Tuunataan yhdessä työterveyttä koneyrittäjien ja työterveyshuollon yhteistyöhanke

Transkriptio

1 Tuunataan yhdessä työterveyttä koneyrittäjien ja työterveyshuollon yhteistyöhanke Työsuojelurahaston loppuraportti nro Työterveyslaitos Minna Savinainen Anneli Kaukiainen Jorma Lappalainen Mika Nyberg Panu Oksa

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 HANKKEEN LÄHTÖKOHTA HANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN SUUNNITTELU JA ALOITUS HANKKEEN TOTEUTUS Henkinen kuormittuminen konealalla Työnopastaja -koulutus Räätälöity ensiapukoulutus Toimialalle laaditut toimintaohjeet ja lomakkeet Työsuojelun toimintaohjelma Työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma Työturvallisuus ja -terveyskortit Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Kysely Riskinarviointi Terveystarkastukset Työterveyshoitajan terveystarkastukset Työfysioterapeutin suorittamat testit Terveystarkastusten jatkotoimenpiteet ja arvio uudesta toimintatoimintatavasta HANKKEEN ONNISTUMINEN Yritysten ja seurantaryhmän näkökulma Työterveyshuollon näkökulma Toteuttajien näkökulma HANKKEEN TUOTOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN...20 LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1 Hankkeen seurantaryhmä Liite 2 Tiedote tutkimuksesta (Työstressi -kysely) Liite 3 Koneyrittäjät -lehden artikkeli Työstressi-kyselyn tuloksista Liite 4 Särmä -lehden artikkeli Työstressi-kyselyn tuloksista Liite 5 Arviointilomake ensiapukoulutukseen osallistujille Liite 6 Työsuojelun toimintaohjelma -lomake Liite 7 Työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma -lomake Liite 8 Käyttöohje Työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma -lomakkeeseen Liite 9 Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys konealan yrityksessä -lomake Liite 10 Työturvallisuus ja -terveyskortit Liite 11 Ergonomian tarkistus Liite 12 Tiedote tutkimuksesta (Yhteistyökysely) Liite 13 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyökysely koneenkuljettajille Liite 14 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyökysely työterveyshuolloille Liite 15 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyökyselyn tulokset -posteri Liite 16 Täysivaltainen suostumus (terveystarkastus) Liite 17 Riskinarviointi esimerkki Liite 18 Suositus terveystarkastussisällöstä 2

3 TIIVISTELMÄ Koneyrittäjien liitolla on jäsenyritystä energia-, maanrakennus - ja metsäkonealalta. Suurin osa alan yrityksistä on pienyrityksiä, keskimääräisen yrityskoon ollessa 4 työntekijää. Yrityksissä työskentelevien konekuljettajien keski-ikä on lähellä 40 ikävuotta. Konekuljettajien työn luonteeseen kuuluu olennaisena osana työn suuri itsenäisyys ja luonnon läheisyys. Työssä esiintyy myös terveyteen vaikuttavia tekijöitä kuten tärinä, melu, erilaiset lämpöolosuhteet, urakka- ja kausiluonteisuus sekä tapaturmavaaraa. Lisäksi ammatin erityispiirteet vaativat paljon kuljettajien omilta asenteilta ja voimavaroilta muun muassa terveellisten elämäntapojen noudattamiseksi. Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä työntekijän lisäksi myös työterveyshuolloilla ja esimiehillä on merkittävä rooli. Alan haasteellisuuden vuoksi koneyrittäjät olivat huolissaan työntekijöidensä jaksamisesta ja uusien työntekijöiden vähäisestä hakeutumisesta alalle. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää yhteistyötä pienten koneyritysten, työntekijöiden ja heidän työterveyshuoltojensa välillä. Lisäksi tavoitteena oli luoda hyviä työterveyshuoltokäytäntöjä (palveluita, työterveyshuoltosopimusmalli), joita voitaisiin soveltaa saman alan muissa yrityksissä ja heidän työterveyshuolloissaan ja siten edistää työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työssä jaksamista. Hankkeeseen osallistui metsäkoneyritys Metsäkonepalvelu Oy ja sen koneenkuljettajat (n=40) ja maanrakennusalan yritys Maanrakennus Mykrä Oy ja sen koneenkuljettajat (n=15) sekä näiden yritysten työterveyshuollosta vastaavat työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit (n=4) Ulvilan kaupungin terveystoimen työterveyshuollosta ja Linnan klinikan työterveyshuollosta. Ulkopuolisena asiantuntijana mukana hankkeessa oli Työterveyslaitoksen Rakennusterveysryhmä. Hanke alkoi helmikuussa 2008 ja päättyi tammikuussa Hankkeen alussa kartoitettiin yrityksen keskeisimmät työnkuvat ja työpisteet. Kyselyjen avulla selvitettiin työntekijöiden henkistä kuormittumista sekä työntekijöiden, yrityksen ja työterveyshuollon nykyistä yhteistyötä ja toiveita yhteistyön kehittämiseksi. Kiinnostus työhyvinvointiin alalla yleensä johti alkuperäistä suunnitelmaa laajempaan hyvinvointikartoitukseen Koneyrittäjien ja Puuja erityisalojen liittojen koko jäsenistön keskuudessa. Yritysten työhyvinvointitoimintaa mietittiin yhdessä yrityksen, työterveyshuollon ja Työterveyslaitoksen edustajien kanssa ja suunniteltiin kehittämistoimenpiteitä. Molempien hankeyritysten yhdeksi kehittämistoimenpiteeksi tuli työntekijöiden ensiapukoulutus, minkä seurauksena konealalle suunniteltiin yhdessä yritysten, Työterveyslaitoksen edustajien ja Suomen Punaisen Ristin (SPR) kouluttajien kanssa räätälöity neljän tunnin ensiapukoulutus. Koulutus pilotoitiin yrityksissä tammikuussa 2009, minkä jälkeen vastuu koulutuksen eteenpäin viemisestä ja markkinoinnista siirtyy SPR:lle ja Koneyrittäjien liitolle, joka tiedottaa asiasta omille jäsenilleen. Metsäalalla toteutettiin myös työnopastaja -koulutus ( päivää), jonka tarkoituksena oli opastaa kokeneita koneenkuljettajia perehdyttämään uusia koneenkuljettajia yrityksessä. Toisessa yrityksessä tehtiin yhdessä yrityksen, työterveyshuollon ja Työterveyslaitoksen edustajien kanssa asennustyön riskinarviointi. Tätä riskinarviointityötä yrityksen edustajat (johtaja, työsuojeluvaltuutettu ja työntekijä) jatkavat oman työterveyshoitajansa kanssa talven 2009 aikana. Lisäksi työterveyshuolto teki räätälöidyt terveystarkastukset sekä tuki- ja liikuntaelintestit niille työntekijöille, jotka olivat tarkastusvuorossa. Konealalle mietittiin myös työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviä kortteja, joissa olisi lyhyesti kerrottuna keskeisiä alalla esiintyvä asioita esim. sähkölinjojen lähellä työskentely, istumisen ergonomia, terveellinen ruokailu. Kiitokset Kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille yrityksille Metsäkonepalvelu Oy:lle ja Maanrakennus Mykrä Oy:lle, heidän työntekijöilleen ja hankeyritysten työterveyshuolloille, jotka tekivät hankkeen toteutumisen mahdolliseksi. Suuret kiitokset myös Miia Summaselle, joka analysoi ja raportoi yritysten, Puu- ja erityisalojen sekä Koneyrittäjien liiton jäsenten Työstressi-kyselyt. Kiitokset kuuluvat myös hankkeen seurantaryhmälle, joka jaksoi ideoida ja miettiä hanketta koko alan kannalta. Tekijät 3

4 RAPORTIN KIRJOITTAJAT JA HANKKEEN ASIANTUNTIJAT Minna Savinainen Susanna Nikula Tutkija Työterveyshoitaja Työterveyslaitos Linnan klinikka työterveyshuolto - hankevastaava ja raportin toimittaminen - terveystarkastukset - hankesuunnittelu Panu Oksa Riitta Korvakangas Ylilääkäri Työfysioterapeutti Työterveyslaitos Linnan klinikka työterveyshuolto - hankesuunnittelu - tuki- ja liikuntaelimistön suorituskyky - terveystarkastukset Anneli Kaukiainen Kaija Saarenmaa Erikoistutkija Työterveyshoitaja Työterveyslaitos Ulvilan kaupunki, terveystoimi - hankesuunnittelu työterveyshuolto - työhyvinvointi, ergonomia - hankesuunnittelu - terveystarkastukset Mika Nyberg Kaija-Leena Karjalainen Asiantuntija Työfysioterapeutti Työterveyslaitos Ulvilan kaupunki, terveystoimi - hankesuunnittelu työterveyshuolto - ergonomia - tuki- ja liikuntaelimistön suorituskyky - hankesuunnittelu Jorma Lappalainen Vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos - riskinarviointi ja tapaturmat Miia Summanen Psykologi Työterveyslaitos - Työstressikysely Timo Tolppa Toimitusjohtaja Metsäkonepalvelu Oy - hankesuunnittelu - toimialan asiantuntemus Jorma Mykrä Toimitusjohtaja Maanrakennus Mykrä Oy - hankesuunnittelu - toimialan asiantuntemus 4

5 1 Hankkeen lähtökohta Koneyrittäjien liitolla on jäsenyritystä energia-, maanrakennus - ja metsäkonealalta. Suurin osa alan yrityksistä on pienyrityksiä, keskimääräisen yrityskoon ollessa 4 työntekijää. Yrityksissä työskentelevien konekuljettajien keski-ikä on lähellä 40 ikävuotta. Konekuljettajien työn luonteeseen kuuluu olennaisena osana työn suuri itsenäisyys ja jopa yksinäisyys. Ammatin erityispiirteet vaativat paljon kuljettajien omilta asenteilta ja voimavaroilta muun muassa terveellisten elämäntapojen noudattamiseksi. Myös työntekijöiden johtamisessa on omat haasteensa, koska alaiset voivat olla toisella puolella Suomea. Alan haasteellisuuden vuoksi koneyrittäjät ovatkin olleet huolissaan työntekijöidensä jaksamisesta ja uusien työntekijöiden vähäisestä hakeutumisesta ko. alalle. Perkiö-Mäkelän ym. (2001) tekemän tutkimuksen mukaan työn kokeminen henkisesti raskaaksi, tyytymättömyys työhön, heikoksi koettu työkyky ja terveys sekä pitkien työpäivien tekeminen lisäsivät metsäkoneenkuljettajien ammatinvaihtohalukkuutta. Koneurakointialalla esiintyy lukuisia terveyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten tärinä (Hyytinen & Vasara, 2007), melu, erilaiset lämpöolosuhteet, tapaturmavaara, yksintyöskentely, yötyö, urakka ja kausiluonteisuus, epäsäännölliset työajat ja kiire (Qvist & Saaranen, 2005, Yläoutinen ym. 2002). Osaan näistä tekijöistä pystytään hyvin vaikuttamaan suojaimilla, sopivalla vaatetuksella (Kallunki ym. 2002), ergonomialla ja oikealla asennoitumisella. Esimerkiksi kasautuva univaje on sekä työturvallisuus- että terveysriski ja se voi heijastua niin ihmisten väliseen yhteistyöhön kuin työmotivaatioonkin (Sallinen ym, 2006). Oikeiden keinojen löytämisessä työterveyshuolloilla ja esimiehillä on merkittävä rooli. Työterveyshuollon yleisenä tavoitteena on yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu myös työyhteisön myönteisten voimavarojen etsiminen ja muutosten hallinnan tukeminen. (Vna 1484/2001) Nykyisin tieto terveyden ja työn välisestä yhteydestä lisääntyy ja uudistuu nopeasti. Työterveyshuollossa toimivien erityisenä haasteena onkin pysytellä ajan tasalla, jotta asiakkaat saavat juuri heidän omiin tarpeisiinsa sopivia laadukkaita palveluja. Yhtenä haasteena on myös se, miten työterveyshuollon tietoa hyödynnetään esimerkiksi työn organisoinnissa ja suunnittelussa, jotta se paremmin vastaisi työntekijän edellytyksiä ja voimavaroja. Yritysten on lakisääteisesti järjestettävä työntekijöillensä työterveyshuolto (Vna 1484/2001, 1 ). Käytännön toiminnan suunnittelu jää usein kuitenkin palveluja tuottavan työterveysyksikön tehtäväksi. Pienyrittäjien voi käytännössä olla melko mahdotonta osallistua toiminnan suunnitteluun resurssien puutteen vuoksi sekä tuntematta eri vaihtoehtoja. Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön uusien toimintatapojen kehittäminen voisi antaa molemmille osapuolille uusia eväitä henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen. Alan haasteellisuuden ja sen erityispiirteiden vuoksi päätettiin aloittaa yhden vuoden kestävä kehittämishanke (2/2008-1/2009), jonka tavoitteena oli edistää alalla jo toimivien työntekijöiden ja alalle tulevien koneenkuljettajien työssä viihtymistä sekä lisätä yritysten ja työterveyshuoltojen välistä yhteistyötä. 5

6 2 Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena oli kehittää yhteistyötä pienten koneyritysten, työntekijöiden ja heidän työterveyshuoltojensa välillä, mikä edesauttaa koneyritysten työterveyshuollon sisällön kehittämistä ja toimialatuntemusta sekä olemassa olevan tiedon parempaa hyödyntämistä. Tavoitteena oli myös lisätä tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja hyvinvoinnin edistämisestä konealalla sekä löytää keinoja työyhteisön hyvinvoinnin sekä kuljettajien omaehtoiseen työkyvyn ylläpitoon/edistämiseen ja työssä viihtymisen parantamiseen. Tavoitteena oli luoda myös hyviä työterveyshuoltokäytäntöjä (työterveyspalveluja, työterveyshuoltosopimusmalli), joita voitaisiin soveltaa saman alan muissa yrityksissä ja heidän työterveyshuolloissaan. 3 Hankkeen suunnittelu ja aloitus Hankkeeseen osallistui metsäkoneyritys Metsäkonepalvelu Oy ja sen koneenkuljettajat (n=40) ja maanrakennusalan yritys Maanrakennus Mykrä Oy ja sen koneenkuljettajat (n=15) sekä näiden yritysten työterveyshuollosta vastaavat työterveyshoitajat ja työfysioterapeutit (n=4) Ulvilan kaupungin terveystoimen työterveyshuollosta ja Linnan klinikan työterveyshuollosta. Toteuttajana ja asiantuntijana mukana hankkeessa oli Työterveyslaitoksen Rakennusterveysryhmä. Hankkeessa toteutetut käytännön toimenpiteet muotoutuivat osallistujatahojen suunnittelun mukaisesti. Keskeisenä työmenetelmänä oli yhteistoiminnallinen kehittäminen. Työhyvinvointitoiminta kohdistui sekä yrityksen sisäiseen että työterveyshuollon ja yrityksen välisen yhteistyön kehittämiseen. Hankkeessa hyödynnettiin Maantieliikenteen kuljettajien työhyvinvoinnin kehittäminen -hankkeen (TSR-kehittämishanke numero , Kärmeniemi & Olkkonen, 2007) tuloksia ja kokemuksia terveystarkastuksista sekä Työterveyslaitoksen "Työterveyshuollon työpaikkaselvitys osana yritysten hyvinvointi ja turvallisuustoimintaa" -hankkeessa (hanke käynnissä ) esiin tulleita haasteita yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyön sekä riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen osalta. Toiminnan suunnittelussa käytettiin apuna myös Työterveyslaitoksen Rakennusterveysryhmän aiempia hankkeita kuten Rakennusalan ammattikohtaiset työpaikkaselvitykset (RATS) ja ammattikohtaiset terveystarkastukset ( Ergonomia-asioissa tutustuttiin EU-osarahoitteiseen Comfor-hankkeeseen, jonka tavoitteena on edistää työterveyttä pienissä ja keskikokoisissa metsäalan yrityksissä ( Hanke aloitettiin tutustumalla molempiin hankeyrityksiin ja muutamaan tyypilliseen työmaakohteeseen (Kuvat 1 4). Ensimmäisillä käynneillä laadittiin yrityskohtaiset hankeaikataulut. Lisäksi työterveyshuolto esitteli aikaisempien terveystarkastusten tuloksia ja yhteenvetoa siitä, mitä he olivat yrityksissä aikaisemmin tehneet. Käyntien aikana saatiin kokonaiskuvaa koneenkuljettajan työn arjesta ja työn vaatimuksista. Yrityskäynneille osallistui työntekijä, yrityksen edustajia, työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti sekä Työterveyslaitoksen asiantuntijat. Kuva 1 Metsäkoneenkuljettajan työympäristöä Kuva 2 Moto-ohjaamo 6

7 Kuva 3 Maanrakennuspuolen työympäristöä Kuva 4 Kaivinkoneen ohjaamo Hankkeeseen liittyvät tiedotteet jaettiin yrityksissä työntekijöille ja hanketta käytiin esittelemässä toisen yrityksen koulutustilaisuudessa, jossa kaikki työntekijät olivat paikalla. Esittelytilaisuudessa työntekijät saivat samalla palautteen Työstressi -kyselyn tuloksistaan. Tilaisuudessa he vastasivat samaan kyselyyn, joka oli lähetetty myös molemmille työterveyshuolloille ja toisen yrityksen työntekijöille koskien yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistyötä. 4 Hankkeen toteutus Yrityskäynneillä mietittiin yrityksen työhyvinvointiasioita, mistä se koostuu ja mitä voisi tehdä työhyvinvoinnin edistämiseksi yrityksessä. Keskeisiksi teemoksi nousivat johtaminen, talous, suunnitelmallisuus, työyhteisö, työympäristö, työmenetelmät, turvallisuus, tuki työterveyshuollosta, perehdyttäminen ja yksilöön liittyvät tekijät (esimerkiksi koulutushalukkuus). Yritykset valitsivat kohdealueet, joihin keskityttiin hankkeen aikana. Työntekijöiden henkisen kuormittumisen arviointi koettiin tärkeäksi hyvinvoinnin kannalta ja sen vuoksi päätettiin toteuttaa Työstressi-kysely. Muita yhteistyössä toteutettavia osa-alueita olivat perehdyttäminen, ensiapu ja ergonomia. 4.1 Henkinen kuormittuminen konealalla Hankkeessa haluttiin selvittää konealaan liittyen laajemminkin työn henkistä kuormittumista, joten Työstressi -kysely toteutettiin hankeyritysten henkilöstön lisäksi sähköisenä versiona Puu- ja erityisalojen sekä Koneyrittäjien liiton jäsenistölle. Liittojen jäsenistön tuloksia on raportoitu sekä Koneyrittäjien liiton Koneyrittäjät että Puuliiton Särmä -lehdissä. (Liitteet 3 ja 4) Työstressi-kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa työntekijöiden työssä jaksamisesta, hyvinvoinnin voimavara ja sitä kuormittavista tekijöistä sekä selvittää vastaajien omia näkemyksiä työn kehittämiseksi. Kysely tehtiin aivan hankkeen alussa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 23 työntekijää hankeyrityksistä (vastausprosentti 42 %). Kyselystä saadut tulokset toimivat yleisen keskustelun välineinä ja työhyvinvoinnin kehittämisen ideoina. Lisäksi Työstressi-kyselyn yhteenveto toimitettiin yrityksen työterveyshuoltoon tiedoksi ja avuksi toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Seuraavissa kappaleissa on tiivistettynä kyselyn tulokset. 7

8 Koneenkuljettajan työnkuva Kysely osoitti, että koneenkuljetusalalla voi työntekijä hyödyntää työssään omia tietojaan paljon (91 % vastaajista). Vaikka työssä toistuu usein samankaltainen työtehtävä (64 %), työ koettiin kuitenkin melko vaihtelevana (46 %) ja vapaana (työpisteeltä voi poistua tarpeen mukaan (63 %). Vastauksissa työtapojen vaihtelevuudesta esiintyi työntekijäkohtaisia eroja, osa voi vaihtaa työtapaa hyvin vapaasti (23 %), kun taas osa vaihteli sitä hyvin vähän (32 %). Koneenkuljettajan työ vaatii tarkkaa harkintaa (73 %) ja työssä esiintyy harvoin liian vaikeita vaiheita (68 %). Yleensä työntekijä myös näkee, onko työ tehty hyvin (73 %). Koneenkuljettajan työympäristö on melko viihtyisä (41 %). Oman työn tärkeyttä ei aina osattu hahmottaa (33 %) ja vain reilu viidennes (23 %) piti työtään erittäin tärkeänä. Sen sijaan työyhteisön koettiin arvostavan yksilön työtä (46 %). Työn voimavaratekijät Työn voimavaratekijöinä koneenkuljetusalalla toimi yleinen tyytyväisyys omaan elämään (79 %) ja omaan työhön (59 %). Lisäksi työtä pidettiin hyvin itsenäisenä (71 %) ja siihen pystyttiin vaikuttamaan paljon (44 %). Työssä jaksamisen kannalta oli oleellista, että töissä saadaan jotain aikaan (91 %), ollaan tyytyväisiä lähiesimiehen johtamiseen (46 %), saadaan esimieheltä tukea riittävästi (91 %), esimies huomioi työntekijöiden mielipiteitä (32 %) ja hän puuttuu töihin tarvittaessa. Työntekijöiden välisillä hyvillä suhteilla (86 %) ja sillä, että pystyy keskustelemaan työkaverin kanssa milloin vain (41 %) oli myös merkitystä työn voimavaratekijöinä. Töiden riittävä ohjeistus (77 %) ja vastuun selkeyttäminen (36 %) sekä mahdollisuus itse määrätä työtahtinsa (32 %) helpottivat työstä selviytymistä. Huomiota tulee kiinnittää myös omaan fyysiseen kuntoonsa, koneenkuljetusalan työntekijöistä vajaa puolet koki olevansa melko hyvässä kunnossa suhteessa muihin saman ikäisiin (41 %). Työhyvinvointia kuormittavat tekijät Mitkä tekijät kyselyssä sitten nousivat työhyvinvointia kuormittaviksi tekijöiksi konealalla? Yleisin yksittäinen tekijä oli kiire. Joka kolmas työntekijä koki, että joutuu kiirehtimään työssään jatkuvasti ja lähes joka neljäs (24 %) vielä melko usein. Myös työmäärän koettiin jakautuvan epätasaisesti (54 %) ja joka toinen koneenkuljettaja koki työnsä myös henkisesti raskaaksi (55 %). Omat vaikutusmahdollisuudet työhön koettiin osittain heikoksi (26 %). Työntekijöistä noin kolmannes koki stressiä jonkin verran (36 %). Vastaajista löytyi myös niitä, jotka kokivat stressiä erittäin paljon (5 %). Yksi työssä kuormittavista tekijöistä voi olla myös tietoisuus siitä, että voi turmella arvokkaan laitteen tai työtuloksen usein (yli 50 %). Samoin yli puolet vastaajista piti mahdollisena, että työtapaturma voi sattua itselle. Sen sijaan toiselle aiheutettua tapaturmaa pidettiin harvinaisempana, noin kolmannes piti sitäkin mahdollisena (32 %). Työn kehittäminen Jotta työhön oltaisiin täysin tyytyväisiä, niin puolet työntekijöistä oli sitä mieltä, että työn tulisi muuttua jonkin verran, kun taas erittäin vähän muutoksia kaipasi joka neljäs (27 %). Työn kehittämiseksi hyödyllisiksi koetut asia näkyvät taulukosta 1. Koulutus oman ammattitaidon kehittämiseksi nousi selkeimmäksi työn kehittämisen keinoksi. Lisäksi tiedottamisessa riittää aina kehitettävää, samoin kaivataan ihan perustyöhön liittyen eväitä ja selkeyttä. Osa työn kehittämiseen liittyvistä asioista liittyy läheisesti johtamiseen ja esimiestyöhön. Esimerkiksi kehityskeskustelujen käyminen ei ole joka paikassa arkipäivää ja niiden aloittamisen kynnys voi olla joskus korkealla. Oppiminen tapahtuu pikkuhiljaa. 8

9 Taulukko 1 Työn kehittämiseksi vähintään jonkin verran hyödyllisiksi koetut asiat (n=23) Asia Asian hyödylliseksi kokevien osuus (%) Koulutus oman ammattitaidon kehittämiseksi 90 % Työhön liittyvien muutosten parempi tiedottaminen 82 % Omaksuttujen työmenetelmien tarkistaminen 76 % Työn tavoitteiden uudelleen määrittely 71 % Keskustelut työntekijöiden ja esimiesten välillä 69 % Leppoisampi työtahti 65 % Koneiden ja laitteiden uusiminen 54 % Perehdytys 65 % Esimiesten kouluttaminen 61 % Yhteistyön lisääminen 45 % Etenemismahdollisuuksien lisääminen 32 % Työturvallisuuden tehostaminen 9 % Kyselyn perusteella saatiin selville työntekijöiden näkemykset siitä, mitä asioita he pitivät työn kehittämisen kannalta hyödyllisenä. Esiin tulleet kehittämisideat muotoiltiin suuremmiksi teemoiksi, joita lähdettiin työstämään pienryhmissä yhteisessä kehittämispäivässä. Ryhmien keskustelujen aiheiksi tulivat: 1) Koulutusta oman ammattitaidon kehittämiseksi 2) Parempi perehdyttäminen ja opastus työhön 3) Työn tavoitteiden uudelleen määrittely 4) Enemmän keskusteluja esimiesten ja alaisten välillä 5) Tehokkaampi tiedotus muutoksista 6) Tyky-toiminta Ryhmät esittelivät omat tuotoksensa ja niistä keskusteltiin yhdessä. Yhteinen keskustelu oli erittäin hedelmällistä ja antoi paljon lisätietoa kyselyn tuloksista sekä tarjosi foorumin mielipiteille ja kysymyksille. Esimerkiksi koulutus nousi kyselyn perusteella merkittäväksi kehittämisen kohteeksi. Ryhmätöissä selvisi, että työntekijät olivat ymmärtäneet kysymyksen eri tavoin kuin, mitä kyselyssä sillä tarkoitettiin. Koneenkuljettajat olivat ymmärtäneet sen tarkoittavan muodollista pätevyyttä eli onko heillä suoritettuna ammattitutkinto vai ei. Joillakin metsäkoneenkuljettajilla ei ole ammattitutkintoa, vaan monen vuoden aikana saavutettu vankka käytännön kokemus. Tuotokset ja keskustelut koottiin yhteen ja niille mietittiin jatkotoimenpiteitä, joista osa toteutettiin tämän hankkeen aikana. 4.2 Työnopastaja -koulutus Perehdyttäminen koettiin tärkeäksi etenkin metsäalalla. Tämän vuoksi otettiin ensin yhteyttä yhteen metsäalan oppilaitokseen ja tiedusteltiin heidän kiinnostustaan ja kokemustaan tällaisesta koulutuksesta. Seuraavaksi pyydettiin koulutustarjouksia myös muilta vastaavilta oppilaitoksilta työnopastaja -koulutuksen aloittamista varten. Yritys sai koulutustarjouksia ja valitsi niistä yhden, joka on järjestänyt aikaisemminkin vastaavia koulutuksia ja tuntee metsäkonepuolen hyvin. Ensimmäiselle työnopastajakurssille meni hankeyrityksestä 6 työntekijää ja kaksi työntekijää toisen metsäalan yrityksestä. Kurssin kesto oli päivää, joista syksyn 2008 aikana toteutettiin 4 päivää ja viimeinen 2 päivän koulutusjakso toteutetaan keväällä Koulutus tapahtui hankeyrityksen tiloissa. 9

10 Työnopasjata-koulutuksen sisältö koostui seuraavista aihealueista: 1) Yrityksen hiljaisen tiedon siirtäminen 2) Vuorovaikutustaitojen lisääminen 3) Opiskelijan/uuden työntekijän perehdyttäminen ja työnopastus 4) Työssä oppiminen 5) Ohjaus- ja opetustaitojen kehittäminen 6) Työnopastusmenetelmät 7) Palautteen antaminen 8) Uuden työntekijän perehdytyspaketin laatiminen 9) Käytännön harjoituksia Osallistujien palaute työnopastaja-koulutuksesta Osallistujat olivat tyytyväisiä tähänastiseen koulutuskokonaisuuteen ja he kokivat saaneensa käytännön työkaluja. Lisäksi kurssilla oli hyvä yhteishenki ja "yhteisen tekemisen meininki". Ryhmän välinen keskustelu oli vilkasta ja siinä tuli hyvin esille erilaisia näkökulmia. Jatkoa ajatellen keskustelu ja kokemusten vaihto voisi olla vielä vilkkaampaa, jos koulutukseen osallistujat olisivat useammasta kuin kahdesta yrityksestä. Osallistujat toivoivat palautetta työnopastamisen onnistumisesta ja että heille tulisi nyt käytännön työnopastustilaisuuksia, jotta he pystyisivät arvioimaan koulutuksen onnistumista. Koulutuksen jälkeen osallistuneilla on ollut tilaisuus harjoitella opastustyötä omien työkavereidensa kanssa eli työnopastaja on ollut koneen ohjaamossa toisen koneenkuljettajan "selän takana" neuvomassa ja kertomassa, miten hän toimii ja miksi hän tekee niin kuin tekee. Osallistujat toivoivat myös tutustumiskäyntiä metsäkonealan oppilaitokseen, mikä on toteutumassa kevään koulutusjaksolla. 4.3 Räätälöity ensiapukoulutus Ensiapukoulutuksen sisällön ja riittävän määrän saavuttamiseksi kysyttiin neuvoja Suomen Punaisen Ristin ensiapuasiantuntijoilta ja kouluttajilta sekä tutustuttiin Työsuojeluhallinnon Ensiapuvalmius työpaikoilla -oppaaseen (2007). Yritykset ottivat yhteyttä alueellisiin ensiapukouluttajiin tarkemman sisällön määrittelyä ja koulutusaikataulujen sopimista varten. Sisällöksi mietittiin sellaisia asioita, jotka voisivat tapahtua juuri näissä töissä. Oleellisena pidettiin käytännön harjoituksia. Koulutuksen pituudeksi suunniteltiin 4 h ja sen sisältönä oli I Todennäköisimmät vaaratilanteet ja tapaturmat ensiapuineen II Hätäilmoitus, miten apu saadaan paikalle III Miten järjestelmä toimii ja organisoidaan yrityksessä IV Miten osaan auttaa itseäni (ensioireiden tunnistaminen esim. sydäninfarkti, aivoverenvuoto) V Sähkön vaarat ja ensiapu VI Verenvuoto, sokki VII Tajuttoman ensiapu ja käytännön harjoituksia. Osallistujille laadittiin myös arviointilomake, jolla he arvioivat kurssin sisältöä ja toteutusta (Liite 5). Kursseihin osallistui 29 työntekijää (12 metsä- ja 17 maanrakennuspuolelta). Kurssin arvosanojen keskiarvo oli 4.1 (asteikko 1 5) eli osallistujat olivat tyytyväisiä kurssiin. Kurssipalautteet "Ensiapukoulutus oli riittävä, se puhutteli ja antoi riittävän tiedon siitä, mitä meidän kuuluu tehdä työmaalla. Lisäksi kurssilla käytiin läpi myös palovammoja, jotka myös ovat yksi metsäkoneenkuljettajan työtapaturmariski. Kokonaisuus keskittyi kuitenkin siihen, miten pystyt itse itseäsi hätätilanteessa auttamaan." "Kurssi oli hyvä ja kouluttaja innostava. Myös kuljettajat olivat positiivisella mielellä, vaikka heidät saikin väkipakolla houkutella paikalle. Asiat tietenkin tuossa ajassa käsiteltiin nopeassa tahdissa, onneksi kouluttaja oli innostava ja kertaili tärkeimpiä asioita ja lopulta sai myös kuljettajat avaamaan suunsa." 10

11 Opituista asioista nousi tärkeimmäksi ensioireiden tunnistaminen, ennaltaehkäisy, erilaisten vammojen ensiapu (murtumat, haavat, verenvuoto) ja sidonta, itselle annettava ensiapu, elvytys, ensiavun anto tajuttomalle. Eli käytännössä siis koko kurssin sisältö koettiin tärkeäksi. Kehittämisajatuksia kurssiin ja yritysten ensiapuun liittyen Opetuksessa voisi painottaa vielä selkeämmin asioita, joita yleisimmin saattaisi tapahtua tai on tapahtunut yrityksessä ja toisena asiana esiin tuli mahdollisuus toteuttaa kurssia koneen vieressä oikeissa olosuhteissa. Kurssilla saatua tietoa tulisi päivittää säännöllisin väliajoin, jotta asiat pysyisivät paremmin mielessä. Koulutuksessa nousi esiin myös ongelma, joka on ihan arkipäivää ja jota ei ole vielä ratkaistu eli osaako kuljettaja hätätilanteessa ohjata ambulanssin oikeaan paikkaan. Kuljettaja ei aina tiedä työmaan tarkkaa osoitetta, koska työkohde muuttuu päivän mittaan ja miten hätääntyneenä osaa antaa ajo-ohjeet työmaalle, kun ei aina pysty antamaan normaaleissakaan olosuhteissa. Yhtenä keinona voisi olla, että työn tilaajilla (esimerkiksi metsäyhtiöt) olisi työkohteen kartassa myös kohteen tarkka sijainti, joilla koneenkuljettaja voisi paikallistaa itsensä ja opastaa avun oikeaan paikkaan. Hankeyritys on tehnyt jo tilaajalleen ehdotuksen kyseisestä muutoksesta. 4.4 Toimialalle laaditut toimintaohjeet ja lomakkeet Erityisesti yritysedustajien toivomuksesta hankkeessa suunniteltiin ja kehitettiin toimialakohtaisia mahdollisimman käytännöllisiä ohjeita ja lomakkeita Työsuojelun toimintaohjelma Konealan työsuojelun toimintaohjelmaan (Liite 6) koottiin keskeisiä työsuojeluun liittyviä asioita, joita yrityksissä tulisi huomioida ja miettiä yhdessä työntekijöiden kanssa. Työsuojelun toimintaohjelmalomakkeen saa tulostettua viimeistelyjen jälkeen Koneyrittäjien liiton www-sivujen kautta Työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma Konealan tietoisuuden lisäämiseksi työterveyshuollon toiminnasta ja sen mahdollisuuksista yritysten työhyvinvoinnin edistämisessä kehitettiin helposti saatavissa oleva työterveyshuollon sopimus- ja toimintasuunnitelma -malli (Liite 7 ja 8). Konealan pienet yritykset voivat käyttää lomaketta, kun he miettivät oman työterveyshuoltonsa järjestämistä ja sen toteuttamisen mahdollista kilpailutusta työterveyshuollon palvelujen tuottajien välillä. Mallin tavoitteena on, että siinä on valmiiksi mietitty ne työterveyshuollon palvelut, joita työterveyshuollolta tilataan. Yrittäjä voi lisätä haluamiaan palveluita sen mukaan mitä yritys ja työterveyshuolto yhdessä katsovat aiheellisiksi. Lomakkeen liitteinä on koottu yhteen konealan erityispiirteitä sekä taulukko, jonka avulla pienyritys ja työterveyshuolto voivat yhdessä tehdä yrityksen riskinarviointia työn turvallisuuteen ja terveyteen liittyen ja työpaikkaselvityksen. Samalla heidän tulee mietittyä toimenpiteitä mahdollisten kuormitus- ja vaaratekijöiden poistamiseksi tai vähentämiseksi/pienentämiseksi. Lomakkeen toisessa liitteessä on lista asioista, joita konealan työntekijöiden terveystarkastus voi sisältää (Liite 18) Työturvallisuus ja -terveyskortit Koneenkuljettajien työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen laadittiin kortteja, joissa on tiivistettynä kerrottu keskeisiä asioita. Korttien aiheita ovat ergonomia, hätäilmoituksen tekeminen, sähkölinjojen turvaetäisyydet, terveellinen ruokailu ja kuljettajan taukojumppa. Korttien aiheet valittiin yhdessä yritysten, työterveyshuoltojen, seurantaryhmän jäsenten ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. Kortteja saa sekä sähköisessä että pahvisessa muodossa Koneyrittäjien liitosta hankkeen päätyttyä. (Liite 10) Eu-osarahoitteisessa Comfor-hankkeessa ( on luotu erilaisia työkaluja työterveyden edistämiseksi ja yksi niistä on ohjaamon ergonomiaan ja turvallisuuteen liittyvä tarkistuslista. Hankkeen aikana käänsimme kyseisen työkalun myös suomeksi, jotta yritykset ja työterveyshuollot voisivat käyttää sitä helppona tarkistuslistana. (Liite 11) 11

12 4.5 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Kysely Molemmissa hankeyrityksessä sekä heidän työterveyshuolloissaan toteutettiin keväällä 2008 kysely, jolla kartoitettiin yrityksen ja työterveyshuollon nykyistä yhteistyötä ja toiveita työterveyshuollon palveluihin liittyen (Liitteet 12 ja 13). Työterveyshuollolta kysyttiin samoja kysymyksiä kuin työntekijöiltä (Liite 14). Kyselyn tarkoituksena oli myös lisätä tietoa siitä, millaisissa asioissa yritys voi hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. Yritysten työntekijöistä vastasi kyselyyn 49, joista neljä oli naisia (vastausprosentti 75 %) ja toimihenkilöitä oli yhdeksän. Vastaajien keski-ikä 43 vuotta (18 62 vuotta). Yli puolet vastaajista oli toiminut konealalla yli 15 vuotta (58 %) ja noin puolet oli toiminut nykyisessä yrityksessä viisi vuotta tai vähemmän (51 %). (Kuvat 3 ja 4) % alle 1 vuoden 1-5 vuotta yli 5 vuotta-10 vuotta yli 10 vuotta- 15 vuotta yli 15 vuotta- 20 vuotta yli 20 vuotta Kuva 3 Vastaajien työskentelyajan jakautuminen koneenkuljetusalalla (%) (n=49) Metsäalan yrityksessä lähes puolet (46 %) vastaajista oli toiminut koneenkuljetusalalla yli 20 vuotta, reilu kolmannes (38 %) työntekijöistä oli ollut nykyisen yrityksen palveluksessa alle 5 vuotta ja hieman vajaa kolmannes (31 %) oli ollut yli 20 vuotta. Maanrakennuspuolella tilanne oli hieman erilainen eli yli puolet vastaajista (57 %) oli toiminut koneenkuljetusalalla alle viisi vuotta, reilu kaksi kolmasosaa (71 %) työntekijöistä oli ollut nykyisen yrityksen palveluksessa alle 5 vuotta ja loput (29 %) olivat olleet yli 10 vuotta. 12

13 40 30 % alle 1 vuoden 1-5 vuotta yli 5 vuotta-10 vuotta yli 10 vuotta- 15 vuotta yli 15 vuotta- 20 vuotta yli 20 vuotta Kuva 4 Työskentelyaika nykyisessä yrityksessä (%) (n=49) Työterveyshuollosta vastauksia saatiin neljältä henkilöltä. Työterveyshuollon edustajat olivat kaikki naisia ja 3/4 oli toiminut työterveyshuollossa yli viisi vuotta. Molempien hankeyritysten yhteistyö työterveyshuoltojen kanssa on kestänyt pitkään, vaikkakin henkilövaihdoksia on sattunut matkan varrella. Työn kuormitus- ja vaaratekijät Vastaajien mukaan (n=49) töissä esiintyi eniten fysikaalisia vaaratekijöitä (44 %), tapaturmavaaraa (39 %) ja henkistä kuormitusta (39 %). (Kuva 5) Tuloksissa pitää huomioida, että vastaajista yhdeksän oli toimihenkilöitä eli koneenkuljettajilla fysikaalisten ja tapaturmavaarojen osuus on hieman korkeampi, kuten laaditusta posterista käy ilmi (Liite 15). Biologiset vaarat (n=48) Kemialliset vaarat (n=49) Fyysinen kuormitus (n=49) Henkinen kuormitus (n=49) Tapaturmavaara (n=49) Fysikaaliset vaarat (n=48) % Kuva 5 Työssä melko/erittäin paljon esiintyvien kuormitus- ja vaaratekijöiden osuudet (%) (n=49) 13

14 Työturvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat tekijät konealalla Tärkeimmäksi työterveyteen ja työturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä koneenkuljetusalalla työntekijät (n=24) mainitsivat työntekijöihin liittyvistä asioista tuki- ja liikuntaelinsairaudet, yleisen terveydentilan, elämäntavat (ravinto, ylipaino, tupakointi, harrastusten/liikunnan vähäisyys), pirteän mielen, työilmapiirin ja työn piirteisiin liittyen työn henkinen rasittavuus, tärinä, melu, yksipuolinen työ, nostot, putoamisvaara, pitkät työpäivät, olosuhteet, liikenne, huolellisuus sekä työkoneisiin liittyen ohjaamoiden suunnittelu, oikeat työasennot, laadukkaat istuimet, koneiden kunto. Työterveyshuollon vastauksissa tuli esille samoja asioita, tosin työasentojen kohdalla korostettiin niiden pitkäaikaisuutta. Työntekijät löysivät myös keinoja, joilla voidaan vaikuttaa konealan työturvallisuuteen ja terveyteen. Heidän mielestään (n=19) työterveyttä ja turvallisuutta voidaan ylläpitää tai parantaa maalaisjärjen käytöllä, työmenetelmien opastuksella, vääränlaisiin työtapoihin puuttumalla, työasentoja tarkkailemalla, turvallisuudesta puhumalla, tarvittavien suojavälineiden käytöllä, varusteista huolehtimisella, pitämällä työmaa siistinä, omalla esimerkillä, rauhallisuudella, liikunnan lisäämisellä ja terveellisillä elintavoilla. Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että kuljettajat voisivat kiinnittää enemmän huomiota huolellisuuteen, koneiden kunnossapitoon, olosuhteiden huomioimiseen, oikeisiin työasentoihin ja ohjeiden noudattamiseen. Työterveyshuoltoon liittyvät kysymykset Yli puolet työntekijöistä koki, että työterveyshuolto tunsi konealaa hyvin (57 %). Kuitenkin lähes joka neljäs vastaaja (23 %) ei oikein osannut sanoa työterveyshuollon konealan tuntemuksesta mitään ja vajaan viidenneksen (19 %) mielestä työterveyshuolto tunsi alaa huonosti. Työterveyshuollon mukana oloa työntekijät toivoivat erityisesti omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, motivointiin ja seurantaan sekä kuntoutukseen ohjaamiseen. (Taulukko 2) Taulukko 2 Asiat, joissa haluttiin työterveyshuollon olevan mukana. -osuudet (%) Asia (kohtaan vastanneiden määrä) (%) Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, motivointi ja seuranta (n=46) 89 Kuntoutukseen ohjaaminen (n=46) 89 Tyky-toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erilaisissa kampanjoissa (n=45) 84 Ensiapuvalmiudesta huolehtimisessa (n=45) 84 Vajaakuntoisten ohjaukseen ja neuvontaan (n=44) 84 Mukana työkyvyn arvioinnissa (n=47) 83 Mukana työn henkisten ja fyysisten kuormitustekijöiden ja eri vaaratekijöiden selvittämisessä, riskinarviointiin osallistuminen (n=46) Tiedottamisessa ja ohjauksessa, miten työmenetelmät, - tavat ja -asennot vaikuttavat terveyteen, ergonomian ohjaus (n=44) Työsuojeluun liittyvässä yhteistyössä yrityksen kanssa (n=46) 76 Tiedottamisessa, miten työn tauotus ja työssä jaksaminen vaikuttavat terveyteen (n=46) 72 Tiedottamisessa ja ohjauksissa liittyen työvaatetukseen (n=47) 64 Tiedottamisessa ja ohjauksissa liittyen suojaimiin (n=46) 59 Työyhteisön hyvinvointiin liittyvissä asioissa (n=43) 51 14

15 Työntekijöiltä myös kysyttiin, mitä he pitivät tärkeimpänä asiana työterveyshuollossa, niin vastauksissa korostui työterveyshuoltopalvelujen saatavuus (palvelujen laaja-alaisuus, joustavat aukioloajat) (n=20). Muita esille nousseita asioita olivat toimivuus, vaivattomuus, nopeus, säännöllisyys ja seuranta (tarkastukset, työkunto, terveys) sekä vakituinen lääkäri. Yhteydenottotapa Kaikki vastaajat kokivat puhelimen mieluisimmaksi yhteydenottovälineeksi työterveyshuollon kanssa ajanvarauksessa (78 %), laboratoriovastausten saamisessa (51 %)ja kysymysten esittämisessä (45 %). Vajaa kolmannes vastaajista (29 %) haluaisi, että laboratoriovastauksia voisi saada myös sähköpostilla. Kasvokkain tapahtuva yhteydenpitoa kaivattiin lähinnä silloin, kun haluttiin esittää kysymyksiä työterveyshuollolle (41 %). Työterveyshuolto haluaisi, että ajanvaraus tapahtuisi pääasiassa puhelimitse ja toisessa yksikössä ajanvaraus on mahdollista myös netin kautta. Kysymysten suhteen työterveyshuolto toivoi mielellään paikan päällä käymistä tai sitten sähköpostin kautta. Laboratoriovastausten osalta he toivovat paikan päällä käymistä. Yhteistyö ja sen kehittäminen Työntekijät kokivat yhteistyön työterveyshuollon kanssa pääasiassa helpoksi (72 %) ja läheiseksi (55 %). Tuloksellisuuden ja aktiivisuuden suhteen mielipiteet jakautuivat tasaisemmin. Tulokselliseksi yhteistyön koki vajaa puolet työntekijöistä (45 %) ja melkein saman verran koki, ettei se ollut tuloksellista eikä tuloksetontakaan (42 %). Samoin aktiiviseksi yhteistyön koki 39 % vastaajista ja saman verran koki, ettei se ole aktiivista eikä passiivista. Yhteistyön kehittämiseksi työntekijät (n= 9) toivoivat, että lääkäri pysyisi samana potilassuhteiden syntymisen vuoksi, säännöllisiä tarkastuksia, työterveyslääkärille pitäisi päästä ilman viikon ajanvarausta, työterveyshuolto voisi järjestää kampanjan tai suunnitella esimerkiksi liikuntamahdollisuuksia työntekijöille ja ehdottaa sitä työnjohdolle järjestettäväksi. Lisäksi työterveyshuollolta kaivattiin opastusta oikeisiin työasentoihin esimerkiksi istuminen, nostaminen sekä työvaatetuksen ja työkenkien suhteen. Työterveyshuolto puolestaan toivoi, että alan yritysten kanssa tehtäisiin enemmän yhteistyötä työsuojelun merkeissä, ohjaukselle ja neuvonnalle olisi nykyistä enemmän aikaa ja mahdollisuus tehdä työpaikkakäyntejä useammin. Lisäksi työterveyshuolto kaipaisi asiakasyritykseltä tietoja muun muassa sairauspoissaoloista, ammattitaudeista, työtapaturmista, henkilöstömuutoksista ja työntekijöiden altistuksista nykyistä enemmän. Sairaanhoidon liittäminen yrityksen työterveyshuoltosopimukseen antaisi myös mahdollisuuden päästä helpommin ja varhaisemmin käsiksi työn mukanaan tuomiin ja työntekijöiden terveysongelmiin ja kehittämishaasteisiin Riskinarviointi Maanrakennus Mykrä Oy:n riskinarviointiin osallistui edustajia yrityksen hallinnosta, työsuojeluvaltuutettu, työntekijä, työterveyshoitaja ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Työterveyslaitoksen asiantuntija johdatteli osallistujat ensin riskinarvioinnin käsitteisiin, jonka jälkeen yrityksen edustajat päättivät, mistä työtehtävästä riskinarviointi aloitetaan. Riskinarvioinnin kohteeksi päätettiin ottaa asennustyö. (Riskinarviointilomake esimerkki liite 16) Ensin käytiin läpi työssä esiintyviä vaara- ja kuormitustekijöitä fysikaalisten, fyysisten ja henkisten kuormitustekijöiden ja tapaturmavaarojen osalta eli esiintyykö niitä viemärien ja putkien asennustyössä vai ei. Sitten määriteltiin tarkemmin henkisten kuormitustekijöiden ja tapaturmavaarojen osalta, missä tilanteissa näitä tekijöitä esiintyy sekä määriteltiin niiden useus ja seurauksien vakavuus. Eri tilanteita eritellessä hyödynnettiin työntekijöiden tietämystä ja kokemusta. Vakavuuden arvioinnissa työterveyshuollolla oli hyvin oleellinen rooli, koska siellä tiedetään parhaiten, millaisia seurauksia vammasta voi tulla esimerkiksi kuinka pitkän sairausloman jokin vamma vaatii. Lopuksi kirjattiin ylös, miten vakavia vaara- ja kuormitustekijöitä voisi mahdollisesti poistaa tai vähentää esimerkiksi suojainten ja eri välineiden avulla vai onko asia jo kunnossa. Yritys ja työterveyshuolto jatkavat arviointia yhteistyössä nyt aloitetun toimintatavan mukaan fysikaalisten ja fyysisten kuormitustekijöiden osalta, joiden vakavuus, seuraukset ja toimenpiteet jäivät vielä arvioimatta. 15

16 4.6 Terveystarkastukset Työterveyshuolto teki räätälöidyt terveystarkastukset (vrt. Maantieliikenteen kuljettajien -hanke) niille työntekijöille, jotka ovat tarkastusvuorossa (Suostumus liite 17). Tarkastuksessa arvioitiin diabetesriskiä, alkoholinkäyttöä, mielialaa, ravitsemusta, tehtiin oirekyselyt ja arvioitiin tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Näön tarkastukseen kuuluivat näöntarkkuus molemmista silmistä erikseen, kontrastinäkö ja lukunäkö molemmilla silmillä yhtä aikaa käytettävissä olevien laitteiden puitteissa. Lisäksi työntekijät saivat neuvontaa ja ohjausta omien tarpeidensa mukaan. (Suositus terveystarkastussisällöstä liite 18) Työterveysneuvonnassa kiinnitettiin huomiota työntekijöiden elämäntapoihin ja heidän omiin voimavaroihinsa. Tavoitteena oli herättää mielenkiinto omaan terveyteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin huomioiden alan erityispiirteet. Aiheina olivat riittävä lepo/palautuminen, uni, stressin hallinta, terveellinen ruokavalio ja fyysinen aktiivisuus. Kaikki tarkastukseen kutsutut kävivät työterveyshoitajan tarkastuksessa, osa kävi myös lääkärillä ja työfysioterapeutilla Työterveyshoitajan terveystarkastukset Terveystarkastuksia tehtiin 16 työntekijälle, joista naisia oli kaksi. Työntekijöiden keski-ikä oli 42 vuotta (18 60 vuotta). Joka toisella tarkastukseen osallistuneista oli ylipainoa (BMI > 25 kg/m 2 ), useammalla kuin joka kolmannella (38 %) oli diabetesriski kohonnut (riskipisteet > 7 pistettä), useammalla kuin joka neljännellä (28 %) henkilöllä, jolta mitattiin kolesteroliarvot esiintyi kohonneita kolesterolitasoja, samoin joka neljännellä oli poikkeava sokeriarvo (> 6.1 mmol/l) ja kohonnutta verenpainetta (>140/85 mmhg) esiintyi kahdella työntekijällä (13 %). Toisen työterveyshuollon tuloksista ilmeni, että tupakointi oli ko. yrityksessä yleisempää kuin suomalaisilla keskimäärin (50 % vs. 21 %), samoin liikunta-aktiviteetti oli alhaisempaa kuin keskimäärin. Näkö oli kaikilla normaali, kuulo oli alentunut yhdellä henkilöllä, samoin spirometriassa (keuhkojen tilavuus) esiintyi yhdellä henkilöllä alenemaa Työfysioterapeutin suorittamat testit Työfysioterapeutin luona kävi 11 henkilöä, joista kuudelle tehtiin tuki- ja liikuntaelimistön suorituskykytestit (Liite 17). Tuki- ja liikuntaelimistön testeihin osallistuneiden fyysinen toimintakyky oli keskivartalon lihasten osalta keskimääräistä heikompi (kuntotaso alle 3). Työfysioterapeutin tarkastuksissa ilmeni myös niska-hartiaseudun sekä alaraajojen lihaskireyksiä. Yhtenä syynä vähäiseen tuki- ja liikuntaelimistön suorituskykytesteihin osallistumiselle oli pitkä matka työmaalta työterveyshuoltoon sekä se, että joillekin työntekijöille se olisi edellyttänyt kolmatta käyntiä työterveyshuollossa. Toisena syynä mainittiin haluttomuus osallistua testeihin. Työfysioterapeutti antoi käyntien yhteydessä ohjeita omahoitoon kuten niska-hartiaseudun kireyksien hoitamiseen Terveystarkastusten jatkotoimenpiteet ja arvio uudesta toimintatoimintatavasta Terveystarkastuskäynnillä esiin tulleiden asioiden vuoksi 75 %:lle sovittiin kontrollikäyntejä ja muutamalle sovittiin uusintaverikokeet. Samoin työfysioterapeutti sopi kontrollikäyntejä lihaskireyksien ja lihasheikkouksien vuoksi. Työterveyshuollon edustajien mielestä terveystarkastusmalli toimi hyvin. "Hyviä puolia oli, että työntekijöiden terveydentila tuli laajemmin tarkastettua kuin normaalisti. Sitä voisi suositella yleiseksi malliksi. Lihaskuntotesti osoittautui hyväksi mittariksi." Tarkastuskäytäntöihin liittyen kehittämistä todettiin olevan muun muassa ajanvarauksessa eli aikaa pitäisi varata myös testeihin valmistautumiseen (vaatteiden vaihto). Lisäksi uusi toimintamuoto aiheutti asennoitumisongelmaa ja lihaskuntotesteissä oli alisuorittamista. Tämä osoittaa, että työntekijöille tulisi kertoa ja perustella, miksi tuki- ja liikuntaelimistön kunnon arvioiminen ja muut terveystarkaustuksen osat ovat tärkeitä ja mitä hyötyä niistä on. Toisessa työterveyshuollossa tarkastuskäyntejä oli sovittu eri kerroille, mikä heikensi osallistumisaktiivisuutta lääkärissä ja työfysioterapeutin luona käynteihin. Työterveyshuollon edustajat ehdottivat, että jatkossa yhteinen testaus esimerkiksi työnantajan tiloissa olisi paras vaihtoehto tällaiselle ryhmälle, joka työskentelee hajallaan ja matkojen päässä. Siinä tulisi hyötyä niin työnantajalle kuin työntekijällekin ajansäästönä. 16

17 Terveystarkastusten tuloksia voisi raportoida ryhmätasolla (siten, ettei ole mahdollista tunnistaa yksittäisen työntekijän tietoja) myös työnantajalle, jolloin hän saisi käsitystä siitä, millainen terveydentila hänen työntekijöillään on, mitä asioita työssä pitäisi huomioida ja voisiko terveyttä edistää/ ylläpitää esimerkiksi työjärjestelyillä. 5 Hankkeen onnistuminen Hankkeen tiedotus ja viestintä Hankkeesta laadittiin lyhyt esite työntekijöille ja yhteistyötahoille jaettavaksi. Esite käännettiin myös englanniksi kansainvälisiä FinnMetko -messuja varten. Toisessa hankeyrityksessä esiteltiin hanketta yhteisessä koulutustilaisuudessa, joten kaikki työntekijät kuulivat hankkeesta yhtä aikaa ja hankkeesta oli tietoa yrityksen intrassa. Toisessa yrityksessä tieto hankkeesta jaettiin kirjallisena tiedotteena ja esimiehet kertoivat hankkeesta työmaakokouksissa. Liikkuvan työn ja työmaiden vaihtumisen vuoksi, työntekijät käyvät harvoin kiinteässä toimipisteessä, jossa hankkeesta olisi ollut esitteitä ja lisätietoa saatavilla. Tiedottamisesta huolimatta, työterveyshuollon edustajat huomasivat, että kaikki terveystarkastuksiin tulevat eivät oikein tienneet hankkeesta, joten heillä meni vähän aikaa hankkeen selittämiseen. Työterveyshuoltojen edustajat osallistuivat yrityskäynneille, joten he tiesivät kyseisen yrityksen hankkeen etenemisestä hyvin. Hankekokonaisuuden etenemisestä työterveyshuollot saivat tietoa Työterveyslaitoksen edustajan kautta eli hän lähetti työterveyshuolloille väliaikatietoja sähköpostitse esimerkiksi seurantaryhmän kokousten jälkeen. Hankkeen konkreettinen sisältö muotoutui hankkeen aikana seurantaryhmän kokouksissa ja yhteistyössä yritysten, työterveyshuoltojen ja Työterveyslaitoksen edustajien kanssa, joten ennakkosuunnitelma tarkentui ja konkretisoitui koko projektin ajan. Hankesuunnitelmaa esiteltiin Puu- ja erityisalojen liiton koulutuspäivillä Vantaalla jo vuoden 2007 lopulla. Hankkeen aloittamisesta ja sen etenemisestä on kirjoitettu Koneyrittäjien liiton jäsenlehdessä KL-uutiset (KL-uutiset 3/08, s. 23 ja 5/08, s ). Hankeen päätyttyä asiasta tiedotetaan samassa lehdessä. Koneenkuljettajien yhteistyökyselyn tuloksista laadittiin Jämsänkosken FinnMetko -messuille ( ) posteri (Liite 14). Seurantaryhmän edustajat esittelivät ko. messuilla myös koko hanketta. Koko hankkeesta laadittiin myös abstrakti kansainväliseen kongressiin, joka pidetään elokuussa 2009 (IEA 2009 Peking, Hankkeen aikana Koneyrittäjien liiton ja Puu- ja erityisalojenliiton jäsenille tehdystä Työstressi -kyselyn tuloksista kirjoitettiin artikkelit Koneyrittäjien liiton Koneyrittäjä-lehteen (nro 6, elokuu 2008, s , Liite 3) ja Puu- ja erityisalojen liiton Särmä-jäsenlehteen (nro , s. 5, Liite 4) Työnopastaja-koulutuksesta tulee lehtijuttu myös Koneyrittäjä-lehteen, jota kautta alan muut yrittäjät saavat tietoa mahdollisesta koulutuksesta ja sen järjestäjätahosta. Työterveyslaitoksen asiantuntijat vierailivat hankeyrityksissä yhteensä 11 kertaa (Metsäkonepalvelussa viisi kertaa ja Maanrakennus Mykrässä kuusi kertaa). Lisäksi yritysten johtajat vierailivat Työterveyslaitoksessa yhden kerran suunnittelemassa ensiapukoulutuksen yhteistä sisältöä. Hankkeen seurantaryhmä kokoontui kuusi kertaa ja sen osuus hankkeessa oli miettiä toteutusta ja tulosten hyödyntämistä koko konealan kannalta. Hankkeen loppuraportin perusteella laaditaan lehtiartikkeli seurantaryhmän edustamien tahojen jäsen-/asiakaslehtiin sekä Työterveyshoitaja- ja Työterveyslääkäri-lehteen. Hankkeen onnistumisen arvioimiseksi lähetettiin yritysten toimitusjohtajille ja työterveyshuoltojen edustajille kysymykset, joihin he vastasivat vapaamuotoisesti. Lisäksi seurantaryhmän kokouksessa ryhmä arvioi hankkeen onnistumista. 17

18 5.1 Yritysten ja seurantaryhmän näkökulma Hankeyritysten toimitusjohtajilta ja seurantaryhmän jäseniltä tiedusteltiin hankkeen onnistumista seurantaryhmän viimeisessä kokouksessa. Keskusteltavina teemoina oli työsuunnitelman toteutuminen, hankkeen aikataulu, tavoitteet ja yhteistyö. Työsuunnitelman toteutuminen Alkuperäisessä työsuunnitelmassa oli jätetty tilaa hankkeen sisällön kehittämiseksi, koska tarkoitus oli miettiä hankkeen sisältö yhdessä yritysten kanssa ja heidän tarpeistaan käsin. Hankkeen edetessä työsuunnitelma sai lisää syvyyttä ja se muuttui konkreettiseksi toiminnaksi. Yhdessä suunnitellut toimenpiteet toteutettiin yhteisen suunnitelman mukaan. Hankkeen aikataulu Osallistujat pitivät hankkeen aikataulua ja kestoa riittävänä. Hankkeen puitteissa ei ollut tarkoituskaan, että asiat saadaan valmiiksi ja ne loppuvat heti hankkeen päätyttyä, vaan hankkeen aikana kehitetään toimintatapoja, niitä kokeillaan ja kehitetään hankkeen päätyttyä. Hankkeen sisältö on niin laaja, että siihen olisi voinut käyttää pidemmän ajan, mutta sitten olisi voinut seurata hankeväsymystä ja sitoutumisen hiipumista. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli lisätä yhteistyötä työterveyshuollon ja yritysten välillä sekä edistää työhyvinvointia ja luoda hyviä työterveyshuoltokäytäntöjä. Hankeyritysten kohdalla yhteistyö työterveyshuollon kanssa oli toiminut jo aikaisemmin alan keskivertoa paremmin, joten siinä suhteessa yhteistyön lisääntymistä ei niin suuressa määrin tapahtunut. Hankkeen jälkeen yritysten tietoisuus työterveyshuollon mahdollisuuksista on lisääntynyt eli hankeyritykset saavat työterveys-huolloistaan jatkossa sairauspoissaolo- ja terveystarkastusraportit. Lisäksi työterveyshuolto oli mukana tekemässä riskinarvioinnin terveydellisen merkityksen arviointia, mihin työterveyshuolto ei ollut aikaisemmin osallistunut ja molemmat osapuolet kokivat, että omaa asiantuntemusaluetta pääsi hyödyntämään täydentäen toinen toisiaan. Työturvallisuuden ja -terveyden edistämiseksi suunniteltiin yhdessä työsuojelun toimintaohjelmalomake ja tapa toimia, toteutettiin räätälöity ensiapukoulutus, työnopastajakoulutus ja tietokortteja. Näin konkreettisia asioita ei osattu ajatella hankkeen alussa, vaan ajatukset kypsyivät hankkeen edetessä, joten tavoitteet tulivat tämän asian suhteen ylitettyä. Konealan yritysten työterveyshuollon kattavuuden lisäämiseksi hankkeessa suunniteltiin työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelmamalli, jota pienet yritykset voivat hyödyntää, kun etsivät itselleen työterveyshuoltopalvelujen tuottajaa. Lomakkeen liitteenä on myös suosituksia siitä, mitä työterveyshuollon toiminta voisi sisältää eli työnantajan eikä työterveyshuollonkaan tarvitse enää erikseen miettiä, mitä erityispiirteitä alalla esiintyy. Tavoite siis saavutettiin, mutta miten toimintatapaa käytetään jatkossa, jää nähtäväksi hankkeen jälkeen. Yhteistyö Yhteistyö yritysten ja työterveyshuoltojen välillä sujui ja mahdollisesti jatkossa se on entistä suunnitelmallisempaa, kun toimintoja mietitään yhdessä ja säännöllisestä raportoinnista tulee yleinen toimintatapa. Myös yhteistyö eri seurantaryhmän tahojen välillä sujui mutkattomasta ja kaikki saivat äänensä kuuluviin. Seurantaryhmän jäsenten sitoutuminen hankkeeseen edesauttoi hyvän yhteistyön kehittymistä. Yritysten kokema hyöty hankkeesta oli positiivinen ja käytännönläheinen eli heidän työntekijänsä saivat ensiapukoulutusta ja työnopastajakoulutusta. Yrityksissä toteutettiin Työstressi-kyselyt, joista saatiin suoraan ideoita työn kehittämiseksi ja työterveyshuoltoon tuli oltua aikaisempaa enemmän yhteydessä, sieltä saatiin ryhmäpalautetta ja työfysioterapeutin palveluita tuli nyt käytettyä. Yrityksen johtajan kommentti kuvaa hyvin sitä ajatusta, joka hankkeessa on ollut eli "meidän yrityksessä tämä on yksi askel kokonaisvaltaisesti eteenpäin". 18

19 5.2 Työterveyshuollon näkökulma Työterveyshuolloilta tiedusteltiin 1) Onko yhteistyö yrityksen kanssa muuttunut jollain tavoin hankkeen aikana 2) Onko hankkeesta ollut hyötyä teille ja jos on, niin miten? 3) Onko teillä jatkosuunnitelmia yrityksen kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyen, miten yhteistyö tulee jatkumaan? Yhteistyö yrityksen ja työterveyshuollon kanssa Työterveyshuollot kokivat, että yhteistyö yrityksen kanssa oli entistä tiiviimpää, yhteydenpito eri asioissa on helpottunut ja työfysioterapeutin palveluille on ollut enemmän kysyntää. Toinen työterveyshuolto jatkaa yhteistyötä yrityksen kanssa vuonna 2009 riskinarviointien merkeissä ja toinen työterveyshuolto päihdeohjelman suunnittelun merkeissä. Näiden yritysten kanssa yhteistyö on ollut aina hyvää ja toivotaan jatkuvan sellaisena. Työterveyshuollon kokemukset hankkeesta Työterveyshuollot kokivat hankkeen hyväksi ja sen aikana tehdyt eri testaukset antoivat työterveyshuolloille kokonaisvaltaisemman kuvan koneenkuljettajien terveydestä ja terveystottumuksista. Hankkeen aikana molemmissa yrityksissä otettiin käyttöön sairauspoissolojen seuranta, jota työterveyshuollot pitävät yllä ja raportoivat siitä säännöllisin väliajoin. Yrityksen henkilöstöhallinto lähettää työterveyshuolloille tiedot muualta kuin työterveyshuollon kautta tulleista sairauslomatodistuksista. Toinen yritys otti työntekijöilleen sairaustapauksia varten myös vakuutuksen. 5.3 Toteuttajien näkökulma Toteuttajien näkökulmasta projekti oli onnistunut. Onnistumista ennakoi jo se, että aloite tuli Koneyrittäjien liitolta, joka on ollut aiemminkin aktiivinen jäsenyritystensä ja näiden työntekijöiden turvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamisessa. Onnistumista varmisti mukaan tulleet aktiiviset ja sitoutuneet yritykset sekä niiden kautta konkretisoituneet käytännön ongelmat ja ratkaisutarpeet. Seurantaryhmä osoitti aktiivista asiantuntemusta ja kiinnostusta siirtää hankkeen tuloksia koko alan hyödyksi. Alkuperäisen aikeen mukaisesti jäsennettiin ja konkretisoitiin toimintaa yhteistyössä osallistujien kanssa. Tämä johti toiminnan laajenemiseen alkuperäisestä arviosta. Toteuttaja Työterveyslaitoksen Rakennusterveysryhmä, voi kuitenkin hyödyntää hankkeen tuloksia muidenkin alojen työhyvinvoinnin kehittämisessä. Se mahdollisti suunnitellun työpanoksen ylittämisen. 19

20 6 Hankkeen tuotokset ja niiden hyödyntäminen Lakisääteiset toimet kuten työterveyshuollon toiminnan suunnittelu, riskinarviointi ja työsuojelun toimintaohjelman teko ovat, vaikka tarpeellisiksi koettaisiinkin, raskaita ja ohjeiltaan teoreettisia pienyrityksille. Hyvät aikomukset hyytyvät ohjeiden ja lomakkeiden monimutkaisuuteen ja siihen, että asiat "ylhäältä" esitettyinä koetaan vieraiksi ja jäävät tärkeiden tuotannollisten asioiden varjoon. Tämän takia suunniteltiin ja koekäytettiin konealan pienyrityksille suunnattu valmis työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma-malli. Malliin sisällytettiin ohjeet yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtävästä riskinarvioinnista ja työpaikkaselvityksestä sekä suosituksen terveystarkastusten keskeisestä sisällöstä. Kyse on vain suosituksesta, koska kaikissa työterveyshuoltopalveluja tuottavissa yksiköissä ei ole työfysioterapeutteja tai kaikkia välineitä käytettävissä. Suositukset perustuivat maantieliikennekuljettajien hankkeeseen ja sen perusteella on tulossa ammattikuljettajien työterveyshuoltoa koskeva kirja, joka julkaistaan helmikuussa. Pieniä tarkennuksia vois siis suosituksiin tulla esimerkiksi laboratoriokokeiden osalta. Tämän työterveyshuollon sopimus ja toimintamallin avulla pienyrittäjä voi hakea itselleen työterveyshuoltoa eri palveluyksiköistä tai kilpailuttaa työterveyshuollon eri palveluntuottajia. Hankkeen jälkeen sopimusta liitteineen saa sähköisessä muodossa Koneyrittäjien liiton yleisiltä www-sivuilta ja työnantajille erikseen tarkoitetuilta ekstranet-sivuilta. Hankkeen tavoitteena oli, että työterveyshuolloilla ja yrityksillä muodostuisi käsitys, mitä eri osapuolet toisiltaan odottavat ja miten yhteistyötä voidaan kehittää jatkossakin. Yhteistyö yrityksen ja työterveyshuollon koettiin tiivistyvän yhdessä tehdyn riskinarvionnin/työpaikkaselvityksen avulla ja osapuolet jatkavat riskinarvioinnin tekemistä yhdessä. Uusina käytäntöinä sairauspoissaolojen seurannasta ja raportoinnista on tullut työterveyshuolloille pysyvä tapa. Terveystarkastukset räätälöidään aikaisempaa tarkemmin työnkuvan mukaisiksi. Hankkeen myötä toinen hankeyritys otti vakuutuksen työntekijöilleen sairaustapauksia varten. Työterveyshuolto ja yritys sopivat myös yhteisen päihdeohjelman laatimisesta hankeyritykselle. Lisäksi suunniteltiin työsuojelun toimintaohjelma -malli, johon koottiin keskeisiä asioita työsuojelun ja terveyden kannalta. Asiat ovat sellaisia, joita kaikissa yrityksissä, niin suurissa kuin pienissäkin, tulisi miettiä työn turvallisuuden ja terveyden edistämiseksi. Painotus mallissa on se, että asioita mietittäisiin yrityksissä yhdessä eri henkilöstöryhmien kanssa. Lisätietoja ja malli löytyvät Koneyrittäjien liiton www-sivuilta. Hankkeen aikana toteutettiin pilottina räätälöity ensiapukoulutus konealalle. Toivomus yritysten puolelta oli tiivis, oman työn vaaroihin keskittyvä "Koneenkuljettajan ensiapukurssi". Aikaisemmin toteutetut EA1 kurssit koettiin liian yleisluontoisiksi ja liikaa aikaa vieviksi. SPR:n asiantuntijoiden avulla suunniteltiin sisältö ja ensimmäiset kaksi kurssia olivat osallistujien ja kouluttajien mielestä onnistuneita. Jatkotavoitteena on saada "Koneenkuljettajan ensiapukurssi" valtakunnallisesti SPR: ohjelmaan ja kaikkien kouluttajien ja yritysten käyttöön. Kurssin lyhyyttä (4 t) suhteessa EA1 ja EA2 kursseihin voisi perustella niin, että nykyisin koneenkuljettajien ammatin perustutkintoon usein sisältyy jo EA 1-kurssi, joten räätälöity kurssi toimisi tietojen päivittäjänä ja kurssina, jossa käsiteltäisiin juuri omalla alalla esiintyviä tilanteiden ensiapua. Ainakin näin sen voitaisiin katsoa täyttävän lain yrityksiltä edellyttämät vaatimukset työntekijöiden ensiapuosaamisesta. Lyhyyden vuoksi kurssi olisi mukana olijoiden mielestä helpompi saada kaikkien koneenkuljettajien ulottuville. Pitkään hiljentyneenä ollut työopastaja-koulutus metsäkonepuolelle aktivoitiin hankkeen aikana. Mukana olleiden yritysten ja seurantaryhmän asiantuntijoiden mielestä työnopastajilla on tärkeä merkitys uusien työntekijöiden opastuksessa ja myös kokeneet kuljettajat voivat saada kurssin käyneiltä vinkkejä työhönsä. Kaikille osallistujille kurssi toimi syventävänä kurssina omaan työhön ja joillekin se toi työhön lisämotivaatiota. Koneyrittäjien liitto teki aiheesta lehtijutun, joka julkaistaan Koneyrittäjä-lehdessä (levikki noin kpl). Lehtijutun yhtenä tavoitteena on esitellä koulutusta ja tehdä alan muille yrittäjille tutuksi tällainenkin koulutusmahdollisuus. Koneyrittäjien liitto pyytää koulutuksen järjestäjältä koulutusesitteen, jota liitto mainostaa jäsenilleen ja kartoittaa siten kiinnostuneiden määrän. Mikäli kiinnostuneita löytyy muiltakin kuin metsäkonepuolelta, niin koulutuksen sisältöä muokataan tarpeen mukaan. Työnopastaja-koulutuksen järjestäjät olivat hyvin kiinnostuneita kouluttamaan lisää työnopastajia. 20

21 Lisäksi laadittiin konealan työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviä kortteja, jotka ovat lyhyitä tietoiskuja tärkeistä asioista. Korteista on mahdollista koota kirja ja niitä voi lisätä sellaisina yrityksen laatukansioon ja/tai pitää koneiden ohjaamoissa muistuttamassa tärkeistä asioista. Koneyrittäjien liitto on keskeisessä roolissa tiedon eteenpäinviejänä omien jäsentensä keskuudessa. Suunnitellut lomakkeet ja toimintamallit sijoitetaan Koneyrittäjien liiton www-sivuille kaikkien käytettäviksi ja työturvallisuuteen ja -terveyteen liittyviä kortteja tullaan painamaan ja jakamaan Koneyrittäjien liiton jäsenille. Lisäksi seurantaryhmän edustajatahot levittävät omissa tilaisuuksissaan kokemuksia hankkeesta ja sen tuotoksia. Hankkeen aikana kertynyttä tietoa tullaan kokoamaan myös Työterveyslaitoksen suunnitteilla oleville metsäalan www-sivuille. Hankesuunnitelmasta poiketen tehtiin sähköinen Työstressi-kysely Puuliiton ja Koneyrittäjät liiton jäsenille. Kyselyn perusteella konealan yrittäjät ja työntekijät ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä työhönsä, vaikkakin työn eristyneisyys ja vaara vahingoittaa töissä kallista työkonetta, työn tulosta tai itseään kuormittivat työhyvinvointia. Työn voimavaroina toimi työn itsenäisyys, esimiehen tuki, omien tietojen ja taitojen käyttömahdollisuus sekä työtoverien väliset hyvät suhteet. Yrittäjiä ja koneenkuljettajien rasittivat hieman eri tekijät eli yrittäjiä kuormitti yleisimmin kiire ja asioiden kesken jättäminen, kun taas koneenkuljettajilla oli vähemmän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä. Kyselyn avulla saatiin käsitys siitä, mitkä tekijät konealalla kuormittavat ja mitkä tekijät tukevat työhyvinvointia tällä hetkellä. Kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää vertailutietona, jos vertaillaan oman koneyrityksen tuloksia koko konealaan tai vertailtaessa muihin toimialoihin tai jos halutaan tehdä seurantaa konealalla eri aikoina, niin tämä voi toimia ensimmäisenä poikkileikkaustuloksena. 21

22 LÄHDELUETTELO Ensiapuvalmius työpaikoilla Työsuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33. Tampere: Multiprint Oy. ult.htm Hyytinen T & Vasara J Tärinäntorjunta koneurakointiyrityksissä. Loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto, turvallisuustekniikka. Kallunki H, Kangas J, laitinen S, Mäkinen M, Ojanen K, Susitaival P Kemialliset ja biologiset altisteet sekä niiden terveysvaikutukset koneellisessa puunkorjuussa. Kuopion aluetyöterveyslaitos. Loppuraportti. Kärmeniemi P & Olkkonen S. (toim) Maantieliikenteen kuljettajien työhyvinvoinnin kehittäminen. Työsuojelurahaston loppuraportti no Perkiö-Mäkelä M, Rytkönen H, Laulainen S, Peurala M & Penttinen J Metsurien ja metsäkonekuljettajien ammatissa pysymiseen vaikuttavat tekijät. LEL Työeläkekassan julkaisuja 38. Helsinki. Qvist E & Saaranen P. (toim) Työn ja työliikenteen turvallisuuden kehittämishanke tavarankuljetusalalla -hankkeen loppuraportti. Oulun yliopisto, työtieteen hankeraportteja 22. Oulu. Sallinen M, Härmä M, Stenberg T, Alenius H, Haavisto M-L, Hirvonen A, Hublin C, Klaska H, Lehto M, van Leeuwen W, Lindholm H, Müller K, Virkkala J Kasautuvan univajeen ja työn tauotuksen yhteydet toimintakykyyn ja työssä kuormittumiseen. Työterveyslaitos, Helsinki. Yläoutinen A, Olkkonen S, Pulkkinen R-L & Moilanen A Maantieliikenteen kuljettajien työterveyshuolto. Ohjeita sisällön suunnitteluun. Työterveyslaitos Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy. 22

23 Liite 1 Tuunataan yhdessä työterveyttä - koneyritysten ja työterveyshuollon yhteistyöhanke TSR Hankkeen seuranryhmä Timo Tolppa (pj) Jorma Mykrä Niina Kakoyi/Matti Peltola Sakari Lepola Mikko Juhola Jussi Peltonen Sirpa Arffman Panu Oksa Minna Savinainen (siht.) Matti Korhonen Metsäkonepalvelu Oy Maanrakennus Mykrä Oy Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto ry Stora Enso Oyj Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Työterveyslaitos Työterveyslaitos Rakennusliitto ry 23

24 TYÖSTRESSI -KYSELY Liite 2 TUUNATAAN YHDESSÄ TYÖTERVEYTTÄ - koneyritysten ja työterveyshuollon yhteistyöhanke Arvoisa vastaanottaja, Informaatiokirje Koneyrittäjien liitolla on jäsenyritystä energia-, maanrakennus - ja metsäkonealalta. Suurin osa alan yrityksistä on pienyrityksiä. Ammatin erityispiirteet vaativat paljon kuljettajien omilta asenteilta ja voimavaroilta mm. terveellisten elämäntapojen noudattamiseksi. Alan haasteellisuuden vuoksi koneyrittäjät ovatkin olleet huolissaan työntekijöidensä jaksamisesta. "Tuunataan yhdessä työterveyttä" - hankkeen tavoitteena lisätä tietoa työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja hyvinvoinnin edistämisestä konealalla sekä löytää keinoja työyhteisön hyvinvoinnin sekä kuljettajien omaehtoiseen työkyvyn ylläpitoon/edistämiseen ja työssä viihtymisen parantamiseen. Toisena tavoitteena on kehittää konkreettista yhteistyötä pienten konealan yritysten, työntekijöiden ja heidän työterveyshuoltojensa välillä. Työsuojelurahasto myönsi kehittämisavustusta kyseiselle hankkeelle. Hankkeen kyselyihin kuuluvat oman työn sisältöön ja työterveyshuoltoon liittyvä kysely ja Työstressi-kysely, joka tehdään vain alussa. Lue kaikki vaihtoehdot huolellisesti läpi ja vastaa mahdollisimman rehellisesti. Työstressi-kyselyn osalta voit saada henkilökohtaisen palautteen, mikäli vastaat nimellä. Työterveyslaitokselle toimitetut vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jokaisen vastaajan tiedot tulevat vain Työterveyslaitoksen tutkimusryhmän käyttöön, minkä jäsenet ovat vaitiolovelvollisia. Tulosten raportointi toteutetaan siten, ettei yksittäisiä henkilöitä ole mahdollista tunnistaa. Vastaaminen on vapaaehtoista. Vastausten avulla saadaan tietoa työn sisällöstä, sen kuormittavista ja työssä jaksamista tukevista sekä mahdollisista kehittämistekijöistä, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin. Tulokset raportoidaan hankkeessa mukana oleville yrityksille ja heidän työterveyshuolloilleen. Kyselyn jälkeen pohditaan yhteistyössä mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Mikäli sinulla on hankkeeseen tai kyselyyn liittyviä kysymyksiä, voit ottaa yhteyttä ylilääkäri Panu Oksaan puh tai s-osoite panu.oksa@ttl.fi tai tutkija Minna Savinaiseen puh tai s-osoite minna.savinainen@ttl.fi. Työstressi -kyselyyn liittyvissä kysymyksissä, voit ottaa yhteyttä psykologiharjoittelija Miia Summaseen puh tai s-osoite Palauta kysely viimeistään 20. maaliskuuta 2008 mennessä oheisessa kuoressa, jonka postimaksu on maksettu valmiiksi. Kiitos vastauksestasi ja hyvää tulevaa kevättä! Panu Oksa Minna Savinainen Miia Summanen Ylilääkäri Tutkija Psykol. yo/ psykologiharjoittelija Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työterveyslaitos PL 486 (Uimalankatu 1), Tampere, puh , faksi , Y-tunnus , 24

25 KONEYRITTÄJÄ -LEHDEN ARTIKKELI Liite 3 (1/2) (nro 6, elokuu 2008, s ) 25

26 26 Liite 3 (2/2)

27 SÄRMÄ -LEHDEN ARTIKKELI Liite 4 (nro , s. 5) 27

28 ENSIAPUKURSSI-ARVIOINTILOMAKE Liite 5 METSÄKONEALAN RÄÄTÄLÖITY ENSIAPUKURSSI (4 H) Hämeenlinna Käymäsi ensiapukurssi on ensimmäinen, räätälöity metsäkonepuolelle suunnattu ensiapukurssi. Vastaamalla tähän lomakkeeseen autat Suomen Punaista Ristiä kehittämään kurssia, jotta se pystyisi vastaamaan alasi ensiapukoulutustarpeisiin. Kurssin sisältö: I Todennäköisimmät vaaratilanteet ja tapaturmat ensiapuineen II Hätäilmoitus, miten apu saadaan paikalle III Miten järjestelmä toimii ja organisoidaan yrityksessä IV Miten osaan auttaa itseäni (ensioireiden tunnistaminen esim. sydäninfarkti, aivoverenvuoto) V Sähkön vaarat ja ensiapu VI Verenvuoto, sokki VII Tajuttoman ensiapu Käytännön harjoituksia 1. Kuinka tyytyväinen olet kurssiin kokonaisuutena? (ympyröi numero) erittäin tyytymätön erittäin tyytyväinen 2. Mikä oli tärkein oppimasi asia? 3. Mitä kehitettävää kurssissa olisi? 4. Jotain muuta sanottavaa KIITOS PALAUTTEESTASI! Työterveyslaitos PL 486 (Uimalankatu 1), Tampere, puh , faksi , 28

29 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Liite 6 (1/3) Työsuojelun toimintaohjelmassa työnantaja kuvaa tavat, joilla työntekijöiden terveyttä, turvallisuutta ja työkykyä edistetään työpaikan omin toimin. laatimisessa mukana työnantajan ja henkilöstön edustus (suositellaan, että työsuojeluvaltuutettu nimetään myös alle 10 hengen yrityksissä) ohjelmaan kirjataan työsuojelun kehittämistarpeet ja työympäristötekijöiden vaikutukset sekä asetetaan tavoitteet (apuna käytetään riskiarviointia ja työpaikkaselvitystä) sisältö on hyvä käydä läpi henkilöstön kanssa ja sopia/kirjata tehtävänjako yrityksen johdon, esimiesten ja työterveyshuollon kesken toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain tai tilanteiden oleellisesti muuttuessa työsuojelutoimikunta tulee perustaa, mikäli työpaikassa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, (ryhmän koko vähintään 4 henkilöä, jossa 1/4 edustaa työnantajaa, 1/4 edustaa toimihenkilöitä ja 1/2 työntekijöitä) Kaikille kuuluu yleinen vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta! Toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu työsuojelusta. Yritys Yrityksen työsuojeluorganisaatio ja vastuut: Työsuojelupäällikkö vastaa yhteistoiminnasta ja sen kehittämisestä, hankkii työsuojelua koskevat säännökset ja tiedottaa niistä Työsuojeluvaltuutettu perehtyy työsuojelua koskeviin säännöksiin yms. sekä osallistuu työpaikan työsuojelua koskeviin tarkastuksiin, hänen tulee edistää työsuojelua Työsuojelutoimikunta (Laissa määritetyt tehtävät 44/2006, 26 ) Nimi Nimi Nimet 29

30 Liite 6 (2/3) Yrityksen jatkuva turvallisuuden ja terveyden ylläpitämiseen ja/tai parantamiseen liittyvä toiminta Miettikää yhdessä, miten teillä seuraavat asiat järjestetään/hoidetaan käytännössä Kehittämistoimenpiteet (riskinarvioinnissa esiin tulleet asiat) Perehdytys (esim. uudet työntekijät, koneet, tietojärjestelmät) Työkykyä ylläpitävä toiminta Työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden seuranta (esim. tarpeellisten tarkastusten organisointi) Sairauspoissaolojen seuranta ja muu yhteistyö työterveyshuollon kanssa Ensiapuvalmius ja -koulutus Muu toiminta, mikä Yrityksessä on käytössä laatukäsikirja nosto-ohjeet työmaan laatusuunnitelma sähköturvallisuussuunnitelma koneiden turvallisuusohjeet työmaan liikennejärjestelysuunnitelma koneiden ja työvälineiden tarkastukset kaivutöiden suunnitelma (Vna 403/2008) räjäytystyösuunnitelma kemikaaliluettelo ja käyttöturvatiedotteet yksintyöskentelyohjeet käytössä olevista kemikaaleista muu, mikä 30

31 Liite 6 (3/3) Ohjelman seuraava tarkistuspäivämäärä / 20 Ohjelma on käsitelty yhteistoiminnassa työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Tämän ohjelman toteutumisesta vastaa allekirjoittanut. Päiväys / 20 Omistajan/toimitusjohtajan allekirjoitus Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006, 26 Lisätietoa: Työsuojelun perusteet Työterveyslaitos Helsinki. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy Perustietoa työsuojelun toimintaohjelmasta löytyy Työturvallisuuskeskuksesta ja Työsuojelupiiristä Erityisesti pk-yrityksille suunnattua materiaalia löytyy Linkin kautta löytyy malli toimintaohjelman lomakkeesta sekä word että pdf-muodossa. 31

32 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS JA TOIMINTASUUNNITELMA Liite 7 (1/2) Yritys nimi osoite puhelin s-posti www-osoite Yhteyshenkilö nimi puhelin s-posti Yritystiedot toiminnan laatu työkohteiden lukumäärä tavallisesti /vuosi työntekijöiden määrä Työterveyshuolto nimi osoite puhelin s-posti www-osoite työterveyshoitaja työterveyslääkäri Vakuutukset Eläkevakuutusyhtiö Tapaturmavakuutusyhtiö Työterveyshuollon toteuttaminen perustuu työterveyshuoltolakiin (TTHL 1383/2001) ja sen nojalla annettuihin valtioneuvoston asetuksiin (VNa 1484/2001 ja VNa 1485/2001). Lain mukaan työnantajan tulee tehdä kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma työterveyshuoltopalveluiden järjestämisestä (TTHL 1383/ ) /TTL/Koneyrittäjien liitto Sopimuksen laajuus Lisäksi (vapaaehtoisia): x lakisääteinen (TTHL 1383/ ), sisältö jäljempänä työterveyshuolto työnantajana toimivalle yrittäjälle (TTHL 1383/ ) yleislääkäritasoinen sairaanhoito työntekijöille(tthl 1383/2001 ) (tarvittaessa erillinen liite sairaanhoidon sisällöstä*) yleislääkäritasoinen sairaanhoito yrittäjille (TTHL 1383/ ) (tarvittaessa erillinen liite sairaanhoidon sisällöstä*) muuta: 32

33 Liite 7 (2/2) Sisältö Työterveyshuolto toteutetaan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti ja huomioiden liitteessä 1 mainitut Konealan erityispiirteet. Yritys ja työterveyshuolto tekevät yhdessä työpaikkaselvityksen ja riskinarviointia. Yrityksen riskinarviointi perustuu Työturvallisuuslakiin (738/ ). Työpaikkaselvitys ja (Liite 1) riskinarviointi x työpaikkaselvitys ja riskinarviointi yhdessä työnantajan kanssa työpaikkakäynti, ajankohta Terveystarkastukset x x työntekijöille (Liite 2) muut lakisääteiset (VNa 1484/ ) työnantajana toimivalle yrittäjälle muu, mikä Tietojen antaminen ja ohjaus x terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien yhteydessä työmaalla järjestettävät terveysinfot ajankohta aihe Työmaan ensiapuvalmius x järjestetty työnantajan toimesta (Työturvallisuuslaki 738/ ) työterveyshoitajan neuvontaa halutaan (VNa 1484/ ) Allekirjoitukset / 20 Yrittäjä/työnantaja Työterveyshuolto Sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle /TTL/Koneyrittäjien liitto 33

34 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUKSEN KÄYTTÖOHJE Liite 8 Konealan pienyrityksen lomakkeen käyttöohjeet Lomake on tarkoitettu pienille konealan yrityksille. Lomakkeessa on valmiiksi rastitettu lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat osat. Sopimuksen ja toimintasuunnitelman voimassaolokausi Hinnoittelu ja laskutus Sopimuksen purkaminen Kustannusten korvaaminen Työterveyshuollon sopimus ja toimintasuunnitelma ovat voimassa otsikossa mainitut kalenterivuodet. Sopimus jatkuu edellä mainitun sopimusjakson jälkeen toistaiseksi kuukauden irtisanomisajalla. Toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain, mutta sen voi kirjoittaa useammalle vuodelle. Työterveyshuollon palvelujen tuottaja laskuttaa asiakasta kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaan. Ellei erikseen muuta sovita, maksuaika on neljätoista (14) päivää netto, jonka jälkeen maksetuista laskuista peritään kulloinkin voimassa oleva viivästyskorko. Jos toinen osapuoli jättää olennaisesti täyttämättä velvoitteita, on toisella osapuolella oikeus purkaa sopimus kirjallisesti. Työnantajalla on oikeus saada korvausta työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Korvausta haetaan kuuden kuukauden kuluessa työnantajan kirjan-pidon mukaisen tilikauden päättymisestä lomakkeella SV 98 TTH, jota on saatavissa Kelan toimistoissa. Lomake on tulostettavissa myös Internetistä. Korvaushakemukseen liitetään tämä tai muu työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työsuojelutoimikunnan tai, jollei tätä ole, työsuojeluvaltuutetun lausunto korvaushakemuksesta. Korvaushakemus liitteineen lähetetään Kelan toimistoon. Työnantajana toimivalla yrittäjällä on oikeus saada korvausta itselleen vapaaehtoisesti järjestämästään työterveys-huollosta. Yrittäjien työterveyshuollon korvauksen hakumenettely on erilainen riippuen siitä, keneltä palvelut on hankittu. Jos palvelujen tuottajana on ollut yksityinen toimintayksikkö tai itsenäinen ammatinharjoittaja, yrittäjä hakee maksamistaan kustannuksista korvauksen suoraan Kelan toimistosta. Korvausta haetaan kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä lomakkeella SV 111 TTH. Kun yrittäjä on hankkinut palvelut terveyskeskukselta, laskuttaa kyseinen palvelujen tuottaja yrittäjää sille aiheutuneista kustannuksista 50 %, (yrittäjän omavastuuosuus). Jäljelle jäävistä kustannuksista terveyskeskus hakee korvausta Kansaneläkelaitoksen toimistosta tilitysmenettelyä käyttäen kuuden kuukauden kuluessa palvelujen antamisesta. Yleisiä ohjeita työterveyshuollosta on saatavissa Kelan Internet-sivuilla ( Lisätietoa /TTL/Koneyrittäjien liitto taja.htm Tämä lomake on maksutta käytettävissä osoitteessa ja Lomakkeen kehittämiseksi voit antaa palautetta Koneyrittäjien liiton www-sivun kautta 34

35 RISKINARVIOINTI JA TYÖPAIKKASELVITYS KONEALAN YRITYKSISSÄ Liite 9 (1/3) Alla lueteltavat konealan erityispiirteet on hyvä ottaa huomioon, kun tehdään yrityksessä riskinarviointia työn turvallisuuteen ja terveyteen liittyen ja työpaikkaselvitystä. Selvitys kannattaa tehdä yhdessä yrityksen ja työterveyshuollon edustajien kanssa. Arviointi kannattaa kohdistaa johonkin tiettyyn kohteeseen esim. kone tai työ Arvioikaa jokaisessa kohdassa, onko asia kunnossa vai vaatiiko se kehittämistä. Yritys Laatijat Kohde Päivämäärä 1 TYÖSKENTELYOLOSUHTEET 1.1 Koneet ja laitteet Lämpöolosuhteet ohjaamossa (kylmä, kuuma) Ohjaamon ergonomia (säädettävä penkki, hallintalaitteet, näyttö) Nousuteiden kunto (esim. askelmat, kahvat) Koneen valaistus Paloturvallisuus (alkusammutusvälineet) Ensiapupakkaus 1.2 Korjaus- ja huoltotyöt (missä olosuhteissa tehdään: ulkona/sisällä, lämpötila, kosteus, apuvälineet) 1.3 Vaatetus ja turvavarusteet (suojaimet) Käyttö Huolto 1.4 Toimipisteen henkilöstötilat (puku-, pesu-, ruokailu, lepo- ja wc-tilat) 1.5 Jokin muu, mikä Kunnossa Vaatii kehittämistä Tarkennuksia 2 TURVALLISUUS 2.1 Turvallisuus koneen kaatuessa (poistuminen jne.) 2.2 Hätäpysäyttimet ohjaamossa (näkyvyys, helppo käyttää) 2.3 Hallintalaitteet (vahinkopainallukset, merkinnät) 2.4 Turva-automatiikka 2.5 Liikkuvien osien suojaus 2.6 tehdä häiriön poistoa tai huoltoa koneen käydessä 2.7 Varoitusmerkinnät (koneen vaara-alueilla) 2.8 Huoltotasot ja kulkutiet (huolto- ja korjaus) 2.9 Huolto- ja tarkastusohjeet ajan tasalla 3.0 Määräaikaishuollot ajallaan 35

36 2 TURVALLISUUS (jatkuu...) 3.1 Avatun ohjaamon, konepellin yms. tukeminen 3.2 Ohjaamon järjestys ja siisteys 3.3 Tieto työmaan sijainnista ja avun ohjaaminen paikalle 3.4 Jokin muu, mikä 4 TYÖYMPÄRISTÖTEKIJÄT 4.1 Melu 4.2 Tärinä 4.3 Valaistus 4.4 Lämpöolosuhteet (vetoisuus, kosteus, lämpötila) 4.5 Jokin muu, mikä 5 KEMIALLISET TEKIJÄT (käsittely, suojautuminen, altistusmäärä, kemikaaliluettelo, käyttöturvatiedotteet) 5.1 Öljyt (poltto-, teräketju-, voiteluöljyt) 5.2 Kannonkäsittelyaineet 5.3 Hitsaushuurut 5.4 Pakokaasut 5.5 Huoltotilojen olosuhteet, kohdepoistot 5.6 Nestekaasu ym. kemikaalit 5.7 Jokin muu, mikä 6 TYÖN FYYSINEN KUORMITUS* 6.1 Käsintehtävät nostot ja siirrot (taakkojen painot, useus, apuvälineet) 6.2 Työasennot (hankalat työasennot, yksipuolisuus) 6.3 Jokin muu, mikä 7 HENKINEN KUORMITUS Kunnossa Vaatii kehittämistä 7.1 Työmäärä Optimi kuormitus (ei liian vähän eikä liian paljon töitä) Kiire (aikataulujen tiukkuus) Ylityöt Lomien/vapaiden pitäminen Tauotus työpäivän aikana 7.2 Yksintyöskentely 7.3 Työmaiden ja -koneiden, erilaisten tietojärjestelmien vaatimukset 7.4 Asiakkaiden asettamat vaatimukset, palaute 7.5 Työpaikan ilmapiiri (ihmissuhteet, kiusaaminen) 7.6 Virkistystoiminta, työkykyä ylläpitävä/lisäävä toiminta 7.7 Johtaminen/esimiestyö, päätöksenteko 7.8 Palautteen ja tuen saaminen (esimies, työkaverit) 7.9 Jokin muu, mikä * mikäli työn fyysisessä kuormituksessa ongelmia, suositellaan ergonomiaselvitystä Tarkennuksia Liite 9 (2/3) 36

37 Liite 9 (3/3) Listatkaa alla olevaan taulukkoon kehittämistä vaativat seikat, miettikää miten haluatte tilanteen muuttuvan ja millä toimenpiteillä haluttu muutos voidaan saavuttaa. Nimetkää toimenpiteelle vastuuhenkilö, joka vie asiaa eteenpäin ja laatikaa aikataulu toimenpiteiden toteuttamiselle. Kun toimenpide on toteutettu, kuitatkaa se, jotta tarkistuksen aikaan tiedetään, mitkä toimenpiteet ovat toteutuneet ja mitkä ovat vielä kesken. Tunnistetut vaara- ja kuormitustekijät 1. Haluttu muutos Konkreettiset toimenpiteet Vastuuhenkilö ja aikataulu Toteutuminen, päivämäärä ja kuittaus

38 TYÖTURVALLISUUS JA -TERVEYSKORTIT Liite 10 (1/5) Hyvä istuma-asento ja työtuolin säädöt Istuminen pitkää samassa asennossa on raskasta työtä selän ja hartioiden lihaksille. Asennon ylläpitäminen vaatii staattista lihastyötä, mikä heikentää lihasten verenkiertoa, hapensaantia ja niiden toimintakykyä. Huonon istuma-asento voi kipeyttää lihaksia. On tärkeää istua hyvin tuetussa ja mahdollisimman rennossa istuma-asennossa. Tauota istumista säännöllisesti jaloittelemalla. Koneiden uudenaikaiset istuimet mahdollistavat oikealla istuimen säätämisellä hyvän ja terveellisen työasennon. Työistuimen säätäminen selkänojan kallistus taaksepäin ( ), selän asento lähes rento, selkälihasten aktiivisuus ja välilevyihin kohdistuva paine pienenevät tuki ristiselän kohdalle, lannerangan asento lähes sama kuin seisoma-asennossa käsien tukeminen käsinojiin tai työtasoon pienentää selkälihasten aktiviteettia ja alentaa välilevypainetta kallistettu istuinpinta alaspäin (5-30 ) helpottaa luonnollisen selän notkoasennon ylläpitämistä Hyvä istuma-asento jalat tukevasti lattialla/polkimilla tue selkä selkänojaan (selkänojan kallistus, noin 100 astetta) reidet tuettuna istuinosaan, mutta se ei saa painaa polvitaipeita (kts. kuva) tue ristiselkä tuolin tukea vasten (tuki täyttää "tyhjän tilan" ristiselässä) pidä hartia täysin rentoina, hieman eteen ojennettuna, mahdollisimman lähellä vartaloa ja tuettuina käsinojiin (kts. kuva ) ranne mahdollisimman vähän taipuneena (keskiasento), sekä sivusuunnassa että ylös alas suunnassa Kuva: Hyvä selän tuki ja tuettu yläraajojen asento Tuunataan yhdessä työterveyttä -hanke 2/2008-1/2009/TTL/Mika Nyberg 38

39 Liike on lihastesi parasta lääkettä! Kuljettajan taukojumppa Liite 10 (2/5) Lihasten toiminnan kannalta on tärkeää, että ne työskentelevät monipuolisesti. Pitkään samassa asennossa työskentely heikentää lihasten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, mikä voi aiheuttaa lihasten kiristymistä ja kipeytymistä. Poistaaksesi rasittumista käytä 5-10 minuuttia aamu- ja iltapäivällä lihasten huoltoon. Muista elvyttää rasittuneita/jännittyneitä lihaksiasi venyttelemällä useamman kerran työpäivän aikana. Venyttelyn avulla asennon ja liikkeiden hallinta paranee ja sitä kautta tapaturma-alttius vähenee, tarkkuus, nopeus, voima ja koko työsuoritus paranevat venyttele ja siten elvytä lihasten aineenvaihduntaa ja vilkastuta verenkiertoa. nopea venytys on lyhytkestoinen (alle 30 s) ja elvyttävä pitkäkestoisessa venyttelyssä pidetään asentoa pitkään (yli 30 s), jolloin lihas rentoutuu hitaasti. Olkapäiden lihakset Hartialihakset Selkälihakset Reiden takaosa ja selkä Reiden etuosa Rintalihakset Kuljettajan työssä rasittuvat etenkin niskan, hartian ja selän lihakset. Venyttelyn avulla parannat lihasten suorituskykyä, lisäät niiden hallintaa ja vahvistat rasituksensietokykyä. Kuljettajan työ on istumista paikallaan ja se heikentää jalkojen verenkiertoa nouse välillä pois ohjaamosta jaloittelemaan ja venyttelemään. Kuljettajan taukoliikunta lisää verenkiertoa aivojen ja lihasten aineenvaihdunta parantuu havaintokyky, tarkkuus, nopeus ja vireys lisääntyvät. Tuunataan yhdessä työterveyttä -hanke 2/2008-1/2009/TTL/Anneli Kaukiainen 39