6-7 / Mitoitusselvitys: Joka viides hoitopaikka alle 0.5. Vesielämä on kesäelämää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6-7 / 2014. Mitoitusselvitys: Joka viides hoitopaikka alle 0.5. Vesielämä on kesäelämää!"

Transkriptio

1 6-7 / 2014 Mitoitusselvitys: Joka viides hoitopaikka alle 0.5 Vesielämä on kesäelämää!

2 SISÄLLYS 6-7/ ja Vesivinkkejä altaille, järviin meriin. 68 Neuvotteleeko pääluottamusmies myös papukaijojensa kanssa? 40 Alzheimeriin sairastuneelle Thérèse Gauthierille postin haku on iso askel omatoimisuuteen. 26 Toimipiste Tampereen kotikatkotiimin on aloittanut työnsä. on Nekalassa. kesä-heinäkuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Mitoitusta tutkittiin 8 Sote-suunnittelu etenee 10 Sosiaalihuoltolaki lausunnolla 11 SuPer SuomiAreenassa 12 Kesä-heinäkuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: hapanvelli 16 Keile Nurmisen työpäivä 21 Klorillista ammattiastma 22 Heinola onnistui perhetyössä 26 Katkaisuhoitoa kotona 30 Kuntoutus auttaa aivohalvauksessa aina 32 Ihosairauksien erikoisuuksia 34 Lukijalta 36 Kannanotto terveyden tukemisen puolesta 37 Edustajistolla kevätkokous 38 Innostusta puheenjohtajapäivillä 40 Yhteisasumisesta apua Alzheimeriin 42 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 44 Uimaan, mars! 50 Uudet kirjat 52 Toiminnallinen lihaskuntoharjoittelu 54 Hyvä hoitaja on ihmisläheinen 55 Palasia sieltä täältä 56 Aika Hyvä työpaikka Tammelasta 58 Vetovoimainen työpaikka Jyväskylästä 60 Seuraa budjetointia 63 Huomiota työsuojeluun 64 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 66 Superristikko 67 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 68 Pääluottamusmiehen papukaijat 72 Jäsenyksikkö tiedottaa 73 Siskon pakina 74 Työttömyyskassa tiedottaa 79 Kuulumisia 82 Luonnossa 83 P.S. Sysmästä 2 SUPER 6-7/ 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Tuire Hastel, Elina Kujala, Virpi Latva, Maarit Mäkinen, Päivi Tanninen, Antti Vanas kannen kuva Sara Mac Key / Gorilla ulkoasu Sonja Kähkönen ja Eyecraft Oy painos Matalat kynnykset Lastensuojelun asiakkaiksi päätyneet perheet eivät niinkään kaipaa hoitoa eivätkä suojelua vaan tukea arjesta selviämiseen, toteaa dosentti Matti Rimpelä lehtemme haastattelussa. Hänen mukaansa julkiset perhepalvelut tulisi järjestää kokonaisuuksina, joihin sisältyy perhetyötä, kodinhoitoapua ja nuorisotyötä. Apuun tarvittaisiin siis kodeissa perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Heinolassa Rimpelää on kuunneltu. Pari vuotta sitten kaupunki palkkasi kymmenen uutta perhetyöntekijää antamaan matalan kynnyksen tukea. Valtaosa palkatuista on lähihoitajia. He tarttuvat perheen ruoriin kun sattuu jotain odottamatonta. Tässä ehkäisevässä perhetyössä perheen tilanne kartoitetaan ja sitä seurataan kolme kuukautta kerrallaan. Perushoitaja Veli-Pekka Koskinen luonnehtii työtä konkreettiseksi auttamiseksi, tukemiseksi ja neuvomiseksi. Työssä on onnistuttu, kun auttaja on tehnyt itsensä tarpeettomaksi, hän toteaa. Samoja polkuja on lähdetty kulkemaan Tampereella. Siellä kohderyhmänä ovat alkoholisoituneet vanhukset, etupäässä yksin asuvat miehet, joille matalan kynnyksen apua eli kotiin vietävää katkaisuhoitoa kokeillaan vuoden loppuun jatkuvan pilottihankkeen avulla. Kolmihenkinen kotikatkotiimi toteaa tehtäväkseen juomaputken katkaisemisen ohella rinnalla kulkemisen. Tavoitteena on löytää vaihtoehtoja juomiselle ja uusia mielenkiinnon kohteita autettavien elämään. Molemmissa tapauksissa on kyse yksinkertaisesta ja samalla mullistavan suuresta oivalluksesta. Henkilökohtaisesti räätälöidyn avun ja tuen osumatarkkuus on paras mahdollinen eikä tämä ikiaikainen menetelmä kalpene yhdenkään uuden innovaation edessä. Nyt kesäkausi on avattu. Teille, joiden uimataito kaipaa tukea tai verestämistä, teimme kuuden sivun verran ohjeistusta. Ottakaapa lehti huoletta mukaan harjoituksiin jos se vettyy lukukelvottomaksi, lupaamme lähettää uuden. Hyvää kesää!. ilmoitukset Katriina Alfa osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 6 7/2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat kesäkuu heinäkuu Kalenteri Maailman ympäristöpäivä Kansainväliset Erämessut, Riihimäki Kivenlahti Rock 2014, Espoo Kosmos Festival 2014, Ristiina Nuori Superilainen, Rovaniemi, SuPer Iitin Musiikkijuhlat 2014 Boombox 2014, Helsinki Maailman verenluovuttajien päivä Nummirock 2014, Nummijärvi Juhannuspäivä PuistoBlues, Järvenpää Provinssirock 2014, Seinäjoki Tuska Open Air Metal Festival 2014, Helsinki Eukonkannon MM-kisat, Sonkajärvi Ruisrock, Turku Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä Kesäpäivystys toimistolla ja työttömyyskassassa EPSU: Nuorille töitä Nuoriso on Euroopan tärkein voimavara ja siksi nuorten vaikea työllisyystilanne on hälyttävä ja siihen on saatava muutos. Nykyinen kehitys johtaa siihen, että meillä on pian käsissämme menetetty sukupolvi. Poliitikot ovat tuloksetta yrittäneet keksiä keinoja, joilla tilanne saadaan korjaantumaan. Euroopan on otettava yhteinen, kollektiivinen vastuu nuorisotyöttömyystilanteesta. Näin todetaan EPSUn eli Euroopan julkisen alan ammattiliittojen keskusjärjestön kongressin julkilausumassa. Nuorisotyöttömyys koskettaa tällä hetkellä 5,6 miljoonaa nuorta Euroopassa: joka neljäs alle 25-vuotias eurooppalainen on työttömänä. Ay-liikkeen on tehtävä voitavansa tilanteen korjaamiseksi, tavoitteena kunnolliset työpaikat SuPerin toimisto ja Super työttömyyskassa palvelevat jäseniä myös heinä elokuussa. Liiton toimisto on suljettuna 7. heinäkuuta 3. elokuuta. Asiantuntijat niin toimistolla kuin työttömyyskassassa vastaavat kuitenkin arkipäivinä puhelimitse yksiköiden päivystysnumeroissa kello 9 11 ja Jäsenyksikön numero on ja kehittämisyksikön numero on Sopimusedunvalvonnassa kuntapuolella työskenteleville jäsenille numero on ja yksityissektorilla työskenteleville jäsenille Super työttömyyskassan päivystäjä vastaa numerossa ja palkka, jolla tulee toimeen. Nuoret on saatava nyt työelämään kiinni, jotta Euroopassa on tulevaisuudessa riittävästi osaavaa työvoimaa. Ammattiliittojen kannalta huomioitavaa on, että jos nuoret eivät pääse töihin ollenkaan tai heidän työsuhteidensa ehtoja poljetaan, heijastuu uskonmenetys työmarkkinoihin epäluottamuksena ammattiliittoihin, samalla usko järjestäytymiseenkin horjuu. Ay-liikkeellä on tärkeä tehtävä palauttaa nuorten luottamus työelämään ja pitää nuorten työllisyystilannetta esillä neuvotteluissa ja vuoropuhelussa työnantajapuolen kanssa. Kongressi järjestettiin toukokuussa Ranskassa. FIPSU-liittoja kongressissa edustivat SuPer, JHL, Tehy, Pardia ja Jyty Tangomarkkinat, Seinäjoki SuomiPop-Festivaali, Jyväskylä nyt on aika lähteä Poriin SuomiAreenan kansalaistorille Superilainen, tule ja ilmianna itsesi SuPerständille. tulla kuuntelemaan SuPerin paneelikeskustelua Kuka hoitaa äitiäsi ja isääsi klo SuomiAreenan Eetunaukiolla. ottaa uudet ammattilaiset hyvin vastaan työpaikoilla. seurata UVI-tiedotteita ja suojautua pahimmalta UV-säteilyltä. nauttia valoisista öistä. nauttia säästä kuin säästä. ingimage 4 SUPER 6 7/2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Ammattiosastotoiminta on myös kivaa Toukokuussa pidettiin ammattiosastojen puheenjohtajien päivät, jotka kokosivat superilaiset puheenjohtajat hienosti yhteen. Monissa keskusteluissa kävi ilmi, että useat puheenjohtajat olivat samaan aikaan kahdessa eri roolissa ja toimivat niin luottamusmiehenä kuin puheenjohtajina. Molemmissa rooleissa on tehtävää, mutta samalla voidaan todeta, että tehty työ palkitsee tekijäänsä. Hän saa paljon ensikäden tietoa tulevista muutoksista, tehtävien uusista tavoitteista ja yleensä suunnitelmista, joilla on vaikutusta työpaikkaan, -tehtävään tai -määrään. Tälle hienolle näköalapaikalle luulisi olevan ihan tunkua, vaan ei ole. Jo jonkin aikaa ammattiosastoissa on kannettu huolta siitä, miten saadaan jäsenet innostumaan yleisesti ammattiosastotoiminnasta. Tämä on erikoinen yhtälö. Moni superilainen on kiinnostunut kaikista työnantajan kehityssuunnitelmista ja siitä, miten ne kaikki tulevat koskettamaan juuri omaa työtä. Millainen on työnkuva, millainen palkkakehitys ja missä on työpaikkani. Nykytilanteessa voidaan myös miettiä, kuka on tulevaisuudessa työnantajani. Nämä esimerkiksi ovat niitä asioita, joista ammattiosastotoiminnassa keskustellaan ja joihin puheenjohtaja voi vaikuttaa. Ammattiosaston toimintaan kannattaa siis lähteä ihan oman työuran kehittämisen takia tai siksi, että saa eri työpaikoista kavereita. Ammattiosastotoiminta on harrastus siinä missä mikä muukin. Siellä on samanhenkisiä ihmisiä. Meitä yhdistää superilaisuus sekä halu parantaa jotain työssämme. Ammattiosaston toiminta ei ole mitään ryppyotsaista hommaa vaan ilolle, älylle ja kekseliäisyydelle annetaan siellä tilaa. Keskiössä ovat kuitenkin meidän omat asiat. Kukaan muu kuin me itse ei tiedä, miten asioita pitäisi kehittää. Työpaikoilla on monia haasteita, joihin yhdessä yritämme löytää ratkaisu- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Me kaikki olemme jonkun ammattiosaston jäseniä, meillä kaikilla on oikeus mennä ammattiosaston kokouksiin, viedä sinne tietoa ja saada sieltä tietoa. Ammattiosastotoiminta voi olla kivaa ja mielenkiintoista, vaikka se on joissakin asioissa kovin määrämuotoista. Liitosta on annettu tietyt asiat tehtäväksi, jotta tieto varmasti menee samanlaisena kaikkialle Suomeen. Kokoukset kuitenkin muodostuvat juuri sellaisiksi kuin halutaan. Ei ole yhtä tapaa tuoda tietoja tai antaa niitä. Asiasisällönkin voi pakata yhteiseen toimintaan. Se voi olla kesäretki, laivaretki, hiihtoretki tai joku muut yhteinen tapahtuma, johon jäsenen on helppo tulla. Ammattiosastotoiminnassa konkretisoituu vanha sanonta Yhdessä olemme enemmän. Kun seuraavan kerran näet kutsun ammattiosaston kokoukseen, mene sinne ja tuo oma näkemyksesi toimintaan. Samalla saat sieltä enemmän. Nyt tosin alkaa loma-aika, joten moni ammattiosastokin on lomalla. Katso kuitenkin oman osastosi www-sivut niin näet, josko jotain kivaa olisi suunnitteilla kesällä. Moni meistäkin odottaa ansaittua kesälomaa. Nyt sitten vain nauttimaan siitä riemurinnoin. Toivottavasti saamme siitä puhtia, joka riittää pitkälle!. Hyvää kesää kaikille, Silja Tälle hienolle näköalapaikalle luulisi olevan ihan tunkua, vaan ei ole. SUPER 6 7/2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt SuPer Helsingin sosiaalitoimen ammattiosasto Hesoton hallituksen jäsen Satu Mustalahti keskusteli Helvi Turusen kanssa hoitolaitosten mitoituksista. Mitoituksissa mennään rimaa hipoen: Säilytystä, ei hyvää hoitoa teksti ja kuvat marjo sajantola SuPer selvitti, miten henkilöstömitoituksen vähimmäissuositus toteutuu vanhustenhoidon ympärivuorokautisessa hoidossa. Joka viidennessä hoitopaikassa toteutunut mitoitus jäi alle vähimmäissuosituksen. Muistavatko päättäjät, mitä viime vuonna lupasivat? SuPerin sinnikkäästä työstä huolimatta viime vuonna voimaan tulleeseen vanhuspalvelulakiin ei kirjattu sitovaa henkilöstömitoitusta. Maamme johtavat ministerit sitoutuivat kuitenkin lupaukseen lain tarkistamisesta, mikäli yksikin vanhustenhoidon ympärivuorokautisen hoidon yksikkö alittaa 0,5 vähimmäismitoituksen vuonna Pääministerin johdolla luvattiin, että vanhuspalvelulaki avataan ja mitoitukset viedään lakiin, jos vähimmäismitoitus alittuu. Se oli eduskunnan tah- totila, joka kirjattiin vanhuspalvelulain perusteluihin, ei vain ministerin lupaus, SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo muistuttaa. Kuntapäättäjät vastustavat sitovaa mitoitusta ja perustelevat kantaansa sillä, ettei asiaa tarvitse kirjata lakiin, koska jokainen työnantaja haluaa tarjota hyvää vanhustenhoitoa. Vanhuspalvelulain hengen toteutuminen on jäänyt työnantajien oman harkinnan varaan. Nyt kuntapäättäjillä ja yksityisillä palveluntarjoajilla on ollut vuosi aikaa parantaa vanhustenhoidon tilaa ilman lain pakottavaa voimaa. Parannusta asiaan ei ole kuitenkaan saatu. SuPerin keväällä tekemän selvityksen mukaan 0,5-tasoisen henkilöstömitoituksen alittaa edelleen noin joka viides hoitopaikka. SuPerin kanta on, että 0,5-tasoisella henkilöstömitoituksella ei monessa tapauksessa voida vanhukselle tarjota hyvää hoitoa, vaan ainoastaan säilytyspaikka. Liian vähäisellä henkilöstömäärällä ei voida taata sellaista hoitoa ja huolenpitoa, jolla vanhus voisi tuntea turvallisuutta ja kokea elämänsä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Liitto näkee, että hyvä mitoitus on 0,8. Sama taso oli pohjana myös STM:n ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa vuodelta Totuus paljastuu SuPerin ammattiasiainpäällikkö Kristina Lamberg kertoo, että monissa hoitopaikoissa mitoitus lasketaan edelleen virheellisesti joko vakanssien pohjalta tai suunnitellun työvuorolistan pohjalta. SuPerin selvitys tehtiin laatusuositusten mukaisesti jo toteutuneesta henkilöstömitoituksesta. Arviointiaika oli kolme viikkoa. 6 SUPER 6 7/2014

7 Henkilöstön määrän on vastattava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarvetta. Ikäväkseni on sanottava, että monissa hoitopaikoissa mennään rimaa hipoen sen lisäksi, että jopa tavoite saattoi olla lautakunnan päätöksen pohjalta tuo 0,5. Hän varoittaa, että kategorisoivat päätökset, joilla pyritään siihen, että kaikissa palvelulaitoksissa olisi sama mitoitus, ovat vanhuspalvelulain hengen vastaista. Mitoituksen on lähdettävä asiakkaiden tarpeista. Myöskään vaikeutunut sijaisten saanti ei ole perusteltu syy alittaa vähimmäismitoitus toistuvasti. Työnantajan on ratkaistava työntekijöiden saatavuuteen liittyvät ongelmat parantamalla omaa vetovoimaisuuttaan tai esimerkiksi rakentamalla toimiva varahenkilöjärjestelmä. Tehostetussa palveluasumisessa mitoitus ei saa alittaa vähimmäissuositusta 0,5 missään olosuhteissa ja 0,6 0,7 mitoitus pitkäaikaishoidossa vuodeosastolla on ehdoton minimi, vaikka liiton tavoite on 0,8. SuPer sai tiedot 73 eri työpaikalta. Selvityksessä matalin mitoitus oli 0,38 ja tutkittujen paikkojen keskiarvo oli 0,54. Mitoitukseen laskettiin henkilöt, jotka osallistuivat välittömään hoitotyöhön. Selvitykseen laskettiin mukaan vain kuntasektorin hoitopaikat, mutta yhtälailla yksityissektorin vastauksissa paljastui puutteita mitoituksen toteutumisessa. Yksityissektorilla oleva velvoite omavalvontasuunnitelman laatimisesta koskee ensi vuonna myös julkisten palvelujen tuottajia. SuPerin näkemyksen mukaan omavalvonta ei ole toteutunut ohjeiden mukaisesti yksityissektorillakaan. Ohjauksen ja koulutuksen tarve on suuri, jotta omavalvonnalla voidaan varmistaa palvelujen laatua. Selvitys paljasti myös sen, että monissa paikoissa tukipalvelut, kuten siivous ja keittiötyöt, ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä. Lisäksi kouluttamattomia käytetään runsaasti hoitotyöntekijöiden tilalla. Tästä seuraa, että hoitotyöhön motivoituneet työntekijät vaihtavat työpaikkaa. Kristina Lamberg lupaa, että SuPer jatkaa työtä niin mitoituksen kirjaamiseksi lakiin kuin superilaisten ammattiosaamisen käyttämisen puolesta. Selvityksen tuloksista SuPer on käynyt jo keskustelua Valviran kanssa. Haluan hoitaa hyvin! SuPerin selvitys henkilöstömitoitusten toteutumisesta ympärivuorokautisissa vanhusten asumispalveluissa julkaistiin tiedotustilaisuudessa toukokuussa Helsingissä. Haluan hoitaa hyvin! -selvitys toimitettiin painotuoreena myös eduskuntaan, kansanedustajille ja heidän avustajilleen. Julkaisu on luettavissa myös SuPerin nettisivuilla. Heti tiedotustilaisuuden jälkeen alkoi liiton järjestämä tempaus Helsingin Narinkkatorilla. Iltapäivän aikana ohikulkijoille jaettiin tietoa siitä, mikä on tilanne ympärivuorokautisessa hoidossa ja mikä sen pitäisi olla. Haluavatko kansalaiset ikäihmisilleen säilytys- vai hoitopaikkoja? Pitävätkö päättäjät lupauksensa, vai pysyvätkö vanhukset vain poliitikkojen mainoslauseissa vaalikierroksesta toiseen?. Harkintaa vammaispalvelujen kilpailutukseen Vammaisalan järjestöt vaativat, että vammaisten arjesta selviytymiseen tarkoitetut säännölliset palvelut irrotetaan uudistettavan hankintalain kilpailuttamissäännösten piiristä. Muutos on nyt mahdollista, sillä EU:n uusi hankintadirektiivi on astunut voimaan ja Suomessa uudistetaan kansallista hankintalainsäädäntöä. Järjestöt huomauttavat, että vammaispalveluja kilpailuttavat kunnat suosivat tällä hetkellä halpaa hintaa ja yksityiset palveluntuottajat tinkivät laadusta saadakseen hinnat alas. Monissa EU-maissa on sen sijaan hyödynnetty kansallista harkintaa ja tunnistettu ne sosiaalipalvelut, jotka on perusteltua irrottaa julkisten hankintojen kilpailuttamisesta. Urpot vanhemmat? Väestöliitto on julkaissut murrosikäisten äideille ja isille niin sanotun vanhemmuuspakkauksen osoitteessa urpot.fi. Monet vanhemmat pohtivat, miten asettaa nuorelle rajoja ja sääntöjä ja samanaikaisesti säilyttää häneen hyvä kontakti. Verkkosivuilta löytyy selviytymisvälineet teini-ikäisen vanhemmuuteen: tarjolla on muun muassa asiantuntijoiden puheenvuoroja, nettivastaanotto sekä nettiluentoja. Sivustolle kerätään myös vanhemmuudesta kertovia tarinoita, joista parhaat palkitaan. Päihdepalvelujen osto vähentynyt kunnissa A-klinikkasäätiössä ollaan huolissaan yhä useamman avun tarvitsijan jäämisestä päihdehoidon ja kuntoutuksen ulkopuolelle. Kunnat vähensivät päihdepalvelujen ostoa vuonna A-klinikkasäätiön kaikissa toimintayksiköissä kohdattiin vuonna 2013 kaikkiaan päihdeongelmaista tai heidän läheistään. Vuoden 2013 päihdetilanteessa myönteistä oli nuorten humalajuomisen väheneminen. Huolta herättivät kannabiksen kotikasvatus, muuntohuumeet sekä alkoholin, huumeiden ja lääkeaineiden sekakäyttö. Useita eri päihteitä käyttävien moniongelmaisten nuorten ja nuorten aikuisten osuus A-klinikkasäätiön asiakaskunnasta kasvoi. SUPER 6 7/2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt ingimage SuPer haluaa turvata työntekijöiden palkanmaksun ja työolosuhteet sote-uudistuksen yhteydessä Päävastuu sote-palvelujen tuottamisesta kuntayhtymille? teksti sonja kähkönen Kustannustehokkaat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan parhaiten antamalla tuotantovastuu suurille kuntayhtymille, sanoo SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo. SuPer pitää uutta sote-ratkaisua pääperiaatteiltaan hyvänä, sillä se mahdollistaa kestävän sekä oikeudenmukaisen järjestelmän kehittämisen. Toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen luominen edellyttää kuitenkin, että palveluntuottajien lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä. Suurempien työnantajien avulla voidaan yhdenmukaistaa käytäntöjä ja turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saumaton yhteistyö. Lisäksi tarvitaan toimiva hallinto kuntayhtymiin sekä kestävä rahoituspohja eli suuri asukasmäärä ja yhteisvastuu, Jussi Salo sanoo. SuPer julkisti jo vuonna 2010 mallinsa siitä, miten sote-palvelut tulisi organisoida ja rahoittaa. Nyt valittu viiden sote-alueen malli mukailee pitkälti SuPerin esitystä. Uusi malli turvaa parhaiten palveluiden saatavuuden ja niiden rahoituksen. Nämä olivat tärkeimmät perusteet sille, että mallin kehittely aloitettiin Su- Perissa. Halusimme turvata jäsenillemme hyvät työolosuhteet ja palkanmaksun myös tulevina vuosina. Palkanmaksu vaikeutuisi ja työt vähenisivät, jos kunnilta loppuisivat rahat. Uudet sote-alueet toimivat tilaajaorganisaatioina eli niillä on palvelujen järjestämisvastuu. Salon mukaan niillä voisi olla myös omaa palvelutuotantoa. Myös yritykset ja järjestöt voivat tuottaa osan palveluista, mutta laadun turvaaminen on haastavaa jatkuvissa kilpailutuksissa. Hinta jyrää laadun, mikä on raskasta sekä asiakkaille että henkilöstölle. Turvallisinta olisikin pitää pääosa palvelujen tuotannosta kuntayhtymillä. Suuret kuntayhtymät voisivat tuottaa palvelut kymmenille kunnille. Salo toteaa, että yksittäisille kunnille ei saa antaa oikeutta palvelujen tuotantoon. Perustuslain näkökulmasta olisi ongelmallista, mikäli joillekin kunnille annettaisiin oikeus palvelujen tuottamiseen ja toisille ei. Mistä rahat palveluihin? Kunnat saavat valtionosuuksia niiden väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeiden mukaan. SuPer esittää, että jatkossa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ohjattaisiin suoraan suuremmille sote-alueille. Silloin voisimme olla varmoja, että sote-palveluihin tarkoitettu raha menee juuri oikeaan osoitteeseen, Jussi Salo sanoo. Hän huomauttaa, ettei nyt vireillä olevaa valtionosuusuudistusta saa tehdä ennen vuotta 2017, jolloin uudet sote-alueet aloittavat toimintansa. Suuri osa kunnista menettää uudistuksessa valtion rahoitusta. Rahoitusta menettävät kunnat eivät nosta veroprosenttia muutamaksi vuodeksi. Se tarkoittaisi, että palvelujen tarjonta supistuisi merkittävästi, mikä olisi tuhoisaa. 8 SUPER 6 7/2014

9 Ratkaistavaksi jää kuitenkin vielä kysymys siitä, miten palvelujen vaatima loppurahoitus jaetaan kuntien kesken. Paras ratkaisu olisi Salon mukaan malli, jossa sote-alueille annettaisiin verotusoikeus. Sote-veron myötä kunnallisverotusta voitaisiin laskea, ja näin kansalaisten kokonaisverotus ei välttämättä kiristyisi. Kannattaisi harkita myös sitä, että osa rahoista kerättäisiin pääomatuloveroista, jotka menevät tällä hetkellä valtiolle. Veron tasoa ei tarvitse nostaa, jos valtio luovuttaisi osan tuloistaan sotealueiden hyväksi. Siten kuntien varakkain väestönosa osallistuisi myös heille tärkeiden palvelujen rahoitukseen ja tämä lisäisi oikeudenmukaisuuden tunnetta kansalaisten keskuudessa. Lisää resursseja ja osaamista SuPer näkee uudessa sote-ratkaisussa useita mahdollisuuksia. Lähes yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen koko Suomeen on nyt mahdollista. Toimivalla lähipalvelulainsäädännöllä voidaan Jussi Salon mukaan torjua liiallinen palvelujen keskittäminen ja työpaikkojen vähentäminen. Uuden toimintamallin avulla voidaan myös ehkäistä kuntien tietoinen alibudjetointi ja siten myös lomautukset. Kuntayhtymien kaltaisten suurten organisaatioiden etuna on myös se, että alueille saadaan lisää osaamista. Suuret organisaatiot olisivat houkuttelevia työnantajia ja keräisivät ammattitaitoista työvoimaa. Salo muistuttaa, että mitä enemmän mukana on erilaisia tuottajia, sitä sirpaleisemmaksi muuttuvat hallinto- ja tietojärjestelmäverkostot sekä toimintamallit. Järjestelmien ja organisaatioiden harmonisoinnista saatavat säästöt on ohjattava palvelujen tuotantoon. Tarvitsemme enemmän kenttätyöntekijöitä ja vähemmän hallintoa ja johtajia. Säästyneet rahat voitaisiin ohjata lähipalvelujen tuotantoon.. Selkeyttä saattohoitoon Pirkanmaalaisten saattohoitopotilaiden hoitoon on valmistunut palveluverkko, joka kattaa parantumattomasti sairaan ihmisen polun sekä tukitoiminnot aina voinnin heikkenemisestä kuolemaan saakka. Palveluverkko selkiyttää eri saattohoitotoimijoiden työnjakoa. Palveluverkossa potilaat on jaoteltu asiakkuuksiin sen mukaan, miten hyvin potilaan oireet ja psykososiaalinen tilanne ovat hallinnassa ja miten hyvin potilas ja hänen läheisensä hyväksyvät tilanteen. Potilas voi saada saattohoitoa tarpeidensa ja toiveidensa mukaan joko kotonaan kotisairaalan avustuksella, perusterveydenhuollon vuodeosastolla, saattohoitokodissa tai erikoissairaanhoidossa. Jatkuva palvelujen kilpailuttaminen vaarantaa laadun Jussi Salo toteaa, että vaikka pääosa palvelujen tuotannosta tulisi antaa kuntayhtymille, voisi joitakin palveluja ostaa myös yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoilta. Näissä tilanteissa on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei pääse syntymään yksittäistä monopolia. Hänen mukaansa palvelujen laatu kärsisi, mikäli sote-alueet keskittyisivät vain kilpailuttamaan niiden tuottajia. Pitkällä aikavälillä se olisi tuhoisaa ja kasvattaisi myös kokonaiskustannuksia. Sen seurauksena yritykset saisivat vain määräaikaisia palvelujen tuotantosopimuksia. Työntekijöille se tarkoittaisi työnantajan vaihtumista entistä tiheämmin. Salo huomauttaa, että sote-palvelujen rahoitus- ja tuotantotapa vaikuttavat ratkaisevasti myös työntekijöiden työsuhde-etuihin. Kunta-alalla noudatettavassa työehtosopimuksessa on hyvät palvelus- suhteen ehdot. Haluamme tietenkin, että superilaiset voivat nauttia niistä myös tulevaisuudessa. Sote-palveluja ei Salon mukaan tule rakentaa myöskään sellaisen järjestelmän varaan, missä raha seuraisi asiakasta. Se tarkoittaa sitä, että kunta myöntäisi palveluja tarvitsevalle asiakkaalle palvelusetelin. Hän voisi itse päättää, mistä palvelunsa hankkii. Tässä mallissa palveluseteli korvaa vain osan palvelun todellisesta hinnasta ja palvelujen laadun useimmiten ratkaisee se, kuinka paljon asiakas on itse valmis maksamaan lisähintaa. Osa kansalaisista pystyy lisämaksuja maksamaan ja osa ei. Tämä on jyrkässä ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa. Sen mukaan samanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä on lähtökohtaisesti käsiteltävä samalla tavalla. Suurten kuntayhtymien avulla tämä vaatimus voidaan täyttää.. Kesä ilman tapaturmia? Perjantaina 13. kesäkuuta vietetään valtakunnallista Tapaturmapäivää teemalla Selvästi parempi kesä. Tänä vuonna kiinnitetään huomiota siihen, miten esimerkiksi kesämökillä, vesillä, kesän juhlissa ja lomareissuilla toimitaan turvallisesti ilman tapaturmia. Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona fyysisen vamman aiheuttavaa tapaturmaa, ja niissä kuolee lähes ihmistä. Tapaturmista seuraa yli lääkärikäyntiä ja yli sairaalahoitojaksoa. Valtaosa tapaturmista sattuu kotona ja vapaa-aikana. Tapaturmat ja alkoholi -teemaan liittyviä twiittejä julkaistaan jo ennen Tapaturmapäivää osoitteessa ingimage SUPER 6 7/2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa asiakkaan asemaa teksti sonja kähkönen Mikäli eduskunta hyväksyy syksyllä esityksen uudesta sosiaalihuoltolaista, tulevat asiakaslähtöisyys, ennalta ehkäisevä toiminta ja työntekijöiden ilmoitusvelvollisuus näkymään superilaisten työssä nykyistä enemmän. Uuden sosiaalihuoltolain lausuntokierros päättyy 6. kesäkuuta ja lakiesitys etenee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. SuPerin asiantuntija Soili Nevala kertoo, että liitto pitää lakiuudistusta pääosin hyvänä. Uusi sosiaalihuoltolaki tulee olemaan ajan henkeen modernisoitu laki eli se vastaa nykyhetken tarpeisiin, Nevala sanoo. Tammikuussa 2015 voimaan astuva laki kokoaa yhteen erityislaeissa olleita yhteisiä asioita. Nyt voimassa oleva sosiaalihuoltolaki sekä laki asiakkaan asemasta kumotaan ja ne korvataan uudella lailla. Myös lastensuojelulaki uudistuu. Nevala arvioi, että lakimuutoksen myötä superilaisten työtä tulee entistä enemmän leimaamaan asiakaslähtöisyys ja ongelmien ennaltaehkäisy. Ruokailu- ja suihkuajat uusiksi? Soili Nevala pitää hyvänä sitä, että uusi laki tukee asiakkaiden oikeutta hyvään palveluun ja tasapuolisempaa kohtelua asuinpaikkakunnasta riippumatta. Tähän asti osa asiakkaiden saamista palveluista on ollut liian usein kiinni kuntien määrärahoista. Nevalan mukaan monissa muissakin nyt työn alla olevissa lakiuudistuksissa korostuu asiakaslähtöisyys. Työpaikoilla olisikin nyt syytä tarkastella työkäytäntöjä suurennuslasin alla. Esimerkiksi vanhuspalvelussa asiakkaiden arkea raamittavat yhä ruoka-, sauna- ja suihkuajat. Se ei ole asiakas- vaan pikemminkin organisaatiolähtöistä. Nevalan mukaan ajattelu pitäisi kääntää niin, että päivä suunnitellaan sen mukaan, milloin vanhukset haluavat käydä suihkussa ja milloin he haluavat syödä. Toki se on haastavaa, mutta mikään ei estä pohtimasta näitä asioita ja uskomasta parempaan tulevaisuuteen. Nevala toteaa, että asiakaslähtöisyys on lähi- ja perushoitajien kannalta hyvä asia. Jatkossa palvelun tuottajat eivät voi vedota yksistään siihen, ettei niillä ole riittävästi resursseja. Ilmoitusoikeus on jatkossa velvollisuus Esityksessä uudeksi sosiaalihuoltolaiksi todetaan, että ammattihenkilöllä on jatkossa velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattihenkilön on viipymättä ilmoitettava toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävässään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisessa. Esimiehen on puolestaan ilmoitettava siitä sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle ja tarvittaessa valvovalle viranomaiselle. Soili Nevala kertoo, että superilaiset ovat käyttäneet jo nyt paljon oikeuttaan ilmoittaa epäkohdista. Hän pitää erityisen tärkeänä lakiluonnokseen tehtyä kirjausta siitä, että ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Huomionarvoinen uudistus on sekin, että myös asiakkaalle turvataan jatkossa oikeus valittaa saamastaan kohtelusta tai hoidon laadusta ensisijaisesti muistutusmenettelyn tai kantelun avulla. Lakiluonnoksessa ehdotetaan myös, että jokaisella sosiaalihuollon organisaatiolla tulisi olla omavalvontasuunnitelma. Sen tulee myös olla julkisesti nähtävillä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä keräämällä asiakkaan ja henkilöstön palautetta. Superilaisten kannalta merkittävä uudistus on se, että koko henkilöstö on otettava mukaan omavalvonnan suunnitelman laatimiseen, Nevala sanoo. Lastensuojelulaissa tärkeitä muutoksia Yksi uuden sosiaalihuoltolain tärkeistä kokonaisuuksista on lastensuojelulain uudistaminen. SuPerin asiantuntija Johanna Pérezin mukaan lain avulla pyritään siirtämään painopistettä ennakoivaan toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Lakiesityksessä ehdotetaan, että jatkossa apua saisi matalan kynnyksen periaatteella ilman lastensuojelun asiakkuutta. Sen turvin perheet saavat lyhytkestoista ennaltaehkäisevää apua aiempaa helpommin. Pérezin mukaan tämä tarkoittaisi muun muassa lasten- ja kodinhoitoapua, jolla voidaan tukea koko perheen jaksamista tiukan elämänvaiheen yli. Lähihoitajatutkinto antaa erinomaiset valmiudet tämäntyyppisiin työtehtäviin.. 10 SUPER 6 7/2014

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015

ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 ASIAKASKYSELYN TULOKSET 2015 Asiakaskokemuksia lastensuojelun-, aikuissosiaalityön-sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttäjiltä 2 Mitä palveluita vastaajat olivat käyttäneet Vastaaja on voinut

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 20.09.2016 Sivu 1 / 1 307/2016 00.01.01 115 terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset, kirjelmät ja selvitykset 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Yli-Koski, puh. 046 877 1962 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11.

VETY-hanke. Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä. Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen. Jenni Sademies, 12.11. VETY-hanke Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Vapaaehtoistoiminnan kulujen ja hyötyjen laskeminen Jenni Sademies, 12.11.2013!"#$%&%!'('')*+,-.+/0%/1)-.*/02/11-.)..3%/*+)-.0..3%4%5336'7(786-.)7278%9-)::3+/.6).67.%;/%4%

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin Juha Kinnunen, shp johtaja Viimeinen sopimusohjauksen kehysseminaari? Vuoden 2018 talousarvion suunnittelu viimeinen tässä

Lisätiedot

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry 103 Toimintasuunnitelma 2016 Toimintasuunnitelman pääkohdat Järjestötoiminta JHL 103 edustaa Jyväskylän kaupungilla ja osakeyhtiöissä työskenteleviä,

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA

PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ILOA VANHEMMUUTEEN KEHITTÄJÄVERKOSTO 16.12.2015 MERVI MAKKONEN Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PALVELUTARPEEN ARVIOINTI SOSIAALIPALVELUISSA ESITYKSEN SISÄLTÖ Perustiedot sosiaali- ja perhepalveluista

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot