Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa"

Transkriptio

1 Noora Scheinin, Nina Kemppainen ja Juha O. Rinne KATSAUS Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa Alzheimerin taudin etiologia on edelleen tuntematon, mutta aivomuutoksia ajatellaan syntyvän jopa vuosikymmenien ajan ennen kliinisiä oireita ja amyloidin kertymistä aivoihin pidetään keskeisenä patologisena tapahtumana. Sakkautuva beeta-amyloidi muodostaa ns. plakkeja, joiden toteaminen on tähän mennessä ollut mahdollista vain kuolemanjälkeisistä aivokudosnäytteistä. Viime aikoina on kehitetty myös menetelmiä amyloidin havaitsemiseen elävien henkilöiden aivoissa. Alzheimerin taudin lääkehoito perustuu oireiden lievittämiseen, eikä sairauden etenemistä pysäyttäviä, hidastavia tai estäviä lääkkeitä ole olemassa. Sairauden kulkuun vaikuttavia anti-amyloidihoitoja on kuitenkin kehitteillä ja lisätietoa beeta-amyloidin kertymisestä aivoihin tarvitaan mm. näiden hoitojen tehokkuuden arviointiin. Amyloidin kuvantamisesta voi olla hyötyä Alzheimerin taudin hoidon kehittelyssä, tutkimuksessa sekä diagnostiikassa ja erotusdiagnostiikassa. Alzheimerin tauti (AT) on iäkkäiden ihmisten yleisin kognitiivisen heikentymisen aiheuttaja: sen osuus kaikista dementiatapauksista on %. Uusia dementiatapauksia todetaan Suomessa yli 64-vuotiailla vuosittain noin Ikärakenteen muutoksen myötä keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavien määrän on arvioitu kasvavan Suomessa vuoden :sta :een vuonna 2030 (Viramo ja Sulkava 2006). AT aiheuttaa tiedonkäsittely- eli kognitiivisten toimintojen etenevän heikentymisen, jonka ensimmäinen merkki on useimmiten tapahtumamuistin (episodisen muistin) huononeminen. Myöhemmin ilmenee muistihäiriöiden lisäksi kätevyyden heikentymistä (apraksiaa), hahmotus- ja tunnistamisvaikeuksia (agnosiaa), eksekutiivisten toimintojen eli toiminnanohjauksen heikkoutta sekä puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeuksia (afasiaa). Suurimmalle osalle AT-potilaita kehittyy edellä mainittujen kognitiivisten oireiden lisäksi käytösoireita. Lievä kognitiivinen heikentyminen Lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment, MCI) on tila, jossa potilaan kognitiiviset toiminnot ovat huonommat kuin terveillä ikätovereilla. AT:n tai muun dementian kriteerit eivät kuitenkaan täyty, sillä päivittäisten toimien suorittamisessa ei ole merkittäviä ongelmia. MCI on heterogeeninen oireyhtymä, ei tauti. Se voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin: muistipainotteiseen eli amnestiseen MCI:hin, muun yksittäisen tiedonkäsittelyn osa-alueen heikentymiseen ja laaja-alaiseen MCI:hin (Pirttilä 2008). Amnestista MCI:tä potevista ainakin % sairastuu vuosittain AT:hen. Kognitiivisesti terveillä iäkkäillä osuus on 1 2 % (Petersen 2000). AT:n patologiset aivomuutokset kehittyvät jopa vuosikymmeniä ennen kliinisiä oireita. Tästä syystä MCI on mielenkiintoinen tila, jonka tutkiminen voi auttaa ymmärtämään AT:n syntymekanismeja ja kehittämään AT:n varhaisempaa diagnostiikkaa ja hoitoa Duodecim 2008;124:

2 KATSAUS Patologiaa AT:n patologisia muutoksia ovat aivojen atrofia, beeta-amyloidin (Ab) kertyminen (seniilit plakit ja amyloidiangiopatia) ja neurofibrillikimput. Synapsien ja hermosolujen kato johtaa tärkeiden hermoratayhteyksien menetykseen. AT:ssä tavattavat neurokemialliset muutokset koskevat useita välittäjäainejärjestelmiä; mm. aivojen kolinerginen, serotonerginen, noradrenerginen ja dopaminerginen järjestelmä vaurioituvat. Morfologisesti AT on ensi sijassa hermosolujen tukirankaa rappeuttava sairaus. Neurofibrillikimput Yhtenä syynä hermosolujen rappeutumiseen näyttäisivät olevan hyperfosforyloituneesta tau-proteiinista koostuvat neurofibrillikimput. Tau-proteiini on tavallisesti hyödyllinen osa solun tukirankaa, sillä se tukee mikrotubuluksia, joilla on tärkeä merkitys osana solujen tukirakennetta ja kuljetusjärjestelmää. Fosforyloituessaan se kuitenkin irtoaa mikrotubuluksista ja muodostaa parillisia, kierteisiä säikeitä. AT:ssä tau-proteiini hyperfosforyloituu toistaiseksi tuntemattomasta syystä, ja näin syntyvät dimeerit muodostavat neurofibrillikimppuja. Nämä sakkautuvat solun sisään ja solunsisäiset yhteydet rappeutuvat (Brion 1998). Neurofibrillikimppuja tavataan myös muissa dementoivissa sairauksissa ja terveillä iäkkäillä ihmisillä. AT:ssä neurofibrillien muodostuminen on kuitenkin tavallista runsaampaa ja niiden jakauma aivoissa noudattaa tiettyä säännönmukaisuutta (Braak ja Braak 1991). AT voidaan erottaa neuropatologisessa tutkimuksessa muista tiloista neurofibrillikimppujen määrän ja levinneisyyden perusteella. Amyloidiplakit ja amyloidihypoteesi Selvin ero alkuvaiheenkin AT:tä sairastavien ja terveiden henkilöiden aivojen välillä ovat AT-potilaiden laajalle levinneet amyloidiplakit isoaivojen kuorikerroksessa. Amyloidihypoteesi (amyloidikaskadihypoteesi) on jo parikymmentä vuotta sitten muodostettu oletus siitä, että juuri Ab:n kertyminen on koko tautiprosessin lähtökohta (Hardy ja Selkoe 2002). Sen mukaan Ab:n kertyminen laukaisee tapahtumaketjun, jonka seurauksena syntyvät kaikki muut AT:n neuropatologiset muutokset: Taulukko 1. Aivojen amyloidin kuvantamiseen kehitettyjä merkkiaineita ensimmäisten elävillä organismeilla tehtyjen tutkimusten julkaisemisjärjestyksessä. Ihmisten tutkimisessa käytetyt merkkiaineet on lihavoitu. Merkkiaine Kuvantamismenetelmä Tutkittavana Julkaisu 99m Tc-10H3 SPET AT-potilaat Friedland ym Tioflaviini S multifotonimikroskopia siirtogeeniset hiiret Bacskai ym X-34 multifotonimikroskopia siirtog. sukkulamadot (Caenorhabditis elegans) Link ym C-metoksi-X04 multifotonimikroskopia siirtogeeniset hiiret Klunk ym MION-Ab 1-40 magneettikuvaus siirtogeeniset hiiret Poduslo ym PUT-Gd-Ab magneettikuvaus siirtogeeniset hiiret Poduslo ym F-FDDNP PET AT-potilaat Shoghi-Jadid ym BTA-1 multifotonimikroskopia siirtogeeniset hiiret Mathis ym Gd-DTPA-Ab 1-40 mikromagneettikuvaus (mmri) siirtogeeniset hiiret Wadghiri ym PIB multifotonimikroskopia siirtogeeniset hiiret Bacskai ym C-BTA-1 PET paviaanit Mathis ym C-PIB PET AT-potilaat Klunk ym BF-108 fluoresenssimikroskopia siirtogeeniset hiiret Suemoto ym C-SB-13 PET AT-potilaat Verhoeff ym I-IMPY SPET AT-potilaat Newberg ym F-BAY PET AT-potilaat Rowe ym N. Scheinin ym.

3 neurofibrillikimput, synapsien häviäminen, tulehdusprosessien aktivoituminen ja lopulta hermosolujen kuolema. Beeta-amyloidi on useita b-laskostuneita levyjä sisältävä peptidi, joka koostuu aminohaposta. Beeta- ja gammasekretaasit pilkkovat sitä amyloidin esiasteproteiinista (amyloidiprekursoriproteiinista, APP). AT:ssä Ab:aa kertyy useanlaisiksi plakeiksi, joista tunnetuimmat muodot ovat diffuusit ja ns. neuriittiset plakit. Jälkimmäisissä on kova ydin ja Ab 1-42 :n yliedustus muihin eripituisiin Ab-muotoihin nähden. Niiden yhteydessä esiintyy myös tulehdusmuutoksia, kuten aktivoituneita mikrogliasoluja ja astrosyyttejä. Neuriittiplakkeihin sitoutuu Ab:n ohella useita muita proteiineja, kuten apolipoproteiini E:tä. Plakkien ympärillä on myös neurofibrillikimppuja. Neuriittiplakkien ajatellaan olevan tärkeä amyloidin kertymismuoto soluvaurioiden kehittymisen kannalta. Diffuuseja plakkeja mutta ei neuriittiplakkeja esiintyy tavallisenkin ikääntymisen yhteydessä (Tienari ja Polvikoski 2006). Varhain (40 65-vuotiaana) alkavaa suvuittaista eli familiaalista AT:tä sairastavilta on löytynyt useita erilaisia autosomaalisia vallitsevasti periytyviä mutaatioita APP:tä koodaavassa geenissä kromosomissa 21. Nämä löydöt puhuvat amyloidihypoteesin puolesta, sillä kyseiset mutaatiot aiheuttavat APP:n prosessoinnin häiriöitä ja sitä kautta Ab:n kertymistä aivokudokseen. Mutaatiot APP-geenissä voivat aiheuttaa Ab:n ylituotantoa tai amyloidiprekursoriproteiinin epätarkoituksenmukaisen pilkkoutumisen pidempiin ja helpommin sakkautuviin Ab:n muotoihin (Ab 1-42 ). APPgeenin mutaatioiden lisäksi on myöhemmin löydetty useita familiaalista AT:tä aiheuttavia mutaatiota preseniliini- eli PS-geeneissä kromosomeissa 14 ja 1. Mutaatiot PS1- ja PS2- geeneissä lisäävät niin ikään APP:n pilkkoutumista Ab:n pidemmiksi muodoiksi (Hardy 1997). Beeta-amyloidin kertyminen plakeiksi alkaa ilmeisesti isoaivojen kuorikerroksesta. Seuraavaksi plakkeja muodostuu väliaivojen tumakkeisiin ja aivojen etu-alaosan kolinergisiin tumakkeisiin. Lopulta amyloidiplakkeja on kaikissa tyvitumakkeissa ja lisäksi AT:n myöhäisessä vaiheessa jopa pikkuaivoissa. Amyloidipatologia etenee aina sellaisiin rakenteisiin, jotka vastaanottavat hermoyhteyksiä Ab:aa aiemmin sisältäneiltä alueilta (Thal ym. 2002). Mediaalisen ohimolohkon rakenteissa amyloidiplakkeja alkaa kehittyä ensiksi temporaaliseen kuorikerrokseen ja sen jälkeen entorinaalisen aivokuoren alueelle ja myöhemmin hippokampuksen eri alueille, mikä korostaa entorinaalisen kuorikerroksen ja hippokampuksen välisten yhteyksien merkitystä amyloidipatologian leviämisessä (Thal ym. 2000). Amyloidiplakkien kehittyminen muistuttaa alueelliselta ja ajalliselta jakautumiseltaan neurofibrillikimppujen kehittymistä samoille aivoalueille (Braak ja Braak 1991), vaikka amyloidipatologiaa on alkuvaiheissa todettavissa myös otsalohkojen kuorikerroksen alueella (Braak ja Braak 1997). Histopatologisissa tutkimuksissa amyloidin osoittamiseen on jo pitkään käytetty spesifisiä kemiallisia yhdisteitä, kuten kongonpunaa ja tioflaviinia. Tällä tavalla on voitu tutkia plakkien määrää, jakautumista ja luonnetta kuoleman jälkeen otetuissa kudosleikkeissä tai joskus harvoin myös elämän aikana otetuissa aivokudosnäytteissä. Diagnostiikka YDINASIAT Beeta-amyloidia pidetään keskeisenä mekanismina Alzheimerin taudin synnyssä. Nykyään on mahdollista havaita beeta-amyloidin kertymiä elävien ihmisten aivoissa. Amyloidin kuvantaminen erottelee hyvin Alzheimerin tautia sairastavat henkilöt terveistä. 8 Lisätutkimuksia tarvitaan ennen kuin voidaan arvioida amyloidin kuvantamisen merkitystä Alzheimerin taudin varhaisessa diagnostiikassa. Alzheimerin taudin diagnoosi on kliininen ja perustuu tyypillisiin oireisiin ja niiden vaiheit Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa

4 KATSAUS 1972 taiseen lisääntymiseen ja etenemiseen. Sairaudessa tapahtuu heikentymistä aiemmalta kognitiiviselta suoritustasolta ja vähitellen oireet johtavat päivittäisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Jo melko varhaisessa vaiheessa aivojen magneettikuvissa voidaan havaita ohimolohkon sisäosien rakenteiden kudoskatoa. Laboratoriokokeilla suljetaan pois kognitiivisia toimintoja toissijaisesti heikentäviä tiloja, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai B 12 -vitamiinin puutos. AT:n toteamiseksi ei toistaiseksi ole löydetty tarpeeksi herkkiä ja tarkkoja laboratoriotutkimuksia. Selkäydinnesteen pienentynyt Ab 1-42-pitoisuus ja suuri tau- tai fosfo-tau-pitoisuus ovat AT:lle tyypillisiä löydöksiä (spesifisyys jopa 92 %), mutta tutkimusten herkkyys on vain noin 80 % (Blennow ja Hampel 2003). EEG:n muutokset, kuten taustatoiminnan hidastuminen, ilmaantuvat vasta sairauden loppuvaiheessa. Aivobiopsia voi tukea kliinistä diagnoosia, mutta sitä käytetään vain erityistapauksissa. Geneettiset tutkimukset voisivat auttaa kartoittamaan yksilön sairastumisriskiä, mutta sairauden perinnölliset muodot kattavat vain muutaman prosentin tapauksista. Apolipoproteiini E:n (kromosomissa 19) ε4-alleeli on AT:n itsenäinen riskitekijä ( Jack ym. 1998), mutta sen kantajuus ei välttämättä johda taudin puhkeamiseen eikä sen puuttuminen suojaa dementialta. Näistä syistä ei pidetä aiheellisena seuloa terveiltä henkilöiltä ε4-alleelia. AT:n diagnoosi voidaan siis toistaiseksi varmistaa ainoastaan kuoleman jälkeisessä histopatologisessa tutkimuksessa. Rakenteellinen magneettikuvaus Aivojen atrofian arvioiminen magneettikuvauksella on merkittävä apukeino AT:n diagnostiikassa ja seurannassa. Jo varhaisessa ja lievässä AT:ssä voidaan nähdä entorinaalisen kuorikerroksen ohenemista ja hippokampuksen kutistumista (Partanen ym. 2006, Tapiola ym. 2008). Iäkkäiden MCI-potilaiden hippokampuksen atrofia magneettikuvista mitattuna ennustaa myöhemmin puhkeavaa AT:tä ( Jack ym. 1999). Terveiden henkilöiden sisempien ohimolohkorakenteiden atrofioitumisnopeus on ennustanut tutkimuksissa MCI:n myöhempää kehittymistä (esim. Rusinek ym. 2003, Smith ym. 2007). Nämä tutkimukset viittaavat siihen, että morfologiset muutokset sisemmän ohimolohkon alueilla (erityisesti hippokampuksessa ja entorinaalisessa kuorikerroksessa) voisivat olla havaittavissa jo ennen sairauden kliinisiä oireita. Aivoatrofia ei kuitenkaan näytä korreloivan yksilön tuloksiin muistitehtävissä (Ylikoski ym. 2000), eikä hippokampusatrofia ole täysin spesifinen AT:lle, vaan sitä esiintyy samanasteisesti mm. Parkinsonin taudin dementiassa (Partanen ym. 2006). Rakenteellinen aivokuvantaminen on silti käypä väline AT:n erotusdiagnostiikkaan, sillä sen avulla pystytään löytämään muita dementian syitä, kuten vaskulaariset muutokset, kasvaimet, kovakalvonalaiset verenvuodot ja normaalipaineinen hydrokefalia. Magneettikuvauksella on myös mahdollista osoittaa amyloidiangiopatiaan liittyvät mikroverenvuodot (Blitstein ja Tung 2007). Lisäksi magneettikuvauksella on mahdollista havaita siirtogeenisten hiirten amyloidiplakkeja ilman kontrastiainetta ( Jack ym. 2004). Toiminnalliset AT:n magneettikuvantamismenetelmät ovat vielä tutkimusasteella (esim. Hämäläinen ym. 2007). PET-kuvantaminen ja F-FDG Positroniemissiotomografialla eli PET-kuvantamisella voidaan useiden eri merkkiaineiden avulla tutkia mm. kudosten aineenvaihduntaa, välittäjäaineiden toimintaa, hapenkulutusta ja verenvirtausta. AT:n tutkimuksessa F-FDG eli fluori-isotoopilla ( F-FDG) leimattu sokerijohdos fluorodeoksiglukoosi on laajimmassa käytössä oleva PET-merkkiaine. Sen kertymä kudoksessa kuvastaa glukoosiaineenvaihdunnan tasoa. F-FDG-PET-kuvauksella mitattuna AT:ssä aivojen eniten vähentyneen aineenvaihdunnan alueet ovat ohimo- ja päälakilohkot, pidemmälle edenneessä taudissa myös otsalohko (McGeer ym. 1986). AT voidaan tunnistaa F-FDG-PET-kuvauksella keskimäärin 90 %:n herkkyydellä, mutta erotusdiagnostiikka muihin dementioihin nähden on vaikeampaa (Mosconi 2005). Glukoosiaineenvaihdunnan vähenemisen ohimoloh- N. Scheinin ym.

5 kojen sisäosissa, mm. hippokampuksessa, on myös todettu ennustavan MCI:n kehittymistä AT:ksi (Arnaiz ym. 2001). F-FDG-PET on hiljattain hyväksytty vakuutusyhtiöiden korvaamaksi tutkimukseksi Yhdysvalloissa (Centers for Medicare & Medicaid Services) tukemaan AT:n erotusdiagnostiikkaa erityisesti otsalohkodementian suhteen (Mosconi ym. 2007). Neuropsykologiset testit ja F-FDG- PET-kuvaus yhdessä ennustivat eräässä tutkimuksessa AT:n puhkeamisen MCI-potilailla noin 90-prosenttisesti oikein. Osuvuus yksin F-FDG-PET:llä oli 75 % ja neuropsykologisilla testeillä 65 % (Arnaiz ym. 2001). Kognitiivisilta kyvyiltään terveillä ihmisillä, joilla on geneettinen alttius sairastua AT:hen (he ovat homotsygootteja ApoE:n ε4-alleelin suhteen), F-FDG-PET-kuvaus on osoittanut vähentynyttä glukoosiaineenvaihduntaa samoilla aivoalueilla kuin AT:hen sairastuneilla (Small ym. 2000). Vähentynyt aineenvaihdunta entorinaalisessa kuorikerroksessa F-FDG-PET:lla mitattuna ennustaa myös 83 %:n herkkyydellä ja 85 %:n tarkkuudella kognitiivisesti terveen henkilön MCI-diagnoosin kolmen vuoden seurannassa (de Leon ym. 2001). F-FDG- PET on kuitenkin epäspesifinen tutkimus, sillä se ei suoraan heijasta AT-prosessia, ja aivojen glukoosiaineenvaihdunta heikkenee monissa muissakin tautitiloissa ja myös normaalin vanhenemisen yhteydessä. F-FDG-PET:n erotusdiagnostinen tarkkuus ei siis ole optimaalinen. Amyloidin kuvantaminen Taulukko 2. Amyloidikuvantamisen mahdollisuudet Alzheimerin taudissa. Patofysiologian tutkiminen Amyloidiplakkien kehittymisen aikataulu Muiden muutosten ajallinen ja syysuhde amyloidiplakkien kanssa Varhaisdiagnostiikka Tautimuutosten havaitseminen ennen kliinisiä oireita Perinnöllisten tautimuotojen käyttö mallina Erotusdiagnostiikan osa-alueet Normaaliin ikääntymiseen liittyvät muutokset ja niiden erottaminen dementioista Muiden dementiasairauksien erottaminen Muiden samanaikaisten sairauksien havaitseminen esim. tapauksissa, joissa potilaalla on sekä vaskulaaridementia että Alzheimerin tauti Lääkehoitojen kehittely ja tehon arviointi Amyloidiin vaikuttavien lääkeaineiden vaikutusmekanismin validointi Käytössä olevien Alzheimer-lääkkeiden vaikutus amyloidipatologiaan Amyloidin kertymistä vähentävien, sen sakkautumista estävien tai sitä hajottavien lääkkeiden tehon arviointi Amyloidirokotteen tai vasta-aineiden vaikutusten arviointi Aivojen verenkiertoa ja aineenvaihduntaa kuvastavien epäspesifisten merkkiaineiden lisäksi olisi tärkeää saada käyttöön spesifisiä, itse ATprosessia kuvastavia merkkiaineita. Nykytiedon perusteella amyloidin kuvantaminen voisi olla järkevä tapa tutkia AT:n patogeneesiä ja sairauden kulkuun mahdollisesti vaikuttavien hoitojen tehokkuutta. Amyloidin kuvantamisella on myös monia muita sovelluksia AT:n tutkimuksessa (taulukko 2). Elävällä ihmisellä suoritettavaan amyloidin kuvantamiseen soveltuvalta merkkiaineelta vaaditaan useita ominaisuuksia: veri-aivoesteen läpäisemistä, vakautta, rasvaliukoisuutta, tehokasta puhdistumaa kudoksesta sekä tarkkaa sitoutumista amyloidiin pieninä pitoisuuksina. Kymmenen viime vuoden aikana on yritetty kehittää useita kolmeen eri ryhmään kuuluvia amyloidimerkkiaineita: vasta-aineita (esim. Friedland ym. 1997), magneettikuvausaineita (esim. Wadghiri ym. 2003) ja pienimolekyylisiä yhdisteitä. Taulukossa 1 on esitelty in vivo tutkimuksiin asti edenneet merkkiaineet tutkimusten julkaisujärjestyksessä. Tutkimus on pääasiassa keskittynyt pienimolekyylisiin PETja yksifotonitomografia- eli SPET-merkkiaineisiin, joista lupaavimpia ovat histopatologiassa amyloidin osoittamiseen käytettyjen kongonpunan, tioflaviinin ja stilbeenin johdokset sekä FDDNP-niminen merkkiaine, joka sitoutuu amyloidiplakkien ohella myös neurofibrillikimppuihin. Lupaavia kongonpunajohdoksia ovat mm. vahvasti fluoresoiva X-34 (Styren ym. 2000, Link ym. 2001) ja metoksi-x04 (Klunk ym. 2002). Kongonpunajohdosten ongelmana on ollut ainakin joidenkin yhdisteiden heikko 1973 Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa

6 KATSAUS 1974 kulkeutuminen aivoihin. Stilbeenijohdoksista SB-13 (4-N-metyyliamino-4 -hydroksistilbeeni) on osoittautunut jossain määrin toimivaksi myös kliinisissä PET-tutkimuksissa (esim. Verhoeff ym. 2004). Uusin kliinisessä tutkimuksessa esitelty PET-amyloidimerkkiaine F-BAY on niin ikään lupaava stilbeenijohdos, jonka etuna on mm. F:n pitkä puoliintumisaika (Rowe ym. 2008). Akridiinioranssia ja sen johdoksia on myös tutkittu. Näistä BF-108 sitoutui tehokkaasti amyloidiin muuntogeenisillä hiirillä tehdyssä tutkimuksessa (Suemoto ym. 2004). F-FDDNP sitoutuu sekä amyloidiplakkeihin että neurofibrillikimppuihin ja prioniplakkeihin (Agdeppa ym. 2001), ja AT:ssä sen sitoutumisen määrä näyttää olevan kääntäen verrannollinen kognitiiviseen suorituskykyyn (Shoghi-Jadid ym. 2002). F-FDDNP:n puhdistuma aivoista vaihtelee kuitenkin huomattavasti alueittain, mikä vaikeuttaa kertymän kvantifioimista. Smallin ym. (2006) F- FDDNP:tä koskevassa julkaisussa raportoitiin merkitsevät merkkiaineen sitoutumiserot sekä terveiden ja MCI-potilaiden että MCI- ja ATryhmien välillä. F-FDDNP:n sitoutuminen oli kääntäen verrannollinen F-FDG:n sitoutumiseen eli aivojen metaboliseen aktiivisuuteen. F-FDDNP:n vähäinen sitoutuminen oli myös yhteydessä parempiin tuloksiin tietyissä muistitehtävissä. Selektiivisesti amyloidiin sitoutuvista merkkiaineista tioflaviini T väriaineen johdoksia on tutkittu pisimmälle kliinisissä kokeissa. Näitä yhdisteitä on leimattu sekä radioaktiivisella hiilellä ( C) ja jodilla ( 123 I). 123 I-IMPY (Kung ym. 2004) on tämän ryhmän SPETmerkkiaine. Tioflaviini T johdokset ja C-PIB Tioflaviini T on histopatologiassa pitkään käytetty amyloidin värjäysaine. Se on positiivisesti varautunut molekyyli, joka ei läpäise veri-aivoestettä. Pittsburghin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet kuitenkin useita erilaisia tioflaviini T:n varauksettomia johdoksia (Klunk ym. 2001, Mathis ym. 2002). Näistä lupaavimmaksi PET-merkkiaineeksi osoittautui tioflaviini T:n johdos N-metyyli-2- (4 -(metyyliamino)fenyyli)-6-hydroksibentsotiatsoli eli 6-OH-BTA-1 (Bacskai ym. 2003, Mathis ym. 2003). Kyseinen yhdiste leimattiin hiilellä, ja syntynyt merkkiaine sai sittemmin syntypaikkansa mukaan nimen Pittsburgh Imaging Compound B (PIB tai C-PIB) (kuva 1). H 3 C S N+ CH 3 Tioflaviini T CH 3 CH 3 HO S CH 3 N N H N-metyyli- C-PIB Ensimmäisessä (yhdysvaltalais-ruotsalaisessa) kliinisessä C-PIB-PET-tutkimuksessa oli mukana 16 lievää AT:tä sairastavaa ja yhdeksän tervettä verrokkia. C-PIB kulkeutui nopeasti muuttumattomana aivoihin, missä se sitoutui AT-potilailla merkitsevästi enemmän otsa-, ohimo-, päälaki- ja takaraivolohkoihin sekä striatumiin. Terveiden nuorten ja ikääntyneiden verrokkien välillä ei ollut eroa PIB:n sitoutumisessa. Sitoutumisen määrä oli kääntäen verrannollinen samojen aivoalueiden glukoosiaineenvaihdunnan määrään, jota tutkittiin F-FDG:llä. Tutkimuksessa ei löytynyt merkitsevää korrelaatiota C-PIB-kertymän ja kognitiivisen suoriutumisen (MMSE:llä mitattuna) välillä, mutta suuntaus käänteiseen korrelaatioon oli havaittavissa (Klunk ym. 2004). Myöhemmin myös muut tutkimusryhmät ovat varmistaneet tyypillisen C-PIB-kertymän lisääntymisen AT:ssä. Tutkimukset dementoitumattomilla iäkkäillä (Mintun ym. 2006) ja MCI-potilailla (Kemppainen ym. 2007) sekä vertailu selkäydinnesteen Ab-pitoisuuksien ja aivojen C-PIB-kertymän välillä (Fagan ym. 2006) viittaavat siihen, että C- PIB-PET-kuvantamisella näyttäisi olevan mahkuva 1. Tioflaviini T:n ja C-PIB:n rakennekaavat. N N. Scheinin ym.

7 A B C D Kuva 2. Amyloidin kertymistä osoittava C-PIB-PET-kuva. Kuvissa A ja B Alzheimerin tautia sairastava henkilö ja kuvissa C ja D terve koehenkilö transaksiaalisuunnasta (A ja C) ja sagittaalisuunnasta (B ja D) katsottuna. Huomaa runsas kertymä aivojen kuorikerroksessa Alzheimerin tautia sairastavalla (punainen ja keltainen) verrattuna terveeseen (musta ja tummansininen). Aivojen valkean aineen alueella sekä potilaalla että verrokilla näkyy epäspesifistä merkkiaineen kertymää. Kuva on skaalattu siten, että punainen on runsain kertymä ja määrä pienenee spektrin värien mukaisesti järjestyksessä punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen, violetti ja musta. dollista todeta AT jo oireettomassa vaiheessa. Seurantatutkimuksia laajemmilla aineistoilla tarvitaan vahvistamaan alustavat tulokset. Englerin ym. (2006) AT-potilailla suorittamassa seurantatutkimuksessa ei C-PIB-sitoutumisessa kahden vuoden aikana havaittu merkitsevää eroa lähtötilanteeseen, mutta potilaiden aivojen aineenvaihdunta heikkeni edelleen F-FDG:llä mitattuna. On mahdollista, että amyloidiplakkien määrä saavuttaa tietyn tason jo kliinisen sairauden alkuvaiheisiin mennessä. Tämä tukee edelleen sitä käsitystä, että amyloidiplakit edeltävät aineenvaihdunnan ja kognition heikkenemistä. Mahdollisten amyloidia hajottavien tai sen muodostumista estävien hoitojen tulisi siis kohdistua sairauden varhaisvaiheisiin. Niiden pitäisi olla erittäin tehokkaita, jotta niiden vaikutus ilmenisi C-PIB-PETtutkimuksessa (Engler ym. 2006). Parhaillaan on käynnissä kliinisiä tutkimuksia AT:n antiamyloidihoidoista, ja niissä käytetään yhtenä hoidon tehon mittarina amyloidikertymän muutosta C-PIB-PET:llä kuvattuna. Amyloidin kuvantamista on tutkittu paljon AT-potilailla ja verrokeilla, mutta toistaiseksi on vähemmän tietoa siitä, miten C-PIB-PET toimii muissa dementiasairauksissa, kuten esim. Lewyn kappale dementiassa ja frontotemporaalisessa dementiassa (Rowe ym. 2007). Amyloidin kuvantamisen merkitys ero Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa

8 KATSAUS tusdiagnostiikassa on siis vielä pitkälti selvittämättä. C-PIB sitoutuu erityisesti AT:ssä tyypilliseen säikeiseen beeta-amyloidiin, mutta sen mahdollisuuksia osoittaa amyloidia myös muissa amyloidisairauksissa tutkitaan. Kehitteillä olevista amyloidimerkkiaineista jokin saattaa osoittautua hyväksi muunkin kuin beeta-amyloidikertymän havaitsemisessa elävillä ihmisillä esimerkiksi systeemisessä amyloidoosissa ja muissa sairauksissa, joihin liittyy amyloidoosia. Kokemuksiamme C-PIB:stä Valtakunnallisessa PET-keskuksessa Turussa kuvattiin ensimmäiset tutkittavat C-PIBmerkkiainetta käyttäen vuonna C-PIB- PET näyttää erottelevan AT-potilaat hyvin terveistä (Kemppainen ym. 2006). MCI-potilaista noin puolella havaitaan AT-tyyppisesti lisääntynyt C-PIB:n kertyminen (Kemppainen ym. 2007). Pyrimme seurantakuvauksilla määrittämään, kuinka hyvin C-PIB-PET pystyy ennustamaan, keille MCI-potilaista myöhemmin kehittyy AT. Tutkittaville tehdään noin kahden vuoden kuluttua C-PIB-PETkuvauksesta uusintatutkimus, jossa arvioidaan kognition, aivojen sokeriaineenvaihdunnan ja amyloidimäärän muutoksia. Turussa on myös kehitetty ja validoitu C-PIB-PET-kuvien uusia analysointimenetelmiä (Kemppainen ym. 2006) ja todettu C-PIB-PET-menetelmän hyvä toistettavuus. C-PIB-merkkiaineen turvallisuutta selvitettiin säderasitustutkimuksessa. Sen efektiiviseksi sädeannokseksi todettiin 5,0 µsv/mbq. Tämä on selvästi nykyohjeiden sallima arvo, ja yleisesti käytettävällä 500 MBq:n C-PIB-annoksella yhden kuvauksen aiheuttama säderasitus tutkittavalle on noin 2,5 msv (Scheinin ym. 2007). Nämä tulokset osoittavat, että C-PIB-PET-tutkimus on säderasituksen kannalta turvallinen ja että sitä voidaan käyttää myös mm. seuranta- ja interventiotutkimuksissa, koska sen toistettavuus on hyvä. Lisäksi Turussa on käynnissä tutkimuksia, joilla pyritään selvittämään C-PIB- PET-tutkimuksen merkitystä AT:n varhaisessa havaitsemisessa ja erotusdiagnostiikassa. Näissä tutkimuksissa on mukana mm. eri dementiasairauksista kärsiviä, terveitä ikääntyneitä verrokkeja ja AT:n suhteen diskordantteja kaksosia. Lopuksi Amyloidin PET-kuvantaminen tarjoaa ensimmäisen mahdollisuuden tutkia neurodegeneratiivisen sairauden spesifisiä patofysiologista prosessia elävän ihmisen aivoissa. AT:ssä amyloidin kuvantaminen vaikuttaa lupaavalta menetelmältä, mutta lisätietoa tarvitaan, ennen kuin voidaan lopullisesti arvioida sen merkitystä taudin varhaisessa diagnostiikassa, erotusdiagnostiikassa, uusien lääkehoitojen kehittelyssä ja niiden vaikutusten seurannassa. NOORA SCHEININ, LL, tutkija NINA KEMPPAINEN, LT, erikoistuva lääkäri, tutkija JUHA O. RINNE, professori Valtakunnallinen PET-keskus Kiinamyllynkatu Turku 1976 Sidonnaisuudet: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia N. Scheinin ym.

9 Kirjallisuutta Agdeppa ED, Kepe V, Liu J, ym. Binding characteristics of radiofluorinated 6-dialkylamino-2-naphthylethylidene derivatives as positron emission tomography imaging probes for beta-amyloid plaques in Alzheimer s disease. J Neurosci 2001;21: RC9. Arnaiz E, Jelic V, Almkvist O, ym. Impaired cerebral glucose metabolism and cognitive functioning predict deterioration in mild cognitive impairment. Neuroreport 2001;12: Bacskai BJ, Hickey GA, Skoch J, ym. Fourdimensional multiphoton imaging of brain entry, amyloid binding, and clearance of an amyloid-beta ligand in transgenic mice. Proc Natl Acad Sci U S A 2003;100: Bacskai BJ, Kajdasz ST, Christie RH, ym. Imaging of amyloid-beta deposits in brains of living mice permits direct observation of clearance of plaques with immunotherapy. Nat Med 2001;7: Blennow K, Hampel H. CSF markers for incipient Alzheimer s disease. Lancet Neurol 2003;2: Blitstein MK, Tung GA. MRI of cerebral microhemorrhages. Am J Roentgenol 2007;9: Braak H, Braak E. Neuropathological stageing of Alzheimer-related changes. Acta Neuropathol 1991;82: Braak H, Braak E. Frequency of stages of Alzheimer-related lesions in different age categories. Neurobiol.Aging 1997;: Brion JP. Neurofibrillary tangles and Alzheimer s disease. Eur Neurol 1998; 40: Engler H, Forsberg A, Almkvist O, ym. Two-year follow-up of amyloid deposition in patients with Alzheimer s disease. Brain 2006;129: Fagan AM, Mintun MA, Mach RH, ym. Inverse relation between in vivo amyloid imaging load and cerebrospinal fluid Abeta42 in humans. Ann Neurol 2006;59: Friedland RP, Kalaria R, Berridge M, ym. Neuroimaging of vessel amyloid in Alzheimer s disease. Ann N Y Acad Sci 1997;826: Hardy J. Amyloid, the presenilins and Alzheimer s disease. Trends Neurosci 1997;20: Hardy J, Selkoe DJ. The amyloid hypothesis of Alzheimer s disease: progress and problems on the road to therapeutics. Science 2002;297: Hämäläinen A, Pihlajamäki M, Tanila H, ym. Increased fmri responses during encoding in mild cognitive impairment. Neurobiol Aging 2007;28: Jack CR Jr, Garwood M, Wengenack TM, ym. In vivo visualization of Alzheimer s amyloid plaques by magnetic resonance imaging in transgenic mice without a contrast agent. Magn Reson Med 2004;52: Jack CR Jr, Petersen RC, Xu YC, ym. Hippocampal atrophy and apolipoprotein E genotype are independently associated with Alzheimer s disease. Ann Neurol 1998;43: Jack CR Jr, Petersen RC, Xu YC, ym. Prediction of AD with MRI-based hippocampal volume in mild cognitive impairment. Neurology 1999;52: Kemppainen NM, Aalto S, Wilson IA, ym. Voxel-based analysis of PET amyloid ligand [C]PIB uptake in Alzheimer disease. Neurology 2006;67: Kemppainen NM, Aalto S, Wilson IA, ym. PET amyloid ligand [C]PIB uptake is increased in mild cognitive impairment. Neurology 2007;68: Klunk WE, Bacskai BJ, Mathis CA, ym. Imaging Abeta plaques in living transgenic mice with multiphoton microscopy and methoxy-x04, a systemically administered Congo red derivative. J Neuropathol Exp Neurol 2002;61: Klunk WE, Engler H, Nordberg A, ym. Imaging brain amyloid in Alzheimer s disease with Pittsburgh Compound-B. Ann Neurol 2004;55: Klunk WE, Wang Y, Huang GF, Debnath ML, Holt DP, Mathis CA. Uncharged thioflavin-t derivatives bind to amyloid-beta protein with high affinity and readily enter the brain. Life Sci 2001;69: Kung MP, Hou C, Zhuang ZP, Skovronsky D, Kung HF. Binding of two potential imaging agents targeting amyloid plaques in postmortem brain tissues of patients with Alzheimer s disease. Brain Res 2004;1025: De Leon MJ, Convit A, Wolf OT, ym. Prediction of cognitive decline in normal elderly subjects with 2-[()F]fluoro-2- deoxy-d-glucose/poitron-emission tomography (FDG/PET). Proc Natl Acad Sci U S A 2001;98: Link CD, Johnson CJ, Fonte V, ym. Visualization of fibrillar amyloid deposits in living, transgenic Caenorhabditis elegans animals using the sensitive amyloid dye, X- 34. Neurobiol Aging 2001;22: Mathis CA, Bacskai BJ, Kajdasz ST, ym. A lipophilic thioflavin-t derivative for positron emission tomography (PET) imaging of amyloid in brain. Bioorg Med Chem Lett 2002;12: Mathis CA, Wang Y, Holt DP, Huang GF, Debnath ML, Klunk WE. Synthesis and evaluation of C-labeled 6-substituted 2-arylbenzothiazoles as amyloid imaging agents. J Med Chem 2003;46: McGeer PL, Kamo H, Harrop R, ym. Comparison of PET, MRI, and CT with pathology in a proven case of Alzheimer s disease. Neurology 1986;36: Mintun MA, LaRossa GN, Sheline YI, ym. [C]PIB in a nondemented population: potential antecedent marker of Alzheimer disease. Neurology 2006;67: Mosconi L. Brain glucose metabolism in the early and specific diagnosis of Alzheimer s disease. FDG-PET studies in MCI and AD. Eur J Nucl Med Mol Imaging 2005;32: Mosconi L, Brys M, Glodzik-Sobanska L, de Santi S, Rusinek H, de Leon MJ. Early detection of Alzheimer s disease using neuroimaging. Exp Gerontol 2007;42: Newberg AB, Wintering NA, Plossl K, ym. Safety, biodistribution, and dosimetry of 123I-IMPY: a novel amyloid plaque-imaging agent for the diagnosis of Alzheimer s disease. J Nucl Med 2006;47: Partanen K, Mäntylä R, Erkinjuntti T, Rinne J. Aivojen kuvantaminen. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen H, toim. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2006, s Petersen RC. Mild cognitive impairment: transition between aging and Alzheimer s disease. Neurologia 2000;15: Pirttilä T. Lievä kognitiivinen heikentyminen ennusteeltaan heterogeeninen oireyhtymä. Duodecim 2008;124: Poduslo JF, Wengenack TM, Curran GL, ym. Molecular targeting of Alzheimer s amyloid plaques for contrast-enhanced magnetic resonance imaging. Neurobiol Dis 2002;: Rowe CC, Ackerman U, Browne W, ym. Imaging of amyloid beta in Alzheimer s disease with F-BAY , a novel PET tracer: proof of mechanism. Lancet Neurol 2008;7: Rowe CC, Ng S, Ackermann U, ym. Imaging beta-amyloid burden in aging and dementia. Neurology 2007;68: Rusinek H, de Santi S, Frid D, ym. Regional brain atrophy rate predicts future cognitive decline: 6-year longitudinal MR imaging study of normal aging. Radiology 2003;229: Scheinin NM, Tolvanen TK, Wilson IA, Arponen EM, Nagren KA, Rinne JO. Biodistribution and radiation dosimetry of the amyloid imaging agent C-PIB in humans. J Nucl Med 2007;48: Shoghi-Jadid K, Small GW, Agdeppa ED, ym. Localization of neurofibrillary tangles and beta-amyloid plaques in the brains of living patients with Alzheimer disease. Am J Geriatr Psychiatry 2002;10: Small GW, Ercoli LM, Silverman DH, ym. Cerebral metabolic and cognitive decline in persons at genetic risk for Alzheimer s disease. Proc Natl Acad Sci U S A 2000;97: Small GW, Kepe V, Ercoli LM, ym. PET of brain amyloid and tau in mild cognitive impairment. N Engl J Med 2006;355: Smith CD, Chebrolu H, Wekstein DR, ym. Brain structural alterations before mild cognitive impairment. Neurology 2007;68: Styren SD, Hamilton RL, Styren GC, Klunk WE. X-34, a fluorescent derivative of Congo red: a novel histochemical stain for 1977

10 KATSAUS Alzheimer s disease pathology. J Histochem Cytochem 2000;48: Suemoto T, Okamura N, Shiomitsu T, ym. In vivo labeling of amyloid with BF-108. Neurosci Res 2004;48: Tapiola T, Pennanen C, Tapiola M, ym. MRI of hippocampus and entorhinal cortex in mild cognitive impairment: a follow-up study. Neurobiol Aging 2008;29:31 8. Thal DR, Rub U, Orantes M, Braak H. Phases of A beta-deposition in the human brain and its relevance for the development of AD. Neurology 2002;58: Thal DR, Rub U, Schultz C, ym. Sequence of Abeta-protein deposition in the human medial temporal lobe. J Neuropathol Exp Neurol 2000;59: Tienari P, Polvikoski T. Alzheimerin taudin patogeneesi. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen H, toim. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2006, s Verhoeff NP, Wilson AA, Takeshita S, ym. In-vivo imaging of Alzheimer disease betaamyloid with [C]SB-13 PET. Am J Geriatr Psychiatry 2004;12: Viramo P, Sulkava R. Muistihäiriöiden ja dementioiden epidemiologia. Kirjassa: Erkinjuntti T, Alhainen K, Rinne J, Soininen H, toim. Muistihäiriöt ja dementia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2006, s Wadghiri YZ, Sigurdsson EM, Sadowski M, ym. Detection of Alzheimer s amyloid in transgenic mice using magnetic resonance microimaging. Magn Reson Med 2003;50: Ylikoski R, Salonen O, Mäntyla R, ym. Hippocampal and temporal lobe atrophy and age-related decline in memory. Acta Neurol Scand 2000;101:

Selkäydinneste vai geenitutkimus?

Selkäydinneste vai geenitutkimus? Selkäydinneste vai geenitutkimus? 19.5.2016 Anne Remes, professori, ylilääkäri, Itä-Suomen yliopisto, KYS, Neurokeskus Nuorehko muistipotilas, positiivinen sukuhistoria Päästäänkö diagnostiikassa tarkastelemaan

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Muistisairauksien uusia tuulia

Muistisairauksien uusia tuulia Muistisairauksien uusia tuulia Juha Rinne Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET keskus ja neurotoimialue Turun yliopisto ja TYKS PL 52 20521 Turku Puh: 02 313 1866 E-mail: juha.rinne@tyks.fi

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA

ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA ALKAVAN MUISTISAIRAUDEN JA MASENNUKSEN NEUROPSYKOLOGINEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 Carina Saarela, yliopisto-opettaja, psykologi,

Lisätiedot

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen

Kognitiivinen ikääntyminen. Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Katsaus Kognitiivinen ikääntyminen Susanna Tuomainen ja Tuomo Hänninen Ikääntymisen myötä yksilöiden väliset erot kognitiivisessa suoriutumisessa lisääntyvät, koska useat muutkin kuin varsinaiset keskushermostosairaudet

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla

Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Liikunnan sydänvaikutusten tutkiminen positroniemissiotomografialla Kari Kalliokoski FT, LitM, dosentti Akatemiatutkija Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö Valtakunnallinen

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Kati Juva Alkoholin aiheuttamat terveysriskit Onnettomuudet/vammat Erityisesti aivovammat Väkivalta - voi myös johtaa aivovammaan Somaattiset sairaudet Maksakirroosi Haimatulehdus -> diabetes Mielenterveysongelmat

Lisätiedot

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015

Varhainen muistisairaus. Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Varhainen muistisairaus Nina Kemppainen LT, Neurologian erikoislääkäri 26.10.2015 Muistisairauksien yleisyys Joka viides työikäinen ja joka kolmas yli 65- vuotias ilmoittaa muistioireita Etenevien muistisairauksien

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN TUNNISTAMINEN JA HOITO

MUISTISAIRAUKSIEN TUNNISTAMINEN JA HOITO MUISTISAIRAUKSIEN TUNNISTAMINEN JA HOITO LK Lauri Aitokari ja LK Sakari Vähä-Tuisku Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2017 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet

Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet 14 Normaali ikääntyminen ja muistisairaudet Mira Karrasch, Laura Hokkanen, Tuomo Hänninen, Marja Hietanen Normaali ikääntyminen ja kognitio 225 Muistisairaudet 226 Lievä kognitiivinen heikentyminen 226

Lisätiedot

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari

Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari Toimiva Kotihoito Lappiin Seminaari 24.1.2017 Liikkumisen ongelmat ja niiden tunnistaminen vanhustyössä Sari Arolaakso, lehtori, Geronomi-koulutus Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Selviytyminen

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM

ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114 Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin

Lisätiedot

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 3.osa Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia. Muisti on monimutkainen älyllinen toiminto, joka perustuu aivojen hermoverkkojen laajaalaiseen yhteistoimintaan.

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. TerveysInfo dementia Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. hinta tilausmäärän mukaan, A5 : 12 s. : vär. : kuv. http:///files/8713/9055/3845/ Sairausesite_Alzheimerin_tauti_145x210_Web_sivuittain.pdf

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA

MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA 1 MUISTISAIRAUKSIEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA KYS:N MUISTIPOLIKLINIKALLA Milla Kurikka Syventävien opinnäytetyö Lääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos/ Terveystieteiden tiedekunta 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet 20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka Anne Koivisto, Dosen'i, lääkärikoulu'aja, Erikoislääkäri Kliininen ope'aja Itä-Suomen yliopisto, KYS Neurologia www.uef.fi/neuro Uudistuva muistisairauksien

Lisätiedot

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa

Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Muistisairastakin kaatuminen huolettaa Paula Tommola, muistiluotsityöntekijä sairaanhoitaja (AMK), muistiasiantuntija-diploma Muistisairauksien asiantuntija- ja tukikeskus Kymenlaakson Muistiluotsi 193

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan

Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Kognitiivisen toimintakyvyn vaihtelu iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Noora Kuosmanen Pro gradu Kansanterveystiede Kuopion yliopisto Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos Kesäkuu

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016

MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 MUISTISAIRAUKSIEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN MAARIA HEMIÄ 27.4.2016 ALZHEIMERIN TAUTI Yksittäinen, yleisin, muistisairauteen johtava ja etenevä muistisairaus Osuus kaikista keskivaikeista ja vaikeista muistisairauksista

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto

Dementia update 2009. Levi 27.3.2009. Timo Strandberg Oulun yliopisto Dementia update 2009 Levi 27.3.2009 Timo Strandberg Oulun yliopisto Sidonnaisuudet Olen tehnyt eriasteista yhteistyötä (koulutus, konsultointi, tutkimuskysymykset) useiden dementiaan liittyvien yritysten

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Tietoa muistisairauksista 21.2.2017 Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen Muisti ei ole yksi kokonaisuus, se koostuu osista Aistimuisti Työmuisti i Säilömuisti Taitomuisti

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA

VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä

Lisätiedot

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä

Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

ADHD:n neurologiset muutokset

ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset ADHD:n neurologiset muutokset: 15.2.2017 julkaistu hollantilaistutkimus havaitsi, että ADHD:ssä eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä aivojen rakenteessa on merkittäviä

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot

Eturauhassyövän uudet lääkehoidot Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

KATSAUS. Ennen dementiaa varhaisen Alzheimerin taudin piirteitä. Veijo Pulliainen ja Pekka Kuikka

KATSAUS. Ennen dementiaa varhaisen Alzheimerin taudin piirteitä. Veijo Pulliainen ja Pekka Kuikka KATSAUS Ennen dementiaa varhaisen Alzheimerin taudin piirteitä Veijo Pulliainen ja Pekka Kuikka Kliinisesti diagnosoitavaa Alzheimerin dementiaa edeltää pitkähkö vaihe, jossa potilaan eräät muistin osa-alueet

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija

LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija LIIKUNTA JA MUISTISAIRAUDET 10.11.2016 Hanna Öhman, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, väitöskirjatutkija Ed Whitlock, 85, Runs Sub-4:00 Marathon in Toronto on Oct. 16. Sisältö - Taustaa -

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka

HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT. Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka HERKKIEN TROPONIINIMÄÄRITYSTEN HÄIRIÖTEKIJÄT Tanja Savukoski Biokemian laitos / Biotekniikka tanja.savukoski@utu.fi SISÄLTÖ Sydäninfarktin kriteerit Troponiinimääritykset Sydäninfarktispesifisyyden lasku

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa

PAKKAUSSELOSTE. VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa PAKKAUSSELOSTE VPRIV 200 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten VPRIV 400 yksikköä infuusiokuiva-aine, liuosta varten velagluseraasi alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina

Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton vapina Teksti: Seppo Kaakkola, professori (hc), neurologian erikoislääkäri Essentiaalinen vapina sisäsyntyinen, muista taudeista riippumaton

Lisätiedot

Kaikki me vanhenemme, mutta emme samalla

Kaikki me vanhenemme, mutta emme samalla Katsaus Iain Wilson ja Heikki Tanila Tieto neurobiologisista mekanismeista, jotka ovat normaaliin vanhenemiseen liittyvän muistin heikentymisen taustalla, on lisääntynyt valtavasti viime vuosina. Muistihäiriöitä

Lisätiedot