HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TERVEYSKESKUKSEN VUODEN 2010 TILINPÄÄTÖS Terke Esityslistan asia TJA/5 TJA Terveyslautakunta päätti merkitä tiedoksi vuoden 2010 tilinpäätöksen. Käsittely Terveyskeskuksen suunnittelupäällikkö Jussi Lind oli kokouksessa kutsuttuna asiantuntijana läsnä tätä asiaa käsiteltäessä. Päätösehdotus Terveyslautakunta päättänee merkitä tiedoksi vuoden 2010 tilinpäätöksen. Esittelijä Terveyskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2010 on laadittu kaupungin tilinpäätösohjeiden mukaisesti kirjanpitolakia noudattaen. Terveyskeskuksen käyttötalousmenot ja tulot muodostuivat yhteenlaskettuina seuraaviksi:

2 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Talousarvion kohta Tilinpäätös Budj TP 2010 Ero vuoteeero budj Terveyskeskus Menoylity Ylitulo + Tulovajau Terveyskeskus yhteensä TULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot Tulot yhteensä MENOT Palkat Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut menot Menot yhteensä Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Taulukossa olevat luvut ovat terveyskeskuksen tarkistetun tulosbudjetin mukaiset. Helsingin terveydenhuollon menot ilman poistoja olivat yhteensä 1042,0 milj. e, joka on noin 44,4 milj. e edellisvuotta vähemmän. Terveydenhuollon vuoden 2010 talousarvio ylittyi kokonaisuutena 30,7 milj. e, mikä kokonaisuudessaan selittyy HUSin talousarvioylityksellä. Terveyskeskuksen oma toiminta pysyi budjetissa. Terveydenhuollon kustannukset Helsinkiläisten terveydenhuollon kustannukset olivat 1748 euroa asukasta kohden. Asukaskohtaisen kustannuksen 115 euron laskua selittää pitkäaikaishoidon siirtyminen sosiaalivirastoon vuoden 2010 alusta, joten vuodet eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Terveydenhuollon tuottavuus Kaupungin määrittelemä tuottavuus lasketaan kustannusten ja suoritteiden välisenä suhteena. Terveydenhuollon tuottavuusindeksi on

3 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TA TP Tuottavuus 99,8 101,1 96,2 99,3 100, (2007=100) kehittynyt seuraavasti: Terveyskeskuksen tuottavuus nousi edellisvuoteen nähden. Tuottavuus on laskettu talousarviosuoritteiden ja terveyskeskuksen kokonaiskustannuksen välisenä suhteena, jolloin palveluiden sisällössä tapahtuneet muutokset eivät tule riittävästi huomioiduksi. Tuottavuutta paransi mm. kotihoidon käyntimäärän selkeä kasvu. Vuoden 2010 osalta tuottavuuden laskentaa haittaavat mm. influenssarokotukset, jotka nostavat terveydenhoitajan vastaanottokäyntien määrää merkittävästi sekä pitkäaikaishoidon siirron yhteydessä toteutettu Suursuon muuntaminen akuuttihoidoksi, mikä vaikuttaa muuntovaiheen ajan siten, että akuuttihoito on vuoden 2010 aikana ollut sisällöltään keskimäärin kevyempää kuin aiempina vuosina.. Terveyskeskuksen palvelujen yksikkökustannukset Terveyskeskuksessa lasketaan vuosittain tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä jälkilaskentana yksikkökustannukset eri palveluille. Kustannusmielessä merkittävimpien terveyskeskuksen tuottamien palvelujen yksikkökustannusten kehitys on ollut seuraava:

4 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kust. e/kpl e/kpl e/kpl e/kpl (1000 e) AVOHOITO Terveysneuvonta Lääkärin vastaanotto Terveydenhoitajan vastaanotto Kotihoito (ksh+kotipalvelu) Koulu- ja opisk.terveydenhuolto Tk-päivystys Sisätautien päivystys pkl Konsultaatiopoliklinikka Hammashuolto (oma) Psykiatrian pkl VUODEOSASTOHOITO Akuuttihoito ja kuntoutus Päivystyksen osastohoito Kotisairaala Jatkokuntoutusosastot (Suursuo) Psykiatrinen vos hoito Terveysasemien keskimääräinen käyntikustannus pysyi lähes ennallaan (-1 %). Kuten myös vuonna 2009, osaston käyntimääriin sisältyy kuitenkin merkittävä määrä influenssarokotuksia, jotka näkyvät terveydenhoitajan vastaanottokäyntien määrässä, mikä puolestaan alentaa terveysasemien yksikkökustannusta. Terveysneuvonnan ja avosairaanhoidon välinen kustannussuhde on jonkin verran muuttunut aiemmasta, mikä johtuu eroista terveysasemien yhteisten kustannusten kohdentamisessa. Kotihoidon yksikkökustannuksen kehitys jatkui aiempien vuosien tapaan myönteisenä. Kotihoidon asiakasmäärä kasvoi yli 700:lla (= 4,3 %), mikä pystyttiin hoitamaan lähes entisin resurssein. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osalta vuodet 2009 ja 2010 ovat huonosti vertailukelpoisia, koska henkilöstö suoritti loppuvuodesta 2009 kahdeksan viikkoa kestävän rokotuskampanjan Helsingin kouluissa ja oppilaitoksissa, mikä alensi vuoden 2009 yksikkökustannusta. Koulu ja opiskeluterveydenhuollon yksikkökustannus on nousemassa edellisiin vuosiin nähden, johtuen mm. lisätyistä lääkäriresursseista. Terveyskeskuspäivystyksen yksikkökustannusta alentaa edellisvuoteen nähden lisääntynyt käyntimäärä. Käyntimäärä kasvoi noin 5 %. Huhtikuusta 2010 mahdollistunut pääkaupunkiseudun päivystysten yhteiskäyttö ei näkynyt merkittävänä tekijänä käyntimäärässä.

5 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sisätautien päivystyspoliklinikan yksikkökustannus nousi yli 6 %, missä merkittävin selittäjä oli Haartmanin sairaalan kustannusten kasvu. Haartmanin käynnit myös kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Suun terveydenhuollon oman toiminnan yksikkökustannus nousi noin 5 %. Yksikkökustannuksen nousua selittää erityisesti Suun terveydenhuollon erityistoimintojen (PKS-Sehyk ja PKS- päivystys) kustannusten selkeä nousu edellisvuoteen nähden toiminnan vakiinnuttua kokovuotiseksi. Psykiatrian poliklinikan yksikkökustannus nousi 6 %, mikä selittyy suoritemäärän vähenemisellä. Kaupunginsairaalan akuuttihoidon ja kuntoutuksen hoitopäivän yksikkökustannus pysyi ennallaan edellisvuoteen nähden. Päivystyksen osastohoidon yksikkökustannus laski lievästi, mitä selittää lisääntynyt hoitopäivien määrä. Kotisairaalan yksikkökustannus pysyi lähes ennallaan. Pitkäaikaishoidon organisaatiomuutoksen myötä terveyskeskuksen organisaatioon jäänyt Suursuon sairaala toimi yhtäältä pitkäaikaispotilaiden hoitolaitoksena ja toisaalta akuuttitoiminnan käytössä siltä osin kun pitkäaikaishoidon paikkoja vapautui vuoden 2010 mittaan akuuttitoiminnan käyttöön. Vuoden 2010 lopussa noin 90 paikkaa Suursuolla oli edelleen pitkäaikaispotilaiden käytössä. Palveluiden määrälliset tavoitteet ja toteuma (1000 käynteinä/hpvinä)

6 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ TP 2009 TA 2010 TOT 2010 Ero Terveyskeskustoiminta Terveysneuvonta Lääkärin vastaanottokäynti Terveydenhoitajan ja sh vastaanotto Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Kotihoito Hammashuolto (oma + osto) Pkl-vastaanotto Sisätautien päivystyspoliklinikka Terveyskeskuspäivystys (aik, lapset) Akuuttihoitopäivät Psykiatrian avohoitokäynnit Psykiatrian vuodeosastohoitopv Psykiatrian avohoitopäivät HUS-kuntayhtymä DRG-tuotteet Käynnit Sitovat laatutavoitteet Taulukossa esitetyt talousarvion suoritemäärät sisältävät myös ostopalvelusuoritteet. Terveysasemien lääkärikäynnit vähenivät edellisvuodesta, mutta potilaiden määrä nousi, joten entistä useampi eri potilas pääsi lääkärin vastaanotolle. Kotihoidon suoritekehitys jatkui myönteisenä, käyntimäärä lisääntyi käynnillä edellisvuoteen nähden. Hammashuollon käyntimäärä laski lievästi edellisvuoteen nähden. Terveyskeskuspäivystyksen käyntimäärä jatkoi nousemistaan, nousu kohdentui erityisesti Haartmanin sairaalaan ja lasten terveyskeskuspäivystykseen. Akuuttihoitopäivien nousu sisältää Suursuon hoitopäivää, mikä huomioiden akuuttihoitopäivien toteuma oli hyvin lähellä suunniteltua. Psykiatrian suoritteet toteutuivat lähelle edellisvuotista tasoa.

7 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Laatutavoitteet TalousarvioTilinpäätös Poikkeama Talousarvio verrattuna Perusterveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi, vrk 3,0 3,0 0,0 Hammashoidon tarpeen arviointi, vrk 3,0 3,0 0,0 Kiireettömään hammashoitoon pääsy, kk 6,0 6,0 0,0 Perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettuun psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsy, kk 6,0 6,0 0,0 Kotihoidossa olevien yli 75-vuotiaide 12,0 12,38-0,38 suhteellinen osuus yli 75-vuotiaista % Sitovat tavoitteet toteutuivat suunnitellusti ja kotihoidon tavoite ylittyi. Talousarvion määrärahatarkastelu toiminnoittain ( 1000 e)

8 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Talousarvion kohta Tilipäätös Budjetti Tilinpäätös Ero vuoteenero budj Terveyskeskustoimin Menoylitys Ylitulo + Tulovajaus Oma toiminta TULOT Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot Tulot yhteensä MENOT Palkat Muut henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut menot Menot yhteensä Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Terveyskeskuksen talousarvio pysyi budjetissa alittaen sen 45 tuhannella eurolla ( 0,001 %). Pitkäaikaishoidon siirron yhteydessä siirrettiin terveyskeskukselta määrärahoja 48,2 milj. euroa, joten todellinen menovähennys em. siirto huomioon ottaen on noin 3 milj. euroa (-0,5 %). Merkittävimmät tekijät menojen vähenemisessä olivat vuodeosastohoidon ostopalvelujen ja vuokratyövoiman käytön vähentäminen. Vuodeosastohoidon ostopalvelut vähenivät edellisvuodesta runsaalla 3 milj. eurolla ja vuokratyövoiman ja sijaistyövoiman yhteiskustannukset vähenivät vajalla 3 milj. eurolla. Lisäksi menoja pienensi edellisvuoteen nähden Suursuon sairaalassa toteutettu sairaansijojen vähentäminen. Terveyskeskuksen tulot ylittivät budjetoidun 4,5 milj. e (6 %). Tulojen ylittymistä selittää pääosin asiakasmaksutulojen budjetoitua suurempi toteuma, mm. pitkäaikaishoidon maksutulojen budjetoitua suurempi toteuma sekä vuoden 2010 alussa tulleiden maksukorotusten ennakoitua suurempi vaikutus. Terveyskeskuksen tulojen rakenne

9 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ muuttui edellisvuoteen sikäli, että maksutulot vähenivät pitkäaikaishoidon siirryttyä sosiaalivirastoon, toisaalta myyntitulot lisääntyivät sosiaalivirastolle myytävien tukipalvelujen myötä. Todettakoon, että virastot eivät saaneet keskitettyä palkankorotusvarausta käyttöönsä, joten palkankorotukset jouduttiin rahoittamaan raamin sisältä. Samalla tämä merkitsee sitä, että osastojen budjettitoteumia tarkastellessa merkitsee osaston budjetissa pysyminen käytännössä säästöä eli sitä, että palkankorotukset on kyetty rahoittamaan osaston raamin sisältä. Osastokohtaisesti tarkastellen toteutuivat budjetit seuraavasti: Kulut ilman poistoja (1000 e) TB 2010 TP 2010 Ero Ero % Terveysasemat ,9% Kotihoito ,8% Suun terveydenhuolto ,1% Kaupunginsairaala ,8% Psykiatria ,2% Hallinto- ja palvelukeskus ,9% Johto ja keskitetty toiminta ,2% Terveysasemien budjetti alittui, mitä pääosin selitti henkilöstömenojen budjetoitua pienempi toteuma sekä säästöt laboratorio ja vuokratyövoimakuluissa. Prosentuaalisesti suurin ylitys oli kotihoidolla, jonka budjettia rasitti lisääntyneen asiakasmäärän edellyttämä sijais- ja vuokratyövoima. Lisäksi kotihoidon rasitteena oli vuoden 2009 budjetoitua suurempi toteuma, joka siis siirtyi rasitteeksi vuoden 2010 budjettiin. Suun terveydenhuollossa budjetti alittui, mihin merkittävin syy oli maksusitoumusten ennustettua pienempi toteuma. Todettakoon, että maksusitoumuksen antamisen ja kulujen välillä on merkittävä viive, joten vuoden 2010 toteuma kuvaa vuoden 2010 loppuun mennessä maksuun asti ehtineitä maksusitoumuksia, joten pidemmällä tähtäimellä ei säästöjä ole odotettavissa. Kaupunginsairaalan budjetti toteutui varsin lähelle budjetoitua, kun otetaan huomioon budjetista puuttuneet keskitetyt palkankorotusrahat.

10 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ HUS-kuntayhtymä Psykiatria toteutui hyvin lähelle suunniteltua. Hallinto ja palvelukeskuksen osalta merkittävin yksittäinen tekijä budjetin alittumiselle oli vuokrien suunniteltua pienempi toteuma, mikä selittää noin 1,3 milj. e (45 %) syntyneestä alituksesta. Hallinto- ja palvelukeskuksen osalta budjetin toteumaa alensi lisäksi ulkopuolinen hankerahoitus, mikä pienensi omien määrärahojen käyttöä. Talousarvion kohta Tilipäätös Budjetti Tilinpäätö Ero vuote Ero budj HUS-kuntayhtymä Menoylitys Ylitulo + Tulovajaus MENOT Palvelujen ostot Menot yhteensä Tilikauden tulos HUSin talousarvio ylittyi 30,7 milj. eurolla. HUSin kustannusten nousu edellisvuodesta oli kuitenkin varsin maltillinen 1,5 %. Talousarvioylityksestä noin 85 % (25,8 milj. e) selittyy HYKSsairaanhoitoalueen ylityksellä, josta yli puolet (13,7 milj. e) kohdentuu operatiiviseen tulosyksikköön. HYKSin naisten ja lastentautien tulosyksikkö ylittyi 6,4 milj. e, medisiininen tulosyksikkö 3,1 milj. e ja psykiatria 2,7 milj. e. HUS tasolla ylitystä syntyi lisäksi Hyvinkään sairaanhoitoalueella, jossa selittäjänä oli Kellokosken sairaalan käyttö sekä konsernihallinto, jonka budjetti sisältää mm. lakisääteisiä kalliita lääkkeitä. HUS-kuntayhtymän tulos muodostui 0,8 milj. e alijäämäiseksi. Budjetti oli laadittu 41 milj. e alijäämäiseksi, mutta alijäämää ei syntynyt, koska jäsenkuntien yhteenlaskettu laskutus ylitti suunnitellun tason selvästi (67 milj. e). Hoidettujen helsinkiläisten potilaiden määrä kasvoi 0,7 % eli noin tuhannella hengellä. Hoitotakuun osalta tilanne oli hyvä. Vuoden lopussa ei ollut käytännössä lainkaan yli kuusi kuukautta jonottaneita helsinkiläisiä. Siirtoviiveet yli kaksinkertaistuivat edellisvuoteen nähden. Siirtoviiveistä

11 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Investointitalous ei tullut sakkolaskutusta, mutta ne toimivat hyvänä mittarina hoitoketjun toimivuudelle. Helsingin siirtoviivepäivien lukumäärä oli 26 pv/1000 as. Vastaava luku Espoolla oli 37 pv/1000 as ja Vantaalla 11 pv/1000 as. Talousarvion kohta TalousarvYlitysoikeuTilinpäätö Poikkema Irt.om. perushankinta Atk-hankinnat Muut hankinnat Irt.om. perush. yht Taulukossa on otettu huomioon edelliseltä vuodelta siirtyneet määrärahat. määrärahoja jäi käyttämättä 2,3 milj. e. Merkittävimmät investoinnit kohdentuivat asiakastietojärjestelmään, atk-infrastruktuuriin ja suun terveydenhuollon laitteisiin. Käyttämättä jääneiden määrärahojen osalta ei talous- ja suunnittelukeskuksen ohjeiden mukaisesti tehty ylitysoikeusesityksiä vuodelle Toimitusjohtajan kannanotot Toimitusjohtaja toteaa, että vuoden 2010 toteuma muodostaa hyvän pohjan vuodelle Terveyskeskuksen tilinpäätöksen antamia tietoja tullaan analysoimaan ja niitä tullaan käyttämään hyväksi vuoden 2012 suunnittelussa ja samalla viraston esityksissä toimenpiteistä tuottavuus ja hyvinvointiohjelmaan../. Terveyskeskuksen henkilöstötoimikunta käsittelee asiaa kokouksessaan ja sen mahdollisesti antama lausunto jaetaan lautakunnalle sähköpostilla maanantaina. Lisätiedot: Lind Jussi, suunnittelupäällikkö, puhelin