BIOYHTEISKUNTA TULEVAISUUS JA HAASTE
|
|
- Leena Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BIOYHTEISKUNTA TULEVAISUUS JA HAASTE
2 BIOYHTEISKUNTA TULEVAISUUS JA HAASTE Tutkas-seminaari Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Jyrki Kasvi Tietoyhteiskunnan jälkeen bio- ja fuusioyhteiskunnat? Kauppatieteiden tohtori Mika Mannermaa, Futures Studies Mannermaa Oy Bioteknologia ja eurooppalaiset vahvuudet yhteisön, yksilön ja tieteen näkökulma Akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie, Kansanterveyslaitos Biotekniikkayritysten menestystekijät Tutkija Martti, Etla Kahvitauko Elämän suojelu yleistavoitteena Lehtori Mervi Skyttä, Matinkylän koulu, Espoo Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Pekka Vilkuna, kesk Kansanedustaja Minna Sirnö, vas Kansanedustaja Johanna Karimäki, vihr Keskustelu ja tilaisuuden päätös
3 Kauppatieteiden tohtori Mika Mannermaa, Futures Studies Mannermaa Oy Tietoyhteiskunnan jälkeen bio- ja fuusioyhteiskunnat? Bio- ja fuusio- yhteiskunnat Dos. Mika Mannermaa Futures Studies Mannermaa Oy Muutoksen suuret aallot! Emergenssi! EMERGENSSI uusi vaihe 1. synnyttää Tason nousu uusia aloja, yrityksiä, tuotteita, 2. sisältää edellisten vaiheiden olennaiset piirteet 3. muuntaa edeltäjänsä kaltaisekseen Tiivistyminen Ubiikkiyhteiskunta vs. tietoyhteiskunta Meritokratia Tietoisuusyhteiskunta Dream society Luova talous Ubiikkiyhteiskunta Tietoyhteiskunta = ICT-perusteinen yhteiskunta-aalto aalto Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunta 2 Kolmas aalto + Vuorovaikutusyhteiskunta Oppimisyhteiskunta Uusi talous palveluyhteiskunta
4 Bioyhteiskunta Seuraava teknologia-aalto, aalto, jolla me kaikki ratsastamme, on bioteknologia. Se räjäyttr yttää Alkiodiagnostiikka tajuntamme. Vuoteen 22 rutiiniksi mennessä bioteknologia vrt. selektiiviabortit tuottaa sikiödiagnooseihin ihmisrodulle enemmän perustuen muutoksia kontrolloitu alkionvalinta kuin mitä olemme ja koko kokeneet viimeisten lisääntymistapahtuma miljoonan vuoden aikana Geneettinen Mitä on bioteknologia? parantelu Se on (designer ihmisen teknologiaa, babies) joka jäljittelee j tai muuntelee fyysisten luonnon ominaisuuksien miljoonia vuosia muuntelu kestäneen (koko, nopeus evoluution kuulon, kuluessa näön korjailu täydellistt ydellistämiä biologisia henkisten ominaisuuksien prosesseja. (äly, muisti, musikaalisuus),? --- Schwartz et al 2 Alkiodiagnostiikka Geneettinen nopeus, )? aivovaurioiden korjaus loogis-matemaattisen päättelykyvyn, muistin parantaminen BIOYHTEISKUNTA trendejä ja heikkoja signaaleja Geneettinen seulanta rutiiniksi (biosirut); geenipankit ja -passit? Alttiuksien tunnistaminen (esim. aikuisiän diabetes, alttius sydäntauteihin, ) Hoitoja vaikeisiin tauteihin (perinnölliset taudit,, Parkinson, syövät,, Alzheimer, AIDS, ); geeniterapiat Täsmälääkintä potilaskohtaisuus BIOYHTEISKUNTA trendejä ja heikkoja signaaleja
5 BIOYHTEISKUNTA trendejä ja heikkoja signaaleja Elinikään vaikuttaminen ( 1v. 12v. 15v.?); Kurzweil: 1 v.:n kuluessa kehitetää ään hiiri, joka ei vanhene Ihmisen kloonaus tapahtunee pian, onko yhteiskunnallista merkitystä? miksei samalla paranneltaisi? Suuria henkilökohtaisia kohtaisia, sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia yhteiskunnassa BIOYHTEISKUNTA trendejä ja heikkoja signaaleja Geneettisesti muunneltu kasviravinto kultainen riisi (A-vitamiini vitamiini), gm-maissi maissi, -soija, terveysvaikutusten optimointi moninkertainen tuotto/pinta-ala, ala, kasvu vaikeissa olosuhteissa samanaikainen vähäisempi ympäristörasitus Geneettisesti muunnellut eläimet maidon-, lihantuotannon tuottavuuden olennainen kasvu eläinten terveydentilan tarkkailun tehostuminen ja sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon tehostuminen kloonaus ja sen probleemi lampaat, hiiret, lehmät, apinat Ruokaa +8 miljardille ihmiselle 23? BIOYHTEISKUNTA trendejä ja heikkoja signaaleja Tehostuvat ympäristön monitorointi-, analyysi- ja päätöksentekojärjestelmät Täsmätorjunta-aineet aineet, täsmälannoitteet Bioteknologiset prosessit öljyntuotannossa, muovien valmistuksessa jne. Kierrätys tehostuu Mahdollisuus (ekologisesti) kestävää ään kehitykseen kasvaa: bioyhteiskunta luomuyhteiskunta?
6 Time horizon of a human being I Now Parents Children Grand parents Grand children Time horizon of a human beng I Then Grand parents Parents Children Grand children Grand grand parents Grand grand children FUUSIOYHTEISKUNTA Fuusiokehitys on jo pitkään toteutuneen tieto- ja viestintäteknologian konvergoitumistrendin yleistys Fuusioteknologia: kaikki mahdollinen ihmisen keksimä teknologia sulautetaan yhteen Käyttötarkoitus määrittää, mitkä fuusioteknologian ominaisuudet mekaniikka, tietojenkäsittelyvoima, viestintäkyvyt, bio-,, nano- tai uusien materiaalien ominaisuudet kulloinkin korostuvat Fuusioteknologiasta löytyy kaikki agraariajan elämän teknologia, teollisen aikakauden fyysinen voima ja tehokkuus, tietoajan laskenta- ja viestintäkapasiteetti, bioajan elämän muuntaminen ja myös sellaista, mitä 2-luvun alussa on mahdoton hahmottaa. Kun fuusioteknologiat alkavat vahvasti leimata taloutta, yhteiskuntaa ja arkea, voimme puhua fuusioyhteiskunnasta samassa mielessä kuin nyt tietoyhteiskunnasta
7 Lee M. Silverin visio vai antisellainen? Segregaatio kahteen ryhmää ään n alkoi jo 198-luvulla (USA); vuonna 235: -- bioteknologisesti syrjäytyneetytyneet (luomuihmiset) ja hyväosaiset (eliittigeeniset) -- rodut sulautuneet ihmisiksi, joiden ihonväri vaihtelee liukuvasti ja joiden kasvonpiirteet ilmentävät t merkkejä monista vanhoista roduista -- uusi selkeä ja helposti tunnistettava ero kehittynyt: ihmiset, joilla geneettinen perimä on luonnollinen luonnollinen vs. geneettinen eliitti, jonka geenikarttaa on modifioitu tai laajennettu -- geneettinen eliitti on heterogeeninen; ; erilaisia perheitä tai heimoja: eliittiluonnontieteilijät, t, eliittimuusikot,eliittiurheilijat, -- jakautuvat alaryhmiin: eliittibaseball-pelaajat pelaajat, pikajuoksijat, kuulantyönt ntäjät, t, mäkihyppm kihyppääjät t jne. ala-alaryhm alaryhmät: : hyökk kkääjät t ja puolustajat jääj ääkiekossa Lee M. The Genome of a Human Being and a Chimpanzee are 98% similar
8 Luomut Olympialaiset 3 Voittaja miesten seiväs Janne Persson, Ruotsi: 6,38m Eliittiluokka Voittaja miesten seiväs Zep g. Zapati,, Z-vyöhyke: Z 25,69m Voittaja naisten kiekko Venla Sicinski,, Puola: 75,42m Voittaja naisten kiekko Cor g. Lomi,, Q-vyöhyke: 153,89m Voittaja miesten 1m Jerry Gloom, E-Afrikka: 9,58s Voittaja miesten 1m Ru g. Casqui,, W-vyöhyke: W 4,8127s BIO
9 Akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie, Kansanterveyslaitos Bioteknologia ja eurooppalaiset vahvuudet yhteisön, yksilön ja tieteen näkökulma Bioteknologia, molekyylilää ääketiede ja eurooppalaiset vahvuudet Leena Palotie Wellcome Trust Sanger Institute, Cambridge,UK Institute of Molecular Medicine, Helsinki The Broad Institute, MIT, Boston, MA,USA Genomiprojektin jälkeen: Koko perimän kattavat menetelmät selvittää terveyden ja sairauden biologia Genomi=Koko perimä Yli 25 lajin perimän emäsjärjestys, perimän tiedosto on löydettävissä tietokannoista ( Näiden joukossa on ihmisen perimän emäsjärjestys
10 Henkilökohtainen geenitiedostomme Noin 19 geenisanaa, 3 miljardia merkkiä (emästä), vastaa kooltaan 8 raamattua Geenisanat samoja kaikilla ihmisillä, yli 3 miljoonaa yksilöllistä kirjainvaihtelua (.1%) Kaikissa kudoksissa ja soluissa sama geenitiedosto, mutta tiedoston osia luetaan vaihdellen elämän eri vaiheissa Tarja Halonen Koko Perimän läpiluenta 21 AACATGGCCGCGGGCTGGAAGTGCGCATGAGCAGCTGTCTATGGAGATACCTAGGCCGGGAGA GGGAGAACACAGTTGGAGAAAATCGGCAGCTGAGACGGCCTTGGCCGGTGAGTGTAGGACCGG GCAGAAGTCTGGAAACTGGGTGGACTGGCAAGGCAGGGCAGCTTTGATTTTGTTTCCGTTTTTC AAGTTAGAGAACACTGCTGGGGAGGAAGCCTTTGTTTTGGGGGAGGGGGCTGTGCTGGTTCTT TATCTCATACCCTGCTTTGTGGGCCAAACTCTCTCCCTTCCCCAGAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTC CTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCCGGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAG GCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGGGGCGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGG TCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGCCTGGCGGGCGCTCAGCTCCGTAAGCGCCTTCTGGTTG GTGAGCCTGCAGGGAGACGCCTCATTCTAAGGCAAGGTCTAGGTGCCTGACTTCTTTCGGGAGT TGATTTTTTTTCCCTTTGTGTCCAGACTTAGCAAGGGCTCTTACTGGGCCCTTCTGGCCTGAGCGT GCACACCACACAGAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTCCTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCC GGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAGGCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGG GGCGGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGGTCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGAGGA CCGGGCAGAAGTCTGGAAAC
11 Henkilö 1. Henkilö 2. AACATGGACGCGGGCTGGAAGTGC AACATGGGCGCGGGCTGGAAGTGC Henkilö 1. Henkilö 2. AACATGGATATATATATATGGAAGTGC AACATGGATATA TGGAAGTGC AACATGGCCGCGGGCTGGAAGTGCGCATGAGCAGCTGTCTATGGAGATACCTAGGCCGGGAGA GGGAGAACACAGTTGGAGAAAATCGGCAGCTGAGACGGCCTTGGCCGGTGAGTGTAGGACCGG GCAGAAGTCTGGAAACTGGGTGGACTGGCAAGGCAGGGCAGCTTTGATTTTGTTTCCGTTTTTC AAGTTAGAGAACACTGCTGGGGAGGAAGCCTTTGTTTTGGGGGAGGGGGCTGTGCTGGTTCTT TATCTCATACCCTGCTTTGTGGGCCAAACTCTCTCCCTTCCCCAGAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTC CTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCCGGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAG GCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGGGGCGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGG TCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGCCTGGCGGGCGCTCAGCTCCGTAAGCGCCTTCTGGTTG GTGAGCCTGCAGGGAGACGCCTCATTCTAAGGCAAGGTCTAGGTGCCTGACTTCTTTCGGGAGT TGATTTTTTTTCCCTTTGTGTCCAGACTTAGCAAGGGCTCTTACTGGGCCCTTCTGGCCTGAGCGT GCACACCACACAGAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTCCTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCC GGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAGGCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGG GGCGGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGGTCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGAGGA CCGGGCAGAAGTCTGGAAACAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTCCTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCG CAGCCGCCGGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAGGCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGA GCAGCTGGGGCGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGGTCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTC GCGCCTGGCGGGCGCTCAGCTCCGTAAGCGCCTTCTGGTTGGTGAGCCTGCAGGGAGACGCCTC ATTCTAAGGCAAGGTCTCCGTTTTTCAAGTTAGAGAACACTGCTGGGGAGGAAGCCTTTGTTTTG GGGGAGGGGGCTGTGCTGGTTCTTTATCTCATACCCTGCTTTGTGGGCCAAACTCTCTCCCTTCC CCAGAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTCCTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCCGGCACCGG Ihmisten välinen geenitekstin ero.1% GCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAGGCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGGGGCGCGG GGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGGTCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGCCTGGCGGGCGCT Miesten ja naisten valinen ero 1.4% CATGTGTCCAGA Perimän kirjaston sisältö Biologisen olemuksemme rakennusohjeisto Ihmiskunnan historian kirja Ihmisen sairauksien perinnöllisen taustan tiedosto
12 Genomin laajuisten analyysien perusteella on mahdollista: Ymmärtää elimistön toimintaa kokonaisuutena, tarkastelemalla muutoksia koko perimässä, perimän luennassa ja geenien yhteistoiminnassa Ymmärtää solujen poikkeavia reaktioita ihmisen sairauksissa uudella tavalla Tautien Genetic genetiikka Traits Simplex Harvinainen or monogenic tauti Complex Monitekijäinen or multifactorial kansantauti Tautigeeni Disease Susceptibility gene Alttiusgeeni Susceptibility Susceptibility gene Alttiusgeeni gene Alttiusgeeni gene Modifying Muokkaava gene geeni Environment Ympäristö Life Elintavat Style etc. Phenotype Tauti Phenotype Tauti Perinnöllinen tauti Monitekijäinen inen tauti Harvinainen Oireet lapsuusiässä Yhden geenin tauti "Mutaatio" Yleinen Oireet aikuisiässä Useita geenejä "DNA vaihtelu"
13 Suomi - Ehkä tautigeeneiltään n maailman parhaiten tunnettu väestv estö Perustajaväestö Sattuma (Drift) Isolaatio Alueellinen väestön kasvu 3 harvinaisen taudin rikastuma Väestörekisterit vuodesta1634 Julkisen terveydenhuollon rekisterit Hyvät kliinikot Väestön myönteinen asenne geenitutkimukseen Suomalaisten alkuperä voidaan tunnistaa genomin analyyseissä Swedes: N.Pedersen
14 Yksittäiset perheet voidaan yhdistää suuriksi muinais-sukupuiksi, joilla yhteinen perustaja Suuri todennäköisyys että suvun potilaat jakavat samat tautigeenit Kansantaudit Geenien vuoropuhelu Ympäristö Proteiinien vuoropuhelu Elintavat Perimän laajuiset analyysit Perimän laajuisten hakujen kauneus: Ei tarvita aiempaa tietoa tai hypoteesia sairauksien taustasta
15 27: Yleisten tautien geeniprofiilit Age-related macular degeneration Alzheimer's disease Amyotrophic Lateral Sclerosis Asthma Atrial fibrillation Bipolar disorder, Breast cancer Coronary artery disease, Crohn's disease, Diabetes, type 1 Diabetes, type 2 Hypertension Celiac disease Colorectal cancer Diabetic nephropathy Gallstone disease Glaucoma Inflammatory bowel disease Ischemic stroke Multiple sclerosis Myocardial infarct Nicotine dependence Obesity Prostate cancer Rheumatoid arthritis, Restless legs syndrome Perimän profiilit piirtyvät esiin: kansantautien riskigeenien tunnistus PPARg IBD5 NOD2 CTLA4 KCNJ11 PTPN22 CD25 IRF5 PCSK9 CFH NOS1AP IFIH1 PCSK9 CFB/C2 LOC q24 IL23R TCF7L2 MEIS1 CDKN2B/ALBXCOR1 8q24 #2BTBD9 8q24 #3C3 8q24 #48q24 8q24 #5ORMDL3 8q24 #64q25 ATG16L1TCF2 5p13GCKR 1q21FTO IRGMC12orf3 NKX2-3ERBB3 IL12BKIAA35 3p21CD226 1q2416p13 PTPN2 PTPN2 TCF2SH2B3 CDKN2B/AFGFR2 IGF2BP2TNRC9 CDKAL1MAP3K1 HHEXLSP1 SLC3A88q24 LOXL1 IL7R TRAF1/C5 STAT4 ABCG8 GALNT2 PSRC1 NCAN TBL2 TRIB1 KCTD1 ANGLPT3 GRIN3A Vaatii massiiviset aineistot ja genominlaajuisten teknologioiden ja laskennallisten analyysien osaamisen keskittymän Sample Intake Genotyping Data Review Data Transfer Follow-up
16 Suuri 12 M Euron EU hanke 24 partneria Suomi koordinoi, 12 eurooppalaisen geeniprofiilit European network for genetic and genomic epidemiology Website: ICELAND ENGAGE EU NORWAY SWEDEN FINLAND ESTONIA PORTUGAL NORTH. IRELAND DENMARK IRELAND UNITED KINGDOM HOLLAND BELGIUM GERMANY SPAIN FRANCE LUXEM- BOURG POLAND LITHUANIA RUSSIA UKRAINE CZECH. REP. SLOVAK REP. MOLDAVIA SWITZERLANDAUSTRIAHUNGARY SLOVENIA ROMANIA CROATIA BOSNIA - HERCEGOVINA JUGOSLAVIA ITALY BULGARIA MACEDONIA ALBANIA GREECE LATVIA BELO RUSSIA RUSSIA KAZAKHSTAN GEORGIA AZERBAIJAN ARMENIA TURKEY HDL, geneettinen alttiusprofiili: 2 kohorttihenkilöä
17 Suuret aineistot antavat mahdollisuuden tunnistaa myös s sukupuolten välisiv lisiä eroja tautialttiuksissa LDL geeniprofiili naiset LDL, geeniprofiili, miehet
18 Mitä hyötyä kansantautien geenitiedosta? Tuottaa uutta tietoa tautien molekyylitason taustasta Jaottelee tautidiagnoosit uudella tavalla, paremmin selvittäen taustalla olevaa biologiaa Hoitovasteen arviointi ja hoidon valinta helpottuu (lääkevaste) Geeniprofiilit selvittävät tautien biologiaa Tulevaisuuden lääketieteen perusta Diagnostiikka Ympäristötekijät, elintavat Uusi diagnostinen luokittelu Molekyylitason tapahtumien ymmärtäminen Uudet hoidon ja ennaltaehkäisyn strategiat Public Health Genomics Ateroskleroosi
19 mg/dl mg/dl LDL cholesterol < >13 Genotype score HDL cholesterol < >13 Genotype Score Yksilön kantamien riski geenien määrä korreloi veren lipidipitoisuuksiin ja infarkti-riskiin per 1-person years Myocardial incidence rate < >13 Genotype Score Naiset Sydäninfarktin riskigeenit Miehet Yksittäiset potilaat tai perheet voidaan yhdistää suuriksi muinaissukupuiksi, joilla yhteinen perustaja Suuri todennäköisyys että suvun potilaat jakavat samat tautigeenit
20 Suomalaiset perheet, joilla poikkeavat veren lipidiarvot: genominlaajuinen Haku löytää kytkin geenin Nature Genetics, 24 Mikä merkitys väestv estötasolla? tasolla? FINRISK kohortit Suomessa Suomen veronmaksajat maksaneet tiedon keräämisen joka viides vuosi: tarkka terveyskartoitus, linkitys terveydenhuollon rekistereihin ja DNA näytteet kerätty FINRISK-92 FINRISK-97 Geenin riskialleeli lisää naisten riskiä sairastua sydän-ja verisuonitauteihin CVD, 2.2 x riski Kuolleisuus: 2.48 x riski Suoja-alleeli suojaa sairastumiselta CVD:.53 x riski Kuolleisuus:.62 x riski
21 Perinnöllisyys vai elintavat? DNA-analyysit Omiikka Uusi Kuolinsyyrekisteri Epidemiologinen tieto ja osaaminen Lääkerekisterit Tautirekisterit Hoitoilmoitusrekisteri Suomen ja Euroopan etulyöntiasema Luotettava terveydenhuolto Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Huipputason asiantuntevuus kliinisessä lääketieteessä, genetiikassa, matematiikassa ja epidemiologiassa Hyvä mahdollisuus tautien genomitason tutkimuksiin ja tulosten nopeaan soveltamiseen KANSALLISESSA terveydenhuollossa: hoidossa ja ennaltaehkäisyssä
22 1966 Random samples Kansalliset kohortit the National Biobanks (7 indiv) (12 indiv) (9 5 indiv) (29 indiv) Twins Oulu Birth Cohort -66 Oulu Birth Cohort -86 ATBC Families (6 5 indiv) (35 indiv) Finnrisk -92 Finnrisk -97,2 Health 2 Pohjois-Suomi-kohortti: 1966, 1986 M A C R O S O C I A L E N V T M I C R O S O C I A L E N V I R O N M E N T LIFE COURSE PERSPECTIVE S U B C L I N I C A L C L I N I C A L H E A L T H O U T C O M E S
23 Suuria biopankkeja Estonian Genome project DeCode (Iceland) Carthagen (Canada) UK Biobank Japan Biobank Swedish National Biobank Program (Swegene, Wallenberg Consortium North) Genomeutwin cohorts NIH Prospective cohort based population study Tutkimuskokoelmat vs. diagnostiset näytteet Tutkimustarkoituksiin kerättyjä näytteitä ja niiden tuloksia ei voida käyttää diagnostisessa mielessä! tutkimuslaboratoriot eivät ole diagnostisia laboratorioita tutkittavat eivät ole sitoutuneet ja valmistautuneet siihen, että heidän tietojaan käytetään heidän hoitoonsa, ehkä vasta vuosien päästä saatavien tulosten selkiinnyttyä Suuret geneettisepidemiologiset hankkeet ovat massiivista tilastollista tietojen käsittelyä. Niissä kerättävät geenianalyysien tulokset eivät tarjoa diagnostista informaatiota yksilötasolla
24 DNA-analyysit Omiikka Uusi yhteys Kuolinsyyrekisteri Epidemiologinen tieto ja osaaminen Lääkerekisterit Tautirekisterit Hoitoilmoitusrekisteri Mitä hyötyä kansantautien geenitiedosta? Tuottaa uutta tietoa tautien molekyylitason taustasta Jaottelee tautidiagnoosit uudella tavalla, paremmin selvittäen taustalla olevaa biologiaa Hoitovasteen arviointi ja hoidon valinta helpottuu (lääkevaste) Yksilölliseen riskiarvioon toistaiseksi vain niukka merkitys
25 FIMM International framework Science Health Technology Public-private partnership Molekyylilääketieteen Instituutti (FIMM) Tieteelliset löydökset Tietoa kansanterveyden parantamiseen Uudet teknologiat Teolliset yhteistyöt Vahva kansainvälinen profiili, yhteistyö poikki kolmen ministeriön, teollisuus-yhteydet, hyvät genomitekniikat kansallisina palveluyksikköinä Meilahti campus area FIMM 51
26 Tutkija Martti, Etla Biotekniikkayritysten menestystekijät Biotekniikkayritysten menestystekijät Martti Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Globaaleja megatrendejä 1. Demografia? Eurooppa: eläke-järjestelmät ja terveydenhuollon kustannukset 2. Fossiilisten polttoaineiden käyttö? saastuminen ja ilmastonmuutos 3. Fossiilisten polttoainevarantojen väheneminen ja keskittyminen? uhka nykyiselle taloudelliselle ja poliittiselle tasapainolle 4. Globalisaatio edennyt kolmanteen vaiheeseensa? T&K toimintoja siirretään kehittyviin talouksiin 5. Teknologinen orientaatio ja digitalisaatio laajenevat kattamaan kaikki elämän osa-alueet Bioteknologia teollisena toimialana Menestystä ei voi suunnitella Potentiaalinen lähde alueelliselle ja kansalliselle talouskehitykselle vahva tuki itsessään muokkaa sektoria Bioteollisuus jäänyt suhteellisen pieneksi
27 United States (1) EU (4) Germany (2,3) United Kingdom (1) Korea (24) (3) Canada (2,3) France (1) Switzerland (24) (1) Belgium (2,3) Israel (22) (3) Sweden (1) Ireland Finland (1) Austria (1) Italy (1) South Africa (22) (2,3) Norway (1) Iceland (3) Poland (24) (2,3) New Zealand (25) (3) Bioteknologian työllisyysvaikutus OECD-maissa (Van Beuzekom ja Arundel 26) Portugal (1) Persons Paikalliset arvoverkot Kansalliset klusterit vientikilpailussa Kuva: Rouvinen -Ylä-Anttila Globalisaatio hajottaa klusterit! Maat/alueet erikoistuvat toiminnoittain, eivät aloittain Kuva: Rouvinen -Ylä-Anttila
28 USAn biotekniikkaklusterit Lähde: The Brookings Insitute Suomen biotekniikkaklusterit Kotimaiset yhteistyöverkostot ja alueellinen erikoistuminen Specialization Drug index development Diagnostics Biomaterials Bioinformatics Enzymes Food and Feed Agroforest Environment R%D services Helsinki Turku Tampere 5 2 Kuopio Oulu 2 4 5
29 Erikoistumisindeksi Specialization Index Specialization index Drug development Diagnostics Biomaterials Bioinformatics Enzymes Food and feed Agroforest Environment R&D services Helsinki Turku Tampere 5 2 Kuopio Oulu Suomen innovaatiotoiminnan haasteet: Suomi innovaatiotoiminnan eturintamassa kiinnikuromisen sijasta rintamaa työnnettävä eteenpäin Radikaalit läpimurtoinnovaatiot Perustutkimus Suomi edelleen alisuorittaja tutkimustulosten kaupallistamisessa voiko/pitäisikö teknologian siirtoa edistää? Menestystä ei voi suunnitella kokeellisuus, yllätyksellisyys Tutkimusjärjestelmä edelleen heikohkosti kansainvälistynyt miten hyödyntää paremmin globaalisti tuotettua tietoa? Määritelmän mukaan vain (globaalisti) paras tutkimus voi työntää eturintamaa Pienen maan pulma: paras voi olla vain harvoilla aloilla strategisten valintojen vaikeus Pekka Ylä-Anttila: Tieteellinen tutkimus ja tutkimusrahoitus innovaatiojärjestelmässä työpaja Suomen Akatemia Suomen asemointi Bioteknologian sovellusalueet Valkoinen Punainen Vihreä Bioinformatiikka Tukiteollisuus Teollisuuden oma näkemys:
30 Lyhyen aikavälin vahvuudet ja heikkoudet Tieteellinen osaaminen Tekes Vahvuus Heikkous Julkisen sektorin tuki Liiketoimintaosaaminen Verkostoituminen Terveydenhuoltojärjestelmä Rahoitusjärjestelmä Sitra -8. % -6. % -4. % -2. %. % 2. % 4. % Pitkän aikavälin mahdollisuudet ja uhat Yleiset tulevaisudennäkymät Rahoitusjärjestelmän kehittyminen Kyky löytää fokus Verkostoituminen, hyötyjen leviäminen Toimialan luonne Julkisen sektorin tuki Koulutus, Tieteellinen osaaminen Ammatimainen johtajuus Julkinen asenne Pieni mittakaava Sitra Mahdollisuus Uhka -3. % -2. % -1. %. % 1. % 2. % 3. % Sweden Switzerland Germany Finland United Kingdom Austria France United States Australia Netherlands Norway Denmark Belgium Portugal(2) Ireland Spain New Zealand Canada(2) Korea Czech Republic Slovak Republic Japan Hungary Italy Turkey Tohtoriopiskelijoiden määrä suhteessa ikäluokkaan ja ulkomaalaisten opisk. osuus Tohtoriopisk. lkmsuhteessa ikäluokkaan,% 1,% 2,% 3,% Switzerland United Kingdom Belgium United States Australia Sweden Denmark (1999) Canada (2) Norway Austria Iceland Spain New Zealand Czech Republic Portugal (2) Finland Turkey(1999) SlovakRepublic Korea Mexico Italy Japan Hungary Italy Turkey Ulkom. tohtoriopiskelijoiden osuus % 2% 4%
31 Globaaleja megatrendejä 1. Demografia? Eurooppa: eläke-järjestelmät ja terveydenhuollon kustannukset 2. Fossiilisten polttoaineiden käyttö? saastuminen ja ilmastonmuutos 3. Fossiilisten polttoainevarantojen väheneminen ja keskittyminen? uhka nykyiselle taloudelliselle ja poliittiselle tasapainolle 4. Globalisaatio edennyt kolmanteen vaiheeseensa? T&K toimintoja siirretään kehittyviin talouksiin 5. Teknologinen orientaatio ja digitalisaatio laajenevat kattamaan kaikki elämän osa-alueet Forestry (4) Devices (9) Other (29) Biomaterials (2) Consultancy Services (9) Food and Feed (45) Diagnostics (46) Agriculture (7) Diagnostic services (27) R&D services (18) Drug development (56) Enzymes (12) Bioinformatics (4) Environment (1) Bioteknologia: tulevaisuuden ala Bioteknologian kehitysajat Average Median Biotekniikka I, Years Hermans & Teollisuustuotanto sektoreittain, vuoden 2 hinnoissa
32 Suomi on siirtynyt lähelle eturintamaa Haasteet: Kiinnikuromisen sijasta pitäisi rintamaa siis työntää eteenpäin Radikaaleilla, läpimurtoinnovaatioilla entistä suurempi merkitys Perustutkimuksen rooli kasvaa Suomi on edelleen (lievä) alisuorittaja tutkimustulosten kaupallistamisessa voiko/pitäisikö teknologian siirtoa edistää? Menestystä ei voi suunnitella kokeellisuus, yllätyksellisyys Tutkimusjärjestelmä on edelleen suhteellisen heikosti kansainvälistynyt miten hyödyntää paremmin globaalisti tuotettua tietoa? määritelmän mukaan vain (globaalisti) paras tutkimus voi työntää eturintamaa Pienen maan pulma: paras voi olla vain harvoilla aloilla strategisten valintojen vaikeus Yhteenveto - johtopäätöksiä Eturintamassa pysymisen ehto on tutkimuksen kansainvälisyys suuretkin maat (USA) hankkivat yhä suuremman osan tiedosta muualta Samanaikaisesti tehtävä valintoja kärkitutkimuksen aloista ja edistettävä tutkimustulosten ja teknologioiden käyttöönottoa: alueellinen erikoistuminen Tiedon ja teknologian siirto yliopistoista: TTO? Bioteknologia perinteisen teollisuuden uudistajana Jo kaupallistamisvaiheessa olevat hankkeet yhteistyössä globaalien jättien kanssa Lisäoptio: Julkinen sektori kestävän kehityksen mahdollistajana Bioteknologia, kestävää kehitystä? Kvartaalitalous vs. kestävä kehitys Pitkät kehitysajat
33 Kestävä kehitys Onko Suomella hyvinvointiyhteiskuntana tuoda kehitykseen lisäarvoa? Osaamispohja hyvä: Tohtoriopiskelijoiden määrä suhteessa ikäluokkaan. Ulkomaisten opiskelijoiden osuus kansianväliset kontaktit! Globaali ajattelutapa! Huom: ei vain markkinat, vaan myös globaalit kilpailijat omalla takapihalla. opettajia Suomeen opiskelijoita ulkomaille Huom! Suomen osuus globaaleista tutkimusmenoista Huom! Globalisoituminen Suomen etu Bioteknologian pk-yritykset ja niiden henkilöstö Yhtiöiden Henkilöstö Alue lukumäärä yhteensä keskimäärin Helsinki Turku Tampere Kuopio Oulu Muut Yhteensä
34 Strateginen viitekehys Teknologinen merkitt ävyys Ainutlaatuiset Unique tuotannontekijät factors of japroduction -rakenteet Alueellinen erikoistuminen 2. Kysyntäohjautuva kaupallistamisstrategia Poikkitieteellisten osaamisperustojen hyödyntäminen 3. Kansainvälisesti kilpailukykyiset teolliset tukialat Taloudellinen arvo 4. Vaativa Domestic market markkinalaboratorio laboratory Teollinen klusteroituminen Jakelukananvat ja partnerit Globaalit markkinat National targets for R&D spending Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 26 Globalisaatio ja bioteknologia Halpatuotantoilmiön sijaan syntynyt runsaasti pieniä kilpailevia teknologiakeskuksia ympäri maailman
35 Alueet/maat erikoistuvat toiminnoittain Maa 1 Maa N Yritys 1 Yritys N Kuva: Rouvinen -Ylä-Anttila Porterin timanttimalli Climate for for Innovation- Based Local Rivalry Factor (Input) Conditions Demand Conditions Clusters of of Related and Supporting Industries Bioteknisen P&kteollisuuden kansainväliset yhteistyöverkot
36 Lehtori Mervi Skyttä, Matinkylän koulu, Espoo Elämän suojelu yleistavoitteena: Ympäristönsuojelusta elämänsuojeluun Bioyhteiskunta edellyttää paradigman muutoksen Johdannoksi: Mitä elämä on? Elämä on maapallon pintaosien kaikki kolkat kattava prosessi, geneettiseen informaatioon perustuva kerrostunut rakennelma, jossa edellinen taso ennustaa seuraavan mahdollisuudet. Elämä on eliöissä, ja niistä muodostuva biodiversiteetti on kaiken elämäkeskustelun perusta. Informaatio puolestaan on punoutunut makromolekyyliin, orgaaniseen aineeseen, jonka nimi on DNA. Puhumme tuttavallisesti geeneistä. Ihmisen DNA on samaa kuin muillakin eliöillä, olivatpa ne eläimiä, sieniä, kasveja tai mikrobeja. Ei ole pääsääntöisesti erikseen ihmisen geenejä. Esimerkkinä mainittakoon Suomessa parhaillaan tehtävä tutkimus, jossa taltioidaan lemmikkikoirien DNA:ta ihmisen tautigeenien tunnistamiseksi. Elämä on ilmiö, jossa geneettinen informaatio pyörittää energian turvin valtaisaa ainemäärää. Elämän monimuotoisuuden synty puolestaan on seurausta luonnon äärimmäisestä energia- ja materiaalitehokkuudesta. Energia virtaa ja aine kiertää kaikessa luonnollisessa tuotannossa, kulutuksessa ja hajotuksessa. Tässä Elämän kaavassa ihminen on luonnostaan kuluttaja. Eliökunnan satoja miljoonia vuosia kestäneen historian kuluessa informaatio, RNA:na ja DNA:na, on muovautunut kaikiksi niiksi lukemattomiksi elämänmuodoiksi, jotka maapallolla joskus ovat eläneet, kuten myös miljooniksi eliölajeiksi, jotka nykyään elävät maapallolla. Mikäli avaruusolennot jotenkin päätyisivät maapalloa tutkimaan, he kyllä toteaisivat, että täällä vallitsee elämä. Biodiversiteetistä pääteltäisiin elämän kehittyneisyyden aste ja sen laadun mukaan arvioitaisiin elämän vakautta ja tulevaisuutta. Mikä olisi ihmisen sija? Varmaankin hankala sivuosa, sillä elämän omat mahdollisuudet ovat lopulta sen moninaisuuden varassa. Tieteellinen tieto elämästä moninkertaistuu lyhyessä ajassa. Tiedon sisältö sen merkityksestä puhumattakaan ei ennätä riittävästi karttua kansalaisten osaamispääomaksi. Ennakkoluulot ovat joskus hyödyllisiä, mutta kohtuuton epäily tiedon sovellusten suhteen kielii, että biologian osalta sivistystä ei ole saavutettu. Elämän kokonaisuuden oivaltaminen vaatii enemmän aikaa, kuin mitä sen opiskeluun kansalaisten koulujärjestelmässä on suotu. Mediakriittisyydestä ei voida uneksiakaan, ellei ihmisten päässä ole riittävää asiasisältöä, faktaa. Kansalaistiedon puute johtaa pahimmillaan meritokratiaan, joka ei istu demokraattiseen järjestelmään. Tämä ihmisen ympäristö vuoden 27 lehtikuvan kertomana Vuoden 27 lehtikuvaan Helsingin Sanomien valokuvaaja Hannes Heikura naulitsi kaksi liikettä, veneen ja veden. On jo signaali sinänsä, että tällainen aihe vene kyntämässä Itämeren sinileväpuuroa oli voittoisa. Lukuisista hankkeista huolimatta Itämeren kunto pysyy huonona vielä pitkään. Meren tila kielii suuren populaation elintasosta ja kulttuurisista tavoista; kansojen ruokailusta, hygieniasta ja tuotantotaloudesta. Katsotaan asiaa suomalaisittain, keskitytään ruokaan. Sen hinta on pyhä käsite, ruoka ei saa maksaa! Jotta ruuan tuottaja hankkisi elantonsa siinä missä muutkin palkansaajat, hänen on koko ajan pystyttävä myymään samalta alalta suurempi sato. Osa tuotannon kiihdytysmateriaalista valuu tuotantosyklin ohi kuormittamaan vesistöjä. Pitää kuitenkin muistaa, että ravinteiden valtavirta kulkeutuu pellolta rehuksi ja usean portaan kautta ruokapöytiin. Edelleen ei sovi unohtaa, että ketju ei pysähdy vielä pöytäänkään. Leväkukinnot suorastaan huutavat, että virtsan, sonnan ja muunkin likaliemen valunta Itämereen on saanut jatkua turhan pitkään. Tuskin kukaan on tietämätön sen suhteen, että ravinnevuoto mereen on vastenmielisen ilmiön perimmäinen syy. Asiain tila onneksi on muuttumassa, joskaan sataprosenttista puhdistusta ei pitkään aikaan saavuteta. Mutta miten muuttuisi rantojen asukkaiden asenne suhteessa yhdessä luotuun elintasoon? Eikö jokaisen
Elämää PISA:n varjossa
Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotSuomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013
Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve
LisätiedotNuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota
Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotKuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri
Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta
LisätiedotSisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla
Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotSuomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus
Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global
LisätiedotMiten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä?
Miten väestötutkimuksista ja biopankeista saadaan tietoa yksilöllisestä sairausriskistä? Markus Perola, LT, dosentti THL, KATO, Kansantautien geenien tutkimusyksikkö, kvantitatiivisen genetiikan ryhmä
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
LisätiedotOvatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?
Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:
LisätiedotSuomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014
Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö
LisätiedotOsaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia
Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite
LisätiedotNuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)
Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1
LisätiedotSOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä
SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia
LisätiedotKunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013
Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,
LisätiedotKuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin
Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopisto) Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi, osa 2, Jyväskylä, 10.5.2011 THE RESEARCH INSTITUTE
LisätiedotPohjalaismaakuntien väestö ja perheet
Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari, Seinäjoki 9.3.212 Jari Tarkoma Esityksen sisältö Väestönkehitys
LisätiedotSeuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus
Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus Työmarkkinoiden toiminta Oikeudenmukaisia ratkaisuja työllisyyden parantamiseen Työllisyyteen vaikuttavat monet asiat Työnhaun kannustimet
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotMetsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO
Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi
LisätiedotVäestöennuste 2012 mikä muuttui?
mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.
LisätiedotProjektikokemuksia pk-yrityshankkeista
Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotMEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006. Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus
MEKIN UUDET HAASTEET Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä 29.11.2006 Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus MEKin uudet tehtävät 2007 Yhtenäistää ja selkeyttää Suomen matkailullista kokonaiskuvaa
LisätiedotSuomi innovaatioympäristönä maailman paras?
Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,
LisätiedotTuottavuuskehitys pkyrityksissä
Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka
LisätiedotEsityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?
Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden
LisätiedotMäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?
28.5.2014 1 Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille? Lieksan Puuakatemia seminaari Puun käytön laaja-alaistaminen Janne Monni, vtj, Iivari Mononen Oy 20.-21.5.2014 Lieksa 28.5.2014 2 Esityksen sisältö
LisätiedotPoistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti
Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden
LisätiedotMitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset
Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset Miksi GLP (Good Laboratory Practice)? Kemikaalien ja lääkkeiden turvallisuuden testaamiseksi myyntilupaa tai rekisteröintiä varten
LisätiedotEduskunnan tarkastusvaliokunta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan
LisätiedotMaksujärjestelmäsimulaattori SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Maksujärjestelmäsimulaattori 10.12.2013 Tatu Laine Sisältö Maksutapahtuma maksujärjestelmässä BoF-PSS2 simulaattorin historia Maksujärjestelmän simulointi Kysymyksiä, joihin maksujärjestelmäsimulaattori
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotKaikkien osaaminen käyttöön
Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen
LisätiedotAnna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com
Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto @perhetutkimus www.vaestoliitto.fi www.vaestoliitonblogi.com OKM avustus ja Väestöntutkimuslaitos Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perhebarometri 2014:
LisätiedotErasmus liikkuvuus Suomesta
Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88
LisätiedotKTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita
KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 19.11.2008 27.11.2008 1 Suomen vahvuudet Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Väestön suhtautuminen tutkimukseen ja tulosten
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotTilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus
Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen
LisätiedotMaatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010
Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen
LisätiedotKorkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset
Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja
LisätiedotMiten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa?
Arja Haapakorpi, dos., VTT, yliopistotutkija Miten varmistaa osaaminen työelämän muutoksessa? Osaaminen ja johtajuus muuttuvassa työelämässä Seminaari ILO:n 100-vuotisen taipaleen kunniaksi 9.5.2019, Tampereen
LisätiedotKorkeasti koulutettujen työllisyys
Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön
Lisätiedot4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA
4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22
LisätiedotKilpailu tulevaisuuden Suomelle
Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.
LisätiedotMITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA
MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA Kysymykset Paljonko rahaa tarvitaan hyvin toimivassa sotessa Miten rahat pitäisi allokoida Miten käy kustannusten hallituksen ehdottamassa sote-mallissa
LisätiedotMaatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa
Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus
LisätiedotOsaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta. Juha Ylä-Jääski 21.9.2006
Osaaminen ja innovatiivisuus kilpailukyvyn perusta Juha Ylä-Jääski 21.9.26 Teknologiateollisuus - Suomen tärkein elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 66 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista
LisätiedotTalouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto
Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio 2018 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti: kasvu on hidasta ja velkaantuminen
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotErasmus-liikkuvuus Suomesta
Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotTutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi. KOTA seminaari Ari Leppälahti
Tutkimustoiminnan kansainvälinen tilastointi KOTA seminaari 12.9.2012 Ari Leppälahti Esityksen sisältö Taustaa ja yleistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) tilastoinnista Menetelmistä Esimerkkejä
LisätiedotICT, tuottavuus ja talouskasvu
ICT, tuottavuus ja talouskasvu Taloustieteilijän näkökulma Matti Pohjola 31.1.219 ICT, tuottavuus ja talouskasvu 1) Talouskasvu ja sen lähteet 2) ICT-investointien merkitys 3) Rakennemuutos ja talouskasvu
LisätiedotFingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä
Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi
LisätiedotKansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013
Kansainvälinen aikuistutkimus, PIAAC 2008 2013 Ensituloksia Suomen kannalta Työelämä 2020 kv-verkosto, 6.3.2014 Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Tuomo Alasoini, Tekes Tutkimushankkeen taustoja OECD:n koordinoima
LisätiedotMaahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen
Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet Tuomas Martikainen 10 kansainvälistä trendiä 1. Kv. muuttajien määrä 3,4 % väestöstä (258 milj. 2017) 2. Pakolaisuus kasvaa (2017) - 23 milj. kansainvälisiä
LisätiedotAjankohtaista Fingridistä
1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima
LisätiedotKV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle
KV-verkostot tunturissa Megatrendit & Ratkaisu 100 Suomi pärjää vain osaamiselle Kalle Nieminen, Sitra @nieminenkalle Miten haaste on valittu? 1. 2. 3. Kysyimme suomalaisilta, mikä haaste Suomen on ratkaistava?
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotPandemia, -vaste ja jälkiviisaus
Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut
LisätiedotCase Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014
Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla
LisätiedotSuomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?
Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa
LisätiedotMiksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?
15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi
LisätiedotKuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki
Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä
LisätiedotOnko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT
Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat
LisätiedotKohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään
Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään Pakolaisuus, muuttoliike ja eurooppalaiset ratkaisut - muuttajat ja muutoksen haasteet 4.12.2015 Rafael Bärlund Euroopan muuttoliikeverkosto
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotEU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia
IP/11/488 Bryssel 19. huhtikuuta 2011 EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia EU-maat ovat viime vuosikymmenen aikana kehittäneet koulutusjärjestelmiään keskeisillä
LisätiedotKierretapit kunnossapitoon, korjauksiin ja huoltoon. Uudet tuotteet
Kierretapit kunnossapitoon, korjauksiin ja huoltoon Uudet tuotteet 2016.2 KIERRETAPIT KUNNOSSAPITOON, KORJAUKSIIN JA HUOLTOON JOHDANTO Dormer on täydentänyt laajaa kierretappivalikoimaansa kehittämällä
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotHenkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training
Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä Jon Hellevig Awara Eduhouse Training 04.02.2014 VENÄJÄN MARKKINASTA Venäjä on normalisoitunut Inflaatio Byrokratia Korruptio Lait ja
LisätiedotMerkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista
SOSIAALILÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 28.11.2012 Nuoret ja huono-osaisuus Merkittävää eriarvoisuutta WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista Kristiina Ojala Jyväskylän yliopisto WHO-Koululaistutkimus
LisätiedotMainosvuosi 2015 TNS
Mainosvuosi 2015 TNS Kansainvälinen mediamainonnan määrän kehitys Kaikki mediat Euroopassa mainonnan kasvu on ollut vielä vaatimatonta. Ainoastaan Itä-Euroopassa, erityisesti Unkarissa, on päästy jo hieman
LisätiedotKylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö
Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:
LisätiedotSuomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa
Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa Jyväskylä 19.6.2012 Keski-Suomen Energiatoimisto Jyväskylä Innovation Oy 1 European Smart Metering Landscape report 2012 Älykkään energiamittauksen tilanne EU27+Norja
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotRAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA L1-L3
RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2018-2019 13.8.2018 L1-L3 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN BIOLOGIA Koralli 1, Elämä ja evoluutio BI1 Otava 978-951-1-29113-8 Koralli 2, Ekologia ja
LisätiedotNUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi
NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon
LisätiedotIlmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.
Ilmailijan lääketiede Uudet medikaalivaatimukset Helsinki Fly In, 17.8.2013 Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö Vastuullinen liikenne Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Fit to fly? Lääketieteellinen
LisätiedotMiten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?
Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ
LisätiedotIAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön
IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin 1997. Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön IAByhteisö kattaa horisontaalisti koko digiekosysteemin
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %
KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4
LisätiedotEnterprise Europe Network - verkoston kansainvälistymispalvelut pk-yrityksille
Enterprise Europe Network - verkoston kansainvälistymispalvelut pk-yrityksille Rahoitusmahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja kasvuun 28.3.2017 Johanna Marin-Hyppönen Maailman laajin asiantuntijaverkosto
LisätiedotAlihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen. 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen
Alihankinta 2014 -messut Teema koneenrakentaminen 18.9.2014 Petri Katajamäki ja Pekka Lappalainen DEMOGRAFIA Lähde: Statista 2013 Koko 357 092 km2 (1,05 x Suomi) 82,4 miljoonaa asukasta (15,8 x Suomi)
LisätiedotKaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto
Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto ISS Suomessa ja maailmalla Maailmalla Perustettu 1901 Tanskassa Toimimme 53 maassa Työllistämme 534
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotOSAAMISEN EVOLUUTIO SOPRANO OYJ
OSAAMISEN EVOLUUTIO SOPRANO OYJ Koulutus, konsultointi ja kansainvälistyminen Soprano Oyj Arto Tenhunen CEO SOPRANON KASVUTARINA PERUSTETTU 1984 - Kansainvälisen kaupan konsulttitoimisto SOPRANO 1996 -
LisätiedotMaailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen
Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys
LisätiedotMarkkinaraportti / heinäkuu 2010
Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta
Lisätiedot