ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2035

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2035 ITÄ-UUDENMAAN LIITTO

2 Itä-Uudenmaan liitto Rauhankatu Porvoo puh fax Kannen kuva: Itä-Uusimaa / Seppo Mäkinen Kuvat: Itä-Uudenmaan liitto / Antero Kortesmaa, Seppo Mäkinen Julkaisu 85 ISSN ISBN Itä-Uudenmaan liitto Porvoo 2005

3 ESIPUHE Maakunnan lakisääteiset työvälineet ovat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelma korvaa aiemman maakuntastrategian ja kehittämissuunnitelmat. Maakuntasuunnitelma laaditaan valtuustokausittain. Se on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Se määrittelee lähtökohdat sekä maakuntaohjelmalle että maakuntakaavalle ja myös maakunnan liiton muulle toiminnalle. Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035 on syntynyt vuoden 2005 aikana laajan yhteistyön tuloksena. Suunnitelmaa on valmisteltu kolmessa maakuntaseminaarissa ja seitsemässä teemaryhmässä, joissa luottamushenkilöt ovat toimineet puheenjohtajina. Maakuntasuunnitelmassa on hyödynnetty lukuisia Etelä-Suomen ja Itä-Uudenmaan toimintaympäristön muutoksia ennakoivia selvityksiä sekä aluetta koskevia strategioita. Maakuntasuunnitelman luonnoksesta on pyydetty lausunnot monilta viranomaisilta ja muilta keskeisiltä toimijoilta. Lausunnot ovat vaikuttaneet merkittävästi suunnitelman sisältöön. Itä-Uudenmaan aluekehitys on 1990 luvun alkupuoliskon lamavuosia lukuun ottamatta ollut myönteistä. Maakunnan erinomainen sijainti nopeasti kasvavalla Itämeren talousalueella antaa hyvät alueelliset lähtökohdat myös maakunnan tulevaisuudelle, mikäli huolehditaan osaamisen tasosta ja ympäristöstä sekä pystytään sopeutumaan toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin. Itä-Uudenmaan maakuntavaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt yksimielisesti Itä- Uudenmaan maakuntasuunnitelman Itä-Uudenmaan liitto haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet ja myötävaikuttaneet maakuntasuunnitelman laatimiseen. Porvoossa Maakuntahallituksen puheenjohtaja Christel Liljeström Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola 1

4 TIIVISTELMÄ Maakunnan suunnittelujärjestelmä käsittää maakuntasuunnitelman ja sitä toteuttavan maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan ja lyhyen aikavälin toteuttamissuunnitelman. Maakuntasuunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja se on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma, joka määrittelee maakunnan tavoitetilan ja strategiset peruslinjaukset. Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2035 on laadittu laajana yhteistyönä. Sitä on valmisteltu kolmessa maakunnallisessa seminaarissa ja seitsemässä työryhmässä, joissa poliittiset päättäjät ovat toimineet puheenjohtajina. Suunnitelmaa laadittaessa on hyödynnetty aikaisemmin laadittuja aiheeltaan suppeampia selvityksiä, strategioita ja suunnitelmia. Luonnosraportista on pyydetty tärkeiltä sidosryhmiltä lausunnot, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi suunnitelman sisältöön. Itä-Uudenmaan maakunnan sijainti nopeasti kehittyvän Itämeren alueen piirissä sekä Helsingin seudun ja Pietarin välisellä rannikkovyöhykkeellä on erinomainen. Maakunnan toimintaympäristö tulee muuttumaan erittäin paljon seuraavan 30 vuoden aikana. Maapalloistuminen jatkuu, työn tuottavuus ja luonne muuttuvat sekä osaamisen merkitys korostuu. Kansainväliset riskit kasvavat eriarvoisuuden ja erilaisten kulttuurien ja uskontojen vuorovaikutuksen sekä ympäristöuhkien lisääntyessä. Itä-Uudenmaan kehityksen arvioidaan jatkuvan vakaana. Haasteina ovat väestön ikääntyminen, osaamisen vahvistaminen ja sopeutuminen nopeisiin ulkoisiin muutoksiin. Itä-Uudenmaan visio 2035 on seuraava: Itä-Uusimaa on ympäristöarvoiltaan ainutlaatuinen, osaava ja elinvoimainen kaksikielinen kulttuurimaakunta, joka huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista. Maakunta on kansainvälinen toimija Itämeren alueella. Maakuntasuunnitelmassa painotetaan aluerakenteen ja elinkeinojen kehittämistä sekä osaamisen vahvistamista. Yleisiä toimintaperiaatteita toimintalinjoissa ovat yhteistyö ja verkostoituminen sekä avoimuus ja kansainvälistyminen. Maakunnan sisäisen yhteistyön kehittämisessä korostuu palvelujen tehokas tuottaminen. Ulkoisen yhteistyön painopisteet liittyvät osaamisen vahvistamiseen ja ympäristönsuojeluun. Tärkeimpiä yhteistyöalueita ovat pääkaupunkiseutu, Luoteis-Venäjä, Viro ja yleensä Itämeren alue. Pääkaupunkiseudun läheisyydestä johtuen Itä-Uudenmaan kasvu painottuu Porvooseen ja Siposeen. Itä-Uudenmaan liiton tavoitteena on sekä Helsingin metropolialueella että Etelä-Suomessa monikeskinen aluerakenne ja mennyttä kehitystä tasapainoisempi väestön ja työpaikkojen kehitys. Itä-Uudellamaalla se edellyttää erityisesti panostamista elinkeinojen kehittämiseen ja toimintaedellytyksiin erityisesti Loviisan seutukunnassa ja Porvoossa, joka on maakunnan elinkeinoelämän keskus. 2

5 Vision toteutumista edistät toimintalinjat Elinkeinot Itä-Uudenmaan elinkeinoperustaa on tarve vahvistaa, jotta maakunnan työpaikkojen kehitys vastaisi nykyistä paremmin väestön kehitystä niin, että työntekijät voisivat työllistyä ja saada toimeentulonsa omasta maakunnastaan kohtuulliselta etäisyydeltä asunnoistaan. Itä-Uudenmaan vahvoja elinkeinoklustereita ovat kemia, energia sekä sähkötekniikka ja niiden oletetaan edelleen voimistuvan. Luovat toiminnot kuten sisällöntuotanto, henkilökohtaiset sekä matkailu- ja kulttuuripalvelut ovat maakunnan kasvavia aloja. Maakunnan yrityspalveluja on tarve kehittää. Olemassa olevien yritysten toimintaedellytykset on turvattava, mutta maakuntaan on saatava myös uusia yrityksiä. Myös ulkoistamalla julkisten palvelujen tuotantoa yksityissektorille voidaan luoda perustaa uusille yrityksille. Yritysten kansainvälistymistä on edistettävä. Elintarviketuotannossa on hyödynnettävä pääkaupunkiseudun ja Pietarin markkinapotentiaalit. Koulutus ja osaaminen Tavoitteena on osaamistason nostaminen maakunnan tarpeita vastaavaksi. Panostamalla perusopetuksen korkeaan tasoon luodaan hyvä perusta hyvinvoinnille. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääminen on tarpeellista, jotta ammattitaitoisen työvoiman saaminen voidaan turvata. Itä- Uudenmaan korkeakoulukeskuksesta on tarve kehittää verkostomaisesti toimiva kaksikielinen maakuntakorkeakoulu. Ammatillisia aikuiskoulutusmahdollisuuksia on lisättävä ja kehitettävä vastaamaan työelämän vaatimuksia. Monipuolisia yhteistyöverkostoja on kehitettävä koulutuksen ja työelämän välille. Hyvinvointi ja palvelutuotanto Tavoitteena ovat maakunnan terveet, hyvinvoivat asukkaat, jotka kantavat vastuuta omasta terveydestään ja tuntevat olonsa turvallisiksi, koska he kokevat saavansa laadukasta hoitoa tarvittaessa sekä tehokkaasti tuotetut, laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka ovat tasa-arvoisesti ja helposti kaikkien itäuusmaalaisten saatavilla. Kehitettäviä toimenpidekokonaisuuksia ovat ennalta ehkäisevä toiminta ja terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottaminen sekä yhteistyön lisääminen. Kulttuuri ja matkailu Tavoitteena on kulttuuri- ja matkailupalvelujen sekä elinkeinojen ja niihin liittyvän osaamisen vahvistaminen, kulttuurin ja matkailun palvelutuotannon yhteistyön kehittäminen yli kunta- ja toimintarajojen, maakuntaidentiteetin vahvistaminen ja tunnettavuuden lisääminen sekä tulevaisuuden haasteiden ennakoiminen ja niihin vastaaminen. Tavoitteena on kehittää kuntien kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotyön palveluja yhteistyöhankkeiden, markkinoinnin ja uusien toimintamallien avulla. Hyödynnetään palvelutuotannossa maakunnan kulttuurihistoriaa ja toimijoiden monipuolista osaamista. Asuminen ja ympäristö Tavoitteena on väestörakenteeltaan hallitun, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sopivan, tasapainoisen, monipuolisen, viihtyisän ja turvallisen sekä hyvän palvelutason omaavan asuinympäristön luominen, joka kestävällä tavalla vahvistaa maakunnan identiteettiä ja houkuttelevuutta. Väestön- 3

6 kasvun hallinta ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen sekä rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön vaaliminen ovat keskeisiä asioita tavoitteiden saavuttamisessa. Liikenne- ja muut yhteydet Tavoitteena on tehokas, turvallinen ja yhdenvertainen liikenne- ja tietoliikennejärjestelmä, joka tukee maakunnan kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja kestävää kehitystä. Kehitettäviä toimenpidekokonaisuuksia ovat joukko- ja palveluliikenne, liikenneympäristöt keskusta-alueilla sekä koulujen ja päiväkotien läheisyydessä, taajamien ja teollisuuden kehitysedellytysten turvaaminen erityisesti Porvoossa ja Sipoossa sekä maaseudun tieyhteydet. Tietoverkoissa on tarve lisätä tiedon siirtonopeuksia. Julkisen sektorin verkkopalveluja on tarve kehittää voimakkaasti. Merkittävimmät uudet liikennehankkeet ovat E18 tien rakentaminen moottoritietasoiseksi välillä Koskenkylä Kotka ja uusi Heli -rata Helsingistä Porvoon, Loviisan ja Kotkan kautta Luumäelle tai Viipuriin. Maakuntasuunnitelman seuranta Maakuntasuunnitelman ja sitä toteuttavan maakuntaohjelman toteutusta seurataan Itä-Uudenmaan liiton hallinnossa vuosittain mm. toteuttamissuunnitelman ja toimintakertomuksen yhteydessä. Käytetyt käsitteet CPMR = Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto (Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) IUL = Itä-Uudenmaan liitto KUUMA = kuuden Keski-Uudenmaan kunnan, (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula) muodostama yhteistyöelin NUTS = Eurostatin laatima tilastollinen aluejako Euroopan Unionin alueelle (La nomenclature des unités territoriales statistiques) Omavaraislaskelma = laskelma, mikä ilmaisee millainen tuleva väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä PARAS = sisäasiainministeriön asettama kunta- ja palvelurakenteen selvitys SM = sisäasiainministeriö SWOT = nelikenttäanalyysi, missä kirjataan ylös vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat (strengths, weaknesses, opportunities, threats) TK = Tilastokeskus Trendi (tässä) = Tilastokeskuksen ennuste, jossa kehityksen oletetaan jatkuvan viime vuosien kaltaisena VN = valtioneuvosto YM = ympäristöministeriö 4

7 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Nykytilanne Megatrendit Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan skenaariot Etelä-Suomen aluerakenne VISIO JA TAVOITTEET KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Itä-Uudenmaan kehityskuva Aluerakenteen kehittäminen Elinkeinojen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö TOIMINTALINJAT Elinkeinot Koulutus ja osaaminen Hyvinvointi ja palvelutuotanto Kulttuuri ja matkailu Asuminen ja ympäristö Liikenne ja muut yhteydet Maakuntasuunnitelman vaikutusten arviointi Maakuntasuunnitelman seuranta LÄHTEET LIITE Itä-Uudenmaan taloudellinen huoltosuhde LIITE Väestönmuutokset maakunnittain LIITE Kunnittaiset väestö- ja työpaikka-arviot LIITE Uudenmaan tulevaisuus skenaariot LIITE Itä-Uudenmaan maakunnan alueella toimivat tai aluetta palvelevat tärkeimmät kunnalliset yhteistyöelimet 5

8 1 JOHDANTO Maakuntaliiton tehtävä eli missio Itä-Uudenmaan liitto on yksi Suomen 19 maakunnan liitoista. Se toimii 10 jäsenkunnan ja niiden asukkaiden eduksi kaksikielisenä edunvalvonta-, kehittämis-, yhteistyö- ja suunnittelukuntayhtymänä. Maailma kehittyy yhä nopeammin ja asiat muodostavat entistä monimutkaisempia vuorovaikutussuhteita. Selviytyäkseen muuttuvassa toimintaympäristössä on laadittava pitkäjänteisiä toimintasuunnitelmia eli strategioita. Itä-Uudenmaan maakunnan strategiset työvälineet Maakunnan lakisääteiset strategiset työvälineet ovat maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelma korvaa aiemman maakuntastrategian ja kehittämissuunnitelmat. Näiden asiakirjojen sisällöt kytkeytyvät toisiinsa ja täydentävät toisiaan, vaikka ne ovatkin itsenäisiä asiakirjoja. Kuva 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä. Maakuntasuunnitelma, joka on pitkän aikavälin strateginen suunnitelma (20 30 vuotta), määrittelee lähtökohdat maakuntaohjelmalle ja maakuntakaavalle osoittaessaan maakunnan tavoitetilan ja strategiset peruslinjaukset. 6

9 Maakuntakaavalla ja maakuntasuunnitelmalla toteutetaan maakuntasuunnitelmaa. Maakuntakaavalla luodaan pitkällä aikavälillä alueidenkäytölliset edellytykset ja suuntaviivat maakunnan tavoitetilan toteuttamiseksi. Maakuntaohjelmalla suunnataan ja sovitetaan yhteen lähivuosien (kunnallisvaalikauden) kehittämistoimia. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain. Vaikutusten arviointi osana maakuntasuunnitelman laatimista edesauttaa suunnitelman valmistelua, päätöksentekoa, toteuttamista ja seurantaa. Edellisen maakuntasuunnitelman toteutumisen arviointi Maakuntavaltuusto hyväksyi edellisen maakuntasuunnitelman, Itä-Uudenmaan maakuntastrategian Strategia painottui erityisesti elinkeino- ja osaamispolitiikkaan ja strategiaa käsiteltiin maakuntahallituksen teemakokouksissa asiantuntijapuheenvuorojen pohjalta. Itä- Uudenmaan maakunnan kehitys on ollut tällä vuosikymmenellä myönteistä, vaikkakin epätasaista. Maakunnan itäosien kehitys ei ole ollut strategian tavoitteiden mukaista. Väestönkehitys Tavoitteena vuonna 2002 hyväksytyssä maakuntastrategiassa oli hallittu väestönkehitys. Koko maakunnan osalta väestönkehitys on toteutunut hyvin vuonna 1999/2000 tehtyjen väestönkehitysarvioiden mukaisesti. Maakunnan sisäinen kehitys ei ole toteutunut yhtä hyvin. Kasvu on keskittynyt länsiosiin ja itäosissa, Loviisan seudulla, väestö on ko. ajanjaksona vähentynyt. Suunnitelmaa laadittaessa oli selkeä tavoitteellisuus, että väestön väheneminen maakunnan itäosissa pysähtyy ja väestömäärä pysyy vähintään nykytasolla tai kasvaa hieman, mikä tarkoitti muuttovoittoa kuntiin. Silloin väestöarvion toteutumisen edellytyksenä pidettiin aktiivista elinkeino- ja tonttipolitiikkaa ja parantuvien liikenneyhteyksien hyödyntämistä. Vuosina 2004 ja 2005 on ollut nähtävissä, että em. toimenpiteiden seurauksena väestönkehitys on kääntynyt myönteiseksi myös maakunnan itäosissa. Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen, elinkeinot ja osaaminen Työpaikkojen määrä on viime vuosina kasvanut, mutta väestönkasvu on ollut työpaikkakasvua voimakkaampaa ja se on merkinnyt pendelöinnin kasvua maakunnan ulkopuolelle. Työpaikkaomavaraisuus ei ole noussut tavoitellulla tavalla. Painopisteenä maakuntastrategiassa oli elinkeino- ja osaamispolitiikka. Tavoitteena oli alueellisen osaamisen vahvistaminen ja elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen koulutuksen, maapolitiikan, verkostojen parantamisen ja aktiivisen maapolitiikan avulla. Elinkeinojen toimintaedellytysten parantamiseksi ja alueellisen osaamisen vahvistamiseksi on toteutettu useita maakunnallisia hankkeita yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Elinkeinojen kehittämiseksi on laadittu maakunnallisia strategioita erityisesti elinkeinojen, matkailun, kulttuurin ja liikenteen osalta ja on käynnistetty tai on käynnistymässä maakunnallista yhteistyötä strategioissa esitettyjen painopisteiden edistämiseksi. Alueellisen osaamisen vahvistamiseksi on käynnistynyt mm. korkeakouluyhteistyö, koulutuksen ja työvoimantarpeen ennakointi yhteisen toimintatavan luomiseksi sekä Itä-Uudenmaan koulutuksen yhteistyöstrategian valmistelu. 7

10 Yhteistyöllä maakuntastrategian toteuttamiseen Yhteistyö kaikilla tasoilla on lisääntynyt ja sitä on kehitetty toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi. Erityisesti yhteistyössä aluekeskusohjelman toteutuksen kanssa on kehitetty uusia yhteistyön toimintamalleja. Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman 2035 laadinta Kuva 2. Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitteluprosessi luo, sitouttaa ja opettaa. Lähde: Efeko Oy, Jarmo Asikainen. Maakuntasuunnitelman osuus kuvan 2 mukaisessa prosessissa päättyy toimenpidekokonaisuuksien tasolle. Toimenpiteet ja hankkeet sisältyvät maakuntaohjelmaan ja toteuttamissuunnitelmaan. Vuonna 2005 laaditussa Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelmassa on käytetty tausta-aineistona sekä Etelä-Suomen maakuntien liittouman että Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen, Uudenmaan TE-keskuksen, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja YTV:n Uudenmaan tulevaisuus skenaarioprojektien että Itä-Uudenmaan liiton ja aluekeskusohjelman tuottamaa aineistoa. Skenaarioprojektit käynnistyivät vuosina ja päättyivät vuoden 2004 lopulla. Näiden projektien tavoitteena oli tuottaa tietoa pitkän aikavälin kehitysnäkymistä strategisen kehittämistyön perustaksi Etelä-Suomen, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella. Aluekeskusohjelma käynnistyi helmikuussa 2002 ja on tuottanut useita maakunnallisia toimialastrategioita. Uuden maakuntasuunnitelman laatimisprosessi käynnistettiin Itä-Uudenmaan liiton ja aluekeskusohjelman yhteistyönä helmikuussa Prosessin osana järjestettiin kolme maakunnan uusille valtuutetuille suunnattua tulevaisuusfoorumia, joissa määriteltiin nykyisten strategioiden pohjalta maakunnan tavoitetila vuoteen 2035 ja siihen tähtäävät toimenpiteet kaudelle Prosessin tuloksena syntyy maakuntasopimus ao. tavoitteiden saavuttamiseksi. Työ limittyy myös 8

11 osaksi Itä-Uudenmaan kunta- ja palvelurakenneselvitystä valtakunnallisen PARAS-hankkeen osana. Seminaarityöskentelyssä oli seitsemän teemaa ja työpajaa. Teemat ja niiden luottamushenkilöpuheenjohtajat olivat: Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö (Christel Liljeström, Sipoo) Elinkeinot (Jaakko Jalonen, Porvoo) Koulutus ja osaaminen (Päivi Uotinen, Loviisa) Hyvinvointi ja palvelutuotanto (Agneta Alm, Loviisa) Kulttuuri ja matkailu (Outi Peltonen, Pukkila) Asuminen ja ympäristö (Leena Harkimo, Sipoo) Liikenne ja muut yhteydet (Lasse Virén, Myrskylä Jokaiseen foorumiin oli kutsuttu 70 henkilöä, jotka olivat maakuntavaltuuston ja hallituksen sekä Itä-Uudenmaan yhteistyöneuvottelukunnan jäseniä (kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat ja kuntien johtajat). Lisäksi paikalle oli kutsuttu tärkeimpien maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR) edustettuina olevien valtion viranomaisten edustajat ja teemaryhmien asiantuntijasihteerit. Seminaarisarja oli osa maakuntaliiton maakuntasuunnitelma- ja maakuntaohjelmatyötä ja se toteutettiin aluekeskusohjelman seutuyhteistyöhön varatuin varoin. Työtä avusti johtaja Jarmo Asikainen Efeko Oy:stä. Maakuntasuunnitelmaprosessista tiedotettiin lehdistön ja maakuntaportaalin avulla. Maakuntasuunnitelmassa esitetään arvio maakuntasuunnitelman taloudellisista, sosiaalisista, kulttuurisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista. Yleisten seurantaindikaattoreiden avulla voidaan arvioida maakunnan kehitystä ja verrata sitä muihin maakuntiin. Toteutusta seurataan sekä maakuntaliiton hallinnon että aluekeskusohjelman verkostotyöskentelyn kautta. Maakuntasuunnitelmaa toteuttava Itä-Uudenmaan maakuntakaava on ehdotusvaiheessa. Kaavan laatimisvaiheen kuuleminen ja viranomaisneuvottelut pidettiin keväällä ja kesällä Koko maakunnan kattava kokonaismaakuntakaavaluonnos perustuu laajoihin selvityksiin, joista merkittävimpiä on Itä-Uudenmaan kaupan palvelurakenteen selvitys. Maakuntaohjelmatyö vuosille käynnistyi osana maakuntasuunnitelmatyötä ja saatetaan päätökseen vuoden 2006 loppuun mennessä. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatiminen vuosille toteutetaan samoin osana maakuntasuunnitelmaprosessia vuoden 2005 aikana. 9

12 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Kuva 3. Itä-Uusimaa on kansainvälinen toimija Itämeren alueella. Kuvaus maakunnan kehitykseen vaikuttavista toimintaympäristön muutoksista Maakuntasuunnitelman tulee ennakointivälineenä tunnistaa maakunnan toimintaympäristön muutostekijät, jotka vaikuttavat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja parhaiden mahdollisten kehittämisstrategioiden valintaan. Itä-Uudenmaan nykytilaa kuvataan tässä luvussa ja verrataan koko maahan ja Eteläiseen suuralueeseen, joka on samalla Etelä-Suomen seitsemän maakunnan muodostama Etelä-Suomen maakuntien liittouman alue. Sen jälkeen tarkastellaan megatrendejä ja Itä-Uudenmaan vaihtoehtoisia tulevaisuusnäkymiä Etelä-Suomen maakuntien liittouman sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan aluei- 10

13 ta koskevien skenaarioiden avulla. Lopuksi kuvataan Etelä-Suomen aluerakennetta vuonna Maakunnan sisäisiä ja ulkoisia kehittämisedellytyksiä sekä muutoksia tarkasteltiin teemaryhmissä SWOT-analyysin avulla seminaarisarjan ensimmäisessä seminaarissa huhtikuussa Nykytilanne Itä-Uudenmaan fyysiset ja inhimilliset voimavarat Itä-Uusimaa sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Suomenlahden rannikkovyöhykkeellä Helsinki- Lahti-Kotka -kolmion sisällä valtateiden 6 ja 7 (E18) varrella. Itä-Uusimaa on kaksikielinen kulttuurimaakunta, jossa on Suomen vanhin rakennuskanta ja jonka tunnuspiirteitä ovat vanhat kaupungit, jokilaaksot, rannikko, saaristo, maaseutu, kartanomiljööt, lukuisat kylät ja toimivat saaristoyhteisöt. Kuva 4. Itä-Uudenmaan maakuntaprofiili. Lähde: Tilastokeskus. Itä-Uudenmaan maakuntaprofiilissa korostuvat maakunnan edullinen väestörakenne, alhainen työttömyys sekä jalostustyöpaikkojen korkea ja julkisten työpaikkojen alhainen osuus. 11

14 Itä-Uusimaa / Koko maa Väkiluku Väkiluvun muutos, 1990= Koko maa Ruotsinkieliset % 37 35,1 33,8 33,5 Työttömyysaste % 15,4 8,6 7,6 7,8 Koko maa 19,3 12,7 12,1 11,8 Työllisyysaste (15-64 v.) 66,2 72,9 72,6 73,4 Koko maa 61,1 66,9 67,3 67,2 Työpaikkojen määrä * Työpaikkaomavaraisuus 80,7 79,3* Nettomuutto Luonnollinen väestönkasvu Tutkinnon suorittaneet Osuus väestöstä % (yli 15v.) 50,5 55,6 58,4 Koko maa 59,4 61,9 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Osuus väestöstä % (yli 15 v.) 11, ,8 Koko maa 23,3 24,6 Yritysten lukumäärä BKT / asukas *=ennakko Lähde: Tilastokeskus; Työttömyysaste:Työministeriö Taulukko 1. Tunnuslukuja Itä-Uudenmaan maakunnasta vuosilta Maakunta muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnasta ja niiden kymmenestä kunnasta (Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Pernaja, Porvoo, Pukkila, Ruotsinpyhtää ja Sipoo). Itä-Uudenmaan väkiluku on vuoden 2004 tilastotietojen mukaan asukasta ja maakunnan väkiluku kasvaa suhteellisesti ottaen nopeimmin koko Suomessa. Maakunnan kymmenestä kunnasta yhdeksän on kasvukuntia. Porvoo on maakunnan selkeä keskus asukkaallaan. Kunta Asukkaita 2004/2005 Elinkeinorakenne 2003 (% työpaikoista) Alkutuotanto Jalostus Palvelut 1. Askola Lapinjärvi Liljendal Loviisa Myrskylä Pernaja Porvoo Pukkila Ruotsinpyhtää Sipoo Kuva 5. Itä-Uudenmaan kunnat ja tunnuslukuja vuosilta

15 Ruotsinkielisen väestön osuus on kolmannes väestöstä, joka on maakunnan tyypillisimpiä ominaispiirteitä. Yli 65-vuotiaiden osuus maakunnan väestöstä on 14,8 prosenttia, joka on alle maan keskiarvon. Maakunnan huoltosuhde oli 1,15 ja alueellinen bruttokansantuote asukasta kohden vuonna 2004 oli euroa. Liitteessä 1 on esitelty tarkemmin Itä-Uudenmaan taloudellista huoltosuhdetta. Tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista vuonna 2003 oli 58,4 prosenttia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä samana vuonna oli 24,8 prosenttia, molemmat osuudet kasvoivat tasaisesti Työpaikat Väestö Kuva 6. Itä-Uudenmaan työpaikat ja väestö Lähde: Tilastokeskus. Vuonna 2003 Itä-Uudellamaalla oli työpaikkaa. Maakunnan työllisyysaste oli ikäluokassa vuotiaat 72,6 prosenttia ja työttömyysaste 7,6 prosenttia. Sekä työllisyys että työvoimaosuus olivat vuonna 2003 huomattavasti yli koko maan keskiarvon. Palveluala työllisti 59 prosenttia itäuusmaalaisista, teollisuus 34 prosenttia ja maa- ja metsätalous 5 prosenttia maakunnan työllisistä. Kuva 7. Itä-Uudenmaan väestönkasvun osatekijät. Lähde: Tilastokeskus 13

16 Itä-Uudenmaan työpaikkaomavaraisuus on viime vuosina laskenut ollen vuonna 2003 noin 79 prosenttia. Pendelöinti pääkaupunkiseudulle on samaan aikaan lisääntynyt voimakkaasti ja väestö on kasvanut nopeammin kuin työpaikat. Maakunnan väestönkasvu riippuu pääsiasta muuttoliikkeestä, sillä pitkällä aikavälillä väestörakenteen ikääntyessä kuolevuus tulee olemaan suurempi kuin syntyvyys. Lähitulevaisuudessa muuttoliike pääkaupunkiseudulta Itä-Uudellemaalle tulee todennäköisesti painamaan työpaikkaomavaraisuusastetta yhä alaspäin Pendelöijien määrä Helsinki Vantaa Espoo Kuva 8. Pendelöinti Itä-Uudeltamaalta pääkaupunkiseudulle. Lähde: Tilastokeskus % Porvoo Loviisa Sipoo Itä-Uusimaa Kuva 9. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Lähde: Tilastokeskus. Pendelöintiä tapahtuu runsaasti myös maakunnan sisällä, voimakkaimpina työssäkäyntikeskuksina ovat Porvoo ja Loviisa. Itä-Uudenmaan kuntien elinkeinorakenteen ja työpaikkojen määrän kehittymistä on kuvattu liitteessä 3. 14

17 Kuva 10. Pendelöinti Porvooseen v Kuva 11. Pendelöinti Loviisaan v

18 Maakunnallisia voimavaroja kuvataan oheisen nelikenttäanalyysin (SWOT) avulla. Vahvuudet Erinomainen sijainti rannikolla Itämeren alueella lähellä pääkaupunkiseudun työmarkkinoita, palveluja ja kulutuspotentiaalia Erittäin kehittynyt infrastruktuuri kansallisesti ja kansainvälisesti; E 18 -tie, valtatie nro 6, satamat (Kilpilahti, Loviisa), turvalliset meriväylät, kansainvälinen lentokenttä lähellä, valmius Suomen kuudennelle ydinvoimalalle Suomen teollistunein maakunta; vahvoja elinkeinoja: kemia, muovi, energia-ala, sähköinen talotekniikka, elintarvike, media-ala, matkailu Monipuolinen laadukas ja eheä kulttuuri- ja elinympäristö, aitoa kaupunki- ja maaseutuympäristöä; meri, saaristo ja jokilaaksot; toimivat maaseutu- ja saaristoyhteisöt, kansallisesti ja kansainvälisesti arvokasta ympäristöä Kaksikielisyys ja pitkät kulttuuriperinteet; historialliset tapahtumat Maakunnan toimiva ja kompakti koko mahdollistaa joustavuuden ja ihmisläheisen toiminnan Maakunnan väestömäärä on kasvava ja väestörakenne positiivinen Itä-Uudenmaan korkeakoulukeskus mahdollistaa osaamisen kehittymisen ja nuori väestö osallistuu aktiivisesti korkeakoulutukseen Maakunnallinen ja kuntayhteistyö sekä kehityshankkeet eri aloilla Mahdollisuudet Hyvä sijainti Itämeren markkina-alueella ja toimiva kaksikielinen maakunta lähellä pääkaupunkiseutua sekä Pietarin aluetta Lähialueiden elintaso- ja kustannustasoeron hyödyntäminen Yhteistoiminnan kehittäminen kuntien ja Etelä- Suomen maakuntien kesken; yhteistyösopimukset ja hankkeet, kansainvälinen yhteistyö Uudet tavat järjestää palveluja Osaamiskeskittymät Korkeakoulukeskuksen kehittäminen kampukseksi Kielitaidon ja kulttuuriosaamisen hyödyntäminen Kuudennen ydinreaktorin rakentaminen HELI-rantaradan rakentaminen Ainutlaatuiset matkailun kehittämisedellytykset (historia, kulttuuri, luonto) Ympäristön tilan parantamis- ja käytön kehittämistoimenpiteet (teknologian hyödyntäminen, uusiutuvat energiamuodot) Kestävä kehitys Heikkoudet Henkilöraideliikenne puuttuu kokonaan ja tavararaideliikenneyhteydet ovat puutteelliset Korkean teknologian yrityksiä vähän ja informaatiosektorin kasvu vähäistä Kuntien väliset palvelurakenteen erot ovat suuret, palvelusektorin yritysten määrä on alhainen ja palveluiden kehittämistä rajoittaa pääkaupunkiseudun monipuolinen palvelutarjonta Kehittämis- ja osaamisorganisaatioita vähän Rakenteellinen työttömyys Loviisan seudulla Työpaikkaomavaraisuus on laskeva, ja pendelöinti kasvaa edelleen voimakkaasti Tutkintoon johtava yliopisto-opetus puuttuu Ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkoja liian vähän Opiskelijat eivät palaa takaisin maakuntaan Uhat Pääkaupunkiseudun talouskehitys hidastuu Verotuloilla ei kyetä turvaamaan hyvää julkisten palvelujen ja infrastruktuurin tasoa Elinkeinoelämän ja työpaikkojen erittäin voimakas riippuvuus muutamasta suuresta yrityksestä ja keskikokoisia yrityksiä on liian vähän Ammattitaitoisen työvoiman pula (työvoiman ikääntyminen) Yrittäjien sukupolvenvaihdokset Alkutuotanto vähenee jatkuvasti ja maaseudun taloudellinen perusta murenee ja elinvoimaisuus vähenee voimakkaine heijastusvaikutuksineen Ympäristön tila huononee (liikenne lisääntyy voimakkaasti, vaaralliset kuljetukset maalla ja merellä, Suomenlahden tuntumassa olevien alueiden päästöt; vesistöt rehevöityvät, ympäristömyrkyt, öljyonnettomuudet) Muu toiminta pirstoo luontokokonaisuuksia sekä maa- ja metsätalousmaata Hallitsematon väestönkasvu: palvelujen tarjonta ei riitä kattamaan kysyntää, syrjäytyminen ja sosiaaliset ongelmat lisääntyvät Kulttuuriympäristö ja kulttuurimaisema uhattuna Kansainvälinen rikollisuus 16

19 2.1.2 Itä-Uusimaa ja Eteläisen suuralueen painopisteet Maakunnat jaetaan EU:n käyttämän NUTS II jaon mukaisesti suuralueisiin. Itä-Uudenmaan maakunta kuuluu Eteläiseen suuralueeseen. Itä-Uudenmaan lisäksi Eteläiseen suuralueeseen kuuluvat Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnat. Ympäristöministeriön tekemä Maakuntasuunnitelmien analyysi vuodelta 2004 toteaa, että Eteläisen suuralueen maakunnilla on kovin erilaiset lähtökohdat. Tätä mosaiikkimaista kuvaa yhdistää kuitenkin lähes kaikkien maakuntien pyrkimys linkittyä pääkaupunkiseutuun. Eteläisen suuralueen maakuntasuunnitelmista nousee esiin myös voimakas tarve profiloitua erityisesti elinkeinoelämän ja osaamisrakenteiden kautta sekä tarve kehittää erilaisia yhteysverkkoja. Tärkeimpinä voimavaroina pidetään hyvää sijaintia suhteessa pääkaupunkiseutuun ja kansainvälisiin keskuksiin, vahvaa elinkeinoelämää ja osaamista sekä monipuolista palvelurakennetta ja vetovoimaista ympäristöä. Elinkeinorakenteiden kehittämisellä tähdätään olemassa olevan tuotantorakenteen ylläpitämiseen ja sen vahvistamiseen osaamista lisäämällä. Pääkaupunkiseudun vetovoima vaikuttaa siihen, että muut suuralueen maakunnat joutuvat pitämään kiinni nykyisistä toiminnoistaan. Kansainvälinen kilpailu vaikuttaa puolestaan pääkaupunkiseudun menestykseen, josta sittemmin on vetoapua kaikille, erityisesti lähimaakunnille. Tuotantorakenteen lisäksi Etelä-Suomen maakuntia erottaa osaamisrakenteiden erilaisuus, mikä tuo oman lisänsä niiden väliseen alueelliseen kilpailuun. Ympäristöministeriön vuonna 2004 valmistuneen selvityksen mukaan suuralueen maakunnat kulkevat pareittain kehittämislinjaustensa perusteella. Itä- Uusimaa ja Uusimaa ovat pari, jonka maakunnat pyrkivät hallitsemaan väestönkasvua ja vastaamaan sen tuomiin paineisiin. Esimerkiksi Uudenmaan pääratakäytävä sekä Kehä III ovat tärkeitä kehittämisen kohteita, joilla tasapainotetaan toimintojen keskittymisestä johtuvaa painetta. Kummassakin maakunnassa pyritään luomaan tiiviitä ja laadukkaita asuinympäristöjä. Erityisenä haasteena on vetovoimaisuuden säilyttäminen. Maakunnallisia erityispiirteitä kuvataan myös kulttuuri- ja ympäristökohteiden avulla. Lisäksi suuralueen maakunnille on yhteistä tarve kehittää ylimaakunnallisia liikenneverkkoja sekä vahvistaa alueen elinkeinorakennetta ja erityisosaamista. Lähes kaikki suuralueen maakunnat pyrkivät suuntautumaan kansainvälisesti. Yhteistä Eteläisen suuralueen maakunnille on myös, että maakuntakeskusten luonne ja rooli ovat vakiintuneet, eikä niihin tavoitella muutoksia. Suuralueella vallitsee maakuntakeskusten merkitystä korostava periaate, jolla tasapainotetaan toimintojen keskittymistä pääkaupunkiseudulle Itä-Uusimaa ja valtakunnalliset painopisteet Ensisijaisesti vuoden 2001 maakuntasuunnitelmissa pyritään kehittämään maakuntien kilpailukykyä ja alueellista vetovoimaa. Suuralueittain tarkasteltuna Etelä-Suomi profiloituu ennestään vahvan ja monipuolisen osaamisen lisäämisellä, maakuntien keskinäisellä ja myös kansainvälisellä verkostoitumisella. Kaikilla suuralueilla korostetaan osaamisen vahvistamista, yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa, liikenneyhteyksien kehittämistä sekä suuntautumista yli valtakunnan rajojen. Valtakunnallisessa kokonaisnäkemyksessä profiloituvat erilaiset alueelliset kokonaisuudet. Maakuntasuunnitelmissa tulevat vahvasti esiin erikokoiset ja eritasoiset kaupunkikeskukset, joista on erotettavissa kolme erikokoista ja tasoista toimintojen tihentymää. Itä-Uusimaa kuuluu näistä 17

20 vahvimpaan Uudenmaan ja erityisesti pääkaupunkiseudun asutuksen, elinkeinoelämän ja osaamisen tihentymään, joka on muihin verrattuna ylivoimainen. Suomenlahden rannikkoakseli, joka idässä ulottuu Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan kaupunkeihin ja tukeutuu Pietarin läheisyyteen, profiloituu lisäksi omana alueellisena kokonaisuutena liikenteellisten yhteyksiensä ja vahvan verkostoitumisensa vuoksi. 2.2 Megatrendit 2035 Tässä luvussa esitetyt tulevaisuuden megatrendit perustuvat Uudenmaan tulevaisuus 2035 raporttiin. Megatrendit perustuvat osaltaan menneeseen kehitykseen. Megatrendit tarkoittavat kehityksen maailmanlaajuisia trendejä, joilla nähdään aikaisemmin toteutuneen kehityksen perusteella olevan tunnistettava suunta ja jonka uskotaan jatkuvan samansuuntaisena myös tulevaisuudessa. Nousu- ja laskuvaiheineen megatrendit ovat ajallisesti pitkän aikavälin kehitystä ja ne voivat sisältää useita lyhytaikaisempia ja kapea-alaisempia trendejä Tiedon ja osaamisen uudistuminen Tutkimus ja muu tietotuotanto luo uutta tietoa, joka kumoaa ja täydentää aikaisempaa tietoa ja laajentaa tietämisen alaa. Kilpailu totuudesta ja oikeasta, olennaisesta ja merkityksellisestä tiedosta kovenee. Tiedon, osaamisen ja luovuuden merkitys tuotannontekijänä ja samalla myös kilpailutekijänä vahvistuu, ja on entistä tärkeämpää sopeuttaa korkeatasoinen osaaminen vastaamaan nopeasti muuttuvia tuotanto-olosuhteita Globalisaatio Globalisaatio eli maapalloistuminen näkyy niin yritysten ja järjestöjen kuin valtioiden, alueiden ja kaupunkien entistä monimutkaisempina suhteina. Tässä muutoksessa toimijoiden intressit vaihtelevat nopeasti samalla, kun eri toimijoiden keskinäinen riippuvuus lisääntyy ja kilpailu pääomasta, inhimillisistä ja luonnonresursseista sekä vallasta kiihtyy maailmanlaajuisesti. Tässä kehitysvaiheessa on muodostunut monimutkainen globaalien, kansainvälisten ja paikallisten yritysten verkko, joka on jatkuvassa muutostilassa. Tämän seurauksena kilpailu- ja yhteistyötilanteet muuttuvat ja saavat monenlaisia ajallisesti ja alueellisesti vaihtelevia muotoja Teknologinen ja tekninen kehitys teknistyvä elämäntapa Tekninen ja teknologinen kehitys tuo uusia tuotteita ja järjestelmäratkaisuja jatkuvasti. Automaation ja robotiikan vaikutukset tuotantoprosesseissa, liikkumisessa, harrastuksissa ja vuorovaikutuksessa muuttavat nopeasti ihmisten jokapäiväistä elämää. Tieto- ja viestintätekniikan mahdollistama etäläsnäolo ja etähallinta tuovat uusia ratkaisumalleja tuotantoon, työhön, asumiseen ja palveluihin, mm. opetukseen Väestön keskittyminen Teknologisesta kehityksestä huolimatta paikan merkitys säilyy. Osaamisen ja innovatiivisuuden vaatimus kiihdyttää keskittymistä, ja kaupungistuminen ja metropolien kasvu jatkuu. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvun taustalla on tuotannollinen rakennemuutos, jossa kantavina voimina 18

21 ovat elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden monipuolisuus, volyymi ja uusiutumiskyky. Kaupunkeihin suuntautuvaa muuttoliikettä aiheuttavana vetovoimatekijänä on usein koulutus- ja palvelutarjonta Ikääntyminen Väestörakenteeltaan vanhenevia maita ovat monet teollisuusmaat, mm. Japani ja monet EU:n jäsenmaat, kuten Suomi, Saksa ja Italia. Suurten ikäluokkien vanheneminen lisää terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta, heikentää huoltosuhdetta ja johtaa kotitalouksien koon pienenemiseen ja lukumäärän kasvuun. Suomessa suurten ikäluokkien on arveltu muuttavan kaupungeista maaseudulle eläkeiässä, jolloin monissa kunnissa yli kolmannes väestöstä olisi yli 65-vuotiaita Ei sota, ei rauha Terrorismin, rikollisuuden ja ääriliikkeiden kasvun nostama pelko voimistaa turvallisuustarpeiden ensisijaisuutta päätöksenteossa. Korkeatasoinen, kattava turvallisuus on kilpailutekijä, joka ohjaa yksityisiä ja julkisia resursseja entistä enemmän turvallisuuden ylläpitoon. Yhteiskuntakehityksen kannalta kysymys on resursseja kuluttavasta jatkuvasta valmistilasta, johon liittyy myös valvonnan lisääntyminen Energiankulutuksen lisääntymien Energiankulutus kasvaa sekä kehittyneissä maissa että kehittyvissä maissa kuten Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Teollisuuden energiantarpeen lisäksi kulutusta lisää väestön elintason nousu. Odotettavissa oleva energian hinnan kohoaminen voi hidastaa maailmantalouden kasvua. Polttoaineen kallistuminen heijastuu nopeasti mm. asumisen ja liikenteen kustannuksiin Ympäristöriskien lisääntyminen Ympäristötietoisuuden herääminen kehittyneissä maissa ohjaa kansalaisten, yritysten ja päätöksentekijöiden valintoja yhä enemmän kestävän kehityksen mukaisesti, mikä näkyy sitoutumisena kansainvälisiin ympäristösopimuksiin. Ydinvoiman lisäämistä puolustetaan monilla tahoilla keinona toisaalta hillitä kasvihuoneilmiötä ja toisaalta vähentää riippuvuutta öljystä. Vesi on niukka luonnonvara monin paikoin maapalloa, ja veden puute tekee miljoonien ihmisten elämän kestämättömäksi nykyisillä asuinsijoillaan. Merialueiden saastuminen on kansainvälisesti merkittävä ympäristöongelma. Itämeren pilaantuminen on Itä-Uudenmaankin kannalta suuri uhka Arvojen ja elämäntavan yhdenmukaistuminen ja erilaistuminen Globaalilla tasolla on pitkään yleistynyt amerikkalainen elämäntapa, jota kuvaavat yksilöllisyys ja kaupallisuus. Myös monia muita elämäntapoja omaksutaan eri puolilla maailmaa, ja elämäntavat yhdenmukaistuvat. Suomalainenkin yhteiskunta muuttuu entistä sirpaleisemmaksi yleisen kansainvälistymisen, kaupungistumisen, poliittisen kulttuurin muutoksen ja siirtolaisuuden vuoksi. Perheen, asuinpaikan, työn ja harrastusten merkitys ihmisten identiteetin muodostumisessa ja sitoutumisessa muuttuu. 19

22 Vallan uusjako Valtahierarkian painopisteet ovat siirtymässä valtiokeskeisyydestä liittoutumiin ja maailmanvaltaan sekä kansalaisyhteiskuntaan. Globaalin vallan uusjaossa kansainvälisten liittoutumien kuten EU:n merkitys poliittisina, demokraattisina päätöksentekoeliminä vahvistuu monikansallisten yritysten vastapainona. Toisena suuntana on paikallisyhteisöjen ja kansalaisten vastuun ja vallan lisääntyminen. Väliportaana tässä kehityksessä on alueiden ja seutujen roolin vahvistuminen. Samalla alueiden ja seutujen tehtävät lisääntyvät ja vastuu kasvaa. 2.3 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan skenaariot Strategian ja vision laatimiseksi toimintaympäristössä todennäköisesti tapahtuvien yleisten kehitysnäkymien lisäksi on tunnettava mahdollisia tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja, joista voidaan muodostaa haluttu tulevaisuuskuva ja varautua ei-toivottaviin kehitysnäkymiin. Skenaariotyöskentely tuottaa tietoa tällaisista pitkän aikavälin kehitysnäkymistä ja toimintaympäristön muutoksista. Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liittojen alueita koskeva yhteinen skenaariotyö Uudenmaan tulevaisuus 2035 käynnistyi maaliskuussa 2003 ja päättyi vuoden 2004 lopulla. Työn tuloksena syntyi neljä erilaista skenaariokertomusta ja niihin liittyvät kvantitatiiviset laskelmat, väestöstä, työpaikoista ja asuntorakentamisesta sekä asuntokannan kehityksestä. Liitteessä 4 lyhyesti esiteltävät skenaariokertomukset laskelmineen ovat hyvin erilaisia, mikä ilmenee muun muassa väestökehityksestä. Äärivaihtoehtoina ovat väkiluvun lasku ja sen erittäin voimakas kasvu. Skenaarioissa käsitellään pääsääntöisesti Itä-Uuttamaata, vaikka ennusteet koskevat myös Uuttamaata. 2.4 Etelä-Suomen aluerakenne 2035 Maakunnalliset voimavarat jaetaan fyysisiin ja inhimillisiin voimavaroihin. Fyysisiä voimavaroja ovat maantieteelliset sijaintitekijät, alueellinen koko, luonnonvarapohja sekä olemassa oleva alueja yhdyskuntarakenne. Inhimillisiä voimavaroja ovat maakunnan väestörakenne, osaamis- ja tuotantorakenne sekä kulttuuriperinne. Maakunnallisiksi voimavaroiksi voidaan käsittää myös vahvuuksiksi ja kriittisiksi menestystekijöiksi kutsuttuja tekijöitä. Etelä-Suomen maakuntien liittouma valmisteli vuosina yhteisen tulevaisuuden kuvan Etelä-Suomen aluerakenteesta vuonna Työn tavoitteena oli maakuntien erityispiirteisiin perustuva, alueellisesti kestävä sekä yhdyskuntarakenteeltaan ehyt Etelä-Suomi. Työ oli kolmiosainen. Sen ensimmäinen vaihe vuonna 2002 kattoi toiminnallisen aluerakenteen ja kuvasi liittouman tavoitteita Etelä-Suomen keskusseuduista, sisäisistä verkostoista, ulkoisista yhteyksistä sekä luonnonarvoiltaan vetovoimaisimmista alueista. Työn toinen vaihe vuonna 2003 tarkasteli väestön ja työpaikkojen määrää. Kolmas vaihe vuonna 2004 määritteli asumisen ja liikenteen vision. Etelä-Suomen väestö kasvaa vuodesta 2000 vuoteen 2030 yhteensä % ja työpaikkojen määrä %. Kasvu perustuu nykyistä huomattavasti suurempaan maahanmuuttoon. Työn aikana hahmoteltiin kolme eri kehitysvaihtoehtoa: suurten kaupunkien Etelä-Suomi, kehityskäytävien Etelä-Suomi ja verkottunut Etelä-Suomi. Ne eroavat toisistaan keskittymisen ja kaupungis- 20

23 tumiskehityksen suhteen. Kehitysvaihtoehtojen pohjalta muodostettu alueen tavoitetila Eheytynyt Etelä-Suomi muistuttaa eniten kehityskäytävien Etelä-Suomea. Tässä kehitysvaihtoehdossa Etelä-Suomi on vuonna 2030 enemmän kuin yhteyskäytävä Venäjän ja läntisen Euroopan välillä; se on sekä kotimaisen että maailmanlaajuisen yritystoiminnan korkeatasoinen liiketoimintakeskus. Etelä-Suomen maakunnat ovat omaleimaisia ja erilaisia. Kilpailukykyistä tulevaisuutta rakennetaan yhteisten vahvuuksien avulla ja kehittämällä alueellista työnjakoa. Vuonna 2030 Etelä-Suomi on verkostoitunut, yhteistyökykyinen ja monipuolisia vahvuuksiaan hyödyntävä alue. Aluerakenteellisesti se muodostuu läntisestä, keskisestä ja itäisestä yhteistyöalueesta, jotka täydentävät toisiaan. Keskistä aluetta, johon Itä-Uusimaa kuuluu, luonnehtivat laaja-alainen huippuosaaminen ja monipuoliset palvelut. Alueen opetus ja kulttuuritarjonta ovat merkittäviä, ja siellä sijaitsee Suomen ainoa metropoli. Alue on kansainvälisesti kiinnostava yhdistelmä huippuosaamista, vireää elinkeinoelämää, luontoa ja kulttuuria. Alueen haasteena on Helsingin seudun kasvun hallinta. Keskisellä alueella on vahva rooli kansainvälisten suhteiden kehittäjänä. Toiminnalliset kaupunki- ja taajamaverkostot ovat Etelä-Suomen menestystekijöitä. Suuret keskukset ovat verkottuneet paitsi keskenään myös niitä ympäröivien pienkeskusten ja maaseudun kanssa. Verkostojen ytimeen kuuluvat myös osaamiskeskukset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Yksityisen ja julkisen sektorin kunta- ja muut hallintorajat ylittävä vapaaehtoinen yhteistyö tarjoaa mm. palvelujen tuottamiseen liittyviä mahdollisuuksia. 21

24 3. VISIO JA TAVOITTEET Visio ohjaa maakunnan toimintaa ja auttaa pitämään mielessä sen, mitä tavoitellaan. Itä-Uudenmaan maakunnan visio 2035 Itä-Uusimaa on ympäristöltään ainutlaatuinen, osaava ja elinvoimainen kaksikielinen kulttuurimaakunta, joka huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista. Maakunta on kansainvälinen toimija Itämeren alueella. Tavoitteet Valtakunnalliset tavoitteet aluekehittämiselle on asetettu aluekehittämislaissa (602/2002) ja valtioneuvosto on tarkentanut niitä päätöksellään Valtakunnalliset alueiden kehittämisen yleiset tavoitteet ovat: Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen Palvelurakenteen turvaaminen koko maassa Tasapainoisen aluerakenteen turvaaminen Valtakunnalliset tavoitteet alueiden käytölle ja aluerakenteelle on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa ja valtioneuvosto on tarkentanut niitä päätöksellään , joka on tullut voimaan Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on ryhmitelty seuraavasti: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Itä-Uudenmaan maakunnan yleiset kehittämistavoitteet Valtakunnalliset tavoitteet ovat lähtökohta myös maakunnan omille tavoitteille, joita ovat: Itä-Uudenmaan maakuntaa kehitetään niin, että itäuusmaalaisten elämän perusteita, kuten terveellistä, turvallista ja monimuotoista ympäristöä, toimeentulon ja virkistäytymisen edellytyksiä, luonnonvaroja ja rakennettua ympäristöä hoidetaan kestävästi myös tulevien sukupolvien tarpeet huomioon ottaen. Edistetään maakunnan eri osien tasapainoista ja omaleimaista sekä omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin perustuvaa kehitystä ja vahvistetaan kuntien kilpailukykyä. Parannetaan elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä. Nostetaan osaamisen tasoa vastaamaan maakunnan tarpeita. Parannetaan omaleimaisen kulttuurielämän edellytyksiä sekä vaalitaan kulttuurialueita ja - perinteitä. 22

25 Tavoitteena on hallittu väestönkasvu (hallittu kasvu kasvukunnissa ja muualla väestömäärän pitäminen vähintään nykytasolla). Tavoitteena on alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, työpaikkaomavaraisuuden ja palvelutason parantaminen, liikennejärjestelmän kehittäminen sekä korkealaatuisten asuinympäristöjen luominen. Hyödynnetään pääkaupunkiseudun ja Itämeren piirin voimakasta kasvupotentiaalia Alueelliset tavoitteet Porvoota vahvistetaan vetovoimaisena maakunnallisena palvelu-, elinkeino- ja kulttuurikeskuksena. Sipoon roolia vahvistetaan korkeatasoisena ja luonnonläheisenä asuinpaikkana sekä seudullisena palvelu- ja työpaikkakeskuksena. Vahvistetaan Loviisan asemaa seutukuntansa elinkeino- ja palvelukeskuksena sekä valtakunnallisena energiatuotannon ja logistiikan keskuksena. Askolan, Myrskylän, Pukkilan, Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kuntia kehitetään elinkeinorakenteeltaan monipuolisina ja laadukkaita peruspalveluja tuottavina omaleimaisina maaseutukuntina. Itä-Uudenmaan kyliä, maaseutua ja saaristoa kehitetään elinvoimaisina ja luonnonläheisinä alueina, jotka tarjoavat hyviä mahdollisuuksia myös vapaa-ajan viettoon. 23

26 4 KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Itä-Uudenmaan maakuntasuunnitelman kehittämisen painopisteitä ovat aluerakenteen, elinkeinojen ja osaamisen sekä yhteistyön kehittäminen. 4.1 Itä-Uudenmaan kehityskuva 2035 Itä-Uudenmaan maakunnan kehitykseen vaikuttavat keskeisesti ulkoiset muutostekijät ja käytettävissä olevat omat voimavarat, jotka luovat perustan kehitystoiminnalle. Keskeisimpiä sisäisiä muutostekijöitä ovat väestön ja osaamisen kehitys sekä ikärakenteen muutos ja alueellinen eriytyminen. Seuraavat arviot perustuvat edellä esitettyihin kehitysnäkymiin ja skenaariotyöskentelyyn sekä haluttuun tulevaisuuskuvaan. Ulkoiset muutostekijät Talouskasvu on lähivuosina todennäköisesti voimakkainta Kaakkois-Aasiassa. EU:n integraation oletetaan edelleen syvenevän. Työvaltainen tuotanto siirtyy kasvavassa määrin halvan työvoiman maihin ja markkinoiden lähelle. Yhteistyö ja vuorovaikutus Itämeren piirissä lisääntyy ja Luoteis- Venäjän merkitys Itä-Uudenmaan taloudelle kasvaa. Pääkaupunkiseudun kehitys vaikuttaa merkittävästi Itä-Uudellemaalle. Kilpailun kiristyessä alueellinen erikoistuminen jatkuu. Suomessa keskitytään yhä enemmän tietointensiivisiin ja luoviin tutkimus-, suunnittelu-, kehittämis- ja markkinointitehtäviin. Pääkaupunkiseudun vaikutus kohdistuu voimakkaimmin Itä-Uudenmaan länsiosiin. Se ilmenee voimakkaina maankäyttöpaineina ja väestönkasvuna sekä kasvavana pendelöintinä. Kasvupaineiden hallinta edellyttää kunnilta vahvaa otetta kaavoituksessa ja palvelujen tuottamisessa sekä elinkeinotoiminnassa. Väestö ikääntyy ja keskittyy Suomessa väestö keskittyy Etelä-Suomeen ja suurimpiin keskuksiin sekä niiden lähiympäristöön. Todennäköisesti Itä-Uusimaa on jatkossakin muuttovoittoinen, joten väestön ikärakenne pysyy suhteellisen hyvänä. Väestömäärän arvioidaan kasvavan keskimäärin alle 1 % vuodessa vuoteen 2030 saakka, jonka jälkeen väestönkasvu taittuu, ellei muuttoliike ulkomailta kasva olennaisesti nykytasosta. Liitteessä 3 on esitelty vaihtoehtoisia näkemyksiä Itä-Uudenmaan kuntien väestönkehityksestä. 24

27 asukkaita vuosi TK trendi 2004 TK:n omavaraislaskelma 2004 aikaisempi väestönkehitys maakuntahallituksen arvio 2000 IUL arvio 2005 Kuva 12. Itä-Uudenmaan vaihtoehtoiset väestönkehitysarviot. Yli 65-vuotiaiden määrän ennakoidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä muiden ikäryhmien määrän hieman pienentyessä nykyisestä. Väestön ikääntyminen aiheuttaa suuria kustannuspaineita terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottamiseen ja pakottaa etsimään uudenlaisia keinoja tuottaa palveluja. Osaamisen merkitys kilpailutekijänä tulee korostumaan. On todennäköistä, että kakkosasuminen yleistyy elintason parantuessa, joten Itä-Uudellamaalla vapaa-aikaansa viettävien määrä tulee kasvamaan asukkaita trendi 0-14 trendi trendi 65- omavaraislaskelma 0-14 omavaraislaskelma omavaraislaskelma 65- Kuva 13. Itä-Uudenmaan väestönkehitys ikäryhmittäin Lähde: Tilastokeskus 25

28 Talouskehitys jatkuu vakaana Useimmissa talousennusteissa oletetaan Suomen talouskasvun jatkuvan vakaana. Itä-Uudenmaan asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta, joka on EU -maiden keskitasolla, alentaa kasvava työssäkäynti maakunnan ulkopuolella, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kotitalouksien ostovoima, väestön työllisyystilanne sekä huoltosuhde ovat hyviä, ja niiden oletetaan pysyvän jatkossakin vakaina. Alueellisen erikoistumisen ennakoidaan lisääntyvän. Itä-Uudenmaan erikoispiirteitä ovat vahva teollinen perinne ja vuorovaikutus pääkaupunkiseudun kanssa. Itä-Uudenmaan vahvoja aloja ovat nyt ja todennäköisesti myös tulevaisuudessa kemianteollisuus, energiantuotanto, sähkötekninen teollisuus sekä vapaa-aikaan liittyvät palvelut kuten matkailu. Perinteinen graafinen ala on viime vuosina hiipunut, mutta mediasta voisi maakunnan kaksikielisyyden ja vahvan kulttuuripääoman johdosta tulla sitä korvaava uusi kasvuala. Työpaikkojen kasvu tulee todennäköisesti olemaan voimakkainta palvelualoilla (matkailu ja muut vapaa-ajanpalvelut, hoivapalvelut, kotityö). Jalostuksen työpaikkamäärän arvioidaan pysyvän nykytasolla eikä alkutuotannon työpaikkamäärän ennakoida enää oleellisesti vähenevän. Alueellinen yhteistyö ja verkottuminen tulevat todennäköisesti voimistumaan. Julkinen talous tulee olemaan tiukalla. Yksityiset tulevat tuottamaan yhä suuremman osan julkisyhteisöjen nykyisin tuottamista palveluista. Tilaaja ja tuottaja eriytyvät palvelutuotannossa Yhteensä Alkutuotanto Jalostus Palvelut Kuva 14. Työpaikkojen kehitys Itä-Uudellamaalla Lähde: Työvoima 2020-loppuraportti, Työministeriö; Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Teknologian kehitys muuttaa merkittävästi työn ja vapaa-ajan luonnetta Automaatio yleistyy sekä teollisessa tuotannossa että palvelutuotannossa. Työn tuottavuus kasvaa, mutta työpaikat vähenevät perinteisillä aloilla. Erityisesti palvelualoilla tapahtuu suuria muutoksia. Työnteon ja opiskelun riippuvuus paikasta ja ajasta vähenevät. Teknologian kehitys muuttaa kansalaisten arkea ja vapaa-aikaa merkittävästi. Teollisuuden aiheuttamat ympäristöriskit vähenevät. Tuotteiden elinkaariajattelu ja jätteiden hyötykäyttö voimistuvat. 26