidzan 2,2-2,3 9,6 18,0 Armenia 7,6 8,8 2,9 0,2 Kazakstan 5,2 0,5 12,9 3,8 Kirgisia -0,9-20,2 11,2 21,5 Moldova -0,2-3,0 0,9-0,7 Tadzikistan 7,5 10,4 15,9-24,4 Turkmenia 11, ,5 38,0 Ukraina *) 0,2-1,8 15,9 17,0 Uzbekistan 8,2 7,2 13,9 9,8 Valko-Venäjä 1,5 5,7 14,1-13,8 Venäjä 3,4 2,6 5,9 6,7 *) Ukraina sisältyy IVY-maiden tilastovertailuihin. Lähde: IVY:n tilastokomitea. Muokattu taulukko: Compiler. tui, koska johtavien maiden tuotannot supistuivat. Venäjällä tuotanto laski vuositasolla 4,7 prosenttia ja Kazakstanissa heikon satokauden seurauksena jopa 17,8 prosenttia. Alueen maiden vähittäiskauppa jatkoi viime vuonna kasvuaan, joskin edellisvuotisesta hieman hidastuen. Keskimäärin myynnin lisäys oli 7,6 prosenttia, kun mittatikkuna olevan Venäjän kasvu jäi 5,9 prosenttiin. Kazakstanissa myynti nousi 12,9 prosenttia, Ukrainassa 15,9 prosenttia ja Valko-Venäjällä 14,1 prosenttia. Kuljetukset kehittyivät nopeasti Selvää kehitystä tapahtui myös maiden rahtikuljetuksissa ja koko alueella rahdit kasvoivat keskimäärin 11,8 prosenttia. Kokonaisvolyymia kasvattivat Venäjä ja Kazakstan joiden rahtimäärät nousivat 2,2 prosenttia ja 12,9 prosenttia. Ryhmän maihin tehdyissä investoineissa oli jo huomattavan suuria eroja, joskin kotimaasta ja ulkomailta tehdyt kiinteät pääomainvestoinnit kasvoivat keskimäärin 9,8 prosenttia. Venäjällä investoinnit lisääntyivät 6,7 prosenttia ja Kazakstanissa 3,8 prosenttia. Ukrainassa pääomasijoitukset vahvistuivat sen sijaan 17,0 prosenttia. Kuluttajahintojen nousu oli alueen maissa joulukuussa keskimäärin 9,6 prosenttia. Inflaatiota nosti Valko- Venäjä, jossa hinnat kallistuivat 21,8 prosenttia. Toista ääripäätä edustivat Ukraina ja Azerbaidzan, joissa hintakehitys johti hienoiseen deflaatioon. Toimitus ja markkinointi 20. vuosikerta Oy Compiler Ab Osuuskunnantie 50 B Helsinki Klaus Lehmuskallio klaus Kaija Pasila-Lehmuskallio Compiler Trade Portal Verkossa vuodesta 1998

3 Valtiontalous tuki Venäjän talouskasvua vuonna 2012 Koneet ja laitteet yhä Suomen Venäjän-viennin kärjessä Suomen vienti Venäjälle ylsi viime vuonna 5,7 miljardiin euroon, mikä oli 7 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Venäjän osuus viennistä kasvoi hieman, joten naapurimaa oli Suomen toiseksi tärkein vientimarkkina. Tärkeimpiä tuotteita Venäjän-viennissä olivat edelleen koneet ja laitteet kolmanneksen osuudellaan sekä kemiantuotteet neljänneksen osuudella. Nopeimmin kasvoi tekstiilien ja mineraalituotteiden vienti. Sitä vastoin sähkölaitteiden ja kuljetusvälineiden vienti supistui, mikä heijasti lähinnä matkapuhelinten ja henkilöautojen jälleenviennin jatkuvaa vähenemistä. Suomen kautta Venäjälle kulkevan maantietransiton määrä supistui viime vuonna 8 %. Suurimmista tuoteryhmistä eniten vähenivät autojen kauttakuljetukset, joita oli neljännes vähemmän kuin vuotta aiemmin. Sitä vastoin mm. lääkkeitä kuljetettiin vuomattavasti edellisvuotta enemmän. Maantietransitona kuljetettujen tavaroiden arvo oli runsaat 20 mrd. euroa. Siten yhteensä noin 10 % Venäjän koko tuonnista tuli Suomesta vientinä tai kauttakuljetuksina. Suomen tuonti Venäjältä jäi 10,6 mrd. euroon vuonna 2012, mikä oli 7 %. vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tuonnin arvon väheneminen heijasti pitkälti alempia tuontihintoja. Useimpien keskeisten tuontitavaroiden, kuten öljyn, puun ja metallien tuonnin arvo supistui. Sitä vastoin kemiallisten tuotteiden tuonti kasvoi. Venäjän kaikki julkiset budjetit yhdistävä konsolidoitu budjetti oli viime vuonna hieman ylijäämäinen, joskin ylijäämä suhteessa bkt:hen pieneni 0,4 prosenttiin edellisvuoden 1,5 prosentista. Budjetin menot kasvoivat kasvoivat nimellisesti 14 % ja niiden osuus Bkt:stä oli lähes 37 %. Tulojen kasvu laantui runsaaseen 10 prosenttiin. Konsolidoituun budjettiin sisältyvän federaatiobudjetin tulot kasvoivat varsin hyvin ja valtio lisäsi menojaan - siirrot muihin budjetteihin pois lukien - aiempaa nopeammin. Menot kasvoivat neljänneksellä, josta osa johtui poliisitoimen menojen siirtämisestä alueilta ja kunnilta kokonaan federaatiobudjetin rahoitettavaksi. Alueiden ja kuntien tulot kasvoivat vain 5.6 %, sillä verotulojen kasvu hidastui ja siirrot federaatiobudjetista vähenivät. Alueiden ja kuntien menojen kasvu jäikin vajaaseen 10 prosenttiin. Niiden yhteenlasketut budjettialijäämät olivat viime vuonna tavanomaista suuremmat. Konsolidoidun budjetin tulot öljyn, öljytuotteiden ja kaasun vientitulleista ja tuotantoveroista kasvoivat edelleen hyvin eli 14 %. Tämä johtui pitkälti siitä, että kaasun tuotantoveroa nostettiin. Toisena syynä oli, että rupla oli suurimman osan vuotta dollariin nähden heikompi kuin edellisenä vuonna. Öljy- ja kaasuverojen osuus konsolidoidun budjetin tuloista nousi 28 prosenttiin eli taantumaa edeltäneelle huipputasolle. Federaatiobudjetin tuloista niiden osuus oli puolet. Konsolidoidusta budjetista selvästi nopeimmin kasvatettiin menoja sisäiseen turvallisuuteen lisäyksen ollessa 27 %. Puolustusmenot kasvoivat viidenneksellä. Saman verran kasvoivat terveydenhoitomenot, kuten myös menot talouden eri sektoreille. Etenkin tienrakennuksen ja kuljetussektorin rahoitusta lisättiin. Venäjän valtio on kansainvälisesti katsottuna vain vähän velkaantunut. Federaatiolla oli viime vuoden päättyessä koti- ja ulkomaista velkaa yhteensä 8,5 % bkt:stä. Valtiolla on kahdessa vararahastossaan varoja 10 % bkt: stä ja lisäksi tuntuvasti muita varoja keskuspankissa ja liikepankeissa. Alueilla ja kunnilla oli velkaa runsaat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Lähde: Suomen Pankki. BOFIT Viikkokatsaus: Seija Lainela Venäjän ulkomaankauppa oli vaimeaa tammikuussa Venäjän ulkomaankauppa supistui tammikuussa viime joulukuuhun verrattuna, ilmenee keskuspankin julkistamista tiedoista. Viennin arvo laski 40,6 miljardiin dollariin, mikä jäi joulukuun tuloksesta 26,2 prosenttia. Tuonnin arvo laski vieläkin jyrkemmin 21,9 miljardiin dollariin eli 30,2 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Vuosivertailussa Venäjän ulkomaankauppa kuitenkin kasvoi, tuonti tuntuvasti ja vienti hieman. Tuonti kasvoi 13,1 prosenttia vuoden 2012 tammikuusta ja viennissä lisäys jäi 2,2 prosenttiin. Venäjän tavaravienti hidastui jo viime vuonna ja koko vuoden kasvu jäi yhteen prosenttiin. Tuonnissakin lisäys hyytyi vaatimattomaan neljään prosenttiin. Kaupankäynnin käänne oli jyrkkä, sillä vuonna 2011 sekä vienti että tuonti kohosivat vuositasolla noin 30 prosenttia. Viime vuonna vienti ei enää saanut vauhtia nousevasta öljynhinnasta ja tuontia taas leikkasi heikko kotimainen investointikysyntä.

4 Venäjällä yli 90 prosentin osuus Suomen itäviennistä 4 Venäjä oli viime vuonna Suomelle aiempaan tapaan täysin hallitseva kauppakumppani entisen Neuvostoliiton alueen maiden ryhmässä, selviää Tullihallituksen tietokannasta. Tässä tarkasteltava ryhmä koostuu 13 maasta, joista 10 kuuluu IVY-yhteisöön. Suomen vienti Venäjälle kasvoi viime vuonna seitsemän prosenttia ja oli arvoltaan 5,6 miljardia euroa eli summa vastasi 93 prosenttia koko viennistä IVY-alueelle. Vienti Kazakstaniin pysyi vuoden 2011 tasolla jääden entiseen 170 miljoonaan euroon. Vienti Valko-Venäjälle sen sijaan kasvoi vuositasolla 13 prosenttia, mutta sen arvo oli vielä vaatimaton 75 miljoonaa euroa. Kazakstanin ja Valko- Venäjän panos ei siten mainittavammin lisännyt tulliliiton maiden tuontia Suomesta. Vienti pieniin IVY-maihin kasvoi lähes kolmanneksen Vientimme pienempiin IVY-maihin oli yhteensä vain 160 miljoonaa euroa, mutta muutos vuoteen 2011 verrattuna oli 28 prosenttia. Tässä joukossa suurimmat vientimarkkinat olivat Azerbaidzan, Kirgisia ja Uzbekistan. Vienti Azerbaidzaniin kasvoi vain kolme prosenttia, mutta summa oli silti 37,5 miljoonaa euroa. Vienti Kirgisiaan eteni sen sijaan huimaa 90 prosentin kasvutahtia, mikä nosti vientisumman 45 miljoonaan euroon. Lupaavaan tulokseen suomalaisviejät pääsivät myös Uzbekistanissa, jonka vientimäärä kasvoi 67 prosentilla 28,6 miljoonaan euroon. Heikoin tulos saatiin Tadzikistanissa, jonne vietiin tavaroita vain 2,3 miljoonan euron edestä. Myös Ukraina tärkeä vientimarkkina Suomelle IVY-alueen ulkopuolista maista Ukraina oli Suomelle jo merkittävä vientimarkkina. Ukraina talouden heikentymisestä huolimatta maan tuonti Suomesta kasvoi vuositasolla neljä prosenttia nousten SUOMEN ULKOMAANKAUPPA ITÄMARKKINAT Tuonti Muutos Vienti Muutos (milj.eur (%) (milj.eur) (%) Venäjä Kazakstan Valko-Venäjä Tulliliitto yhteensä Armenia 0, ,8 58 Azerbaidzan 0, ,5 3 Kirgisia 0, Moldova 2, ,5 81 Tadzikistan ,3-8 Turkmenia *) 0, ,6-40 Uzbekistan 0, ,6 67 Muu IVY yhteensä Venäjä ja IVY yhteensä Ukraina Georgia 0, ,7 37 Mongolia 1, *) IVY:n epävirallinen liitännäisjäsen (1991). Lähde: Tullin ulkomaankauppatilasto. Muokattu taulukko: Compiler. 408 miljoonaan euroon. Viennin arvo oli tuntuvasti suurempi kuin esimerkiksi vientimme Liettuaan. Kaksi muuta IVY:n ulkopuolista maata, Georgia ja Mongolia olivat edelleen marginaalisia kauppakumppaneita. Vienti Georgiaan oli vain 10,7 miljoonaa euroa ja vienti Mongoliaan 12 miljoonaa. Kuitenkin vienti Georgiaan kasvoi enteellisesti 37 prosenttia ja Mongolian tapauksessa nousu oli 56 prosenttia. Suomalaisesta näkökulmasta IVYmaat tarjoavat kokonaisuutena katsoen selvää kasvupotentiaalia suomalaisviejille. Koko yhteisön alueelle bruttokansantuote kasvoi viime vuonna keskimäärin 4,7 prosenttia, teollisuustuotanto 4,4 prosenttia, maataloustuotanto 19,0 prosenttia, vähittäiskaupan myynti 8,3 prosenttia ja kiinteät pääomainvestoinnit 9,8 prosenttia. Tuontipuolella Venäjän asema oli täysi hallitseva. Tuontimme itänaapurista supistui seitsemän prosenttia vuodesta 2011, mutta summa oli silti 10,5 miljardia euroa vastaten 17,9 prosenttia kokonaistuonnista. Toiseksi suurimman tuontimaan Saksan vastaava oli 12,3 prosenttia. Tuontituotteita lähinnä tulliliiton maista Venäjän lisäsi tuontitavaroita tuli lähinnä vain Kazakstanista, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Näistä selvästi tärkein oli Kazakstan, josta tuonti vuonna 2012 kasvoi viisi prosenttia ja oli arvoltaan 331 miljoonaa euroa. Kuriositeettina mainittakoon, että tuontimme Tadzikistanista kasvoi 246 prosenttia nousten euroon.

5 Venäläisten odotetaan lähtevän yritysostoksille ulkomaille Nopeimmin kasvien markkinatalousmaiden eli Kiinan, Venäjän, Brasilian, Intian ja Keski-Idän öljyvaltioiden yritykset ostavat enemmän yrityksiä kehittyneimmistä markkinatalousmaista kuin päivastoin, kertoo konsulttiyhtiö PwC. PwC:n Resetting the Compass -raportin mukaan Bric-ryhmän ja Keski-Idän yritykset toteuttivat vuosina kaikkiaan 161 miljardin dollarin arvosta yrityskauppoja Yhdysvalloissa, Kanadassa, Saksassa, Britanniassa, Australiassa ja Japanissa. Niiden omat yritykset käyttivät samaan aikaan 151 miljardia dollaria yritysostoihin nopean kasvun maissa. Venäjä oli vuonna 2011 seitsemännellä sijalle ulkomaille tehtyjen suorien investointien vertailussa. Investoinneista kuitenkin huomattava osa on suuntautunut Venäjältä etelään tai itään sijaitseviin maihin. Kehittyneimpiin markkinatalousmaihin on sen sijaan investoitu harvemmin, mutta yrityskaupat ovat olleet sitäkin suurempia. Esimerkiksi Rusal ja Severstal ovat tehneet hyvin suuria yritysostoja Yhdysvalloissa ja Euroopassa. PwC:n mukaan ostoaikeissa olevat venäläiset liikkuivat ulkomailla erityisen aktiivisesti vuosina Nyt toiminnan uusi elpyminen on käynnistynyt. Tähän on konsulttiyhtiön mielestä useita perusteita, joista ehkä päällimmäisin on, että monilla venäläisillä suurilla investoijilla on runsaasti likvidejä varoja, joilla ei löydy kiinnostavia kohteita kotimaasta. Runsaiden investointivarojen ohella ulkomaille suuntautumiseen kannustavat myös toiminnalliset syyt. Ensinnäkin venäläisenyritykset kaipaavat kipeästi parempaa teknologiaa ja enemmän tietotaitoa. Ostamalla kehittyneitä yrityksiä ulkomailta yritykset voivat siirtää teknologiaa kotimaisiin yksikköihinsä ilman omia tuotekehityskuluja. Toiseksi ulkomailla sijaitsevan yrityksen hankinta tarjoaa mahdollisuuksia liiketoiminnan monipuolistamiseen kansainvälisellä ja myöhemmin myös kotimaisella tasolla. Kolmanneksi tulevat kysymykseen yritykset, jotka ovat tehneet strategisen päätöksen globaaleille markkinoille menemisestä. Se taas tarkoittaa jo määritelmällisesti, että ostokohteita on kaiken aikaa metsästettävä. Neljäs mahdollinen peruste yrityskaupoille on, että länsimaissa tulee kaiken aikaa myyntiin arvokkaita kohteita, jotka omistajayritys haluaa syystä tai toisesta realisoida. Nämä tilanteet tarjoavat mahdollisuuksia spekulatiivisiin kauppoihin, joissa omaisuutta voi hankkia sen todellista arvoa halvemmalla. Myös WTO-jäsenyys saattaa kannustaa venäläisyrityksiä ja muita sijoittajia yrityskauppoihin ulkomaille. Kauppajärjestön jäsenyys madaltaa kynnyksiä teknologian ja immateriaalisten oikeuksien hankintaan. 5 Moskovassa pääkonttoriaan pitävä Awara Group ja helsinkiläinen Eduhouse ovat perustaneet Venäjän-toimintaa varten yhteisen koulutusyrityksen Awara Eduhouse Trainingin. Yhteisyritys suunnittelee ja toteuttaa asiakaskohtaisesti laadittuja henkilöstön valmennusohjelmia sekä järjestää erilaisilla teemoilla avoimia seminaaritilaisuuksia Venäjällä ja Suomessa. Awaran vahvuutena on yhtiön kansainvälinen tausta yhdistettynä Venäjän paikallisten olosuhteiden perusteelliseen tuntemukseen. Kattavasti taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottavalla Awaralla on valmiina laaja asiakaspinta, joka koostuu sekä Venäjällä toimivista länsiyrityksistä että modernisti toimivista venäläisyrityksistä. Eduhouse on puolestaan Suomessa laajalla alueella pätevöitynyt koulutusalan yhtiö, joka on kymmenen vuoden aikana järjestänyt koulutusta tuhansille yrityksille. Awara Eduhouse Trainingin henkilöstövalmennuksen alueina ovat johtaminen, myyntityö, markkinointi, asiakaspalvelu, yritysviestintä sekä projektijohto. Yrityksen kouluttajaresurssit käsittävät jo tässä vaiheessa yli 50 eri alojen asiantuntijaa. Koulutusohjelmia voidaan toteuttaa Venäjän ohella myös Ukrainassa ja Suomessa. Ukrainan teollisuus joutui pudotukseen Awara ja Eduhouse aloittivat yhteisen henkilöstökoulutuksen Venäjällä Ukrainan teollisuus kääntyi viime vuoden joulukuussa jyrkkään laskuun, kun sen tuotanto putosi vuositasolla 7,6 prosenttia. Kehitys oli heikointa sitten vuoden 2009 syyskuun. Tämän vuoden ensimmäisenä kuukautena teollisuustuotanto laski vuositasolla 3,2 prosenttia, mutta putosi kuukausitasolla 11,1 prosenttia. Vaikka tuotanto laski jyrkästi joulukuussa selvisi Ukrainan teollisuus kuitenkin koko vuoden 2012 kohdalla siedettävällä 1,8 prosentin taantumisella. Käänne oli kuitenkin vakava siihen nähden, että vuonna 2011 tuotanto kasvoi 7,3 prosenttia ja vuonna 2010 tuotanto nousi peräti 11,2 prosenttia. Helmikuussa tuotantoa menetettiin pahiten perusteollisuudessa. Kemianteollisuuden tuotanto laski 22 prosenttia vuositasolla, konepajateollisuuden 11,4 prosenttia ja metallurgisen teollisuuden 6,6 prosenttia. Myös energiantuotanto putosi 17,2 prosenttia, mikä johtui vuodenaikaan nähden lämpimistä sääoloista. Elintarviketeollisuuden tuotanto pysyi vielä kasvu-uralla, mutta hidastuen. Tammikuussa alan tuotanto parani vuositasolla 9,5 prosenttia. Tammikuussa miinuksella ollut kaivannaisteollisuus ylsi helmikuussa niukkaan 0,9 prosentin kasvuun rautamalmintuotannon ja hiilentuotannon ansiosta.

6 SEB: Itäisen Euroopan maat välttyvät taantumalta 6 Talouskasvu on viimeksi kuluneiden 3-6 kuuden aikana hiipunut keskisen Itä-Euroopan ja varsinaisen Itä-Euroopan maissa. Yleisesti heikentyneessä taloustilanteessa ovat parhaiten selvinneet pohjoisempana sijaitsevat maat, todetaan SEB Bankin tuoreessa Eastern European Outlook - puolivuotiskatsauksessa. Pankin ekonomistien mukaan erityisesti Baltian maat, mutta myös Venäjä ja Puola pysyttelevät edelleen kasvuuralla tänä ja ensi vuonna. Ukraina sen sijaan on ajautumassa selvään taantumaan. Itäisen Euroopan pohjoisemmat maat kykenevät paremmin torjumaan ulkoisia vaikutuksia, koska niiden talouksien ja pankkisektoreiden rakenteet ovat kohtuullisen hyvässä kunnossa. Venäjä hyötyy vielä erikseen raakaöljyn korkeasta maailmanmarkkinahinnasta, joka liikkuu parhaillaan 110 dollarin tuntumassa tynnyriltä. Baltian maissa ja Venäjällä työllisyystilanne on viime aikoina kohentunut. Puolan työttömyyden sen sijaan odotetaan lisääntyvän tänä vuonna ja Ukrainassa heikko työllisyystilanne jatkunee entisellään. Baltian maissa viime vuosien suuri maastamuutto on jo aiheuttanut eräitä pullonkauloja työvoiman saatavuudessa ja Venäjällä työllisyys on jo saavuttanut tasapainopisteen, eikä vapaita työvoimaresursseja kohta enää löydy. Baltian maissa ansiotasokehitys on ollut nouseva, mutta kuitenkin niin hallittu, ettei maiden kansainvälinen kilpailukyky ole kärsinyt. Myös Venäjällä palkat ovat nousseet ja aiheuttavat nyt kustannuspaineita teollisuudelle. SEB:n ekonomistit pitävät alueen inflaationäkymiä hyvinä. Inflaation odotetaan hidastuvan kaikissa Baltian maissa ja Venäjälläkin hintataso nousee vain hieman. Ukrainassakin inflaatiotahti hidastuu maan vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Kasvun kärkimaana Latvia - peräpitäjänä Puola Pankin maakohtaiset kasvuennusteet vuodelle 2013 ovat plusmerkkiset. Venäjän talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia. Ukrainan talouden uskotaan jauhavan paikallaan ja vasta ensi vuonna maassa päästään 1,8 prosentin kasvuun. Puolan tapauksessa ekonomistit päätyvät 2,1 prosentin kasvuun ja ensi vuonna jo 3,5 prosentin nousuun. Baltian maista taas parhaaseen kasvuun yltää Latvia, jonka bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan tänä vuonna 5,5 prosenttia, mikä on paras vuosiennuste koko EU:n alueella. Kasvu jatkuisi hyvänä myös vuonna 2014, jolloin parannus olisi 5,0 prosenttia. Viron talouskehityksen odotetaan nopeutuvan viime vuodesta ja ennuste lupaa 3,8 prosentin bruttokansantuotteen lisäystä tälle vuodelle ja ensi vuodellekin on tarjolla 3,7 prosentin nousu.liettua seuraa hyvin Viron perässä ja vastaavat ennusteet ovat 3,2 prosenttia ja 3,5 prosenttia. Vain Latvialla mahdollisuudet siirtyä euroon Yhteisvaluuttaintegraation kohdalla asiantuntijat päätyvät yksiselitteisesti siihen, että ainoastaan Latvialla tällä hetkellä todellisia edellytyksiä ja todellista tahtoa siirtyä euroon. Myös Liettualla on vahvaa intressiä euroon, mutta maan talous ei pysty täyttämään vaadittavia ehtoja. Muissa EU:n itäisissä jäsenmaissa velkakriisi on pysäyttänyt europyrkimykset mahdollisesti jopa vuosiksi eteenpäin. ILMOITUSHINNASTO - DEMO OSUMATARKKUUTTA KOHDERYHMÄÄN - ERIKOISMEDIA YRITYSPALVELUIDEN MAINONTAAN IDÄNKAUPAN VIENTIPALVELUT Konsultointi Taloushallinto Liikejuridiikka Koulutuspalvelut ja tapahtumat Muut asiantuntijapalvelut Finanssipalvelut Toimitilat ja kiinteistöt Huolinta ja tullaus Kuljetukset ja logistiikka Verkkojulkaisumme jaetaan sähköpostitse noin päättäjäosoitteeseen. Se ilmestyy samanaikaisesti myös Compilerin portaalissa. Ilmoitukset ovat interaktiivisia ja ne säilyvät pysyvästi aiempien numeroiden myötä sähköisessä arkistossa. Tiedustelut ja varaukset: Klaus Lehmuskallio ,

7 Ukraina liputti EUyhdentymisen puolesta Europan unionin ja Ukrainan välinen epäselvä tilanne on helmikuussa pidetyn kahdenvälisen huippukokouksen jälkeen selkiytynyt, kun osapuolet osoittivat haluavansa jatkaa poliittista yhdentymistä ja taloudellista integraatiota. Nyt näyttää siltä, että EU:n ja Ukrainan välinen assosiaatiosopimus, pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppaalue mukaan lukien, voitaisiin allekirjoittaa marraskuussa pidettävän EU:n itäkumppanuuden huippukokouksen yhteydessä. Osapuolet hyötyisivät sopimuksesta jo välittömästi. Sopimuksen seurauksena Ukrainan lainsäädännöstä lähes 90 prosenttia muotoutuu EU:n standardien mukaiseksi, mikä helpottaa keskinäistä kaupankäyntiä. EU:lle avautuu sopimuksen myötä uusi väkirikas markkina-alue ja samoin myös Ukrainalle. Tärkeä muutos on myös se, että ukrainalaiset voivat matkustaa viisumivapaasti EU-maihin. Ukraina joutuu kuitenkin EU-yhdentymisen rinnalla taiteilemaan IVY:n tulliliiton jäsenyyden kanssa. Jäsenyyttä on tarjottu tähän asti sekä kepin että porkkanan voimin, eikä Ukraina nykyisessä tilanteessaan voi sivuuttaa integroitumista myös tulliliittoon. Neuvotteluja on viime aikoina käyty 3+1-periaatteella, jolloin Ukraina olisi tulliliitossa liitännäisjäsen rajoitetuin oikeuksin ja velvoittein. Nyt Ukraina on nostanut esiin myös 3+1/2-mallin mukaisen ratkaisun. Tässä tapauksessa Ukraina olisi tulliliitossa mukana ainoastaan tarkkailijajäsenenä. Näköpiirissä oleva eurooppalainen valinta ei kuitenkaan äskettäin julkistetun mielipidemittauksen mukaan saa ukrainalaisten varauksetonta kannatusta. Kansalaisista vain 39 prosenttia kannattaa EU:n assosiaatiosopimuksen allekirjoittamista, kun taas tulliliiton jäsenyyttä haluaa 41 prosenttia. Kazakstan uskoo erityistalousalueisiinsa 7 Kazakstan pyrkii aktiivisesti kehittämään maassa toimivaa erityistalousalueiden verkostoa. Tavoitteena on hyödyntää alueita maan talouselämän modernisoinnin edelläkävijöinä. Erityistalousalueita on tätä nykyä tasan kymmenen ja ne jakautuvat kolmeen perustyyppiin. Osa niistä keskittyy perinteiseen teollisuustoimintaan, osa palveluiden tuottamiseen ja loput teollisten innovaatioiden kehittämiseen. Viime vuonna alueilla toimievien yritysten liikevaihto oli keskimäärin 346,5 miljoonaa tengea eli nykykurssein noin 1,8 miljoonaa euroa. Tuotantotoiminta alueilla oli varsin työvoimavaltaista, joten niillä on myös suuri työllistämisvaikutus. Erityistalousalueiden säännöstöä on täydennetty sovittamalla se vastaamaan IVY:n tulliliiton tullikoodiston määräyksiä ja jäsenyyssopimuksen yleisiä ehtoja. Hankkeiden valmistelua ja toteutusta itämarkkinoilla Buslink Oy - Itämarkkinoilla 30 vuotta Buslink Oy:n osaamisalueita ovat teollisuus sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Toimimme paikallisesti kohdemarkkinoilla ja meillä on omat toimistot Venäjällä, Baltiassa ja Kiinassa, joiden lisäksi yrityksellämme on pysyviä yhteistyöverkostoja vahvistaaksemme resurssejamme projektikohtaisesti. Autamme toimintaverkoston luomisessa Maahantuonti, vienti ja jakelutiet Valmistus ja alihankintaverkostot Markkinatutkimukset, liiketoimintasuunnitelmat ja strategia-analyysit Käytännön vienti- ja tuontipalvelut Uusi palvelu Buslink toimii nyt myös välittäjäasiamiehenä itään suuntautuvissa investointihankkeissa. Välitämme eurooppalaisten pääomasijoittajien rahoitusratkaisuja erityisesti teollisuuden ja rakentamisen investointeihin. Ota yhteyttä Toimitusjohtaja Hannu Kemiläinen Buslink Oy, Helsinki. Puh. (09) mobile:

8 Kirgisian jäsenyys saattaa laajentaa tulliliiton koko Keski-Aasiaan Kirgisia on päättänyt liittyä mukaan Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin muodostamaan tulliliittoon. Asia esiteltiin virallisesti viime joulukuussa ja samalla hankkeen annettiin selkeä aikataulutavoite, jonka mukaan jäsenyyden on tarkoitus toteutua ensi vuonna. Kolme suurta IVY-maata perustivat tulliliiton heinäkuussa Venäjä yritti jo alun alkaen taivutella neljättä suurta IVY-taloutta Ukrainaa liittymään tulliliittoon, mutta Ukraina on toistaiseksi torjunut ehdotuksen, koska se haluaa pitää ovet avoimena EU:n suuntaan tapahtuvalle integraatiolle. Kirgisia on sen sijaan jo oma-alaoitteisesti ilmaissut kiinnostuksen tulliliittoa kohtaan ja on nyt jättänyt jäsenanomuksen. Kirgisian kannalta liittyminen tulliliittoon tuo sekä etuja että haittoja. Vaikutukset olisivat samankaltaisia myös muiden Keski-Aasian pienten valtioiden tapauksessa. Kirgisian tulliliittojäsenyys on siten siirto, joka on myös näissä maissa tarkoin huomioitava. Kirgisian jälkeen todennäköisin jäsenyyden anoja olisi Tadzikistan. Turkmenistan ja Uzbekistan eivät sen sijaan ole ainakaan julkisesti ilmaisseet halukkuutta jäsenyyteen. Suomen ja Kazakstanin suhteisiin on tulossa vauhtia myös virallisella tasolla. Presidentti Sauli Niinistö matkustaa huhtikuussa viralliselle vierailulle Astanaan. Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev vieraili Suomessa jo maaliskuussa Suomalaiset tekivät ensimmäisen ministerivetoisen vienninedistämismatkan Kazakstaniin viime vuoden lokakuussa. Matkaa johti Eurooppa- ja ulkokauppaministeri Alexander Stubb. Matkan teemoina olivat yhteistyö innovaatioiden ja teknologian aloilla sekä suomalaisten investointimahdollisuudet Kazakstanissa. Matkaa osallistui noin 80 edustajan liikemiesvaltuuskunta isäntämaan kannalta kiinnostavilta aloilta. Pian ministerivierailun jälkeen Astanassa avattiin Suomen suurlähetystö. Kirgisian tapauksessa tulliliiton kielteiset vaikutukset ovat ainakin aluksi suuremmat kuin jäsenyydellä saavutetut edut. Kirgisia on pieni, vain 5,5 miljoonaa asukkaan talous, joka on täysin tuontiriippuvainen. Ulkomaankaupassa riippuvuus Venäjästä on suuri, sillä sen osuus Kirgisian tuonnista on yli 30 prosenttia ja viennistä taas vajaat 20 prosenttia. Myös Kiinalla on tärkeä asema Kirgisian tuontimaana. Kaasua Kirgisia ostaa Uzbekistanista ja Kazakstan taas on tärkein öljyjalosteiden tuontimaa. Jäsenyys tulliliitossa merkitsisi tuonnin varassa elävälle Kirgisialle sekä tullitariffien että arvolisäveron korotuksia. Suurin vaikutus tariffien korotuksilla olisi IVY-alueen ulkopuolelta tapahtuvaan tuontiin. Kuluttajien ostamat tuontitavarat, kuten autot, tietokoneet, lääkkeet ja vaatteet kallistuisivat tuntuvasti. Samalla Kirgisia menettäisi asemansa Kiinalaisten tuotteiden jälleen viennin kanavana muihin Keski-Aasian valtioihin. Kirgisialle tulliliiton jäsenyys merkitsi myös maan itsenäisen kauppapolitiikan rajoittamista. Tulliliiton komissiossa Venäjän ääniosuus on 57 prosenttia, Pari viikkoa sitten Helsingissä järjestettiin Suomalais-Kazakstanilainen bisnesforum aiheenaan vihreä talous. Tapahtumaan osallistui Kazakstanin ympäristöministeri Nurlan Kapparov, joka on Stubbin vastapari hallitusten välisessä komissiossa. Tapahtumassa käsiteltiin muun muassa kustannustehokasta energiantuotantoa, vedenkäsittelyteknologiaa, bioenergiaa sekä yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa. Heti perään Suomessa vieraili myös Kazakstanin ulkoministeri Yerlan Idrisov. Tapaamisissa käsiteltiin myös taloudellisia kysymyksiä. Stubbin kanssa Idrisov keskusteli presidentti Niinistön tulevan Kazakstanin vierailun valmisteluista. Kazakstanin johto on presidentti 8 kun Valko-Venäjällä ja Kazakstanilla on kummallakin 21,5 prosentin osuus. Tässä asetelmassa Kirgisian pitäisi hyväksyttää asiansa ensin Venäjällä ja esitellä ne vielä kahdelle muulle jäsenmaalle. Kirgisialle voi ongelmalliseksi muodostua myös WTO. Maa on ainoa kauppajärjestön jäsen koko Keski-Aasian alueella. Tässä tilanteessa Kirgisian on löydettävä malli kahden kauppaorganisaation määräysten yhteensovittamiseksi. Vastaavanlainen ongelma on tosin odottamassa myös Valko-Venäjää ja Kazakstania, jotka ovat anoneen WTO:n jäsenyyttä. Toisaalta tulliliitto voisi tarjota Kirgisialle uusia mahdollisuuksia. Niistä tärkein on tietysti pääsy 140 miljoonan kuluttajan tullivapaille markkinoille. Kirgisialla ei tosin näillä näkymin ole paljoakaan vietävää näille markkinoilla, mutta se voisi ainakin houkutella maahan ulkomaisia teollisia investointeja. Aiempaa läheisempi suhde Venäjään ja Keski-Aasian johtavaan talousmaahan Kazakstaniin voisi myös avata uusia rahoitusmahdollisuuksia infrastruktuuriltaan ja tuotantorakenteeltaan kehittymättömälle maalle. Suomi ja Kazakstan aktivoivat taloussuhteitaan Nazarbajevin vierailusta lähtien ollut kiinnostunut suomalaisten teollisuustuotteista, teknologisesta osaamisesta sekä opetusmenetelmistä. Teollisuuden ohella myös Kazakstanin kasvava viljely- ja karjanhoitosektori voisi tarjota vientimahdollisuuksia. Suomen ja Kazakstanin välisen kauppavaihdon arvo oli viime vuonna Suomen tullin mukaan 503 miljoonaa euroa. Tästä Suomen tuonnin osuus oli 332 miljoonaa euroa ja viennin osuus 171 miljoonaa. Viennin arvo pysyi samana kuin vuonna Kazakstanilaisten lähteiden mukaan kauppavaihto vuonna 2011 kasvoi edellisvuotisesta 74 prosenttia ja sen arvo nousi 830 miljoonaan dollariin eli nykykurssein karkeasti 640 miljoonaa euroon.

9 Ulkomaiset sijoittavat kaihtoivat Valko-Venäjää Suorat ulkomaiset investoinnit romahtivat Valko-Venäjällä vuonna Pudotusta tuli 75 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tieto perustuu Valko- Venäjän tilastoviraston tuoreimpiin tietoihin, joiden mukaan suorien ulkomaisten investointien arvo oli vuonna 2012 noin 854 miljoonaa dollaria. Vuotta aiemmin ne nousivat melkein neljään miljardiin. Romahduksen jyrkkyys hämmästyttää, mutta ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä on huomattavat että öljyjätti Gazpromhan osti vertailuvuonna 2011 Beltrasgazin osakkeet noin 2,5 miljardilla dollarilla. Valko-Venäjä ei liioin onnistunut yksityistämään viime vuonna yhtäkään suurempaa yritystään. Sekin selittää vähäisiä investointituloja. Ulkomaalaiset sijoittajat ovat ryhtyneet selvästi kaihtamaan Valko-Venäjää, vaikka sen liiketoimintaympäristö onkin kansainvälisessä vertailussa parantunut jonkin verran. Valko-Venäjä on helpottanut verotusta ja perustanut monia erityistalousalueita ulkomaisia suoria investointeja houkutellakseen ja yrittää muutenkin monin tavoin helpottaa sijoitustoiminnan sujumista. Erityisen haluttuja sijoituksia saadakseen Valko-Venäjä on ryhtynyt soveltamaan erityisoikeuksia tapauskohtaisesti ja erityisesti teknologiapuistoissaan. Alhaisimmilaan yritysverotus on niistä uusimmassa, Chinese-Belarussian Industrial Parkissa. Huolimatta hyvistä aikeista, Valko-Venäjä arvaamaton käyttäytyminen sijoittajia kohtaan on omiaan karkottamaan ulkomaista pääomaa. Hyvä esimerkki oli Kommunarka- ja Spartak-suklaatehdasyritysten osakeomistusten jälleenvaltioillistaminen, jossa yhteydessä molempien yhtiöiden hallitukset purettiin ja johtotehtäviin nimitettiin valtion virkamiehet. Joulukuussa OJSC Luch -yrityksen osakkeista 5,4 prosenttia siirrettiin valtion omistukseen. Alkuperäinen ehdotus oli 25 prosenttia, joka sekin Valko-Venäjän talouskasvu jäi 1,5 prosenttiin Valko-Venäjän jäi pitkälle jälkeen vuodelle 2012 asettamastaan 5-5,5 prosentin kasvutavoitteestaan. Bruttokansantuote kasvoi lopullisten lukujen perusteella vain 1,5 prosenttia eli noin 61 miljardiin dollariin. Näin huonoa saavutusta Valko-Venäjällä ei ole koettu kymmeneen vuoteen. Vielä vuonna 2011 maan talous piti hyvää 5,5 prosentin vauhtia. Inflaatio sen sijaan hidastui viime vuonna 21,8 prosenttiin, kun vuotta aiemmin hinnat nousivat 108 prosenttia. Maan tilastoviraston mukaan teollisuustuotanto pääsi kuitenkin viime vuonna lähelle 6-7 prosentin tavoitetta eli 5,7 prosentin kasvuun. Maatalouden tuotanto ylitti 6,1 prosentillaan asetetun 4-5 prosentin kasvutavoitteen. Hyvin käynnistynyt vientivuosi hiipui loppuvuodesta ja kauppatase oli lopulta 412 dollaria miinuksella. Vuoden 2013 alusta lähtien Valko- Venäjän talous on lähtenyt hitaasti toipumisen tielle. Tilastoviraston mukaan bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia tammikuussa vuositasolla. Teollisuustuotannon kasvu oli kylläkin vain 0,4 prosenttia. Valko-Venäjä on asettanut kuluvan vuoden kasvutavoitteekseen 8,5 prosenttia. Tavoite ylittää roimasti useimpien talousasiantuntijoiden sekä Maailmanpankin ja IMF:n arviot, jotka parhaimmillaankin asettuvat neljän prosentin tuntumaan. Inflaatiotavoite on 12 prosenttia Valko-Venäjän johto laskeskelee, että tilanne vientimarkkinoilla paranee tänä vuonna oleellisesti, maahan virtaa merkittävä määrä suoria ulkomaisia investointeja ja modernisoidut yritykset pääsevät vihdoin jaloilleen. 9 saattaa toteutua. Sijoittajia ei liioin miellytä määräys, jonka mukaan ulkomailta saadut valuuttatulot on vaihdettava paikallisvaluutaksi 30 prosentin osuudella. Tätä käytäntöä ei aiotakaan muuttaa, sillä maa tarvitsee valuuttareservejä. Myös Valko-Venäjän aiempi valttikortti - ammattitaitoinen työvoima - on siirtymässä tulliliiton vapaan liikkumisen myötä ulkomaille, lähinnä Venäjälle. Etenkin it-alalla tämä on vaikeuttanut työvoiman saatavuutta ja nostanut palkkatasoa. Pääministeri Mihail Mjasnikovits sanoi marraskuun sijoittajaseminaarissa, että Valko-Venäjän tavoittelee vuonna 2013 suoria ulkomaisia investointeja yli 20 miljardin dollarin arvosta. Investointikohteita löytyisi esimerkiksi energiataloudesta, puunjalostussektorilta sekä hotellialalta. Tosin tavoitetta on sittemmin laskettu realistisempaan suuntaan eli 4,5 miljardiin dollariin. Sitäkin asiantuntijat pitävät selvästi ylimitoitettuna päämääränä. Compiler Trade Portal TUTUSTU! CIS News Central Asia - Armenia - Azerbaijan - Belarus - Georgia - Kazakhstan - Kyrgyzstan - Moldova - Mongolia - Tajikistan - Turkmenistan - Ukraine - Uzbekistan tradestation/eastwest/russia/ russianews-cis.html Kävijöitä yli 100 maasta.

10 Puolan odotetaan välttyvän taantumalta 10 Puolan talousnäkymät arvioidaan tänäkin vuonna kohtuullisen hyviksi ulkoisetkin tekijät huomioiden. Asiantuntijoiden mukaan Puolan vientiteollisuus selviää hyvin, vaikka päämarkkinoina ovat euroalueen maat. Vuonna 2011 Puolan bruttokansantuote kasvoi vielä 4,3 prosenttia, mutta viime vuonna kasvu hidastui 2,0 prosenttiin. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvu oli enää 1,8 prosenttia, kun sekä kotimainen kulutuskysyntä että investointikysyntä supistuivat. Finanssiministeriön mukaan Puolan hallitus aikoo edelleen pitää kiinni valtionbudjetin mukaisesta 2,2 prosentin kasvutavoitteesta. Ministeriö lykkää osan vastuusta rahapoliittiselle neuvostolle, jonka korkopäätöksillä on suuri vaikutus maan talouskehitykseen. Toisaalta Puolan keskuspankki antoi maaliskuussa hallituksen kannasta poikkeavan ennusteen, jonka mukaan bruttokansantuotteen kasvu jää tänä vuonna 1,3 prosenttiin. Tilanne paranee pankin mukaan ensi vuonna, jolloin päästään 2,6 prosentin kasvuun ja vuonna 2015 jo 3,1 prosentin parannukseen. Pankki perustelee tämän vuoden poikkeuksellisen alhaista kasvuarviotaan sillä, että olosuhteet tärkeimmillä vientimarkkinoilla ovat edelleen epäsuotuisat ja toisaalta kotimaassa kulutuskysyntä supistuu työllisyystilanteen heikentymisen seurauksena. Ulkomaisista finanssi-instituutioista ainakin luokituslaitos Moody ś on ehtinyt antaa Puolan taloudelle kasvuennusteen vuodelle Ennuste on hieman optimistisempi kuin keskuspankin ennuste ja lupaa 1,9 prosentin talouskasvua. Matalaa ennustetasoa Moody ś perustelee samalla tavoin kuin keskuspankki. Luokituslaitos pitää Puolaa kuitenkin vahvana taloutena keskisessä Itä-Euroopassa, sillä Tshekin kohdalla ennuste on 1,2 prosenttia ja Unkarin tapauksessa vain 0,3 prosenttia. Puolan toivo on viennissä Yhteisvaluutta ei innosta puolalaisia Koko vuotta 2013 ajatellen Puolan toivo on viennissä. Tammikuussa vienti kasvoi vuositasolla 0,7 prosenttia, mutta edelliseen kuukauteen eli joulukuuhun verrattuna lisäys oli 7,5 prosenttia. Pari ennustelähdettä arvioikin Puolan viennin pääsevän taas hyvään vauhtiin. Kotimainen vientitakauslaitos Kuke ennakoi maan euromääräisen viennin kasvavan tänä vuonna 8,0 prosenttia ja nousevan noin 157 miljardiin euroon. HSBC-pankki ja Oxford Economics odottavat nekin yhteisesti laaditussa ennusteessaan viennin nousevan, mutta tyytyvät kuitenkin 5,8 prosentin vuosikasvuun. Selvä talouskäänne euroalueen maissa voisi vielä nopeuttaa vientiä, koska Puolan vienti koostuu suurelta osin yksikköhinnoiltaan arvokkaista teollisuustuotteista. Teollisuuden tilaa ja odotuksia mittaavan ostopäällikköindeksin pistearvo oli helmikuussa 48,9 eli hieman parempi kuin tammikuussa, jolloin sen arvo oli 48,6. HSBC-pankin ylläpitämä indeksi on ollut jo 11 kuukautta alle ekspansiivisuutta merkitsevän 50,0 pisteen rajan. Teollisuuden tuotanto osoitti tammikuussa lupaavia merkkejä. Koko teollisuussektorilla tuotanto lisääntyi vuositasolla 0,3 prosenttia, kun markkinat odottivat tuotannon kääntyvän selvään laskuun. Teollisuuden 34:stä eri toimialasta 20 alaa ylsi plussan puolelle tammikuussa. Puolan mahdollinen euroon liittyminen ei saa maan kansalaisilta juurikaan kannatusta. TNS Polska -tutkimuslaitoksen mielipidemittauksen mukaan enemmistö eli 53 prosenttia puolalaisista uskoo yhteisvaluutan aiheuttavan kielteisiä vaikutuksia Puolalle. Vastanneista 33 prosenttia ei osannut arvioida euron yleisiä vaikutuksia ja ainoastaan 14 odotti euron vaikuttavan myönteisesti. Mielipidemittauksessa kysyttiin myös käsityksiä euron vaikutuksista erikseen omaan kotitalouteen ja toisaalta Puolan taloudelliseen tilaan. Oman kotitalouden tapauksessa yhteisvaluuttaan kuuluminen koettiin jopa yleiseksi uhkaksi, sillä 68 prosenttia vastanneista odotti omakohtaisesti kielteisiä vaikutuksia. Vain yhdeksän prosenttia kansalaisista uskoi hyötyvänsä perheineen eurosta. TNS Polska selvitti myös euron suoranaista vastustusta. Tulokseksi saatiin, että vastanneista 37 prosenttia vastusti pysyvästi euroon liittymistä ja toisaalta 52 prosenttia hyväksyisi sen jossakin vaiheessa. Euroon varautuneiden aikaperspektiivi oli kuitenkin pitkä, sillä heistä enemmistö oli valmis hyväksymään liittymisen aikaisintaan kymmenen vuoden kuluttua. Puolalaiset eivät koe ongelmaksi itse jäsenyyttä Euroopan unionissa, koska kaikki tuntevat Puolan saamat edut. Maa on jo pitempään ollut suurin avustusten saaja EU:n alueella ja jäsenyys on mahdollistanut myös esimerkiksi työvoiman siirtymisen ulkomaille. Omasta kansallisesta valuutasta luopuminen kuitenkin aivan toinen asia. Euron katsotaan kulkevan käsikädessä markkinatalouden kanssa, jota ei suinkaan ole vielä täysin sisäistetty. Tätä kuvaa se, että CBOS-tutkimuslaitoksen tuoreessa mielipidemittauksessa vain 33,4 prosenttia vastanneista piti markkinataloutta parempana järjestelmänä kuin sosialistista suunnitelmataloutta. Samalla selvisi, että puolalaiset kaipaavat edelleen valtio tukea ja holhousta. Mielipidetiedusteluun vastanneista 85 prosenttia piti valtion velvollisuutena huolehtia työllistämisestä ja saman verran oli niitä, joiden mielestä valtion pitäisi tarjota kansalaisille ilmaiset terveydenhuoltopalvelut. Valtio oli myös haluttu työnantaja, sillä vastanneista 61 prosenttia kertoi haluavansa työskennellä mieluummin valtion kuin yksityisen työnantajan palveluksessa.

11 Puolassa jo neljännesmiljoona ulkomaista työntekijää Puolassa työllisyystilanne heikkeni vuoden alkukuukausina. Helmikuussa työttömyysaste nousi 14,4 prosenttiin, kun viime vuonna työttömyysluku oli 13,4 prosenttia. Työllisyyden heikentyminen ei kuitenkaan ole estänyt ulkomaisen työvoiman värväämistä maahan. Työvoimaministeriön mukaan Puolassa työskenteli viime vuonna työluvalla ulkomaalaista. Nämä työntekijät olivat lähtöisin itäisestä Euroopasta ja pääosin Ukrainasta. Määrä kasvoi vuositasolla työntekijällä. Ulkomaisten työntekijöiden määrän nopean kasvun syynä oli muuttunut työlupakäytäntö. Aiemmin EU: n ulkopuolelta itäisestä Euroopasta tulleet saivat kerrallaan vain kolmen kuukauden työluvan, mutta viime vuonna lupien kesto pidennettiin kuuteen kuukauteen. Ukrainalaiset, kuten myös Valko-Venäjältä, Venäjältä ja Moldovasta tulleet työntekijät toimivat pääasiassa raskaissa ja vähän ammattitaitoa vaativissa teollisuustöissä. Niistä vapautuu paikkoja, koska puolalaiset itse siirtyvät ulkomaille vastaaviin tehtäviin, mutta huomattavasti paremmalla ansiotasolla. 10 miljoonan väestökato odotettavissa Puolassa on havahduttu näkemään jo laajemmin ulkomaisen työvoiman tarve. Eurostatin ennusteen mukaan Puolan väestömäärä laskee vuoteen 2050 mennessä nykyisestä 38,2 miljoonasta 29 miljoonaan. Varsovalaisen Energy for Europe Foundationin mukaan Puola tarvitsee väestökadon paikkaamiseen vähintään 5,2 miljoonaa ulkomaista työntekijää vuoteen 2050 mennessä. Baltian maista vain Viron vienti sai hyvän startin Viron tilastoviraston tuoreiden tietojen mukaan maan vienti sai hyvän alun tammikuussa, jolloin kasvua kirjattiin 19 prosenttia. Viennin arvo nousi 1,13 miljardiin euroon. Tuonti kasvoi 16 prosenttia edellisvuoden tammikuuhun verrattuna. Myös kuukausitasolla viennillä meni hyvin. Verrattuna joulukuuhun kasvu tammikuussa oli 27 prosenttia. Lähes 20 prosentin kasvua selittää kuitenkin pitkälle isot, mutta kertaluonteiset kuljetuskaluston kaupat, joiden arvo viisinkertaistui koko vuoden 2012 kauppojen arvosta. Niiden osuus oli 18 prosenttia koko viennistä ja viisinkertaisesti enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvua sektorille kirjattiin 130 prosenttia. Myös koneiden ja laitteiden sekä kemiantuotteiden vienti lähti tammikuussa hyvin käyntiin. Yhteensä koneiden ja laitteiden osuus viennistä nousi 26 prosenttiin. Kaikilla vientituotteilla ei kuitenkaan mennyt yhtä hyvin, sillä öljytuotteiden vienti putosi 37 prosenttia ja metallituotteiden vastaavasti 23 prosenttia. Viron vientikohteista Suomi on yhä ensimmäisenä 26 prosentin osuudella. Sitä seuraavat Ruotsi (10 %) ja Saksa (9 %). Liettuan vienti lähti heti alamäkeen Liettuan tilastoviraston ennakkotietojen mukaan vienti kasvoi tammikuussa vuositasolla 15,4 prosenttia ja sen arvoksi tuli 6,5 miljardia litiä eli noin 1,9 miljardia euroa. Kuukausitasolla pudotus oli kuitenkin jyrkkä. Tammikuussa 2013 Liettuan sai 7,6 prosenttia vähemmän vientituloja kuin joulukuussa. Tuonti kasvoi 14,2 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Erityisen selvästi eli 37,9 prosenttia 11 väheni lämmityskattiloiden sekä koneiden ja laitteiden vienti. Osin lukuihin vaikutti myös Liettualle tärkeän viljan viennin väheneminen 37 prosentin verran. Liettuassakin öljytuotteiden vienti väheni selvästi. Liettuan paras vientikumppani on Venäjä, jonne koko viennistä menee 14,6 prosenttia. Toisella sijalla on Latvia 9,3 prosentin osuudella. Saksan osuus on 8,1 prosenttia. Latvian vienti romahti Tavaroiden ja palveluiden vienti väheni Latviassa 4,6 prosenttia tammikuussa verrattuna tilanteeseen vuotta aiemmin. Pudotus joulukuusta oli Latvian tilastoviraston ennakkotietojen perusteella lähes 45 prosenttia. Pahimmat kolaukset Latvian viennissä koettiin kuljetuskaluston viennissä, joka kuukausitasolla romahti 37,3 prosenttia ja vuositasollakin 26,2 prosenttia. Vienti laski melkein kakissa tuoteryhmissä, mutta positiivisia uutisiakin saatiin toiseksi tärkeimmältä sektorilta eli rauta- ja metalli -tuoteryhmästä, jonka vienti kasvoi kuukaudessa 2,7 prosenttia ja vuodessa 9,7 prosenttia. Metsäala tuo Latviaan eniten vientituloja ja joten 16,8 prosentin kasvu vuositasolla oli sekin positiivinen yllätys. Kuukausitasollakin saatiin tällä sektorilla vientikasvua 2,7 prosenttia. Latvian viennistä noin 72 prosenttia menee Euroopan Unioninin maihin ja IVY-maihin 11,3 prosenttia. Tärkein vientimaa on Liettua, jonne maan viennistä menee 18,2 prosenttia. Toisella sijalla on Venäjä 14,7 prosentilla. Kolmannella sijalla on muiden Baltian maiden tavoin Saksa, jonne Latvian viennistä menee 9,3 prosenttia.

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu

Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu Maailman taloustilanne ja Lapin matkailu 30.9.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin MAAILMANTALOUS

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan

Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan määrä pysynee ennallaan Suhdannebarometri Helmikuu 2010 Häme Helmikuu 2015 Teollisuus ja rakentaminen Suhdannetilanne on viime kuukausien paranemisesta huolimatta heikko Tuotanto vähentynee kuluvan vuoden alussa - henkilökunnan

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot