JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Sivu 411 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Aika klo 14:00-15:25 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 411 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunginvaltuuston pidettävän kokouksen esityslistan tarkastaminen 414 Kaupunginhallituksen ohjauksessa olevien konserniyhtöiden puolivuotisraportit 415 Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin hakemus aravarajoituksista vapauttamiseksi ja purkuluvan saamiseksi 416 Vastauksen antaminen valtuutettu Anni Järvisen ynnä muiden valtuustoaloite lukukoiratoiminnasta kirjastoon 417 Vastaus valtuutettu Sampsa Jääskeläisen ynnä muiden valtuustoaloite järvilohen lisääntymisalueista Pielisen säännöstelyn edistäminen Erityisryhmien asumishankkeita koskevat korkotukilaina- ja investointiavustushakemukset Ilmoituksia lähiaikojen tapahtumista ja tilaisuuksista Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset 28

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Ikonen Päivi jäsen Järvinen Anni jäsen Paikalla Keskisalo Pentti jäsen Paukku Saara jäsen Räty Heino jäsen Räty Marjatta jäsen Törmälä Anssi jäsen Wihonen Jussi jäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston Paikalla puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Horttanainen Jari kaupunginjohtajan vs., kaupunginsihteeri Kärkkäinen Mikko kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Poissa Karjalainen Kari kaupunginjohtaja Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Mikko Kärkkäinen pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen pöytäkirjanpitäjä 419 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Eila Heinonen pöytäkirjan tarkastaja Anssi Törmälä pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) klo 9.00 alkaen.

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Pöytäkirjanpitäjä Mikko Kärkkäinen

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 411 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Totesi.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 412 Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Eila Heinosen ja Anssi Törmälän. Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuuston pidettävän kokouksen esityslistan tarkastaminen KH 413 Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä kaupunginvaltuuston esityslistalla olevat asiaselostukset siten muu tettu na kuin korjausluettelo osoittaa. Hyväksyttiin yksimielisesti. Poistettiin 129 :stä Vuoden 2014 talousarvion muutos päätösehdotuksen kohdasta 2) sana "milj.", jolloin kohta kuuluu "2) lisätä tulosalueen 120 Yleishallinto investointimenoja eurolla ja investointituloja eurolla".

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen ohjauksessa olevien konserniyhtöiden puolivuotisraportit 4215/ /2014 KH 414 Kaupunginvaltuuston hyväksymien konserniohjeiden mukaan kau pun gin hal lituk sen ohjauksessa ovat seuraavat yhteisöt: Karelia Ammattikorkeakoulu Oy Joensuun Kodit Oy Joensuun Pysäköinti Oy Puhas Oy Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy Joensuun Tiedepuisto Oy Joensuun Yrityskiinteistöt Oy Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli Senioripiha Oy Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy Yhtiöt ovat toimittaneet raportit alkuvuoden 2014 toiminnasta ja taloudesta. Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n kuluvan vuoden talouden kehitys on to teutu nut ensimmäisen puolivuotisjakson osalta ennakoitua hitaammin sekä tuot tojen että kulujen kohdalta. Merkittävämpänä syynä on ollut uuden ra hoi tus kauden vaihtuminen ja edellisen rahoituskauden hankkeiden päättyminen. Hanketoiminnan volyymi on laskenut ennakoitua hieman voimakkaammin ja samal la hanketoimintaan kohdistuvat kustannukset ovat laskeneet niin, että kaikki ku lu erät ovat toteutuneet budjetoitua pienempinä. Volyymin voimakasta laskua ku vaa se, että saatavat maksatushakemuksista olivat noin 0,6 milj. euroa ollen 1,2 milj. euroa edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienemmät. Uusien hank keiden aloitus toteutuu loppuvuoden aikana, eikä ulkoisen rahoituksen tavoitetta tul la saavuttamaan. Saatavien keskimääräinen käsittelyaika on alkuvuoden aika na hieman kasvanut ollen noin 160 vuorokautta, mitä voidaan pitää hieman huo les tut ta va na. Henkilöstökulut tulevat kehittymään hieman budjetoitua maltillisemmin, joskin lop pu vuot ta tulee rasittamaan kertaluontoisena maksettava palkanlisä, jota kom pen soi osaltaan kevään YT-ratkaisujen vaikutukset. Haku nuorten ja aikuisten koulutuksen aloituspaikkoihin toteutui ennakoitua hie man paremmin ja kaikki aloituspaikat terveysalan lisäaloituspaikkoineen saatiin täytetyksi ilman lisähakua. Budjetoitu tulos on 700 t ja ennuste tilikauden tulokseksi on noin 550 t. Maksu val mius on ollut tyydyttävä. Joensuun Kodit Oy:llä oli vuoden puolivälissä asuntojonossa ruokakuntaa (edel li sen vuoden vastaavaan aikaan 1 122). Muutos johtuu osin siitä, että ny kyisin hakemus on voimassa 6 kuukautta ilman uusimista entisen 3 kuukauden sijaan. Hakijoista erittäin kiireellisessä tai kiireellisessä asunnontarpeessa oli 235 ruo ka kun taa. Hakijoista lähes ruokakuntaa haki pienasuntoa. Uusia ha ke-

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus muk sia jätettiin kesäkuussa yli 400 kpl. Vapaana oli kesäkuun lopussa 162 (81)asuntoa, joista maaseututaajamissa 107 (61) asuntoa. Erityisesti Enon ja Uimaharjun tyhjien asuntojen määrä on li sään tynyt tasaisesti koko ajan. Vuoden alkupuoliskolla tehtiin 438 asukasvalintaa, joista 61 asunnottomille (501/62 ). Valituista noin 130 ruokakunnalla oli luottotiedoissa häiriömerkintöjä. Asun to jen vaihtuvuus oli noin 25 % (24 %). Syyrian pakolaisten käyttöön vuokrattiin kolme perheasuntoa (vastaanoton 1. vai he). Toukokuussa aloitettiin keskustassa kohteen Sepänkatu 38 rakentami-nen, 44 asun toa. Asunnoista 20 vuokrataan kehitysvammaisille. Hopearannan hoi va kodin (tehostetun palveluasumisen yksikkö) saneeraus ja laajennus, yhteensä 18 asun toa, valmistui Enon kirkonkylälle toukokuussa. Lisäksi useissa kohteissa on tehty mittavia huolto- ja ylläpitokorjauksia sekä lämmi tys jär jes tel miin liittyviä muutostöitä. Huolto- ja ylläpitokorjauksiin on käy tetty vuoden puoliväliin mennessä noin 1,545 milj. euroa eli noin 46 % ta lous ar viova rauk ses ta. Alkuvuoden liikevaihto oli 14,214 milj. euroa (14,174). Taloudellisesti toiminta on eden nyt lähes talousarvion mukaisesti. Tuottojen toteutumis- % oli 49,29 %. Hoi to ku lu jen toteutumis- % oli 46,75 %. Vuokrasaatavat olivat euroa ( ). Luottotappioita kirjattiin al kuvuo den aikana euroa (32 765). Saatavien nousu edellyttää perintätoimien edel leen tehostamista. Rahoituskulujen toteutumis- % oli 55 %. Käyttöaste oli 98,6 % (100), käyttökate 47,1 % (47,5), liiketulos 23,8 % (24,0) ja QR eli maksuvalmius 0,97 (1,63 ). Maksuvalmiuden muutos johtuu bullet- lainan ta kai sin mak sus ta sekä rakennus- ja korjauskohteiden omarahoitusosuuden lisää mi ses tä. Käyttötalouden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Uustuotantokohteista pyritään käynnistämään vielä syksyn aikana Reijolan vuok ra ta lon rakentaminen. Hanke on viivästymässä, koska ARA pitää urak ka hintaa liian korkeana ja vaatii karsimistoimenpiteitä. Rahoitusmenojen odotetaan pysyvän vakaana syksyn ja tulevan vuoden ajan. Joensuun Pysäköinti Oy:n päätoimialana on autojen maksullinen py sä köin ti toimin ta ja keskitetyn autopaikoitusjärjestelmän hoitaminen. Toiminnot ovat kehit ty neet kuluneen vuoden aikana suotuisasti. Yhtiö on alkaen ope roinut myös Joensuun kaupungin maksullisen kadunvarsi- ja aluepysäköinnin järjes te lyt.

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Yhtiön toimialaan kuuluvat myös Marjalan alueella autopaikoituksen ja tek nisten tilojen hallinta kortteleissa 2202 ja Näissä kortteleissa kauttakulkuna las ku tam me kiinteistöiltä lämmön, veden, jätehuollon, ulkoalueiden kiin teis tönhoi don, yms. kustannukset. Kauttakulkulaskutus vaikeuttaa tuloslaskelman lukua. Maksullisen pysäköinnin kehitys on ollut talousarvion mukainen. Koulukadulla olevien kolmen autopaikoitusalueemme käyttöaste on tyydyttävä. Pa ras käyttöaste on Niskakadun ja Koulukadun kulmauksen tontilla ja vähäisin Su van to ka dun ja Koulukadun kulmauksen tontilla. Kadunvarsipysäköinnin tulot ovat pysyneet lähes ennallaan edelliseen vuoden vas taa vaan tilanteeseen nähden. Yläsatamakadun rakennustöiden johdosta osa To ri ka dun kin paikoista on ollut poissa maksullisesta käytöstä. Yleis py sä köin tikort tien ja huoltoajokorttien yhteismyynti on jatkunut vilkkaana. Joensuun kaupunki on saanut yhtiöltä näistä kadunvarsiautopaikoista vuokraa (v ) Joensuun rautatieaseman autopaikoituksen operointi, 74 autopaikkaa, toteutui v alusta yhtiön toimesta ja se on mahdollistanut matkailijoille vapaata paikoi tus ti laa alueella. Autopaikoituksen tuotto jaetaan VR Yhtymä Oy:n kanssa. Toi min ta on toistaiseksi ollut enemmän palveluvaruste kuin tuottokohde. Vuosikäyttäjien määrä on ollut kasvussa Torikatu 29b pysäköintitalossa. Kes kimää rin käyntikertoja on yli kpl kuukaudessa. Autoilija viipyy py sä köin ti talos sa keskimäärin 1,5 tuntia. Käyttöaste on ollut parhaimmillaan yli 60 %. Kasvua lii ke vaih toon on tullut + 12 %. Autolämmityspaikkoja on 107 kpl, josta 86:lle on jo va rauk set talvikaudelle. Hallitie 2 pysäköintitalon käyttöaste on laskenut. Liikevaihto on laskenut 12 %. Hal li tie 2 pysäköintitalon käyttö on suurtapahtumien yhteydessä toteutunut hyvin yhdessä tapahtumajärjestäjien kanssa. Mm. tänä kesänä oli Ilosaarirockin aika na pysäköintitalossamme n. 150 autoa perjantaista sunnuntaihin. Yhtiö on vuokrannut v Joensuun kaupungilta Kenttämiehentien au to paikoi tus alu een ja sen toiminta on jatkunut vakaana ja se on toiminut myös suur tapah tu mien autopaikoitusalueena. Joensuun kaupunkikeskustan kehittämisen yhteydessä autopaikoituksen toimin to jen uudelleenjärjestäminen voi tuoda yhtiölle sekä haasteita että mah dol lisuuk sia. Talousarviossa oleva rasitepaikkojen (Joensuun Tiedepuisto Oy:n IV-vaihe) myyn ti tu lo (alv 0 %) muuttuu rahastosijoitukseksi tänä vuonna, eikä ra si ta enää poistovarantoamme. Yhteenvetona autopaikoituksen tulojen ja menojen arvioidaan pysyvän ta lous arvion puitteissa. Yhtiön tuloksen kuluvalta vuodelta arvioidaan olevan hieman ylijää mäi nen suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen.

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Yhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat hyvät. Puhas Oy:n budjetoitu liikevaihto on 8,5 milj.. Tulosennusteen mukaan lii kevaih to jää hieman budjetoidusta, mutta tilikauden tulos tulee olemaan po si tii vinen ja budjetoitua parempi. Jätekeskusalueelle aloitettiin siirtokuormausaseman/rakennusjätteen la jit te luhal lin rakentaminen. Hallin on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä. Kontio lah del le Uuroon aloitettiin jäteaseman rakentaminen. Asema on tarkoitus ava ta syys-lokakuun vaihteessa. Jätekeskuksen suotovesien johtamista Joensuun vedelle suunnitellaan aluehallintoviranomaisen vaatimuksesta. Biojätteen käsittely hoidettiin BioKymppi Oy:n mädätyslaitoksella Kiteellä. Kaato paik ka kaa su jen toimittaminen Fortum Power & Heat Oy:n voimalaitokselle jat kui sopimuksen mukaan. Rakennusjätteistä lajiteltiin hyöty- ja energiakäyttöön menevät jätelajit. Energia jae lähti hyötykäyttöön Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle ja Itä-Suomen Murskaus Oy:lle. Seka- ja biojätteiden kuljetukset hoiti Polvijärven kunnan osalta Kulje tus lii ke Kettunen Oy ja Joensuun, Kontiolahden ja Liperin kunnissa HFT Network Oy. Hyötyjätteiden kuljetukset ekopisteiltä hoitivat Kuljetusliike Kettunen Oy ja Kierrätys-Kuljetus Oy. Vaarallisten jätteiden ja jäteöljyjen kuljetukset on hoitanut Ekokem Oy Ab. Vaaral li sek si jätteeksi luettavan kyllästetyn puun vastaanotto järjestettiin Kon tiosuon jätekeskuksella ja asianmukaisesta jatkokäsittelystä vastasi Demolite Oy. Jä te kes kuk sel la hoidettiin sähkölaitteiden vastaanotto, ja edelleen kontteihin pak kaa mi nen jatkokäsittelyyn tuottajayhteisöjen kanssa tekemien sopimusten mu kaan. Laatu- ja ympäristöjärjestelmän rakentamista jatkettiin, sen on määrä valmistua vuo den loppuun mennessä. Erilaisia jäteneuvontatilaisuuksia järjestettiin kyläyhteisölle ja erilaisissa ta pah tumis sa. Kontiolahden maailmancupin ampumahiihtokisoissa oltiin antamassa jäte neu von taa ja järjestettiin kisojen jätehuolto. Kompostointineuvontaa annettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Marttojen kanssa osakaskuntien eri tilaisuuksissa. Koululaisyhteistyöhön panostettiin eri tavoin. Toi nen alueen tuikkujahti järjestettiin viime talvena ja 3-luokkalaisille lah joi tettiin jäteaiheinen tehtäväkirja. Lisäksi keväällä tuimme Ilomantsin koulujen 4-luok ka lais ten jätekeskusvierailuja kyytiavustuksin. Ekovoimalaitoksen kokonaislaitostoimituksen toinen hankintaprosessi saatiin pää tök seen heinäkuun lopussa. Laitoksen rakennustyöt alkavat Vuoden 2014 loppuun mennessä toteutuvat seuraavat investoinnit: Kontiolahden jäteasema Siirtokuormausaseman/rakennusjätteiden lajitteluhalli Ekovoimalaitos Lisäksi vuoden aikana tehdään pieniä investointeja koneisiin ja laitteisiin.

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy:n toiminta-alue on Joensuun seudun seitsemän kuntaa. Omistajakuntien vahvistaman elinkeino-ohjelman mukai ses ti JOSEKin päätehtävä on seudun kuntien elinkeinopolitiikan ke hit tä mi nen ja koordinointi. Vuoden ensimmäisenä puoliskona JOSEK Oy:n palveluja on Joensuussa käyt tänyt 519 asiakasta, joiden kanssa on ollut tapahtumia yhteensä 1197 kappaletta. Yri tys toi min taa suunnittelevia on ollut neuvonnassa 243 henkilöä. Neuvonta on kes kit ty nyt yritysten kehitystarpeisiin ja niiden edistämiseen. Yrityskaupat ja omis ta jan vaih dok set ovat neuvonnallisesti seuraavaksi suurin asiakasryhmä. Uusia yrityksiä on perustettu 154 kappaletta ja 71 yritystä on lopettanut toi mintan sa. Nettolisäystä on siis 83 kappaletta. Vuoteen 2013 verrattuna yritysten perus tan ta on likimain samalla tasolla. Keväällä käynnistynyt Hankintatoiminnasta stra te gi nen menestystekijä -projekti on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja sen asiakkaa na on ollut useita kymmeniä yrityksiä. Tammikuussa JOSEK kutsui seudulle kaivosalan ja bioenergia-alan toimittajia. Heil le järjestettiin kaksipäiväisen vierailu yhdessä Teknologiateollisuus ry:n ja Mo ti va Oy:n kanssa. JOSEK järjesti myös perinteisen toimittajatapaamisen Helsin gis sä Villa Kivessä yhdessä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kanssa. Tällä kertaa puhujina olivat Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja Nanocomp Oy:n toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla JOSEK osallistui rekrytointiteemalla yhdessä PKSSK:n ja Joensuun kaupungin kanssa Sairaanhoitajapäiville Helsingissä sekä Poh jo lan lääkäripäiville Oulussa. JOSEK ja Joensuun kaupunki toteuttivat Takaisin kotiin -nettikampanjan ajalla , joka huipentui 40:lle mahdolliselle paluumuuttajalle jär jes tettyyn Ilosaarirockin brunssiin ja kierrokseen festarialueella. Teetämme yhdessä Joen suun kaupungin ja Karelia Expert matkailupalvelun kanssa Joensuuta esit tele vää videota, joka valmistuu elokuussa. Syksyn Alihankintamessuja on suunniteltu ja messuilla toteutetaan tänä vuonna Joen suun seutu -osasto. Lisäksi jalkaudumme Tampereella yrityksiin, joihin so vitaan tapaamiset ennalta. Myös syksyn Münchenin Ex-poReal -messuja on suunni tel tu. Raportointikaudella käynnistyi uuden Joensuun kaupunkiseudun elin kei no-ohjel man toteutus. Elinkeino-ohjelmaa toteuttavat hankkeet olivat suu rel ta osin EU-ohjelmakauden rahoituksella käynnistettyjä hankkei ta, joista osan toteutus jatkuu Loput hankkeista olivat kansallisella rahoi tuk sel la rahoitettuja. Uuden EU-ohjelmakauden hankkeet käynnis ty vät varsinaisesti vasta syksyn 2014 aikana. JOSEK Oy hallinnoi ja toteutti raportointikaudella 12 kehittämishanketta, joista yh dek sän oli EU-osarahoitteisia ja kolme kansallisesti rahoitettuja. Lisäksi JO- SEK Oy oli osatoteuttajana neljässä EU-osarahoitteisessa ke hit tä mis hank keessa. JOSEK Oy osarahoitti em. kehittämishankkeiden lisäksi noin 30 muiden or gani saa tioi den hallinnoimaa ja toteuttamaa hanketta. Elinkeino-ohjelmakauden

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus hankesalkun kokonaisvolyymi oli kesäkuun 2014 lopussa noin 7,5 mil joo naa euroa, josta JOSEK:n kuntarahoituksen osuus oli noin 0,8 miljoonaa eu roa eli noin 11 prosenttia. JOSEK Oy:n hallinnoimat ja toteuttamat EU-osarahoitteiset hankkeet liittyivät yri tys ten Venäjälle suuntautuvan liiketoiminnan edistämiseen ja tähän liittyvän osaa mi sen kehittämiseen yrityksissä, Joensuun kaupunkikonsernille laadittavan han kin ta oh jel man tekemiseen ja yritysten kannustamiseen osallistumaan tarjous kil pai lui hin, uusien kotimaisten ja ulkomaisten investointien saamiseen seudul le, luoville aloille laadittavan kehittämissuunnitelman tekemiseen sekä sähköi sen asiointipalvelun pilotointiin ja käyttöön ottoon palvelusetelin ha ke musvai hee seen. Päättyneet hankkeet liittyvät hyvinvointialan lii ke toi min ta edel ly tysten parantamiseen sekä venäläisasiakkaille suunnattujen tuotteiden ja pal ve lujen kehittämiseen. Joensuun Tiedepuisto Oy:n hallinnoimissa tuotannollisten alojen uu siu tu mis ohjel mas sa sekä Venäjälle ja Kanadaan suuntautuvassa vihreän kasvun teknologian ja osaamisen siirtohankkeessa JOSEK on mukana osatoteuttajana, samoin kuin Itä-Suo men yliopiston hallinnoimassa Karelia Geoparkin valmisteluhankkeessa ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimassa Kiinaan suuntautuvassa yhteis työ hank kees sa. Kansallisella maakuntaliiton rahoituksella toteutetut merkittävimmät JOSEK Oy:n hallinnoimat hankkeet koskivat Joensuun lentoaseman logistisen käytävän ke hit tä mis suun ni tel man laadintaa sekä Joensuun seudun lähiruokaoppaan kokoa mis ta. Keskeiset muissa organisaatioissa toteutettavat, JOSEK:n osarahoittamat hankkeet liittyvät tuotannollisiin aloihin, yrityshautomotoimintaan, pelialaan, bio jalos tuk seen, Venäjälle suuntautuvaan vientiin sekä Kaukoidän markkinoihin, joita kaik kia hallinnoi Joensuun Tiedepuisto Oy. Itä-Suomen yliopiston toteuttamat tär keät hankkeet keskittyvät julkisten hankintojen strategiseen osaamiseen, pal ve lu lii ke toi min nan kehittämiseen, bio ta lou teen sekä fotoniikan sovellukset ja kau pal lis ta mi nen -professuuriin. Joen suun Popmuusikot ovat hallinnoineet musiik ki alan kehittämiseen sekä GTK kai vos aluei den malminetsintäkonseptien ja tek no lo gian kehittämiseen keskittyviä hank kei ta. Yhtiön palveluksessa on 29 henkilöä, joista hanketoiminnassa olevia mää rä ai kaises sa työsuhteessa olevia on 13 henkilöä. Yhtiön vuosibudjetti on 4,0 milj. euroa. Toiminta on budjetin mukaista ja koko vuo den taloudellinen tulos tulee olemaan Joensuun Tiedepuisto Oy:n tilojen vuokrausaste on kehittynyt budjetoitua nopeam min. Kesäkuun lopussa tilojen vuokrausaste oli 84,4 %, kun budjetoitu vuok raus as te on 83 %. Edellisten ( ) rakennerahasto- ja OSKE-kauden hankkeiden toteutus vie tiin loppuun vuoden 2014 alkupuolella. Muutamien hankkeiden to teut ta minen jatkuu vielä vuoden 2014 toiselle puoliskolle ja joidenkin vielä vuoden 2015 al ku puo lel le.

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Uuden rakennerahastokauden ( ) ja INKA-ohjelman han ke val mis telua on tehty tiedossa olevan ohjeistuksen mukaisesti. Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n toiminta on ollut talousarvion ja toi min ta suunni tel man mukaista aikajaksolla Liikevaihto toteutui ta lousar vion mukaisesti varsin hyvin, sillä liikevaihdon toteutumaprosentti puolelta vuo del ta oli 46,3 %. Liikevaihto oli euroa, suunnitelman mukaiset poistot euroa, mi kä on 47,2 % budjetoiduista koko vuoden poistoista. Tase oli Yhtiön rahoitustilanne on hyvä. Yhtiön omistaja Joensuun kaupunki luovutti Heinävaaran kaupunginosassa osoit tees sa Muovilaaksontie 8 ja Muovilaaksontie 10 olevat teol li suus ra ken nukset yhtiölle Omaisuuden siirto tapahtui luovuttamalla ap port ti omaisuut ta, jolla yhtiön osakepääomaa nostettiin merkintähinnalla euroa. Osa ke pää oma on euroa ja oma pääoma yhteensä eu roa. Oma pääoma on 27 % taseen loppusummasta. Maailmanlaajuinen taloustilanne on edelleen erittäin epävarma. EU:n johto harkit see parhaillaan lisää talouspakotteita Venäjälle Ukrainan kriisin takia ja Venäjä har kit see puolestaan vastapakotteita EU-maille. Yleinen epävarmuus vaikuttaa teol li suu den investointeihin siten, että yritykset ovat investoinneissaan va ro vaisia. Tämä puolestaan vaikuttaa mm. uusien toimitilojen kysyntään varovaisten in ves toin tien takia uusia toimitiloja kysytään vähän. Yleinen taloustilanne on aiheut ta nut myös jo liikevaihdon vähenemistä ja siten kiristyvää taloutta joillekin asia kas yri tyk sil lem me. Joidenkin asiakasyritysten vuokranmaksukyky on alen tunut. Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:lle valmistui alkuvuonna 2014 yksi suuri teol li suushal lin rakennustyömaa suunnitelmien mukaisesti. Hanke on yksi kaikkein suurim pia yksittäisiä rakennushankkeita yhtiön historiassa. Yhtiö rakensi uuden teol li suus hal lin Penttilän kaupunginosaan lähelle John Deere Forestry Oy:n Joen suun tehdasta. Uusi teollisuushalli on vuokrattu Suomen Levyprofiili Oy:lle pit kä ai kai sel la vuokrasopimuksella. Hanke on saanut investointiavustusta Pohjois-Kar ja lan ELY-keskukselta. Investoinnin urakkasopimusten arvo oli , alv 0-hinnoin. Suomen Levyprofiili Oy:n hallin rakentamisessa on ol lut esimerkillisen hyvä yhteistyö hankkeen kaikkien eri osapuolten kesken. Suomen Levyprofiili Oy:lle rakennettavan hallin lisäksi samalle alueelle on tavoit tee na rakentaa vähitellen yrityspuisto GreenPark, jossa tulisi toimimaan monia vuokralaisyrityksiä. GreenPark Yrityspuiston 2-vaihetta on valmisteltu ak tiivi ses ti vuoden 2014 aikana. Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi päivämäärällä GreenPark Yrityspuiston 2-vaiheen hankkeelle investointiavustusta euroa. GreenPark Yrityspuiston 2-vaiheen hallin rakennuttaminen on kilpailutettu KVR-urak ka na. Kilpailutuksen valitusaika markkinaoikeudessa päättyy , jonka jälkeen on mahdollista tehdä rakentamispäätös. Tavoitteena on, että GreenPark Yrityspuiston 2-vaiheen rakentaminen alkaa loppuvuonna 2014 ja hanke valmistuu vuonna 2015.

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Rantakylän ostoskeskuksen saneeraukseen liittyen tehtiin asemakaavan muutos han ke yhdessä Joensuun kaupungin kanssa. Tavoitteena ollut asemakaavan muu tos on tehty ja se on saanut lainvoiman. Tilikauden voitto ensimmäisen puolen vuoden aikana oli euroa, mikä on pa rem pi kuin talousarviossa arvioitu tulos. Tulokseen vaikutti mm. kiinteistön tuot toi hin kirjattu rakennuttamispalkkio valmistuneesta rakennushankkeesta, jol la rakennettiin em. teollisuushalli Suomen Levyprofiili Oy:lle. Kiinteistöjen kuluissa on noudatettu säästäväisyyttä. Kiinteistöjen hoitokulut olivat alkuvuonna pienemmät kuin talousarviossa, syynä edullinen kevättalvi Kiin teis tö jen korjauskulut olivat myös alle talousarvion, kiinteistöjen en nak kohuol to on kuitenkin sellaisella tasolla, ettei kiinteistöille muodostuisi kor jaus velkaa. Yhtiön hallitus on pitänyt seitsemän kokousta tarkasteluajanjaksolla. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin henkilökunnan määrä on kasvanut yhdek säl lä henkilöllä (yhteensä 33). Tämä johtuu isännöintitoiminnan laa je ne mises ta palvelemaan myös muita konsernin yhtiöitä. Loppuvuodesta hen ki lö kunnan määrä vakiintuu 31 yhteen. Tarkasteluajanjaksolla jätettiin (ed. vuonna 2.356) asuntohakemusta, lukuun sisältyvät asunnonvaihtajat ja vaihto-opiskelijat. Kesäkuun lopussa asun toja jonotti 338 (327) perhettä ja (1.532) yksinhakijaa. Yksinhakijoista (1.006) jonotti yksiöön, lukuihin sisältyvät asunnonvaihtoa hakevat. Alkuvuoden ai ka na solmittiin kaikkiaan 605 (620) vuokrasuhdetta, joista vaihto-opiskelijoita oli 226 (210). Käyttöaste oli alkuvuonna 97,4 % (98,1 %). Vuodelle 2014 on budjetoitu 97,0 %:n käyt tö as tet ta. Vuokria ei ole korotettu vuoden 2014 aikana. Kimpikujan rakennustyöt valmistuivat Uusia asuntoja yhteensä 79, jois ta 73 yksiöitä ja 6 kaksioita. Kalevankatu 26b rakennustyöt alkoivat ke säkuus sa ja kohde valmistuu mennessä. Asuntoja Kalevankadulle tulee 39. Länsikatu 18:sta on vireillä kaavamuutos, joka mahdollistaisi noin 45 uuden asun non rakentamisen keskustaan. Talousarvio on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Loppuvuonna ei ole odotet ta vis sa poikkeamia hyväksyttyyn talousarvioon. Senioripiha Oy on Joensuun kaupungin yksin perustama ja se on merkitty kauppa re kis te riin Senioripihan ensimmäinen rakennus valmistui maaliskuun lopussa ja asukkaat muut ti vat sisään huhtikuussa Kaikki asunnot ovat vuokra-asuntoja ja niitä val mis tui yhteensä 75. Niistä 20 on pienryhmäkotiasuntoja ja loput 55 it se näiseen asumiseen tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Pariskunnille tarkoitettuja asunto ja on itsenäisen asumisen puolella yhteensä 9 kappaletta.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Tehostetun hoivan rakennuksen työt jatkuivat ja rakennus valmistuu aikataulun mu kai ses ti maaliskuussa Rakennuksen harjannostajaisia vietettiin Siihen tulee yhteensä 80 asuntoa ja sen lisäksi alakertaan yhteisiä ti loja, ravintola ja ikäihmisten asumista tukevia toimintoja. Pysäköintihallin suunnittelu valmistui keväällä Rakennuslupa on myön netty jo Ensimmäisellä tarjouspyyntökierroksella saadut tarjoukset osoit tau tui vat niin korkeiksi, ettei rakennuttamista voitu aloittaa. Uudet tarjouspyynnöt lähetettiin heinäkuussa ja saadut tarjoukset ovat sillä tasol la, että rakennuttaminen voi alkaa viimeistään keväällä Maakuntaliitto ja kaupunki myönsivät rahoituksen isäntä emäntä hankkeelle lop pu vuo des ta Hanke alkoi heti vuoden 2014 alusta ja sen pituus on 16 kuu kaut ta. Tavoitteina on kehittää hankkeen aikana käytännön apua, tukea ja te ke mis tä sekä terveyttä edistävää ja osallistavaa yhteistyötä asukkaiden ja kump pa nei den kesken. Myös pysyvän rahoituksen järjestäminen on tärkeä tavoi te. Kolmannen rakennuksen rakennuttamisneuvottelut ovat käynnissä ja ta voit teena on aloittaa rakennuttaminen keväällä Rakennukseen on suunniteltu yhteen sä noin 78 asuntoa, joista noin 36 on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoa ja loput 42 omistusasuntoja. Lisäksi pohjakerrokseen on suunnitteilla kaupungin koti hoi don tilat. Itä-Suomen Liikuntaopisto Oy:n alkuvuosi on sujunut perinteisellä tavalla. Ope tus ta on haitannut omien sisäliikuntatilojen puuttuminen, mutta opetuksen ta sos ta ei ole tarvinnut tinkiä. Toiminta Tiedepuiston vuokratiloissa on lisännyt huo mat ta vas ti toimitilakuluja, vaikka nykyiset tilat ovat aikaisempia tiloja oleel lises ti pienemmät. Koulutustoiminta on jatkunut valtionosuuksien turvin samoin kuin ai kai sem pi nakin vuosina vapaan sivistystyön koulutuksena ja aikuisten ammatillisena li sä koulu tuk se na. Vapaan sivistystyön koulutustoimintaan on saatu hieman edel lis vuotta pienempää valtionosuutta ja vastaavasti aikuisten ammatilliseen li sä kou lu tukseen edellisvuotta suurempaa valtionosuutta. Kolmessa eri hankkeessa toiminta on vakiintunut kevään 2014 aikana. Tulosennuste vuodelle 2014 on +0 euroa, vaikka puolen vuoden tulos on noin euroa voitollinen. Voitollinen tulos tässä vaiheessa johtuu siitä, että ENPI -hank keen EU-tuet ( ) maksetaan etupainotteisesti ja ne maksettiin IS- LOl le keväällä Itä-Suomen Liikuntaopiston Valmennuskeskuksen toiminnan kehittämistä jatket tiin vuoden 2014 alkupuoliskon aikana. Ohjatuissa liikuntaryhmissä pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin oli käyntikertoja en sim mäi sen kuuden kuukauden aikana kpl. Ryhmäliikuntatuotot ale nivat n eurolla. Toiminta olikin ensimmäistä kertaa historiassa n eu roa tappiollista.

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Hostelin toiminta on ollut vilkasta ja ensimmäisen kuuden kuukauden käyttöaste hy vä (64 %). Toiminta on ollut myös taloudellisesti kannattavaa, kun myynti ulko puo li sil le on lisääntynyt yli 20 % edellisvuoteen verrattuna. valmistelija: talous- ja strategiajohtaja Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi em. yhtiöiden puolivuotisraportit. Hyväksyttiin yksimielisesti.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginhallitus Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin hakemus aravarajoituksista vapauttamiseksi ja purkuluvan saamiseksi 4229/ /2014 KH 415 Asuntotoimi : Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli hakee Asumisen rahoitus- ja ke hit tä mis keskuk sel ta (ARA) vapautusta aravarajoituksista sekä purkulupaa omistamalleen Hu kan hau dan kaupunginosassa sijaitsevalle vuokratalokohteelle Näädänkatu 5, kiin teis tö tun nus Vuonna 1961 rakennettu kohde käsittää viisi erillistä rakennusta, joissa on yhteen sä 41 asuntoa, jotka ovat jo kertaalleen peruskorjattu. Asunnot eivät kunton sa vuoksi ole enää asuinkäytössä eivätkä kokonsa puolesta vastaa opis ke lija-asun to tar vet ta. Kohteella ei ole enää jäljellä valtion rakentamis- tai pe rus korjaus lai no ja ja sen aravarajoitukset päättyvät eri rakennusten osalta vaiheittain mennessä. Kohteen rivitalot ovat huonokuntoisia eikä pe rus kor jaa minen ole enää järkevää. Kohteesta on laadittu kuntoselvitys. Alueelle laaditussa uu des sa asemakaavassa kohteen rakennukset eivät enää sijoitu kaavan edel lyttä mäl lä tavalla. ARA:n purkuluvan käsittelyä varten kunnan tulee antaa lausuntonsa asiasta. Hakemus aravarajoitusasiassa on liitteenä. Asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Valmistelija: Asuntotoimiston taloussihteeri Markku Kurki Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää puoltaa Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin hakemusta aravarajoituksista vapaut ta mi sek si koskien Näädänkatu 5 sijaitsevaa vuokratalokohdetta sekä lisäksi puoltaa purkuluvan myöntämistä kohteelle hakijan esittämien pe rustei den mukaisesti. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Hakemus aravarajoitusasiassa

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginvaltuusto Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Vastauksen antaminen valtuutettu Anni Järvisen ynnä muiden valtuustoaloite lukukoiratoiminnasta kirjastoon 3817/ /2014 KV Valtuutettu Anni Järvinen jätti kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle val tuus to aloit teen lukukoiratoiminnasta kirjastoon. Aloitteen olivat al le kir joit taneet myös valtuutetut Petteri Tahvanainen, Sirpa Hyökki, Antero Puhakka, Marko Haakana, Marjatta Räty,Päivi Ikonen, Päivi Harinen, Alain Minguet, Hannele Aut ti,.jaana Tolkki, Juha Hämäläinen, Eira Väänänen, Hannu Holopainen, Mari Oja lam mi, Pekkä Räty, Jaana Minkkinen, Jaana Ihme, Kari Savolainen, Matti Keto nen, Sari Sallinen ja Jorma Karttunen. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. VAPAALK Kaupunginhallitus kohdalla antoi aloitteen va paa-ai ka lau ta kunnan valmisteltavaksi. Aloitteen mukaan :"Lukeminen on tärkeä ja sivistystä ylläpitävä harrastus. Lu kemaan opitaan yleensä jo pieninä lapsina, mutta kaikille lukeminen ei kuitenkaan ole helppoa ja monilla on vaikeuksia lukemisen kanssa. Lapsia ja nuoria täytyy roh kais ta lukemisen pariin ja lukemisen ilon soisi kuuluvan kaikille. Lukutaidon ke hit ty mi sen ja lukuinnostuksen kannalta lukukoiratoiminta on tärkeää. Lukukoiratoiminta on kasvattanut suosiotaan ympäri Suomea viime vuosina. Suo men kunnissa lukukoiria on muun muassa Mikkelissä, Turussa, Kuopiossa, Ke ra val la, Juuassa, Kaarinassa, Porissa, Espoossa ja Vantaalla. Usein lukukoira käy kirjaston toimipisteellä kerran viikossa tiettyyn kellonaikaan. Käytännössä lukukoiratoiminta tarkoittaa sitä, että lapsi lukee koiralle kirjaa omaan tahtiin. Koi ra kuuntelee lukijaansa, ei naura virheille, eikä valita hitaasti lukemisesta. Tavoit tee na on tarjota lukijalle myönteinen ja positiivinen lukukokemus sekä siten in nos taa lapsia lukemisen pariin. Lukukoiratoiminta voi parhaimmillaan innostaa lu ki jaa kirjojen pariin ja auttaa lukemisen tiellä. Lukukoiratoiminta voi olla an toisaa lukijan ja koiran lisäksi myös koiran omistajalle." Suomessa lukukoiratoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan har ras tu neisuu teen, katto-organisaatiota toiminnalle ei vielä ole. Lukukoiralta vaaditaan mie lel lään erityinen lukukoirakoulutus tai Kennelliiton kaverikoirakoulutus. Luku koi ran pitää olla rauhallinen ja tottelevainen, mitään ehdottomia vaatimuksia ro dun suhteen ei ole.lukukoiran ohjaajan pitää myös olla valmis hankkimaan perus tie dot lukemisen ohjaamisesta ja ongelmista. Käytännössä useimmat Suomen lukukoirista ovat kirjastohenkilökunnan omia koiria. Joensuun seutukirjastossa on tänä syksynä aloitettu selvitystyöt lu ku koi ra toimin nan aloittamisesta ja ollaan valmiita aloittamaan toiminta, mikäli sopiva koira löytyy.

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginvaltuusto Vapaa-aikalautakunta Kaupunginhallitus Valmistelija: kulttuuri- ja kirjastopalvelujohtaja Rebekka Pilppula Vapaa-aikajohtajan päätösehdotus: Vapaa-aikalautakunta päättää antaa ylläolevan vastauksena Anni Järvisen ja mui den valtuustoaloitteeseen lukukoiratoiminnasta kirjastoon. Hyväksyttiin yksimielisesti. KH 416 Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä edellä olevan vastauksena valtuutettu Anni Järvisen ynnä muiden valtuus to aloit tee seen ja todeta aloitteen loppuun käsitellyksi. Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 2 Valtuutettu Anni Järvisen ynnä muiden valtuustoaloite lukukoiratoiminnasta kirjastoon

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 31/ Kaupunginvaltuusto Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Vastaus valtuutettu Sampsa Jääskeläisen ynnä muiden valtuustoaloite järvilohen lisääntymisalueista 4079/ /2014 KV KRAKLK Valtuutettu Sampsa Jääskeläinen jätti kaupunginvaltuuston pu heenjoh ta jal le valtuustoaloitteen järvilohen lisääntymisalueista. Aloitteen olivat al lekir joit ta neet myös valtuutetut Kari Surakka, Teemu Arponen, Eero Bogdanoff, Vei jo Oinonen, Sari Sallinen, Sirpa Hyökki, Jussi Wihonen, Kari Väkeväinen, Pekka Ko leh mai nen, Martti Surakka, Petteri Tahvanainen, Krista Mikkonen, Juha Hä mä läi nen, Jaana Tolkki, Eira Väänänen, Mari Ojalammi, Hannu Holopainen, Leo Leino ja Ville Tahvanainen. Lähetettiin kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan siirtää asian kau pun ki ra ken nelau ta kun nan valmisteltavaksi. Järvilohi on luokiteltu äärimäisen uhanalaiseksi kalalajiksi. Se elää Vuoksen vesis tös sä ja lisääntyy ainoastaan Pieliseen laskevassa Lieksanjoessa ja Py hä selkään laskevassa Pielisjoessa. Järvilohen nousu ylös Pielisjokea alkuperäisille kutu alueil leen on estynyt Kaltimon voimalaitoksen (v. 1958) ja lopullisesti Kuurnan voimalaitoksen (v. 1971) rakentamisen myötä. Nykyään järvilohikantoja pide tään yllä pääosin emokalapyynnin, laitoskasvatuksen ja istutuksien avulla. Järvilohen luonnonvaraisen kannan säilymisen kannalta Korkein Hallinto-Oikeus te ki merkittävän päätöksen vuonna 2013 velvoittaessaan Vattenfallin lisäämään ve den juok su tus ta Ala-Koitajoen vanhaan uomaan järvilohen poikastuotannon edis tä mi sek si. Suurempi virtaama lisää koskipinta-alaa ja sen uskotaan pa ran tavan uhanalaisen järvilohen luontaista poikastuotantoa. Kala-alan tutkijat pitävät tä tä merkittävänä askeleena oikeaan suuntaan ja lähivuosien aikana selviää, onko lisäjuoksutuksesta saatu riittävä hyöty kannan säilymiselle. Järvilohi on virtakutuinen kala, joka vaatii laajoja sorakkoja, suojakiviä ja voi makkaan virtauksen kudun onnistumiseksi. Järvilohi viettää 2-3 vuotta ku tu pai kallaan joessa, jonka jälkeen poikaset lähtevät vaeltamaan ja palaavat 2-5 vuoden kas vu vai heen jälkeen lisääntymään samalle alueelle. Valtuustoaloitteessa tarkoitetaan, että työ olisi tehtävissä kunnostamalla vanhat kanavat, sorastamalla ja kiveämällä ne ja ohjaamalla veden virtauksia poh japa doil la niin, että saadaan muodostumaan poikastuotantoon soveltuvia kos kialuei ta. Vaikka pienialaisia kutualueita saataisiinkin syntymään joen virtaamia muut tamal la, poikastuotannon merkitys jäisi todennäköisesti varsin vähäiseksi. Asiaa on tutkinut ELY-keskuksen toimesta tutkija Juha Rouvinen tuoreessa sel vi tyk-