NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA
|
|
- Timo-Jaakko Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA VUOSI 2006
2 ESIPUHE Naturewatch 2006: Vipinää maastossa ja mielissä! Mennyt vuosi oli WWF:n Naturewatch-verkoston kahdeksas tutkimusvuosi Suomessa. Oppilaat eri puolilla maata havainnoivat lähiluontoa ja sitä kautta syntyi ideoita siitä, mitä jokainen voi itse tehdä ympäristön tilan parantamiseksi. Tutkimukset herättivät tunteita: iloa ja innostusta retkillä mutta myös huolta lähiluonnon tilasta. Erityisesti tutkittujen jokien heikohko tila sai kouluissa aikaan pohdintaa siitä, miten rehevöitymistä voisi vähentää. Oppilaat olivat tärkeällä asialla, sillä WWF:n työ sekä Itämeren että sisävesien rehevöitymisen vähentämiseksi jatkuu. WWF haluaa toimia luonnon puolesta aktiivisesti yhteistyössä koulujen kanssa ja antaa lapsille ja nuorille luontokokemuksia sekä ymmärrystä omista vaikutusmahdollisuuksista. Osana Naturewatch-tutkimuksia oppilaat ympäri Itämeren ovat jo vuodesta 1998 lähtien keränneet, laskeneet ja luokitelleet rantojen roskia. Vuonna 2006 työn tulokset vuosien varrelta tulivat käyttöön, sillä niitä hyödynnettiin Itämeren suojelukomissio HELCOMin rantojen roskaantumisselvityksessä. Pienten tekojen tärkeydestä ja oppilaiden tutkimustyön merkityksestä saatiin tänä vuonna siis konkreettista näyttöä. Tässä raportissa on koottuna kiinnostavimpia tuloksia, havaintoja ja kokemuksia vuoden 2006 Naturewatch-tutkimuksista sekä muita WWF:n ympäristökasvatuksen ajankohtaisia kuulumisia. Kiitos kaikille WWF:n verkostossa mukana olleille tutkijoille, yläkoululaisille ja alakoululaisille, opettajille, partiolaisille ja yhteistyökumppaneille sekä tietysti suurin kiitos lähiluonnolle, joka tarjosi taas paljon tutkittavaa ja ihmeteltävää! Toimitaan tänäkin vuonna yhdessä puhtaamman ja monimuotoisen luonnon puolesta! Hanna Nordström ympäristökasvattaja Kuva: WWF/Aino von Boehm WWF:n ympäristökasvatusohjelma Naturewatch Naturewatchin tavoitteena on tutustuttaa oppilaita lähiympäristöönsä ja lisätä kiinnostusta ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen. Retket ja tutkimusten tekeminen ovat lähtökohtana ympäristötietoisuuden lisäämiselle ja aktiiviseksi toimijaksi kasvamiselle. Naturewatchin tehtäväkokonaisuudet keskittyvät monimuotoisuuteen ja kestävään elämäntapaan, joita WWF haluaa edistää. Teemoina ovat metsät ja puistot, joet, järvet ja rannikot sekä kulutustapojemme tutkimus. Naturewatch-toiminta on kansainvälistä: samoja tutkimuksia tehdään Suomen lisäksi Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Monet Naturewatch-verkoston koulut Suomessa tekevät yhteistyötä ulkomaisten koulujen kanssa. Naturewatchtehtävät on havaittu hyväksi lähtökohdaksi yhteisille ympäristöprojekteille. 1 WWF:n Naturewatch-raportti 2006
3 Naturewatch-toimintaan osallistuneet koulut vuonna 2006 NATUREWATCH-KOULUT Naturewatch-tutkimusverkoston koulut Suomenlinnan leirikoulussa Naturewatchtutkimuksiin osallistuneet koulut Koulu Alakylän koulu Etelä-Sipoon koulu Härkävehmaan koulu Itä-Suomen koulu Jokivarren koulu Juvan koulukeskus Kannelmäen ala-asteen koulu Kasukkalan koulu Kaukopään koulu Kourujärven koulu Kumpulan koulu Kyrkoby skola Käpylän yläaste Laajasalon ala-aste Lehtoniemen koulu Mukkulan koulu Palokan koulu Pirkkalan yläaste Pitäjänmäen peruskoulu Pukinmäen peruskoulu Pähkinärinteen koulu Rajakylän koulu Sakarinmäen koulu Simon koulu Sorrilan koulu Strömbergin koulu Viitaniemen koulu Virasojan koulu Vuoksenniskan koulu Vuosaaren peruskoulu sekä: Kotka-Vartio Paikkakunta Lappeenranta Söderkulla Hyvinkää Joensuu Vantaa Juva Lappeenranta Imatra Rauma Porvoo Vanda Varkaus Lahti Palokka Pirkkala Vantaa Vantaa Itäsalmi Simo Valkeakoski Jyväskylä Imatra Imatra Rovaniemi Koulu Auranlaakskon koulu Cyngnaeus skola Finno skola Halkosaaren koulu Haukkarannan koulu Helsingin uusi yhteiskoulu Hyvinkäänkylän koulu Itäkeskuksen peruskoulu Ivalon ala-aste Jyväskylän normaalikoulu Kankarisveden koulu Kevätkummun koulu Kilonpuiston koulu Kirkonmäen koulu Korson koulu Kurhilan koulu Kvarnbackens skola Laurinkylän koulu Martin erityiskoulu Oulun normaalikoulu Paavolan koulu Pakilan ala-aste Pakilan yläaste Pohjantien koulu Puistolan ala-aste Puolalan koulu Rajakylän koulu Ruoholahden ala-aste Simonkylän koulu Taavinkylän koulu Tehtaankadun ala-aste Terva-Toppilan koulu Vesangan koulu Westendinpuiston koulu Paikkakunta Turku Åbo Esbo Halkosaari Jyväskylä Hyvinkää Ivalo Jyväskylä Jämsänkoski Espoo Espoo Kokkola Vantaa Kurhila Borgå Lievestuore Hyvinkää Oulu Hyvinkää Kuopio Turku Oulu Vantaa Espoo Oulu Vesanka Espoo WWF:n Naturewatch-raportti
4 VESISTÖT JA MERI Tutkitut järvet hyvässä kunnossa Vuonna 2006 Naturewatch-vesistötutkimukset ulottuivat 12:lle eri rannalle. Järviluonnon tilaa selvitettiin Juvan Jukajärvellä, Leppälahden Kaivovedellä, Pyhäselän rannalla Joensuussa, Lietteen rannalla Imatralla sekä Valmarinniemellä ja Apian uimarannalla Valkeakoskella. Ainoat tutkitut joet olivat Sipoonjoki ja Vantaanjoki. Lisäksi selvitettiin Itämeren rantojen tilaa Helsingin Laajasalossa, Vuosaaressa, Suomenlinnassa sekä Kustavin Lomavalkamassa. Yhteensä tutkimuksiin osallistui 357 oppilasta. Vedet kirkkaita ja järviruo on ympäröimiä Veden laadun tutkimukset sijoittuivat kevääseen, jolloin vesi oli useimmissa vesistöissä hyvin alhaalla. Mittausten aikaan vesien ph oli keskimäärin 6,5 ja lämpötila noin 13 astetta. Järvivedet olivat lähes kaikki kirkkaita ja tuoksuivat raikkailta, mutta jokivesiä kuvattiin mutaisen hajuisiksi. Jokien ja järvien vedet erosivat erityisesti kirkkauden suhteen. Jokien näkösyvyys oli keskimäärin vain 50 cm, kun taas kaikissa tutkituissa järvissä valkolevy näkyi vielä yli metrin syvyydessä. Leppälahden Kaivovedellä mitattiin näkösyvyydeksi ennätykselliset 200cm. Tutkituilta rannoilta löydettiin yhteensä 22 kasvilajia, joista selvästi yleisin oli järviruoko. Järvikorte, järvikaisla, ulpukka sekä pajut olivat myös tavallisia. Vantaanjoen rannalla ihmetystä herättivät koristekasvit, jotka ovat ilmeisesti levinneet sinne ympäröivien talojen pihoista. Valkeakosken Valmarinniemestä ilmoitettiin lisäksi puikelo -niminen kasvi, jota WWF:n ympäristökasvatustiimi ei kyllä kasvikirjasta löytänyt Rannikkotutkimusten hyvä uutinen oli rakkolevän esiintyminen kaikilla neljällä tutkitulla rannalla. Rakkolevä nimittäin vaatii melko puhtaita ja kirkkaita vesiä menestyäkseen. Kaulushaikara töräytteli tilastoihin Tutkimusryhmät tunnistivat rannoilta yhteensä 16 eri lintulajia, joista sinisorsa ja erilaiset lokit olivat yleisimpiä. Myös silkkiuikkuja, nokikanoja, telkkiä ja tukkakoskeloita havaittiin rantojen linnustossa. Harvinaisempia hetkiä koettiin Leppälahden Kaivovedellä, kun Palokan koulun luontokerholaiset kuulivat kaulushaikaran kumean lauluäänen läheisestä ruovikosta. Sorrilan koulun kuudesluokkalaiset puolestaan löysivät Kustavissa rantakalliolta merikotkan sulkia ja sen jälkeen kotka nähtiin vilahdukselta bussin ikkunasta. Havainnosta ei kyllä oltu ihan varmoja... Juvan Jukajärven rantaa tutkineet oppilaat eivät nähneet ollenkaan lintuja, mutta vedessä sen sijaan kuhisi suuria haukia ja särkikaloja. Olisikohan ollut niin, että linnut jäivät havaitsematta, kun polskivat kalat veivät kaiken huomion? Naturewatch vesistötutkimuksissa havaitut lajit/lajiryhmät vuonna 2006 Kasvit Levät Linnut Selkärangattomat uistinvita rakkolevä sinisorsa malluainen ahvenvita ahdinparta telkkä vesimittari ulpukka punahelmilevä tukkakoskelo sudenkorento järvikorte suolilevä silkkiuikku hopeaseppä järvikaisla nokikana sukeltaja järviruoko laulujoutsen vesipunkki osmankäämi tylli vesiskorpioni rentukka kaulushaikara juotikas ranta-alpi Sammakkoeläimet kalalokki vesisiira sarat sammakko naurulokki leväkatka rantakukka harmaalokki vesikirppu mesiangervo kalatiira muurahainen nokkonen kalasääski leppäkerttu takiainen merikotka Lisäksi koivu västäräkki kotiloita paju varpunen simpukoita tervaleppä varis hyönteistoukkia harakka 3 Palokan koulun oppilaat mittasivat Leppälahden Kaivoveden happamuudeksi ph 7,5. Kuva: Markku Tossavainen WWF:n Naturewatch-raportti 2006
5 VESISTÖT JA MERI Kokemuksia Palokasta Naturewatch-tutkimus tehtiin perinteisellä luontokerhon kevätretkellä. Se oli osa kolmipäiväisen retkemme ohjelmaa kalastus- ja sukeltamiskurssin, mukavan yhdessäolon ja saunomisen lisäksi. Retkemme huipensivat kaulushaikaran laulu läheisessä ruovikossa, telkkä pesimässä palokärjen haapakolossa ja liitooravan tuoreet papanalöydökset sekä kaunis keväinen auringonpaiste! Terttu ja Markku Tossavainen sekä 20 Palokan luontokerholaista Selkärangattomista vesimittarien kanta näyttäisi vahvalta ympäri Suomen. Erilaisia vedessä eläviä kotiloita, pieniä simpukoita ja malluaisia ilmoitettiin myös useista vesistöistä. Yhteensä tutkijat löysivät ja tunnistivat selkärangattomia 11:stä eri lajiryhmästä. Valkeakosken Valmarinniemen rantavedestä löytyneestä hiipparista toivottaisiin lisätuntomerkkejä, jotta vuonna 2007 tätä tuntematonta lajia voitaisiin etsiä muualtakin Järvet paremmassa kunnossa kuin joet Tutkittujen järvien rannat olivat melko hyvin hoidettuja ja siistejä, vaikka roskaa olikin jonkin verran. Puhtaudesta kertoo myös se, että yhdellä rannalla bongattiin tutkimusten aikaan uimari. Ainoiden tutkittujen jokien, Sipoonjoen ja Vantaanjoen, rantoja kuvattiin sen sijaan melko rehevöityneiksi ja roskaisiksi. Roskaa järvi- ja jokitutkimusten aikana kerättiin kaiken kaikkiaan 19 pussillista, mukana eniten lasipulloja, paperia, pahvia ja muovia. Helsingistä Vantaanjoen rannalta tutkimusryhmä löysi rikkinäisiä kalastustarvikkeita ja Juvan Jukajärven rannalta kenkiä. Löydökset lienevät rannan käyttäjien jättämiä. Itä-Suomen koulun oppilaiden keskuudessa herätti hilpeyttä rannalta löytynyt koko kehon hoitava pesuneste, joka lienee unohtunut joltain uimarilta vuosia sitten. Koululaiset korjasivat sen talteen ja kehittivät pullon historiasta ja sen rannalle päätymisestä mielenkiintoisia tarinoita. Pohdintoja rantojen tilasta Jokipuiston koulussa Sipoossa jokitehtäviä tehtiin osana Itämeripäivää. Oppilaat olivat huolestuneita Sipoonjoen rehevöitymisestä, sillä maanviljelyä harjoitetaan ihan joen vesirajaan saakka. Oppilaat pohtivat, miten rehevöitymistä voitaisiin vähentää ja keksivät, että lannoitteiden kulkeutumista jokeen voitaisiin vähentää esimerkiksi rakentamalla kävelytie erottamaan joen pelloista. Myös Itä-Suomen koulussa järvitutkimukset innoittivat pohtimaan ihmisen vaikutuksia rannan tilaan, kun oppilaat vertasivat saatuja tuloksia edellisvuosien tuloksiin WWF:n nettisivuilla. Juvan koulukeskuksen oppilaat aikovat myös kirjoittaa tutkimuksista jutun paikallislehteen sitten, kun heillä on vertailuaineistoa eri vuosilta. Hieno homma! Kannattaa siis säilyttää tutkimuslomakkeet koululla, jotta voitte vertailla eri vuosien tuloksia ja lähettää WWF:lle vain tuloskoosteet. Rantatutkimuksissa nähtiin paljon lokkeja. Kuvassa kalalokki. Kuva: WWF/Päivi Rosqvist Kalahavainto. Kuva: WWF/Anita Mäkinen WWF:n Naturewatch-raportti
6 METSÄT Metsätutkimuksissa havaittiin yli 100 lajia Vuonna 2006 Naturewatch metsätutkimuksia tehtiin kahdessakymmenessä metsässä ympäri Suomen: Sipoossa, Söderkullassa, Imatralla, Valkealassa, Joensuussa, Palokassa, Jyväskylässä, Pirkkalassa, Rovaniemellä, Lahdessa, Simossa, Varkaudessa, Vantaalla, Valkeakoskella, Raumalla ja Lappeenrannassa. Helsingin metsiä tutkittiin Pitäjänmäellä ja Mustavuoressa. Metsät olivat vuoden 2006 suosituin Naturewatch-tutkimusaihe: yhteensä 410 oppilasta osallistui metsätutkimuksiin. Hoidettuja metsiä tutkimuskohteina Tutkitut metsät olivat lähes kaikki metsätalouden piirissä tai niitä oli raivattu ja siistitty, usein ulkoilijoiden tarpeisiin. Metsät olivat aika nuoria ja puusto melko tasaikäistä. Vanhimmat puut arvioitiin noin 60 vuoden ikäisiksi. Vain Pappilanvuorelta Jyväskylästä ilmoitettiin yli 100-vuotias puuvanhus. Kuollutta puuta oli jätetty paikalleen vain vähän, paitsi Helsingin Pitäjänmäellä, jossa tutkitussa metsässä arvioitiin kuollutta puuta olevan yli neljännes kokonaispuumäärästä. Imatralla puun rungoilta löytyi hämähäkkejä ja kiipeileviä muurahaisia. Kuva: WWF/Tiina Suojanen-Saari Pitäjänmäkeläiseen metsään oli siis jätetty esimerkillisen paljon lahopuuta kolopesijöiden, lahopuuhyönteisten ja kääpien elinpaikoiksi. Jäkäläpeittoa tutkittiin kahdeksan eri puulajin rungoilta. Keskimäärin jäkälä peitti rungoista 40 %. Vuoksenniskan koululaisten retkellä Imatralla löytyi yksi raitayksilö, jonka kyljessä jokainen tutkimusruudukon piste osui jäkälän kohdalle. Jyväskylän Viitaniemellä oppilaat mittasivat koivujen rungoilta keskimäärin Naturewatch-metsätutkimuksissa havaitut lajit/lajiryhmät vuonna 2006 Putkilokasvit Sammalet Sienet Linnut Nisäkkäät Selkärangattomat ahomansikka karhunsammal kangasrousku talitiainen (jälkiä ja jätöksiä) hämähäkki kanerva kerrossammal kangastatti sinitiainen orava (syötyjä käpyjä) lukki kangasmaitikka kynsisammal sappitatti hippiäinen rusakko (jälkiä) punkki ketunleipä lehväsammal tulipunahapero peippo metsähiiri (koloja, jälkiä lumella) kaskas kevätpiippo rahkasammal sillihapero punarinta hirvi (syönnöksiä, papanoita) kirva kielo seinäsammal isohapero käpylintu myyrä (koloja, jälkiä lumella) kekomuurahainen käenkaali sulkasammal suppilovahvero käpytikka liito-orava (papanoita, koloja) viholainen lillukka valevahvero räkättirastas kiitäjäinen metsäkorte Jäkälät kantosieni mustarastas Sammakkoeläimet hyttynen metsälauha hirvenjäkälä känsätuhkelo harakka sammakko kärpänen metsäorvokki karvejäkälä kärpässieni närhi hirvikärpänen mustikka nahkajäkälä nahikas varis lyhytsiipinen oravanmarja palleroporonjäkälä pulkkosieni sepelkyyhky lude piharatamo poronjäkälä kangasmyrkky- palokärki juoksujalkainen puolukka puikkojäkälä seitikki käpylintu hyppyhäntäinen saniainen torvijäkälä mustavahakas leppäkerttu suolaheinä taulakääpä perhonen valkovuokko pökkelökääpä kastemato vanamo kiekkokotilo etana kirjanpainaja 5 WWF:n Naturewatch-raportti 2006
7 METSÄT 90 % peittävyyden ja saman metsän leppien, haapojen ja mäntyjen rungoilta löytyi yli 50 % jäkäläpeitto. Tuloksesta voisi päätellä, että Viitaniemellä tutkittu metsä on melko hyvin säästynyt ilmansaasteilta, sillä ilmasta vetensä ottavat jäkälät viihtyvät parhaiten puhtaassa ilmassa. Lajisto monipuolista Vuoden 2006 metsätutkimuksista ilmoitettiin havaintoja yli sadasta lajista, mikä on aikamoinen lajirunsaus (katso lajitaulukko). WWF:lle raportoitiin 58 kasvi- tai sienikuntaan kuuluvaa lajia, 16 lintulajia tai merkkejä niistä, 22:n eri lajiryhmän selkärangattomia sekä merkkejä kuudesta nisäkäslajista. Vuosaaren yläasteen 8b teki Mustavuoreen suuntautuneella metsäretkellään havaintoennätyksen kasvi- ja sienikunnasta: puut, putkilokasvit, sammalet, jäkälät ja sienet yhteenlaskettuna he löysivät 38 lajia. Luokka oli ainoa, joka tunnisti tutkimusalueeltaan mm. kevätpiipon, kangasmaitikan ja puikkojäkälän. Sieniä vuosaarelaiset tutkivat myös tarkkaan, ja siksi isohapero, mustavahakas ja sappitatti päätyivät listalle. Mustavuori on hyvin monimuotoinen metsäalue, mutta oppilaat tekivät selvästi myös tarkkaa työtä. Lintuhavainnoissa epävarmuutta Talitiainen, peippo ja varis olivat odotetusti eniten havaitut lintulajit. Ne ovat helppoja tunnistaa, ja niitä varmasti näkyy Raumalla löydettiin puista hirven, palokärjen ja kirjanpainajan tekemiä jälkiä. Kuva: WWF/Aino von Boehm metsäretkellä. Harvinaisempia havaintoja olivat sepelkyyhky, närhi ja hippiäinen. Palokärjen valtavien hakkausjälkien löytyminen Valkeakoskella ja Lappeenrannassa herätti ansaittua ihmetystä: palokärki tekee nimittäin syviä aukkoja kantoihin ja puiden tyviin muurahaisia ja toukkia etsiessään. Hanhien ylilento Pitäjänmäellä sekä käpylintuparvet ja niiden syömät kävyt Raumalla olivat myös varmasti jänniä metsäretken lintukokemuksia. Monilta retkiltä ei WWF:lle palautunut lintulajilistaa, sillä vaikka lintujen ääniä kuului, lajeja ei laulun perusteella pystytty tunnistamaan. Kevättä ja tulevia tutkimusretkiä varten olisi varmaan hyvä vähän kertailla, miltä ne yleisimmät metsälinnut oikein kuulostavat. Millainen on punarinnan kiihkeä viserrys ja millainen mustarastaan huiluttelu? Ja Suomen yleisin lintu, pajulintu, pitäisi kyllä saada ensi vuoden tuloslistaan! Hienoja havaintoja liito-oravista Naturewatch-metsäretkillä tehtiin paljon havaintoja nisäkkäistä. Ryhmät ilmoittivat nähneensä mm. hirven katkaisemia puuntaimia, myyrien koloja sekä myyrän ja rusakon jälkiä lumella. Talvella retkeily kannattaa, sillä silloin jäljet ovat helpoiten nähtävissä. Oravia havaittiin metsissä kaikkina vuodenaikoina. Ehkä koko vuoden hienoimmat löydöt tehtiin Palokassa ja Raumalla: liito-oravien papanoita oli putoillut suuren haavan juurelle! Liito-orava on Suomessa melko harvinainen, vaikka lajin yksilömäärät ovatkin kasvaneet viime vuosina. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Naturewatch-tutkimuksissa havaittiin merkkejä liito-oravista! Papanoita löytäneet ryhmät ovat olleet tarkkaavaisia ja tienneet mistä etsiä. Liito-orava viihtyy haapapuissa. Kun siis seuraavan kerran näette suuren vanhan haapayksilön, niin kannattaa käydä tarkistamassa löytyykö sen juurelta riisinjyvän kokoisia keltaisia papanoita. Nämä papanat paljastavat liito-oravan läsnäolon, vaikka se ketteränä yöeläimenä jäisi muuten näkemättä. Lue lisää liito-oravasta WWF:n sivuilta ymparisto/uhanalaiset_lajit. Ihmisen jälkiä ja roskaa Kaikista tutkituista metsistä löytyi roskaa, mutta onneksi ei kovin suurta määrää. Eniten metsään oli joutunut erilaisia käärepapereita, muovia ja palautustölkkejä. Yksi metsien roskaamismuoto on selvästi lisääntynyt. Tänä vuonna metsistä löydettiin pieniä muovikuulapanoksia, joita käytetään kaupunkisodassa. Kaupunkisotaa pitäisi harrastaa vain sille osoitetuilla alueilla, joilta panokset kerätään talteen. Pienet kuulat voivat nimittäin joutua pahaa-aavistamattomien linnunpoikasten tai pienten siemensyöjien kurkkuun. WWF:n Naturewatch-raportti
8 PUISTOT Puistoissa elämää ympäri vuoden Naturewatch-puistotehtävät vievät oppilaat tutkimaan ihmisen ja kaupunkiluonnon yhteiseloa. Miten puut voivat? Miltä puistossa tuoksuu ja kuulostaa? Ketkä puistoa käyttävät? Näihin kysymyksiin haettiin vuonna 2006 vastauksia Laulurinteen puistosta Joensuussa, Söderkullan kartanon puistosta Sipoossa sekä Pallopuistosta ja Pähkinärinteen koulun lähipuistosta Vantaalla. Lisäksi tarkempaa tuntumaa otettiin Etelä- Sipoon koulun vieressä kasvaviin puuyksilöihin. Yhteensä puistotutkimuksissa oli mukana 105 oppilasta. Puistot ovat rauhallisia Vaikka kaikkia tutkittuja puistoja ympäröivät tiet ja niissä kuului autojen ääniä ja muuta melua, ne koettiin rauhallisiksi paikoiksi. Mieli lepää ja On avaraa kuvasivat oppilaiden mukavia tuntoja. Puistoista nauttivat monenlaiset, eri-ikäiset käyttäjät kuten lenkkeilijät, pelailijat ja leikkijät. Söderkullan kartanopuistossa järjestetään jopa kesäteatterinäytöksiä ja häitä, joten on siinä oravilla ja variksilla katseltavaa! Puistoissa oppilaita viehättivät niiden maisema, runsaat puut sekä raikas ilma ja lintujen laulu. Myös leikkitelineet ja lammet suihkulähteineen olivat mieluisia. Ikävää olivat roskat, joista eniten puistoihin oli jätetty karkki- ja jäätelöpapereita ja mehupurkkeja. Roskiksia olisi saanut tutkijoiden mukaan olla enemmän ja yhteen puistoon kaivattiin myös suojaa sateelta. Luontohavaintoja puistojen vuodesta Vantaalla Pähkinärinteen koulun kolmas- ja neljäsluokkalaiset vierailivat koulun viereisessä puistossa useasti vuoden 2006 aikana. Ensimmäiset havainnot tehtiin tammikuun puolivälissä, jolloin oli +3 C lämmintä, aurinkoista ja luonto muistiinpanojen mukaan hereillä kuin keväällä! Huhtikuun lopulla kukassa olivat jo sinivuokot, valkovuokot ja leskenlehdet. Oppilaat tutkivat tuolloin tarkemmin pihlajan silmuja. Ne avattiin ja sisältä laskettiin viisi lehteä, kukka ja lisäksi pieniä tikkumaisia osia. Tutkituissa puistoissa havaittiin seitsemän lintulajia, joista harakka ja varis saivat eniten huomiota. Pähkinärinteen koulun lähipuistossa kuului huhtikuussa myös tikan rummutus. Se oli ehkä käpytikka, mutta tässä rehevässä pähkinälehdossa saattoi rummuttaa myös pienenpieni pikkutikka. Seitsemän eri puulajia päätyi tarkempaan tutkimukseen. Oppilaat havainnoivat eniten koivuja ja kuusia, mutta rehevissä puistoissa tarkkailtavaksi löytyi myös vaativampia lajeja kuten vaahteroita, tammia ja lehtikuusia. Omista tutkimuspuista tehtyjen piirrosten mukaan puuyksilöt olivat hyvin monimuotoisia. Puistopuiden monimuotoisuutta. Etelä-Sipoon koulun kolmas- ja neljäsluokkalaisten piirroksia omista tutkimuspuistaan. 7 WWF:n Naturewatch-raportti 2006
9 KULUTUS Katse omiin kulutustapoihin Naturewatch-kuluttajatehtäviä tehtiin Härkävehmaan koulussa Hyvinkäällä, Kumpulan koulussa Porvoossa, Sakarinmäen koulussa Sipoossa, Pirkkalan yläasteella Pirkkalassa sekä Strömbergin ja Kannelmäen kouluissa Helsingissä. Yhteensä koulun ja lähiympäristön kuluttajatutkimuksiin osallistui 132 oppilasta. Viidesosa oppilaista toimii aktiivisesti Naturewatch-testiä käytettiin kouluissa oppilaiden ympäristöystävällisyyden arviointiin, sillä se on helppo tehdä ja antaa hyvän kuvan elämäntavoistamme. Testin mukaan vajaa viidesosa (18 %) oppilaista on jo aktiivisia ympäristötoimijoita, jotka tuntevat tuotteiden ympäristömerkkejä, sammuttelevat turhat valot huoneista ja keräävät lasinsiruja pois luonnosta, jos niitä sattuu eteen. Mutta saman verran kuin aktiivisia on niitä, jotka eivät ajattele ympäristöasioita jokapäiväisessä elämässään. Järkevät valinnat eivät tarkoita hankalampaa elämää vaan monesti ympäristöystävällisistä teoista hyötyy monella tavalla. Kumpulan koululaiset Porvoosta totesivat, että kun kulkee koulumatkan jalan tai pyörällä ei pelkästään auta luontoa vaan lisäksi kunto kasvaa ja reippailija saa raitista ilmaa ja ulkoilua. Oppilaiden ympäristöystävällisyys mainosten jakelun kieltävää kylttiä. Oppilaiden koteihin tulee siis vielä paljon mainospostia. Olisi hyvä ehkä kotona jutella, tarvitaanko näitä kaikkia mainoksia: lukeeko niitä kukaan ja onko niiden tarjouksista perheelle oikeasti hyötyä? Monesti mainoslehtiset saavat meidät ostamaan ihan turhaakin tavaraa. Jokainen mukaan energiansäästötalkoisiin! Energiansäästössä on vielä oppimista, sillä 36 % vastanneista oppilaista antaa saippuoinnin aikana veden valua hukkaan ja 22 % ei sulje hanaa hampaita harjatessaan. Veden lämmittämiseen kuluu valtavasti energiaa, joten lämmintä vettä kannattaa käyttää säästeliäästi. Ihokin pysyy hyvässä kunnossa, kun sitä ei liota kuumassa vedessä minuuttikaupalla. On hyvä muistaa, että mitä enemmän sähköä kulutetaan ja tuotetaan, sitä enemmän syntyy haitallisia ympäristövaikutuksia. Suurin osa oppilaista sulkee kyllä jääkaapin oven kunnolla, mutta 43 % kyselyyn vastanneista käyttää television sulkemiseen kaukosäädintä. Näin televisio jää niin kutsuttuun stand by -tilaan eli on osittain päällä ja vie sähköä. Valmiustilaan jätetyt kodin laitteet kuluttavat Suomessa jopa 10 % kotitalouksien käyttämästä sähköstä ja tämä on kyllä ihan turhaa kulutusta. Vuoden 2007 tavoitteeksi jokainen meistä voisi ottaa sähkön säästämisen pienillä teoilla, jotta jokainen teemme oman osuutemme ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ei ajattele asiaa Toimii jonkin verran Toimii aktiivisesti Naturewatch-testin tulokset prosenttijakaumana. Kierrätys on jo tuttua Kierrätysasiat ovat selvästi jo oppilailla hallussa: lähes kaikki testiin vastanneet vievät lasit, paperit ja pahvit keräykseen ja palautuspullot kauppaan. 65 % oppilaista ottaa myös kauppaan mennessään oman kauppakassin mukaan ja välttää siten turhaa muovi- ja paperikassijätettä. Hieno juttu! Jätteen synnyn vähentämisessä on kuitenkin vielä tehtävää. Yli 80 % oppilaista ilmoitti, että heidän kotinsa ovessa ei ole On hyvä ottaa kauppaan mukaan kestokassi. Kuva: WWF/Hanna Nordström WWF:n Naturewatch-raportti
10 MUUT KUULUMISET Muuta Naturewatch-toimintaa vuonna 2006 Koululaiset tempaisivat kalastaen Koululaiset toimivat vuonna 2006 kestävän kalastuksen puolesta yhdessä WWF:n kanssa. WWF järjesti syyskuussa kahdeksantoista rannikolla sijaitsevan koulun kanssa kalastustapahtuman kohdistaakseen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan ja muiden Euroopan unionin kalastusministereiden huomion Euroopan merien huonoon tilaan ja erityisesti ylikalastukseen. Tempauspäivänä 650 oppilasta Kotkasta Kokkolaan onki lähirannallaan. Koululaiset myös allekirjoittivat vetoomuksen Itämeren turskien puolesta. Vetoomus luovutettiin ministeri Korkeaojalle lokakuussa koululaisten kalapiirustusten kera. Meren äärellä -valokuvauskilpailun voittajakuvan otti kuudesluokkalainen Kaj Lehmusvuori Sipoosta. Osana kalastustapahtumaa WWF järjesti yhdessä Canonin kanssa Meren äärellä -valokuvauskilpailun koululaisille. Kilpailun voitti hienolla ja oivaltavalla kuvallaan 12-vuotias Kaj Lehmusvuori Gumbostrand skolanista Sipoosta. Kalastustempaus järjestettiin seuraavissa kouluissa: Poikkilaakson koulu, Laajasalon ala-asteen koulu, Aurinkolahden koulu (), Ylikylän koulu, Kuusiston koulu (Kaarina), Koivuhaan koulu (Kokkola), Toivo Pekkasen koulu (Kotka), Länsiharjun koulu (Loviisa), Pääskytien koulu (Porvoo), Kaanaan koulu (Raisio), Syvärauman koulu (Rauma), Sakarinmäen koulu, Gumbostrand skola, Etelä-Sipoon koulu, Jokipuiston koulu (Sipoo), Ilpoisten koulu (Turku) ja Keskuskoulu, Palosaaren koulu (Vaasa). Luonto linssissä -valokuvauskilpailu Lukuvuonna oli käynnissä WWF:n ja Canonin Luonto linssissä -valokuvauskilpailu. Joka kuukauden paras valokuvaaja palkittiin Canonin Digital IXUS i zoom -kameralla. Vuoden 2006 voittajat olivat Tuukka Tasala, Jyri Alasalmi, Riku Lemmetyinen, Riia Leikainen ja Anna Alanko. Luonto linssissä -kilpailun huhtikuun voittajakuvan ottanut Jyri Alasalmi kajaanilaisen Nakertajan koulun 6A-luokalta perusteli kuvaansa näin: Jos vaikka piirtää tai kirjoittaa kaarnalle, säästää paperia. Taustalla näkyy saastuttava paperitehdas. No, vielä pystyy elämään täällä saasteiden keskellä. Sen osoittaa pelto, joka alkaa jo vähän vihertää. 9 WWF:n Naturewatch-raportti 2006
11 MUUT KUULUMISET Perintömetsäjahti vei koululaiset metsään WWF, Stora Enso ja UPM julistivat keväällä 2006 koululaisille Perintömetsäjahdin. Siinä 5- ja 6-luokat kannustavat metsänomistajia vapaaehtoiseen metsiensuojeluun turvaamalla rakkaan metsäkohteensa WWF:n Perintömetsänä. Tempauksen kummina on näyttelijä Kai Raid Lehtinen, joka on itsekin perustanut Perintömetsän. Osana Perintömetsäjahtia järjestettiin koululaisten metsäpäiviä, joissa oppilaille annettiin tietoa kestävästä metsätaloudesta, metsien suojelusta ja metsäteollisuudesta. Metsäpäiviä pidettiin vuonna 2006 Imatralla, Lappeenrannassa, Raumalla, Simossa, Valkeakoskella ja Varkaudessa. Jahtiin liittyy myös Oma metsä kullan kallis - piirustuskilpailu. Kummankin kisan kilpailuaika päättyy helmikuussa Koulujen päivätyökeräys Useat koulut ovat osallistuneet WWF:n toimintaan päivätyökeräyksellä. Vuoden 2006 päivätyökeräyksen tuotto käytetään Borneon sydämen ainutlaatuisen sademetsän ja sen mahtavien asukkaiden suojelemiseen. Vuonna 2006 päivätyökeräyksen WWF:n ja Borneon sademetsien hyväksi tekivät Lahden Rudolf Steiner -koulu, Puolimatkan koulu, Saarijärven keskuskoulu, Uudenkaupungin lukio, Gymnasiet Grankulla samskola, Torangin koulu, Kuuhankaveden koulu, Kimitonejdens skola, Tampereen yhteiskoulun lukio, Ressun peruskoulu, Pielisjoen koulu, Pitäjänmäen peruskoulu, Hatanpään lukio, Klassikon koulu, Naakan koulu, Tammerkosken koulu, Kimpisen lukio, Oriveden Lukio, Länsimäen koulu, Korsholms högstadium, Strandnäs skola, Gymnasiet Lärkan, Iitin yläaste, Kotka Svenska samskola, Kaukajärven koulu, Hakunilan yläkoulu, Jokiniemen koulu, Kungvägens skola, Linnankosken lukio, Vantaankosken koulun Myllymäen toimipiste, Syväjärven koulu, Haagan peruskoulu, Kalannin koulu, Jakobstads Gymnasium, Seinäjoen yhteiskoulu ja Herttoniemen yhteiskoulu. Stipendit in ja Sipooseen Pitäjänmäen peruskoulu Helsingistä ja Etelä-Sipoon koulu Sipoosta saivat vuoden 2006 Naturewatch-stipendit. Stipendit myönnetään erityisen ansiokkaasta ympäristökasvatuksesta. Pitäjänmäen peruskoulu palkittiin pitkäjänteisestä ympäristökasvatustyöstä. Koulu on ollut mukana Naturewatchissa ohjelman alusta lähtien, eli vuodesta Naturewatchmetsätehtäviä on tehty joka syksy biologianopetuksen yhteydessä. Samaa koulun lähimetsää on siis seurattu jo vuosia. Kaikille uusille seitsemäsluokkalaisille järjestetään vuosittain myös luontoaiheinen yökoulu, jossa Naturewatch-tehtäviä hyödynnetään. Etelä-Sipoon koulu palkittiin erityisesti aktiivisesta toiminnastaan Naturewatch-videon tuottamisessa. 5A-luokan oppilaat käsikirjoittivat videon yhdessä ja kuvasivat myös suuren osan materiaalista. Video on katsottavissa WWF:n internetsivuilla. Vuosi 2006 oli koulussa myös kestävän kehityksen teemavuosi, johon kaikki luokat osallistuivat. Borneon sademetsät voidaan vielä pelastaa! WWF:n työtä Borneon sademetsien hyväksi tuki päivätyökeräyksellä 36 koulua. WWF:n Naturewatch-raportti
12 WWF:n ympäristökasvatustoimintaa tukevat seuraavat yritykset Julkaisija: WWF Lintulahdenkatu 10, Puhelin: (09) Faksi: (09) Internet: ja Lahjoitustili: Nordea Teksti: WWF/Hanna Nordström Ulkoasun suunnittelu: WWF/Henna Joutsi Ulkoasun toteutus: WWF/Päivi Ala-Risku WWF Suomi, 2007 Kansi: Anssi Muurimäki Kannen kuvat: Tomi Parkkonen; Mauri Rautkari/Ekokuva Oy; WWF/Heidi Kalmari, Johanna Lampi, Jari Luukkonen,Tarja Malmi-Raike, Päivi Rosqvist, Eeva-Liisa Ryhänen, Meri Savonen, Tiina Suojanen-Saari; WWF-Canon/Per Angelstam, Chris Martin Bahr, Alain Compost, Michèle Dépraz, Diego M. Garces, Michel Gunther, Martin Harvey, Zeb Hogan, Cat Holloway, Hartmut Jungius, Elizabeth Kemf, Derk Kuiper, Roger LeGuen, John MacKinnon, Susan A. Mainka, Stefane Mauris, Donald Miller, John E. Newby, Edward Parker, Tanya Petersen, Mauri Rautkari, William W. Rossiter, Eduardo Ruiz, Kevin Schafer, Jorge Sierra, Helena Telkänranta, Isaac Vega, Anton Vorauer Yläpalkkien kuvat: Sandra Mbanefo, Vladimir Filonov, Mauri Rautkari, Hans Erik Nyman, Hartmut Jungius 11 WWF:n Naturewatch-raportti 2006
NATUREWATCH-RAPORTTI: HAVAINTOJA JA TULOKSIA 2007 2008. Naturewatchia tukevat seuraavat yritykset:
Naturewatch-raportti: Havaintoja ja tuloksia 2007 2008 NATUREWATCH-RAPORTTI: HAVAINTOJA JA TULOKSIA 2007 2008 Naturewatchia tukevat seuraavat yritykset: Sisältö Esipuhe: Naturewatch 2007 2008 Uusia tuulia
LisätiedotRetinranta Nallikarissa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
LisätiedotPuu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN
ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotNaturewatch-raportti. Löytöjä ja tuloksia 2009-2010
1 Naturewatch-raportti Löytöjä ja tuloksia 2009-2010 Naturewatch 2009-2010: Kestävää elämäntapaa etsimässä WWF:n ympäristökasvatustoiminnassa vietettiin lukuvuotena 2009-2010 Ilmastonmuutos ja ekologinen
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotNaturewatch-raportti: Löytöjä ja tuloksia. WWF:n Naturewatch-raportti 2008-2009
Naturewatch-raportti: Löytöjä ja tuloksia 2008 2009 Esipuhe Naturewatch 2008 2009: Vesistöjen viehätystä Naturewatch-ohjelman kymmenennen toimintavuoden teemana oli Vesistöt ja Itämeri. Heti teemavuoden
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotLintulampi Lintulassa
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Lintulampi Lintulassa Sijainti: Lintulammet sijaitsevat Höyhtyän ja Lintulan välissä, reilut 2 km keskustasta kaakkoon päin. Lintulammen luontopiste sijaitsee Lintulammen
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotStorörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO
Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotNANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotNATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA
NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA VUOSI 2005 NATUREWATCH-RAPORTTI: LÖYTÖJÄ JA TULOKSIA Naturewatchia tukevat seuraavat yritykset Julkaisija: WWF Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki Puhelin: (09)
LisätiedotVesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.
Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotHämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)
KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen
LisätiedotPäivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero
LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotKaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004
Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen
LisätiedotRetkiä Mynälahdelle retkiesimerkit
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
Lisätiedot1. Saaren luontopolku
1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotComenius -opetushenkilöstön täydennyskoulutus Vuonna 2008 31.1., 31.3. 30.6. ja 30.9. päättyneillä hakukierroksilla tuen saaneet oppilaitokset
Comenius -opetushenkilöstön täydennyskoulutus CIMO /6.11.2008 Vuonna 2008 31.1., 31.3. 30.6. ja 30.9. päättyneillä hakukierroksilla tuen saaneet oppilaitokset Tuen saanut oppilaitos Kunta Tuki 1 Alhaisten
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLUONTO-TIEDE sov.koe. KUVATAIDE sov.koe LIIKUNTA sov.koe
1 Soveltuvuuskokeilla valitut vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärät 20.9.2013 1 7 Aurinkolahden peruskoulu 451 0 0,0 1 6 Herttoniemen ala-asteen koulu 211 0 0,0 1 6 Herttoniemenrannan ala-asteen koulu 492 0
LisätiedotPIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI
PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotIndeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit
Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotKEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483
KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotKUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti
LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä
LisätiedotERITYISLUOKKAVERKKO LUKUVUONNA KAUPUNGIN KOULUJEN ERITYISLUOKAT
n Aleksis Kiven peruskoulu 4 413 3 3 Alppilan yläasteen koulu 3 230 1 1 Arabian peruskoulu 4 615 2 2 Aurinkolahden peruskoulu 1 753 2 4 6 Brahenpuiston koulu 89 11 11 Eläintarhan ala-asteen koulu 4 209
LisätiedotLataa Lähde linturetkelle! Lataa
Lataa Lähde linturetkelle! Lataa ISBN: 9789522403179 Sivumäärä: 372 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.58 Mb Helsingin ja lähialueiden linnusto on monipuolinen. Jo Helsingin kantakaupungista löytyy erilaisia
LisätiedotKristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009
Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
LisätiedotABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain
ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön
LisätiedotKehittämiskouluverkosto käytännössä 12.9.2014. Anneli Rautiainen, opetusneuvos Aija Rinkinen, opetusneuvos Opetushallitus
Kehittämiskouluverkosto käytännössä 12.9.2014 Anneli Rautiainen, opetusneuvos Aija Rinkinen, opetusneuvos Opetushallitus TALIS 2014 Suomessa opettajat osallistuvat erilaisiin ammatillisen osaamisen kehittämistoimintoihin
Lisätiedot29 Honkalahden päiväkoti (esiopetus Martikanpellonkoulu) Joutseno 2577,71 30 Huhtisen koulu Porvoo 2161 31 Hyllykallion koulu Hyllykallio 2674
Comenius-opetushenkilöstön täydennyskoulutus 2011 CIMO 14.1. ja 30.4. päättyneillä hakukierroksilla tuen saaneet oppilaitokset Tukea on myönnetty yhteensä 264 hakijalle. Tukea on jaettu yhteensä 589533,40
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotJOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotKestävän kehityksen vuosipolku 2013-14
Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Ympäristöraadin koulutuspäivä Kokoonnuimme syyskuussa alakoululla, jolloin ylä-ja alakoulun raatilaisilla oli mahdollisuus tutustua Iltapäivällä yläkoulun raati kävi
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotHei 7-luokkalainen! toukokuu 2019
Hei 7-luokkalainen! toukokuu 2019 Uudessa opetussuunnitelmassa kasvion keruun ohella uutena on tullut myös eliökokoelman laatiminen yläluokkien biologiassa. Kokoelman laatiminen aloitetaan 7. luokalla
LisätiedotNAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012
NAANTALI LÖYTÄNE LADVO LIITO-ORAVAESIITYMÄT KEVÄÄLLÄ 2012 Ari Karhilahti Leipurinkuja 4 21280 RAISIO ari.karhilahti@utu.fi 050 5698819 1. Johdanto Naantalin kaupunki tilasi keväällä 2012 seuraavan luontoselvityksen:
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA
LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan
LisätiedotTUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA
2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen
LisätiedotKuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT
Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä
LisätiedotKOULUJEMME LÄHIVEDET Lähivesihanke Rauman kouluille
KOULUJEMME LÄHIVEDET Lähivesihanke Rauman kouluille 11.3.2015 Vesa Lakaniemi 1 Taustaa Suunnittelu käynnistyi keväällä 2014 Uusi ajatus Raumalla peruskoulun ympäristökasvatuksessa, yhteistyökumppaneina
LisätiedotTarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu
Tarmo Saastamoinen 29.6.2006 tarmo84@hotmail.com Sellukatu 10b33,90520, Oulu Liito-orava (Pteromys volans) selvitys Iisalmessa: Tutkimuskohteet Iirannalta, Soinlahdesta, Lapinniemestä, Tervakankaalta sekä
LisätiedotMeidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee
Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu Sarjassa Päiväkodit Meidän metsämme mahdollistaa meille monenlaista toimintaa. Ilman metsää, olisi jäänyt monet mukavat hetket kokematta. Meidän lähimetsämme sijaitsee
LisätiedotHaminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys. Tapio Rintanen
Haminan yleiskaavamuutoksen (Sopenvuori) luontoselvitys Tapio Rintanen 2012 Maastotyöt Kohdealueen ja lähiympäristön liito-oravatilanne selvitettiin 27.4.2012, linnusto 13.5.2012, kasvillisuus ja lepakkotilanne
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta
Kaupunkirakenteen kehittyminen biodiversiteettihypoteesin näkökulmasta Riikka Paloniemi Jenny Hölttä, Maija Tiitu, Suvi Vikström, Eeva Furman Ihmisen ja ympäristön yhteinen terveys 6.3.2017 Mahdollisuus:
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotTuulivoimala toimisi, jos sen saisi nostettua puiden latvojen tasalle
Liperin päiväkoti Pihatouhuja ja sään tutkimista Meidän päiväkotimme on ihan niin kuin Huvikumpu! Siinä on kaksi kerrosta, se on keltainen ja se seisoo korkean kummun päällä. Päiväkodin pihalla pääsee
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
Lisätiedot1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa
Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.
LisätiedotBewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo. Hyvän asian puolesta. Auta Meitä Auttamaan
Bewe Sport Koululuistelu ja -kaukalopallo Hyvän asian puolesta Auta Meitä Auttamaan Koululaisliikunta on tärkeää? Miksi me haluamme tehdä tätä: Yhteiskunnallinen vastuu koululaisten hyvinvoinnista Liikuntamahdollisuuksien
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotIndeksitalo tutkimus
Indeksitalo 2018- tutkimus Indeksitalon ominaisuudet Oma 1200 neliön tontti keskustan ruutukaava-alueella, jolla rakennusoikeutta 3000 k-m2 Tontin (keskustan toiseksi kallein alue) verotusarvo ns. tavoitearvossa
LisätiedotVesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus
Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen
LisätiedotRAPORTTI. Naturewatch-raportti: Löytöjä ja tuloksia 2010 2011
RAPORTTI 2011 Naturewatch-raportti: Löytöjä ja tuloksia 2010 2011 KANNEN KUVA WWF/ESSI AARNIO-LINNANVUORI Naturewatch-raportti: Löytöjä ja tuloksia 2010 2011 2 NATUREWATCH 2010 2011: MONIMUOTOISUUDEN METSÄSTÄJÄT
LisätiedotTiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012
Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?
LisätiedotKoulu. aloituspaikoista paikat, paikat, minimi
3.10.17 3.10.17 Facta.9.17, lv 17-18 16,3 u %.9.16 eet Alueella asuvat koulutulokkaat eli kouluun 83,7 % v. 11 Aurinkolahden peruskoulu Itäkeskuksen peruskoulu Keinutien ala-asteen koulu Kontulan ala-asteen
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotKeski-Suomen luontomuseo
Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.
LisätiedotLiite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn)
Liite, Esitys koulujen kieliohjelmaksi 1.8.2016 alkaen alueittain( sisältää vieraskielisen opetuksen ja kielikylvyn) A1: Itäinen ja kaakkoinen alue Nykyinen kielitarjonat Ehdotus kieliohjelmaksi 1.8.16/
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotKASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA
KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA ARVIOINTI Kerättyjen kasvien vaikutus biologian kurssiarvosanaan 7.- 8. luokilla Hakkarin ja Sääksjärven kouluissa: Kasvio tulee palauttaa kolmen viikon kuluessa
LisätiedotSaatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni
LisätiedotKeskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry
Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää
LisätiedotOPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN
1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
Lisätiedot"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015
"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:
LisätiedotMitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma
Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi
Lisätiedot