NUMMELA, HUHDANMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 98 JA 101 SEKÄ NÄIDEN VÄLISELLÄ PUISTOKAISTALEELLA

Transkriptio

1 Asia 81/713/2005 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa Ympa liite 2 Kaavatyön vireille kuuluttaminen Perusselvitykset ja tavoitteet Ympa Ympa liite 7 Kaavaehdotus Ympa Ympa liite 1 Nähtävillä olo Kaavaehdotus Ympa Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELA, HUHDANMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 98 JA 101 SEKÄ NÄIDEN VÄLISELLÄ PUISTOKAISTALEELLA KAAVA Nu 124 Selostus TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS Asemakaavan laatija: Suvi Siivola, kaavoitusvalmistelija Asemantie 30, Nummela s-posti: suvi.siivola@vihti.fi puh: (09)

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: VIHTI, Nummela, Huhdanmäki Asemakaavan muutos kortteleissa 98 ja 101 sekä näiden välisellä puistokaistaleella, kaava Nu 124 Kaava alueen määrittely: Asemakaavamuutos koskee osaa Huhdanmäen taajamanosan korttelista 98, korttelia 101 sekä näiden välistä puistokaistaletta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Huhdanmäen taajamanosassa, vajaan kilometrin etäisyydellä Nummelan liikekeskustasta kaakkoon. Kaavamuutosalue rajautuu etelässä Vanhan-Sepän tiehen, lännessä Mesipuistoon, pohjoisessa Mesipuiston ja Viertäjäntien väliseen puistokäytävään, Viertäjäntiehen ja osaan korttelialueesta 98 sekä idässä korttelin 98 pientalotontteihin. Kaavamuutosalueen alustava rajaus osoitettu kartalle punaisella. Pohjakartta Vihdin kunnan mittaustoimi. Kaava Nu 124 2(29)

3 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavahanke on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksen pohjalta. Heli ja Matti Pakkasmaa ovat esittäneet kuntaan saapuneeksi kirjatussa kirjeessään, että Huhdanmäen kaavasta 84A poistetaan kortteleiden 98 ja 101 välinen tarpeeton ja toteuttamaton jalankululle ja pyöräilylle varattu kapea puistokaistale. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavamuutoshakemuksessa esitetyn toivomuksen mukaisesti tutkia mahdollisuutta liittää Huhdanmäen taajamanosan korttelien 98 ja 101 välinen tarpeeton puistokaistale osaksi viereisiä asuinkortteleita ja näin eheyttää ja selkeyttää alueen kaavaratkaisua ja aluerakennetta. 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo Luettelo liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Muut alueet Kaava Nu 124 3(29)

4 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Taloudelliset vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kaavakartta Liite 3. Kaavamerkinnät ja -määräykset 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Huhdanmäki-Härköilä rakennusinventointi Kaavoitusohjelman vuodelle Kunnanvaltuusto Kaavoitustarpeen- ja kohteiden arviointi, loppuraportti Nummelan, Huhdanmäen taajamanosan rakennuskaava ja rakennuskaavamuutos, kaava 84A. Uudenmaan ympäristökeskus Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus. Kunnanhallitus Vahvistetut seutukaavat ja maakuntakaava. Uudenmaan liitto - Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Tiehallinto ja, Yleiskaava. Kunnanvaltuusto Ympäristöohjelma. Kunnanvaltuusto Kaava Nu 124 4(29)

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kuntaan saapui Heli ja Matti Pakkasmaan allekirjoittama kirje, jossa he esittivät kortteleiden 98 ja 101 välisen tarpeettoman ja toteuttamattoman puistokaistaleen liittämistä osaksi viereisiä korttelialueita. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan suostua kaavamuutoshakemuksessa esitettyyn kaavamuutostyöhön. Kaavatyö sisältyy kunnan vuodelle laadittuun 2006 kaavoitusohjelmaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ympäristölautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaavatyö kuulutettiin vireille Ympäristölautakunta käsitteli kaavan perusselvitykset ja hyväksyi tavoitteet kokouksessaan Kaava-alueen kiinteistöjen omistajille lähetettiin alustava kaavaluonnos ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kommentoitaviksi. Asukkailta ja muilta osallisilta saadun palautteen pohjalta laadittiin kaavaehdotus. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutuksen pohjalta laadittiin korjattu kaavaehdotus. 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutosehdotuksessa kortteleiden 98 ja 101 välinen puistokaistale on liitetty osaksi viereisiä korttelialueita ja osoitettu istutettavaksi alueen osaksi. Korttelialueet on kaavaehdotuksessa osoitettu alueella voimassa olevan kaavan mukaisesti erillispientalojen korttelialueeksi (AO), asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-2) ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueeksi (AR-3). Korttelialueita 98 ja 101 erottavan puistokaistaleen poistamisen takia, on kortteli 101 osoitettu kaavamuutosehdotuksessa osaksi korttelia 98. Kaava Nu 124 5(29)

6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on osa Huhdanmäen rinteeseen rakentunutta pientalovaltaista asuinaluetta. Asuinaluetta ympäröivät peltoalueet, joita on viime vuosina alettu ottamaan asuinkäyttöön. Kaavamuutosalue (rajattu sinisellä) Huhdanmäen asuinalueen rakennekartassa (asuin- talousrakennukset val- rakennukset mustalla, koisella ja julkiset rakennukset punaisella). Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 17/MYY/ Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Kaavamuutosalue sijaitsee Huhdanmäen alarinteellä noin 60 mpy. Huhdanmäki on maisemallisesti ja luontosuhteiltaan arvokas alue, joka rajaa laajaa Etelä-Nummelan viljelytasankoa sekä idänpuoleista Enäjärven rantatasankoon liittyvää laaksotasannetta. Viistokuva kaava-alueesta (rajattu katkoviivalla) vuodelta Kaava Nu 124 6(29)

7 Ilmakuva kaava-alueesta (rajattu katkoviivalla) vuodelta Kuvia kaava-alueelta (kevät 2006) Vanhan-Sepän tieltä kuvattuna. Kaava Nu 124 7(29)

8 Maaperä ja rakennettavuus Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartan (2000, 2003) mukaan kaava-alueen maaperä on pääosin savea. Suunnittelualueen pohjoisosat ovat hiesua. Varsinaista maaperätutkimusta ei ole kaavoituksen yhteydessä alueella tehty. Savimaan tiedetään kuitenkin vaativan paalutuksen raskaan rakentamisen yhteydessä. Ote maaperäkartasta. Kartta GTK 2000, Suunnittelualue rajattu karttaan valkoisella. Pienilmasto Kaava-alue sijoittuu Huhdanmäen loivasti etelään viettävälle rinteelle. Pienilmastoltaan alue on suotuisa, joskin tuulinen, sillä vallitsevat tuulensuunnat ovat lounaasta ja etelästä. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualueen vedet laskevat Enäjärveen (+49,4 mpy), alueen kuuluessa näin Enäjärven valuma-alueeseen ja Siuntionjoen vesistöön. Suunnittelualueella ei ole pintavesiuomia, eikä suunnittelualue sijaitse pohjavesialueella. Kaava Nu 124 8(29)

9 Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Suunnittelualueen kasvillisuuden muodostavat piha-alueiden puuharhakasvillisuus sekä nurmialueet. Luonnon ja maiseman suojelukohteet Alueella ei sijaitse luonnonsuojelukohteita eikä muita arvokkaiksi luokiteltuja luontotyyppikohteita. Alue ei myöskään sijaitse Natura-alueen läheisyydessä Rakennettu ympäristö Alueen asutushistoriallisia vaiheita Kaavamuutosalue on Enäjärven lounaisrannalla sijainneen Härköilän keskiaikaisen kylän maita. Mäkitupalais- ja torppariasutusta Huhdanmäen alueella on ollut ainakin 1700-luvulta lähtien. Alue on rakentunut Huhdanmäen rinteeseen alun perin Lusilasta Nummelan Pisteelle johtaneen vanhan Helsinki-Turku maantien, nykyisen Huhdanmäentien varteen. Alueen nykyisestä rakennuskannasta vanhimmat talot ovat peräisin 1800-luvun lopulta luvun alussa alueelle rakennettiin muutamia tilallisten eläkeasuntoja ja ammatinharjoittajien asuintaloja. Näistä suurin osa on kuitenkin purettu. Vaikkakin jo ja 50-luvuilla alueen rakentaminen oli varsin vilkasta, varsinaisesti alueen rakentaminen vilkastui vasta 1970-luvulla ja samalla hävitettiin vanhaa asutusta uuden tieltä. Alueen nykyinen rakennuskanta on rakentunut valtaosin 1980-luvulta alkaen. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Kaavamuutoksen alainen puistokaistale on osa Huhdanmäen asuinalueen lähipuistoa, Mesipuistoa. Puistoaluetta ympäröivät luvuilla rakennetut yksi-kaksikerroksiset omakotitalot sekä luvuilla rakennetut rivi- ja kerrostalot. Kaava-alueella sijaitsee viisi 1980-luvun alussa rakennettua rivitaloa, vuonna 1984 rakennettu ketjutalo, 1900-luvun alusta peräisin olevat omakotitalo ja talousrakennus sekä seitsemän 2000-luvun alussa valmistunutta omakotitaloa. Mesipuisto Ote kunnan kantakartasta. Kaava-alue rajattu karttaa punaisella. Pohjakartta Vihdin kunnan mittaustoimi. Kaava Nu 124 9(29)

10 Väestö ja työpaikat Kaava-alueella asuu kunnan kiinteistörekisterin mukaan 64 ihmistä. Työpaikkoja alueella ei ole. Palvelut ja virkistys Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee päiväkoti. Muut lähipalvelut sijaitsevat noin kilometrin säteellä kaava-alueesta. Kaavamuutoksen alainen puistokaistale on osa korttelipuistoluokkaista Mesipuistoa. Huhdanmäen alueelle valmistui vuonna 2005 suuri koko asuinalueen asukkaiden lähivirkistystarpeisiin vastaava aluepuisto. Lisäksi Huhdanmäen asuinalueen ympärillä on vielä rakentamattomia metsä- ja peltoalueita, jotka toimivat alueen asukkaiden virkistysalueina. Liikenneverkko Kaava-aluetta rajaa etelässä kokoojakatuluokkainen Vanhan-Sepän tie ja pohjoisessa tonttikatuluokkainen Viertäjäntie. Sekä Vanhan Sepän tie että Viertäjäntie liittyvät Huhdanmäentiehen. Huhdanmäentien ja Vanhan Sepän tien varressa kulkee kevyen liikenteen väylät. Huhdanmäen alueen kevyen liikenteen verkko v Lähde: Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa (2005) on esitetty toteutettavaksi Huhdanmäentien parantaminen ja uuden kevyen liikenteen väylän rakentaminen tien varteen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristöt sekä suojelukohteet Kaava-alueella sijaitsee rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas 1900-luvun alussa rakennettu asuintalo. Huhdanmäki-Härköilä rakennusinventoinnissa (1998) maisemallisesti tärkeiksi rakennuksiksi luokiteltiin myös kaava-alueen pohjoispuolella isoilla tonteilla sijaitsevat 1950-luvulla rakennetut omakotitalot. Kaava Nu (29)

11 Tekninen huolto Kaavamuutosalue sijaitsee rakennettujen katujen ja olemassa olevien kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Kaavamuutosalueen teknisen huollon johdot. Vihreällä sadevesijohdot, sinisellä vesijohdot ja punaisella jätevesijohdot. Kaava-alueen rajaus osoitettu mustalla katkoviivalla. Pohjakartta Vihdin kunnan mittaustoimi. Ympäristön häiriötekijät Valtatieltä 2 kantautuu alueelle jonkin verran liikenteen melua. Vihdin tieliikenteen meluselvityksen (1998) mukaan päivämelun ohjearvo 55 db ei kuitenkaan ylity alueella. Liikennemelu kaava-alueella (rajattu punaisella) vuonna Lähde: Vihdin tieliikenteen meluselvitys Kaava Nu (29)

12 3.1.4 Maanomistus Kaavamuutosalue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. Kunta ei ole lunastanut kortteleiden 98 ja 101 välistä puistokaistaletta. Asuntoyhtiö Yritykset / yhteisöt Yksityiset Kaava-alueen maanomistus. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 17/MYY/ Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Seutukaava ja maakuntakaava Vihti kuuluu Uudenmaan liittoon. Kaavamuutosaluetta koskevat seuraavat seutukaavat: Helsingin seudun seutukaava ja sen muutos (I): maa- ja metsätalous-, virkistys- ja suojelualueet, Helsingin seudun seutukaava (II): suojelu-, virkistys-, maa- ja metsätalousalueet sekä Helsingin seudun seutukaava (III): jätehuollon alueet (III) (vahvistettu ), jossa kaava-alueen itäpuolitse, Huhdanmäentietä seuraillen, on esitetty kulkevaksi ohjeellinen ulkoilureitti. Helsingin seudun seutukaava taajama-alueet (vahv ), jossa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä Uudenmaan maakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta. Vasemmalla ote seutukaavojen yhdistelmäkartasta, oikealla ote maakuntakaavasta. Kaavaalueen sijainti osoitettu nuolella. Kaava Nu (29)

13 Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt koko kuntaa koskevan oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan Kaavamuutosalue on oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP-1). Asemakaavamuutosalue Yleiskaava -86 -kartalla. Kaava-alue rajattu kartalle valkoisella. Osayleiskaava Kaava-aluetta koskee Nummelan eteläosiin 1990-luvulla laadittu osayleiskaavaehdotus, jonka kunnanhallitus hyväksyi asetettavaksi nähtäville Ehdotus oli RakA 29:n mukaisessa tarkoituksessa nähtävillä Osayleiskaavaehdotuksessa kaavamuutosalue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-5) ja asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Ote Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotuksesta. Kaavamuutosalue rajattu kartalle. Kaava Nu (29)

14 Kaava-aluetta koskee myös Nummelan eteläosiin osayleiskaavatyön pohjaksi laadittu Etelä- Nummelan rakennemalli (kv ). Tässä rakennesuunnitelmassa Huhdanmäki on keskitiiviin asumisen aluetta (AR, AP). Asemakaavat Suunnittelualuetta koskee Huhdanmäen taajamanosaan laadittu rakennuskaava ja rakennuskaavamuutos, kaava 84A. Uudenmaan ympäristökeskus on vahvistanut kaavan Kaavassa kaavamuutosalue on erillispientalojen korttelialuetta (AO), asuinpientalojen korttelialuetta (AP-2), rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR-3) sekä puistoa (VP). Ote kaavasta 84A. Kaava-alueen alustava rajaus merkitty karttaan katkoviivalla. Kaavamuutosalueen kaakkois- ja eteläpuolella on voimassa Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama Huhdanmäen rakennuskaava n:o 61. Kaavassa kaavamuutosalueen kaakkoispuolella sijaitsevat alueet ovat asuinrakennusten korttelialuetta (A-4), jolle saa rakentaa rivitaloja ja asuinkerrostaloja. Rakennusjärjestys Kuntien tärkein rakentamisen ohjauksen väline on rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita. Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa voimaan tullut, kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennus- ja toimenpidekiellot Alueella ei ole voimassa rakennus- tai toimenpidekieltoa. Kaava Nu (29)

15 Pohjakartta Suunnittelualueelle on laadittu pohjakartta mittakaavassa 1: luvulla, jota on täydennetty 1990-luvun lopussa. Pohjakartan täydennys on hyväksytty Pohjakartta saatetaan ajan tasalle asemakaavamuutoksen laatimisen yhteydessä. Kaava Nu (29)

16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan Nu 124 laatimiseen on ryhdytty maanomistajan tekemän aloitteen pohjalta, jossa esitetään kortteleiden 98 ja 101 välisen tarpeettoman ja toteuttamattoman puistokaistaleen liittämistä osaksi viereisiä korttelialueita. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kuntaan saapui Heli ja Matti Pakkasmaan allekirjoittama kirje, jossa he esittivät Nummelan Huhdanmäen kortteleiden 98 ja 101 välisen tarpeettoman ja toteuttamattoman puistokaistaleen liittämistä osaksi viereisiä korttelialueita. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan suotua Heli ja Matti Pakkasmaan esittämään kaavamuutostyöhön. Kaavatyö sisältyy kunnan vuodelle laadittuun 2006 kaavoitusohjelmaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ympäristölautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat, asukkaat, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät. Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Ympäristölautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kaavamuutostyö kuulutettiin vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut kunnanvirastolla nähtävillä alkaen. Kaava-alueen kiinteistöjen omistajille lähetettiin alustava kaavaehdotuskartta määräyksineen sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kommentoitaviksi. Kannanotot alustavaa kaavaehdotusta koskien pyydettiin toimittamaan kaavan laatijalle mennessä klo 9 kaavakokous koskien kiinteistöjen R:No 5:157 ja 5:158 mahdollista lohkomista ja tonttijaon osoittamista kaavassa. Osanottajina kaavan laatijana toimiva kaavoitusvalmistelija Suvi Siivola, mittaustoimen lohkomisasiantuntija maanmittausteknikko Veijo Turunen ja kiinteistöä 5:157 edustava asukas Veli-Pekka Rydenfelt. Kaavaehdotus nähtävillä Vihdin kunnanvirastolla välisenä aikana. Kaava Nu (29)

17 Kaavaehdotusta koskevien lausuntojen pyytäminen mennessä kunnallistekniikalta ja rakennusvalvonnalta. Korjatun kaavaehdotuksen työstäminen annettujen lausuntojen ja muistutuksen pohjalta. Osallisilla on ollut koko kaavaprosessin ajan mahdollisuus antaa palautetta kaavaprosessista ja valmisteltavasta kaavasta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on liittää kortteleiden 98 ja 101 välinen kapea puistokaistale, jota kunta ei ole toteuttanut eikä lunastanut, osaksi viereisiä erillispientalojen (AO) ja asuinpientalojen (AP-2) korttelialueita ja näin eheyttää ja selkiyttää alueen kaavaratkaisua ja aluerakennetta. Lopulliset tavoitteet täydentyvät kaavan laadintaprosessin aikana neuvotteluissa osallisten kanssa. Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista johdetut tavoitteet Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa -86 alue on pientalovaltaista asuntoaluetta. Voimassa olevassa rakennuskaavassa kaavamuutosalue on erillispientalojen ja asuinpientalojen korttelialuetta sekä puistoaluetta. Puistokaistale on osa korttelipuistosta (Mesipuisto) lähtevää kapeaa puistokäytävää. Kunta ei ole rakentanut ko. puistokäytävää muun muassa maaston vaikeuden takia. Puistokäytävän kapeuden ja sen aluerakenteellisen sijainnin vuoksi, sillä ei ole myöskään merkittävää virkistysarvoa eikä keskeistä merkitystä osana alueellista kevyen liikenteen verkostoa. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat myös asemakaavoitusta, vaikkakin tavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Asemakaavamuutosta laadittaessa tullaan huomioimaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Kaavamuutosalue toteuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toimivan aluerakenteen sekä eheytyvän yhdyskuntarakenteen tavoitteita, kaava-alueen ollen osa Nummelan keskustaajamaa ja sijaiten liikenteellisesti ja kokonaisrakenteellisesti keskeisesti Huhdanmäen taajamanosassa. Alueen suunnittelussa huomioidaan myös kevyen liikenteen reittien riittävyys ja verkostojen jatkuvuus Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Osalliset esittivät kaavaprosessin aikana, että kaavaehdotusta laadittaessa tutkittaisiin mm. mahdollisuus poistaa kiinteistöllä R:No 5:8 sijaitsevan talousrakennuksen suojelumerkintä (sr-4) ja käyttötarkoitusta ohjaava merkintä (t) sekä tarkistettaisiin ko. talousrakennuksen rakennusalan rajausta. Lisäksi osalliset tiedustelivat mahdollisuutta esittää laadittavassa kaavassa kiinteistöjä Kaava Nu (29)

18 R:No 5:157 ja 5:158 koskeva ohjeellinen tonttijako mahdollista lohkomista ajatellen (tällä hetkellä kiinteistöissä voimassa hallinnanjakosopimus). Kaavaehdotuksen nähtävillä olo aikana jätettiin muistutus, jossa esitettiin myös kortteleiden 101 ja 105 välisen, toteuttamattoman, puistokaistaleen poistamista ja liittämistä osaksi viereisiä kortelialueita Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavamuutos valmisteltiin suoraan kaavaehdotukseksi, eikä erilliseen vaihtoehtotarkasteluun nähty tarvetta kaavamuutoksen pienimuotoisuuden vuoksi. Kaavamuutosehdotuksessa korttelialueiden 98 ja 101 välinen puistokaistale on liitetty osaksi viereisiä kiinteistöjä pitkälti alueella nykyisen vallitsevan tilanteen mukaisesti. Kiinteistöllä 5:8 sijaitsevan talousrakennuksen suojelumerkintä on poistettu kaavaehdotuksesta tarpeettomana (vanhalle rakennukselle on tehty varsin radikaali saneeraus, sen huonokuntoisuuden vuoksi) ja samalla talousrakennuksen rakennusalan rajausta on tarkistettu niin, että se sallii tarvittaessa uudisrakennuksen sijoittamisen tontille nykyistä kaavaratkaisua hieman väljemmän. Kiinteistönomistajan toivomuksesta huolimatta rakennusalalla on kaavamuutosehdotuksessa säilytetty edelleen käyttötarkoitusta ohjaava merkintä t, koska asuinrakennuksen toteuttamisen mahdollistaminen ko. rakennusalalla toisi kiinteistölle varsin merkittävää arvonnousua ja näin kunnan tulisi saada ko. kiinteistönomistajalta korvaus em. arvonnoususta. Lisäksi rakennusalan käyttötarkoitusta ohjaavan merkinnän poistamisen myötä mahdollisesti eteen tuleva kiinteistön 5:8 lohkominen kahdeksi erilliseksi rakennustontiksi ei olisi kovin yksinkertaista mm. palomääräysten toteutumisen näkökulmasta. Kaavamuutosehdotuksessa ei ole osoitettu myöskään ohjeellisia tonttirajoja kiinteistöille 5:157 ja 5:158, koska kiinteistöjen lohkominen useammaksi asuintontiksi vaatisi uusien ajorasitteiden perustamista kiinteistölle (jotta ajo voidaan järjestää takana sijaitseville tonteille) ja mm. kiinteistönmuodostamislaissa mainitaan, että asemakaava-alueella tonttien tulisi rajoittua katuun ja rasiteteitä tulisi perustaa asemakaava-alueella vain poikkeustapauksissa. Kaavaehdotusta laadittaessa ajan tasaistettiin myös suunnittelualueen johtorasitteet. Korjattua kaavaehdotusta laadittaessa ei katsottu järkeväksi poistaa kaavaehdotuksesta jätetyn muistutuksen esityksen mukaisesti kortteleiden 101 ja 105 välistä toteuttamatonta puistokäytävää, koska puistokäytävä on keskeinen osa alueen viher- ja kevyen liikenteen verkostoa. Puistokäytävän poistamisen myötä estyisi Viertäjäntieltä puistoalueen läpi Vanhan-Sepän tielle suuntautuvan kevyen liikenteen kulku ja näin kevyt liikenne joutuisi kiertämään korttelialueen alueen kokoojakatujen kautta, mikä ei edistäisi liikenneturvallisuuden toteutumista alueelle. Kunnan tarkoituksena on toteuttaa lähiaikoina Mesipuisto ja siihen liittyvät puistokäytävät. Näin ollen alueen kortteleita "halkovilla" puistokäytävillä on keskeinen sija myös puistoalueen saavutettavuuden näkökulmasta. Puistoalueen viherrakentamisen myötä tulee myös puistoalueelle suuntautuva käyttö selvästi lisääntymään, minkä takia on perusteltua toteuttaa Mesipuiston ohella siitä erkanevat puistokäytävät. Kaava Nu (29)

19 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen rakenne säilyy kaavamuutoksen myötä pääosin voimassa olevan kaavan (kaava 84A) mukaisena. Kaavaehdotuksessa noin puolet suunnittelualueesta on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja noin puolet asuinpientalojen korttelialuetta (AP-2) sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR-3). Erillispientalojen korttelialueelle on osoitettu rakennusalakohtainen rakennusoikeus. Asuinpientalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueella rakennustehokkuus on e=0.25 ja e= Mitoitus Maankäyttö jakautuu kaava-alueella seuraavasti: Käyttötarkoitus Pinta-ala % Kerrosala Tehokkuus Erillispientalojen korttelialue (AO) m² 47, k-m² Asuinpientalojen korttelialue (AP-2) m² 26, k-m² e=0.25 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue (AR-3) m² 26, k-m² e=0.30 Yhteensä m² 100, k-m² Suunnittelualue on toteutunut alueella voimassa olevan kaavan mukaisesti, eikä kaavamuutos tuo alueelle lisää rakennusoikeutta Palvelut Kaava-alueella ei sijaitse julkisia palveluita. Lähin päiväkoti sijaitsee noin 200 metrin päässä kaava-alueelta etelään, Kultasepänkujalla. Lähin ala-aste, Nummelan koulu, sijaitsee noin reilun kilometrin päässä kaava-alueelta luoteeseen ja lähimmän yläasteet, Kuoppanummen koulu ja Nummelanharjun koulu, sijaitsevat vajaan kahden kilometrin säteellä kaava-alueesta. Pääosa Nummelan kaupallisista ja julkisista palveluista sijaitsee kahden kilometrin säteellä kaavaalueesta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutos ei heikennä alueen kevyen liikenteen yhteyksiä eikä viheralueiden määrää, sillä alueella voimassa olevassa kaavassa osoitettua puistokaistaa ei ole toteutettu ja puistokaistaleen toteuttamisesta huolimatta alueella on kattava kevyen liikenteen verkosto. Asemakaavamuutos luo MRL:n asetusten mukaisesti edellytykset turvalliselle, terveelliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Tarvittavin suojelumerkinnöin on myös huomioitu lain hengen mukaisesti rakennetun ympäristön vaaliminen ja se, ettei siihen liittyviä erityisiä arvoja hävitetä. Kaavoitettavan alueen lähiympäristössä on lisäksi asemakaavan sisältövaatimusten mukaisesti riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaava Nu (29)

20 5.3 Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue, AO Korttelialueelle saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoitukseen. Alueelle on osoitettu rakennusoikeus rakennusalakohtaisesti. Korttelialueen kerrosluvuksi on osoitettu kaavassa I u 2/3 ja kattokaltevuudeksi korttelialueen rakennuskannan yhtenäisen ulkoasun takaamiseksi. Kaavassa on määritelty korttelialueen tonttien 11 ja 12 rakennusten harjasuunta likimain kohtisuoraksi Vanhan-Sepän tiehen nähden. Kaavamääräyksissä on näiden ohella, että korttelialueen rakennusten tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen noudattaa yhtenäistä rakennustapaa ja niiden tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Korttelialueella naapurirakennuspaikan rajalle tai 4 metriä sitä lähemmäksi rakennettavan rakennuksen rajanpuoleiseen seinään ei saa tehdä muita aukkoja kuin ikkunoita, joiden alareuna on vähintään 170 cm korkeudella huoneen lattiatasosta. Lisäksi korttelialueen rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä liikenteeseen, on säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita. Alueella on pääasiallisesti maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen kielletty. Korttelialueelle on osoitettu sijoitettavaksi vähintään kaksi autopaikkaa asuntoa kohden. Korttelialueelle on osoitettu ajo Vanhan-Sepän tieltä risteävän korttelialueen sisäisen rasitetien kautta. Voimassa olevassa kaavassa osoitettu puistokaistale on osoitettu kaavamuutosehdotuksessa osaksi korttelialueita, mutta istutettavaksi alueen osaksi. Korttelialueelle on osoitettu johtorasitealueita alueella kulkevia kunnallisteknisiä johtoja varten. Asuinpientalojen korttelialue, AP-2 Alueelle saa rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloa asumistarkoitukseen. Korttelialueen rakennustehokkuus on e=0.25. Korttelialueen kerrosluvuksi on osoitettu kaavassa I. Asuinrakennuksen enimmäispituus saa olla korttelialueella 21 metriä. Korttelialueella naapurirakennuspaikan rajalle tai 4 metriä sitä lähemmäksi rakennettavan rakennuksen rajanpuoleiseen seinään ei saa tehdä muita aukkoja kuin ikkunoita, joiden alareuna on vähintään 170 cm korkeudella huoneen lattiatasosta. Korttelialueen rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä liikenteeseen, on säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita. Lisäksi korttelialueella on järjestettävä vähintään 10 m² yhtenäistä leikkiin ja muuhun oleskeluun soveltuvaa tilaa kutakin tontille rakennettavaa asuinhuoneistoa varten. Alueella on pääasiallisesti maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen kielletty. Korttelialueelle on osoitettu sijoitettavaksi vähintään kaksi autopaikkaa asuntoa kohden. Korttelialueella talousrakennuksen tai autosuojan saa sijoittaa rakennusalan ulkopuolelle, lähimmillään kahden metrin päähän asemakaavatien, viereisen rakennuspaikan tai virkistysalueen rajasta suojaisen pihapiirin muodostamiseksi edellyttäen, että rakennus on vähintään kahdeksan metrin etäisyydellä viereisen rakennuspaikan asuinrakennuksesta ja että sijoituksella muodostuu yhtenäistä rajausta asemakaavatietä tai virkistysaluetta vastaan. Korttelialueen pohjoisnurkkaan on osoitettu varaus puistomuuntamoa varten ja korttelialueen pohjoisreunaan on osoitettu johtorasitealue. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue, AR-3 Alueella saa rakentaa rivitaloja ja esimerkiksi autokatoksin tai varastoin toisiinsa kytkettyjä pientaloja asumistarkoituksiin. Jokaisella asunnolla on oltava tarkoituksenmukaisesti suojattu yksityinen piha. Korttelialueen rakennustehokkuus on e=0.30. Korttelialueelle saa rakentaa enintään yksi-kerroksisia asuinrakennuksia. Korttelialueen rakennusten tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen noudattaa yhtenäistä rakennustapaa ja niiden tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Korttelialueella naapurirakennuspaikan rajalle tai 4 metriä sitä lähemmäksi rakennettavan rakennuksen rajanpuoleiseen seinään ei saa tehdä muita aukkoja kuin ikkunoita, joiden alareuna on vähintään 170 cm korkeudella huoneen lattiatasosta. Lisäksi korttelialueen rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä liikenteeseen, on säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita. Korttelialueella on järjestettävä vähintään 10 m² yhtenäistä leikkiin ja muuhun oleskeluun soveltuvaa tilaa kutakin tontille rakennettavaa asuinhuoneistoa varten. Alueella on pääasiallisesti maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen kielletty. Korttelialueelle on varattava 1,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Kaava Nu (29)

21 5.3.2 Muut alueet Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on liitetty kunnallistekniseen verkostoon. Näitä kunnallisteknisiä johtoja varten kaavaan on osoitettu johtorasitealueet sekä tilavaraus puistomuuntamolle. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavamuutoksella ei ole juurikaan vaikutuksia alueen rakennettuun ympäristöön, sillä suunnittelualue on jo rakentunut alueella voimassa olevan kaavan mukaisesti, lukuun ottamatta toteuttamatonta puistokaistaletta. Puistokaistaleen liittäminen kaavallisesti osaksi viereisiä korttelialueita ei heikennä alueen kevyen liikenteen verkostoja ja viheryhteyksiä, koska puistokaistaletta ei ole toteutettu, eikä ko. kohtaa ole näin käytetty kulkemiseen. Lisäksi korttelialueen 101 länsipuolitse ja pohjoispuolitse on kulkuyhteys Vanhan-Sepän tieltä Viertäjäntielle sekä Kaskipolun kautta Pläkkisepäntielle, ja näin alueella on olemassa kattavat kevyen liikenteen verkostot Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia alueen luonnonympäristöön, sillä alue on rakennettua taajama-aluetta eikä siellä ole luonnontilaisia alueita Taloudelliset vaikutukset Kaavamuutosalueen kunnallistekniikka on jo rakennettu, eikä kunnalle aiheudu kaavamuutoksesta näin kustannuksia. Kaavamuutoksen myötä kunnalta poistuu velvoite lunastaa ja toteuttaa voimassa olevassa kaavassa osoitettu puistokaistale. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueelle ei kohdistu merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. Vuoden 2020 ennustetilanteen mukaan 55 db:n päivämelun ohjearvo ei ylity suunnittelualueella (Vihdin tieliikenteen meluselvitys, 1998). 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty liitteessä 3. Kaava Nu (29)

22 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava-alueen kunnallistekniikka on toteutettu ja rakennuskanta rakennettu voimassa olevan kaavan mukaisesti. Vihdissä Jyrki Meronen Tekninen ja ympäristöjohtaja Diplomi-insinööri TKL Suvi Siivola Kaavoitusvalmistelija FM Matti Hult Kaavoitusteknikko Vihdissä Jyrki Meronen Tekninen ja ympäristöjohtaja Diplomi-insinööri TKL Suvi Siivola Kaavoitusvalmistelija FM Matti Hult Kaavoitusteknikko Kaava Nu (29)

23 LIITE 1. Asia 81/713/2005 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympa Ympa liite 2 VIHDIN KUNTA Kaava 84 A NUMMELA, HUHDANMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 98 JA 101 SEKÄ NÄIDEN VÄLISELLÄ PUISTOKAISTA- LEELLA KAAVA Nu 124 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖASIAT / KAAVOITUS Asemakaavan laatija: Suvi Siivola, kaavoitusvalmistelija Asemantie 30, Nummela s-posti: suvi.siivola@vihti.fi puh: (09) Kaava Nu (29)

24 VIHTI, NUMMELA, HUHDANMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 98 JA 101 SEKÄ NÄIDEN VÄLISELLÄ PUISTOKAISTALEELLA, KAAVA Nu 124 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 0. Yleistä MRL:n 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on virallinen asiakirja, joka määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja tavat. Osallistuminen ja vaikutusten arviointi suunnitellaan jokaista kaavaa varten erikseen. Tämä suunnitelma on laadittu Nummelan taajaman, Huhdanmäen taajamanosan kortteleiden 98 ja 101 sekä näiden välisen puistokaistaleen asemakaavamuutoksen laatimiseksi. 0.1 Suunnittelualue Kaavamuutosalue sijaitsee Nummelan Huhdanmäen taajamanosassa, vajaan kilometrin etäisyydellä Nummelan liikekeskustasta kaakkoon. Kaavamuutosalue rajautuu etelässä Vanhan-Sepän tiehen, lännessä korttelin 101 rivitalotonttiin, pohjoisessa Mesipuiston ja Viertäjäntien väliseen puistokäytävään, Viertäjäntiehen ja osaan korttelialueesta 98 sekä idässä korttelin 98 pientalotontteihin. Kaavamuutosalueen alustava rajaus osoitettu kartalla punaisella. Pohjakartta Vihdin kunnan mittaustoimi. Kaava Nu (29)

25 0.2 Suunnittelukohde Suunnittelutehtävän määrittely ja alustavat tavoitteet Kaavahanke on käynnistynyt yksityisen maanomistajan hakemuksen pohjalta. Heli ja Matti Pakkasmaa ovat esittäneet kuntaan saapuneeksi kirjatussa kirjeessään, että Huhdanmäen kaavasta 84A poistetaan kortteleiden 98 ja 101 välinen tarpeeton ja toteuttamaton jalankululle ja pyöräilylle varattu kapea puistokaistale. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan suostua kaavamuutostyöhön, jolla selvitetään Heli ja Matti Pakkasmaan esittämä asemakaavan muuttamismahdollisuus niin, että hakijalta peritään maankäyttö- ja rakennuslain 59 :n mukaiset kustannukset. Kaavamuutoksen tarkoituksena on kaavamuutoshakemuksessa esitetyn toivomuksen mukaisesti tutkia mahdollisuutta liittää Huhdanmäen taajamanosan korttelien 98 ja 101 välinen tarpeeton puistokaistale osaksi viereisiä asuinkortteleita ja näin eheyttää ja selkeyttää alueen kaavaratkaisua ja aluerakennetta. Kaavamuutoksen lopulliset tavoitteet täydentyvät kaavan laadintaprosessin aikana yhteistyössä osallisten kanssa. Kaavatyö sisältyy kunnan vuodelle 2006 laadittuun kaavoitusohjelmaan, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt Koska kyseessä ei ole vaikutuksiltaan merkittävä kaavamuutos, hyväksyy kaavamuutoksen teknisen ja ympäristökeskuksen johtosäännössä esitetyn delegoinnin mukaisesti ympäristölautakunta. Tavoitteena on saada kaavamuutos ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi vuoden 2006 aikana Lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavamuutosalue on osa Huhdanmäen rinteeseen rakentunutta pientaloaluetta. Kaavamuutosalueen rakennuskanta on rakentunut pääosin 1980-luvulla 2000-luvun alussa. Alueen suunnittelun lähtökohtina ovat Uudenmaan liiton laatimat seutukaavat ja maakuntakaava (Uudenmaan maakuntavaltuusto ) sekä Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava (kv ) ja aluetta koskeva Nummelan eteläosien osayleiskaavaehdotus (kh ). Kaava-alueella on voimassa Nummelan Huhdanmäkeen vahvistettu (Uudenmaan ympäristökeskus) Huhdanmäen taajamanosan rakennuskaava ja rakennuskaavamuutos, kaava 84A. Muita kaavatyötä koskevia suunnitelmia ja selvityksiä: Luonnonolosuhteiden ja maiseman tarkastelu osayleiskaavan laatimista varten. Vihdin kunta 1992 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta 2005 Ympäristöohjelma. Kunnanvaltuusto Huhdanmäki-Härköilä rakennusinventointi 1998 Kaava Nu (29)

26 0.3 Arvioitavat vaikutukset Vaikutukset Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla niitä vaikutuksia, joita kaavamuutoksesta aiheutuu. Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan mm. miten puistokaistaleen liittämisen osaksi viereisiä asuinkortteleita vaikuttaa alueen yhdyskuntarakenteeseen, teknisen huoltoon, liikenneverkkoon, etenkin kevyen liikenteen yhteyksiin, virkistysmahdollisuuksiin ja kunnan talouteen Vaikutusalue Kaavaratkaisulla arvioidaan olevan vaikutuksia lähinnä kaavamuutoksen alaisiin ja näiden viereisiin korttelialueisiin. Vaikutuksia arvioidaan lähinnä Huhdanmäen asuinalueen näkökulmasta. 0.4 Osallistuminen ja osalliset Osallistuminen painottuu kaavamuutoksen alaisten kortteleiden sekä viereisten kortteleiden kiinteistöjen omistajien ja asukkaiden sekä kunnan sisäisten viranomaisten kuulemiseen. Osallisille järjestetään mahdollisuus esittää kantansa kaavamuutokseen. Tämän lisäksi osallisilla on mahdollisuus keskustella kunnan edustajan kanssa kaavaprosessin kuluessa, esittää suunnittelusta mielipiteitä ja tehdä tarvittaessa huomautuksia ja muistutuksia. Osallisuus koskee kaava-alueen ja sitä rajoittavan maa-alueen maan- ja kiinteistöjen omistajien ohella kaikkia lähiympäristön asukkaita sekä kuntalaisia yleensä. Osallisille tiedotetaan kaavaprosessin vaiheista pääasiassa paikallislehtien, kunnan ilmoitustaulun ja kunnan internet-sivujen avulla. Kunnan omista hallintokunnista osallisena ovat lähinnä teknisen ja ympäristökeskuksen alaiset kunnallistekniikka ja rakennusvalvonta. Muita osallisia on mm. alueen teknisestä huollosta vastaavat Primatel, Elisa Communications Oyj ja Fortum Sähkönsiirto Oy sekä kiinteistöjen huoltoyhtiöt. 0.5 Aikataulu Asemakaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Tarkoituksena on saada kaavamuutosehdotus ympäristölautakunnan käsittelyyn vuoden 2006 aikana. 0.6 Tiedottaminen Suunnittelun vaiheista tiedotetaan paikallislehdissä. Suunnittelutyön kuluessa osallisilla on mahdollisuus pitää yhteyttä kunnan edustajiin puhelimitse, sähköpostilla tai henkilökohtaisesti käymällä kaavoitustoimessa. Yhteystiedot ovat suunnitelman lopussa. Kaava Nu (29)

27 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, lehti-ilmoituksella kunnan ilmoituslehdissä (Vihdin Uutiset ja Luoteis-Uusimaa) sekä kunnan internet-sivuilla. Suunnitelmaa saa kunnan kaavoitustoimesta. Osallisille järjestetään tilaisuus tutustua alustavaan kaavaehdotukseen kaavoitustoimen tiloissa. Silloin on mahdollisuus esittää suunnitelmasta kirjallisia muutosehdotuksia sekä muita kommentteja, kuten käsityksiä suunnitelman ympäristövaikutuksista. Kaava valmistellaan suoraan kaavamuutosehdotukseksi, jonka ympäristölautakunta hyväksyy asetettavaksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti virallisesti nähtäville. Kaavaehdotuksen nähtävillä olo on 14 päivää (MRA 27 ), jonka aikana kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto mielipiteeseen. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. 0.7 Yhteystiedot Asemakaavamuutoksen laatimisesta vastaa kaavoitusyksikössä kaavoitusvalmistelija Suvi Siivola, puh. (09) sähköposti Kaavoitustoimen fax: (09) Kaavoitustoimen käyntiosoite: Asemantie 30, Nummela, 2. krs Kaavoitustoimen postiosoite: PL 13, Nummela 0.8 Palaute Jos haluat esittää palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, ota yhteyttä kaavan laatimisesta vastaavaan tai lähetä mielipiteesi yllä olevilla yhteystiedoilla. Jos olet tyytymätön osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön, käänny ensi kunnan puoleen. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisilla on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käynnistämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Vihdin alueesta vastaa Uudenmaan ympäristökeskus, puh Vihdissä Jyrki Meronen Tekninen ja ympäristöjohtaja Diplomi-insinööri TKL Suvi Siivola Kaavoitusvalmistelija FM Matti Hult Kaavoitusteknikko Kaava Nu (29)

28 LIITE 2. Kaavaehdotuskartta (ympa ). Kaava Nu (29)

29 LIITE 3. Kaava Nu (29)