Elämässä. Elämässä. Liki satanen lisää. Kelan etuudet. Kela Benefits s Irja Ukkonen aikoo toteuttaa takuu eläkkeellä käsityöunelmiaan.

Transkriptio

1 Elämässä Elämässä Kelan lehti joka kotiin Kelan etuudet s Kela Benefits s Liki satanen lisää Irja Ukkonen aikoo toteuttaa takuu eläkkeellä käsityöunelmiaan. Sivut 8 11 Ajassa Kuntoutuspsykoterapiaan pääsee nyt aiempaa helpommin. s. 6 Eläkkeellä Liikunta auttaa muistisairasta jaksamaan. s.12 Terveys Osteoporoosi aisoihin lääkkeellä ja liikunnalla. s.14 Koti&Perhe Lasta ei voi lääkitä kuin pientä aikuista. s.16 Opiskelu&Työ Tulkki kääntää vaikka digisanaston viittomakielelle. s. 18

2 2 n Ajassa Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 1/2011 jaetaan vuosikerta Pääkirjoitus n Helmikuu 2011 Ajassa n 3 na na u i t t o Vuonna 2011 ilmestyy kaksi lehteä: helmikuussa ja lokakuussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus toimitus@kela.fi tai etunimi.sukunimi@kela.fi Puh.vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Pienituloisimpien turvaksi Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa suora.net/kelajakelut Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Satu M. Kontiainen Etuudet Hilkka Nakari Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Oy, Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen niina.juntunen@nkl.fi Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN Hakemistavoista voi valita helpoimman. Kela alkaa maksaa uutta takuueläkettä maaliskuun alusta niille, joiden eläkkeet ovat alle 687 euroa kuukaudessa. Tällaisia henkilöitä on kymmenkunta prosenttia Suomen eläkkeensaajista, noin henkilöä. Heistä 65 prosenttia on naisia, joten voi sanoa, että takuueläke parantaa erityisesti pienituloisten naisten asemaa. Toinen takuueläkkeestä hyötyvä ryhmä ovat nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet henkilöt, joille ei ole ehtinyt kertyä juuri lainkaan työeläkettä. Takuueläkkeen saajista noin puolella ei ole lainkaan työeläketuloja, joten uusi eläke merkitsee selvää parannusta heidän toimeentuloonsa. Takuueläkettä pitää hakea. Sitä ei valitettavasti voi saada ilman hakemusta, niin kätevää kuin se eläkkeensaajan kannalta olisikin. Kela ei voi myöntää eläkettä automaattisesti, koska takuueläkkeen määrään vaikuttavat kaikki muut henkilön Suomesta tai ulkomailta saamat eläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat korvaukset sellaisetkin, jotka eivät ole Kelassa tiedossa. Kela on pyrkinyt tekemään takuueläkkeen hakemisen mahdollisimman helpoksi. Kukin hakija voi valita itselleen sopivimman toimintatavan eri vaihtoehdoista. Täyden kansaneläkkeen saajat ovat saaneet kotiinsa kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen. Heille P i n n a l l a n Mistä Kela tietää, kuka asuu missäkin? Kela saa väestörekisteritietojen päivitykset automaattisesti, vastaa lakimies Mikko Horko Kelasta. Maistraattiin tehdyt osoitteenmuutokset päivittyvät Väestörekisteriin ja edelleen Kelaan. Sieltä Kela saa myös syntymä- ja kuolintiedot. Rekistereiden päivityksiin liittyy kuitenkin viiveitä, joten muutoksista on tärkeää ilmoittaa myös suoraan Kelaan. Asiakkaalla on velvollisuus ilmoittaa Kelaan sellaisista olosuhteidensa muutoksista, jotka vaikuttavat etuuden määrään tai oikeuteen saada etuutta. Tieto siitä, missä asuu ja kenen kanssa, vaikuttaa valtaosaan etuuksista joko suoraan tai välillisesti. On asiakkaan etu, että osoiteasiat ovat kunnossa. Näin voidaan varmistaa, on varmasti helpointa täyttää hakemus ja palauttaa se postitse kirjeen mukana tulleessa palautuskuoressa. Takuueläkettä voi hakea myös soittamalla Kelaan eläkeläisten palvelunumeroon, ilman allekirjoitettua hakemusta. Eläkettä voi hakea suullisesti myös käymällä Kelan toimistossa. Hakemuslomakkeita saa toimistoista tai yhteispalvelupisteistä, ja lomakkeen voi myös tulostaa Kelan internetsivuilta. Internetsivuilla on muutakin hyödyllistä tietoa takuueläkkeestä. Neuvoja lomakkeen täyttämiseen saa myös puhelinpalvelusta. Takuueläkehakemusten käsittely vie kevään aikana noin 200 henkilön työpanoksen. Ruuhkaa ei voi välttää, mutta suurin osa hakemuksista pyritään hoitamaan ennen kesää. Ei siis kannata huolestua, jos eläkepäätös tuntuu viipyvän. Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva hakuaika. Niinpä eläke voi alkaa maaliskuusta, vaikka hakisi sitä vasta syyskuussa. Kela pyrkii monin tavoin varmistamaan, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat sen. Toivomme myös, että omaiset muistuttavat eläkkeensaajia uudesta eläkkeestä. Asiaa on käsitelty onneksi tiedotusvälineissäkin runsaasti, joten toivottavasti tieto on saavuttanut sitä tarvitsevat tai ainakin heidän läheisensä. Seija Kauppinen ettei asiakkaalle esimerkiksi makseta liikaa etuutta, jota jouduttaisiin sitten perimään takaisin. Kela voi myös pyytää asiakkaalta selvityksen asumistiedoista, esimerkiksi jos samaan asuntoon muuttaa uusi asukas. Joissakin asunnoissa, vaikkapa opiskelija-asunnoissa, asukkaat vaihtuvat usein. Joskus asiakkaalle tulee yllätyksenä, että hänen asunnossaan on kirjoilla vielä entisiä asukkaita, kun nämä ovat unohtaneet osoitteenmuutoksen. Kummittelu saadaan loppumaan, kun asiakas pyytää maistraattia poistamaan asunnon tiedoista siellä asumattomat. Camilla Lillkaas on yksi 50:stä takuueläkepuheluihin vastaajista. Jos linjoilla on ruuhkaa, kannattaa muistaa, että hakemisella ei ole kiirettä. Takuueläkettä voi hakea puhelimitse Lähes asiakasta on saanut helmikuun alussa Kelasta kirjeen, jossa kerrotaan takuueläkkeestä. Kirjeen mukana on esitäytetty hakemuslomake. Takuueläkettä voi hakea puhelimitsekin. Kelan eläkeasioiden numerossa on 50 henkilöä vastaamassa takuueläkepuheluihin. Yksi heistä on asiakasneuvoja Camilla Lillkaas Pietarsaaren Yhteyskeskuksesta. Pyydän aluksi asiakkaan henkilötunnuksen ja varmistan henkilöllisyyden vielä muutamalla kysymyksellä. Sitten tarkistan, että asiakas asuu Suomessa. Seuraavaksi kysyn, mitä eläkkeitä asiakkaalle maksetaan tällä hetkellä ja onko hänellä joitakin muita eläkehakemuksia vireillä. Asiakkaan ei tarvitse erikseen selvittää eläkkeensä euromäärää, jos hän saa eläkettä vain Suomesta. Jos hän saisi eläkettä ulkomailta, hänen pitäisi toimittaa Kelaan kopio tuoreimmasta ulkomaan eläkelaitoksen lähettämästä maksuilmoituksesta. Puhelun aikana Camilla vie tiedot sähköiseen hakemuslomakkeeseen, ja näin takuueläkehakemus on laitettu vireille. Camilla kertoo, että päätöksiä ryhdytään tekemään maaliskuun alusta. Takuueläkkeeseen oikeutettuja on kaikkiaan noin Hae takuueläkettä numerosta henkilöä. Niinpä käsittelyaika on tavallista pidempi, noin 2 3 kuukautta. Kansaneläkkeet maksetaan normaalisti tänä aikana. Takuueläkkeessä on kuuden kuukauden takautuva maksuaika eli se maksetaan maaliskuusta, vaikka sitä hakisi vasta syyskuussa. Kun päätös takuueläkkeestä on tehty, se postitetaan kotiin. Jos hakemusta käsiteltäessä huomataan, että jokin tieto puuttuu, Kelasta otetaan yhteyttä, Camilla vakuuttaa. Eläkkeensaajalla on oikeus takuueläkkeeseen, jos kaikkien eläkkeiden yhteenlaskettu summa ennen veroja on vähemmän kuin 687 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeeseen oikeutetut voivat hakea sitä puhelimitse, vaikka kirjettä ei olisi saanutkaan tai jos se on hukkunut.

3 4 n Ajassa Ajassa n 5 Puheenvuoro Erkki Lampén Kirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden maisteri ja vapaa kirjoittaja na na u i t t o e l i na m i n n n Sitaatit Taas se loppuu Eikös sinulla ole sitä opintolainaa? Muistan vieläkin hyvin sen tunteen, vaikka niistä ajoista on kulunut yli kaksikymmentä vuotta. On vasta huhtikuun alku, mutta kevään opintotuki vetelee jo viimeisiään. Taas on eletty yli varojen. Baareissa istuminen on maassamme kallista, mutta täytyyhän opiskelijan saada viettää opiskelijaelämää. Vanhemmilta ei millään kehdannut pyytää. Eikös sinulla ole sitä opintolainaa? Oli siis etsittävä tilapäistöitä, joita ainakin tuolloin vielä oli. Noista ajoista maailma ja työelämä ovat muuttuneet. On osattava ja ehdittävä enemmän. Varastomiehetkin ovat varmaan Internal Logistics Specialisteja. Niin jaoin postia, ajoin pakettiautoa, kannoin minkinnahkoja turkishuutokaupassa, niputin American Express -korttien esitteitä. Kaikki tavallaan kiinnostavia töitä, valitettavasti ne eivät opiskelua edistäneet. Vuodet vierivät. Eräänä päivänä tuli kirje: teille ei enää myönnetä opintotukea. Rilluttelulle tuli loppu, ja opiskelullekin melkein. Oli mentävä oikeisiin töihin. Pienen teatterin johtaja ojensi pelastavan käden, ja minusta tuli teatterimuusikko ja näyttelijä. Kesälomalla tein pro gradun valmiiksi, ja minusta tuli myös sosiologi. En juurikaan voi kuvitella hyödyttömämpää tutkintoa, mutta parempi sekin kuin ikuinen valmistumattomuus. Olisiko kannattanut opiskella nopeammin? Olisi. En vain alun alkaenkaan ollut kiinnostunut alasta, ja olin laiska ja päämäärätön. Minusta ei tullut oikein mitään. Tai tuli minusta muusikko, näyttelijä, kirjoittaja ja retkeilijä, mutta noin opiskelualan kannalta. Entä jos se olikin hyvä? En saa koskaan tietää. Vaihtoehtoiseen todellisuuteen ei ole pääsyä, sillä tie siihen ruohottui umpeen jo kauan sitten. Jäljellä ovat vain ne todellisuudet, jotka haarautuvat eteenpäin tästä päivästä, omista päätöksistäni. Sekä toisten ihmisten päätöksistä. Olen monesti katunut sitä, etten hankkinut kunnon ammattia, joka tarjoaa varman toimeentulon: opettaja, pappi, kokki, fysioterapeutti. Taiteilijaelämä voi olla vaihtelevaa ja mielenkiintoista, mutta se on ahdistavan epävarmaa. En enää avaa vuosittain tulevaa kirjettä, josta ilmenee työeläkkeeni suuruus, tosiasiassa sen pienuus. Jossain mielessä olen tuhlannut elämäni, ja minua odottaa vanhuuden köyhyys. Kadehdin opiskelutovereitani, joista on tullut professoreja ja tutkimuslaitosten johtajia. Jotkut ovat myös kadonneet yhteiskunnan laitahämärään. En ole syrjäytynyt, mutta pelkään vilkaista siihen suuntaan. Opiskelijat: valitkaa tolkullinen, itseänne kiinnostava ala. Älkää myöskään vetkutelko opintojenne kanssa. Jos haluatte ryhtyä haihattelijoiksi, niin rukoilkaa, ettei hyvinvointivaltio murene altanne. Silloin nimittäin pelkkää yleissivistystä keränneet humanistit ja elämäntapataiteilijat ovat todella pulassa. Mikko Kari tilasi itselleen eurooppalaisen sairaanhoitokortin Kelan osastolta Matkamessuilta. Noora Heinonen Kelasta (vasemmalla) auttoi hakemisessa. Riikka-Helena Tuomisella kortti oli jo entuudestaan. Kun laastari ei riitä Eurooppalainen sairaanhoitokortti on Euroopassa matkaajan turva. Rytmihäiriö pysäytti Roomassa, luki Kelan työntekijöiden paidoissa Matkamessuilla tammikuussa. Esimerkillä heräteltiin miettimään tilanteita, joissa eurooppalainen sairaanhoitokortti voi olla tarpeen. Suomessa sairausvakuutetut voivat tilata Kelasta ilmaisen eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Sitä näyttämällä Euroopassa matkustava pääsee äkillisesti sairastuessaan hoidettavaksi paikalliseen julkiseen terveydenhuoltoon. Hoidosta suomalainen maksaa saman verran kuin matkakohteen paikalliset asukkaat. Hoidon todelliset kustannukset maksaa Suomen valtio. Hoitokustannusten korvaamiselle ei ole ylärajaa. Miten kortti eroaa matkavakuutuksesta? Eurooppalainen sairaanhoitokortti antaa matkailijalle lakisääteisen turvan, ja matkavakuutus antaa turvan yksityisen terveydenhuollon palveluita varten. Molemmat ovat tarpeen, vastaa pääsuunnittelija Noora Heinonen Kelan terveysosastolta. Matkavakuutus täydentää eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Vakuutus korvaa esimerkiksi matkatavaroille sattuneita vahinkoja ja mahdollisia sairaanhoitoon liittyviä matkakustannuksia. Monet lääkärissäkäynnit sujuvat pelkällä matkavakuutuksella. On kuitenkin tilanteita, joissa eurooppalainen sairaanhoitokortti on matkailijalle erityisen tärkeä. Pienillä paikkakunnilla ei aina voi valita yksityisen ja paikallisen julkisen terveydenhuollon väliltä, Noora Heinonen kertoo. Eurooppalaisella sairaanhoitokortilla pääsee hoitoon myös, jos pitkäaikaissairaus vaatii sitä tai jos tarvitsee hoitoa raskauden tai synnytyksen vuoksi. Matkavakuutuksissa hoidontarpeita on voitu rajoittaa. Vaikeammissa tapauksissa, kuten liikenneonnettomuuksissa, sairaanhoito annetaan siellä, missä se lakisääteisesti kuuluu tarjota ja voidaan parhaiten antaa eli yleensä paikallisessa julkisessa terveydenhuollossa. Pipsa Lotta Marjamäki T i l A A K O r T T i n E T i S T ä T A i p u h e l i m i T S E n Suomessa sairausvakuutetut voivat tilata eurooppalaisen sairaanhoitokortin Kelasta. n Tilauksen voi tehdä verkkopankkitunnuksin internetissä n Alaikäisille lapsille kortin voi tilata numerosta n Ilmainen kortti lähetetään kotiin, ja se uusitaan automaattisesti kahden vuoden välein. n Kortti kelpaa EU- ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. n Lisätietoja saa osoitteesta ja Toisen asialla Kelassa Jos asiakkaan on hankala hoitaa Kela-asioitaan itse, hän voi valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan. Valtuutuksen voi antaa kätevimmin täyttämällä valtakirjalomakkeen. Kelan verkkosivuilta voi tulostaa kaksi erilaista valtakirjalomaketta: Yleinen valtuutus Kelan etuusasioiden hoitamista varten (VAL2) tai Yksilöity valtakirja asioiden hoitamista varten Kelassa (VAL3). VAL3-lomake on rajattu valtakirja, joka antaa valtuutetulle oikeuden hoitaa tiettyjä asioita. Tällä lomakkeella esimerkiksi eläkeläinen, jolla on oikeus parhaillaan haettavaan takuueläkkeeseen, voi valtuuttaa toi- Tästä eivät isät puhu Juha Jämsä ja Susa Kalliomaa (toim.): Isyyden kielletyt tunteet. Väestöliitto valtakirja on aina kirjallinen. Väestöliiton artikkelikokoelma Isyyden kielletyt tunteet ruotii isänä olemista useasta näkökulmasta. Tutkimus tuo esille isien kokemaa masennusta, aggressiota ja syyllisyyttä miesten kirjoituksien kautta. Päällimmäiseksi tutkimuksessa nousee syyllisyydentunne. Miehet syyllistyvät lapselle huutamisesta ja omista raivontunteistaan. Syyllisyys pohjautuu miesten ympärillä leijuvaan vaaran auraan. Tilastojen valossa äidit kuitenkin syyllistyvät isiä useammin lasten kaltoinkohteluun. Seksuaalisuus on toinen teema, josta tutkimukseen osallistuneet miehet kirjoittivat. Tutkimuksen mukaan useat miehet kokevat tulevansa fyysisesti torjutuiksi lapsen syntymän jälkeen. Negatiivisten tunteiden lisäksi isät avautuivat rakkaudentunteistaan lasta kohtaan. Miksi isät painottavat rakkautta tutkimuksessa, joka syventyy julkilausumattomiin tunteisiin? Perhetutkija Juha Jämsän mukaan miehen rakkaus lasta kohtaan on yksi kielletyistä tunteista. Kun puhumme isyydestä, puhumme siihen liittyvistä ongelmista. Kulttuurimme on kyllästetty äidinrakkaudella, eikä isänrakkaudelle ole julkista areenaa. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että tunteet ovat läsnä. Ne ovat syvällä miesten sydämessä. Jarkko Uro Ole hellä aivoillesi! Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on keskittynyt tavallisimpiin kansanvaivoihin, kuten diabetes, sydäntaudit, verenpaine, kolesteroli ja ylipaino. Näiden yhteyttä aivosairauksiin ei ole tuotu vastaavasti esille. Raija Kivinen, Katja Keränen ja Marja Ruuti kohentavat tilannetta kotikonsteilla kirjassaan Parasta aivoillesi ohjeita aivojen hyvinvointiin. Aivojen miljardit hermosolut eivät halua olla työttömiä, vaan niiden tulee saada tehtäviä ja virikkeitä. Aivojen ahdinkoa voi purkaa elimistön omilla keinoilla. Onnellisuushormonin saa liikkeelle huomioimalla läheisiään kaikella hyvällä. Halitaan, silitellään, paijataan ja rakastellaan. 15 minuutin naurut vastaavat energiakulutukseltaan 40:tä minuuttia soutulaitteessa. Koska aivot tarvitsevat ravinnostamme neljäsosan, on syytä Raija Kivinen, Katja Keränen ja Marja Ruuti: Parasta aivoillesi ohjeita aivojen hyvinvointiin. Otava sen henkilön hakemaan takuueläkettä puolestaan. VAL2-lomake antaa laajemmat valtuudet. Esimerkiksi iäkkäät vanhemmat voivat valtuuttaa lapsensa hoitamaan kaikki heidän Kela-asiansa. Kumpikaan valtakirja ei oikeuta muuttamaan etuudensaajan maksuosoitetta ilman valtakirjassa olevaa erillistä mainintaa. Valtakirjan haltijalla ei myöskään ole oikeutta saada muita salassa pidettäviä tietoja kuin ne, jotka ovat tarpeen asian hoitamiseksi. Valtakirja on aina annettava kirjallisesti, mutta sen voi laatia myös vapaamuotoisesti ilman lomaketta. Heini Lehikoinen muistaa, että suoja-aineita on erityisen paljon kaalissa, manteleissa ja saksanpähkinöissä. Graavikalassa on hyviä rasvahappoja. Mustikka on kova nyrkki pahoille rasvoille. Meiltä on vuosisadassa kadonnut viisi tuntia arkiliikuntaa vuorokaudesta. Pienikin liikunta lisää aivojen hermosoluja. Jos näet edes yhden kivan asian päivässä, sinut palkitaan mielihyvähormoneilla. Ehdotan tätä kirjaa. Irmeli Tanttu Opiskelijat tarvitsevat oikeudenmukaisen, luottamuksellisen, arvostavan yhteisön, josta on hyvä ponnistaa työelämään. Professori Katariina Salmela-Aro Psykologia, 05 06/2010 n Luvut n Vuonna 2010 Kela maksoi viime vuonna työttömyysturvaetuuksia 1,1 miljardia euroa. osasairauspäivärahaa sai tuplasti useampi kuin edellisenä vuonna.

4 6 n Ajassa Ajassa n 7 Kela menee suoraan asiaan Kelan perusturvaesitteet korvataan tänä vuonna kokonaan selkoesitteillä. Viime vuonna ensimmäistä kertaa julkaistut selkoesitteet ovat saaneet asiakkailta hyvää palautetta. Seikkaperäisiin perusturvaesitteisiin verrattuna selkoesitteet ovat helppolukuisia. Lisätietoa on tarjolla internetissä, puhelinpalvelussa ja toimistoissa. Kela on tehnyt selkoesitteet yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa. Esitteet on julkaistu myös ruotsiksi. Tänä vuonna ne ilmestyvät lisäksi englanniksi, viroksi, venäjäksi ja saameksi. Esitteitä saa ilmaiseksi Kelan toimistoista. p i e ta r i p o s t i u Taksi matkojen suorakorvaus laajenee Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä viime toukokuussa käynnistynyt taksimatkojen sähköinen suorakorvaus laajeni alkuvuodesta Pohjois-Savoon. Maaliskuun alussa mukaan tulevat Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit. Kunkin sairaanhoitopiirin alueella Kelan korvaamat taksimatkat tilataan yhdestä palvelunumerosta. Osassa niitä Elämässä-lehtiä, jotka jaetaan Pohjois-Savon, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueilla, on mukana irrotettava, taksin tilausnumeron kertova muistilappu. Kela ja Taksiliitto ovat yhdessä sopineet sähköiseen suorakorvausjärjestelmään siirtymisestä asteittain vuoteen 2013 mennessä koko maassa. Ensi syksynä mukaan tulevat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit. Käsittelyajat venyvät tilapäisesti Kela asettaa vuosittain keskeisten etuuksien käsittelylle tavoiteajat. Tavoiteaika tarkoittaa keskimääräistä aikaa, joka kuluu hakemuksen rekisteröinnistä siihen, että ratkaisija antaa siitä päätöksen. Kevään aikana eläkehakemusten tavoiteajat ovat hieman tavallista pidempiä takuueläkkeen ruuhkien vuoksi. Esimerkiksi perhe-eläkehakemusten käsittelyn tavoiteaika on kolme viikkoa normaalin kahden viikon sijaan. Tavoiteajat näkyvät internetissä osoitteessa Syksyyn mennessä tavoiteajat palautuvat entiselleen. Palvelua myös ajanvarauksella Kela on ottanut valtakunnallisesti käyttöön ajanvarauspalvelun. Ajanvarausta voidaan tarjota asiakkaalle, kun hän asioi toimistossa tai soittaa Kelaan. Aika voidaan varata asiakkaan toivomaan toimistoon tai palveluneuvoja voi soittaa asiakkaalle sovittuna ajankohtana. Jos asiakkaan täytyy perua aika, hän voi soittaa kyseisen elämäntilanteen palvelunumeroon. Toistaiseksi asiakkaat eivät pysty omatoimisesti varaamaan aikaa, mutta järjestelmä avataan Kelan nettisivuille mahdollisesti jo tänä vuonna. Viittomavideot uusitaan keväällä Kelan etuuksista saa tietoa myös viittomakielellä osoitteessa Videot uusitaan kevään aikana. Viittomavideot ovat tarkoitettu ensisijaisesti kuuroille, joiden äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Viime vuonna katsottiin ahkerasti muun muassa tulkkauspalveluista kertovia videoita, yhteensä kertaa. Eniten katselukertoja oli syyskuussa, jolloin tulkkauspalvelut siirtyivät Kelan hoidettaviksi. Toipuminen voi alkaa Kuntouttavaan psykoterapiaan pääsee aiempaa helpommin. Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä. Ajoittainen mielialan vaihtelu on tavallista. Pitkään jatkunut alakuloisuus voi kuitenkin johtaa masennukseen, jolloin elämän, työn ja opiskelun normaaleista vaatimuksista selviytyminen vaikeutuu. Masennus tai ahdistuneisuus on harvoin sisäsyn- Määräraha ei rajoita pääsyä. tyistä. Useat mielenterveyden häiriöt liittyvät muutoksiin parisuhteessa, työssä tai opiskeluissa. Taustalla voi olla myös jokin vaikea menetys, kriisi tai trauma, sanoo Kelan emeritustutkimusprofessori, neuropsykologi Raimo Raitasalo. Kelan korvaamaan kuntouttavaan psykoterapiaan pääsy helpottui vuoden alusta, kun korvaaminen muuttui lakisääteiseksi. Määrärahojen niukkuus ei enää rajoita uusien asiakkaiden pääsyä kuntoutuspsykoterapiaan. Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa voi hakea sen jälkeen, kun psykiatrisen hoidon aloittamisesta on kulunut kolme kuukautta. K u n T O u t u S P S y K O T E r A P i a n Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan on oikeus vuotiaalla henkilöllä, jonka työ- tai opiskelukyky on heikentynyt mielenterveydenhäiriön vuoksi. Tavoitteena on parantaa työ- tai opiskelukykyä. n Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa, joka on lääketieteellisesti perusteltu. Se voi olla yksilö-, perhe-, ryhmä- tai paripsykoterapiaa ja nuorille myös musiikkiterapiaa. n Kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään 80 kertaa vuodessa ja kolmessa vuodessa enintään 200 kertaa. Kela tukee myös terapiaa, joka toteutuu vähintään 25 kertaa vuodessa. Kela myöntää terapian vuodeksi kerrallaan. Raitasalo pitää erittäin hyvänä sitä, että Kela voi nykyisin korvata myös uuden kuntoutuspsykoterapiajakson silloin, kun jokin menetys, muu kuormittava elämäntilanne, opintojen loppuun saattaminen tai työelämään siirtyminen aktivoi vanhan tai laukaisee uuden mielenterveyden häiriön. Uusi terapiajakso voidaan korvata aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisen päättymisestä. Raitasalon mukaan asiakkaiden tasavertainen kohtelu on kuitenkin unohtunut. Esimerkiksi aikuiset, 26 vuotta täyttäneet, saavat yksilöpsykoterapiasta korvausta lähes kolmanneksen vähemmän kuin nuoremmat. Liian suuri omavastuu iästä riippumatta ei saisi olla psykoterapiaan hakeutumisen esteenä, hän painottaa. Heini Lehikoinen Korvauksen saa kelakortilla. Kun matka tilataan keskitetystä palvelunumerosta, asiakas saa matkakorvauksen heti taksissa näyttämällä Kela-korttia ja maksamalla omavastuuosuuden 9,25 euroa matkaa kohden. Tieto matkan kustannuksista siirtyy suoraan Kelaan, eikä valtakirjoja ja korvaushakemuksia enää tarvitse täyttää. Jos asiakas tilaa matkan muualta kuin palvelunumerosta, hänen on maksettava matkan koko hinta ja haettava itse korvausta Kelasta tarvittavine liitteineen. Taksiyrittäjä ei voi enää hakea korvausta asiakkaan puolesta. Taksikeskus yhdistää samasta suunnasta tulevien asiakkaiden matkoja, joten kyydissä voi olla myös muita matkustajia. Tutun taksinkuljettajan, niin sanotun vakiotaksin, kyytiin ovat oikeutettuja Kelan vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, yksin matkustavat alle 16-vuotiaat lapset sekä vaikeasti sairaat pikkulapset, joiden hoito on keskitetty keskustai yliopistosairaalaan. Taksin käyttöoikeuteen tai sairausvakuutuksen korvausperusteisiin taksimatkojen sähköinen suorakorvaus ei tuo muutoksia. Jos matkan voi tehdä julkisilla kulkuvälineillä, voidaan taksimatka korvata vain, kun hoitava lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi taksin käytön olevan asiakkaan terveydentilan kannalta välttämätöntä ja antaa siitä todistuksen Todistus matkakorvausta varten (SV 67). Tämän todistuksen asiakas säilyttää itsellään. Lisää tietoa taksimatkojen sähköisestä suorakorvauksesta saa internetistä Heini Lehikoinen Ove Åkerlund tarvitsee silloin tällöin taksia käydessään terveysasemalla. na na u i t t o Liki 14 miljoonaa vierailua verkkosivuilla Kelan internetsivuilla vierailtiin viime vuonna lähes 14 miljoonaa kertaa. Määrä kasvoi edellisvuodesta 19 %. Suosituinta sisältöä ovat asioin tipalvelut sekä lapsiperheille ja opiskelijoille suunnatut sivustot. Kela sai viime vuonna noin palautetta nettisivuistaan. Erityisesti kaivataan sähköpostiasiointia ja sitä, että liitteet voisi toimittaa Kelaan sähköisesti. Kela kehittää asiointipalvelujaan jatkuvasti. Sosiaaliturvan monimutkaisuus uuvuttaa Asiointi Kelassa sujuu yleensä kohtuullisen vaivattomasti. Sosiaalilainsäädännön vaikeaselkoisuus ja toimeenpanoon liittyvät käytännöt aiheuttavat kuitenkin ongelmia osalle asiakkaista, ilmenee Kelassa tehdystä tutkimuksesta. Ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi asumistuen ja työttömyystuen yhteensovittamisen monimutkaisuus. Tulokset haastavat Kelan yhteistyökumppaneineen pohtimaan työjärjestelyiden, tietojärjestelmien ja asiakasviestinnän tarkoituksenmukaisuutta ja yhteistyön toimivuutta. Tämän lisäksi sosiaalilainsäädäntö kaipaa selkeyttämistä.

5 Eläkkeellä n 9 TEKSTI Anu Hytönen n KUVAT Juha Törmälä Takuueläke vaikka sukanvarteen Käsityöt ovat Irja Ukkosen elämänlanka. Takuueläkkeellä hän toteuttaa monta käsityöunelmaa. Takuueläke merkitsee Irjalle noin 100 euroa lisää eläkettä. Osaavissa käsissä kirjolapasen uhtualainen perinnekuvio muuntuu lapsen villasukan varteen. Puikoissa on tervolainen Irja Ukkonen. Kansanomaiset mallit kiehtovat häntä eniten, sillä ne ovat pitkän ajanjakson, kyläyhteisöjen ja useiden tekijöiden luomuksia. Niiden lähtökohtana on aina ollut kauneuden kaipuu. Irjan omat sukujuuret ovat Karjalassa. Kun kouluaikoina luokan muut tytöt tekivät länsisuomalaista reikäommelta, Irja teki etupistokirjontaa. Liikunnallisesti kömpelölle lapselle käsillä tekemisestä tuli läheisin ilmaisukanava. Irja neuloi ensimmäiset kintaansa 9-vuotiaana. Kasvattivanhempien ansiosta syntyi kiinnostus luontoon. Kotona Tervossa luonto on yhä lähellä. Keittiön pöydällä on paikallisen lampurin toimittamia lankoja, joista osa on saanut keltavärinsä sipulinkuorista. Omaishoitajan vuosikymmenet Irja kävi karjanhoitokoulun ja avioitui Anteron, luonnon parissa viihtyvän rajavartijan kanssa. Antero sairastui 25-vuotiaana Parkinsonin tautiin. Niinpä Irjan työuraa kesti vain puolitoista vuotta, kun hän joutui jäämään miehensä omaishoitajaksi. Ei myö aina suaha valita ossoomme, Irja toteaa. Vuodet kuluivat arkea pyörittäen, ja elämä oli vaatimatonta. Luonnon antimilla marjoilla, sienillä ja kaloilla oli iso merkitys. Taudin edetessä Anteron liikkuminen kävi vaikeaksi ja puhe epäselväksi. Erityisen surullisena Irja muistelee tilanteita, jolloin Anteron luultiin olevan humalassa. Lopulta Antero oli taivuteltava intervallihoitoon. Anteron kuolemasta on pian kahdeksan vuotta. Haikeana Irja muistelee yhteisiä vuosia. Vaikeina aikoina käsityöt ovat olleet elämän

6 10 n Eläkkeellä Eläkkeellä n 11 Takuueläkkeen haku on alkanut Suomessa asuvan eläkeläisen vähimmäiseläke nousee yli sadalla eurolla kuukaudessa takuueläkkeen ansiosta. takuueläke täydentää kansaneläkettä. Lähes täyden kansaneläkkeen saajaa sai tammikuun lopulla Kelasta kirjeen takuueläkkeestä. Kirjeessä oli mukana osittain täytetty hakemuslomake sekä vastauskuori, jonka postimaksun Kela maksaa. Ne, jotka eivät saaneet kirjettä, voivat hakea takuueläkettä itselleen parhaiten sopivalla tavalla: soittamalla Kelaan numeroon tai postittamalla täytetyn ja allekirjoitetun hakemuslomakkeen Kelaan. Hakija voi myös käydä Kelan toimistossa tai yhteispalvelupisteessä. Hakemuslomakkeen voi tulostaa internetistä Kela muistuttaa vielä elokuussa kirjeellä niitä takuueläkkeeseen mahdollisesti oikeutettuja, jotka eivät ole siihen mennessä jättäneet hakemusta. Huolellisesti täytetty lomake nopeuttaa päätöksen saamista. Takuueläkettä pitää hakea, mutta hakemisella ei ole kiirettä. Takuueläkkeen saa takautuvasti maaliskuusta, vaikka sitä hakisi vasta syyskuussa. Monet tarvitsevat apua takuueläkkeen hakemisessa. Omaiset ja muut eläkeläistä hoitavat henkilöt voivat muistuttaa ja avustaa eläkeläistä siinä. Ilman valtakirjaa eläkeläisen puolesta hakijana voi toimia vain edunvalvoja tai Kelan hyväksymä lähiomainen tai muu henkilö. Ilman hakemusta Kela maksaa takuueläkkeen vain niille maahanmuuttajille, jotka saivat maahanmuuttajan erityistukea. Erityistuki lakkaa kokonaan ja takuueläke korvaa sen maaliskuusta alkaen. Takuueläkettä voi hakea postitse, puhelimitse tai käymällä Kelassa. Suomessa asuvan eläkeläisen vähimmäiseläke on 687,74 euroa kuukaudessa takuueläkkeen ansiosta. Vähimmäiseläke on samansuuruinen sekä yksin asuvalle että parisuhteessa elävälle eläkeläiselle. Jos eläkeläinen on valinnut varhennetun vanhuuseläkkeen, takuueläkekin jää pienemmäksi. Takuueläke kuuluu niille, joiden muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta jäävät alle vähimmäiseläketason veroja vähentämättä. Takuueläkkeeseen vaikuttavat lähes kaikki omat eläkkeet bruttomääräisinä, olivatpa ne kansaneläkettä, työeläkettä, leskeneläkettä tai muita jatkuvasti maksettuja lakisääteisiä korvauksia Suomesta tai ulkomailta. Omat tai puolison muut tulot ja omaisuus eivät vaikuta takuueläkkeeseen. Omaishoidon tuki rinnastetaan työtuloon. Takuueläkkeeseen eivät myöskään vaikuta eläkkeen lapsikorotus, eläkettä saavan hoitotuki, asumistuki eivätkä rintamalisät. Vaikutus asumistukeen on pieni. Takuueläke otetaan huomioon asumistuen tulona kuten muutkin eläkkeet. Esimerkiksi täyttä kansaneläkettä saavan yksinäisen henkilön asumistuki pienenee noin 4,50 euroa kuukaudessa. Takuueläke pienentää toimeentulotukea koko määrällään. Pitkäaikaisessa julkisessa laitoshoidossa olevan takuueläke menee pääosin laitoshoitomaksuun. Käyttövaroiksi hoidettavalle pitää jäädä vähintään 97 euroa kuukaudessa. Takuueläke maksetaan pankkitilille joka kuukauden 22. päivä. Kansaneläke tulee edelleenkin tilille eläkkeensaajan sukunimen alkukirjaimen mukaisena maksupäivänä, joko 4. (A K), 14. (L R) tai 22. päivä (S Ö). Jos pankit ovat kiinni näinä päivinä, eläke tulee tilille edeltävänä pankkipäivänä. Jos eläkkeensaaja asuu pysyvästi ulkomailla, hän ei saa takuueläkettä. Se voidaan kuitenkin maksaa tilapäisesti ulkomailla oleskelevalle. Lisätietoja saa internetistä Hilkka Nakari Käsityökurssilla tehty Matias-nalle on Irjan aarre. henkireikä. Irja on myös lukenut paljon sekä laulanut vuosien mittaan eri kuoroissa. Kansallispuku vuosien säästämisellä Omaishoitajana vietetyt vuosikymmenet eivät kartuttaneet eläkettä. Kansaneläkkeellä pärjääminen on vaatinut paljon valintoja. On pitänyt säästää jokainen sentti neliskanttiseksi, Irja sanoo. tu paljon sieniä ja marjoja. Irja teki itse puvun kirjontatyöt, ja tuttu ompelija kokosi puvun pala palalta. pieni eläke on vaatinut valintoja. Hän on oppinut kysymään itseltään, tarvitsenko tätäkään välttämättä. Kaikkea tyrkytetään ihan liikaa. Nykyään ihmiset hankkivat kotinsa täyteen elektroniikkaa, jota eivät osaa edes käyttää. Irjalla ei ole televisiota. Radio on käsitöitä tekevän ystävä. Omaa Raja-Karjalan kansallispukuaan Irja säästi ja toteutti vuosikaudet. Puvun eteen on kannetpuut. Joskus olisi kiva käydä myös teatterissa. Irja silittelee sylissään käsityökurssilla tekemäänsä Matias-nallea. Kursseilla on tullut opiskeltua myös kuparilanka- ja rakusavitöitä, nypläystä ja korujen valmistusta sekä kuivahuovutusta. Irjalla on ystävänsä kanssa yhteinen kummilapsi Ecuadorissa. Käsityön tekijää ilahdutti tieto, että kummilapsi on oppinut punomaan Takuueläke tulee tarpeeseen Takuueläke merkitsee Irjalle noin 100 euron korotusta eläkkeeseen. Sairastelujen takia rahaa on kulunut paljon lääkkeisiin ja mahdollisuus harrastaa on vähentynyt. Irjan haaveena ovat pienet pöytäkangaskoreja. Paju taipuu myös Irjan käsissä. Parvekkeella on itse tehty pajukissa, jonka nimi on Mörökölli. Sukkia Irja on neulonut niin Venäjän vankiloihin kuin Romanian lapsillekin. Mummon käsitöitä tarvitaan lähempänäkin. Tyttären perheessä on kolme lasta. Heille Irja neuloo lämpimät sukat ja lapaset sipulinkeltaisesta lampaanvillasta. Ja vävylle neulon mahdottoman suuria sukkia, Irja hymyilee. E s i m e r K K E j ä y K S i n A S u v a n T A K u u e l ä K K E E S T ä, e / K K Työeläkkeet yhteensä Eläkkeet yhteensä 0 586,46 101,28 687,74 40,00 586,46 61,28 687,74 100,00 562,33 25,41 687,74 138,34 543,17 6,23 687,74 200,00 512, ,33 300,00 462, ,33 E s i m e r K K E j ä P A r i s u h T E E S S A o l e v a n T A K u u e l ä K K E E S T ä, e / K K Työeläkkeet yhteensä Kansaneläke Takuueläke Kansaneläke Takuueläke Eläkkeet yhteensä 0 520,19 167,55 687,74 40,00 520,19 127,55 687,74 100,00 496,06 91,68 687,74 270,86 410,65 6,23 687,74 300,00 396, ,06 350,00 371, ,06 Summat ovat bruttomääriä. Jos takuueläkkeen määrä jää pienemmäksi kuin 6,23 e/kk, sitä ei makseta.

7 12 n Eläkkeellä Eläkkeellä n 13 D-vitamiinin saanti kohdalleen Käsillä on se aika vuodesta, jolloin itse kunkin D-vitamiinivarastot ovat tyhjimmillään. Kesällä auringon iholla tuottama D-vitamiini ei enää auta sehän riittää vain parin kuukauden tarpeisiin. Tutkimusten mukaan varsinkin lapsilla ja nuorilla, odottavilla ja imettävillä äideillä sekä vanhuksilla veren D-vitamiinipitoisuus jää selvästi suosituksia pienemmäksi. Keskeinen syy tähän lienee se, että saantisuosituksia ei ole noudatettu, koska ne on koettu monimutkaisiksi. Eräs hälyttävä seuraus tästä on se, että lääkäreiden vastaanotolle on alkanut ilmaantua riisitautisia lapsia. Tilanteen korjaamiseksi näiden riskiryhmien suosituksia on yksinkertaistettu. Heille suositellaan nyt D- vitamiinivalmisteita kautta vuoden eikä vain talvisaikaan, kuten aiemmassa suosituksessa. Lisäksi vitamiinivalmisteen käytössä ei tarvitse ottaa huomioon ruokavalion sisältämää D-vitamiinia, kuten aikaisemmin ohjeistettiin. Suositeltavat päiväkohtaiset annokset (pillereinä tai tippoina) ovat alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa ( g), 2 18-vuotiaille 7,5 g, raskaana oleville ja imettäville 10 g ja yli 60-vuotiaille 20 g. Työikäisten on tavallisesti helppo saada heille suositeltu päivittäinen D-vitamiinimäärä (7,5 g) ruoasta. Se kertyy esimerkiksi syömällä kalaa 2 3 kertaa viikossa sekä käyttämällä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä. riisitautia on taas alkanut ilmaantua. Kolumni Paula Hakala Kirjoittaja on johtava tutkija Kelan tutkimusosastolla paula.hakala@kela.fi Luomumaitoon ei lisätä lainkaan D-vitamiinia. Tämä on tärkeää huomioida D-vitamiinin saannissa niillä lapsilla, joiden päiväkodissa tai koulussa on siirrytty luomumaitoon. Myöskään voilla ja ruokaöljyllä ei ole merkitystä D-vitamiinin lähteenä, vaikka moni niin kuvittelee. D-vitamiinin saanti on tärkeää luuston kehittymisen ja kunnossa pysymisen kannalta koko elämänkaaren ajan. Ilman sitä elimistö ei pysty hyödyntämään ravinnon kalsiumia. Tällöin luusto jää hauraaksi, mikä altistaa murtumille. Suositusannos D-vitamiinia maksaa päivää kohden vain 5 10 senttiä. Se on todella vähän verrattuna murtumien hoidosta koituviin kustannuksiin. D-vitamiinin puutos on yhdistetty moniin muihinkin sairauksiin, kuten infektioihin, diabetekseen ja masennukseen. Näiltä osin tarvitaan kuitenkin vielä runsaasti lisätutkimuksia. D-vitamiini varastoituu elimistöön, ja sen liian runsas saanti on haitallista. Liikasaannin vaara on käytännössä olematon, kun käyttää D-vitamiinivalmisteita suositusten mukaisesti. Varovaisuus on kuitenkin valttia. Liikasaannin oireet voivat ilmetä päänsärkynä, pahoinvointina ja ripulina, ja vaarana on munuaiskivien muodostuminen. Turvallisen saannin yläraja vuorokaudessa on alle 11-vuotiailla 25 g ja tätä vanhemmilla 50 g. Voit lukea aiheesta lisää blogissani Kelan internetsivulla > Kirjoittajat > Hakala. Na na U i t t o Jalka nousee kevyesti Liikunta auttaa muistisairasta jaksamaan. Toimintakyvyn kohentuminen helpottaa myös omaista. Helsinkiläiset Liisa ja Seikku Paunonen ovat olleet yhdessä liki 50 vuotta. Näistä seitsemänä viimeisimpänä mukana on ollut myös Liisan Alzheimer. Seikku hoitaa Liisaa kotona. Kaunis asunto on täynnä muistoja ulkomailla tehdyistä työvuosista. Toistaiseksi asiat ovat hyvin, ja jaksan. Liisa on ollut terveenä muistin huononemista lukuun ottamatta. Myös mielialan vaihtelut ovat hieman lisääntyneet, Seikku kertoo. Muistisairaiden kuntoutukseen erikoistunut fysioterapeutti Tarja Kindstedt Suomen Fysiogeriatriasta on tullut Paunosten kotiin tekemään liikuntaharjoituksia Liisan kanssa. Fyysisesti hyväkuntoinen Liisa keskittyy ensin harjoittamaan kehon hahmottamista. Ai- voja aktivoidaan aivojumpalla, ja tämän jälkeen astellaan tasapainotyynyllä ja jumpataan kepin kanssa. Lihasvoimaharjoituksena toistetaan tuolilta ylösnousua kolmen kilon painoliivit päällä. Hiki tulee pintaan. Tarjan käynnit ovat virkistäviä, Liisa iloitsee. Harjoitukset ovat osa tutkimushanketta, jossa selvitetään liikuntaharjoittelun vaikutuksia 140:n kotona asuvan muistisairaan toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Kuntoutusta on järjestetty kullekin kaksi kertaa viikossa vuoden ajan. Tuloksia verrataan kontrolliryhmään. Erityisesti lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu näyttää tutkimuksen mukaan parantavan muistisairaan toimintakykyä. Arkea helpottaa huomattavasti se, jos potilas pystyy nousemaan itsenäisesti ylös tuolista, vuoteesta ja wc-istuimelta, kertoo GERI-hankkeen tutkija, lääketieteen tohtori ja geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Kelasta. Reisilihasten voimat ratkaisevat. Liisa Paunonen harjoittaa tasapainoaan Tarja Kindstedtin ohjaamana. Seikku Paunonen seuraa naistentansseja sivusta. Stepperillä tai kuntopyörällä polkeminen vaikka tv:tä katsellessa on tehokas keino kohentaa reisilihasten voimaa. Talvikuukausina moni iäkäs ihminen linnoittautuu kotiin liukastumista pelätessään. Pelkkä huoneesta toiseen kävely ei riitä ylläpitämään lihasvoimaa. Lihaskunto- ja tasapainoharjoittelu auttaa myös välttämään kaatuilua. Iäkkään omaisen voi olla vaikeaa saada nostettua kaatunutta. Tämä on usein ratkaisevana syynä, miksi kotihoito ei enää onnistu. Liikunta kohentaa myös mielialaa ja muistin toimintaa. Minna Raivio painottaa, että tämä on vasta alustava tulos. Saman ovat kuitenkin havainneet myös Paunoset. Harjoitukset ovat helpottaneet elämäämme huomattavasti. Liisa on ollut kuluneen vuoden hyvin virkeä. Harjoitukset ovat tukeneet myös muistin toimintaa, Seikku uskoo.. Na na U i t t o Liikunta helpottaa elämää. Alzheimer on yleisin muistisairaus Väestön ikääntyessä muistisairaudetkin yleistyvät. Joka kolmas yli 65-vuotias kokee ajoittain muistioireita. Usein taustalla ei ole etenevä muistisairaus vaan vaikkapa väsymys, stressi tai masennus. Noin suomalaista kärsii lievistä ja vähintään keskivaikeista muistisairauden oireista. Alzheimerin tauti on syynä ainakin 70 prosentissa näistä. Vuosittain todetaan noin uutta tapausta. Kun väestö ikääntyy, muistisairaudetkin yleistyvät, kertoo lääketieteen tohtori, geriatrian erikoislääkäri Minna Raivio Kelasta. Muistisairaudet ovat ylivoimaisesti yleisin syy siihen, että henkilö tarvitsee pitkäaikaista laitoshoitoa. Alzheimer rappeuttaa aivojen hermosoluja ja heikentää vähitellen ihmisen muistia ja toimintakykyä. Keskimäärin sairaus kestää noin kymmenen vuotta, kuolemaan asti. Alzheimerin suurimpia riskitekijöitä ovat ikä, vähäinen henkinen, fyysinen ja sosiaalinen aktiivisuus, masennus, diabetes, korkea kolesteroli ja keski-iän korkea verenpaine. Vähäisimpänä riskitekijänä ovat perinnölliset syyt. Ensivaiheen oireina ovat yleistyvä unohtelu, sanojen toistaminen, uusien asioiden oppimisvaikeudet, kätevyyden heikentyminen, tunnistamisvaikeudet ja esimerkiksi hankaluus löytää sanoja jonkin kuvailemiseen. Henkilö voi olla masentunut ja vetäytyvä tai herkästi hermostuvakin. Hän saattaa myös peitellä oireitaan. Tauti tunnistetaan lääkärin vastaanotolla huolellisten tutkimusten perusteella. Aivojen magneettikuvauksella voidaan todeta muistirakenteiden surkastuminen. Diagnoosin jälkeen erikoislääkäri laatii B-lausunnon lääkekorvausta varten. Lääkkeillä voidaan helpottaa oireita ja hidastaa taudin etenemistä. Kela tukee merkittävästi sairaudesta aiheutuvia lääkekuluja, joten kenenkään ei tarvitse jättää muistisairautta hoitamatta taloudellisista syistä. Alzheimerin tautia sairastavilla on usein myös oikeus eläkettä saavan hoitotukeen, Minna Raivio sanoo. Lääkehoidon tueksi tarvitaan kokonaisvaltaista kuntoutusta ja lääkärin seurantaa. Hyvä kunto pidentää mahdollisuutta asua kotona ja lisää elämään hyviä vuosia sairaudesta huolimatta. D e m e n t i A K u n T O u t u s n Kelan tehtäviin kuuluu lain mukaan alle 65-vuotiaiden kuntoutus. Tämänikäisiä muistisairaita on nykyisin noin He voivat hakea Kelan tukemaan dementiakuntoutukseen. Tämän lisäksi heidän työikäisille omaisilleen järjestetään kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta. Kela haluaa tukea myös tätä iäkkäämpien kotona selviytymistä. Kela onkin mukana GERI-tutkimushankkeessa kehittämässä vaikuttavia ja taloudellisia kuntoutusmuotoja ikääntyneille. Työkyvyttömyyseläkkeen tuloraja nousee Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi maaliskuun alusta ansaita työtuloja takuueläkkeen verran eli 687 euroa kuukaudessa, ilman että tulot vaikuttavat eläkkeeseen. Jos kuukausituloja on tätä enemmän, työkyvyttömyyseläkkeen voi myös jättää lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Jos työnteko päättyy ennen enimmäisaikaa, eläke palautetaan maksuun ilman työkyvyn uutta arviointia. Eläkkeensaajan asumistukea ei lakkauteta eläkkeen lepäämisen ajaksi, jos tuen muut ehdot täyttyvät. Eläkkeensaajan asumistukeen pieni korotus Eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavien asumismenojen enimmäismääriä korotettiin vuoden alussa 3,6 prosenttia. Enimmäismäärät ovat nyt I kuntaryhmässä euroa, II kuntaryhmässä euroa ja III kuntaryhmässä euroa vuodessa. Saitko oranssin kirjeen Ruotsista? Ruotsin eläkevirasto (Pensions myndigheten) on lähettänyt helmikuussa ns. oranssin kirjeen Ruotsista vanhuuseläkettä ansainneille. Kirje vastaa suomalaista työeläkeotetta, ja siinä on myös ennuste tulevasta eläkkeestä. Myös osa Ruotsista eläkettä jo saavista sai kirjeen, jossa kerrotaan tämän vuoden eläkkeen määrästä ja mahdollisesta jäljellä olevasta eläkeoikeudesta. Joka vuosi lähetettävä kirje koskee vain Ruotsin lakisääteisiä työeläkkeitä (inkomstpension, tilläggspension, premiepension). Siinä ei ole tietoa Ruotsin takuueläkkeestä (garantipension) eikä työmarkkinasopimuseläkkeistä (avtalstai tjänstepension). Lisätietoja saa internetistä se tai puhelimitse numerosta μ

8 14 n Terveys Terveys n 15 Kuntoutuksen palveluntuottaja löytyy verkosta Kuntoutuksen hakija voi nyt itse etsiä sopivaa kuntoutuspalvelun tuottajaa osoitteessa > Palveluntuottajahaku. Uusi hakupalvelu sisältää tiedot palveluntuottajista, joilla on oikeus antaa Kelan järjestämää kuntoutusta ja jotka ovat antaneet suostumuksen tietojensa näyttämiseen. Kelan verkkosivuilla on myös kuntoutuskurssihaku, joka näyttää vapaiden kurssipaikkojen määrän reaaliajassa osoitteessa Palvelut eivät vaadi tunnistautumista. Osasairauspäiväraha kiinnostaa yhä useampia Osasairauspäivärahan saajia oli viime vuonna Määrä enemmän kuin kaksinkertaistui vuodesta Viime vuoden alusta osasairauspäivärahan ehtoja muutettiin siten, että sitä on voinut saada heti omavastuuajan eli 10 päivän jälkeen. Osasairauspäivärahaa voi saada, jos työnantaja ja työntekijä pääsevät sopimukseen kokopäivätyön määräaikaisesta muuttamisesta osa-aikaiseksi. Osa-aikatyö ei saa vaarantaa työkyvyttömän työntekijän terveyttä tai toipumista. Joustoa sairauspäivärahan enimmäisaikaan Jos työhön palanneen henkilön sairaus uusiutuu hänen oltuaan työssä vähintään 30 päivää, sairauspäivärahaa voidaan heinäkuun alusta voimaan tulevan lainmuutoksen perusteella maksaa, vaikka päivärahan enimmäisaika olisi täyttynyt. Sairauspäivärahaa maksetaan sairauden uusiutuessa omavastuuajan jälkeen korkeintaan 50 arkipäivältä. Nykyisin sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen oikeus päivärahaan saman sairauden perusteella alkaa vasta, kun henkilö on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti 12 kuukautta. Eija Pahkala pitää osteoporoosinsa aisoissa muun muassa monipuolisella liikunnalla. Yksi murtuma ennustaa toista. Eija taisteli lujaksi Osteoporoosi ei lannistanut himankalaista kuntohoitajaa. Osteoporoosidiagnoosi oli järkytys 43-vuotiaalle Eija Pahkalalle. Nyt, kymmenen vuotta myöhemmin, hän kertoo lujasta kuntoutumistaistelustaan. Minulle on sattunut muun muassa kolme hankalaa murtumaa. Yksi näistä, pirstaleinen olkavarren murtuma, tuli hiihtolenkillä kaatuessani alamäen mutkassa. Murtuma oli tuskallinen, mutta kahden leikkauksen, ankaran kuntoilun ja osa-aikaisen sairausloman ansiosta toivuin jälleen työkykyiseksi. Eija luettelee tottuneesti osteoporoosinsa syitä: kuusi peräkkäistä raskautta ja pitkää imetysaikaa, pulmat kalsiumin ja D-vitamiinin imeytymisessä, kilpirauhasen liikatoiminta, vaikea laktoosi-intoleranssi ja ehkä perimäkin. Olen aina liikkunut paljon ja syönyt terveellisesti. Raskaus- ja imetysaikoina en tosin ymmärtänyt käyttää kalsium- ja D-vitamiinilisää, kun siitä ei neuvolassakaan ikinä puhuttu. Eijan innostus järjestötoimintaan heräsi, kun hän tahtoi selvittää, mistä sairaudessa on kyse. Hän kouluttautui Ilona-osteoporoosiohjaajaksi ja ryhtyi puuhaamaan Kokkolaan osteoporoosiyhdistystä. Nykyisin hän kuuluu varajäsenenä Suomen Osteoporoosiliiton hallitukseen. Pitäkää hyvät ihmiset huolta luistanne, liikkukaa ja syökää D-vitamiinia, hän vetoaa. Osteoporoosiin jo sairastuneita hän kehottaa vaatimaan hyvää hoitoa. Jos yksi lääke ei sovi, pitää kokeilla toista. Murtuma ennustaa toista murtumaa. Pienet lääkkeen haittavaikutukset eivät ole mitään murtumista toipumisen rinnalla, Eija vakuuttaa. Hän on itse syönyt lääkettä kolmeen otteeseen nyt se on tauolla. Taukoa suositellaan usein noin viiden vuoden yhtäjaksoisen lääkityksen jälkeen. Kela korvaa joka kuukausi noin henkilön osteoporoosilääkkeistä kaikkiaan noin euroa. Lääkityksen kustannukset ovat silti pieniä verrattuna esimerkiksi lonkkamurtuman kuluihin. Yksi lonkkamurtuma maksaa yhteiskunnalle liki euroa. Hintaa tulee yli tuplasti tätä enemmän, jos potilas ei kuntoudu takaisin kotiin. Vanhuksen lonkkamurtuma vie usein hautaan. Ei olisi iso kuluerä ottaa käyttöön vanhusten laitoshoidossa D-vitamiinilisää, ja lonkkasuojat pitäisi saada osaksi lääkinnällistä kuntoutusta. Lisäksi sopeutumisvalmennusta tulisi saada tarjolle nykyistä enemmän. Tänä vuonna Suomen Osteoporoosiliitto järjestää kaksi kurssia RAY:n tuella. Lääkityksen, tasapainoisen ravinnon ja runsaan liikunnan ansiosta Eijan diagnoosi on päivittynyt osteopeniaksi eli hänen luun tiheytensä on kohonnut. Monipuolinen liikunta kehittää uutta luuta ja parantaa tasapainoa. Luukadosta kärsiville ei suositella hyppelyitä eikä keskivartalon voimakkaita kiertoliikkeitä. Harrastan uintia, jumppaa, kuntosalilla käyntiä, pyöräilyä ja hiihtämistä. Lisäksi liikun paljon työni puolesta. Hiihtoladulla Eija jättää mäet silti suosiolla väliin. Tasamaasto tuntuu riittävän houkuttelevalta, sillä olkavarsi muistuttaa murtumasta yhä joka päivä. NA NA u i t t o Hair-musikaalin esiintyjät ovat tavallisia keski-ikäisiä turkulaisia. Kult tuuri hherättää tunteita. Terveyttä kulttuurista Turun kulttuuripääkaupunkivuosi yhdistää kulttuurin ja terveyden. Helmikuussa ensi-iltansa saava Hair on osa Keski-ikäisten hiukset -hanketta, jonka takana ovat Turun terveystoimi ja Turun ammattikorkeakoulun esittävän taiteen sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmat. Esiintyjät ovat tavallisia keski-ikäisiä turkulaisia. Hankkeen aluksi osallistujille tehtiin hyvinvointitarkastus. Siitä heräsi ajatus, että vaikkapa painonhallinnan tai tupakoinnin lopettamisen pienryhmät voisivat toimia, kertovat hankkeen toimijat, koordinaattori Tiina Malmisalo ja ammattikorkeakoulun terveysalan opettajat Kristiina Viljanen ja Sari Asteljoki. Paristasadasta hairilaisesta kaikki halukkaat pääsivät elämänhallintaryhmiin, joita vetivät eri alojen opiskelijat. Ryhmissä käsiteltiin muun muassa itsetuntoa ja esiintymispelkoa. Monia kiinnosti myös ajan hallinta. Halusimme laajentaa ajatusta terveydestä. Siihen kuuluu paljon muutakin kuin että syö hyvin, Viljanen tiivistää. Turun kulttuuriresepti loikkaa myös askelen sivuun tavallisesta terveydenhoidosta. Kulttuurireseptin voi määrätä kenelle tahansa vastaanotolla käyvälle. Mieluiten kuitenkin sellaisille potilaille, jotka eivät ehkä muuten hakeutuisi kulttuuririentoihin, selittää terveyskeskuslääkäri Janne Nurminen Turun keskustan terveysasemalta. Käytännössä resepti on palveluseteli, jonka saa vaihtaa haluamansa kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtuman pääsylippuun. Jaossa on noin reseptiä. Mutta mikä on kulttuurin vaikutus terveyteen? Kulttuuri herättää tunteita, Nurminen sanoo. Sen avulla jokainen voi oppia itsestään uutta. Tällaiset kokemukset auttavat kroonisista sairauksista kärsiviä. Kulttuuri antaa myös sisältöä elämään ja tarjoaa kanavan olla yhteydessä muihin ihmisiin. Nämä ovat itseisarvoja sinänsä. Elina Teerijoki R o b e r t S e g e r Korvausta yksityisestä hoidosta terveyskeskuksissa Kela-korvausta saa maaliskuun alusta myös kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tiloissa annetusta yksityisestä hoidosta. Osa suomalaisista asuu paikkakunnilla, joilla on ajoittain vaikea saada nopeasti yhteyttä terveyskeskukseen. Näillä paikkakunnilla myös yksityisten lääkärinpalvelujen tarjonta on usein vähäistä. Uudistuksen odotetaan parantavan yksityisten terveydenhuollon palveluiden saatavuutta. Valmiiksi varusteltujen tilojen vuokraaminen yksityiselle palvelujentuottajalle tehostaa myös tilojen käyttöä. Julkisissa tiloissa annettuun hoitoon sovelletaan samoja korvausperiaatteita kuin muuhunkin sairausvakuutuksesta korvattavaan hoitoon. Tilojen vuokraaja huolehtii lisäksi siitä, ettei kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteinen toiminta vaarannu. Pienetkin matkat kerryttävät maksukattoa Kela korvaa sairauteen, raskauteen, synnytykseen ja Kelan järjestämään kuntoutukseen liittyviä matkoja. Asiakas maksaa yhteen suuntaan tehdystä matkasta 9,25 euron omavastuuosuuden, ja Kela korvaa sen ylittävän kustannukset. Jos matkakustannusten oma vastuut ylittävät kalenterivuoden aikana 157,25 euroa, Kela maksaa ylittävän osan tarpeellisista matkakustannuksista kokonaan. Asiakkaan kannattaa toimittaa Kelaan korvaushakemus myös alle omavastuun eli vähemmän kuin 9,25 euroa maksaneista matkoista, sillä nekin lasketaan vuotuiseen omavastuuosuuteen. Kun vuotuinen euromäärä on täyttynyt, asiakas saa Kelasta postitse matkakortin osoituksena vuosiomavastuun täyttymisestä. Matkakortti ei kuitenkaan oikeuta käyttämään erityiskulkuneuvoa, esimerkiksi taksia, ilman erillistä todistusta erityiskulkuneuvon tarpeellisuudesta.

9 16 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 17 Lastenhoidon muutokset voi ilmoittaa verkossa Helmikuusta lähtien perheet, jotka saavat kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea, ovat voineet ilmoittaa tukeen vaikuttavista muutoksista Kelan asiointipalvelussa netissä. Asiointipalvelussa voi ilmoittaa muun muassa päivähoitajan vaihtumisesta, kesäajan hoitojärjestelyistä tai tuen lakkauttamisesta. Kelan nettisivuille on myös tulossa uusi laskuri, joka huomioi kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen yhdistelmät perheessä. Osittaista vanhempainrahaa käytetään vähän Äitiysrahakauden jälkeen alkavalle vanhempainvapaalle voi jäädä joko äiti tai isä, tai sen voi jakaa jaksoiksi niin, että isä ja äiti vuorottelevat vapaalla. Vanhemmat voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja jakaa lapsen hoitovastuun. Mahdollisuus jakaa vanhempainvapaa äidin ja isän kesken on ollut käytössä vuodesta Vanhemmat ovat kuitenkin hyödyntäneet mahdollisuutta vain vähän. Viime vuoden aikana osittaista vanhempainrahaa sai kaikkiaan 113 äitiä ja isää, mikä on 0,1 % kaikista vanhempainrahan saajista. Vuoden lopussa sitä sai vain 36 äitiä tai isää. Kela kerttu jatkaa neuvontaa internetissä Kela-Kerttu on neuvonut pienten lasten vanhempia verkossa viime keväästä. Keskusteluun löytää linkistä Sivuilla vierailee viikossa yli eri kävijää, jotka keskustelevat lapsiperheiden tukiin liittyvistä aiheista aktiivisesti. Kerttu jatkaa opastusta koko tämän vuoden. Kevään aikana Kerttu saa sivut myös Facebookiin. Kertun kaveriksi liittyvät saavat vinkkejä ja ajankohtaista tietoa. Myös Kelan lapsiperheille suunnattuja internetsivuja kehitetään kesän kynnyksellä asiakaspalautteen perusteella. V i da r L i n d qv i s t Horttanaiset ulkoilevat paljon. Pojat ovat pysyneet talven yli terveinä. Tarkkana lasten lääkinnässä Horttanaisten perheessä purkkilääkkeisiin turvaudutaan vain harvoin. Karjaalaiset Jukka ja Emilia Horttanainen eivät ole lääkkeiden vastustajia. Jos lääkettä selvästi tarvitaan, sitä ilman muuta käytetään. Muttei ikinä ainoana keinona, Emilia korostaa. Ihminen toimii kokonaisuutena, johon vaikuttavat elinympäristö, elämäntapa ja ruoka. Ravinto on meillä ensisijainen lääke. Perheen pojat Mauno, 7, ja Jimi, 5, ovat olleet terveitä. Tavanomaista nuhakuumetta ja vatsatautia on ollut silloin tällöin, mutta harvoin niitäkään. Selkeitä korvatulehduksia ei ole todettu. Mauno oli ensimmäisen kerran korkeassa kuumeessa kaksivuotiaana. Silloin yritimme tarjota lasten parasetamolia, mutta se ei oikein mennyt alas. Mauno osaa juoda huonoon oloonsa vettä, ja tämä auttaa myös kuumeessa. Muutenkin hän tuntee perheestä parhaiten, mikä ravinto on hyväksi. Kuumeen noustessa lapsilta vähennetään peittoja, ja kostea harso voidaan laittaa otsalle helpottamaan oloa. Perhe pötköttelee yhdessä sängyllä, läheisyys lääkkeenä. Kuumetta alentavaa lääkettä ei pienessä kuumeessa harkita, sillä kuumeella on tarkoituksensa. poikien kanssa tapahtuu ja välillä sattuukin. Lapsia ei voi lääkitä kuin pieniä aikuisia. He eivät ole myöskään yhtenäinen ryhmä, sanoo professori Riitta Ahonen Kuopion yliopistosta. Hän on perehtynyt tutkimuksissaan lasten lääkintään. Monet lääkkeet vaikuttavat eri tavoin vaikkapa imeväisikäiseen tai kymmenvuotiaaseen. Ahosen mukaan lasten lääkityksessä suurin ongelma on se, että vain harvoja lääkkeitä on testattu lapsilla. Monia aikuisilla testattuja lääkkeitä käytetään lapsilla kokemuksen perusteella. Miten lapsia osataan sitten lääkitä oikein? Ahonen rauhoittelee, että lasten tilapäisiä ja pieniä oireita voi turvallisesti lääkitä lapsille tarkoitetuilla itsehoitolääkkeillä. Lääkepakkauksesta voi lukea, sopiiko lääke lapsille, millaisen annoksen voi antaa kerralla ja montako vuorokaudessa. Aikuisten lääkkeitä ei saa antaa lapsille itsehoidossa. Esimerkiksi aspiriinia ei enää lainkaan suositella lapsille, sillä se voi aiheuttaa etenkin virusinfektioiden yhteydessä vakaviakin haittoja. Jos lasten lääkintä askarruttaa, siitä kannattaa Ahosen mukaan keskustella lääkärin kanssa. Apteekistakin saa hyviä neuvoja. Horttanaisten lääkekaapissa on lasten parasetamolin lisäksi lähinnä laastareita, sideharsoja ja desinfiointiainetta. Viime kesänä lasinsiru leikkasi Maunon jalkaan ison haavan. Se piti ommella puudutuksessa. Haavaa puhdistettiin säännöllisesti, mutta muita lääkkeitä ei tarvittu. Onnea on ollut, ettei sairauksia tai onnettomuuksia ole tullut tämän enempää, Jukka toteaa. Pienien poikien kanssa silti tapahtuu ja välillä sattuukin. Silloin on tärkeintä läsnäolo ja rauhoittava puhe. Syli, lohdutus ja puhaltaminen ovat tehokkaita kipulääkkeitä, jotka auttavat molemmilla. Lapsen kipua onkin aina syytä hoitaa, Riitta Ahonen painottaa. Hoitamaton kipu aiheuttaa paitsi turhaa kärsimystä, myös myöhemmin ilmeneviä haittoja, kuten oppimisvaikeuksia. On täysin väärä käsitys, että lapsen tulisi oppia sietämään kipua. P o i k i a l ä ä k i t ä ä n h i e m a n t y T T ö j ä e n e m m ä n n Neljä tavallisinta alle 16-vuotiailla käytettyä reseptilääkettä vuonna 2009, prosenttia ikäryhmästä Infektiolääkkeet Astmalääkkeet Allergialääkkeet (tabletit) Ihotautien lääkkeet ,8 % 30,3 % 10,5 % 7,2 % 7,0 % 5,2 % 4,3 % 4,1 % Pojat Tytöt L ä h d e : K e l a Perityn elatusapusaatavan määrä kasvanut Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua, lasta hoitava vanhempi voi hakea elatustukea Kelasta. Kela maksaa lähivanhemmalle elatustukea ja perii maksamatta olevan elatusavun elatusvelvolliselta. Kun elatusapu on peritty, Kela maksaa elatusavun ja -tuen välisen erotuksen lähivanhemmalle. Vuonna 2009 elatusapusaatavia perittiin noin 50 miljoonaa ja viime vuonna yli 68 miljoonaa. Kasvu johtuu muun muassa perinnän tehostumisesta. Elatusapuvelka peritään ulosotossa. Maksuvaikeuksissa olevan elatusvelvollisen kannattaa olla heti yhteydessä Kelaan. Usein voidaan sopia maksusuunnitelmasta. Tietyissä tilanteissa Kela voi myös myöntää maksamansa elatustuen verran maksuvapautusta elatusavusta. Toimeentulotukea tarvitaan usein asumiseen Pienituloisten kotitalouksien asumista tuetaan asumistukien lisäksi usein toimeentulotuella, ilmenee Kelan toteuttamassa tutkimuksessa. Yksin asuvilla työttömillä, jotka saavat peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, oli keskimäärin 170 euroa sellaisia asumiskustannuksia, joita ei voinut kattaa asumistuella eikä työttömyyspäivärahalla. Asumiskustannukset ylittävät usein tuntuvasti yleisen asumistuen enimmäismäärät, mikä lisää toimeentulotuen tarvetta. Tämä yhdessä asumistuen tiukkojen tulorajojen kanssa aiheuttaa osaltaan riippuvuutta toimeentulotuesta. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten kunnissa otetaan huomioon asumismenot toimeentulotukea myönnettäessä. Lain mukaan asumismenot tulee ottaa toimeentulotuessa huomioon kohtuullisen suuruisina. Kuntien välillä näyttää olevan suuria eroja asumismenojen huomioimisen tasossa ja tavoissa. Tämän vuoksi eri kunnissa asuvat toimeentulotukiasiakkaat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa.

10 18 n Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ n 19 Työttömyysetuuksien käsittelyajalle takuu Työttömyysetuuksille suunnitellaan käsittelytakuuta eli määräaikaa, jonka kuluessa hakemukset tulisi käsitellä. Määräaikaa koskeva hallituksen esitys annettiin tammikuussa eduskunnalle. Määräajaksi on suunniteltu 30:tä päivää hakemuksen saapumisesta. Jos hakemus on puutteellinen, Kelan tulee 30 päivän kuluessa pyytää lisäselvitystä hakijalta. Määräaikatavoitteeseen pitää pyrkiä kaikissa olosuhteissa. Kelan keskimääräiset työttömyysetuushakemusten käsittelyajat ovat jo nyt lyhyempiä kuin käsittelytakuu edellyttäisi. Työttömyysturvahakemuksen käsittelyyn meni viime vuonna keskimäärin 8,3 päivää. Opintotuki kannustamaan päätoimista opiskelua Opintotukeen tulee muutoksia elokuun alusta. Lainmuutosten tarkoituksena on kannustaa päätoimiseen opiskeluun. Muutoksiin kuuluu muun muassa se, että opintotuki myönnetään uusille yliopisto-opiskelijoille ensin vain alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseen, vaikka opiskelija olisi valittu suorittamaan myös ylempi korkeakoulututkinto. Yhteenlaskettu enimmäistukiaika ei kuitenkaan muutu nykyisestä. Elokuun alusta myös ne kuukaudet, joina korkeakouluopiskelija nostaa pelkkää asumislisää, kuluttavat opiskelijan tukiaikaa. Lainmuutoksilla halutaan myös rohkaista opintolainan ottamiseen. Esimerkiksi elokuun alusta itsenäisesti asuvat vuotiaat lukiolaiset voivat myös saada lainantakauksen, vaikka opintoraha olisi evätty vanhempien tulojen perusteella. Korkeakouluopintojen edistymisen seurantaa tiukennetaan tänä keväänä annettavassa opintotukiasetuksen muutoksessa. Siinä säädetään muun muassa vähimmäissuoritusvaatimuksen korottamisesta. Sami Kursi (keskellä) ja Markku Rajama keskustelevat kirkonkirjojen digitalisoinnista. Hetta Innala tulkkaa. Keskustelu vilisee teknistä sanastoa. Digisanasto kääntyy viittomakielelle Sami Kursi käyttää työssään säännöllisesti tulkkia. n Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi syyskuussa n Asiakkaita oli syys joulukuussa yhteensä lähes 4 600, joista puhevammaisia oli noin 1 000, kuulovammaisia ja kuulonäkövammaisia 300. Digiskannaaja Sami Kursi ja myyntipäällikkö Markku Rajama kumartuvat mikrofilmien ylle. Käsissä on valkoiset hansikkaat. Miehet tutkivat filmikortteja luupin läpi. Kursi ja Rajama keskustelevat kirkonkirjojen digitalisoinnista. Mukana keskustelussa on kolmaskin osapuoli, tulkki Hetta Innala, sillä Kursi on kuuro. Hänen äidinkielensä on suomalainen viittomakieli. Kursi viittoo kysymyksen, Innala tulkkaa ja Rajama vastaa. Keskustelu vilisee teknistä sanastoa harmaasävystä megatavuihin. Välillä tulkki tarkentaa vaikeaa termiä. Kursi ja Rajama selventävät. Tulkki on tuttu vieras työpaikalla. Kursi on työskennellyt digiskannaajana painoalalla yhdeksän vuotta. Työkavereita Multiprintin Espoon toimipisteessä hänellä on tällä hetkellä Yksi työkavereista on viittomakielinen kuuro, kaikki muut ovat kuulevia. Tämä tarkoittaa, että Kursi käyttää työssään Kelan järjestämiä tulkkauspalveluja. V a m m a i S T E n t u l K K A u S P A l v e l u t n Tulkkauspalvelujen välityskeskus välittää kaikkiaan 650 tulkin palveluita. Välityskeskuksia on yhteensä viisi ja lisäksi toimii 11 sivutoimipistettä. Tulkkaus tilataan siitä välityskeskuksesta, jonka alueelle oma kotikunta kuuluu. Vuoden loppuun mennessä Arkipäivän ajatustenvaihto työkavereiden kanssa onnistuu ilman tulkkia. Kirjoittelemme lapuille, käytämme sähköpostia ja Skypeä. Se sujuu hyvin, Kursi kertoo. Sen sijaan kun on tiimipalaverin, tiedotustilaisuuden tai projektikokouksen aika, Kursi tilaa tulkkauspalveluiden välityskeskuksesta viittomakielen tulkin. Esimies tietää, että minulle ei kannata ehdottaa kokousta ihan viime tingassa. Toki työssä tulee aina silloin tällöin kiiretilanteita, Kela välitti tulkin lähes tilaukseen. Lisätietoja tulkkauspalveluista saa internetistä ja puhelimitse numerosta (ma pe klo 10 15). jolloin tulkin tarvetta ei voi ennakoida. Kun tulkin tarve on tiedossa hyvissä ajoin, tulkkitilaus onnistuu aina. Muutaman tunnin varoitusajalla tulkkia ei välttämättä saa, mutta välillä sekin onnistuu. Tänään tarvitsin tulkkia yllättäen iltapäivällä, ja välityskeskuksesta järjestyi tulkki. Vastuu tulkkauspalveluiden järjestämisestä siirtyi kunnilta Kelalle syyskuun alussa. Kursin elämään muutos ei ole juuri vaikuttanut. Tilaus ja tulkinsaanti ovat sujuneet hyvin. Tilaustapa on sama kuin ennenkin. Joitakin ongelmia järjestelmän kanssa on ollut, niin että osoite on joskus ollut väärä, mutta ei sen suurempaa. Työ on teknistä, ja kieli sen mukaista. Se tietää haasteellista työtä myös tulkille. Oma lukunsa on se, että kaikille uusille tai yksityiskohtaisille teknisille sanoille ei viittomakielestä aina löydy vastinetta eli viittomaa. Silloin Kursi keskustelee toisen kuuron työkaverinsa kanssa. Me sovimme uusille asioille ja termeille viittomia ja kerromme niistä tulkeille. Tekniikan alan tulkkaustaitoa tarvittaisiin enemmän. Tiedän tulkkeja, jotka osaavat alan sanastoa, ja heidän kanssaan työnteko sujuu hyvin. Uudelle tulkille sanasto on vaikea asia. Katariina Kääpä Na na U i t t o nyt kannattaa jättää uusi hhakemus. Puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen lieveni Työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajoja korotettiin joulukuussa. Muutos merkitsi tuen korotusta tuhansille työttömille, joilla puolison tulot ovat pienentäneet työ markkinatukea. Viime vuonna tarveharkinta leikkasi työmarkkinatukea tai kotoutumistukea työttömältä. Lisäksi moni jäi kokonaan ilman tukea. Uusien tulorajojen mukaan työttömän työnhakijan puoliso voi ansaita euroa kuukaudessa, ilman että hänen tulonsa vaikuttavat työmarkkinatuen määrään. Työmarkkinatukea ei makseta, jos puolison tulot ovat yli euroa kuukaudessa. Nämä tulorajat koskevat lapsetonta pariskuntaa. Aikaisemmin työmarkkinatuki alkoi vähentyä, jos puolison tulot olivat yli euroa kuukaudessa. Jos puolison kuukausitulot olivat euroa, työmarkkinatukea ei saanut lainkaan. Myös työttömän omien pääomatulojen vaikutus työmarkkinatukeen lieveni hieman. Nyt uusi hakemus kannattaa jättää erityisesti niiden, joilta Kela on sen aiemmin hylännyt liian suurten tarveharkintatulojen vuoksi, kehottaa suunnittelija Annika Hautaranta Kelan eläke- ja toimeentuloturvaryhmästä. Kehotus koskee varsinkin niitä työttömiä, joiden hakemuksen Kela on hylännyt puolison liian suurten tulojen vuoksi. Viime vuonna tällaisen päätöksen sai työttömyysturvan hakijaa. Suurin osa heistä oli naisia. Perhesuhteet P u o l i S O n t u l o j e n v a i k u t u s tt y ö m a r K K i n A T u K E E n Puolison tulot, joilla saa täyttä työmarkkinatukea Lisäksi on varmasti paljon sellaisia työttömiä, jotka ovat tienneet tarveharkinnasta eivätkä sen vuoksi ole edes hakeneet tukea. Myös heidän kannattaa nyt tarkistaa tilanteensa, Hautaranta suosittelee. Ennen hakemuksen jättämistä työmarkkinatuen määrän voi arvioida laskurilla Kelan nettisivuilla osoitteessa Työmarkkinatuen tarveharkinta on herättänyt paljon keskustelua. On pidetty epäoikeudenmukaisena sitä, että työtön työnhakija voi jäädä kokonaan ilman tukea aviotai avopuolisonsa elätettäväksi. Tarveharkinnan poistamista kokonaan esitti muun muassa Sata-komitea. Minna Latvala Puolison tulot, joilla ei saa työmarkkinatukea Ei lapsia alle e/kk e/kk tai yli 1 lapsi alle e/kk e/kk tai yli 2 lasta alle e/kk e/kk tai yli 3 lasta alle e/kk e/kk tai yli 4 lasta alle e/kk e/kk tai yli 5 lasta jne. alle e/kk e/kk tai yli Tulot ovat bruttotuloja, joista on tehty tulonhankkimisvähennys. K at r i T i K K a n e n Opiskelijoiden ateriatukea korotettiin Korkeakouluopiskelijan ateriatuen määrä nousi vuoden alussa 10 sentillä, 1,77 euroon ateriaa kohden. Tuki maksetaan opiskelijaravintolalle, ja sillä alennetaan korkeakouluopiskelijan ateriastaan maksamaa hintaa. Vuonna 2010 nautittiin yli 17 miljoonaa tuettua ateriaa, joista Kela maksoi ateriatukea lähes 25 miljoonaa euroa. Työttömille puuhataan neuvontaa verkkoon Kela, työ- ja elinkeinoministeriö ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestö yhdistävät keväällä voimansa ja kokeilevat työttömien työnhakijoiden neuvontaa Suomi24:ssä. Työttömäksi jäänyt joutuu usein asioimaan monen eri tahon kanssa, eikä aina ole selvää, kenen kanssa mitäkin asiaa pitäisi hoitaa. Kokeilun tarkoituksena on tarjota työttömille neuvoa ja apua yhdeltä luukulta ilman pompottelua. Tietopaketti merimiesten sairausvakuutuksesta Kelan verkkosivuilla kerrotaan entistä tarkemmin merimiesten sairausvakuutuksesta ja oikeudesta Kela-korttiin sekä lääkekorvauksista. Sivulle on kerätty vastauksia merimiehiä useimmin askarruttaviin Kelakysymyksiin. EU-lainsäädännön mukaan työntekijä voi kuulua kerrallaan vain yhden maan sosiaaliturvan piiriin. Niin sanotun lippusäännön mukaan aluksen henkilökunta kuuluu sen EU- tai Eta-maan sosiaaliturvan piiriin, johon alus on rekisteröity. Vaikka esimerkiksi Ruotsin lipun alla seilaavan laivan Suomessa asuvalla työntekijällä ei ole oikeutta Kela-korttiin, hän saa sairaanhoitoa julkisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla. Tätä varten Kela myöntää henkilön pyynnöstä Todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa.

11 20 nn Etuudet nn Etuudet nn nn 21 Kelan etuudet 2011 Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat tasossa. Tarkempia tietoja etuuksista saat Kelan esitteistä, palvelunumeroista, toimistoista ja internetsivuilta Terveys Esite: Terveys ja kuntoutus Puhelinpalvelu: Sairastaminen Kuntoutus Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti Vammaistuet Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeu tesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauk sen samalla kun asioit. Kun muutat Suomeen, täytä hakemuslomake Y77 ja toimita se Kelaan. Sen perusteella saat päätöksen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Kela ei enää myönnä kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kuvalliset kortit ovat voimassa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen 2014 saakka. Pelkästään kansaneläkettä saaville alle 65-vuotiaille turvataan oikeus eläkeläisalennuksiin kansaneläkkeensaajan kortilla. Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaan hoitoon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä. Kortti on ilmainen, ja se on voimassa kaksi vuotta. Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia. Sairauskuluista korvaus n Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) sekä osan yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylittävältä osalta). Todellinen korvaustaso kustannuksista on nykyisin noin %. Kelan taksoihin voit tutustua joko Kelan internetsivuilla tai palvelupisteissä. Suorakorvaus tai hakemus Yleensä saat Kela-korvauksen jo Kansaneläkeindeksiin pieni korotus Tämän vuoden alusta kansaneläke, työttömän perusturva ja muut kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet nousivat 0,4 %. Maaliskuussa myös lapsilisää, lastenhoidon tukia ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja korotetaan 0,4 %:lla, kun ne sidotaan kansaneläkeindeksiin. Esimerkiksi lapsilisä ensimmäisestä lapsesta korotetaan 100 eurosta 100,40 euroon kuukaudessa. Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha ja erityishoitoraha korotetaan 22,04 eurosta 22,13 euroon päivää kohti. hoitopaikassa näyttämällä Kelakorttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan hoitopaikan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta. Hammashoidosta korvaus n Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % Kelan vahvistamasta taksasta, mutta käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista. Tutkimuksen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Kela korvaa hammaslääkärin määräämistä yksityisen suuhygienistin hoidoista enintään Kelan vahvistaman taksan verran. Korvausta täytyy aina hakea Kelasta. Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia. Veteraanien hammashoitokorvaus n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumisesta. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien teknisestä työstä 50 % taksasta. Erikoishammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksasta. Na na U i t t o Lääkekorvaus n Lääkkeiden hintalautakunta, Hila, päättää, mitkä lääkevalmisteet kuuluvat korvauksen piiriin. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat 3 euroa lääkkeeltä. Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvemman, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus. Jos itse maksamiesi lääkekustannusten osuus tänä vuonna ylittää 675,39 euroa, joka on ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus. Saat Kelasta lisäkorvausoikeuden täyttymisestä ilmoituksen, jota näyttämällä saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa. Matkakorvaus n Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää 9,25 euroa yhteen suuntaan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä. Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä. Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta. Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan. Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 22,13 euroa arkipäivältä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä %:lla. Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivä rahasta. Kuntoutus n Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus, ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psykoterapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. lasten perhekuntoutusta. Vajaakuntoisen nuoren koulutus n Kun vuotiasta vajaakuntoista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuutensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään 22,13 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea. Kuntoutusraha n Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen. Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun aikana. Vammais- ja hoitotuet n Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. 16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella. Perusvammaistuki on 85,93 e/kk, korotettu vammais tuki 200,51 e/kk ja ylin vammaistuki 388,80 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle. Perushoitotuki on 57,55 e/ kk, korotettu hoitotuki 143,27 e/ kk ja ylin hoitotuki 302,96 e/kk. Lisäksi hoitotukeen kuuluu 50,20 e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa. Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk. Vammaisten tulkkauspalvelu n Kela myöntää ilmaisen tulkkauspalvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Ehtona on tulkkauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia. Työterveyshuollon tuki n Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus voi olla 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja. Koti&Perhe Esitteet: Koti ja perhe, Eläkkeelle, Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Puhelinpalvelu: Lapsiperheiden tuet Asumisen tuet Eläkeasiat Maasta- ja maahanmuutto Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen. Kansainvälinen adoptiotuki n Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan. Vanhempainpäivärahat n Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa maksetaan työolosuhteiden vaarallisuuden vuoksi raskauden alkamisesta lähtien. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 18 arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Tämän lisäksi isä saa kokonaisen isäkuukauden, enintään 36 päivää, kun hän käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella. Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 22,13 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,13 euroa arkipäivältä että opintorahaa. Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsesta 100,40 e/kk, toisesta 110,94 e/kk, kolmannesta 141,56 e/kk, neljännestä 162,15 e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 182,73 e/kk. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 46,79 e/kk. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat 25.2., 25.3., 21.4., 26.5., 23.6., 26.7., ja Pienten lasten hoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät ole valinneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 315,54 e/ kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,47 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 60,70 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 168,86 e/ kk. Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 160,64 e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 135,09 e/kk/ lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle. Osittaista hoitorahaa maksetaan 90,36 e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi. Elatustuki n Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on 142,86 e/kk/lapsi. Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionmenetyksen korvauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaalatai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 22,13 euroa arkipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa. Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai takuueläkettä saavat henkilöt. Osa-aikaeläkettä tai vanhuuseläkettä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea. Muutto ulkomaille tai Suomeen n Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen. Työskentely EU- tai Etamaassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden. Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille. Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Kun muutat vakinaisesti Suomeen, hae sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella Y77. Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäisesti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan etuuksiin. Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt. Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelu ja Työttömyys Puhelinpalvelu: Opiskelijan tuet Työttömyysajan tuet Opintotuki n Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttänei lle, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus. Opintoraha on e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhteiden mukaan. Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Vanhempien tulojen pienuus voi korottaa opintorahaa. Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90 201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea. Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seurata vuositulojaan. Laskentaohjelma löytyy internetistä fi/laskurit. Muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita 660 e/ kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea, ja e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei saa sitä. Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttamisen voit hoitaa internetissä Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuotiskauden ajan.

12 22 nn nn Etuudet Tehtävät n 23 Koulumatkatuki n Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse matkoistaan vähintään 43 e/kk. Sotilasavustus n Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot. Kela maksaa sotilasavustuksena perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavustusta. Perheen tulot voivat pienentää avustusta. asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea. erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmaksuihin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana. Sotilasavustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava. Vuorottelukorvaus n Vähintään 10 vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enintään 359 päivää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaa-ajalta työn - tekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä. Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta. k e l A S S A t ö i S S ä Talo täynnä asiantuntemusta Proviisori Jaana Harsia-Alatalo on työskennellyt Kelan lääkekorvausryhmässä vuodesta Tätä ennen hän työskenteli 15 vuotta apteekissa. Jo silloin olin hyvin kiinnostunut lääkekorvauksista. Kelaan tullessani luulin tietäväni niistä kaiken, mutta kokonaisuus olikin paljon laajempi ja monimuotoisempi kuin olin ajatellut. Lääkkeiden korvattavuudesta päättää sosiaali- ja terveysministeriön alainen Lääkkeiden hintalautakunta. Kela laatii soveltamisohjeet lautakunnan päätösten ja sairausvakuutuslain pohjalta. Harsia-Alatalon tehtäviin kuuluu tiedottaa Kelan ohjeista ja päätöksistä. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat apteekit. Lääkekorvauksia maksetaan vuosittain 3,8 miljoonalle suomalaiselle. Jotta apteekit toimisivat yhdenmukaisesti, on tärkeää, että ajantasainen tieto on kaikilla yhtä aikaa saatavilla. Harsia-Alatalo osallistuu myös uusien lääkekorvausten lainmuutosten valmisteluun. Esimerkiksi keväällä 2009 käyttöönotettu lääkkeiden viitehintajärjestelmä teetti paljon työtä, mutta se oli antoisaa. Tavoitellut säästöt ovat toteutuneet asiakkaille ja yhteiskunnalle. Kelassa työskentelee 15 proviisoria ja 114 farmaseuttia. Kela on täynnä asiantuntemusta. Erityisesti nautin työskentelystä mukavassa työporukassamme. Parhaillaan pohdimme kansainvälisiä lääkekorvausasioita. Harsia-Alatalo vastaa myös asiakkaiden kysymyksiin lääkekorvauksista. Nämä ovat mutkikkaita asioita, joihin vaikuttaa moni laki. Korvausasiat muuttuvat myös säännöllisesti. On hyvin palkitsevaa saada palautetta, jossa kerrotaan neuvojeni auttaneen. Kelan töitä on tarjolla osoitteessa Työttömän perustuki n Työtön vuotias työnhakija voi saada Kelasta: työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta. Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi työmarkkinatuki ovat 25,74 e/pv ja lapsikorotus yhdestä lapsesta 4,88 e/pv, kahdesta lapsesta 7,16 e/pv ja kolmesta tai useammasta 9,23 e/ pv. Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää. Puolison tuloista vähennetään 660 e/kk. Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työtön voi saada työttömyysturvaa osallistuessaan työllistymistä edistäviin palveluihin, esimerkiksi työelämävalmennukseen tai omaehtoiseen koulutukseen. Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautumisen yhteydessä. Työttömyysturvan lisät n Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuva voi saada ylläpitokorvausta, jonka määrä on 9 tai 18 e/pv. Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa tai muutosturvalisää. Niiden täysi määrä on 4,42 e/pv. Peruspäivärahaan korotusosaa voi saada esimerkiksi, kun osallistuu työvoimahallinnon järjestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin tai kun työttömyys alkaa vähintään 3 vuoden työhistorian jälkeen tai kun henkilö irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä pitkän työhistorian jälkeen. Työmarkkinatuen korotusosaa maksetaan vain työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. vau l a au n o l a Matka-avustus n Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle, hän voi saada matka-avustuksena 2 4 kuukautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa. Kotoutumistuki n Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Eläkkeellä Esite: Eläkkeelle Puhelinpalvelu: Eläkeasiat Omaisen kuoltua Eläkeläisen perusturva n Kelan maksamaa eläkeläisen perusturvaa ovat kansaneläke ja takuueläke. Takuueläke turvaa Suomen eläkeläisille vähimmäiseläkkeeksi 687,74 e/kk. Pienituloinen voi saada lisäksi asumistukea. Kansaneläke n Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Täysi kansaneläke on yksinäiselle 586,46 e/kk ja parisuhteessa olevalle 520,19 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 51,79 e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona 1 212,21 e/kk ja parisuhteessa olevalle 1 079,71 e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Kan saneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asunut ulkomailla tai ottanut kansaneläkkeensä varhennettuna. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke tai määräaikainen kuntoutustuki vuotiaalle, työttömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle vuotiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna 62 vuoden iästä alkaen. Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotus on 20,45 e/kk/ lapsi. Kuntoutustuki n Määräajaksi myönnettävä kun toutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke. Takuueläke alkaen n Kela maksaa takuueläkettä eläkeläiselle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomääräisinä jäävät alle 687 e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläkettä tulee yksinäiselle kansaneläkeläiselle 101,28 e/kk ja parisuhteessa olevalle 167,55 e/kk. Määrä on pienempi varhennetun kansaneläkkeen saajalle. Maahanmuuttajan erityistuki loppuu , ja sen saajat alkavat takuueläkettä. Rintamalisät n Kela maksaa mies- tai naisveteraanille verotonta rintamalisää 45,82 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää. Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään. Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilie. Rintamalisiin oikeuttavia tunnuksia ei voi enää hakea. Perhe-eläke n Kela maksaa yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös vuotias opiskeleva lapsi. Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on 302,47 e/kk. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuhteista ja tuloista riippuen jatkoeläkettä. Jatkoeläkkeen täysi määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi hänen muut tulonsa. Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on 55,65 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippuen täydennysmäärää enintään 84,18 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää. Ristikko 1/2011 Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja yksi 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maanantaina Ratkaisija maksaa vastauksen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti Ristikko 1/2011, Palautepalvelut, HELSINKI. 1. Takuueläkettä aletaan myöntää a) b) c) Takuueläke tarkoittaa, että eläkkeen vähimmäismäärä on ennen veroja a) noin 450 e/kk b) noin 580 e/kk c) noin 680 e/kk Nimi Lähiosoite Postinumero ja paikkakunta Ristikko 3/10 ratkaisu Elämässä 3/2010 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti: Lasse Mörk, Kouvola, 20 euroa voitti: Reijo Savolainen, Turku, 15 euroa voittivat: Sakari Oinonen, Kivijärvi, Salme Vainonen, Kouvola, Timo Soininen, Teuva, Liisa Hietanen, Lappeenranta, Sinikka Tuomaala, Tornio, Kristiina Mara, Helsinki, Leena Tolvanen, Joensuu, Toini Yliniemelä, Kajaani. Onnea voittajille! 10 kysymystä sosiaaliturvasta 3. Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiaa enintään a) 80 kertaa vuodessa b) 12 kertaa vuodessa c) 40 kertaa vuodessa 4. Asiakas voi valtuuttaa valtakirjalla luottohenkilönsä hoitamaan a) vain eläkkeisiin liittyviä asioita b) kaikkia Kela-asioita c) Kelassa ei voi asioida valtakirjalla 5. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin saa Kelasta a) 10 eurolla b) 15 eurolla c) ilmaiseksi 6. Osteoporoosi on suomeksi a) rustokato b) luukato c) lihaskato 7. Osittaista vanhempainrahaa sai vuoden 2010 lopussa a) 36 äitiä tai isää b) 360 äitiä tai isää c) äitiä tai isää 8. Kela maksoi vuonna 2010 työttömyysturvaetuuksia yhteensä a) 350 miljoonaa euroa b) 790 miljoonaa euroa c) 1,1 miljardia euroa Oikeat vastaukset: 9. Vuonna 2009 alle 16-vuotiaiden yleisimmin käyttämät lääkkeet olivat a) psyykenlääkkeitä b) infektiolääkkeitä c) astmalääkkeitä 10. Kun saa osasairauspäivärahaa, täytyy samalla a) olla kokopäivätyössä b) olla osapäivätyössä c) olla tekemättä työtä 1a, 2c, 3a, 4b, 5c, 6b, 7a, 8c, 9b ja 10b.