Terveydellisistä syistä tapahtuvat työtehtävien muutokset
|
|
- Elli Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YTR KHHJ Terveydellisistä syistä tapahtuvat työtehtävien muutokset Nurmijärven käytännöt uudelleensijoituksiin
2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Terveydellisistä syistä käynnistyvä uudelleensijoitus 3 Keitä uudelleensijoitus koskee Uudelleensijoitusprosessin käynnistyminen Työkokeiluun liittyviä käytäntöjä Uudelleensijoitukseen vaikuttavat tekijät 3 Uudelleensijoitusprosessin käytännöt ja vastuut 6 Palvelussuhdemuutoksen toteuttaminen Uudelleensijoitusprosessin keskeytyminen ja päättyminen 4 Uudelleensijoitukseen liittyviä erityistilanteita 8 Siirtyminen kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön Opettajat Koulunkäynnin ohjaajat Liite: Terveydellisistä syistä tapahtuva työtehtävien muutos ja uudelleensijoitusprosessi 2
3 1 Johdanto Nurmijärven kunnassa on laadittu Työkyvyn aktiivinen tuki toimintamalli työkykyyn liittyvien ongelmatilanteiden ratkaisuihin. Se sisältää varhaisen puuttumisen, puheeksiottamisen, työkyvyn tehostetun tuen sekä pitkältä sairauspoissaololta työhön paluun tuen ohjeita. Työkykyyn liittyviin ongelmiin pitäisi etsiä ratkaisuja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa sekä tehdä tarvittavia työhön liittyviä muutoksia työkyvyn tukemiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi työaikaan, työnkuvaan tai ergonomiaan liittyvät muutokset. Toisinaan työkykyyn liittyvät ongelmat ovat kuitenkin sellaisia, että henkilö ei tukitoimista huolimatta pysty jatkamaan omassa tehtävässään. Tällöin hänet voidaan terveydellisin perustein uudelleensijoittaa toiseen tehtävään kunnassa. Tähän ohjeeseen on koottu Nurmijärven kunnan käytäntöjä ja periaatteita terveydellisistä syistä tapahtuviin uudelleensijoituksiin. Ohje on suunnattu kunnassa esimiestyötä tekeville. 2 Terveydellisistä syistä käynnistyvä uudelleensijoitus Keitä uudelleensijoitus koskee? Uudelleensijoitus koskee ensisijaisesti kunnan vakinaisessa palveluksessa olevia työntekijöitä (sekä työ- että virkasuhteiset), jotka eivät terveydellisistä syistä voi jatkaa omassa työssään. Työkyvyn heikentyminen terveydellisistä syistä tulee olla todettu työterveyslääkärin tekemässä työkykyarviossa. Uudelleensijoitus ei koske työntekijää, joka on täyttänyt henkilökohtaisen eläkeikänsä. Työntekijän oma heikentynyt motivaatio työtään kohtaan tai työyhteisöjen ilmapiiriongelmat eivät ole perusteena uudelleensijoitukselle, vaikka joskus pitkään jatkuneissa työyhteisöongelmissa ratkaisuna voikin olla työntekijän siirto toiseen työyksikköön.tällöin kyseessä ovat kuitenkin esimiehen työnjohdolliset toimenpiteet tilanteen ratkaisemiseksi, ei terveydellisistä syistä tapahtuva uudelleensijoitus. 3
4 Uudelleensijoitusprosessin käynnistyminen Uudelleensijoitusprosessi käynnistyy työterveysneuvottelusta, jossa työkyvyn alenema ja rajoitteet todetaan sekä perustellaan uuteen tehtävään siirtymisen terveydellinen tarve. Sitä ennen tulee olla selvitettynä työntekijän mahdollisuudet jatkaa omassa tehtävässään työaikaan, työtehtäviin tai muihin työkykyä tukeviin toimenpiteisiin liittyvin järjestelyin. Henkilön paluu omaan tehtävään tarvittavin tukitoimin on aina ensisijainen ratkaisu ennen uudelleensijoituksen käynnistymistä. Ennen henkilön sijoittumista uusiin tehtäviin järjestetään Kevan tukema työkokeilu, jonka kesto on tavallisesti noin 3kk. Ilman työkokeilua tapahtuva uudelleensijoitus voidaan poikkeuksellisesti tehdä, mikäli työkyvyn alenema on todettu työterveyshuollossa eikä työn järjestelyillä pystytä tukemaan henkilön työssä selviytymistä, mutta Kevan kriteerit ammatilliselle kuntoutukselle eivät täyty. Näissä tilanteissa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Työkokeiluun liittyviä käytäntöjä työnantaja ei maksa Kevan työkokeilun ajalta palkkaa, vaan työntekijä saa Kevalta kuntoutustukea lomaoikeus ei kerry Kevan kuntoutustuella järjestetyn työkokeilun ajalta Kevan tukemassa työkokeilussa työntekijä hakee Web:ssä omasta tehtävästään poissaolon työkokeilu-koodilla (271), työkokeilun ajalle ei tehdä uutta työsopimusta työkokeilun päättyessä tehdään uusi työsopimus uuteen tehtävään (määräaikainen/ toistaiseksi voimassaoleva) työkokeilun ajaksi työntekijälle voidaan palkata sijainen (määräaikainen työsopimus, jonka perusteena sijaisuus) 4
5 Uudelleensijoitukseen vaikuttavat tekijät Uudelleensijoituspaikka etsitään ensisijaisesti samalta tulosalueelta, missä henkilö on aiemminkin työskennellyt. Mikäli sopivaa tehtävää ei löydy, laajennetaan hakua samalle toimialalle. Vasta kun oman toimialan mahdolliset tehtävät on kartoitettu, lähdetään sopivaa tehtävää etsimään toiselta toimialalta. Sisäilmaongelmista tapahtuvat uudelleensijoitukset tehdään samojen periaatteiden mukaan kuin muutkin terveydellisistä syistä tapahtuvat uudelleensijoitukset. Tällöin siirto tehdään ensisijaisesti samalle tulosalueelle toiseen toimipisteeseen. Uudelleensijoitus pyritään aina tekemään avoinna olevaan vakanssiin. Jos sopivia avoimia vakansseja ei ole, voidaan henkilölle perusteellista harkintaa käyttäen räätälöidä määräaikaiset työtehtävät, joille toimialalla on selkeä tarve ja hakea seuraavassa talousarviossa uudelleensijoitusperusteista vakanssia. Siinä tapauksessa toimialajohtaja esittää talousarvion yhteydessä henkilöstösuunnitelmaan uudelleensijoitusperusteista uutta vakanssia. Henkilön uudelleensijoitukseen vaikuttavat osaaminen sekä aiempi koulutustausta ja työkokemus työkyvyn rajoitteet soveltuvuus uudelleensijoitustehtävän pätevyysvaatimukset. Työnantaja voi harkita tapauskohtaisesti mahdollisuutta tukea pätevöitymistä esim. oppisopimuksella. henkilön oma motivaatio 5
6 3 Uudelleensijoitusprosessin käytännöt ja vastuut UUDELLEENSIJOITUSPROSESSIN VASTUUT Nykyisen yksikön esimies käy työntekijän kanssa työkykykeskustelun ja tekee työkykyarviopyynnön työterveyshuoltoon on sitä ennen tehnyt työpaikalla henkilön työhön liittyviä mahdollisia järjestelyjä työkyvyn tukemiseksi osallistuu tarvittaviin työterveysneuvotteluihin työnantajan edustajana ja tuo niihin työnantajan näkemyksen työn sujumisesta järjestää tarvittaessa kuulemistilaisuuden Uuden yksikön esimies laatii työsopimuksen uudelleensijoitustehtävään kertoo työntekijälle uuden työn sisällöstä ja ehdoista Työntekijä on itse aktiivinen hakemaan avoimia tehtäviä ja pohtii mahdollisia uudelleenkoulutuksen vaihtoehtoja on yhteydessä vanhan yksikön esimieheen ja pitää tämän ajantasalla uudelleensijoitukseen liittyvissä asioissa hakeutuu tarvittavaan koulutukseen uudelleensijoituksen niin vaatiessa Tulosaluepäällikkö ja toimialajohtaja osallistuvat tarvittaessa työkykyneuvotteluihin Henkilöstöpalvelut työhyvinvointisuunnittelija osallistuu työkykyneuvotteluihin koordinoi työkokeiluja ja seuraa uudelleensijoituksen etenemistä ja onnistumista toimii toimialalta toiselle liittyvissä uudelleensijoituksissa yhteystahona palvelussuhdepäällikkö toimii konsultoivana asiantuntijana esimiehille ja toimialajohdolle palvelussuhteen muutoksiin ja päättämiseen liittyvissä asioissa Ks. Uudelleensijoitusprosessi LIITE1 6
7 Palvelussuhdemuutoksen toteuttaminen Terveydellisistä syistä uudelleensijoitettavan työntekijän vakinainen vakanssi säilyy hänellä, kunnes hänelle laaditaan uusi toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vanhassa työyksikössä voidaan joutua palkkaamaan uudelleensijoitettavan henkilön tilalle useita kertoja määräaikainen sijainen siitäkin huolimatta, että tiedetään ettei kyseinen henkilö pysty tehtävää terveydellisistä syistä hoitamaan. Vakanssin vapautuminen uusi toistaiseksi voimassa oleva työsopimus vakinaiseen työhön korvaa vanhan työsopimuksen ja vapauttaa vanhan vakanssin, jolloin se voidaan täyttää toistaiseksi työntekijän on tarpeellista myös itse ilmoittaa vanhan työyksikön esimiehelle, että on tehnyt uuden työsopimuksen jos uudelleensijoitus tehdään uudelleensijoitusperusteiselle vakanssille, vapautuu vanha vakanssi, kun valtuusto on hyväksynyt henkilöstösuunnitelmassa uuden vakanssin. Käytännössä tämä tapahtuu kalenterivuoden alkupuolella. virasta luopuminen on aina tehtävä kirjallisesti hallintosäännön mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselle Uudelleensijoituksessa palvelussuhteen ehdot (nimike, palkka, työaika) määräytyvät uuden tehtävän mukaisesti. Kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten (KVTES) mukaan tehtäväkohtainen palkka määräytyy työn vaativuuden arvioinnin perusteella. Uudelleensijoitustilanteessa tehtäväkohtainen palkka määräytyy kunnan palkkataulukon mukaisesti. Pääsääntöisesti näissä tilanteissa ei sovelleta koeaikaa. Työntekijän lomaoikeus määräytyy KVTES:n mukaan. Lomaoikeus ei kerry Kevan kuntoutustuella järjestetyiltä työkokeilukuukausilta. 7
8 Uudelleensijoituksen keskeytyminen tai päättyminen Jos työkokeilun aikana ilmenee, ettei työntekijä terveydentilansa tai osaamiseeensa liittyvien puutteiden vuoksi ole soveltuva ko. tehtävään, keskeytetään uudelleensijoitusprosessi. Tällöin työnantaja arvioi kokonaistilanteen uudelleen ja harkitsee mahdollisesti palvelussuhteen päättämistä. Työsopimuslain 7 luku 2 mukaan palvelussuhde voidaan päättää, jos työntekijän työkyky on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajan on kuultuaan työntekijää ennen irtisanomista selvitettävä olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Uudelleensijoitusprosessi päättyy, jos työntekijä kieltäytyy ottamasta vastaan hänelle tarjottua työtä tai kieltäytyy uudelleensijoitusprosessiin liittyvistä tarpeellisista toimenpiteistä. Uudelleensijoitusprosessi katsotaan myös päättyneeksi, kun henkilölle on tehty uusi toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. 4 Uudelleensijoituksiin liittyviä erityistilanteita Siirtyminen kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön Työntekijä voi siirtyä tekemään osa-aikaista työtä esimerkiksi jos hänelle on myönnetty osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki. Osakuntoutustuki tarkoittaa samaa kuin määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke. Osatyökyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällöin työntekijä voi jatkaa työuraansa osa-aikaisessa työssä ja saada sen lisäksi osatyökyvyttömyyseläkettä. Osa-aikatyöhön siirtyminen on aina sovittava etukäteen työnantajan kanssa. Kaikissa työtehtävissä osa-aikatyöhön siirtyminen ei ole mahdollista. Työnantaja ei voi yksipuolisesti pysyvästi osa-aikaistaa työsuhdetta ilman irtisanomisperustetta. Työntekijällä on oikeus säilyttää kuntaan kokoaikainen työsuhde, vaikka hänen kanssaan sovittaisiinkin työsuhteen jatkumisesta osa-aikaisena. Vaihtoehtoja työsuhteen osa-aikaistamiseen on kaksi. A. Mikäli työntekijä ja työnantaja niin sopivat, voidaan osa-aikainen työsopimus tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällöin työntekijälle tulee kuitenkin selventää, että hänellä ei ole subjektiivista oikeutta palata kokoaikaiseen työhön. Työsopimukseen on hyvä kirjata, että Toistaiseksi voimassaoleva osa-aikaistaminen on tehty työntekijän pyynnöstä B. Osa-aikaisuutta jatketaan määräaikaisella työsopimuksella esimerkiksi vuosi kerrallaan. 8
9 Käytännössä osa-aikaistaminen voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: Henkilö uudelleensijoitetaan työkokeilun kautta uuteen tehtävään, jossa hän tekee työkykynsä mukaisesti osa-aikaista työtä 4h/pv. Alkuun työsopimus tehdään määräaikaisena ja henkilön edelliseen tehtävään palkataan noiksi määräajoiksi sijainen. Henkilön uudelleensijoitustehtävään perustetaan uusi vakanssi, jolloin työntekijälle voidaan tehdä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tällöin henkilön edellinen vakanssi vapautuu ja myös siihen voidaan palkata vakinainen työntekijä. Työsopimus voidaan laatia tällöin seuraavasti: 1. Laaditaan toistaiseksi voimassa oleva kokoaikainen (100%) työsopimus x tehtävään JA 2. Laaditaan määräaikainen osa-aikainen työsopimus vov-jaksona 3. Vaihtoehtona on tehdä osa-aikaisuus poissaolojen kautta osa-aikaisena työlomana. Tätä vaihtoehtoa ei voi käyttää jaksotyössä (Titanialla) olevilla. Opettajat Opettajien työaika on kokonaisuudessaan kunnan muista tehtävistä poikkeava. Opettajan osa-aikaisuutta suunniteltaessa huomioidaan osatyökyvyttömyyseläkkeen ansioraja, minkä mukaan määritellään maksimi-opetusvelvollisuustunnit. Opetustuntien määrä voi olla myös pienempi, mutta maksettava palkka määräytyy tuntien perusteella. Opetusvelvollisuuteen ei lueta tukiopetustunteja eikä se siis työsuunnitelmassa korvaa varsinaisia opetustunteja. Myöskään kerhotunnit eivät kuulu opetusvelvollisuuteen eivätkä ne ole lainkaan opetusta. Opettajan palkanmaksun vakiintuneena perusteena eivät voi olla tehtävät, joita ei voi lukea opetukseksi. Ne eivät ole palkkatekijöinä opetuksettomina aikoina. Viranhaltijana osa-aikaeläkeläisellä on velvollisuus sekä VESO-päiviin että yhteissuunnitteluaikaan. Mikäli ennalta sovittuun eläkepäivään osuu opettajakokous, ei eläkepäivältä tarvitse osallistua kokoukseen. Näin ollen jos opettajalle sovitaan kokonaisia eläkepäiviä, niiden sijoittaminen lukujärjestykseen kannattaa harkita huolella. Koulunkäynnin ohjaajat Koulunkäynnin ohjaajat tekevät Nurmijärven kunnassa osa-aikaista työtä tehden lukuvuoden aikana sisään osan koulujen loma-aikojen työtunneista. Siksi palkanmaksun perusteena olevien työtuntien määrä on vähempi kuin tehtyjen työtuntien määrä. Jos koulunkäynnin ohjaaja ei työkykynsä rajoitteiden vuoksi pysty tekemään omaa täyttä työaikaansa (osa-aikainen työ + sisään tehtävät tunnit), on työntekijän kanssa tarpeellista sopia ja suunnitella, miten koulujen loma-ajoilla toimitaan. Käytännössä vuosilomapäivät eivät riitä koko vuodeksi, vaan työntekijän on haettava palkatonta työlomaa tai työnantajan osoitettava jotain muuta työtä. 9
10 Terveydellisistä syistä tapahtuva työtehtävien muutos ja uudelleensijoitusprosessi Prosessin vaihe Kuvaus Vastuutaho /yhteistyötaho 1. Työkykyongelma Prosessi käynnistyy, kun työntekijällä ilmenee työkyvyn Työntekijä, esimies ongelma, joka vaikuttaa työssä suoriutumiseen. Tämä voi näkyä esimerkiksi toistuvina sairauspoissaoloina, /koko työyhteisö myöhästymisinä, negatiivisena asiakaspalautteena, vetäytymisenä tai työyhteisöstä nousevana huolena. 2. Puheeksiottokeskustelu Esimies käy työntekijän kanssa puheeksiottokeskustelun, Esimies ja työntekijä jossa he yhdessä jäsentävät, mistä asiassa on kyse ja millaisilla toimilla tilanteeseen saadaan apua. 3. Suunnitelma työpaikalla Esimies ja työntekijä tehtävistä toimenpiteistä Puheeksiottokeskustelun perusteella esimies ja työntekijä tekevät suunnitelman siitä, miten tilanteessa edetään ja millaisia toimenpiteitä työpaikalla tehdään työntekijän työkyvyn tukemiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi: työaikaan liittyvät järjestelyt työtehtäviin liittyvät järjestelyt ergonomiaan liittyvät järjestelyt, kuten apuvälineet tai uudet työvälineet /työterveyshuolto, työhyvinvointisuunnittelija, työsuojelu YTR KHHJ Dokumentointi Keskustelusta tehdään muistio Suunnitelma tehdään kirjallisena ja sen toteutumista seurataan. Kirjallinen suunnitelma liitetään puheeksiottokeskustelun muistioon 4. Työkykyarviopyyntö työterveyshuoltoon Jos työpaikalla tehtävät toimenpiteet eivät ole riittäviä ja työkykyongelma jatkuu, esimies tekee työterveyshuoltoon pyynnön työntekijän työkyvyn arvioimiseksi. Esimies /työterveyshuolto Työkykyarviopyyntö tehdään kirjallisena ja lähetetään oman toimialan työterveyshoitajalle 5. Työkykyarvio työterveyshuollossa Työterveyshuollossa arvioidaan esimiehen pyynnöstä työntekijän jäljellä oleva työkyky. Pitkittyneissä sairauspoissaoloissa työkyvyn arviointiin liittyy arvio työhön paluun edellytyksistä. työterveyshoitajan terveystarkastus ja jatkotoimenpiteiden arviointi työterveyslääkärin terveystarkastus ja tarvittaessa ohjaus jatkotutkimuksiin: erikoislääkärin konsultaatio, erikoistutkimukset, ulkopuolinen työkyvyn arviointi Työterveyshuolto ja työntekijä /esimies Työterveyshuollon käynnit dokumentoidaan potilastietojärjestelmään. Työterveyslääkäri kirjoittaa työkykyarvion perusteella lausunnon jäljellä olevasta työkyvystä.
11 Prosessin vaihe Kuvaus Vastuutaho /yhteistyötaho (esim. TTL, Kuntoutussäätiö, Orton), asiantuntijan vastaanotto (työfysioterapeutti, työterveyspsykologi) Dokumentointi 6. Työterveysneuvottelu Työterveysneuvottelussa keskustellaan kokonaisvaltaisesti työntekijän työkyvystä ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Työterveysneuvotteluun osallistuvat työterveyshuollon ja työntekijän lisäksi esimies ja tarvittaessa työhyvinvointisuunnittelija sekä työntekijän halutessa myös luottamushenkilö. 7. Jatkotoimenpiteet: ammatillinen kuntoutus/ työkokeilu määräaikainen osakuntoutustuki (=osatyökyvyttömyyseläke) kuntoutustuki (määräaikainen työkyvyttömyyseläke) ammatinvaihto työkyvyttömyyseläke Jos neuvottelussa todetaan, että työntekijän työskentelyedellytykset eivät täyty nykyisessä työssä, prosessi etenee suoraan kohtaan 8. ja hänelle aletaan etsiä uudelleensijoituspaikkaa Työterveysneuvottelussa sovittujen jatkotoimenpiteiden toteutus. Työterveyslääkäri tekee B-lausunnon tarvittavien anomusten liitteeksi Työhyvinvointisuunnittelija toimii työkokokeiluissa koordinoijana ja avustaa työntekijää ammatillisen kuntoutuksen hakemuksen täyttämisessä sekä laatii työkokeilusuunnitelman yhteistyössä työntekijän, esimiesten ja työterveyshuollon kanssa Työhyvinvointisuunnittelija auttaa työntekijää osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemuksen täyttämisessä Kuntoutustukea haetaan, mikäli työkyvyttömyys jatkuu yli vuoden ja sairaudesta on mahdollisuus kuntoutua Työkyvyttömyyseläkettä haetaan, mikäli työntekijän työkyky on pysyvästi heikentynyt niin, ettei hän kykene edes osa-aikaiseen työntekoon. 8. Työskentelyedellytyksien Työntekijä laatii itselleen ansioluettelon, josta ilmenee hänen työskentelyhistoriansa, koulutuksensa, muu 11 Työterveyshuolto / työntekijä, esimies ja tarvittaessa työhyvinvointisuunnittelija. Työntekijän halutessa myös luottamushenkilö tai muu tukihenkilö. Työntekijä, työterveyshuolto, esimies, työhyvinvointisuunnittelija Työntekijä, työhyvinvointisuunnittelija Työterveysneuvottelumuistio, joka lähetetään läsnä olleille sekä tarvittaessa Kevaan/ Kelaan Työntekijän laatima ansioluettelo Työhyvinvointisuunnittelija täyttää
12 Prosessin vaihe Kuvaus Vastuutaho /yhteistyötaho selvitys osaamisensa sekä motivaationsa ja työkykyongelmaan liittyvät rajoitteet Työhyvinvointisuunnittelija haastattelee työntekijän ja kartoittaa uudelleensijoitusmahdollisuudet 9. Työkokeilu ja seurantaneuvottelu työterveyshuollossa 10.A)Työntekijän uudelleensijoittuminen Työhön paluun tueksi järjestetään työkokeilu joko omaan tehtävään tai muuhun henkilön työkykyä ja osaamista vastaavaan työhön. Työterveyshuollossa järjestetään seurantapalaveri, jossa arvioidaan toimenpiteiden toteutumista ja onnistumista sekä niiden vaikutusta työntekijän työkykyyn. Työntekijä uudelleensijoitetaan hänen osaamistaan ja työkykyään vastaaviin tehtäviin. Työterveyshuolto, työntekijä, esimies, työhyvinvointisuunnittelija / työntekijän halutessa luottamushenkilö Työntekijä, esimies Dokumentointi ammatillisen kuntoutuksen selvitys -lomakkeen Työterveysneuvottelumuistio, joka lähetetään neuvotteluun osallistuneille sekä työkokeilun aikana/ päättyessä Kevaan. Kehityskeskustelu 10.B) Epäonnistunut työkokeilu työkokeilun keskeyttäminen ja tilanteen uudelleenarviointi (mahdollinen palvelussuhteen päättäminen) Jos työkokeilun aikana ilmenee, että työntekijän terveydentila ja työkyky eivät ole riittäviä työn tekemiseen, työkokeilu keskeytetään. Tilanne arvioidaan uudelleen sekä työskentelyedellytyksien (terveydentila, osaaminen, soveltuminen) että mahdollisten uudelleensijoituspaikkojen osalta. Työntekijä, työkokeilun aikainen esimies, työterveyshuolto, työhyvinvointisuunnittelija. Esimies Keskeytyneestä työkokeilusta ilmoitus Kevaan. Työsopimuslain 7 luku 2 mukaan palvelussuhde voidaan päättää jos työntekijän työkyky on sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työnantajan on kuultuaan työntekijää ennen irtisanomista selvitettävä olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. /Palvelussuhdepäällikkö 12
13 Työkyky palautuu 1.Työkyky-ongel ma 2.Puheeksiot-tok eskustelu 3.Suunnitelma työpaikalla tehtävistä toimenpiteistä 4.Työkykyarvio -pyyntö työter-veyshu oltoon 5.Työkykyarvio 6. Työterveys-ne uvottelu 7. Jatkotoimenpiteet: ammatillinen kuntoutus/ työkokeilu eläke ammatinvaihto UUDELLEENSIJOITUSPROSESSI Jos päädytään uudelleen-sijoitukse en 8. Työskentely-edellytyksien 9. Työkokeilu ja seurantaneuvottelu työterveyshuollossa 10.A)Työntekijän uudelleensijoittuminen Palautunut työkyky B) Epäonnistunut työkokeilu tilanteen uudelleenarviointi ja mahdollinen palvelussuhteen päättäminen
14 Terveydellisistä syistä tapahtuva työtehtävien muutos 14
Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotKorvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle
Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle 1 Sisällys Mitä on korvaava työ TyöSi Työ Sinulle?... 2 Milloin korvaava työ ei sovellu... 2 Työterveyshuollon rooli... 3 Korvaava työ - kun sairausloma keskeytetään
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotMiten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014
Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotTyöohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu
Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotHenkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:
JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle
LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon
LisätiedotTyökykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely
Henkilöstöpalvelut Luonnos Työhyvinvointipalvelut 23.2.2017 Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn Yhteistyötoimikunnassa 9.2.2017
LisätiedotKh TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI
TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Työsuojelutoimikunta 04/2006 TOIMINTAOHJE TYÖN VAATIMUSTEN JA TYÖNTEKIJÄN TYÖKYVYN YHTEENSOVITTAMISEKSI Tätä
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki
SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS
AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotVälittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa
Välittävä työyhteisö VARHAISEN VÄLITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Hyväksytty Inarin kunnanhallituksessa 3.12.2007 519 Inarin kunnan varhaisen välittämisen malli Työkyky ja terveydentila voivat muuttua työuran
LisätiedotTyöhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna
Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotAKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA
yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotAKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN
AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut
LisätiedotSelänne. Sovellettu työ ja sen. järjestäminen. Peruspalvelukuntayhtymä. o ohjeita sovelletun tyon tekemiseksi o voimassa 3112.
Yhteistyotoimikunta 25.10.2016 56 Kuntayhtymähallitus 27.10.2016 151 HaapajäM Karsämäld Pyhäjärvi Reisjärvi Selänne Peruspalvelukuntayhtymä o ohjeita sovelletun tyon tekemiseksi o voimassa 3112.2018 saakka
LisätiedotMiten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista
Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotAKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 4.5.
Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 Dnro 411/01.04.00/2016 AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA Yhteistoimintaryhmä 4.5.2018 Henkilöstöjaosto 16.5.2018 Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyökykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely
Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotKäytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki. Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija
Käytännön ratkaisuja Jyväskylän kaupunki Päivi Mazzei Kuntoutusasiantuntija 12.9.2016 9.9.2016 Materiaali Jyväskylän kaupunki ja sen käytännöt Työkyvyn hallintamalli / ammatillisen kuntoutuksen oppaat
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotAKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA. Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 henkilöstöyksikkö. Yhteistoimintaryhmä 5.5.
Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli 1/8 Dnro 411/01.04.00/2016 AKTIIVINEN TUKI KIRKKONUMMELLA Yhteistoimintaryhmä 5.5.2017 Henkilöstöjaosto 17.5.2017 Kirkkonummen kunta Aktiivisen tuen toimintamalli
LisätiedotVARHAINEN TUKI. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri,
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013
HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
LisätiedotTYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet
Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA
TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa
LisätiedotTyöpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja
Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja Työntekijä (nimi ja puhelin) Perehdyttäjä (nimi ja puhelin) Perehdytysajankohta/-kohdat 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA
LisätiedotHyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.
Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,
LisätiedotLakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:
1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.
LisätiedotKANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014
KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan
LisätiedotMukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä. Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki
Mukautettu työ ja henkilöstön edustajan rooli työhyvinvointiyhteistyössä Kari Nieminen Pääluottamusmies, JUKO Seinäjoen kaupunki Lähti liikkeelle projektina Työkyvyn arviointien aikaistaminen ja korvaavan/mukautetun
LisätiedotTyökyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011
Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!
LisätiedotTyöterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri
Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän
LisätiedotAskolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017
Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotMääräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille
Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotKainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö
Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,
LisätiedotJulkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen
Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotAKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-
AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyöhönvalmennuksen prosessikortit
Työhönvalmennuksen prosessikortit Oma halu työelämään Asiakkaaksi ohjautuminen Kyky nähdä asiakkaan osaaminen ja vahvuudet Työhönvalmennus työpaikalla Neuvonta, ohjaus, mentorointi, opetus Työllistyminen
LisätiedotTyöhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi
Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset
LisätiedotVantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ
Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500
LisätiedotRAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho
RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ
LisätiedotKorvaava työ kemian aloilla
Korvaava työ kemian aloilla KEMIANTEOLLISUUS KT RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 1 KORVAAVA TYÖ KEMIAN ALOILLA 2017 Korvaava työ kemian aloilla
LisätiedotPoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen
PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotTyöeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut
Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla
LisätiedotYleistä kuntouttamiseen liittyen
Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä
LisätiedotMUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ
MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4
LisätiedotTyön tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen
Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto
LisätiedotVarhainen tuki toimintamalli
Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotTyökyvyn aktiivinen tuki
Yhteistyöryhmä 11.11.2013 KHHJ 29.1.2014 Työkyvyn aktiivinen tuki 1/2014 www.nurmijarvi.fi Sisällysluettelo 1 ESIPUHE... 3 2 AKTIIVINEN TUKI... 5 3 TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ... 8 4 VARHAINEN
LisätiedotTyökyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotUhkana työkyvyttömyysloppuuko
Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotHARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA
HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa
LisätiedotTyöeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri
Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet
Lisätiedot