6-7 / Mitoitusselvitys: Joka viides hoitopaikka alle 0.5. Vesielämä on kesäelämää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "6-7 / 2014. Mitoitusselvitys: Joka viides hoitopaikka alle 0.5. Vesielämä on kesäelämää!"

Transkriptio

1 6-7 / 2014 Mitoitusselvitys: Joka viides hoitopaikka alle 0.5 Vesielämä on kesäelämää!

2 SISÄLLYS 6-7/ ja Vesivinkkejä altaille, järviin meriin. 68 Neuvotteleeko pääluottamusmies myös papukaijojensa kanssa? 40 Alzheimeriin sairastuneelle Thérèse Gauthierille postin haku on iso askel omatoimisuuteen. 26 Toimipiste Tampereen kotikatkotiimin on aloittanut työnsä. on Nekalassa. kesä-heinäkuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Mitoitusta tutkittiin 8 Sote-suunnittelu etenee 10 Sosiaalihuoltolaki lausunnolla 11 SuPer SuomiAreenassa 12 Kesä-heinäkuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: hapanvelli 16 Keile Nurmisen työpäivä 21 Klorillista ammattiastma 22 Heinola onnistui perhetyössä 26 Katkaisuhoitoa kotona 30 Kuntoutus auttaa aivohalvauksessa aina 32 Ihosairauksien erikoisuuksia 34 Lukijalta 36 Kannanotto terveyden tukemisen puolesta 37 Edustajistolla kevätkokous 38 Innostusta puheenjohtajapäivillä 40 Yhteisasumisesta apua Alzheimeriin 42 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 44 Uimaan, mars! 50 Uudet kirjat 52 Toiminnallinen lihaskuntoharjoittelu 54 Hyvä hoitaja on ihmisläheinen 55 Palasia sieltä täältä 56 Aika Hyvä työpaikka Tammelasta 58 Vetovoimainen työpaikka Jyväskylästä 60 Seuraa budjetointia 63 Huomiota työsuojeluun 64 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 66 Superristikko 67 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 68 Pääluottamusmiehen papukaijat 72 Jäsenyksikkö tiedottaa 73 Siskon pakina 74 Työttömyyskassa tiedottaa 79 Kuulumisia 82 Luonnossa 83 P.S. Sysmästä 2 SUPER 6-7/ 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma Jukka Järvelä vuorotteluvapaalla vierailevat kirjoittajat Tuire Hastel, Elina Kujala, Virpi Latva, Maarit Mäkinen, Päivi Tanninen, Antti Vanas kannen kuva Sara Mac Key / Gorilla ulkoasu Sonja Kähkönen ja Eyecraft Oy painos Matalat kynnykset Lastensuojelun asiakkaiksi päätyneet perheet eivät niinkään kaipaa hoitoa eivätkä suojelua vaan tukea arjesta selviämiseen, toteaa dosentti Matti Rimpelä lehtemme haastattelussa. Hänen mukaansa julkiset perhepalvelut tulisi järjestää kokonaisuuksina, joihin sisältyy perhetyötä, kodinhoitoapua ja nuorisotyötä. Apuun tarvittaisiin siis kodeissa perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Heinolassa Rimpelää on kuunneltu. Pari vuotta sitten kaupunki palkkasi kymmenen uutta perhetyöntekijää antamaan matalan kynnyksen tukea. Valtaosa palkatuista on lähihoitajia. He tarttuvat perheen ruoriin kun sattuu jotain odottamatonta. Tässä ehkäisevässä perhetyössä perheen tilanne kartoitetaan ja sitä seurataan kolme kuukautta kerrallaan. Perushoitaja Veli-Pekka Koskinen luonnehtii työtä konkreettiseksi auttamiseksi, tukemiseksi ja neuvomiseksi. Työssä on onnistuttu, kun auttaja on tehnyt itsensä tarpeettomaksi, hän toteaa. Samoja polkuja on lähdetty kulkemaan Tampereella. Siellä kohderyhmänä ovat alkoholisoituneet vanhukset, etupäässä yksin asuvat miehet, joille matalan kynnyksen apua eli kotiin vietävää katkaisuhoitoa kokeillaan vuoden loppuun jatkuvan pilottihankkeen avulla. Kolmihenkinen kotikatkotiimi toteaa tehtäväkseen juomaputken katkaisemisen ohella rinnalla kulkemisen. Tavoitteena on löytää vaihtoehtoja juomiselle ja uusia mielenkiinnon kohteita autettavien elämään. Molemmissa tapauksissa on kyse yksinkertaisesta ja samalla mullistavan suuresta oivalluksesta. Henkilökohtaisesti räätälöidyn avun ja tuen osumatarkkuus on paras mahdollinen eikä tämä ikiaikainen menetelmä kalpene yhdenkään uuden innovaation edessä. Nyt kesäkausi on avattu. Teille, joiden uimataito kaipaa tukea tai verestämistä, teimme kuuden sivun verran ohjeistusta. Ottakaapa lehti huoletta mukaan harjoituksiin jos se vettyy lukukelvottomaksi, lupaamme lähettää uuden. Hyvää kesää!. ilmoitukset Katriina Alfa osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 6 7/2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat kesäkuu heinäkuu Kalenteri Maailman ympäristöpäivä Kansainväliset Erämessut, Riihimäki Kivenlahti Rock 2014, Espoo Kosmos Festival 2014, Ristiina Nuori Superilainen, Rovaniemi, SuPer Iitin Musiikkijuhlat 2014 Boombox 2014, Helsinki Maailman verenluovuttajien päivä Nummirock 2014, Nummijärvi Juhannuspäivä PuistoBlues, Järvenpää Provinssirock 2014, Seinäjoki Tuska Open Air Metal Festival 2014, Helsinki Eukonkannon MM-kisat, Sonkajärvi Ruisrock, Turku Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä Kesäpäivystys toimistolla ja työttömyyskassassa EPSU: Nuorille töitä Nuoriso on Euroopan tärkein voimavara ja siksi nuorten vaikea työllisyystilanne on hälyttävä ja siihen on saatava muutos. Nykyinen kehitys johtaa siihen, että meillä on pian käsissämme menetetty sukupolvi. Poliitikot ovat tuloksetta yrittäneet keksiä keinoja, joilla tilanne saadaan korjaantumaan. Euroopan on otettava yhteinen, kollektiivinen vastuu nuorisotyöttömyystilanteesta. Näin todetaan EPSUn eli Euroopan julkisen alan ammattiliittojen keskusjärjestön kongressin julkilausumassa. Nuorisotyöttömyys koskettaa tällä hetkellä 5,6 miljoonaa nuorta Euroopassa: joka neljäs alle 25-vuotias eurooppalainen on työttömänä. Ay-liikkeen on tehtävä voitavansa tilanteen korjaamiseksi, tavoitteena kunnolliset työpaikat SuPerin toimisto ja Super työttömyyskassa palvelevat jäseniä myös heinä elokuussa. Liiton toimisto on suljettuna 7. heinäkuuta 3. elokuuta. Asiantuntijat niin toimistolla kuin työttömyyskassassa vastaavat kuitenkin arkipäivinä puhelimitse yksiköiden päivystysnumeroissa kello 9 11 ja Jäsenyksikön numero on ja kehittämisyksikön numero on Sopimusedunvalvonnassa kuntapuolella työskenteleville jäsenille numero on ja yksityissektorilla työskenteleville jäsenille Super työttömyyskassan päivystäjä vastaa numerossa ja palkka, jolla tulee toimeen. Nuoret on saatava nyt työelämään kiinni, jotta Euroopassa on tulevaisuudessa riittävästi osaavaa työvoimaa. Ammattiliittojen kannalta huomioitavaa on, että jos nuoret eivät pääse töihin ollenkaan tai heidän työsuhteidensa ehtoja poljetaan, heijastuu uskonmenetys työmarkkinoihin epäluottamuksena ammattiliittoihin, samalla usko järjestäytymiseenkin horjuu. Ay-liikkeellä on tärkeä tehtävä palauttaa nuorten luottamus työelämään ja pitää nuorten työllisyystilannetta esillä neuvotteluissa ja vuoropuhelussa työnantajapuolen kanssa. Kongressi järjestettiin toukokuussa Ranskassa. FIPSU-liittoja kongressissa edustivat SuPer, JHL, Tehy, Pardia ja Jyty Tangomarkkinat, Seinäjoki SuomiPop-Festivaali, Jyväskylä nyt on aika lähteä Poriin SuomiAreenan kansalaistorille Superilainen, tule ja ilmianna itsesi SuPerständille. tulla kuuntelemaan SuPerin paneelikeskustelua Kuka hoitaa äitiäsi ja isääsi klo SuomiAreenan Eetunaukiolla. ottaa uudet ammattilaiset hyvin vastaan työpaikoilla. seurata UVI-tiedotteita ja suojautua pahimmalta UV-säteilyltä. nauttia valoisista öistä. nauttia säästä kuin säästä. ingimage 4 SUPER 6 7/2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Ammattiosastotoiminta on myös kivaa Toukokuussa pidettiin ammattiosastojen puheenjohtajien päivät, jotka kokosivat superilaiset puheenjohtajat hienosti yhteen. Monissa keskusteluissa kävi ilmi, että useat puheenjohtajat olivat samaan aikaan kahdessa eri roolissa ja toimivat niin luottamusmiehenä kuin puheenjohtajina. Molemmissa rooleissa on tehtävää, mutta samalla voidaan todeta, että tehty työ palkitsee tekijäänsä. Hän saa paljon ensikäden tietoa tulevista muutoksista, tehtävien uusista tavoitteista ja yleensä suunnitelmista, joilla on vaikutusta työpaikkaan, -tehtävään tai -määrään. Tälle hienolle näköalapaikalle luulisi olevan ihan tunkua, vaan ei ole. Jo jonkin aikaa ammattiosastoissa on kannettu huolta siitä, miten saadaan jäsenet innostumaan yleisesti ammattiosastotoiminnasta. Tämä on erikoinen yhtälö. Moni superilainen on kiinnostunut kaikista työnantajan kehityssuunnitelmista ja siitä, miten ne kaikki tulevat koskettamaan juuri omaa työtä. Millainen on työnkuva, millainen palkkakehitys ja missä on työpaikkani. Nykytilanteessa voidaan myös miettiä, kuka on tulevaisuudessa työnantajani. Nämä esimerkiksi ovat niitä asioita, joista ammattiosastotoiminnassa keskustellaan ja joihin puheenjohtaja voi vaikuttaa. Ammattiosaston toimintaan kannattaa siis lähteä ihan oman työuran kehittämisen takia tai siksi, että saa eri työpaikoista kavereita. Ammattiosastotoiminta on harrastus siinä missä mikä muukin. Siellä on samanhenkisiä ihmisiä. Meitä yhdistää superilaisuus sekä halu parantaa jotain työssämme. Ammattiosaston toiminta ei ole mitään ryppyotsaista hommaa vaan ilolle, älylle ja kekseliäisyydelle annetaan siellä tilaa. Keskiössä ovat kuitenkin meidän omat asiat. Kukaan muu kuin me itse ei tiedä, miten asioita pitäisi kehittää. Työpaikoilla on monia haasteita, joihin yhdessä yritämme löytää ratkaisu- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Me kaikki olemme jonkun ammattiosaston jäseniä, meillä kaikilla on oikeus mennä ammattiosaston kokouksiin, viedä sinne tietoa ja saada sieltä tietoa. Ammattiosastotoiminta voi olla kivaa ja mielenkiintoista, vaikka se on joissakin asioissa kovin määrämuotoista. Liitosta on annettu tietyt asiat tehtäväksi, jotta tieto varmasti menee samanlaisena kaikkialle Suomeen. Kokoukset kuitenkin muodostuvat juuri sellaisiksi kuin halutaan. Ei ole yhtä tapaa tuoda tietoja tai antaa niitä. Asiasisällönkin voi pakata yhteiseen toimintaan. Se voi olla kesäretki, laivaretki, hiihtoretki tai joku muut yhteinen tapahtuma, johon jäsenen on helppo tulla. Ammattiosastotoiminnassa konkretisoituu vanha sanonta Yhdessä olemme enemmän. Kun seuraavan kerran näet kutsun ammattiosaston kokoukseen, mene sinne ja tuo oma näkemyksesi toimintaan. Samalla saat sieltä enemmän. Nyt tosin alkaa loma-aika, joten moni ammattiosastokin on lomalla. Katso kuitenkin oman osastosi www-sivut niin näet, josko jotain kivaa olisi suunnitteilla kesällä. Moni meistäkin odottaa ansaittua kesälomaa. Nyt sitten vain nauttimaan siitä riemurinnoin. Toivottavasti saamme siitä puhtia, joka riittää pitkälle!. Hyvää kesää kaikille, Silja Tälle hienolle näköalapaikalle luulisi olevan ihan tunkua, vaan ei ole. SUPER 6 7/2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt SuPer Helsingin sosiaalitoimen ammattiosasto Hesoton hallituksen jäsen Satu Mustalahti keskusteli Helvi Turusen kanssa hoitolaitosten mitoituksista. Mitoituksissa mennään rimaa hipoen: Säilytystä, ei hyvää hoitoa teksti ja kuvat marjo sajantola SuPer selvitti, miten henkilöstömitoituksen vähimmäissuositus toteutuu vanhustenhoidon ympärivuorokautisessa hoidossa. Joka viidennessä hoitopaikassa toteutunut mitoitus jäi alle vähimmäissuosituksen. Muistavatko päättäjät, mitä viime vuonna lupasivat? SuPerin sinnikkäästä työstä huolimatta viime vuonna voimaan tulleeseen vanhuspalvelulakiin ei kirjattu sitovaa henkilöstömitoitusta. Maamme johtavat ministerit sitoutuivat kuitenkin lupaukseen lain tarkistamisesta, mikäli yksikin vanhustenhoidon ympärivuorokautisen hoidon yksikkö alittaa 0,5 vähimmäismitoituksen vuonna Pääministerin johdolla luvattiin, että vanhuspalvelulaki avataan ja mitoitukset viedään lakiin, jos vähimmäismitoitus alittuu. Se oli eduskunnan tah- totila, joka kirjattiin vanhuspalvelulain perusteluihin, ei vain ministerin lupaus, SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo muistuttaa. Kuntapäättäjät vastustavat sitovaa mitoitusta ja perustelevat kantaansa sillä, ettei asiaa tarvitse kirjata lakiin, koska jokainen työnantaja haluaa tarjota hyvää vanhustenhoitoa. Vanhuspalvelulain hengen toteutuminen on jäänyt työnantajien oman harkinnan varaan. Nyt kuntapäättäjillä ja yksityisillä palveluntarjoajilla on ollut vuosi aikaa parantaa vanhustenhoidon tilaa ilman lain pakottavaa voimaa. Parannusta asiaan ei ole kuitenkaan saatu. SuPerin keväällä tekemän selvityksen mukaan 0,5-tasoisen henkilöstömitoituksen alittaa edelleen noin joka viides hoitopaikka. SuPerin kanta on, että 0,5-tasoisella henkilöstömitoituksella ei monessa tapauksessa voida vanhukselle tarjota hyvää hoitoa, vaan ainoastaan säilytyspaikka. Liian vähäisellä henkilöstömäärällä ei voida taata sellaista hoitoa ja huolenpitoa, jolla vanhus voisi tuntea turvallisuutta ja kokea elämänsä merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Liitto näkee, että hyvä mitoitus on 0,8. Sama taso oli pohjana myös STM:n ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa vuodelta Totuus paljastuu SuPerin ammattiasiainpäällikkö Kristina Lamberg kertoo, että monissa hoitopaikoissa mitoitus lasketaan edelleen virheellisesti joko vakanssien pohjalta tai suunnitellun työvuorolistan pohjalta. SuPerin selvitys tehtiin laatusuositusten mukaisesti jo toteutuneesta henkilöstömitoituksesta. Arviointiaika oli kolme viikkoa. 6 SUPER 6 7/2014

7 Henkilöstön määrän on vastattava asiakkaiden hoidon ja palvelujen tarvetta. Ikäväkseni on sanottava, että monissa hoitopaikoissa mennään rimaa hipoen sen lisäksi, että jopa tavoite saattoi olla lautakunnan päätöksen pohjalta tuo 0,5. Hän varoittaa, että kategorisoivat päätökset, joilla pyritään siihen, että kaikissa palvelulaitoksissa olisi sama mitoitus, ovat vanhuspalvelulain hengen vastaista. Mitoituksen on lähdettävä asiakkaiden tarpeista. Myöskään vaikeutunut sijaisten saanti ei ole perusteltu syy alittaa vähimmäismitoitus toistuvasti. Työnantajan on ratkaistava työntekijöiden saatavuuteen liittyvät ongelmat parantamalla omaa vetovoimaisuuttaan tai esimerkiksi rakentamalla toimiva varahenkilöjärjestelmä. Tehostetussa palveluasumisessa mitoitus ei saa alittaa vähimmäissuositusta 0,5 missään olosuhteissa ja 0,6 0,7 mitoitus pitkäaikaishoidossa vuodeosastolla on ehdoton minimi, vaikka liiton tavoite on 0,8. SuPer sai tiedot 73 eri työpaikalta. Selvityksessä matalin mitoitus oli 0,38 ja tutkittujen paikkojen keskiarvo oli 0,54. Mitoitukseen laskettiin henkilöt, jotka osallistuivat välittömään hoitotyöhön. Selvitykseen laskettiin mukaan vain kuntasektorin hoitopaikat, mutta yhtälailla yksityissektorin vastauksissa paljastui puutteita mitoituksen toteutumisessa. Yksityissektorilla oleva velvoite omavalvontasuunnitelman laatimisesta koskee ensi vuonna myös julkisten palvelujen tuottajia. SuPerin näkemyksen mukaan omavalvonta ei ole toteutunut ohjeiden mukaisesti yksityissektorillakaan. Ohjauksen ja koulutuksen tarve on suuri, jotta omavalvonnalla voidaan varmistaa palvelujen laatua. Selvitys paljasti myös sen, että monissa paikoissa tukipalvelut, kuten siivous ja keittiötyöt, ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä. Lisäksi kouluttamattomia käytetään runsaasti hoitotyöntekijöiden tilalla. Tästä seuraa, että hoitotyöhön motivoituneet työntekijät vaihtavat työpaikkaa. Kristina Lamberg lupaa, että SuPer jatkaa työtä niin mitoituksen kirjaamiseksi lakiin kuin superilaisten ammattiosaamisen käyttämisen puolesta. Selvityksen tuloksista SuPer on käynyt jo keskustelua Valviran kanssa. Haluan hoitaa hyvin! SuPerin selvitys henkilöstömitoitusten toteutumisesta ympärivuorokautisissa vanhusten asumispalveluissa julkaistiin tiedotustilaisuudessa toukokuussa Helsingissä. Haluan hoitaa hyvin! -selvitys toimitettiin painotuoreena myös eduskuntaan, kansanedustajille ja heidän avustajilleen. Julkaisu on luettavissa myös SuPerin nettisivuilla. Heti tiedotustilaisuuden jälkeen alkoi liiton järjestämä tempaus Helsingin Narinkkatorilla. Iltapäivän aikana ohikulkijoille jaettiin tietoa siitä, mikä on tilanne ympärivuorokautisessa hoidossa ja mikä sen pitäisi olla. Haluavatko kansalaiset ikäihmisilleen säilytys- vai hoitopaikkoja? Pitävätkö päättäjät lupauksensa, vai pysyvätkö vanhukset vain poliitikkojen mainoslauseissa vaalikierroksesta toiseen?. Harkintaa vammaispalvelujen kilpailutukseen Vammaisalan järjestöt vaativat, että vammaisten arjesta selviytymiseen tarkoitetut säännölliset palvelut irrotetaan uudistettavan hankintalain kilpailuttamissäännösten piiristä. Muutos on nyt mahdollista, sillä EU:n uusi hankintadirektiivi on astunut voimaan ja Suomessa uudistetaan kansallista hankintalainsäädäntöä. Järjestöt huomauttavat, että vammaispalveluja kilpailuttavat kunnat suosivat tällä hetkellä halpaa hintaa ja yksityiset palveluntuottajat tinkivät laadusta saadakseen hinnat alas. Monissa EU-maissa on sen sijaan hyödynnetty kansallista harkintaa ja tunnistettu ne sosiaalipalvelut, jotka on perusteltua irrottaa julkisten hankintojen kilpailuttamisesta. Urpot vanhemmat? Väestöliitto on julkaissut murrosikäisten äideille ja isille niin sanotun vanhemmuuspakkauksen osoitteessa urpot.fi. Monet vanhemmat pohtivat, miten asettaa nuorelle rajoja ja sääntöjä ja samanaikaisesti säilyttää häneen hyvä kontakti. Verkkosivuilta löytyy selviytymisvälineet teini-ikäisen vanhemmuuteen: tarjolla on muun muassa asiantuntijoiden puheenvuoroja, nettivastaanotto sekä nettiluentoja. Sivustolle kerätään myös vanhemmuudesta kertovia tarinoita, joista parhaat palkitaan. Päihdepalvelujen osto vähentynyt kunnissa A-klinikkasäätiössä ollaan huolissaan yhä useamman avun tarvitsijan jäämisestä päihdehoidon ja kuntoutuksen ulkopuolelle. Kunnat vähensivät päihdepalvelujen ostoa vuonna A-klinikkasäätiön kaikissa toimintayksiköissä kohdattiin vuonna 2013 kaikkiaan päihdeongelmaista tai heidän läheistään. Vuoden 2013 päihdetilanteessa myönteistä oli nuorten humalajuomisen väheneminen. Huolta herättivät kannabiksen kotikasvatus, muuntohuumeet sekä alkoholin, huumeiden ja lääkeaineiden sekakäyttö. Useita eri päihteitä käyttävien moniongelmaisten nuorten ja nuorten aikuisten osuus A-klinikkasäätiön asiakaskunnasta kasvoi. SUPER 6 7/2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt ingimage SuPer haluaa turvata työntekijöiden palkanmaksun ja työolosuhteet sote-uudistuksen yhteydessä Päävastuu sote-palvelujen tuottamisesta kuntayhtymille? teksti sonja kähkönen Kustannustehokkaat ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan parhaiten antamalla tuotantovastuu suurille kuntayhtymille, sanoo SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo. SuPer pitää uutta sote-ratkaisua pääperiaatteiltaan hyvänä, sillä se mahdollistaa kestävän sekä oikeudenmukaisen järjestelmän kehittämisen. Toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen luominen edellyttää kuitenkin, että palveluntuottajien lukumäärä pidetään mahdollisimman pienenä. Suurempien työnantajien avulla voidaan yhdenmukaistaa käytäntöjä ja turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saumaton yhteistyö. Lisäksi tarvitaan toimiva hallinto kuntayhtymiin sekä kestävä rahoituspohja eli suuri asukasmäärä ja yhteisvastuu, Jussi Salo sanoo. SuPer julkisti jo vuonna 2010 mallinsa siitä, miten sote-palvelut tulisi organisoida ja rahoittaa. Nyt valittu viiden sote-alueen malli mukailee pitkälti SuPerin esitystä. Uusi malli turvaa parhaiten palveluiden saatavuuden ja niiden rahoituksen. Nämä olivat tärkeimmät perusteet sille, että mallin kehittely aloitettiin Su- Perissa. Halusimme turvata jäsenillemme hyvät työolosuhteet ja palkanmaksun myös tulevina vuosina. Palkanmaksu vaikeutuisi ja työt vähenisivät, jos kunnilta loppuisivat rahat. Uudet sote-alueet toimivat tilaajaorganisaatioina eli niillä on palvelujen järjestämisvastuu. Salon mukaan niillä voisi olla myös omaa palvelutuotantoa. Myös yritykset ja järjestöt voivat tuottaa osan palveluista, mutta laadun turvaaminen on haastavaa jatkuvissa kilpailutuksissa. Hinta jyrää laadun, mikä on raskasta sekä asiakkaille että henkilöstölle. Turvallisinta olisikin pitää pääosa palvelujen tuotannosta kuntayhtymillä. Suuret kuntayhtymät voisivat tuottaa palvelut kymmenille kunnille. Salo toteaa, että yksittäisille kunnille ei saa antaa oikeutta palvelujen tuotantoon. Perustuslain näkökulmasta olisi ongelmallista, mikäli joillekin kunnille annettaisiin oikeus palvelujen tuottamiseen ja toisille ei. Mistä rahat palveluihin? Kunnat saavat valtionosuuksia niiden väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeiden mukaan. SuPer esittää, että jatkossa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ohjattaisiin suoraan suuremmille sote-alueille. Silloin voisimme olla varmoja, että sote-palveluihin tarkoitettu raha menee juuri oikeaan osoitteeseen, Jussi Salo sanoo. Hän huomauttaa, ettei nyt vireillä olevaa valtionosuusuudistusta saa tehdä ennen vuotta 2017, jolloin uudet sote-alueet aloittavat toimintansa. Suuri osa kunnista menettää uudistuksessa valtion rahoitusta. Rahoitusta menettävät kunnat eivät nosta veroprosenttia muutamaksi vuodeksi. Se tarkoittaisi, että palvelujen tarjonta supistuisi merkittävästi, mikä olisi tuhoisaa. 8 SUPER 6 7/2014

9 Ratkaistavaksi jää kuitenkin vielä kysymys siitä, miten palvelujen vaatima loppurahoitus jaetaan kuntien kesken. Paras ratkaisu olisi Salon mukaan malli, jossa sote-alueille annettaisiin verotusoikeus. Sote-veron myötä kunnallisverotusta voitaisiin laskea, ja näin kansalaisten kokonaisverotus ei välttämättä kiristyisi. Kannattaisi harkita myös sitä, että osa rahoista kerättäisiin pääomatuloveroista, jotka menevät tällä hetkellä valtiolle. Veron tasoa ei tarvitse nostaa, jos valtio luovuttaisi osan tuloistaan sotealueiden hyväksi. Siten kuntien varakkain väestönosa osallistuisi myös heille tärkeiden palvelujen rahoitukseen ja tämä lisäisi oikeudenmukaisuuden tunnetta kansalaisten keskuudessa. Lisää resursseja ja osaamista SuPer näkee uudessa sote-ratkaisussa useita mahdollisuuksia. Lähes yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen koko Suomeen on nyt mahdollista. Toimivalla lähipalvelulainsäädännöllä voidaan Jussi Salon mukaan torjua liiallinen palvelujen keskittäminen ja työpaikkojen vähentäminen. Uuden toimintamallin avulla voidaan myös ehkäistä kuntien tietoinen alibudjetointi ja siten myös lomautukset. Kuntayhtymien kaltaisten suurten organisaatioiden etuna on myös se, että alueille saadaan lisää osaamista. Suuret organisaatiot olisivat houkuttelevia työnantajia ja keräisivät ammattitaitoista työvoimaa. Salo muistuttaa, että mitä enemmän mukana on erilaisia tuottajia, sitä sirpaleisemmaksi muuttuvat hallinto- ja tietojärjestelmäverkostot sekä toimintamallit. Järjestelmien ja organisaatioiden harmonisoinnista saatavat säästöt on ohjattava palvelujen tuotantoon. Tarvitsemme enemmän kenttätyöntekijöitä ja vähemmän hallintoa ja johtajia. Säästyneet rahat voitaisiin ohjata lähipalvelujen tuotantoon.. Selkeyttä saattohoitoon Pirkanmaalaisten saattohoitopotilaiden hoitoon on valmistunut palveluverkko, joka kattaa parantumattomasti sairaan ihmisen polun sekä tukitoiminnot aina voinnin heikkenemisestä kuolemaan saakka. Palveluverkko selkiyttää eri saattohoitotoimijoiden työnjakoa. Palveluverkossa potilaat on jaoteltu asiakkuuksiin sen mukaan, miten hyvin potilaan oireet ja psykososiaalinen tilanne ovat hallinnassa ja miten hyvin potilas ja hänen läheisensä hyväksyvät tilanteen. Potilas voi saada saattohoitoa tarpeidensa ja toiveidensa mukaan joko kotonaan kotisairaalan avustuksella, perusterveydenhuollon vuodeosastolla, saattohoitokodissa tai erikoissairaanhoidossa. Jatkuva palvelujen kilpailuttaminen vaarantaa laadun Jussi Salo toteaa, että vaikka pääosa palvelujen tuotannosta tulisi antaa kuntayhtymille, voisi joitakin palveluja ostaa myös yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoilta. Näissä tilanteissa on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei pääse syntymään yksittäistä monopolia. Hänen mukaansa palvelujen laatu kärsisi, mikäli sote-alueet keskittyisivät vain kilpailuttamaan niiden tuottajia. Pitkällä aikavälillä se olisi tuhoisaa ja kasvattaisi myös kokonaiskustannuksia. Sen seurauksena yritykset saisivat vain määräaikaisia palvelujen tuotantosopimuksia. Työntekijöille se tarkoittaisi työnantajan vaihtumista entistä tiheämmin. Salo huomauttaa, että sote-palvelujen rahoitus- ja tuotantotapa vaikuttavat ratkaisevasti myös työntekijöiden työsuhde-etuihin. Kunta-alalla noudatettavassa työehtosopimuksessa on hyvät palvelus- suhteen ehdot. Haluamme tietenkin, että superilaiset voivat nauttia niistä myös tulevaisuudessa. Sote-palveluja ei Salon mukaan tule rakentaa myöskään sellaisen järjestelmän varaan, missä raha seuraisi asiakasta. Se tarkoittaa sitä, että kunta myöntäisi palveluja tarvitsevalle asiakkaalle palvelusetelin. Hän voisi itse päättää, mistä palvelunsa hankkii. Tässä mallissa palveluseteli korvaa vain osan palvelun todellisesta hinnasta ja palvelujen laadun useimmiten ratkaisee se, kuinka paljon asiakas on itse valmis maksamaan lisähintaa. Osa kansalaisista pystyy lisämaksuja maksamaan ja osa ei. Tämä on jyrkässä ristiriidassa perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa. Sen mukaan samanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä on lähtökohtaisesti käsiteltävä samalla tavalla. Suurten kuntayhtymien avulla tämä vaatimus voidaan täyttää.. Kesä ilman tapaturmia? Perjantaina 13. kesäkuuta vietetään valtakunnallista Tapaturmapäivää teemalla Selvästi parempi kesä. Tänä vuonna kiinnitetään huomiota siihen, miten esimerkiksi kesämökillä, vesillä, kesän juhlissa ja lomareissuilla toimitaan turvallisesti ilman tapaturmia. Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona fyysisen vamman aiheuttavaa tapaturmaa, ja niissä kuolee lähes ihmistä. Tapaturmista seuraa yli lääkärikäyntiä ja yli sairaalahoitojaksoa. Valtaosa tapaturmista sattuu kotona ja vapaa-aikana. Tapaturmat ja alkoholi -teemaan liittyviä twiittejä julkaistaan jo ennen Tapaturmapäivää osoitteessa ingimage SUPER 6 7/2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa asiakkaan asemaa teksti sonja kähkönen Mikäli eduskunta hyväksyy syksyllä esityksen uudesta sosiaalihuoltolaista, tulevat asiakaslähtöisyys, ennalta ehkäisevä toiminta ja työntekijöiden ilmoitusvelvollisuus näkymään superilaisten työssä nykyistä enemmän. Uuden sosiaalihuoltolain lausuntokierros päättyy 6. kesäkuuta ja lakiesitys etenee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. SuPerin asiantuntija Soili Nevala kertoo, että liitto pitää lakiuudistusta pääosin hyvänä. Uusi sosiaalihuoltolaki tulee olemaan ajan henkeen modernisoitu laki eli se vastaa nykyhetken tarpeisiin, Nevala sanoo. Tammikuussa 2015 voimaan astuva laki kokoaa yhteen erityislaeissa olleita yhteisiä asioita. Nyt voimassa oleva sosiaalihuoltolaki sekä laki asiakkaan asemasta kumotaan ja ne korvataan uudella lailla. Myös lastensuojelulaki uudistuu. Nevala arvioi, että lakimuutoksen myötä superilaisten työtä tulee entistä enemmän leimaamaan asiakaslähtöisyys ja ongelmien ennaltaehkäisy. Ruokailu- ja suihkuajat uusiksi? Soili Nevala pitää hyvänä sitä, että uusi laki tukee asiakkaiden oikeutta hyvään palveluun ja tasapuolisempaa kohtelua asuinpaikkakunnasta riippumatta. Tähän asti osa asiakkaiden saamista palveluista on ollut liian usein kiinni kuntien määrärahoista. Nevalan mukaan monissa muissakin nyt työn alla olevissa lakiuudistuksissa korostuu asiakaslähtöisyys. Työpaikoilla olisikin nyt syytä tarkastella työkäytäntöjä suurennuslasin alla. Esimerkiksi vanhuspalvelussa asiakkaiden arkea raamittavat yhä ruoka-, sauna- ja suihkuajat. Se ei ole asiakas- vaan pikemminkin organisaatiolähtöistä. Nevalan mukaan ajattelu pitäisi kääntää niin, että päivä suunnitellaan sen mukaan, milloin vanhukset haluavat käydä suihkussa ja milloin he haluavat syödä. Toki se on haastavaa, mutta mikään ei estä pohtimasta näitä asioita ja uskomasta parempaan tulevaisuuteen. Nevala toteaa, että asiakaslähtöisyys on lähi- ja perushoitajien kannalta hyvä asia. Jatkossa palvelun tuottajat eivät voi vedota yksistään siihen, ettei niillä ole riittävästi resursseja. Ilmoitusoikeus on jatkossa velvollisuus Esityksessä uudeksi sosiaalihuoltolaiksi todetaan, että ammattihenkilöllä on jatkossa velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattihenkilön on viipymättä ilmoitettava toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävässään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan asiakkaan sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisessa. Esimiehen on puolestaan ilmoitettava siitä sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle ja tarvittaessa valvovalle viranomaiselle. Soili Nevala kertoo, että superilaiset ovat käyttäneet jo nyt paljon oikeuttaan ilmoittaa epäkohdista. Hän pitää erityisen tärkeänä lakiluonnokseen tehtyä kirjausta siitä, että ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Huomionarvoinen uudistus on sekin, että myös asiakkaalle turvataan jatkossa oikeus valittaa saamastaan kohtelusta tai hoidon laadusta ensisijaisesti muistutusmenettelyn tai kantelun avulla. Lakiluonnoksessa ehdotetaan myös, että jokaisella sosiaalihuollon organisaatiolla tulisi olla omavalvontasuunnitelma. Sen tulee myös olla julkisesti nähtävillä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä keräämällä asiakkaan ja henkilöstön palautetta. Superilaisten kannalta merkittävä uudistus on se, että koko henkilöstö on otettava mukaan omavalvonnan suunnitelman laatimiseen, Nevala sanoo. Lastensuojelulaissa tärkeitä muutoksia Yksi uuden sosiaalihuoltolain tärkeistä kokonaisuuksista on lastensuojelulain uudistaminen. SuPerin asiantuntija Johanna Pérezin mukaan lain avulla pyritään siirtämään painopistettä ennakoivaan toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Lakiesityksessä ehdotetaan, että jatkossa apua saisi matalan kynnyksen periaatteella ilman lastensuojelun asiakkuutta. Sen turvin perheet saavat lyhytkestoista ennaltaehkäisevää apua aiempaa helpommin. Pérezin mukaan tämä tarkoittaisi muun muassa lasten- ja kodinhoitoapua, jolla voidaan tukea koko perheen jaksamista tiukan elämänvaiheen yli. Lähihoitajatutkinto antaa erinomaiset valmiudet tämäntyyppisiin työtehtäviin.. 10 SUPER 6 7/2014

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jussi Salo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto

Ajankohtaista aluehallintovirastosta. Pohtimolammella Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto Ajankohtaista aluehallintovirastosta Pohtimolammella 26.5.2016 Lakiasiainpäällikkö Keijo Mattila, Lapin aluehallintovirasto 1 2019 aluehallintouudistuksesta Alueellisesti toimivaltaisten aluehallintovirastojen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15

VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15 2/2016 25.4.2016 Asiat VANH 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 15 VANH 15 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 15 VANH 16 VANHUSNEUVOSTON VUODEN 2016 TOIMINTASUUNNITELMAN TARKENTAMINEN 16 VANH 17 IKÄIHMISTEN

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI

HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.

Sosiaali- ja terveysltk Kaupunginhallitus TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10. Sosiaali- ja terveysltk. 103 06.09.2016 Kaupunginhallitus 281 19.09.2016 TALOUSARVIOMUUTOS, SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 10/10.102/2015 SOTEL 06.09.2016 103 Valmistelu ja lisätiedot: terveyspalveluiden johtaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot