Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa"

Transkriptio

1 Noora Scheinin, Nina Kemppainen ja Juha O. Rinne KATSAUS Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa Alzheimerin taudin etiologia on edelleen tuntematon, mutta aivomuutoksia ajatellaan syntyvän jopa vuosikymmenien ajan ennen kliinisiä oireita ja amyloidin kertymistä aivoihin pidetään keskeisenä patologisena tapahtumana. Sakkautuva beeta-amyloidi muodostaa ns. plakkeja, joiden toteaminen on tähän mennessä ollut mahdollista vain kuolemanjälkeisistä aivokudosnäytteistä. Viime aikoina on kehitetty myös menetelmiä amyloidin havaitsemiseen elävien henkilöiden aivoissa. Alzheimerin taudin lääkehoito perustuu oireiden lievittämiseen, eikä sairauden etenemistä pysäyttäviä, hidastavia tai estäviä lääkkeitä ole olemassa. Sairauden kulkuun vaikuttavia anti-amyloidihoitoja on kuitenkin kehitteillä ja lisätietoa beeta-amyloidin kertymisestä aivoihin tarvitaan mm. näiden hoitojen tehokkuuden arviointiin. Amyloidin kuvantamisesta voi olla hyötyä Alzheimerin taudin hoidon kehittelyssä, tutkimuksessa sekä diagnostiikassa ja erotusdiagnostiikassa. Alzheimerin tauti (AT) on iäkkäiden ihmisten yleisin kognitiivisen heikentymisen aiheuttaja: sen osuus kaikista dementiatapauksista on %. Uusia dementiatapauksia todetaan Suomessa yli 64-vuotiailla vuosittain noin Ikärakenteen muutoksen myötä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrän on arvioitu kasvavan Suomessa vuoden :sta :een vuonna 2030 (Viramo ja Sulkava 2006). AT aiheuttaa tiedonkäsittely- eli kognitiivisten toimintojen etenevän heikentymisen, jonka ensimmäinen merkki on useimmiten tapahtumamuistin (episodisen muistin) huononeminen. Myöhemmin ilmenee muistihäiriöiden lisäksi kätevyyden heikentymistä (apraksiaa), hahmotus- ja tunnistamisvaikeuksia (agnosiaa), eksekutiivisten toimintojen eli toiminnanohjauksen heikkoutta sekä puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeuksia (afasiaa). Suurimmalle osalle AT-potilaita kehittyy edellä mainittujen kognitiivisten oireiden lisäksi käytösoireita. Lievä kognitiivinen heikentyminen Lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment, MCI) on tila, jossa potilaan kognitiiviset toiminnot ovat huonommat kuin terveillä ikätovereilla. AT:n tai muun dementian kriteerit eivät kuitenkaan täyty, sillä päivittäisten toimien suorittamisessa ei ole merkittäviä ongelmia. MCI on heterogeeninen oireyhtymä, ei tauti. Se voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin: muistipainotteiseen eli amnestiseen MCI:hin, muun yksittäisen tiedonkäsittelyn osa-alueen heikentymiseen ja laaja-alaiseen MCI:hin (Pirttilä 2008). Amnestista MCI:tä potevista ainakin % sairastuu vuosittain AT:hen. Kognitiivisesti terveillä iäkkäillä osuus on 1 2 % (Petersen 2000). AT:n patologiset aivomuutokset kehittyvät jopa vuosikymmeniä ennen kliinisiä oireita. Tästä syystä MCI on mielenkiintoinen tila, jonka tutkiminen voi auttaa ymmärtämään AT:n syntymekanismeja ja kehittämään AT:n varhaisempaa diagnostiikkaa ja hoitoa Duodecim 2008;124:

2 KATSAUS Patologiaa AT:n patologisia muutoksia ovat aivojen atrofia, beeta-amyloidin (Ab) kertyminen (seniilit plakit ja amyloidiangiopatia) ja neurofibrillikimput. Synapsien ja hermosolujen kato johtaa tärkeiden hermoratayhteyksien menetykseen. AT:ssä tavattavat neurokemialliset muutokset koskevat useita välittäjäainejärjestelmiä; mm. aivojen kolinerginen, serotonerginen, noradrenerginen ja dopaminerginen järjestelmä vaurioituvat. Morfologisesti AT on ensi sijassa hermosolujen tukirankaa rappeuttava sairaus. Neurofibrillikimput Yhtenä syynä hermosolujen rappeutumiseen näyttäisivät olevan hyperfosforyloituneesta tau-proteiinista koostuvat neurofibrillikimput. Tau-proteiini on tavallisesti hyödyllinen osa solun tukirankaa, sillä se tukee mikrotubuluksia, joilla on tärkeä merkitys osana solujen tukirakennetta ja kuljetusjärjestelmää. Fosforyloituessaan se kuitenkin irtoaa mikrotubuluksista ja muodostaa parillisia, kierteisiä säikeitä. AT:ssä tau-proteiini hyperfosforyloituu toistaiseksi tuntemattomasta syystä, ja näin syntyvät dimeerit muodostavat neurofibrillikimppuja. Nämä sakkautuvat solun sisään ja solunsisäiset yhteydet rappeutuvat (Brion 1998). Neurofibrillikimppuja tavataan myös muissa dementoivissa sairauksissa ja terveillä iäkkäillä ihmisillä. AT:ssä neurofibrillien muodostuminen on kuitenkin tavallista runsaampaa ja niiden jakauma aivoissa noudattaa tiettyä säännönmukaisuutta (Braak ja Braak 1991). AT voidaan erottaa neuropatologisessa tutkimuksessa muista tiloista neurofibrillikimppujen määrän ja levinneisyyden perusteella. Amyloidiplakit ja amyloidihypoteesi Selvin ero alkuvaiheenkin AT:tä sairastavien ja terveiden henkilöiden aivojen välillä ovat AT-potilaiden laajalle levinneet amyloidiplakit isoaivojen kuorikerroksessa. Amyloidihypoteesi (amyloidikaskadihypoteesi) on jo parikymmentä vuotta sitten muodostettu oletus siitä, että juuri Ab:n kertyminen on koko tautiprosessin lähtökohta (Hardy ja Selkoe 2002). Sen mukaan Ab:n kertyminen laukaisee tapahtumaketjun, jonka seurauksena syntyvät kaikki muut AT:n neuropatologiset muutokset: Taulukko 1. Aivojen amyloidin kuvantamiseen kehitettyjä merkkiaineita ensimmäisten elävillä organismeilla tehtyjen tutkimusten julkaisemisjärjestyksessä. Ihmisten tutkimisessa käytetyt merkkiaineet on lihavoitu. Merkkiaine Kuvantamismenetelmä Tutkittavana Julkaisu 99m Tc-10H3 SPET AT-potilaat Friedland ym Tioflaviini S multifotonimikroskopia siirtogeeniset hiiret Bacskai ym X-34 multifotonimikroskopia siirtog. sukkulamadot (Caenorhabditis elegans) Link ym C-metoksi-X04 multifotonimikroskopia siirtogeeniset hiiret Klunk ym MION-Ab 1-40 magneettikuvaus siirtogeeniset hiiret Poduslo ym PUT-Gd-Ab magneettikuvaus siirtogeeniset hiiret Poduslo ym F-FDDNP PET AT-potilaat Shoghi-Jadid ym BTA-1 multifotonimikroskopia siirtogeeniset hiiret Mathis ym Gd-DTPA-Ab 1-40 mikromagneettikuvaus (mmri) siirtogeeniset hiiret Wadghiri ym PIB multifotonimikroskopia siirtogeeniset hiiret Bacskai ym C-BTA-1 PET paviaanit Mathis ym C-PIB PET AT-potilaat Klunk ym BF-108 fluoresenssimikroskopia siirtogeeniset hiiret Suemoto ym C-SB-13 PET AT-potilaat Verhoeff ym I-IMPY SPET AT-potilaat Newberg ym F-BAY PET AT-potilaat Rowe ym N. Scheinin ym.

3 neurofibrillikimput, synapsien häviäminen, tulehdusprosessien aktivoituminen ja lopulta hermosolujen kuolema. Beeta-amyloidi on useita b-laskostuneita levyjä sisältävä peptidi, joka koostuu aminohaposta. Beeta- ja gammasekretaasit pilkkovat sitä amyloidin esiasteproteiinista (amyloidiprekursoriproteiinista, APP). AT:ssä Ab:aa kertyy useanlaisiksi plakeiksi, joista tunnetuimmat muodot ovat diffuusit ja ns. neuriittiset plakit. Jälkimmäisissä on kova ydin ja Ab 1-42 :n yliedustus muihin eripituisiin Ab-muotoihin nähden. Niiden yhteydessä esiintyy myös tulehdusmuutoksia, kuten aktivoituneita mikrogliasoluja ja astrosyyttejä. Neuriittiplakkeihin sitoutuu Ab:n ohella useita muita proteiineja, kuten apolipoproteiini E:tä. Plakkien ympärillä on myös neurofibrillikimppuja. Neuriittiplakkien ajatellaan olevan tärkeä amyloidin kertymismuoto soluvaurioiden kehittymisen kannalta. Diffuuseja plakkeja mutta ei neuriittiplakkeja esiintyy tavallisenkin ikääntymisen yhteydessä (Tienari ja Polvikoski 2006). Varhain (40 65-vuotiaana) alkavaa suvuittaista eli familiaalista AT:tä sairastavilta on löytynyt useita erilaisia autosomaalisia vallitsevasti periytyviä mutaatioita APP:tä koodaavassa geenissä kromosomissa 21. Nämä löydöt puhuvat amyloidihypoteesin puolesta, sillä kyseiset mutaatiot aiheuttavat APP:n prosessoinnin häiriöitä ja sitä kautta Ab:n kertymistä aivokudokseen. Mutaatiot APP-geenissä voivat aiheuttaa Ab:n ylituotantoa tai amyloidiprekursoriproteiinin epätarkoituksenmukaisen pilkkoutumisen pidempiin ja helpommin sakkautuviin Ab:n muotoihin (Ab 1-42 ). APPgeenin mutaatioiden lisäksi on myöhemmin löydetty useita familiaalista AT:tä aiheuttavia mutaatiota preseniliini- eli PS-geeneissä kromosomeissa 14 ja 1. Mutaatiot PS1- ja PS2- geeneissä lisäävät niin ikään APP:n pilkkoutumista Ab:n pidemmiksi muodoiksi (Hardy 1997). Beeta-amyloidin kertyminen plakeiksi alkaa ilmeisesti isoaivojen kuorikerroksesta. Seuraavaksi plakkeja muodostuu väliaivojen tumakkeisiin ja aivojen etu-alaosan kolinergisiin tumakkeisiin. Lopulta amyloidiplakkeja on kaikissa tyvitumakkeissa ja lisäksi AT:n myöhäisessä vaiheessa jopa pikkuaivoissa. Amyloidipatologia etenee aina sellaisiin rakenteisiin, jotka vastaanottavat hermoyhteyksiä Ab:aa aiemmin sisältäneiltä alueilta (Thal ym. 2002). Mediaalisen ohimolohkon rakenteissa amyloidiplakkeja alkaa kehittyä ensiksi temporaaliseen kuorikerrokseen ja sen jälkeen entorinaalisen aivokuoren alueelle ja myöhemmin hippokampuksen eri alueille, mikä korostaa entorinaalisen kuorikerroksen ja hippokampuksen välisten yhteyksien merkitystä amyloidipatologian leviämisessä (Thal ym. 2000). Amyloidiplakkien kehittyminen muistuttaa alueelliselta ja ajalliselta jakautumiseltaan neurofibrillikimppujen kehittymistä samoille aivoalueille (Braak ja Braak 1991), vaikka amyloidipatologiaa on alkuvaiheissa todettavissa myös otsalohkojen kuorikerroksen alueella (Braak ja Braak 1997). Histopatologisissa tutkimuksissa amyloidin osoittamiseen on jo pitkään käytetty spesifisiä kemiallisia yhdisteitä, kuten kongonpunaa ja tioflaviinia. Tällä tavalla on voitu tutkia plakkien määrää, jakautumista ja luonnetta kuoleman jälkeen otetuissa kudosleikkeissä tai joskus harvoin myös elämän aikana otetuissa aivokudosnäytteissä. Diagnostiikka YDINASIAT Beeta-amyloidia pidetään keskeisenä mekanismina Alzheimerin taudin synnyssä. Nykyään on mahdollista havaita beeta-amyloidin kertymiä elävien ihmisten aivoissa. Amyloidin kuvantaminen erottelee hyvin Alzheimerin tautia sairastavat henkilöt terveistä. 8 Lisätutkimuksia tarvitaan ennen kuin voidaan arvioida amyloidin kuvantamisen merkitystä Alzheimerin taudin varhaisessa diagnostiikassa. Alzheimerin taudin diagnoosi on kliininen ja perustuu tyypillisiin oireisiin ja niiden vaiheit Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa

4 KATSAUS 1972 taiseen lisääntymiseen ja etenemiseen. Sairaudessa tapahtuu heikentymistä aiemmalta kognitiiviselta suoritustasolta ja vähitellen oireet johtavat päivittäisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Jo melko varhaisessa vaiheessa aivojen magneettikuvissa voidaan havaita ohimolohkon sisäosien rakenteiden kudoskatoa. Laboratoriokokeilla suljetaan pois kognitiivisia toimintoja toissijaisesti heikentäviä tiloja, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai B 12 -vitamiinin puutos. AT:n toteamiseksi ei toistaiseksi ole löydetty tarpeeksi herkkiä ja tarkkoja laboratoriotutkimuksia. Selkäydinnesteen pienentynyt Ab 1-42-pitoisuus ja suuri tau- tai fosfo-tau-pitoisuus ovat AT:lle tyypillisiä löydöksiä (spesifisyys jopa 92 %), mutta tutkimusten herkkyys on vain noin 80 % (Blennow ja Hampel 2003). EEG:n muutokset, kuten taustatoiminnan hidastuminen, ilmaantuvat vasta sairauden loppuvaiheessa. Aivobiopsia voi tukea kliinistä diagnoosia, mutta sitä käytetään vain erityistapauksissa. Geneettiset tutkimukset voisivat auttaa kartoittamaan yksilön sairastumisriskiä, mutta sairauden perinnölliset muodot kattavat vain muutaman prosentin tapauksista. Apolipoproteiini E:n (kromosomissa 19) ε4-alleeli on AT:n itsenäinen riskitekijä ( Jack ym. 1998), mutta sen kantajuus ei välttämättä johda taudin puhkeamiseen eikä sen puuttuminen suojaa dementialta. Näistä syistä ei pidetä aiheellisena seuloa terveiltä henkilöiltä ε4-alleelia. AT:n diagnoosi voidaan siis toistaiseksi varmistaa ainoastaan kuoleman jälkeisessä histopatologisessa tutkimuksessa. Rakenteellinen magneettikuvaus Aivojen atrofian arvioiminen magneettikuvauksella on merkittävä apukeino AT:n diagnostiikassa ja seurannassa. Jo varhaisessa ja lievässä AT:ssä voidaan nähdä entorinaalisen kuorikerroksen ohenemista ja hippokampuksen kutistumista (Partanen ym. 2006, Tapiola ym. 2008). Iäkkäiden MCI-potilaiden hippokampuksen atrofia magneettikuvista mitattuna ennustaa myöhemmin puhkeavaa AT:tä ( Jack ym. 1999). Terveiden henkilöiden sisempien ohimolohkorakenteiden atrofioitumisnopeus on ennustanut tutkimuksissa MCI:n myöhempää kehittymistä (esim. Rusinek ym. 2003, Smith ym. 2007). Nämä tutkimukset viittaavat siihen, että morfologiset muutokset sisemmän ohimolohkon alueilla (erityisesti hippokampuksessa ja entorinaalisessa kuorikerroksessa) voisivat olla havaittavissa jo ennen sairauden kliinisiä oireita. Aivoatrofia ei kuitenkaan näytä korreloivan yksilön tuloksiin muistitehtävissä (Ylikoski ym. 2000), eikä hippokampusatrofia ole täysin spesifinen AT:lle, vaan sitä esiintyy samanasteisesti mm. Parkinsonin taudin dementiassa (Partanen ym. 2006). Rakenteellinen aivokuvantaminen on silti käypä väline AT:n erotusdiagnostiikkaan, sillä sen avulla pystytään löytämään muita dementian syitä, kuten vaskulaariset muutokset, kasvaimet, kovakalvonalaiset verenvuodot ja normaalipaineinen hydrokefalia. Magneettikuvauksella on myös mahdollista osoittaa amyloidiangiopatiaan liittyvät mikroverenvuodot (Blitstein ja Tung 2007). Lisäksi magneettikuvauksella on mahdollista havaita siirtogeenisten hiirten amyloidiplakkeja ilman kontrastiainetta ( Jack ym. 2004). Toiminnalliset AT:n magneettikuvantamismenetelmät ovat vielä tutkimusasteella (esim. Hämäläinen ym. 2007). PET-kuvantaminen ja F-FDG Positroniemissiotomografialla eli PET-kuvantamisella voidaan useiden eri merkkiaineiden avulla tutkia mm. kudosten aineenvaihduntaa, välittäjäaineiden toimintaa, hapenkulutusta ja verenvirtausta. AT:n tutkimuksessa F-FDG eli fluori-isotoopilla ( F-FDG) leimattu sokerijohdos fluorodeoksiglukoosi on laajimmassa käytössä oleva PET-merkkiaine. Sen kertymä kudoksessa kuvastaa glukoosiaineenvaihdunnan tasoa. F-FDG-PET-kuvauksella mitattuna AT:ssä aivojen eniten vähentyneen aineenvaihdunnan alueet ovat ohimo- ja päälakilohkot, pidemmälle edenneessä taudissa myös otsalohko (McGeer ym. 1986). AT voidaan tunnistaa F-FDG-PET-kuvauksella keskimäärin 90 %:n herkkyydellä, mutta erotusdiagnostiikka muihin dementioihin nähden on vaikeampaa (Mosconi 2005). Glukoosiaineenvaihdunnan vähenemisen ohimoloh- N. Scheinin ym.

5 kojen sisäosissa, mm. hippokampuksessa, on myös todettu ennustavan MCI:n kehittymistä AT:ksi (Arnaiz ym. 2001). F-FDG-PET on hiljattain hyväksytty vakuutusyhtiöiden korvaamaksi tutkimukseksi Yhdysvalloissa (Centers for Medicare & Medicaid Services) tukemaan AT:n erotusdiagnostiikkaa erityisesti otsalohkodementian suhteen (Mosconi ym. 2007). Neuropsykologiset testit ja F-FDG- PET-kuvaus yhdessä ennustivat eräässä tutkimuksessa AT:n puhkeamisen MCI-potilailla noin 90-prosenttisesti oikein. Osuvuus yksin F-FDG-PET:llä oli 75 % ja neuropsykologisilla testeillä 65 % (Arnaiz ym. 2001). Kognitiivisilta kyvyiltään terveillä ihmisillä, joilla on geneettinen alttius sairastua AT:hen (he ovat homotsygootteja ApoE:n ε4-alleelin suhteen), F-FDG-PET-kuvaus on osoittanut vähentynyttä glukoosiaineenvaihduntaa samoilla aivoalueilla kuin AT:hen sairastuneilla (Small ym. 2000). Vähentynyt aineenvaihdunta entorinaalisessa kuorikerroksessa F-FDG-PET:lla mitattuna ennustaa myös 83 %:n herkkyydellä ja 85 %:n tarkkuudella kognitiivisesti terveen henkilön MCI-diagnoosin kolmen vuoden seurannassa (de Leon ym. 2001). F-FDG- PET on kuitenkin epäspesifinen tutkimus, sillä se ei suoraan heijasta AT-prosessia, ja aivojen glukoosiaineenvaihdunta heikkenee monissa muissakin tautitiloissa ja myös normaalin vanhenemisen yhteydessä. F-FDG-PET:n erotusdiagnostinen tarkkuus ei siis ole optimaalinen. Amyloidin kuvantaminen Taulukko 2. Amyloidikuvantamisen mahdollisuudet Alzheimerin taudissa. Patofysiologian tutkiminen Amyloidiplakkien kehittymisen aikataulu Muiden muutosten ajallinen ja syysuhde amyloidiplakkien kanssa Varhaisdiagnostiikka Tautimuutosten havaitseminen ennen kliinisiä oireita Perinnöllisten tautimuotojen käyttö mallina Erotusdiagnostiikan osa-alueet Normaaliin ikääntymiseen liittyvät muutokset ja niiden erottaminen dementioista Muiden dementiasairauksien erottaminen Muiden samanaikaisten sairauksien havaitseminen esim. tapauksissa, joissa potilaalla on sekä vaskulaaridementia että Alzheimerin tauti Lääkehoitojen kehittely ja tehon arviointi Amyloidiin vaikuttavien lääkeaineiden vaikutusmekanismin validointi Käytössä olevien Alzheimer-lääkkeiden vaikutus amyloidipatologiaan Amyloidin kertymistä vähentävien, sen sakkautumista estävien tai sitä hajottavien lääkkeiden tehon arviointi Amyloidirokotteen tai vasta-aineiden vaikutusten arviointi Aivojen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa kuvastavien epäspesifisten merkkiaineiden lisäksi olisi tärkeää saada käyttöön spesifisiä, itse ATprosessia kuvastavia merkkiaineita. Nykytiedon perusteella amyloidin kuvantaminen voisi olla järkevä tapa tutkia AT:n patogeneesiä ja sairauden kulkuun mahdollisesti vaikuttavien hoitojen tehokkuutta. Amyloidin kuvantamisella on myös monia muita sovelluksia AT:n tutkimuksessa (taulukko 2). Elävällä ihmisellä suoritettavaan amyloidin kuvantamiseen soveltuvalta merkkiaineelta vaaditaan useita ominaisuuksia: veri-aivoesteen läpäisemistä, vakautta, rasvaliukoisuutta, tehokasta puhdistumaa kudoksesta sekä tarkkaa sitoutumista amyloidiin pieninä pitoisuuksina. Kymmenen viime vuoden aikana on yritetty kehittää useita kolmeen eri ryhmään kuuluvia amyloidimerkkiaineita: vasta-aineita (esim. Friedland ym. 1997), magneettikuvausaineita (esim. Wadghiri ym. 2003) ja pienimolekyylisiä yhdisteitä. Taulukossa 1 on esitelty in vivo tutkimuksiin asti edenneet merkkiaineet tutkimusten julkaisujärjestyksessä. Tutkimus on pääasiassa keskittynyt pienimolekyylisiin PETja yksifotonitomografia- eli SPET-merkkiaineisiin, joista lupaavimpia ovat histopatologiassa amyloidin osoittamiseen käytettyjen kongonpunan, tioflaviinin ja stilbeenin johdokset sekä FDDNP-niminen merkkiaine, joka sitoutuu amyloidiplakkien ohella myös neurofibrillikimppuihin. Lupaavia kongonpunajohdoksia ovat mm. vahvasti fluoresoiva X-34 (Styren ym. 2000, Link ym. 2001) ja metoksi-x04 (Klunk ym. 2002). Kongonpunajohdosten ongelmana on ollut ainakin joidenkin yhdisteiden heikko 1973 Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa

6 KATSAUS 1974 kulkeutuminen aivoihin. Stilbeenijohdoksista SB-13 (4-N-metyyliamino-4 -hydroksistilbeeni) on osoittautunut jossain määrin toimivaksi myös kliinisissä PET-tutkimuksissa (esim. Verhoeff ym. 2004). Uusin kliinisessä tutkimuksessa esitelty PET-amyloidimerkkiaine F-BAY on niin ikään lupaava stilbeenijohdos, jonka etuna on mm. F:n pitkä puoliintumisaika (Rowe ym. 2008). Akridiinioranssia ja sen johdoksia on myös tutkittu. Näistä BF-108 sitoutui tehokkaasti amyloidiin muuntogeenisillä hiirillä tehdyssä tutkimuksessa (Suemoto ym. 2004). F-FDDNP sitoutuu sekä amyloidiplakkeihin että neurofibrillikimppuihin ja prioniplakkeihin (Agdeppa ym. 2001), ja AT:ssä sen sitoutumisen määrä näyttää olevan kääntäen verrannollinen kognitiiviseen suorituskykyyn (Shoghi-Jadid ym. 2002). F-FDDNP:n puhdistuma aivoista vaihtelee kuitenkin huomattavasti alueittain, mikä vaikeuttaa kertymän kvantifioimista. Smallin ym. (2006) F- FDDNP:tä koskevassa julkaisussa raportoitiin merkitsevät merkkiaineen sitoutumiserot sekä terveiden ja MCI-potilaiden että MCI- ja ATryhmien välillä. F-FDDNP:n sitoutuminen oli kääntäen verrannollinen F-FDG:n sitoutumiseen eli aivojen metaboliseen aktiivisuuteen. F-FDDNP:n vähäinen sitoutuminen oli myös yhteydessä parempiin tuloksiin tietyissä muistitehtävissä. Selektiivisesti amyloidiin sitoutuvista merkkiaineista tioflaviini T väriaineen johdoksia on tutkittu pisimmälle kliinisissä kokeissa. Näitä yhdisteitä on leimattu sekä radioaktiivisella hiilellä ( C) ja jodilla ( 123 I). 123 I-IMPY (Kung ym. 2004) on tämän ryhmän SPETmerkkiaine. Tioflaviini T johdokset ja C-PIB Tioflaviini T on histopatologiassa pitkään käytetty amyloidin värjäysaine. Se on positiivisesti varautunut molekyyli, joka ei läpäise veri-aivoestettä. Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet kuitenkin useita erilaisia tioflaviini T:n varauksettomia johdoksia (Klunk ym. 2001, Mathis ym. 2002). Näistä lupaavimmaksi PET-merkkiaineeksi osoittautui tioflaviini T:n johdos N-metyyli-2- (4 -(metyyliamino)fenyyli)-6-hydroksibentsotiatsoli eli 6-OH-BTA-1 (Bacskai ym. 2003, Mathis ym. 2003). Kyseinen yhdiste leimattiin hiilellä, ja syntynyt merkkiaine sai sittemmin syntypaikkansa mukaan nimen Pittsburgh Imaging Compound B (PIB tai C-PIB) (kuva 1). H 3 C S N+ CH 3 Tioflaviini T CH 3 CH 3 HO S CH 3 N N H N-metyyli- C-PIB Ensimmäisessä (yhdysvaltalais-ruotsalaisessa) kliinisessä C-PIB-PET-tutkimuksessa oli mukana 16 lievää AT:tä sairastavaa ja yhdeksän tervettä verrokkia. C-PIB kulkeutui nopeasti muuttumattomana aivoihin, missä se sitoutui AT-potilailla merkitsevästi enemmän otsa-, ohimo-, päälaki- ja takaraivolohkoihin sekä striatumiin. Terveiden nuorten ja ikääntyneiden verrokkien välillä ei ollut eroa PIB:n sitoutumisessa. Sitoutumisen määrä oli kääntäen verrannollinen samojen aivoalueiden glukoosiaineenvaihdunnan määrään, jota tutkittiin F-FDG:llä. Tutkimuksessa ei löytynyt merkitsevää korrelaatiota C-PIB-kertymän ja kognitiivisen suoriutumisen (MMSE:llä mitattuna) välillä, mutta suuntaus käänteiseen korrelaatioon oli havaittavissa (Klunk ym. 2004). Myöhemmin myös muut tutkimusryhmät ovat varmistaneet tyypillisen C-PIB-kertymän lisääntymisen AT:ssä. Tutkimukset dementoitumattomilla iäkkäillä (Mintun ym. 2006) ja MCI-potilailla (Kemppainen ym. 2007) sekä vertailu selkäydinnesteen Ab-pitoisuuksien ja aivojen C-PIB-kertymän välillä (Fagan ym. 2006) viittaavat siihen, että C- PIB-PET-kuvantamisella näyttäisi olevan mahkuva 1. Tioflaviini T:n ja C-PIB:n rakennekaavat. N N. Scheinin ym.

7 A B C D Kuva 2. Amyloidin kertymistä osoittava C-PIB-PET-kuva. Kuvissa A ja B Alzheimerin tautia sairastava henkilö ja kuvissa C ja D terve koehenkilö transaksiaalisuunnasta (A ja C) ja sagittaalisuunnasta (B ja D) katsottuna. Huomaa runsas kertymä aivojen kuorikerroksessa Alzheimerin tautia sairastavalla (punainen ja keltainen) verrattuna terveeseen (musta ja tummansininen). Aivojen valkean aineen alueella sekä potilaalla että verrokilla näkyy epäspesifistä merkkiaineen kertymää. Kuva on skaalattu siten, että punainen on runsain kertymä ja määrä pienenee spektrin värien mukaisesti järjestyksessä punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, violetti ja musta. dollista todeta AT jo oireettomassa vaiheessa. Seurantatutkimuksia laajemmilla aineistoilla tarvitaan vahvistamaan alustavat tulokset. Englerin ym. (2006) AT-potilailla suorittamassa seurantatutkimuksessa ei C-PIB-sitoutumisessa kahden vuoden aikana havaittu merkitsevää eroa lähtötilanteeseen, mutta potilaiden aivojen aineenvaihdunta heikkeni edelleen F-FDG:llä mitattuna. On mahdollista, että amyloidiplakkien määrä saavuttaa tietyn tason jo kliinisen sairauden alkuvaiheisiin mennessä. Tämä tukee edelleen sitä käsitystä, että amyloidiplakit edeltävät aineenvaihdunnan ja kognition heikkenemistä. Mahdollisten amyloidia hajottavien tai sen muodostumista estävien hoitojen tulisi siis kohdistua sairauden varhaisvaiheisiin. Niiden pitäisi olla erittäin tehokkaita, jotta niiden vaikutus ilmenisi C-PIB-PETtutkimuksessa (Engler ym. 2006). Parhaillaan on käynnissä kliinisiä tutkimuksia AT:n antiamyloidihoidoista, ja niissä käytetään yhtenä hoidon tehon mittarina amyloidikertymän muutosta C-PIB-PET:llä kuvattuna. Amyloidin kuvantamista on tutkittu paljon AT-potilailla ja verrokeilla, mutta toistaiseksi on vähemmän tietoa siitä, miten C-PIB-PET toimii muissa dementiasairauksissa, kuten esim. Lewyn kappale dementiassa ja frontotemporaalisessa dementiassa (Rowe ym. 2007). Amyloidin kuvantamisen merkitys ero Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa

8 KATSAUS tusdiagnostiikassa on siis vielä pitkälti selvittämättä. C-PIB sitoutuu erityisesti AT:ssä tyypilliseen säikeiseen beeta-amyloidiin, mutta sen mahdollisuuksia osoittaa amyloidia myös muissa amyloidisairauksissa tutkitaan. Kehitteillä olevista amyloidimerkkiaineista jokin saattaa osoittautua hyväksi muunkin kuin beeta-amyloidikertymän havaitsemisessa elävillä ihmisillä esimerkiksi systeemisessä amyloidoosissa ja muissa sairauksissa, joihin liittyy amyloidoosia. Kokemuksiamme C-PIB:stä Valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turussa kuvattiin ensimmäiset tutkittavat C-PIBmerkkiainetta käyttäen vuonna C-PIB- PET näyttää erottelevan AT-potilaat hyvin terveistä (Kemppainen ym. 2006). MCI-potilaista noin puolella havaitaan AT-tyyppisesti lisääntynyt C-PIB:n kertyminen (Kemppainen ym. 2007). Pyrimme seurantakuvauksilla määrittämään, kuinka hyvin C-PIB-PET pystyy ennustamaan, keille MCI-potilaista myöhemmin kehittyy AT. Tutkittaville tehdään noin kahden vuoden kuluttua C-PIB-PETkuvauksesta uusintatutkimus, jossa arvioidaan kognition, aivojen sokeriaineenvaihdunnan ja amyloidimäärän muutoksia. Turussa on myös kehitetty ja validoitu C-PIB-PET-kuvien uusia analysointimenetelmiä (Kemppainen ym. 2006) ja todettu C-PIB-PET-menetelmän hyvä toistettavuus. C-PIB-merkkiaineen turvallisuutta selvitettiin säderasitustutkimuksessa. Sen efektiiviseksi sädeannokseksi todettiin 5,0 µsv/mbq. Tämä on selvästi nykyohjeiden sallima arvo, ja yleisesti käytettävällä 500 MBq:n C-PIB-annoksella yhden kuvauksen aiheuttama säderasitus tutkittavalle on noin 2,5 msv (Scheinin ym. 2007). Nämä tulokset osoittavat, että C-PIB-PET-tutkimus on säderasituksen kannalta turvallinen ja että sitä voidaan käyttää myös mm. seuranta- ja interventiotutkimuksissa, koska sen toistettavuus on hyvä. Lisäksi Turussa on käynnissä tutkimuksia, joilla pyritään selvittämään C-PIB- PET-tutkimuksen merkitystä AT:n varhaisessa havaitsemisessa ja erotusdiagnostiikassa. Näissä tutkimuksissa on mukana mm. eri dementiasairauksista kärsiviä, terveitä ikääntyneitä verrokkeja ja AT:n suhteen diskordantteja kaksosia. Lopuksi Amyloidin PET-kuvantaminen tarjoaa ensimmäisen mahdollisuuden tutkia neurodegeneratiivisen sairauden spesifisiä patofysiologista prosessia elävän ihmisen aivoissa. AT:ssä amyloidin kuvantaminen vaikuttaa lupaavalta menetelmältä, mutta lisätietoa tarvitaan, ennen kuin voidaan lopullisesti arvioida sen merkitystä taudin varhaisessa diagnostiikassa, erotusdiagnostiikassa, uusien lääkehoitojen kehittelyssä ja niiden vaikutusten seurannassa. NOORA SCHEININ, LL, tutkija NINA KEMPPAINEN, LT, erikoistuva lääkäri, tutkija JUHA O. RINNE, professori Valtakunnallinen PET-keskus Kiinamyllynkatu Turku 1976 Sidonnaisuudet: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia N. Scheinin ym.

9 Kirjallisuutta Agdeppa ED, Kepe V, Liu J, ym. Binding characteristics of radiofluorinated 6-dialkylamino-2-naphthylethylidene derivatives as positron emission tomography imaging probes for beta-amyloid plaques in Alzheimer s disease. J Neurosci 2001;21: RC9. Arnaiz E, Jelic V, Almkvist O, ym. Impaired cerebral glucose metabolism and cognitive functioning predict deterioration in mild cognitive impairment. Neuroreport 2001;12: Bacskai BJ, Hickey GA, Skoch J, ym. Fourdimensional multiphoton imaging of brain entry, amyloid binding, and clearance of an amyloid-beta ligand in transgenic mice. Proc Natl Acad Sci U S A 2003;100: Bacskai BJ, Kajdasz ST, Christie RH, ym. Imaging of amyloid-beta deposits in brains of living mice permits direct observation of clearance of plaques with immunotherapy. Nat Med 2001;7: Blennow K, Hampel H. CSF markers for incipient Alzheimer s disease. Lancet Neurol 2003;2: Blitstein MK, Tung GA. MRI of cerebral microhemorrhages. Am J Roentgenol 2007;9: Braak H, Braak E. Neuropathological stageing of Alzheimer-related changes. Acta Neuropathol 1991;82: Braak H, Braak E. Frequency of stages of Alzheimer-related lesions in different age categories. Neurobiol.Aging 1997;: Brion JP. Neurofibrillary tangles and Alzheimer s disease. Eur Neurol 1998; 40: Engler H, Forsberg A, Almkvist O, ym. Two-year follow-up of amyloid deposition in patients with Alzheimer s disease. Brain 2006;129: Fagan AM, Mintun MA, Mach RH, ym. Inverse relation between in vivo amyloid imaging load and cerebrospinal fluid Abeta42 in humans. Ann Neurol 2006;59: Friedland RP, Kalaria R, Berridge M, ym. Neuroimaging of vessel amyloid in Alzheimer s disease. Ann N Y Acad Sci 1997;826: Hardy J. Amyloid, the presenilins and Alzheimer s disease. Trends Neurosci 1997;20: Hardy J, Selkoe DJ. The amyloid hypothesis of Alzheimer s disease: progress and problems on the road to therapeutics. Science 2002;297: Hämäläinen A, Pihlajamäki M, Tanila H, ym. Increased fmri responses during encoding in mild cognitive impairment. Neurobiol Aging 2007;28: Jack CR Jr, Garwood M, Wengenack TM, ym. In vivo visualization of Alzheimer s amyloid plaques by magnetic resonance imaging in transgenic mice without a contrast agent. Magn Reson Med 2004;52: Jack CR Jr, Petersen RC, Xu YC, ym. Hippocampal atrophy and apolipoprotein E genotype are independently associated with Alzheimer s disease. Ann Neurol 1998;43: Jack CR Jr, Petersen RC, Xu YC, ym. Prediction of AD with MRI-based hippocampal volume in mild cognitive impairment. Neurology 1999;52: Kemppainen NM, Aalto S, Wilson IA, ym. Voxel-based analysis of PET amyloid ligand [C]PIB uptake in Alzheimer disease. Neurology 2006;67: Kemppainen NM, Aalto S, Wilson IA, ym. PET amyloid ligand [C]PIB uptake is increased in mild cognitive impairment. Neurology 2007;68: Klunk WE, Bacskai BJ, Mathis CA, ym. Imaging Abeta plaques in living transgenic mice with multiphoton microscopy and methoxy-x04, a systemically administered Congo red derivative. J Neuropathol Exp Neurol 2002;61: Klunk WE, Engler H, Nordberg A, ym. Imaging brain amyloid in Alzheimer s disease with Pittsburgh Compound-B. Ann Neurol 2004;55: Klunk WE, Wang Y, Huang GF, Debnath ML, Holt DP, Mathis CA. Uncharged thioflavin-t derivatives bind to amyloid-beta protein with high affinity and readily enter the brain. Life Sci 2001;69: Kung MP, Hou C, Zhuang ZP, Skovronsky D, Kung HF. Binding of two potential imaging agents targeting amyloid plaques in postmortem brain tissues of patients with Alzheimer s disease. Brain Res 2004;1025: De Leon MJ, Convit A, Wolf OT, ym. Prediction of cognitive decline in normal elderly subjects with 2-[()F]fluoro-2- deoxy-d-glucose/poitron-emission tomography (FDG/PET). Proc Natl Acad Sci U S A 2001;98: Link CD, Johnson CJ, Fonte V, ym. Visualization of fibrillar amyloid deposits in living, transgenic Caenorhabditis elegans animals using the sensitive amyloid dye, X- 34. Neurobiol Aging 2001;22: Mathis CA, Bacskai BJ, Kajdasz ST, ym. A lipophilic thioflavin-t derivative for positron emission tomography (PET) imaging of amyloid in brain. Bioorg Med Chem Lett 2002;12: Mathis CA, Wang Y, Holt DP, Huang GF, Debnath ML, Klunk WE. Synthesis and evaluation of C-labeled 6-substituted 2-arylbenzothiazoles as amyloid imaging agents. J Med Chem 2003;46: McGeer PL, Kamo H, Harrop R, ym. Comparison of PET, MRI, and CT with pathology in a proven case of Alzheimer s disease. Neurology 1986;36: Mintun MA, LaRossa GN, Sheline YI, ym. [C]PIB in a nondemented population: potential antecedent marker of Alzheimer disease. Neurology 2006;67: Mosconi L. Brain glucose metabolism in the early and specific diagnosis of Alzheimer s disease. FDG-PET studies in MCI and AD. Eur J Nucl Med Mol Imaging 2005;32: Mosconi L, Brys M, Glodzik-Sobanska L, de Santi S, Rusinek H, de Leon MJ. Early detection of Alzheimer s disease using neuroimaging. Exp Gerontol 2007;42: Newberg AB, Wintering NA, Plossl K, ym. Safety, biodistribution, and dosimetry of 123I-IMPY: a novel amyloid plaque-imaging agent for the diagnosis of Alzheimer s disease. J Nucl Med 2006;47: Partanen K, Mäntylä R, Erkinjuntti T, Rinne J. Aivojen kuvantaminen. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen H, toim. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2006, s Petersen RC. Mild cognitive impairment: transition between aging and Alzheimer s disease. Neurologia 2000;15: Pirttilä T. Lievä kognitiivinen heikentyminen ennusteeltaan heterogeeninen oireyhtymä. Duodecim 2008;124: Poduslo JF, Wengenack TM, Curran GL, ym. Molecular targeting of Alzheimer s amyloid plaques for contrast-enhanced magnetic resonance imaging. Neurobiol Dis 2002;: Rowe CC, Ackerman U, Browne W, ym. Imaging of amyloid beta in Alzheimer s disease with F-BAY , a novel PET tracer: proof of mechanism. Lancet Neurol 2008;7: Rowe CC, Ng S, Ackermann U, ym. Imaging beta-amyloid burden in aging and dementia. Neurology 2007;68: Rusinek H, de Santi S, Frid D, ym. Regional brain atrophy rate predicts future cognitive decline: 6-year longitudinal MR imaging study of normal aging. Radiology 2003;229: Scheinin NM, Tolvanen TK, Wilson IA, Arponen EM, Nagren KA, Rinne JO. Biodistribution and radiation dosimetry of the amyloid imaging agent C-PIB in humans. J Nucl Med 2007;48: Shoghi-Jadid K, Small GW, Agdeppa ED, ym. Localization of neurofibrillary tangles and beta-amyloid plaques in the brains of living patients with Alzheimer disease. Am J Geriatr Psychiatry 2002;10: Small GW, Ercoli LM, Silverman DH, ym. Cerebral metabolic and cognitive decline in persons at genetic risk for Alzheimer s disease. Proc Natl Acad Sci U S A 2000;97: Small GW, Kepe V, Ercoli LM, ym. PET of brain amyloid and tau in mild cognitive impairment. N Engl J Med 2006;355: Smith CD, Chebrolu H, Wekstein DR, ym. Brain structural alterations before mild cognitive impairment. Neurology 2007;68: Styren SD, Hamilton RL, Styren GC, Klunk WE. X-34, a fluorescent derivative of Congo red: a novel histochemical stain for 1977

10 KATSAUS Alzheimer s disease pathology. J Histochem Cytochem 2000;48: Suemoto T, Okamura N, Shiomitsu T, ym. In vivo labeling of amyloid with BF-108. Neurosci Res 2004;48: Tapiola T, Pennanen C, Tapiola M, ym. MRI of hippocampus and entorhinal cortex in mild cognitive impairment: a follow-up study. Neurobiol Aging 2008;29:31 8. Thal DR, Rub U, Orantes M, Braak H. Phases of A beta-deposition in the human brain and its relevance for the development of AD. Neurology 2002;58: Thal DR, Rub U, Schultz C, ym. Sequence of Abeta-protein deposition in the human medial temporal lobe. J Neuropathol Exp Neurol 2000;59: Tienari P, Polvikoski T. Alzheimerin taudin patogeneesi. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen H, toim. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2006, s Verhoeff NP, Wilson AA, Takeshita S, ym. In-vivo imaging of Alzheimer disease betaamyloid with [C]SB-13 PET. Am J Geriatr Psychiatry 2004;12: Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementioiden epidemiologia. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen H, toim. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2006, s Wadghiri YZ, Sigurdsson EM, Sadowski M, ym. Detection of Alzheimer s amyloid in transgenic mice using magnetic resonance microimaging. Magn Reson Med 2003;50: Ylikoski R, Salonen O, Mäntyla R, ym. Hippocampal and temporal lobe atrophy and age-related decline in memory. Acta Neurol Scand 2000;101:

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa?

Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Mitä uutta muistisairauksien lääkehoidossa? Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Valtakunnallinen PET keskus ja neurologian klinikka Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866

Lisätiedot

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA

UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA UUTTA MUISTISAIRAUKSIEN TUTKIMUKSESTA JA HOIDOSTA Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Viime aikoina paljon lisätietoa Eri muistisairauksien

Lisätiedot

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Alzheimerin tauti ja sen hoito

Alzheimerin tauti ja sen hoito Alzheimerin tauti ja sen hoito Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus, TYKS Lääkärikeskus Mehiläinen, Turku Menestyksellinen ikääntyminen Ikääntymiseen liittyvät muistimuutokset

Lisätiedot

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet

Lisätiedot

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto

Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011. Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Työikäisten harvinaisemmat muistisairaudet 12.10.2011 Anne Remes Neurologian dosentti, kliininen opettaja Oulun yliopisto Luonteen muuttuminen Kognition muuttuminen FTD: Frontotemporaalinen dementia Muu

Lisätiedot

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus 29.01.2015 Ayl Ulla-Marja Louhija Psykiatrian, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri HYKS Vanhuspsykiatria Kehitys 2033 2 Yli 65-vuotiaiden osuus koko

Lisätiedot

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä

Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon tulevaisuudennäkymiä Jaakko Valvanne Geriatrian professori 5.10.2011 Valmisteltu yhteistyössä kahden suomalaisen huippuasiantuntijan

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus

Lisätiedot

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN

MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN MONTO, PANINA, PELTONEN, SIVULA, SOININEN Alzheimerin tauti Lewyn kappale tauti Otsa-ohimolohkorappeuma Verisuoniperäinen muistisairaus Hitaasti etenevä aivosairaus, perimmäistä syytä ei tunneta. Varhainen

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa.

Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla tekijöillä ja perimällä on oma osuutensa. 1 1/2011 Parkinsonin taudin perinnöllisyys Geenien ja ympäristötekijöiden vuorovaikutus sairastumisen taustalla Parkinsonin tauti on monitekijäinen tauti, jonka synnyssä erilaisilla elämän aikana vaikuttavilla

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ

DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ 1 DEMENTIAN VAIKEUSASTE DIAGNOSOINTIVAIHEESSA VUOSINA 1998 JA 2008 JA DIAGNOSTIIKAN TEHOSTUMINEN KYSEISELLÄ AIKAVÄLILLÄ Sara Korpela Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Vanhus ja päihteet - seminaari 24.5.2011 Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen Suomessa joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita

Lisätiedot

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE

11.4.2010. Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari 18.3.2010 ANNA AIKAA AIVOILLE ANNA AIKAA AIVOILLE Aivoviikko vk 11 Aivot tarvitsevat luovaa lekottelua, ne kärsivät kiireestä: jos aivot ovat väsyneet ja kuormittuneet, ihminen tukeutuu rutiineihin Neurologi Kiti Müller Seminaari 18.3.2010

Lisätiedot

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014

Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri. Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Miksi muisti pätkii? Anne Remes, Professori, ylilääkäri Neurologian klinikka, Itä- Suomen Yliopisto KYS, Neurokeskus 14.3.2014 Sidonnaisuudet LT, dosen6i, neurologian erikoislääkäri, lääkärikoulu6ajan

Lisätiedot

Dementia on ikääntyvän väestön määrän

Dementia on ikääntyvän väestön määrän Katsaus Varhaisen dementian kuvantamisdiagnostiikka Kaarina Partanen, Mikko Laakso, Timo Erkinjuntti ja Hilkka Soininen Dementian diagnostiikassa aivojen kuvantamisella suljetaan pois ensinnäkin tavanomaiset

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja

Kouvolan seudun Muisti ry / Levonen Tarja MUISTISAIRAUS, mitä se on? sairaus, joka heikentää sekä muistia että muita tiedonkäsittelyn alueita Kielelliset toiminnot Näönvarainen hahmottaminen Toiminnanohjaus Muistisairaudet johtavat useimmiten

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan

Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin ja dementiaan CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND INCIDENCE OF DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, Ikääntyminen ja Dementia www.uef.fi/caide Kahvin ja kofeiinin yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Lisätiedot

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia

MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia MERJA HALLIKAINEN LT, neurologian erikoislääkäri Kliininen tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, neurologia Alzheimerin taudin NYKYLÄÄKEHOITO JA LÄÄKEKEHITYKSEN HAASTEET

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Alzheimerin taudin lääkkeet

Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin taudin lääkkeet Alzheimerin tauti Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, se käsittää n. 60 % kaikista dementioista. Vaskulaarinen dementia ja Lewyn kappale -dementia ovat

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Hajuaisti on jäänyt vähäiselle huomiolle

Hajuaisti on jäänyt vähäiselle huomiolle Katsaus Hajuaistin muutokset Alzheimerin taudin varhaisena oireena Matti Jokelainen ja Veijo Pulliainen Kyky haistaa ja kyky tunnistaa hajuja heikentyvät jo Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa jopa ennen

Lisätiedot

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Alzheimerin. ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä aivosairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Sairauden

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Alzheimerin taudin ehkäisy

Alzheimerin taudin ehkäisy Alzheimerin taudin ehkäisy Tiia Ngandu MD, PhD 5.9.2012 Karjalan XII Lääketiedepäivät/ Tiia Ngandu 1 Alzheimerin taudin ennaltaehkäisy Taustaa Vaara- ja suojatekijät Interventiotutkimukset 5.9.2012 Karjalan

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä MUISTISAIRAUDET Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa 120 000 hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt 35 000 lievästä dementiaoireesta kärsivää 95 000 vähintään keskivaikeasta

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto

Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto Dementia update 2009 Levi 27.3.2009 Timo Strandberg Oulun yliopisto Sidonnaisuudet Olen tehnyt eriasteista yhteistyötä (koulutus, konsultointi, tutkimuskysymykset) useiden dementiaan liittyvien yritysten

Lisätiedot

Annika Nurmimäki. Pro Gradu -tutkielma. Proviisorin koulutusohjelma. Itä-Suomen Yliopisto

Annika Nurmimäki. Pro Gradu -tutkielma. Proviisorin koulutusohjelma. Itä-Suomen Yliopisto ALZHEIMERIN TAUTI patogeneesi ja lääkehoito sekä tutkimus Kuopion Lääkeinformaatiokeskukseen tulleista Alzheimerin taudin lääkitystä koskevista kysymyksistä Annika Nurmimäki Pro Gradu -tutkielma Proviisorin

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA 1 MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA Milla Kurikka Syventävien opinnäytetyö Lääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos/ Terveystieteiden tiedekunta 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria

Vanhus ja muisti. Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Geriatria Geriatria Miia Kivipelto ja Matti Viitanen Vanhus ja muisti Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Kognitiivinen heikentyminen ja dementia lisääntyvät nopeasti ikääntyvässä väestössä ja onkin arvioitu,

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell

HIV-potilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu Heikinheimo-Connell HIVpotilaiden pitkäaikaisseuranta Miten aivot voivat? 11.2.2015 Biomedicum Terttu HeikinheimoConnell Sidonnaisuudet HUS neurologian klinikka, HYKS Professio puheenjohtajuus Konferenssimatkat Bayer, Orion,

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet

Käypä hoito -suositus. Muistisairaudet Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN

LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN 04.03.2014 Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori LYHYT KATSAUS TAVALLISIMPIIN MUISTISAIRAUKSIIN Taustaa: Vuosittain noin 13 500 yli 64-vuotiasta henkilöä sairastuu muistisairauteen Lievästä

Lisätiedot

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri

MUISTISAIRAUDET. Timo Erkinjuntti. HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri MUISTISAIRAUDET KÄYPÄ TUTKIMUS JA HOITO Timo Erkinjuntti HY Neurologian professori HYKS Neurologian klinikka,ylilääkäri VII Kansanterveyspäivät, Ikääntyvän väestön terveyshaasteet Marina Congress Center,

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen neuropsykologinen näkökulma Katsaus Hanna Jokinen PsT, neuropsykologian erikoispsykologi HYKS, neurologian klinikka ja Helsingin yliopisto, neurotieteiden osasto Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos hanna.jokinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Luuston SPECT ja PETCT

Luuston SPECT ja PETCT Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä

Lisätiedot

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY 1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY Muistin ja tiedonkäsittelyn kannalta keskeisiä ovat verenkierron ja hermoston

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan?

AIVOT. Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? AJATTELE AIVOJASI AIVOT Millainen pääoma? Miksi kannattaa ajatella aivojaan? USKOMUKSIA ELI TARUA VAI TOTTA MITÄ MUISTI ON? tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmat kokemukset ja opitut asiat

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:

B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen

Lisätiedot

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Noora Kuosmanen Pro gradu Kansanterveystiede Kuopion yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos Kesäkuu

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS

TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET. Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS TYÖIKÄISTEN MUISTISAIRAUDET Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET-keskus, TYKS MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky tallentaa mieleen uusia asioita ja tarvittaessa

Lisätiedot

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot