Vuosikirja 2014 Oikeus oppimiseen ja omiin vahvuuksiin. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena Oy

Transkriptio

1 Vuosikirja 2014 Oikeus oppimiseen ja omiin vahvuuksiin 1

2 vuosikirja 2014 sisältö 3 Uudistamme KVPS-konsernin strategian uudistunein voimin 4 Tilapäishoitopalvelut auttavat perheitä jaksamaan 5 Kiinteistötoimi tarjoaa puitteet itsenäiseen asumiseen 6 Kehittämistoiminta edistää osallistumista ja osallisuutta 8 on alansa asiantunteva edelläjävijä Uudistamme KVPS-Konsernin strategian uudistunein voimin Kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä asemaan ja palveluihin vaikuttava lainsäädäntö ja koko toimintaympäristö ovat muuttumassa merkittävällä tavalla. Puolueet sopivat maaliskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jossa palveluiden järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sote-alueella. Juhannuksen jälkeen parlamentaarinen ohjausryhmä julkisti sote-lakiehdotuksensa. Sosiaalihuoltolaki uudistetaan ja vammaispalvelu- ja kehitysvammalaki yhdistetään, kansallinen omaishoidon ohjelma on jo julkistettu. Lisäksi uudistetaan hankintalakia, joka ei huomioi palvelunkäyttäjän osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia palveluidensa järjestämiseen ja tuottamiseen. Muuttuvassa toimintaympäristössä strategisten valintojemme merkitys korostuu siinä, miten omaisjärjestötaustamme, visiomme ja perustehtävämme mukainen toimintatapa todellistuu. KVPS-konsernin tulevien vuosien strategia on päätetty uudistaa. n ja :n hallituksissa on tapahtunut tänä vuonna useita muutoksia. Uudistunein luottamushenkilövoimin vastaamme konsernin päätöksenteosta. Uskomme kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä roolin vahvistamiseen itseään koskevissa asioissa, mikä edellyttää alan toimijoilta jatkuvaa osaamisen ja esimiestyön kehittämistä sekä arvojen toteutumisen seurantaa. 10 Timo Rintala uskoo avoimeen yhteistyöhön 12 Osaaminen esille ja jakoon Markku Virkamäki toiminnanjohtaja, Päivi Kari toimitusjohtaja, 14 Kesälapsista kokonaiseen elämäntehtävään 16 Perhelomittajan korkeakoulu 19 Ilkka Koskenranta on omasta kodistaan onnellinen mies 22 Yhteistyössä yksilöllisiä asumispalveluita 24 "Imimme uutta kuin pesusienet" Koulutuksesta työvälineitä 26 Tietotekniikan vertaiskouluttajiksi n ja :n yhteisen Vuosikirjan 2014 tarkoituksena on antaa yleiskuva KVPS-konsernin tämän päivän toiminnasta ja tulevaisuuden haasteista. n hallitus ja johtoryhmä: Takana Jyrki Pinomaa, Sanna-Maija Kela, Arto Mäkinen, Kirsi Konola, Markku Virkamäki, Miina Weckroth, Risto Kortelainen, edessä Tuomo Takala, Timo Rintala, Keijo Linja ja Aarne Rajalahti. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY 29 Tom Brandt viihtyy Tulppaanikodissa 32 Aikuistuvalle Joonakselle ikäkauden mukaisia asioita 34 Henkilökohtainen avustaja kulkee vierellä ja elää mukana 36 Vanhemmuus vahvasti esille! 37 Hopeanuolen asukkaat osallistuivat arvotyöskentelyyn 38 Yhteystiedot 39 Yhteystiedot Elina Leinonen Julkaisun toimitus Anna-Liisa Nikus Kannen valokuva Oppimisen ja onnistumisen iloa! Kansikuvassa vastaava ohjaaja Johanna Rosvall ja tilapäishoidon asiakas Tom Brandt Tulppaanikodista. Jaakko Bashmakov Ulkoasu Forssa Print 2014 Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. :n hallitus ja johtoryhmä: Timo Rintala, Päivi Kari, Päivi Kaltio, Jere Metsähonkala, Juhani Lankinen, Markku Virkamäki, Tuula Henttu ja Minna Hyvärinen. 2 3

3 Tilapäishoitopalvelut auttavat perheitä jaksamaan Kiinteistötoimi tarjoaa puitteet itsenäiseen asumiseen Ylläpidämme monipuolista tilapäishoidon palveluvalikoimaa perheiden tarpeita kuunnellen. Perhelähtöisyys sekä vanhempien osallisuus ja asiantuntemus ovat palveluidemme perusta. Tilapäishoitopalvelumme mahdollistavat omaishoitajien lakisääteisen vapaan, vakinaisen hoitajan vapaapäivät ja harkinnanvaraisen tilapäishoidon. Tavoitteenamme on palvelukokonaisuus, joka soveltuu perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten yksilöllisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Perhelomituksessa perhelomittaja tulee kotiin ja hoitaa vammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen lisäksi kotiin jäävät sisarukset. Lomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Hoitoapu on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille. Perhehoito on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille, joita perhehoitaja hoitaa omassa kodissaan. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää yhdestä päivästä useaan vuorokauteen. Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa lapselle sellaisen kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden, jota omien vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät mahdollista. Nuorelle tai aikuiselle perhehoito on yksilöllinen asumisvaihtoehto. Ryhmälomitus on leiritoiminnan periaattein järjestettävää tilapäishoitoa, joka suunnitellaan yhteistyössä kunnan tai seutukunnan kanssa. Turvallinen ympärivuorokautinen huolenpito ja ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä, sosiaalisia taitoja sekä uusien elämysten ja kokemusten saamista. Teema- ja harrastekurssit ohjaavat erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin. Kursseja järjestetään leirimuotoisina lähinnä loma-aikaan. Leirit sisältävät monipuolista ohjattua tekemistä, täysihoidon ja ympärivuorokautisen huolenpidon. Perheet pitävät tilapäishoitopalveluita erittäin tärkeinä omalle jaksamiselleen. Tilapäishoidon asemaa tulee vahvistaa yhteiskunnan palvelujärjestelmässä, koska valtaosa palveluista on lainsäädännöllisesti yhä harkinnanvaraisia. Palveluiden saatavuus ja jatkuvuus edellyttävät yhteistyötä perheiden ja kuntien kesken. Vanhempien voimavarojen tukemiseksi on olennaista, että palvelut tukevat koko perheen hyvinvointia. Ryhmälomituksessa tärkeää on yhdessäolo ja mukava tekeminen. Kuvassa perhelomittaja Toini Anttila ja Nella Katajamäki. Lue lisää sivuilta Kuva: Antti Ekola Rakennutamme ryhmämuotoisia asuntoja ja hankimme asuntoja tavallisista taloyhtiöistä kodeiksi erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Avun ja tuen tarpeet vaihtelevat, minkä vuoksi tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja. Tavoitteenamme on löytää kullekin asukkaalle sellainen koti, jossa hän itse haluaa asua. Seuraamme alan kehitystä, kehitämme uusia asumismalleja ja teemme yhteistyötä muun muassa kuntien, yhdistysten ja rakennusalan toimijoiden kanssa. Asukkaiden ja heidän läheistensä antamat palautteet ovat meille arvokkaita. Rakennutamme ryhmämuotoisia koteja llä on yli 20 vakituiseen asumiseen tarkoitettua asumispalveluyksikköä eri puolilla Suomea. Niiden asukkaat tarvitsevat paljon apua ja tukea arjessaan. Joissain asumisyksiköissä on huoneisto tilapäistä asumista tai asumisharjoittelua varten, ja joidenkin yhteydessä on päivätoiminnan tilat. Tilapäishoitokodit sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. Palveluntuottajana toimii useimmiten. Rakennutamme uusia asumisyksiköitä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeen perustana on paikkakunnalla tai lähikunnissa tiedostettu asumispalveluiden tarve. Asumisyksiköt suunnitellaan ottaen huomioon paikalliset ja yksilölliset tarpeet. Kaikki uusien asumispalveluyksiköiden rakentamista koskevat aloitteet ovat tervetulleita. Yhteydenotto on hyvä tehdä yhteistyössä Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirin, paikallisen tukiyhdistyksen tai kunnan sosiaalitoimen kanssa. Hankimme asuntoja itsenäiseen elämään Oman kodin hankinnan valmistelu alkaa kehitysvammaisen nuoren tai aikuisen omasta halusta itsenäistyä. Aluksi on tärkeää kartoittaa arjessa tarvittava apu ja tuki sekä suunnitellun asuinalueen mahdollisuudet. Kodin sijainti läheisiin, työpaikkaan ja harrastuksiin nähden sekä asunnon varusteet ja esteettömyys ovat tärkeitä asioita. Sopiva asunto löytyy yleensä parhaiten kotipaikkakunnalta läheisten ja tukiverkoston avulla. ostaa asunnon valmiista rakennuskannasta ja vuokraa sen asukkaalle. Huoneiston vuokra oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen, jolloin henkilölle itselleen jäävä maksuosuus pysyy kohtuullisena. Kotikunta tekee päätöksen järjestettävistä tukipalveluista. Annamme mielellämme lisätietoja asunnon hankinnasta kiinnostuneille tuleville asukkaille, läheisille, kunnille, yhdistyksille ja oppilaitoksille. Itsenäisen asumisen ja elämisen taidot vaativat harjoittelua. Johanna Rosvall avustaa Tom Brandtia Tulppaanikodin oven avaamisessa. Kuva: Anna-Liisa Nikus Tuemme itsenäisen asumisen onnistumista on vuokranantajana turvallinen ja joustava. Vuokrasopimusta tehtäessä sovimme muuttajan kanssa vuokrasuhteen yksityiskodista yksilöllisten tarpeiden mukaan. Teemme aktiivista yhteistyötä asukkaan, hänen läheistensä ja asumista tukevien ihmisten sekä taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden kanssa. Korostamme tuen jatkuvuutta ja yhteistyön avoimuutta ja luottamuksellisuutta. Haluamme olla mukana tukemassa asumisen onnistumista. 4 5

4 Kehittämistoiminta edistää osallistumista ja osallisuutta Luomme yksilökeskeisiä ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Kehittämistoimintamme tarkoituksena on vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä omaa osallisuutta ja ääntä kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa ja heidän oman elämänsä suunnittelussa. Koulutustoiminta aktivoi työyhteisöjä pohtimaan oman työnsä arvolähtökohtia ja työtapojensa kehittämistä. Hankkeissa vahvistetaan henkilöstön osaamista ja tuetaan työntekijöitä edistämään kehitysvammaisten ihmisten osallistumista ja täyttä kansalaisuutta. Henkilökohtainen apu vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja edistää monimuotoista osallisuutta yhteiskunnassa. Henkilökohtainen avustajatoiminta luo henkilökohtaisen avun malleja, järjestää koulutusta, tuottaa selkokielistä materiaalia ja vaikuttaa aktiivisesti toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Toiminnassa tuetaan kehitysvammaisia ihmisiä omien valintojen tekemisessä, henkilökohtaisen avun hakemissa ja työnjohtajana toimimisessa. voi olla osallisena tapahtumien kulussa: Mitkä ovat minulle tärkeitä asioita? Miten arkeni muuttuu? Kun asioita mietitään yhdessä etukäteen, muuttajat voivat vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun, heidän itsetuntemuksensa lisääntyy ja he saavat rohkeutta kertoa omista ajatuksistaan. Muuttovalmennus tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua tuleviin naapureihin ja kodin lähiympäristöön. Ikäperhetoiminta tukee perheitä, joissa tukea tarvitseva aikuinen asuu lapsuudenkodissa usein jo iäkkäiden vanhempiensa kanssa. Toimintaan on mahdollista hakeutua, vaikka tukea tarvitseva perheenjäsen on jo muuttanut kodista, mutta läheiset ja muuttaja kokevat tarvitsevansa tukea elämänmuutokseen. Toiminnan keskeisenä tavoitteena on kannustaa kehitysvammaisia ihmisiä omannäköisen elämän suunnitteluun: Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia ja unelmia minulla on? Millaisia asumisen mahdollisuuksia on? Kehittämishankkeet Yksi naapureista Laitosasumisen lakkautus Suomessa -hanke perustuu ajatukseen, että kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. Tavoitteena on mahdollistaa yksilöllinen elämä laitoksista muuttaville palveluvaihtoehtoja kehittämällä. Hankkeessa tehdään aktiivista vaikuttamistyötä ja korostetaan jokaisen ihmisen oikeutta asua ja elää osana yhteiskuntaa sekä oikeutta oppia ja kokeilla uutta. Kuntien palvelurakenteen kehittämistä tuetaan siten, että kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä saavat tarvitsemansa palvelut avohuollon palveluina. Työyhteisöjä koulutetaan tukemaan muuttajia ja heidän läheisiään elämänmuutoksessa. Kipinöitä!-hankkeen lähtökohtana on ajatus, että kehitysvammaisten ja muuten tukea tarvitsevien ihmisten tulee kuulua lähiyhteisöihinsä niiden tasavertaisina jäseninä. Tavoitteena on luoda kehitysvammaisille ihmisille aitoja mahdollisuuksia osallistua oman lähiyhteisönsä toimintaan ja edistää heidän ja muun yhteisön yhteistoimintaa. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia toimintatapoja ja erilaisia koulutus- ja valmennuskokonaisuuksia. Kehitysvammaiset ihmiset ovat mukana aktiivisina kumppaneina oppimassa uutta ja ottamassa uusia rooleja kouluttajina, asiantuntijoina ja vertaisvalmentajina. Henkilökohtainen budjetointi on tukea tarvitsevien ihmisten omalle määrittelyvallalle perustuva prosessi, jossa suunnitellaan yksilöllisesti tukea ja palveluja sekä niihin varatun budjetin käyttöä. Kehitämme ja toteutamme henkilökohtaista budjetointia vuonna 2014 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Toiminta perustuu n ja Kehitysvammaliiton toteuttamaan Tiedän mitä tahdon! -projektiin. Tietotekniikkataidot edistävät yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa. Kuvissa Marko Forsten (keskellä) kouluttaa Miia Pallosta ja Kimmo Tuomaista toimimaan atk-taitojen vertaiskouluttajina. Lue lisää sivuilta Kuvat: Tiiu Kaitalo Elämänmuutostoiminta Elämänmuutostoimintaan kuuluvat aikuisuuden kynnyksellä, muuttovalmennus ja ikäperhetoiminta. Kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä tarvitsevat tukea eri elämänvaiheisiin siirtyessään. Jokainen elämänvaihe tuo mukanaan uusia asioita, joita harjoittelemalla ja oppimalla itsetuntemus vahvistuu. Hyvä itsetuntemus mahdollistaa omannäköisen elämän. Aikuisuuden kynnyksellä -toiminta tukee elämänmuutosta lapsuudesta aikuisuuteen: Millaista elämää haluaisin viettää? Mitä opiskella? Millaisessa kodissa asua? Perheitä tuetaan tulevaisuuden suunnittelussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tulevaisuuden suunnittelu ja tiedon saaminen lisäävät perheiden vaikuttamismahdollisuuksia ja osallisuutta sekä antavat erityistä tukea tarvitseville perheenjäsenille hyvän pohjan luoda itse omannäköinen elämänsä. Muuttovalmennukseen osallistuvat muuttajien lisäksi heidän läheisensä, lähityöntekijänsä ja tulevan kodin henkilökunta. Elämänmuutoksessa on tärkeää, että ihminen 6 7

5 Alansa asiantunteva edelläkävijä on omaisjärjestötaustainen, valtakunnallinen kehitysvammaista ja erityistä tukea tarvitsevaa ihmistä ja hänen läheisiään auttavien palveluiden tuottaja ja kehittäjä. :n asema palvelualansa asiantuntevana edelläkävijänä ja laadukkaiden palveluiden tuottajana on edelleen vahvistunut viime vuosien aikana. Tästä kertovat asiakasmäärien, liikevaihdon ja henkilötyövuosien merkittävä kasvu. Yhtiön kasvaessa ja toimintaympäristön voimakkaasti muuttuessa ja markkinoistuessa strategisten valintojen merkitys on entisestään korostunut. Vision, arvojen ja perustehtävän mukaisen toimintatavan edistäminen kaikissa Tukenan palveluissa ja arjen ainutkertaisissa kohtaamisissa on tärkeää. Olemme halunneet korostaa omaisjärjestötaustamme merkityksellisyyttä yhdessä omistajamme Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa ja erottautua siten positiivisella tavalla muista palveluntuottajista. Tämä antaa hyvän perustan myös strategiamme uudistamiselle tulevan vuoden aikana. Tukenan laadukkaat palvelut ja palvelulupaukset tekee todeksi osaava, kehittämismyönteinen ja aktiivinen henkilökuntamme. Yhteinen päämäärämme on hakea ratkaisuja asiakkaidemme ja heidän läheistensä parempaan arkeen sekä mahdollistaa merkityksellisten roolien kehittyminen ja itsemääräämisoikeus. Toteutimme viime vuonna yhdessä n ja Aalto yliopiston kanssa lupa toimia eri tavalla -kokeilukilpailun, jossa henkilöstömme lähti innokkaasti ja ennakkoluulottomasti yhdessä asiakkaidemme kanssa kokeilemaan arjessa uusia toimintamalleja esimerkiksi perinteisiä työntekijä-asiakasrooleja muuttamalla. tuottamisen tulee perustua yksilöllisiin palvelutarpeisiin ja niitä vastaaviin palveluratkaisuihin, ei markkinaehtoisuuteen. Visio Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan ihmisen osallisuus, hyvä elämä ja läheisten luottamus. Olemme edelläkävijä omalla toimialallamme. Tuloksellisuus suunta selvillä Luotettavuus tukijalka Uudistuminen liikkeellä olo Ihmisen kunnioitus perusta Tukenan varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala, toimitusjohtaja Päivi Kari ja kehittämispäällikkö Minna Hyvärinen. K u v a : Anna-Liisa Nikus Olemme pitäneet Tukenassa tärkeänä, että organisaatiossamme sekä johdolla että henkilöstöllä on vahva alan substanssiosaaminen ja ymmärrys asiakkaidemme ja heidän läheistensä tarpeista ja itsemääräämisoikeudesta. Keskittymisemme kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheisiään auttavien palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen antaa meille vahvan aseman myös tulevaisuudessa. Tukenan vuoden 2013 lukuja Liikevaihto 23,9 milj. (2013), arvioitu liikevaihto 25 milj. (2014) Palveluyksiköitä 25 (2014) Henkilötyövuosia 446 (2013) Asiakkaita palvelujen piirissä 1220 (2013) Asiakkaita ympärivuorokautisessa asumispalvelussa 340 (2013) Kunta-asiakkaita n. 100 (2013) Kehitysvammaisten ihmisten hyvän elämän edistämisen kannalta on tärkeää, että palvelurakenteiden muutoksessa löydetään inhimillisesti ja taloudellisesti kestävät ratkaisut. Palveluiden järjestämisen ja 8 9

6 Timo Rintala uskoo avoimeen yhteistyöhön KVPS-konserni Kehitysvammaisten Palvelusäätiön tuoreen puheenjohtaja Timo Rintalan mukaan oman pojan kehitysvammaisuus on opettanut, että sovittelevalla asenteella asiat etenevät ja yhteistyö toimii parhaiten. Kauhavalainen Timo Rintala aloitti n kolmantena puheenjohtajana tammikuussa. Myyntipäällikkö Timo Rintala on tehnyt neljä vuosikymmentä työtä IT-alalla ja lähes yhtä pitkän uran Kauhavan-Härmäin Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen ja myöhemmässä vaiheessa myös Pohojalaaset-99 tukipiirin luottamustoimissa. Timo Rintalan perheeseen kuuluvat vaimo Leena sekä aikuisikään ehtineet pojat Olli-Matti ja Sami-Pekka. Näin jälkeenpäin tuntuu siltä, että Sami- Pekka on vienyt leijonan osan isyydestäni, Timo Rintala pohtii. Sami-Pekka sairastui alle vuoden ikäisenä vauvaiän epilepsiaan, joka hoidettiin raskaalla ACTH-hormonihoidolla, kärsi monista muistakin vaivoista ja oli hyvin infektioherkkä lapsi. Olen yrittänyt paikata isoveli Olli-Matin tilannetta olemalla mahdollisimman hyvä ja huolehtivainen paappa hänen tyttärilleen. Timo Rintalan mukaan kehitysvammaisen lapsen syntymä muutti aikoinaan heidän perheensä elämää. Vanhemmuus on vaatinut päättäväistä ja aktiivista toimintaa, jotta kehitysvammaisille ihmisille kuuluvat palvelut toteutuisivat. Sami-Pekka on tuonut myös uudenlaisen näkymän elämäämme. Hän on antanut meille elämäniloa, opettanut aitoutta ja kykyä olla onnellinen elämän pienistä asioista. Pikkutulppaani syntyi vanhempien aktiivisuudesta Timo lähti yhdessä vaimonsa Leenan kanssa mukaan Kauhavan-Härmäin tukiyhdistyksen Timo Rintalan poika Sami-Pekka Rintala viihtyy palvelukoti Pikkutulppaanissa. Pikkutulppaani rakennettiin aikoinaan aktiivisten vanhempien aloitteesta Kauhavalle. toimintaan pian Sami-Pekan syntymän jälkeen. Ajan myötä yhdistyksen piirissä virisi ajatus palvelukodin rakentamisesta. Yhdistyksessämme oli useita perheitä, joiden kehitysvammaiset nuoret alkoivat lähestyä aikuisikää. Meillä oli yhteinen näkemys asuntojen tarpeesta. Vailla huolen häivää ryhdyimme itse rakennuttamaan kotia aikuistuville nuorillemme, Timo Rintala muistelee. Alkuvaiheessa Kehitysvammaisten Palvelusäätiö oli tukena Raha-automaattiyhdistyksen hakemusten teossa ja itse rakentamiseen liittyvissä yksityiskohdissa. Vähitellen huomasimme, millaiseen urakkaan olimme päätoimiemme ohessa ryhtyneet. Olimme todella helpottuneita, kun Palvelusäätiö meidän aloitteestamme otti palvelukotihankkeemme omakseen, Timo Rintala sanoo. Koko Rintalan perhe osallistui Palvelusäätiön muuttajille ja heidän läheisilleen järjestämään muuttovalmennukseen. Palvelukoti Pikkutulppaani valmistui kreivin aikaan, sillä vanhemmat yrittivät samanaikaisesti vastata työelämän vaatimuksiin ja järjestää Sami- Pekan hoitoasioita. Arjen rauhattomuutta lisäsivät usein vaihtuvat puolipäiväiset henkilökohtaiset avustajat. Meille vanhemmille oli selvää, että isoveljensä tavoin myös Sami-Pekka itsenäistyy ja muuttaa omaan kotiin. Muutto sujui Sami- Pekan osalta kivuttomasti, mutta kuten monille vanhemmille se oli meille jonkinasteinen haaste, Timo Rintala toteaa. Mietimme, osataanko palvelukodissa varmasti hoitaa poikaamme hyvin. Pian kuitenkin löysimme Pikkutulppaanin ohjaajien kanssa yhteisen kielen, Timo jatkaa. Myös henkilökunta löysi yhteisen ymmärryksen kuvin, viittomin ja yksittäisin sanoin kommunikoivan Sami-Pekan kanssa. Yhteistyötä ja yksilön kunnioitusta Henkilökunnan ja läheisten yhteistyön tulee olla avointa ja kumpaakin osapuolta kunnioittavaa. Läheisyhteistyö onkin koko KVPSkonsernissa keskeisenä kehittämisalueena, Timo Rintala korostaa. Pikkutulppaanissa läheisten ja ohjaajien yhteistyö on alusta alkaen sujunut hyvin. Timo Rintalan mielestä on tärkeää, että jokainen ihminen kohdataan yksilönä ja jokaisen yksilölliset tarpeet tunnistetaan ja niihin pyritään vastaamaan. Hyvä elämä ja ihmisoikeudet toteutuvat, kun asukkailla on mahdollisuus normaaliin elämään, johon kuuluvat kotielämän lisäksi myös liikkuminen, osallistuminen ja harrastaminen lähiyhteisössä palvelukodin ulkopuolella. Henkilökunnan työssä viihtyminen heijastuu suoraan asukkaiden hyvinvointiin. Minusta on hienoa, että Palvelusäätiö ja Tukena panostavat henkilöstönsä työhyvinvointiin, Timo Rintala sanoo. Tulevaisuuden uhkia ja haasteita Puheenjohtaja Timo Rintala uskoo Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Tukenan lunastaneen paikkansa luotettavana palveluiden tuottajana ja yhteistyökumppanina. Niiden palveluihin ovat sekä perheet että kunnat tyytyväisiä. Suurimpana tulevaisuuden uhkana uusi puheenjohtaja pitää hoiva-alalle levittäytyneitä kansainvälisiä pääomasijoittajia ja sijoitusyhtiöitä. Suuret kansainväliset hoiva-alan yritykset polkevat hintoja palveluiden laadun ja henkilöstömitoitusten kustannuksella. Ne ovat vallanneet markkinoita alihintaisilla tarjouksilla ja ostaneet pieniä yrityksiä. Asiat ovat hyvin niin kauan kuin kunnat vaativat laatua, Timo Rintala toteaa. Puheenjohtaja Rintalaa huolestuttavat myös kansainvälisen yritystoiminnan markkinahenkisyys, palvelutuotannon lyhytjänteisyys ja yrityskaupat. Kehitysvammaisista asiakkaista tulee helposti pelkkiä pelinappuloita. Kokemuksemme on, että kehitysvammaisilla ihmisillä ja heidän läheisillään ei ole kilpailutuksissa osallisuutta eikä vaikutusmahdollisuuksia itseään koskeviin asioihin. Merkittäväksi tulevaisuuden haasteeksi Timo Rintala näkee laitosten alasajon, jonka seurauksena llä on yhä merkittävämpi rooli paitsi asumisyksiköiden rakentajana ja tukiasuntojen hankkijana myös perheiden tukijana tilapäishoitopalveluidensa avulla. Teksti ja kuva: Elina Leinonen KVPS-konserni 10 11

7 KEHITTÄMISHANKKEESSA Osaaminen esille ja jakoon Osaamisen kehittämishanketta koordinoivat Sanna Kekki ja Minna Hyvärinen muistuttavat, että vaikka hanke loppuu aikanaan, osaamisen kehittäminen on jatkuvaa työtä. KVPS-konserni Minna Hyvärinen ja Sanna Kekki uskovat, että Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n osaamisen kehittämishanke tuo uusia avauksia ja tukee työhyvinvointia. Osaamisen kehittämishankkeen suunnittelu alkoi helmikuussa 2014, ja hanke käynnistettiin toukokuussa. n koulutuspäällikkö Sanna Kekki ja :n kehittämispäällikkö Minna Hyvärinen koordinoivat hanketta. KVPS-konserni työllistää yhteensä noin 500 henkilöä sijaiset mukaan lukien. Hankkeessa kartoitetaan systemaattisesti henkilöstön olemassa olevaa osaamista ja osaamiseen liittyviä tarpeita. Hanke liittyy myös meneillään olevaan konsernin strategian uudistamiseen, joka alkoi kesäkuussa Meillä on niin iso henkilöstö, että sen kehittämisen täytyy olla suunnitelmallista ja strategiaa tukevaa, Minna Hyvärinen kertoo. Yhtäältä tarkastelemme, mitä osaamista strategian toimeenpano edellyttää, toisaalta strategian rakentamisessa voidaan huomioida jo olemassa olevat vahvat osaamisalueet. Sanna Kekki ja Minna Hyvärinen näkevät osaamisen kehittämisen myös henkilöstöstä huolehtimiseksi. KVPS-konsernilla on jo entuudestaan hyvä maine työnantajana. Haluamme panostaa työntekijöiden osaamiseen ja tarjota heille mielekästä työtä ja kehittymismahdollisuuksia työuran kaikissa vaiheissa, Sanna Kekki kertoo. Myös tilapäiset työntekijät ovat osaamisen kehittämisen piirissä. Henkilöstöstä ja sen osaamisesta huolehtiminen on myös kilpailuetu. Sosiaalialalla kilpailu hyvistä työntekijöistä on Sanna Kekin mukaan yhä kovempaa. Työnantaja, joka tunnetaan työntekijöitä arvostavaksi, on työntekijöistä kilpailtaessa muita vetovoimaisempi. Osaavat työntekijät puolestaan vahvistavat organisaatiota ja sen palvelujen laatua. Hankemuotoinen toiminta mahdollistaa osaamisen kehittämisen suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti. Suunnittelupalaverissa kartoitettiin KVPS-konsernin ydinosaamista, ja toukokuussa aloittivat kehittämisen eri osaalueista vastaavat työryhmät. Kukin työryhmä vastaa tietystä kehittämisen osa-alueesta, esimerkiksi osaamisen kartoittamisesta, ja tekee oman toimintasuunnitelmansa aikatauluineen tämän vuoden aikana, Sanna Kekki kertoo. Työryhmät vievät kehittämisen henkilöstön tasolle ja miettivät itse, millä tavoin ne osallistavat eri yksiköiden työntekijöitä ja asiakkaita osaamisen kehittämiseen. Suunnittelupalaverissa koko konsernin läpäiseväksi erityisosaamisen alueeksi määrittyi muun muassa läheisten kanssa tehtävä yhteistyö. Henkilöstön vahvuuksia ovat esimerkiksi kyky hyväksyä jatkuva muutos sekä kyky kehittää yhteistuumin toimintaa ja arvioida sitä tarvittaessa kriittisestikin. Kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta olennaista osaamista on yksilöllisten ratkaisujen ja palvelujen tarpeisiin vastaaminen. Lisäksi toiminta keskittyy kehitysvammaisten ihmisten palveluihin, joten voimavaroja ei kulu rönsyilyyn. Hanke toteutetaan konsernin sisäisenä yhteistyönä. Tavoitteena on luoda erilaisia käytäntöjä ja välineitä, joiden avulla esimiehet omissa yksiköissään voivat saada näkyviin työntekijöiden osaamista ja osaamistarpeita sekä keinoja tarpeiden täyttämiseen. Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään konsernissa olevaa osaamista. Tarvittaessa käytetään myös ulkopuolisia yhteistyökumppaneita. Kun osaamista tarkastellaan palvelujen kehittämisenä, on tärkeää saada työhön mukaan työntekijöiden lisäksi asiakkaat ja sidosryhmät. Verkostojen laajuus mahdollistaa osaamisen jakamisen mahdollisimman hyvin sieltä, missä sitä on, sinne, missä sitä tarvitaan. Sanna Kekin ja Minna Hyvärisen mukaan henkilöstö on ottanut osaamisen kehittämishankkeen vastaan myönteisesti, ja sille on tilausta. Nyt on tärkeää, että mennään lähelle työntekijöiden arkea niin, että jokaiselle tulee omaa tarttumapintaa osaamisen kehittämiseen. Sitten kun lähdetään jakamaan omaa osaamista muille, täytyy miettiä, minkälaista tukea siihen tarvitaan. Olisiko esimerkiksi kouluttajakoulutus työntekijöille yksi ratkaisu, he miettivät. Osaamisen kehittämishanke on vasta aluillaan, joten konkreettiset tulokset ovat edessäpäin. Tarkoitus on, että hankkeeseen osallistuvat ihmiset luovat itse prosesseja, jotka edistävät hankkeen tavoitteita. Meidän tehtävämme on sparrata, kannustaa ja pidellä lankoja käsissämme niin, että homma etenee. Odotamme myönteisellä jännityksellä, mihin prosessissa päästään, Minna Hyvärinen ja Sanna Kekki sanovat. Teksti: Tuula Puranen Kuva: Anna-Liisa Nikus KVPS-konserni 12 13

8 Kesälapsista kokonaiseen elämäntehtävään Tiina Syrjä on toiminut perhehoitajana 29 vuotta. Perhehoitajan kodissa arki tehdään yhdessä. Tiina Syrjä löysi aikoinaan puolisonsa Markun kanssa kauniin kotipaikan Keuruun Lankkualta. Kumpuilevaan maalaismaisemaan rakennettiin asuintalo ja ulkorakennus. Odotin nuorimmaistani, kun kuulin radioohjelman, jossa kerrottiin Pelastakaa Lapset ry:n kesälapsiohjelmasta. Innostuin heti, Tiina Syrjä muistelee. Perheeseen alkoi tulla kesälapsia seuraavana suvena. Samaan aikaan Tiina toimi perhepäivähoitajana ja hänellä oli vauvan lisäksi kaksi kouluikäistä lasta. Voisitteko ryhtyä sijaisvanhemmiksi? Tiinan tapa työskennellä tuli Keuruulla tunnetuksi. Niinpä sosiaalityöntekijä kysyikin häneltä apua, kun 9-vuotias poika tarvitsi nopeasti sijoituksen uuteen perheeseen. Syrjät päättivät harkinnan jälkeen ryhtyä sijaisvanhemmiksi. Poika tuli perheeseen ja viipyi uudessa kodissaan muutaman vuoden. Hänen jälkeensä on tullut useita lapsia, joista osa on ollut perheessä aikuisiksi asti. Opiskeltuaan lähihoitajaksi Tiina päätti puolisonsa kanssa keskittyä sijaisvanhempina toimimiseen, eikä Tiina enää tehnyt perhepäivähoitajan työtä. Tiinan puoliso kuoli vuonna 2003 lyhyen sairastamisen jälkeen. Jäljelle jäimme minä ja viisi alaikäistä poikaa. Vanhimmat lapsem- Anni Raunion mielestä perhehoito on inhimillinen ja yksilöllisyyttä kunnioittava tapa tuottaa palveluja. me, Petri ja Heidi, olivat jo muuttaneet pois kotoa, ja nuorin lapsemme Juho oli abiturientti. Sijoitetut lapset olivat hyvin eri ikäisiä. Arjen pyörittäminen yksin vaati sinnikkyyttä. Onneksi läheiset ja Keuruulla asuvat veljeni tulivat tarvittaessa apuun, Tiina muistelee. Lasten aikuistuttua Tiinan piti valita, lopettaisiko hän perhehoidon ja lähtisikö lähihoitajan työhön vaikkapa sairaalaan. Valinta oli selvä. Tunsin, että perhehoito on sitä työtä, jota haluan, pystyn ja osaan tehdä. Kehitysvamma-ala on monipuolista Kehitysvammaisuus tuli Tiinalle tutuksi perheeseen kahdeksanvuotiaana tulleen Janipojan kautta. Yhteistyö koulun ja eri alan terapeuttien kanssa opetti Tiinalle paljon, muun muassa viittomia ja kuvakommunikaatiota. Tiina toimii nykyään kehitysvammaisen nuoren miehen pitkäaikaisena perhehoitajana ja jo itsenäistyneen, omaan kotiin muuttaneen Janin tukihenkilönä. on yksi Tiinan työnantajista. Hän työskentelee kehitysvammaisten lasten ja nuorten lyhytaikaisena perhehoitajana. Lisäksi hän lomittaa toisia perhehoitajia ja omaishoitajia heidän vapaapäivinään. on monipuolinen kumppani, joka tarjoaa koulutusta ja työnohjausta, Tiina kehuu. Ajatus itsenäiseen elämään harjaannuttamisesta kunkin omien kykyjen ja edellytysten mukaisesti on Tiinan työn johtotähtenä. Niin lastensuojelun sijoittamien kuin kehitysvammaistenkin lasten ja nuorten kanssa työsken- nellessäni tavoitteenani on luoda heille edellytykset mahdollisimman itsenäiseen elämään. Harjoittelemme päivittäin yhdessä arkielämän taitoja, Tiina Syrjä korostaa. Tiina Syrjä pitää työssään erittäin tärkeänä myös tiivistä yhteistyötä lasten ja nuorten läheisten ja koko heidän tukiverkostonsa kanssa. Yhteistä aktiivista arkea Kesäisin Tiinan perhe, milloin missäkin koostumuksessa, lähtee yhdessä erilaisiin rientoihin: leirikeskukseen illanviettoon, sirkukseen, lintutorneille ja elokuviin. Lähimetsästä saa äkkiä poimurin täyteen puolukoita, joista tulee hyvää vispipuuroa. Talvisin piha kolataan yhdessä ja kolauksen päälle lasketaan vauhdikkaita pulkkamäkiä pihasta alas pellolle. Arkea tehdään yhdessä. Perhehoidossa olevat lähtevät halutessaan mukaan kauppaan, ja ruoka valmistetaan yhteisvoimin. Kun muut ovat koulussa ja töissä, pääsen keskipäivällä palavereihin ja asioita hoitamaan. Voimia ja virkistystä saan kesäisin kasvimaalta ja talvisin avantouinnista. Myös vapaat viikonloput auttavat jaksamaan, Tiina kertoo. Perhehoitaja Tiina Syrjä haluaa työssään tukea kehitysvammaisia lapsia ja nuoria mahdollisimman itsenäiseen elämään. Perhehoito mahdollistaa kokonaisvaltaisen kohtaamisen tarjoaa perhehoitoa ostopalveluna kunnille ja kuntayhtymille. Eri puolilla Suomea työskentelee noin 30 perhehoitajaa, joiden valmennuksesta, työnohjauksesta, tuesta ja palkkioista Kehitysvammaisten Palvelusäätiö huolehtii. Perhehoidon johtaja Anni Raunio korostaa, että perhehoitoa järjestettäessä ei hätiköidä. Valmistautuminen perhehoitoon vaatii huolellista työtä ja tutustumista puolin ja toisin, koska kehitysvammaisilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on hyvin yksilöllisiä tarpeita. Tärkeintä on, että hoidettavan tarve ja hoitajan osaaminen kohtaavat. Perhehoitopaikan tulee myös sijaita riittävän lähellä kotia. Usein haastavinta onkin löytää jokaiselle sopiva perhehoitaja. Minun tehtäväni on auttaa hoitajia ja hoidettavia löytämään toisensa, Anni Raunio pohtii. Aloitin työni vuoden alussa vierailemalla perhehoitajien luona sekä tutustumalla heihin ja perhehoidon maailmaan, Anni Raunio kertoo. Perhehoito vaatii perhehoitajalta sitoutumista ja joustavuutta. Se on koko perheen yhteinen asia. Näitä asioita käydään valmennuksessa läpi, samoin kehitysvammaisuuteen liittyviä erityispiirteitä, Anni Raunio kertoo. Usein kehitysvammaisten henkilöiden perhehoitajiksi ryhtyvät ovat jo aiemmin toimineet kehitysvamma-alalla tai ovat muuten tutustuneet kehitysvammaisuuteen. Anni Raunion mukaan perhehoitajat ovat arjen taitureita ja he tekevät työtään lämmöllä. He ovat myös innokkaita oppimaan uutta ja ottamaan haasteita vastaan. Kyse on valinnasta ja elämäntavasta. Monella on taustalla halu antaa enemmän kuin päivätyössä on mahdollista ja kohdata ihminen kokonaisvaltaisesti, Anni Raunio pohtii. Perheet tarvitsevat erilaisia tilapäishoidon ja -asumisen vaihtoehtoja. Tärkeintä on, että jokaiselle lapselle ja perheelle järjestyy yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluita