LAPPFJÄRDIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KRISTIINAN KAUPUNKI LAPPFJÄRDIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16589

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (113) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET Kaavaprosessi OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Viranomaisyhteistyö NYKYTILANNE Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Asutus Maanomistus Liikenne Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat Luonnonolot Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavedet Natura- ja suojelualueet Kasvillisuus- ja luontotyypit Arvokkaat luontokohteet Eläimistö Linnusto Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Maisema ja kulttuuriympäristö Suurmaisema ja maisemarakenne Muinaisjäännökset OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN Muut tuulivoimahankkeet YVA-menettely Laaditut selvitykset TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Kaavan valmisteluvaihe Kaavan ehdotusvaihe Hyväksytty yleiskaava Tuulivoimapuiston rakenteet... 32

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (113) 6.5 Sähkönsiirto SUUNNITTELUN TAVOITTEET OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETEMNEMINEN Vireilletulo ja OAS Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo LAPPFJÄRDIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset Muut merkinnät ja määräykset OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Vaikutusalue Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Vaikutukset muinaismuistoihin Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Vaikutukset luontoon Kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet Pesimälinnusto Muuttolinnusto Vaikutukset eläimistöön Liito-orava Lepakot Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajit Natura-alueet ja suojelualueet Natura- tarveharkinta Pinta- ja pohjavedet Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Turvallisuus Tuulivoimapuiston meluvaikutukset... 69

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (113) Luonnosvaiheen melumallinnus Ehdotusvaiheen melumallinnus Matalien taajuuksien meluvaikutukset Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa Varjostusmallinnuksen tulokset ehdotusvaiheessa Yhteisvaikutukset alueen muiden hankkeiden kanssa Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset: melumallinnus, varjostusmallinnus ja näkemäalueanalyysi Yhteisvaikutukset Metsälän tuulivoimapuiston kanssa Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Vaikutukset lentoliikenteeseen Lentoestevalojen vaikutus KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavoihin Pohjanmaan maakuntakaava Vaihemaakuntakaava 1: Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla Vaihemaakuntakaava 2: Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavan Natura-arviointiin Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen osayleiskaavassa OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (113) Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Lausunnot kaavaluonnoksesta sekä vastineet 3. Melu ja varjostusmallinnusten selvitys 4. Melumallinnus 5. Varjostusmallinnus 6. Matalataajuinen melu 7. Valokuvasovitteet ja näkemäalueanalyysi 8. Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin 9. Varjostusmallinnus, Lappfjärd-Lakiakangas-Metsälä 10. Melumallinnus, Lappfjärd-Lakiakangas-Metsälä

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (113) LAPPFJÄRDIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaava kaavaehdotus Suunnittelualue sijaitsee Kristiinankaupungissa Lapväärtin kylän eteläpuolella. Puistokatu 2A, Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P21610 Vireilletulo: Kristiinankaupunki (KH ) Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO CPC Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Lappfjärdin alueelle Kristiinankaupunkiin. Lappfjärdin tuulivoimapuistoon tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan enintään 39 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuistojen hankealueet sijaitsevat lähimmillään noin kymmenen kilometriä Kristiinankaupungin keskustan kaakkoispuolella ja noin 12 kilometriä Isojoen taajaman luoteispuolella. Etäisyys rannikolle on noin kahdeksan kilometriä. Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen koko on noin 2200 hehtaaria. Tuulipuistoalueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa ja CPC Finland Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-menettely käynnistyi huhtikuussa Etelä-Pohjanmaan ELY keskus on antanut lausunnon YVA-selostuksesta (EPOELY/17/07.04/2012). Huhtikuun 1. päivänä 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaavassa määrätään, että osayleiskaavaa voidaan 77a :n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Kristiinan kaupunginvaltuusto.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (113) 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaa CPC Finland Oy. Kristiinan kaupunki vastaa omalta osaltaan valmistelu- ja suunnitteluvaiheiden tiedottamisesta ja nähtäville asettamisesta sekä näiden vaiheiden palautteen keräämisestä ja vastineiden valmistelusta. Kristiinan kaupungin puolesta työtä ohjaa Joakim Ingves, tekninen johtaja. Kaavan laadinnasta vastaa. FCG:n työryhmä: Luonnosvaihe: Pertti Malinen Susanna Paananen suunnittelupäällikkö, Ins. Amk suunnittelija, Ins. Amk Ehdotusvaihe: Susanna Paananen Lauri Solin suunnittelija Ins. Amk laatupäälikkö, DI YKS SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessi Ajankohta Vireilletulokuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ( von 1) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu koski sekä Lappfjärdin että Lakiakankaan tuulivoimapuistoja Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo Viranomaisneuvottelu (von2) Työneuvottelu Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Osayleiskaavan hyväksyminen Taulukkoa täydennetään prosessin edetessä.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (113) 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat: Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: kaavan vaikutusalueen asukkaat yritykset ja elinkeinonharjoittajat virkistysalueiden käyttäjät kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluyhdistykset elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset Edellä mainitittuja ovat: Vattenbolagen/Kommunala vattentjänstverk, Suupohjan lintutieteellinen yhdistys r.y., Suupohjan ympäristöseura, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Lappfjärdsnejdens jaktvårdsförening, Dagsmark, Uttermossen Natur och Miljö rf. Finavia Oyj, Findgrid Oyj Skogscentralen Caruna Oy Digita Oy Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kristiinankaupunki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Pohjanmaan liitto Pohjanmaan pelastuslaitos Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Museovirasto Puolustusvoimat Liikennevirasto Pohjanmaan museo Trafi Viestintävirasto

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (113) Finavia Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. 3.1 Viranomaisyhteistyö 4 NYKYTILANNE Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Muistio liitteenä. Kaavaprosessin aikana on pidetty 1 kpl työneuvotteluja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksessa. Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ovat liitteenä. Kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista järjestettiin viranomaisneuvottelu ja Lappfjärdin tuulivoimapuistoalue sijoittuu pääosin metsätalousalueelle. Hankealueilla kasvaa pääosin nuorta metsää, joiden välisillä alueilla on suomaisia painanteita sekä puoliavoimia kallioalueita. Suoalueet on pitkälti ojitettu maa- ja metsätalouden edistämiseksi ja kallioalueita on paikoittain hyödynnetty maa-ainesten otossa. Maanainesten ottoalueet sijoittuvat noin kaksi-kolme kilometriä Dagsmarkin keskustasta etelään Lappfjärdin hankealueen koillisosassa Risåsenin, Storåsenin ja Bergåsenin alueelle. Korsbäckin pohjavesialueella on vedenottamon lisäksi useita soranottoalueita. Jokilaaksoihin on lisäksi muodostunut laajahkoja kulttuurimaiseman ja elinkeinojen kannalta arvokkaita viljelyaukeita. Hankealueet ovat yleisessä virkistys- ja ulkoilukäytössä; siellä harrastetaan muun muassa marjastusta, sienestystä ja retkeilyä muussa muodossa. Alueilla ei sijaitse valtion tai kuntien ylläpitämiä ulkoilu- tai muita retkeilyreitistöjä eikä virkistyskohteita, mutta ne ovat paikallistietojen mukaan aktiivisessa metsästyskäytössä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (113) Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ortokuvalla 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Lappfjärdin tuulipuiston suunnittelualue sijaitsee Kristiinankaupungin Lapväärtin keskustaajaman etelä puolellisella alueella. Alue sijaitsee noin 9,5 kilometriä Kristiinankaupungin keskustasta kaakkoon valtatie 8 itäpuolella. Kaavoittavan alueen koko on noin 2200 hehtaaria.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (113) Kuva 2 Lappfjärdin tuulivoimapuiston likimääräinen sijainti Asutus Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaavan alueella ei sijaitse vakituisia asuinrakennuksia tai vapaa-ajan asuntoja. Lappfjärdin tuulivoimapuiston lounais- ja länsipuolella asutusrakenne on hajanaisempaa. Uttermossan, Träsvikin ja Blomträskin alueilla asutus on keskittynyt pääasiassa teiden varsille sekä peltojen ja metsien reunamille. Entisen merenlahden, Härkmerifjärdenin etelärannalla asutusrakenne on hieman tiiviimpää. Alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisestikin arvokas Härkmerin kyläalue.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (113) Maanomistus Liikenne Lappfjärdin tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja CPC Finland Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. Tuulivoimapuiston kuljetukset suuntautuvat hankealueelle valtatien 8 kautta. Lappfjärdin tuulivoimapuistolla on kaksi sisääntuloliittymää hankkeen yhdysteiden verkostoon. Rakentamisen aikaiset kuljetukset suuntautuvat alueelle Lappfjärdin länsipuolella olevan valtatien 8 ja hankealueen tieverkoston liittymän kautta. Hankealueen eteläpuolella on toinen liittymä alueelle, mutta koska Uttermossantie ja Flaggbergin metsätie eivät sovellu tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiselle raskaalle liikenteelle eivätkä erikoiskuljetuksille, tulee kyseinen reitti olemaan käytössä ainoastaan tuulivoimapuiston huolloissa. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. Kuva 3 Suunnittelualueen liikenneverkko. Voimaloita on poistettu kuvassa esitetystä kaavaprosessien aikana. Valtatiellä 8 hankealueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2011 oli 2964 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 440 ajoneuvoa. Maantiellä 663 Lappfjärdin kohdalla keskimääräinen liikenne vuonna 2012 oli 2869 ajoneuvoa vuorokau-

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (113) dessa ja raskaiden ajoneuvojen määrä 140 ajoneuvoa. Maantiellä 664 keskimääräinen vuorokausiliikenne 2011 oli 1078 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä Aluetta koskevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet MRL 24 :n 2 momentin mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Maakuntakaava Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Lappfjärdin tuulivoimapuisto sijoittuu pohjois- ja itäosastaan Pohjanmaan maakuntakaavassa (Maakuntahallitus 2008) Lapväärtin jokilaakson kehittämisalueelle (mk-1). Alueen käytön suunnittelulla tulee edistää luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä, maiseman hoitoa, luonnontilaisen jokivesistön ja koko valuma-alueen vedenlaatua. Lapväärtinjoen merkitystä luonnon ja kalakannan arvokkaana vesistönä tulee edistää. Lisäksi alueen ulkoilureitistöjä ja virkistysmahdollisuuksia tulee kehittää. Luoteisosat kuuluvat matkailunvetovoima-alueeseen (mv-1) Kaskinen - Kristiinankaupunki, jossa matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee huomioida alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niitä. Matkailua ja virkistystä palvelevan rakentamisen tulee sopeutua ympäristöön. Lappfjärdin tuulivoimapuiston alue sijaitsee pääosin Lapväärtinjoen-Isojoen valumaalueella, joka maakuntakaavassa on merkitty erityistä suojelua vaativaksi. Vesistöalue on Project aqua -kohde ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon sen asema kansainväli-

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (113) senä suojelukohteena. Alueella tapahtuvissa toimenpiteissä tulee kiinnittää erityistä huomiota vedenlaatuun ja siihen kohdistuviin muutoksiin. Suunnittelualueella sijaitsee kaksi tärkeää vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista. Pohjavesialueen tuntumassa on myös merkintä eo-2, jolla tarkoitetaan vedenoton ja maa-ainesoton yhteistoiminta-aluetta Korsbäckin kylässä Risåsenilla. Uudet maaaineksenottamisluvat on ratkaistava osana alueelle laadittavaa kokonaisvaltaista ottamissuunnitelmaa, jossa pääpaino on alueen kunnostuksessa ja jälkihoidossa. Hankealueen pohjoispuolella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue, jonka suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Hankealueen luoteen puoleinen raja sivuaa kulttuurihistoriallisesti merkittävää tielinjausta, jolla osoitetaan Rantamaantien ja Kyrönkankaantien vanhoja tiensuuntauksia. Alueen luoteispuolelle on osoitettu teollisuus- ja varastoalueen varaus (T). Hankealueen keski- ja pohjoisosassa on merkintä eo-4, jolla kuvataan kalliokiviaineksen ottamisalueita. Alueella on voimassa Maankäyttö- ja rakennuslain 33 mukainen rakentamisrajoitus. Alueen eteläosaan sijoittuu yksi muinaismuistokohde (sm), joka tarkoittaa muinaismuistolain (295/1963) nojalla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä. Kaikista alueen muinaisjäännöksiin mahdollisesti vaikuttavista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (113) Kuva 4. Kaavoitettavan alueen likimääräinen sijainti Pohjanmaan maakuntakaavakartalla (Pohjanmaan liitto 2010). Hankealueen pohjoisosassa on merkintä ohjeellisesta ulkoilureitistä, joka suuntautuu kohti pohjoista. Alueen länsiosaan on merkitty päävesijohdon ja siirtoviemärin yhteystarpeet. Merkinnällä osoitetaan tarpeelliset ja kehitettävät siirtoyhteydet. Suunnittelualueen itäpuolelle on osoitettu 220 kv voimansiirtojohto, joka on korvattu vierelleen merkityllä uudella 400 kv voimajohdolla. Molemmilla linja-alueilla on voimassa Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Itä- ja länsiosaa sivuaa myös maakunnankattava ohjeellinen tietoliikenneverkon linjaus Pohjanmaan maakuntakaava, vaihemaakuntakaavat Vaihemaakuntakaava 1 "Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla" hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa ja vahvistettiin ympäristöministeriössä Lappfjärdin tuulivoimapuiston alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaava 1:ssä. Vaihemaakuntakaava 2 : Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavassa 2 tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Uusiutuvia energiavaroja ja niiden sijoittumista käsittelevä selvitys valmistui syksyllä

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (113) Selvityksessä painotetaan tuulivoimatuotantoa. Vaihemaakuntakaava 2 pohjautuu selvitykseen, jonka tavoitevuosi on Vaihemaakuntakaavaluonnos valmistui vuoden 2011 aikana, ja maakuntahallitus päätti kokouksessaan asettaa sen julkisesti nähtäville. Maakuntakaavaluonnos oli MRA:n 12 mukaisesti julkisesti nähtävillä Lausuntoja pyydettiin MRA:n 13 mukaisesti. Kaavaluonnoksesta saatiin 59 lausuntoa ja mielipiteitä yhteensä 78. Lausunnoissa nousi esille merikotka, Natura, kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö, suojaetäisyydet asutukseen ja merikotkan pesäpuihin sekä sähkön siirto. Mielipiteissä nousi esille meluasia, suojaetäisyydet pysyvään asutukseen ja vapaaajanasutukseen, merikotka sekä uudet tuulivoimala-alueet. Maakuntahallitus hyväksyi vaihemaakuntakaavaehdotuksen , minkä jälkeen se maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 12 :n mukaan asetettiin julkisesti nähtäville Ehdotus lähetettiin MRA:n 13 :n mukaisesti lausunnolle kuntiin ja viranomaisille. Samaan aikaan järjestettiin ehdotusvaiheen esittely- ja neuvottelukierros seutukunnittain. Nähtävilläoloaikana kuntien asukkailla ja osallisilla oli oikeus jättää muistutuksia vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Pohjanmaan liitolle. Natura-arvioinnin tarvehankinta osoitti, että 12:lla vaihemaakuntakaavaehdotuksessa ehdotetuilla tuulivoima-alueilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia Natura-alueisiin. Vaihemaakunta-kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan jälkeen laadittiin luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi, jossa tarkasteltiin tarkemmin 12 aluetta vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisältyvästä 33 tuulivoima-alueesta. Samanaikaisesti laadittiin myös tarkempi selvitys vaihemaa-kuntakaavaehdotuksen toteuttamisen vaikutuksista lintuihin. Natura-arviointi valmistui Natura-arviointi oli nähtävillä , jolloin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ja alueiden haltijoilla oli mahdollisuus antaa lausuntonsa Natura-arvioinnista. Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan vaihemaakuntakaava 2:n, ja se on lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 30 tuulivoimaloiden aluetta, jotka soveltuvat merkitykseltään seudullisille tuulivoimapuistoille. Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu vaihemaakuntakaavassa osoitetulle alueelle Metsälä-Norrviken, sen pohjoisosaan. Osayleiskaavaalue on maakuntakaavan mukainen, mutta vaihemaakuntakaavassa pohjavesialueet on rajattu kokonaan tv-alueen ulkopuolelle. Osayleiskaavaehdotuksessa ei ole kuitenkaan osoitettu tuulivoimaloiden paikkoja pohjavesialueelle. Kaavaehdotuksessa Lappfjärdin hankealue on osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (113) Kuva 5 Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2, kaavaehdotus. Metsällä-Norrvikenin alue on osoitettu nuolella kuvassa Yleis- ja asemakaavat Lapväärtin osayleiskaava Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Lapväärtin osayleiskaava (hyväksytty ) Etäisyys tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen on lähimmillään noin 1,6 km Kristiinankaupungin rantayleiskaava Kaavoitettavan alueen länsipuolella, Blomträsketiä ympäröivällä alueella on voimassa Kristiinankaupungin rantayleiskaava (hyväksytty , muutos ) (Kristiinankaupunki 1998). Etäisyys tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen on lähimmillään noin 0,35 km. Lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat noin 800 m:n etäisyydellä Kristiinankaupungin rantayleiskaavan rajasta Dagsmarkin osayleiskaava Dagsmarkin osayleiskaava ( ) on laadittu Lapväärtinjoen varressa sijaitsevien Dagsmarkin ja Peruksen kylien alueille. Laaditussa yleiskaavan tarkistuksessa aiemmin voimassa olleen yleiskaavan aluetta on laajennettu ja maankäyttöä tarkistettu. Kaavaehdotus on hyväksytty Kristiinankaupungin valtuustossa Kaavoitetulle alueelle ei suuntaudu merkittäviä rakentamispaineita ja uusia asuinrakennuksia rakennetaan vuosittain 1-2 kappaletta (AIRIX ympäristö 2011). ). Etäisyys tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen lähimmillään on noin 0,7 km. Lähin voimala alueesta sijaitsee noin 1,4 km:n etäisyydellä Dagsmarkin osayleiskaavan rajasta Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava on vahvistettu Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaavassa osoitetaan rakennusalat 45 tuulivoimalalle. Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava sijaitsee lähimmillään noin 2 km:n etäisyydellä Lappfjärdin

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (113) tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. Lähimpien voimaloiden etäisyys toisistaan (Lappfjärd Metsälä) on noin 3,9 km Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava. Etäisyys Lappfjärdin tuulivoimapuiston alueeseen on lähimmillään noin 2,5 km. Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnassa osayleiskaava on hyväksymiskäsittelyssä Lapväärtin asemakaava Lappfjärdin suunnitellun tuulivoimapuiston pohjoispuolella on kaupungin valtuuston hyväksymä Lapväärtin asemakaava (Lapväärtti 2010). Etäisyys tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueeseen on lähimmillään noin 4 km 4.3 Luonnonolot Maa- ja kallioperä Tuulivoimapuistoalue sijoittuu Pohjanmaan svekofenniseen liuskejaksoon, joka on syntynyt noin 1900 miljoonaa vuotta sitten. Lappfjärdin hankealueen kallioperä koostuu pyrokseenipitoisesta graniitista, kiillegneissistä sekä granodioriitistä. Alueiden keskiosa koostuu felsisistä ja intermediäärisestä metavulkaniiteistä. Lappfjärdin alueen itäpuolella kallioperä koostuu kiillepitoisesta gneissistä ja kiilleliukeesta. Alueen poikki kulkee pääosin etelä-pohjoissuuntaisia, luokittelemattomia siirros-, murros- tai hiertovyöhykkeitä (GTK 1997). Hankealueiden maaperä on pääosin sekalajitteista moreenia. Lappfjärdin hankealueella esiintyy paikoin myös jäätikön paljastamia avokallioita. Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi useita suoalueita, joilla maaperä on turvetta (GTK 2011) Pinta- ja pohjavedet Suunnittelualueella ei ole lähtöaineiston mukaan tai maastoselvityksissä löydetty (Tiina Mäkelä / FCG) luonnonsuojelun, kalatalouden tai vesilain kannalta arvokkaita tai suojeltuja vesistöjä. Lappfjärdin hankealueen eteläosassa sijaitsee pieni, noin viiden hehtaarin laajuinen Paulajärvi. Järvi on tyypiltään Humalakeitaan suoalueen keskiosiin muodostunut avovesialue. Lapväärtinjoen valuma-alue kuuluu Lapväärtinjoen ja Isojoen (MUU100030) suojeltuun valuma-alueeseen. Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolella virtaava Isojoki-Lapväärtinjoki kuuluu Natura ohjelmaan sekä UNESCO:n hyväksymiin kansainvälisiin Project Aqua -kohteisiin, johon kuuluvat vesialueet on luokiteltu tieteellisesti arvokkaiksi ja merkittäviksi tutkimuskohteiksi. Tuulivoimapuiston alueella sijaitsevat Storåsenin ( ) ja Korsbäckin ( ) pohjavesialueet. Kala- ja Vesitutkimus Oy on laatinut Korsbäckin ja Storåosenin pohjavesialueille suojelusuunnitelman ( ), jossa on esitetty vedenottamoille suojavyöhykkeet. Voimaloita ei ole suunniteltu suojavyöhykkeille. Kristiinankaupungin pohjavesialueille on suunnitteilla uusi suojelusuunnitelma.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (113) Kuva 6 Suunnittelualueen sijainti suhteessa Storåsen ja Korsbäckin pohjavesialueisiin. Lappfjärdin ja Lakiakankaan pohjavesialueille tehtiin maastokäynti elokuussa 2012 (Esa Kallio / FCG). Pyrkimyksenä oli saada kattava kuva suunnittelualueen pohjavesiolosuhteista (maaperätiedot, paineellinen/vapaapintainen akviferi, pohjaveden muodostuminen, päävirtaussuunnat ja purkautumisalueet) sekä pohjaveden laadullisesta ja määrällisestä tilasta. Pohjavesiolosuhteiden tarkentamiseksi alueelle asennettiin lisäksi kolme pohjaveden havaintoputkea elokuussa Vaikutuksia tuulivoimapuistojen suunnittelualueilla sijaitsevien Storåsenin ja Lakiakankaan pohjavesialueiden hydrogeologiaan ja laatuun arvioitiin YVA:ssa sekä hankkeen rakennus- että käyttövaiheelle huomioimalla tuulivoimaloiden rakennustoimenpiteiden ulottuvuutta, pinta-alaa sekä alueella siirrettävien maamassojen määrää ja laatua. Suunniteltujen kaivutöiden (tuulivoimaloiden perustukset, maakaapelit ja huoltotiet) vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin ja vedenottoon arvioitiin.

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (113) Natura- ja suojelualueet Mahdollisten ympäristövaikutusten vaikutusalueelle ja noin kymmenen kilometrin säteelle suunnittelualueesta sijoittuu kaikkiaan yhdeksän Natura-aluetta. Natura-alueista Lapväärtin kosteikot (FI ), Hanhikeidas (FI ) ja Kristiinankaupungin saaristo (FI ) on liitetty Natura 2000-verkostoon sekä luonto- (SCI = Site of Community Interest) että lintudirektiivin (SPA = Special Protected Area) mukaisina kohteina. Lapväärtinjokilaakson Natura-alue (FI ), Pyhävuoren Natura-alue (FI ), Tegelbruksbackenin Natura-alue (FI ), Pohjoislahden metsän Natura-alue (FI ) ja Lassinharjun Natura-alue (FI ) on sisällytetty Natura 2000-verkostoon vain luontodirektiivin (SCI) mukaisina kohteina ja Lålbyn peltoaukean Natura-alue (FI ) vain lintudirektiivin (SPA) mukaisena kohteena. Kuva 7 Hankealueiden ympäristöön sijoittuvat Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet. Voimaloita on poistettu kuvassa esitetystä kaavaprosessien aikana. Lappfjärdin suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita. Alueen länsipuolella sijaitsee kaikkiaan 29 luonnonsuojelualuetta, jotka kuuluvat Lapväärtin kosteikoiden Natura-alueeseen. Lähimmillään tuulivoimapuistoa Lapväärtin kosteikoiden luonnonsuojelualueet sijaitsevat Blomträsketin alueella.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (113) Kasvillisuus- ja luontotyypit Lappjärdin suunnittelualue sijoittuu kasvimaantieteellisessä aluejaossa eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Etelä-Pohjanmaan rannikkomaalle, jolla moni eteläinen kasvilaji saavuttaa levinneisyytensä äärirajan (OIVA 2011). Suunnittelualue sijaitsee Suupohjan rannikkoseudun itäpuolella, laajahkolla metsäisellä selännealueella. Metsäaluetta rajaa pohjoisessa Lapväärtinjokilaakso ja itäpuolella Kärjenjokilaakso. Peltoa alueella on vain vähän. Alueen metsät ovat pääasiassa tuoreita mustikkatyypin (MT) havu- ja havulehtipuukankaita sekä kuivahkoja puolukkatyypin (VT) mäntykankaita. Tuoreet havu- ja sekapuukankaat keskittyvät kallioiden välisiin notkelmiin ja rinteiden alaosiin. Lehtomaisia käenkaali-mustikkatyypin (OMT) kankaita sijoittuu pienialaisina kuvioina tuoreiden kankaiden joukkoon alueen moreeniselänteiden alarinteille ja pellonlaiteille. Kangasmetsät ovat puustoltaan nuorten kehitysluokkien talousmetsiä, joilla ei ole tiedossa suojelullisesti arvokkaiden kasvilajien kasvupaikkoja. Lappfjärdin alueelle ominaisia ovat paikoin melko laajat, kasvillisuudeltaan karut kallioalueet sekä usein niihin liittyvät kuivahkot mäntykankaat. Alueella esiintyy myös runsaasti ojitettuja korpia ja rämeitä, jotka ovat nykyisellään eri kehitysasteissa olevia turvekankaita. Laajimpia turvekangasalueita ovat mm. Holmmossen ja Börkmossen. Varttuneempaa kuusi-, mänty- ja sekakangasmetsää esiintyy erillisinä kuvioina nuorempien metsätyyppien joukossa. Varttuneiden kangasmetsien luonnontilaisuudessa näkyvät metsätalouden vaikutukset mm. lahopuuston vähäisyytenä. Lähes luonnontilaisina ovat säilyneet karuimmat kallioalueet sekä märimmät nevat. Tuulivoimapuistoalueen kasvillisuutta on kuvattu tarkemmin aluetta koskevassa selvitysraportissa (Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen luontoselvitykset, FCG Finnish Consulting Group 2012) Arvokkaat luontokohteet Eläimistö Kesällä 2012 tehtyjen luontoselvitysten yhteydessä suunnittelualueella ei havaittu luonnonsuojelulain 4. luvun 29 :n mukaisia luontotyyppejä. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole myöskään tiedossa vesilain 2. luvun 11 :n mukaisia luonnontilaisia alle yhden hehtaarin lampia tai järviä tai luonnontilaisia puroja tai noroja. Suunnittelualueelle sijoittuvia metsälain 3. luvun 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat purojen välittömät lähiympäristöt (10 :n kohta 1), lehtokorvet (10 :n kohta 2a), vähäpuustoiset suot (10 :n kohta 2d) ja harvapuustoiset kallioalueet (10 :n kohta 7). Edustavia kalliometsiä esiintyy seuraavilla kallioalueilla: Flaggberget, Tornberget, Sandheden ja Paulakangas. Arvokkaita suoalueita ovat Tupaneva, Lunnmossen sekä Humalakeidas. Humalakeitaan alueelle sijoittuu myös Paulajärven avoin vesialue. Suoalueilla esiintyy silmälläpidettäviä suoluontotyyppejä kuten tupasvilla- ja isovarpurämettä. Holmmossenin alueelle sijoittuu puolestaan monilajista käenkaali-mesigangervotyypin suurruoholehtoa (OFiT) sekä lehtokorpea. Molemmat luontotyypit on luokiteltu uhanalaisiksi. Koko Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella yleisenä esiintyviä nisäkäslajeja ovat muun muassa hirvi, kettu, metsäjänis, rusakko, näätä, kärppä, lumikko, orava ja mäy-

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (113) Linnusto rä supikoira sekä muun muassa myyrät ja päästäiset joiden kannat voivat vaihdella suuresti. Suurpetokanta on Suupohjan alueella kasvussa ja susia esiintyy säännöllisesti erityisesti Suupohjan rannikkoseudulla. Myös karhukanta on vakiintunut, ja karhujen levinneisyys ulottuu Suupohjan rannikkoseudun eteläosiin. Ilveksen asuinalueet ovat rannikon tuntumassa Suupohjan rannikkoseudulta Vaasanseudulle (Pohjanmaan liitto 2011). Riistalajeista Lapväärtin seudulla tavataan myös mm. valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista (Riistaweb 2011). Suunnittelualueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittua liito-oravaa. Vuonna 2012 liito-oravan elinalueita (sisältää lisääntymis- ja levähdyspaikan) havaittiin Holmmossenin, Lillmossenin, Flaggbergetin ja Storåsbergetin alueilla. Lähtötietojen perusteella aiemmin tunnettuja elinalueita sijoittuu lisäksi kolmelle muulle paikalle suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Näitä alueita ei todettu lajin asuttamaksi vuoden 2012 kartoituksissa, mutta laji voi palata alueille tulevina vuosina. Suunnittelualueella esiintyy luontodirektiivissä IV(a) mainittuja lepakoita. Alueen lepakkolajisto on melko yksipuolista eivätkä lepakkotiheydet nouse alueella kovin korkeiksi. Selvästi yleisin lepakko alueella on pohjanlepakko. Lisäksi alueella esiintyy vähälukuisena viiksisiippoja (isoviiksi- ja/tai viiksisiippa). Lappfjärdin suunnittelualueella todettiin kolme tärkeää II- luokan lepakoiden ruokailualuetta (useita ruokailevia lepakoita läpi kesän) ja yksi III -luokan lepakkoalue (muu lepakoiden käyttämä alue). Tuulivoimaloiden alustavilla rakennuspaikoilla ei tehty havaintoja lepakoista eikä niiden alueilta löydetty lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi soveliasta kolopuustoa. Suunnittelualueen kautta tai sen lähiympäristössä ei selvitysten perusteella kulje merkittäviä lepakoiden muuttoreittejä. Alueella ei havaittu myöskään merkittävää lyhyenmatkan muuttajien (pohjanlepakko ja siippalajit) syksyistä vaellusliikehdintää. Alueen pohjoispuolelle sijoittuva Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue on kalastoltaan monipuolinen jokivesistö. Jokeen nousevat meritaimen (CR), harjus ja alajuoksulle myös vaellussiika. Lapväärtinjoessa esiintyy eräitä harvinaisia koskikorento- ja vesiperhoslajeja sekä nilviäisiä kuten jokihelmisimpukka (EN) (Etelä-Pohjanmaan ELY 2011, Pohjanmaan liitto 2011). Lapväärtinjoki-Isojoki ei kuitenkaan sijoitu suunniteltujen tuulivoimaloiden välittömään läheisyyteen. Metsäalueilta Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöön johdetut valtaojat eivät ole ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne soveltuisivat meritaimenen nousuvesistöiksi. Joki- ja purouomat ovat perattuja ja tehokkaasta metsätaloudesta johtuen ojissa virtaava vesi on humuspitoista. Uomat myös kuivivat kesäisin. Suunnitellun tuulivoimapuiston alueella ainoa suurempi avovesialue on Paulajärvi, jossa esiintyvää vesieläimistöä ei ole tarkemmin selvitetty. Järvessä esiintyvä kalakanta on kuitenkin tiettävästi melko vaatimatonta (mm. hauki ja ahven). Alueella havaittu hyönteislajisto edustaa talousmetsäalueilla hyvin yleisinä esiintyvää lajistoa. Valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaista tai luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoa ei havaittu. Pesimälinnusto Lappfjärdin suunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä havaittiin vuonna 2012 laadituissa pesimälinnustoselvityksissä yhteensä 65 lintulajia, joista 62 lajia tulkittiin alueella pesiviksi. Linjalaskentojen tulosten perusteella Pesimälinnuston keskimääräinen tiheys oli noin 195 paria / km 2, joka on hieman alueellisia keskiarvoja korkeampi (Väisänen ym. 1998). Parimääriä nostaa todennäköisesti niin sanottu reunavaikutus;

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (113) hakkuiden, taimikoiden ja varttuneempien metsien kirjavoimassa ympäristössä muodostuu paljon reunavyöhykkeitä, joilla pesii runsaslukuisena niin sanottuja metsän yleislintuja (Väisänen ym. 1998). Runsaimpina esiintyvät Suomen runsaslukuisimmat pesimälajit kuten pajulintu, peippo, punarinta ja metsäkirvinen, jotka muodostavat lähes puolet alueella pesivästä lintupopulaatiosta. Kanalintukannat alueella ovat melko vahvat. Havupuuvaltaiset kangasmetsäalueet ja ojitetut turvemaat tarjoavat elinympäristön eri kanalintulajeille kuten pyylle, teerelle (NT) ja metsolle (NT), jotka ovat Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lintulajeja. Metson ohella alueellisesti uhanalaiseksi (RT) luokiteltua riekkoa esiintyy harvalukuisena. Lappfjärdin suunnittelualueella on tiedossa kaksi II-luokan metson soidinaluetta, joilla on havaittu metsästysseuran edustajien mukaan soivia lintuja useasti. Pirstoutuneilla varttuneempien kuusikangasmetsien alueilla esiintyy vähälukuisena niin sanottuja vanhan metsän lajeja (Väisänen ym. 1998), joita ovat mm. puukiipijä, hömötiainen, kulorastas ja palokärki. Linjalaskentojen perusteella vanhan metsän lajit muodostavat vain noin kolme prosenttia alueella pesivästä lintupopulaatiosta. Lappfjärdin alueen arvokkaimpiin pesimälajeihin kuuluu karuilla kallioalueilla ja varttuneilla mäntykankailla viihtyvä kehrääjä, joka pesii alueella todennäköisesti 4-6 parin voimin. Petolinnuista kartoituslaskennoissa havaittiin todennäköisesti pesivinä vaarantuneeksi luokiteltu hiirihaukka, varpushaukka sekä alueen eteläosassa silmälläpidettävät helmipöllö ja huuhkaja. Suolajistoa edustavat alueella mm. kapustarinta ja kurki. Alueella on esiintynyt aiempina vuosina myös alueellisesti uhanalaiseksi (RT) ja valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltua kuukkelia (SYKE 2011), mutta nykyään lajin esiintymisalueen eteläraja länsirannikolla kulkee Lapväärtinjoen eteläpuolella olevien metsäalueiden läpi (Lillandt 2012). Kuukkelikannan katoaminen alueelta on seurausta alueen metsien rakenteessa tapahtuneista muutoksista (Lillandt 2009). Merikotkan lähin tiedossa oleva asuttu reviiri sijoittuu Kristiinankaupungin rannikolle yli kuuden kilometrin etäisyydellä ja lähin tiedossa oleva kalasääskenpesä alueen eteläpuolelle noin kahden kilometrin etäisyydelle lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Muuttolinnusto Suupohjan rannikko on yksi Suomen tärkeimmistä muuttolintujen kauttakulkuväylistä. Rannikon kautta muuttaa satoja tuhansia lintuja sekä keväisin että syksyisin. Lähes kaikkien alueen läpi kulkevien muuttolintulajien pääväylä seuraa rannikon viitoittamaa linjaa ja useimpien lajien muuttomäärät pienenevät nopeasti kauempana rannikosta. Keväällä kurjen, laulujoutsenen, metsähanhen ja naurulokin päämuuton painopiste keskittyy valtatie 8 länsipuolelle eivätkä lajit merkittävissä määrin muuta suunnittelualueen kautta. Hiirihaukan, sepelkyyhkyn ja töyhtöhyypän kevätmuutto jakautuu tasaisemmin ja osa linnuista muuttaa myös alueen läpi. Syksyllä puolestaan kurjen, laulujoutsenen ja naakan päämuutto sijoittuu selvästi alueen länsipuolelle, mutta metsähanhia sekä sepelkyyhkyjä muuttaa tasaisemmin myös suunnittelualueen läpi. Suunnittelualueen itäpuolella, Korsbäckin Merijärvellä lepäilee keväisin vaihtelevasti hanhia ja joutsenia, sekä jonkin verran sorsalintuja ja kahlaajia kuten kapustarintoja. Syksyisin alueella levähtää jonkin verran merihanhia. Merijärvellä lepäilevät hanhet saattavat käydä yöpymässä rannikolla, jolloin niiden täytyy ohittaa Lappfjärdin suunnittelualue pohjois- tai eteläpuolelta tai lentää sen läpi. Näiden hanhien yöpymiskäyttäytymisestä ei ole kuitenkaan varmaa tietoa.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (113) Yleiskaavaan merkityt luontokohteet Merkintä: Merkinnän peruste Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n nojalla suojeltuja liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Alueen puusto tulee säilyttää tai puustoa tulee hoitaa niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, ruokailupuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään Alueella sijaitsee Metsälain 10 :n mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilymisedellytykset. Kuva 8. Hankealueiden ympäristöön sijoittuvat Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet. Voimaloita on poistettu kuvassa esitetystä kaavaprosessien aikana.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (113) 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö Suurmaisema ja maisemarakenne Maisemallisessa maakuntajaossa kaava-alue sijoittuu Pohjanmaan alueelle ja tarkemmin määriteltynä Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudun ja viljelylakeuksien seudun vaihettumisvyöhykkeelle (OIVA 2011). Etelä-Pohjanmaan rannikkoseudulle tunnusomaisia piirteitä ovat kapeahkot jokilaaksot viljelysalueineen, joiden väliin jää karuja moreeniselänteitä. Maaston suhteellisen tasaisuuden vuoksi soita on alueella runsaasti ja kalliomuodostumia melko vähän. Metsät ovat enimmäkseen kuivahkoja puolukkatyypin männikköjä. Rannikon läheisyydessä metsät ovat hieman rehevämpiä, paikoin esiintyy myös kuusikoita ja kasvillisuus on muutenkin monipuolisempaa. Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien maisemalle antavat leimansa myös peltolakeudet, jotka ovat maamme avarimmat. Lapväärtissä, noin kuusi kilometriä suunnitellun tuulivoimapuiston pohjoispuolella kohoaa rannikko-pohjanmaan korkein mäki, Pyhävuori. Pyhävuori on suosittu retkeilykohde ja alueella on mm. viisi merkittyä retkeilyreittiä. Pyhävuoren alue on tunnettu myös luolistaan, jotka ovat olleet asuttuja ennen edellistä jääkautta. Pohjalainen rakennettu kulttuuriympäristö on omintakeinen ja muusta maasta erottuva. Pitkään yhtäjaksoisena säilyneestä asutuksesta kertovat lukuisat kiinteät muinaisjäännökset ja jokilaaksojen aukeat viljelymaisemat (Pohjanmaan liitto 2011). Jokilaaksoihin keskittynyt asutus muodostaa yhtenäisiä nauhamaisia kyliä. Niitä ympäröivät selännealueet ovat vastaavasti lähes asumattomia. Lappfjärdin tuulivoimaosayleiskaava sijoittuu Kristiinankaupungin kaakkoispuolelle, jokilaaksojen rajaamalle, rakentamattomalle selännealueelle. Metsätalousvaltaiset alueet ovat pinnanmuodoiltaan pääsääntöisesti melko tasaisia, mutta läntisellä Lappfjärdin hankealueella esiintyy paikoin myös kumpareisuutta. Alueiden melko sulkeutunutta maisemaa rikkovat pienehköt avosuot sekä hakkuuaukeat.

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (113) Kuva 9 Peltomaisemaa suunnittelualueen läheisyydessä Kaava-alueen läheisyydessä, lähimmillään vajaan 2,5 kilometrin etäisyydellä kaavaalueen rajasta, sijaitsee yksi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Härkmeri (MAO100108) on kaava-aluetta lähimpänä sijaitseva valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alue sijoittuu lähimmillään vajaan 2,5 kilometrin päähän Lappfjärdin hankealueesta sen länsipuolelle. Härkmerin alue on merenlahden ympärille noussut, edustava rannikkokylä, jossa rantaniittyjä ja viljelyksiä reunustaa hyvin säilynyt vanha rakennuskanta. Alueen pinta-ala on noin kaksi sataa hehtaaria. Alueella on sekä avoimia että umpeenkasvavia perinnebiotooppeja (Ympäristöministeriö 2011) Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoimapuiston alueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähimmät kohteet sijaitsevat vajaan 12 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Niitä ovat Kristiinankaupungin ruutukaava-alue (RKY 1154), Butsbackenin kyläasutus (RKY 4959) sekä Karijoen kirkkoympäristö (RKY 4866). Yli 12 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsevat muun muassa Kristiinankaupunkiin sijoittuva Carlsonin huvila (RKY 4610), Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama (RKY 2045) sekä Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema (RKY 4259) Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Korsbäckin kulttuurimaisema sijoittuu välittömästi kaava-alueen itäpuolelle. Useammasta osa-alueesta koostuva Isojoen kulttuurimaisema (Lapväärtissä) sijoittuu kaava-

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (113) alueen luoteis-, pohjois- ja koillispuolelle lähimmillään vajaan puolen kilometrin päähän siitä. Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alue sijoittuu lähimmillään alle kilometrin päähän hankealueesta. Vesijärven kylä sijoittuu runsaan 5,5 kilometrin päähän hankealueesta. Isojokilaakson kulttuurimaisema sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä tuulivoimapuistoalueesta. (Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2005) Tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu maakunnallisella tasolla merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Alle kymmenen kilometrin säteelle hankealueesta sijoittuvia maakunnallisesti merkittäviä kohteita on seuraavasti: Lapväärtin kirkko ympäristöineen, Lapväärtin pappila, Isojokilaakson kulttuurimaisema-alue sekä Härkmerin kylä. Yli kymmenen kilometrin päähän hankealueesta sijoittuvat muun muassa Kristiinankaupungin vanha ruutukaava-alue ja Myllymäki sekä Isojoen kirkko ympäristöineen. Edellä mainitut kohteet ovat RKY 1993 kohteita. Lappfjärdin hankealueen pohjoiskulmaa sivuaa kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus, Rantatie Muinaisjäännökset Suunnittelualueella suoritettiin muinaisjäännösinventointi kesällä Työn tavoitteena oli suunnittelualueen tunnettujen muinaisjäännösten rajojen ja tarkemman sijainnin selvittäminen sekä ennestään tuntemattomien kiinteiden muinaisjäännösten löytäminen. Arkeologinen inventointi sisälsi selvityksen, jossa on kuvattu hankealueen sellaiset tunnetut muinaisjäännöskohteet, jotka sijaitsevat muuttuvan maankäytön alueilla tai niiden lähiympäristössä sekä maastoinventointien yhteydessä löydetyt entuudestaan tuntemattomat muinaisjäännöskohteet. Muinaisjäännösinventoinnin on suorittanut Kulttuuripalvelut Heiskanen & Luoto Oy:stä FM Kalle Luoto. Lappfjärdin ja Lakiakankaan hankealueilla sijaitsee yhteensä noin kaksikymmentä ennestään tunnettua muinaisjäännöskohdetta ja -aluetta. Kohteet on huomioitu jo tuulivoimaloiden ja huoltotiestön sijoitussuunnittelussa ja niiden läheisyyteen on jätetty vähintään viidenkymmenen metrin suojavyöhyke. Inventoinnin tuloksena paikannettiin viisi entuudestaan tuntematonta muinaisjäännöskohdetta ja yksi irtolöytöpaikka. Kohteista kolme on ajoittamattomia rakkakuoppakohteita, yksi historialliselle ajalle ajoittuva rajamerkki ja yksi tervahauta. Lisäksi dokumentoitiin historiallisen ajan kiviaitoja, rajamerkki ja kivilouhoksia, joita ei voida pitää muinaismuistolain tarkoittamina kiinteinä muinaisjäännöksinä. Lappfjärdin alueelta löydettiin kolme historiallisen ajan kivilouhosta. Nämä kertovat alueen metsäalueiden hyödyntämistä ja niillä voidaan katsoa olevan lähinnä paikallista merkitystä.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (113) Kuva 10 YVA:ssa esitetyille hankealueille ja niiden läheisyyteen sijoittuvat muinaisjäännökset. Voimaloita on poistettu kuvassa esitetystä kaavaprosessien aikana. Lappfjärdin tuulivoimapuistoalueella sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset: Nimi Tunnus Tyyppi Ajoitus Määrä Lappfjärd-Storåsen asuinpainanteet kivikautinen 16 Lappfjärd-Storåsen W hautaröykkiöt rautakautinen 2 Lappfjärd-Stugmossen hautaröykkiöt pronssikautinen 2 Lappfjärd-Stugmossen B hautaröykkiöt pronssikautinen 3 Lappfjärd-Stugmossen hautaröykkiöt pronssikautinen 1 Lappfjärd-Mossatået muinaisjäännösryhmät Lappfjärd-Risåsen N muinaisjäännösryhmät kivikautinen/ pronssikautinen kivikautinen/ pronssikautinen Lappfjärd-Holmmossen hautaröykkiöt pronssikautinen 3 Lappfjärd-Tornberget hautaröykkiöt moniperiodinen 2 Lappfjärd-Lunnmossen hautaröykkiöt pronssikautinen 1 Lappfjärd-Starängen hautaröykkiöt pronssikautinen/ rautakautinen Lappfjärd-Sandheden hautaröykkiöt pronssikautinen 7 Lappfjärd-Granliden muinaisjäännösryhmät kivikautinen/ pronssikautinen

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (113) Nimi Tunnus Tyyppi Ajoitus Määrä Lappfjärd-Högberget/ Paulakangas hautaröykkiöt pronssikautinen 1 Norrviken asuinpaikka kivikautinen 1 Lappfjärd- Bergåsen Lappfjärd- Hemstranden asuinpaikka kivikautinen asuinpaikka kivikautinen 1 Lind asuinpaikka kivikautinen 1 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Innopower Oy:llä on käytössä oleva tuulivoimapuisto Kristiinankaupungissa, Furuvikenissä. Tuulivoimapuisto käsittää kolme noin 1 MW:n tehoista tuulivoimalaa, jotka ovat valmistuneet vuonna Suomen tuulivoimayhdistys ry:n (2012) mukaan, noin kahdenkymmenen kilometrin säteellä hankealueista on 12 suunniteltua tuulivoimahanketta.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (113) Kuva 11 Hankkeen läheisyydessä sijaitsevat toiminnassa olevat tuulivoimapuistot (punainen piste) sekä suunnitellut hankkeet. 5.2 YVA-menettely YVA-menettely ja kaavoitusprosessi on toteutettu samanaikaisesti Lappfjärdin ja Lakiakaankaan tuulivoimapuistoja koskien. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut lausunnon (Dnro EPOELY/17/07.04/2012) YVA-selostuksesta. Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiselostuksessa on käsitelty hyvin ne asiat, jotka YVA- laki vaatii ja pitää arviointiselostusta riittävänä.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (113) 5.3 Laaditut selvitykset Kaavan luonnosvaiheessa käyettävissä ollut aineisto: Kaavoituksen tausta-aineistona ovat YVA-menettelyn yhteydessä koottu lähtöaineisto sekä tehdyt selvitykset ja muut olemassa olevat selvitykset YVA:aa ja osayleiskaavaa varten on laadittu mm. seuraavat selvitykset: Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen luontoselvitys / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012 Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen Natura-tarveharkinta / FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2012 Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen muinaisjäännösselvitys / Kulttuuripalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2012 Lisäksi tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutuksia on selvitetty erillisin mallinnuksin. Ehdotusvaiheessa laaditut selvitykset / mallinnukset: Melumallinnus, Lappfjärd ja Lakiakangas 62 x GE 2,5-120 hh139m + 20 x Vestas V126 hh137m ( ) Varjostusmallinnus, Lappfjärd ja Lakiakangas 64 x GE 2,5-120 hh139m/150m + 20 x Vestas V126 hh137m (with forest and with no forest) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Näkemäalueanalyysi, WindPro ( , ) Voimalatyyppi: Lappfjärd 41 x GE 2,5-120 hh150m ja Lakiakangas 23 x GE 2,5-120 hh139m + 20 x Vestas V126 hh137m. Päivitetty Voimalat 17 ja 21 poistettu. Kristiinankaupungin ja Isojoen tuulivoima-alueiden matalataajuinen melu ( , ) Kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuus liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin ( , ) 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe CPC Finland Oy on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (39) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, joka sijaitsee 110 kv:n voimajohdon yhteydessä. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoi-

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (113) hin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. Kuva 12 Tuulivoimapuistojen alustavat suunnittelualueet Lappfjärdin ja Lakiakankaan alueilla sekä kaavailtu voimajohtolinjaus sekä tuulivoimalaitosten ja sähköaseman alustavat sijainnit. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä välisen ajan. Lappfjärdin tuulivoimapuiston kaavaluonnoksessa voimalat nro. 1-3 poistettiin ennen nähtäville asettamista. Voimalat nro. 5, 6 ja 8 siirrettiin pois pohjavesialueelta. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Tuulivoimapuiston suunnitelma on tarkentunut tehtyjen selvitysten sekä kaavasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Verrattuna kaavan valmisteluvaiheeseen, keskeisimmät muutokset ovat olleet voimalan nro. 7 siirtäminen pois pohjavesialueen rajalta uuteen sijoituspaikkaan sekä voimalan nro. 44 ja voimalan nro. 6 luoteispuolella sijainneen voimalan poistaminen kokonaan. 6.3 Hyväksytty yleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (113) 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Lappfjärdin tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 39 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kv tai 31,5 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv tai 31,5 kv maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv ilmajohdoista ja sähköasemasta. Tuulivoimalayksikkö koostuu noin 150 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen. Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 60 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 120 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 m. Kuva 13 Periaatekuva tuulivoimalasta. Tuulivoimalan teräslieriötornin korkeus on n. 150 m ja lapa 60 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimi-korkeus on yhteensä 210 metriä Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (113) 6.5 Sähkönsiirto Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Tuulivoimapuisto tullaan yhdistämään 110 kilovoltin (kv) voimajohdolla tällä hetkellä rakenteilla olevalle Kristiinankaupungin pohjoispuolella sijaitsevalle Kristinestad -nimiselle sähköasemalle. Alustavan suunnitelman mukaan voimajohto tullaan kokonaisuudessaan toteuttamaan ilmajohtona. Kuva 14 YVA-selostuksessa esitetyt vaihtoehtoiset sähkönsiirtoreitit. Voimaloiden lukumäärä (vähentynyt) ja sijoittelu on muuttunut osayleiskaavan laadinnan aikana.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (113) Sähkönsiirtoa sekä sen vaikutuksia on kuvattu tarkemmin Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Lakiakankaan tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta tuulivoimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet huomioon ottaen. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 200MW:n tasosta noin 2500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Kristiinankaupungin kaupunginvaltuusto. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETEMNEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Kristiinankaupungin kaupunginhallitus on päättänyt Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoima-alueiden osayleiskaavojen käynnistämisestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Kristiinankaupungissa Osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolo Ympäristövaikutusten arviointiselostus ja kaavaluonnos esiteltiin yleisötilaisuuksissa Dagsmarkin Maibossa ja Vanhassakylässä Osayleiskaavaluonnos oli nähtävänä välisenä aikana.

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (113) Kuva 15 Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaavaluonnos

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (113) 8.3 Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset Mielipiteitä ja lausuntoja kaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 6 kpl (Pohjanmaan liitto, Metsähallitus, EPV Tuulivoima Oy, Martin Saarinen, Kari Laurila ja Länsirannikon ympäristöyksikkö/mustasaari). Lyhennelmät lausunnoista sekä kaavoittajan vastineet niihin on esitetty kaavaselostuksen liitteenä erillisinä asiakirjoina. Lausunnoissa ja mielipiteissä nousi esiin mm. mahdolliset vaikutukset lintuihin, vaikutukset Natura-alueisiin sekä turvallisuuteen. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen, mielipiteiden sekä selvitysten tuloksien perusteella kaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset: Kaavaluonnos Kaavaehdotus Voimala nro.44 poistetaan kokonaan ja kaava-aluetta rajataan pienemmäksi. Kaavaluonnos Kaavaehdotus Voimala nro.7 siirretään pohjavesialueen rajalta pois.

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (113) Kaavaluonnos Kaavaehdotus Voimala nro 6 luoteispuolella sijainnut voimala poistetaan kokonaan. Kaavaluonnos Kaavaehdotus Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan poistaa kaavaehdotuksen tuulivoimayksiköt nro 17 ja 21 Kaavakarttaan on merkitty YVA:ssa ja muissa selvityksissä käytetyt voimaloiden numeroinnit. Kaava-aluetta on rajattu pienemmäksi, koska mm. poistuneiden voimaloiden vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa laajoja alueita m-1 merkinnällä, jos alueelle ei osoiteta muuta käyttötarkoitusta. Kaavamerkintöjä on tarkastettu voimalinjan yhteystarpeen sekä ohjeellisen sähköaseman sijainnin osalta. Kaavamääräyksiin on lisätty voimaloiden suurin sallittu kokonaiskorkeus. Kaavan yleisiä määräyksiä on tarkennettu. Kaavakarttaan on lisätty maakuntakaavassa osoitetut: eo-4 aluevaraus (Merkinnällä on osoitettu kalliokiviaineksen ottoalueen likimääräinen sijainti.) Project Acqua alueen rajaus

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (113) Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia on täydennetty sekä sanallisin arvioin, että kuvamateriaalin osalta. Kuva 16 Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus, nähtävillä välisenä aikana.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (113) 8.4 Osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään Tämän jälkeen kaavaehdotus asetetaan nähtäville väliseksi ajaksi. 9 LAPPFJÄRDIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 2200 ha. Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuulivoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen (esimerkiksi konehalli tms.). Vesialueena on osoitettu Paulajärvi. Järvi on tyypiltään Humalakeitaan suoalueen keskiosiin muodostunut avovesialue.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (113) 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloidenkokonaiskorkeus saa olla enintään 210 metriä. ENERGIAHUOLLON KOHDE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman likimääräinen sijainti. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI. Numero viittaa kaavaselostuksessa ja liiteaineistoissa käytettyyn tuulivoimaloiden numerointiin. VOIMALINJAN YHTEYSTARVE. Merkinnällä on osoitettu 110 kv voimalinjan yhteystarve tuulivoimapuiston ja alueellisen sähköaseman välillä. OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. OHJEELLINEN UUSI TIEYHTEYS. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv -alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 39 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien Pääesikunnalta.

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (113) Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtiovaltioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Energiahuollonkohdemerkinnällä on osoitettu tuulivoimapuiston sisäisen sähköaseman likimääräinen sijainti. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien sijainnit. Maakaapelit ja tielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (39 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 9.4 Muut merkinnät ja määräykset Nykyisiä teitä tai vesi- ja viemärilinjoja koskevat merkinnät ja määräykset:

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (113) Muut merkinnät ja määräykset: Osayleiskaavan alueella sijaitsee useita muinaisjäännöskohteita, jotka on huomioitu kaavassa sm-kohdemerkinnällä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat on huomioitu kaavassa s-1 aluemerkinnällä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät tai erityisen tärkeät alueet on huomioitu sekä pohjavesialueet. Em. alueille ei ole osoitettu

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (113) tuulivoimaloiden alueita tai muuta rakentamista. Kansainvälisesti merkittävä suojelukohde Projet aquan rajaus on huomioitu osayleiskaavassa. 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu pitkälti hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tuottamaan selvitysaineistoon, vaihtoehtojen vertailuun ja vaikutusten arviointiin Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 10.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Kristiinan kaupungin puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoi-

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (113) mapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Lappfjärdin tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin pääosin talousmetsää. YVA:ssa tarkasteltavan hankealueen pinta-ala on noin 4900 hehtaaria. Yleiskaavan mukainen alue on noin 2200 ha. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Lappfjärdin tuulivoimapuistossa maankäytön vaikutukset kohdistuvat yhteensä noin 100 hehtaarin kokoiselle alueelle, joka vastaa 2 % koko tuulivoimapuiston pinta-alasta. Suurin osa suunnitelluista voimaloista sijoittuu metsäalueelle. Rakentamis-vaiheessa jokaisen tuulivoimalan pystyttämistä varten raivataan puusto noin 1 hehtaarin kokoiselta alueelta. Tässä vaihtoehdossa kokoamis- ja pystytysalueiden vaatima maa-ala on noin 46 hehtaaria. Kokoamisalueiden kasvillisuuden annetaan palautua rakentamisen jälkeen. Yhden tuulivoimalan perustuksien vaatima maa-ala on noin 0,06 hehtaaria, jolla muu maankäyttö estyy tuulivoimalan toiminnan ajaksi. Lappfjärdin tuulivoimapuistossa tuulivoimaloiden perustuksien vaatima maa-ala on 3,36 hehtaaria. Tuulivoimapuistoa ei tulla aitaamaan tai liikkumista muuten rajoittamaan alueella. Muuntoaseman vaatima maa-ala on noin 2 4 hehtaaria, joka aidataan turvallisuussyistä. Uusia teitä hankkeen yhteydessä rakennetaan noin 19 kilometriä. Uusien huolto- ja kuljetusteiden sekä niiden vierelle asennettavan maakaapelin vaatima maaala on noin 11,7 ha. Uusien teiden alueella metsätalouden harjoittaminen estyy pysyvästi. Kunnostettavia teitä on yhteensä noin 19,5 kilometriä. Tieverkoston rakentaminen palvelee myös muita alueella liikkuvia, eikä teiden käyttöä tulla rajoittamaan. Tieverkoston kehittäminen voi parantaa alueen käyttömahdollisuuksia esimerkiksi virkistykseen, metsästykseen ja marjastukseen. Teiden kunnostustoimenpiteet sekä maakaapelin asentamisen teiden viereen vaatii maa-alaa noin 11,7 hehtaarin verran. Yhteenvetona voidaan todeta, että Lappfjärdin tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (113) 10.4 Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähenevät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Kokonaisuudessa tuulivoimapuiston liikennevaikutukset kohdistuvat rakennusvaiheittaisiin jaksoihin koko tuulivoimapuiston rakentamisen ajalle (noin vuosi). Liikenteen suuntautuminen tarkentuu hankkeen jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen lisää tällä ajalla raskasta liikennettä erityisesti tuulivoimapuiston läheisillä tieosuuksilla nykyisiin liikennemääriin verrattuna ja lisää luonnollisesti myös liikenteestä aiheutuvia melu- ja pölyhaittoja teiden välittömillä lähialueilla. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä syntyy ainoastaan huoltotöistä, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei arvioida olevan oleellista merkitystä liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen, tai aiheuttavan melu- tai pölyhaittoja. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimalaitosten rakenteet puretaan, mutta perustukset ja kaapelit jätetään maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua.

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (113) Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu. Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Hankealueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa. Selvitys koskien kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta liittyen tuulivoimapuistojen kuljetuksiin on kaava-asiakirjojen liiteaineistossa Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston lähiympäristö koostuu pääasiallisesti näkymiä sulkevista tiloista, joihin tuulivoimalat eivät näy, tai näkyvät osittain. Lappfjärdin tuulivoimapuisto sijoittuu pääasiallisesti metsätalouskäytössä toimineelle metsäalueelle. Avoimia tiloja löytyy vesistöalueilta, kuten muutaman kilometrin päässä tuulivoimapuistosta sijaitseva Blomträsket sekä etäämpänä sijaitseva Härkmerifjärden. Lisäksi osalle voimaloista muodostuu suora näköyhteys lähiympäristön jokilaaksojen viljelyalueilta, esimerkiksi Korsbäckin alueelta sekä näitä halkaisevilta teiltä. Tällöin tuulivoimapuiston voimaloista näkyy yleensä osa kerrallaan ja näkemäesteistä johtuen monesti tuulivoimalan huippu ja lavat tai pelkästään lavan kärjet. Korsbäckin viljelyalueelta, pakoin Lapväärtin suunnasta, Dagsmarkin kylältä ja Härkmeristä katsottaessa osa voimaloista näkyy kuitenkin lähes koko pituudessaan. Mereltä käsin tuulivoimapuiston näkyvyys ei ole merkittävä, koska tuulivoimapuisto sijaitsee melko etäällä, yli kahdeksan kilometrin etäisyydellä rannikosta. Tuulivoimapuisto muuttaa laajalla alueella näkymiä kohti Lappfjärdin aluetta. Paikallisesti tarkasteltuna Lappfjärdin metsäalueella ja lähiympäristössä tapahtuu muutoksia tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä, sillä maastoa joudutaan muokkaamaan tuulivoimaloiden ja uusien tie- ja maakaapeleiden rakentamiseksi.

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (113) Parhaiten tuulivoimalat näkyvät laajoilta peltoaukeilta sekä Härkmerifjärdeniltä. Ympäröivillä alueilla on kuitenkin myös runsaasti muita sopivasti suuntautuneita avoimia alueita, kuten tieosuuksia, hakkuuaukeita ja suoalueita, joissa lähellä katselupistettä ei ole näkyvyyttä katkaisevia elementtejä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana varsinaisen rakennustyömaan lisäksi vaikutuksia aiheuttavat suurten rakennusosien kuljettaminen, nykyisten tieyhteyksien parantaminen, uusien tieyhteyksien rakentaminen sekä korkeat nosturit, jotka erottuvat maisemakuvassa kauas. Osa maastoa muokkaavista toimenpiteistä toteutetaan vain rakentamisaikaa varten ja työmaa-alueet maisemoidaan toiminnan loputtua. Kuva 17 Näkymäanalyysi sekä havainnekuvien ottopaikat. Poistetut voimalat 17 ja 21 on osoitettu kuvassa nuolella. Näkymäanalyysin mukaan asuin- ja lomarakennuksilta muodostuu näkymiä tuulivoimaloille. Näkymäanalyysi ei ole kuitenkaan ottanut huomioon pihapiirien pihapuustoa, joten voimalat näkyvät näiltä osin tavallisesti vain osittain. Näkyessään pihapiiriin tuulivoimala hallitsee maisemaa ja maisemavaikutuksia voidaan tällöin pitää merkittävinä.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (113) Näkymäanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy Dagsmarkin koillis- ja luoteispuolisille viljelyaukeille, Lapväärtin keskustaa ympäröiville peltoalueille, Korsbäckin kulttuurimaisema-alueelle (Merijärvi-nimiselle viljelyaukealle) sekä Härkmerifjärdenille ja sen eteläpuoliselle viljelyaukealle. Seuraavalla sivulla olevat valokuvasovitteet sekä näkymäanalyysi ovat kaavaselostuksen liiteaineistossa. Kaavaehdotuksesta poistetut voimalat on osoitettu kuvissa nuolella. Kuva 18 Etäisyys lähimpään voimalaan noin 6,1 kilometriä ( Alakylä) Kuva 19 Etäisyys lähimpään voimalaan noin 6,1 kilometriä ( Alakylä) Kuva 20 Etäisyys lähimpään voimalaan noin 4,2 kilometriä. (Lappfjärd) Kuva 21 Etäisyys lähimpään voimalaan noin 4,2 kilometriä. (Lappfjärd)

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (113) Havainnekuvat on laadittu käyttäen voimalatyyppiä Lappfjärd 41 x GE 2,5-120 hh150m ja Lakiakangas 23 x GE 2,5-120 hh139m + 20 x Vestas V126 hh137m Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin. Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin on esitetty YVA:ssa arvioidun vaihtoehdon 1B, 46 tuulivoimalaa Lappfjärdin hankealueella, perusteella. Maisemavaikutuksia koko Lappfjärdin tuulivoimapuiston hankealueella lieventää voimaloiden määrän vähentyminen (osayleiskaavaehdotuksessa 39 tuulivoimalaa). Myös etäisyys moniin arvokohteisiin on voimaloiden vähentymisen myötä kasvanut. Erityisesti tuulivoimapuiston luoteis- ja pohjoispuolelle sijoittuvat kohteet jäävät noin 2-3 kilometriä tässä esitettyä kauemmaksi. Tekstiä on myöhemmin päivitetty, sillä voimaloiden kokonaiskorkeus on kasvanut YVA:ssa arvioidusta 11 metrillä. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, RKY: Tiukan kylään kuuluva Butsbackenin kyläasutus sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä pohjoisimpien voimaloiden pohjoispuolella. Näkymäanalyysin mukaan alueelle ei näy tuulivoimaloita. Maisemallisia haittavaikutuksia ei näin ollen ole. Kristiinankaupungin ruutukaava-alue sijaitsee lähimmillään noin 9,5 kilometriä Lappfjärdin hankealueelle suunniteltujen voimaloiden luoteispuolella. Ruutukaavaalueella rakennukset ja puut estävät näkyvyyttä tuulivoimapuiston suuntaan tehokkaasti. Lähinnä ranta-alueelta, esimerkiksi rantaravintolan terassilta, rantaraitilta ja rannan puistoalueelta, osa voimaloista näkyy. Etäisyyttä on kuitenkin sen verran paljon, etteivät voimalat enää hallitse maisemakuvaa ja vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Joitakin voimaloita saattaa pilkottaa myös puuston ja rakennusten lomasta ylempää ruutukaava-alueelta joidenkin katujen tai aukioiden akselilta katsottaessa tai reuna-alueen avotiloista käsin. Ruutukaava-alueen pohjoispuoliskolla kohoaa kallioalue, jonka laella on tuulimylly. Myllymäki toimii mitä ilmeisimmin virkistysalueena ja lukuisien turistien vierailemana näköalapaikkana. Myllyn vierestä avautuu hienoja kauaskantoisia näkymiä. Voimaloiden astuessa näkökenttään näkymien luonne muuttuu aika paljon. Varsinaista kilpailuasetelmaa kirkontornin ja raatihuoneen tornin sekä lähimmillään runsaan kymmenen kilometrin päässä olevien voimaloiden kanssa ei pääse syntymään etäisyydestä johtuen. Näin ollen maisemallinen haittavaikutus on korkeintaan kohtalainen. Karijoen kirkkoympäristö sijaitsee hankealueen koillispuolella vajaat 12 kilometriä lähimmistä voimaloista. Kohde sijoittuu Karijoen keskustaajaman pohjoispuolella. Kirkon ympäristössä on niin paljon puustoa ja osin jopa metsää, että näkymät tuulivoimaloille estyvät. Maisemallisia haittavaikutuksia ei näin ollen ole. Carlsron huvila sijaitsee Suurjärven rannalla noin viisi kilometriä Kristiinankaupungista pohjoiseen. Huvila edustaa Suurjärven rantojen 1800-luvun lopun huvilakulttuuria. Etäisyyttä hankealueeseen kertyy runsaat 12 kilometriä. Näkymäanalyysin mukaan voimalat eivät näy kohteeseen. Kohde nimeltä: Isojokilaakson kyläasutus ja Isojoen kirkkomaisema sijoittuu lähimmillään noin 15 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Näkymäanalyysin mukaan pientä osa-aluetta lukuun ottamatta, josta näkyy korkeintaan muutama voimala osittain, alueelta ei ole näköyhteyttä tuulivoimaloille. Kirkolle voimalat eivät näy. Vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (113) Kohde nimeltä: Siipyyn kylä ja Kiilin kalasatama sijaitsee noin 17,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Näkymäanalyysin mukaan valtaosa voimaloista näkyisi alueelle. Kylänraitin varrella on monin paikoin sen verran paljon puustoa ja rakennuksia, että näköyhteys katkeaa monin paikoin. Kirkkomaalla ja sen ympärillä on myös näköyhteyden estävää puustoa. Etäisyyttä on lisäksi sen verran paljon, että vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi voimaloiden sulautuessa taustaansa. Kaskisten Sälgrundin majakka, luotsiasema ja Laxhamn sijaitsevat noin 21 kilometrin päässä hankealueesta. Erinomaisissa sääolosuhteissa osa voimaloista saattaa näkyä kohteeseen. Etäisyyttä on kuitenkin niin paljon, ettei maisemallisia haittavaikutuksia pääse syntymään. Kaskisten ruutukaava-alue sijoittuu lähimmillään runsaan 22 kilometrin päähän hankealueesta. Alueelta ei ole todennäköisestikään näköyhteyttä voimaloille. Vaikka näköyhteys jostain kohdasta erinomaisissa sääolosuhteissa syntyisikin, on etäisyyttä niin runsaasti, ettei voimaloilla ole kohteen arvoa heikentävää merkitystä. Pohjanmaan teollisuuden kartanoista Närpiöön sijoittuva Benvik sijaitsee runsaan 24 kilometrin päässä hankealueesta. Voimalat eivät suurella todennäköisyydellä näy kohteeseen. Etäisyyttä on joka tapauksessa sen verran runsaasti, ettei haittavaikutuksia pääse syntymään. Yttergrundin majakka- ja luotsiyhteisö sijaitsee noin 26 kilometrin päässä lähimmästä voimalasta. Voimaloiden näkyminen kohteeseen on epävarmaa. Vaikka voimalat erinomaisissa sääolosuhteissa näkyisivätkin kohteeseen, eivät vaikutukset ole millään muotoa merkittäviä, sillä etäisyyttä on todella paljon. Närpiön kirkko ja kirkkotallit sijoittuvat vajaan 30 kilometrin päähän hankealueesta. Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot, joita on kuusi erillistä kohdetta, sijoittuvat kilometrin päähän hankealueesta. Edellä mainituista kohteista (Närpiön kirkko ja kirkkotallit sekä Teuvan umpipihaiset talonpoikaistalot sekä Yttergrund) ei ole suurella todennäköisyydellä näköyhteyttä tuulivoimaloille. Etäisyyttä on joka tapauksessa niin paljon, ettei kirkkaallakaan säällä erityisiä haittavaikutuksia pääse syntymään, vaikka osa voimaloista sattuisi näkymäänkin johonkin kohteista. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Härkmeri sijoittuu lähimmillään noin neljän kilometrin päähän tuulivoimaloista, niiden länsipuolelle. Mitä kauemmas länteen maisema-alueella siirrytään, sitä useampi voimala tulee näkyviin reunametsän synnyttämän katvevaikutuksen väistyessä. Arvoalue on tasainen ja laaja avotila muttei erityisen pienipiirteinen. Vanha rakennuskanta sijoittuu pääasiassa alueen eteläreunalle sekä länsiosaan pienten kumpareiden päälle. Härkmerentien vierellä pihapuusto tai tienvieruspuusto katkaisee näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan paikka paikoin. Alueen länsireunalta tarkasteltaessa useat voimalat sen sijaan näkyvät lähes koko pituudessaan. Näkyvien voimaloiden suuresta lukumäärästä ja korkeudesta (valtaosa voimalatorneista näkyy lähes kokonaan) johtuen vaikutukset ovat alueen länsireunalla kohtalaiset. Koko arvoaluetta ajatellen tuulivoimaloiden synnyttämät maisemalliset haittavaikutukset jäävät etenkin katvevaikutuksen ja etäisyyden takia merkittävyydeltään suhteellisen vähäisiksi.

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (113) Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas kulttuurimaisema tai rakennettu kulttuuriympäristö: Korsbäckin kylä sijaitsee muutaman kilometrin etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista. Sen ympäristö, eli Korsbäckin kulttuurimaiseman viljelyalue on pitkänomainen ja laaja muttei erityisen pienipiirteinen. Näkyvyysanalyysin mukaan suurin osa voimaloista näkyy lähes koko alueelle. Alueen luonne muuttuu huomattavasti teknologisemmaksi suunniteltujen voimaloiden myötä. Osa voimaloista näkyy lähes koko pituudessaan. Voimalat hallitsevat alueen maisemakuvaa näyttäen todella kookkailta. Arvoalueen itäreunan asutuksen maisemakuvan kannalta vaikutus lähentelee merkittävää. Maisemaalueen arvoon kohdistuvat haittavaikutukset ovat kuitenkin lievempiä eli kohtalaisia. Kahden lähimmän suunnitellun voimalan poistolla pystyttiin leventämään asutuksen maisemakuvaan kohdistuvia vaikutuksia. Isojoen kulttuurimaisema Läpväärtissä koostuu neljästä erillisestä osasta. Näkyvyysanalyysin mukaan tuulivoimalat näkyvät suurelle osalla kulttuurimaisema-aluetta hyvin ja runsaslukuisesti. Piha-, tien- ja joenvieruspuusto sekä viljelyalueiden kautta kulkevien ojien ympäryskasvillisuus katkaisee monin paikoin näkymiä. Lähimmät tuulivoimalat kohoavat kuitenkin puustosta muodostuvan siluetin yläpuolelle eikä voimaloita voi välttyä näkemästä. Useat voimaloista näyttävät todella kookkailta. Voimalat ovat vaikuttavan näköisiä ja tuovat uuden ulottuvuuden maisemaan mutta niiden tulon myötä melko rauhallisen ja osin pysähtyneenkin oloisen kulttuurimaiseman luonne muuttuu teknologisempaan suuntaan. Maisemallinen haittavaikutus on merkittävyydeltään vähintään kohtalainen. Kärjenkosken-Kankaanpäänkulman alue sijoittuu lähimmillään noin kahden kilometrin päähän lähimmistä voimaloista. Voimaloita tulee näkymään vaihtelevassa määrin eripuolille aluetta. Paikoin osa voimaloista jää metsän taakse varsin hyvin piiloon, paikoin useat voimalat näkyvät lähes koko pituudessaan. Tieltä käsin tärkeimmät näkymäsuunnat avautuvat itään ja kaakkoon. Tuulivoimapuiston alue sijoittuu kohdealueen länsi- ja luoteispuolelle ja näin ollen voimaloita ei tule näkökenttään. Muulta osin haittavaikutukset jäävät suhteellisen vähäisiksi. Lapväärtin kirkko sijoittuu noin 2,5 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Kirkon ympärillä on sen verran paljon korkeaa puustoa ja muita rakennuksia, ettei näköyhteyttä tuulivoimaloille helposti pääse syntymään. Kirkkoa tien ja pysäköintialueen puolelta ympäröivä puusto on lisäksi pääasiassa ikivihreää, joten lehdettömäänkään aikaan näkyvyyttä ei siltä osin ole. Kirkkoon ei lähietäisyydeltä kohdistu haitallisia maisemavaikutuksia. Peruksentien ja Eteläisen Lapväärtintien risteyksestä kirkon suunnalle katsottaessa saattaa taustalla näkyä myös joitakin tuulivoimaloita. Tuulivoimalat luovat vahvan kontrastin kulttuurihistoriallisesti merkittävälle kirkolle. Maamerkkinä toimivalle kirkolle syntyy myös kilpailuasetelma tuulivoimaloiden myötä. Samoin kauempaa pohjoisesta, esimerkiksi pohjoiselta Lapväärtintieltä etelään katsottaessa, kirkko ja osa voimalaloista näkyy muutamista kohdista samaan aikaan. Maisemallinen haittavaikutus on merkittävyydeltään kohtalainen. Lapväärtin pappila sijoittuu noin 4 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Myös pappilan lähiympäristössä on paljon puustoa, joka katkaisee näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan varsin tehokkaasti. On mahdollista, että jokunen voimala vähäisessä määrin näkyy puuston lomasta. Maisemallinen haittavaikutus jää vähäiseksi. Lappfjärdin hankealueen pohjoiskulmaa sivuaa kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus, Rantatie. Näkymäanalyysin mukaan tielle näkyy paikka paikoin tietyillä jaksoilla voimaloita. Tiemaisemaan kohdistuvat haittavaikutukset eivät ole merkittäviä.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (113) Tiilitehtaan ympäristö, jonka yhteyteen liittyy myös arvokas perinnemaisema Tiilitehtaanmäen laidunniitty, sijoittuu hankealueen luoteispuolelle vajaan kahdeksan kilometrin etäisyydelle siitä. Näkymäanalyysin mukaan tuulivoimalat eivät näy alueelle ei maisemallisia haittavaikutuksia. Butsbackenin Sorbackenin alueeseen etäisyyttä hankealueesta kertyy noin kahdeksan kilometriä. Alue sijaitsee hankealueen pohjoispuolella. Näkymäanalyysin mukaan alueelle ei näy tuulivoimaloita. Maisemallisia haittavaikutuksia ei näin ollen ole. Jofsbacken sijaitsee runsaan kahdeksan kilometrin päässä hankealueesta, sen pohjoispuolella. Näkymäanalyysin mukaan voimalat eivät näy alueelle. Näin ollen alueeseen ei kohdistu haitallisia maisemavaikutuksia. Skatan sijaitsee vajaan 10 kilometrin päässä hankealueesta, sen luoteispuolella. Näkymäanalyysin mukaan näköyhteyttä voimaloille ei synny ei maisemallisia haittavaikutuksia. Tiukan jokilaakson kulttuurimaisema sijoittuu lähimmillään runsaan 10 kilometrin päähän hankealueesta, sen pohjoispuolelle. Näkymäanalyysin mukaan alueen pohjoispuoliskolta kaikki tai valtaosa voimaloista näkyy. Etäisyyttä on sen verran paljon, että voimalat sulautuvat ympäröivään maisemaan ja niiden synnyttämät maisemalliset haittavaikutukset jäävät vähäisiksi. Leppäsalmi sijoittuu vajaan 11 kilometrin päähän hankealueesta sen luoteispuolelle. Näkymäanalyysin mukaan voimalat eivät näy alueelle. Näin ollen alueeseen ei kohdistu haitallisia maisemavaikutuksia. Antila sijaitsee noin 11 kilometrin päässä hankealueesta, sen luoteispuolella. Näkymäanalyysin mukaan voimalat eivät näy alueelle. Tuulivoimaloista ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia. Vesijärven kylä sijoittuu lähimmillään noin 6,5 kilometrin päähän hankealueesta. Näkymäanalyysin mukaan ainakin noin puolet voimaloista näkyy jossain määrin suurelle osalla aluetta. Haittavaikutus on kohtalainen. Västra ändan Skaftungissa sijoittuu noin 13,5 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Näkymäanalyysin mukaan voimalat eivät näy alueelle. Alakylän alue sijoittuu hankealueen itäpuolelle noin 13,5 kilometrin etäisyydelle siitä. Näkymäanalyysin mukaan voimaloita näkyy alueen eri osiin vaihtelevassa määrin. Noin puolelle alueesta voimalat eivät näy. Vain pieneen osaan valtaosa voimaloista näkyy. Maisemalliset haittavaikutukset jäävät etäisyydestä johtuen melko vähäisiksi. Honkajärven kylä ja kulttuurimaisema sijoittuu runsaat 15 kilometriä hankealueen eteläpuolelle. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Vaikka näköyhteys syntyisikin, vaikutukset jäisivät vähäisiksi etäisyydestä johtuen. Teuvanjoen-Myrkyn maisema-alue sijaitsee hankealueen pohjoispuolella vajaan 16 kilometrin etäisyydellä siitä. Näkymäanalyysin mukaan valtaosa voimaloista näkyy alueelle. Etäisyyttä on sen verran paljon, että voimalat sulautuvat ympäröivään maisemaan ja niiden synnyttämät maisemalliset haittavaikutukset jäävät vähäisiksi. Päkin alue sijoittuu noin 17 kilometrin etäisyydelle hankealueesta, sen pohjoispuolelle. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Vaikka näköyhteys syntyisikin, vaikutukset jäisivät vähäisiksi etäisyydestä johtuen.

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (113) Riispyyn kylä ja kulttuurimaisema sijoittuu noin 21 kilometrin päähän hankealueen lounaispuolelle. Voimalat eivät suurella todennäköisyydellä näy alueelle. Vaikka näköyhteys syntyisikin, vaikutukset jäisivät hyvin vähäisiksi etäisyydestä johtuen. Puskanperä-Päntäneen alue sijaitsee noin 21,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta, sen koillispuolella. Voimalat saattavat kirkkaalla säällä näkyä joihinkin alueen osiin. Etäisyyttä on kuitenkin niin paljon, ettei erityisiä maisemallisia haittavaikutuksia synny. Polvenkylän kulttuurimaisema, Kodesjärvi sijaitsee noin 24 kilometrin päässä hankealueesta, sen kaakkoispuolella. Voimalat eivät todennäköisesti näy alueelle. Mikäli näköyhteys syntyisikin, etäisyyttä on sen verran, ettei voimaloista koidu erityisiä haittavaikutuksia. Välittömästi hankealueen lounais- ja eteläpuolelle sijoittuvalla Uttermossan alueella ei ole arvostatusta. Alueelle sijoittuu kuitenkin vanhaa, osin varsin viehättävääkin rakennuskantaa sekä viljely- ja laidunalueita. Voimaloita näkyy alueelle runsaslukuisesti. Alueelta tehty valokuvasovite osoittaa, että muutamat voimaloista näkyvät alueelle lähes koko pituudessaan. Alueeseen ja alueen asutuksen maisemakuvaan kohdistuva vaikutus on vähintään kohtalainen Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää sammutettavilla lentoestevaloilla tai kiinteällä punaisella valolla. Sammutettavien lentoestevalojen käytössä, tuulivoimaloihin sijoitettaisiin tutka, joka sytyttää varoitusvalot ainoastaan havaitessaan lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Lentoestevalojen ratkaisuista päättä Trafi. Voimajohtojen osalta haitallisia vaikutuksia voidaan jonkin verran vähentää tarkemman suunnittelun yhteydessä mahdollisimman hyvän pylvästyypin valinnalla sekä pylväiden sijoittelulla. Voimajohtojen sijoittelussa tulee muun muassa välttää useiden rinnakkaisten maastokäytävien syntymistä. Voimajohdot tulee rakentaa mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien voimajohtojen yhteyteen tai alueille, joilta löytyy ennestään maisemavaurioita Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimaloiden rakennusalueilla hanke vaikuttaa maankäyttöön ja sitä kautta voi aiheuttaa vaikutuksia myös muinaisjäännöksiin. Tuulivoimaloiden perustukset ovat noin 25 x 25 metriä, mutta pystytystä varten puusto raivataan noin hehtaarin alueelta. Tuulivoimapuiston teiden tulee olla noin 6 metriä leveitä kuljetuksia varten. Alustavat tiesuunnitelmat on tehty siten, että olemassa olevaa tieverkostoa hyödynnetään mahdollisimman paljon ja niitä kunnostetaan tarpeen mukaan. Uusi teitä joudutaan rakentamaan niille voimaloille, joille ei ole nykyisin tieyhteyttä. Yleisesti voidaan todeta, että kaivaminen on luvanvaraista erityisesti muinaisjäännösalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä. Lähtökohtaisesti rakentaminen ei saa vaikuttaa muinaisjäännöksiin eikä muinaisjäännöksiä saa peittää. Jatkosuunnittelussa tuulivoimalat on pyrittävä sijoittamaan muinaisjäännösalueiden ulkopuolelle. Lisäksi huolto- ja kunnostustöissä on muinaisjäännökset huomioitava.

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (113) Maaperätutkimuksia ja kairauksia tehtäessä on muinaisjäännösalueilla ja niiden läheisyydessä haettava kajoamislupaa Museovirastolta. Pysyvät ja väliaikaiset rakentamisesta johtuvat toimenpiteet eivät saa vaikuttaa muinaisjäännöksiin, eli niitä ei saa mm. peittää. Jatkossa saattaa ilmetä muinaisjäännösten osalta erityistä lisäselvitys-tarvetta (vrt. Muinaismuistolaki 15). Tavanomaista selvitystyötä laajemmat ja tarkemmat kaivaustutkimukset, kuten koekaivaus kohteen laajuuden, säilyneisyyden tai merkityksen arvioimiseksi, on luvanvaraista toimintaa. Näiden työmäärää ja kustannuksia voidaan arvioida ainoastaan tapauskohtaisesti. Merijärven ympäristössä olevilla hiekkaharjulla on laajoja hiekanottoalueita, joiden ympäristössä maisema on voimakkaasti muuttunut muutamien viimevuosikymmenten aikana. Näillä alueilla sijainneita muinaisjäännöskohteita on tuhonnut hiekanotto ja tehometsätalous maanpintaan vaikuttavine toimenpiteineen. Tämän kaltaisia kohteita ovat mm. alueella sijainneet kivikautiset asuinpaikat, joista suunniteltu voimajohtolinja ylittää mm. kohteet Kristiinankaupunki Lappfjärd- Risåsen ( ) ja Lappfjärd-Mössåsen/Kornbäcken ( ). Vaihtoehdossa suunniteltujen tuulivoimaloiden, maakaapeleiden tai teiden vaikutusalueella sijaitsee kuusi muinaisjäännöskohdetta, joista neljä oli aikaisemmin tunnettuja ja kaksi maastoinventoinneissa löydettyjä. Uudet kohteet muinaisjäännöskohteet, Lappfjärd-Storåsen ( ), Storåsberget N ja Storåsberget S jäävät etäälle rakennettavista tuulivoimaloista. Lappfjärd-Stugmossen ( ), Röykkiöt sijaitsevat peitteisessä maastossa ja ovat vaikeasti havaittavia. Röykkiöiden huomioiminen selkeästi suunnitelmissa ja mahdollisesti merkitseminen maastoon vähentää selkeästi niihin kohdistuvaa vaurioitumisriskiä. Merkintä voisi olla pysyvä, jotta myös käytönaikaiset riskit pienenisivät (onnettomuus yms. erikoistilanteet). Kohde huomioidaan jatkosuunnittelussa. Lappfjärd-Sandheden ( ), Tielinja on lähellä, mutta selkeästi erillään muinaisjäännöksestä matalammalla maastokohdalla. Suunnitelmissa otetaan huomioon röykkiöt. Lappfjärd-Granliden ( ), Kohteessa on kaksi erillistä muinaisjäännöstä: hautaröykkiö ja kivikautinen asuinpaikka. Röykkiö erottuu selkeänä jäännöksenä, kun taas kivikautinen asuinpaikka sijainnee osittain nykyisen tien alla. Muinaisjäännöksen luonteen, säilyneisyyden ja merkityksen selvittäminen tien läheisyydessä vaatinee koekaivauksen. Pintahavaintojen perusteella ei asuinpaikan laajuutta, säilyneisyyttä ja merkitystä voi tarkasti päätellä. Kohde huomioidaan jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavassa muinaisjäännökset on merkitty sm-kohdemerkinnällä. Muinaisjäännöskohteet eivät sijaitse tuulivoimaloille osoitetuilla rakennusaloilla.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (113) Kuva 22 Lappfjärdin hankealueella sijaitsevat muinaisjäännökset (arkeologinen inventointi, 2012) Voimaloiden sijainnit ovat tarkentuneet kuvan laatimisen jälkeen. Osa voimaloista on poistunut kokonaan Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 56 (113) tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi kohtalaisen merkittäviä myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää niitä hiilidioksidipäästöjä jotka syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta perinteisesti fossiilisella polttoaineella. Hiilidioksidin ohella tuulivoimapuistohankkeella vähennetään typenoksidi-, rikkidioksidija hiukkaspäästöjä Vaikutukset luontoon Kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä osa alueesta muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Tuulivoimaloiden rakennusalueilta kaadetaan puustoa yhteensä hieman yli neljänkymmenen hehtaarin alueelta (1 ha / voimala). Täysin uutta huoltotiestöä joudutaan raivaamaan suhteellisesti melko vähän, verrattuna alueella jo risteilevään metsäautotieverkostoon. Olemassa olevia metsäautoteitä joudutaan leventämään 5-10 metriä. Suorat kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat kuitenkin korkeintaan noin 2,5 prosentin alueelle koko kaavoitettavan alueen pinta-alasta. Voimaloiden rakennusalueille ei sijoitu arvokkaita luontokohteita tai uhanalaisia luontotyyppejä. Vastaavia Suomessa hyvin yleisiä kasvillisuustyyppejä esiintyy runsaasti myös alueen ulkopuolella. Lisäksi menetettävän metsämaan pinta-ala on alueellisesti tarkasteltuna vähäinen. Rakentamisalueiden raivaamisen seurauksena voimaloiden ja huoltotiestön lähialueiden kasvillisuus voi hieman muuttua. Reunavaikutus (mm. päivänvalon lisääntyminen) suosii avoimiin ympäristöihin sopeutuneita kasvilajeja metsälajiston kustannuksella. Voimala-alueiden ja huoltoteiden ympäristöön voi levitä myös metsä- ja suoluontoon kuulumatonta lajistoa. Vaikutukset tuulivoimaloiden rakentamisalueita ja huoltotiestöä ympäröivään kasvillisuuteen arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, sillä alueelle sijoittuvien metsäkuvioiden nykytila on monin paikoin voimakkaasti reunavaikutteista alueella tehtyjen kasvatus- ja päätehakkuiden vuoksi. Tuulivoimapuiston rakentaminen voi vaikuttaa rakentamisalueita lähellä olevien luontotyyppien vesiolosuhteisiin. Alueella sijaitsee useita paikallisesti arvokkaita, metsälain tärkeitä elinympäristöjä. Muutoksille herkimpiä arvioidaan olevan alueelle sijoittuvat suoluontotyypit. Lähin tuulivoimalan rakennuspaikka sijoittuu noin viidenkymmenen metrin etäisyydelle Paulajärveä ympäröivästä suoalueesta. Alustavan rakennuspaikan ja suoalueen väliin sijoittuu kuitenkin metsäoja eikä voimalan rakentamisen arvioida merkittävästi lisäävän suon vesitaloudessa jo tapahtuneita muutoksia. Alustavissa suunnitelmissa rakentamisalueiden ja kaikkien arvokkaiden luontotyyppien välissä säilyy riittävä puustoinen suojavyöhyke eikä voimaloiden tai huoltotiestön perustamisella arvioida olevan merkittäviä välillisiä vaikutuksia arvokkaiden luontotyyppien vesitasapainoon. Merkittävämpi vaikutus alueiden vesitasapainoon on alueella jo olemassa olevalla metsäojituksella. Alueen pohjoisosaan sijoittuva Börkmossantie kulkee paikallisesti arvokkaan Storåslidenin puroalueen ylitse. Purovarren alueella esiintyvää uhanalaista luontotyyppiä, kotkansiipilehtoa (MatT) esiintyy lähimmillään noin viidenkymmenen metrin etäisyydellä tien pohjois- ja eteläpuolella. Tien mahdollisella leventämisellä ei ole suoria vaikutuksia

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 57 (113) Pesimälinnusto luontotyypin edustavuuteen tai säilyvyyteen alueella. Purouomaa on ruopattu metsäojitusten yhteydessä, joten esimerkiksi uuden siltarummun asentamisen vaikutukset luontotyyppiin jäävät vähäisiksi. Hanke vaikuttaa myös alueen luonnonympäristön eheyteen. Voimaloiden ja huoltotiestön metsäkuvioita pirstovan vaikutuksen arvioidaan kuitenkin lisäävän suhteellisesti melko vähän alueella harjoitettavan metsätalouden jo aiheuttamia vaikutuksia. Lisäksi alueella esiintyvät kallio- ja suoluontotyypit ovat alueellisesti melko tavanomaisia ja yleisiä eikä hankkeella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia arvokkaiden luontokohteiden alueelliseen edustavuuteen. Valtaosa alueella pesivästä linnustosta edustaa eri varpuslintulajeja, joihin tuulivoimapuistojen vaikutukset ovat useimmissa tutkimuksissa todettu lieviksi (Rydell ym. 2012, Koistinen 2004). Suorat rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat vähäisiä, koska tuulivoimaloiden ja huoltotiestön alueilta raivattavan elinympäristön pinta-ala on melko pieni. Reunavaikutus huomioiden yli 95 prosenttia lintujen elinympäristöistä alueella voidaan katsoa säilyvän nykytilansa kaltaisena. Alustavilla rakentamispaikoilla ei pesi uhanalaista tai elinympäristön muutoksille erityisen herkkää pesimälajistoa. Linnustollisesti arvokkaat luontotyypit ja huomionarvoisen lajiston esiintymisalueet (mm. kehrääjän reviirit) on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle jo suunnitteluvaiheessa ja tärkeiden elinympäristöjen ympärille on myös jätetty riittävä metsäinen suojavyöhyke. Alueella elävälle ns. vanhan metsän lajistolle (mm. puukiipijä, metso, palokärki ja kulorastas) aiheutuvat elinympäristömuutokset ovat hyvin lieviä, koska hankkeen toteutuminen ei merkittävästi lisää varttuneiden metsäalueiden pirstoutumista. Rakentamisesta ja ihmisten lisääntyvä liikkumisesta aiheutuva häiriö saattaa väliaikaisesti heikentää myös rakentamisalueiden ulkopuolella esiintyvien lintulajien pesimämenestystä. Syntyvä häiriö ei kuitenkaan ulotu laajalle alueelle ja on kestoltaan melko lyhytaikaista. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutuksia voidaan verrata alueella harjoitettavan metsätalouden aiheuttamiin elinympäristönmuutoksiin, joihin alueella esiintyvä linnusto on jo osittain sopeutunut. Metsätalousalueella elävät linnut joutuvat siirtymään uusille elinalueille mm. harvennus- ja päätehakkuiden vuoksi. Alueen eheyttä pirstovat jo nykyisellään eri aikoina hakatut metsäkuviot sekä laaja metsäautotieverkosto. Tuulivoimapuiston edellyttämä tieverkosto tukeutuu pääosin alueella jo oleviin metsäautoteihin, jolloin uusien huoltoteiden määrä on suhteellisesti melko pieni. On kuitenkin huomioitava, että tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuvat elinympäristöjen muutokset ovat luonteeltaan pysyviä ainakin suunnitellun tuulivoimapuiston toiminnan ajan. Talousmetsäalueilla pesivälle tavanomaiselle linnustolle löytyy kuitenkin runsaasti vastaavaa elinympäristöä rakennuspaikkojen lähialueilta. Tuulivoimaloiden roottorien/lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja muun häiriön (välke ja liike) haittavaikutukset ulottuvat elinympäristön muutoksia laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulottuu tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Yleisesti ottaen tavanomaisten pesimälintujen tiheyden ei ole todettu merkittävästi alentuneen tuulivoimaloiden läheisyydessä (Langston & Pullan 2003) ja häiriövaikutus arvioidaan vähäiseksi valtaosalle linnustosta. Häiriövaikutukset lievenevät useimmissa tapauksissa jo metrin etäisyydellä voimalalasta (Hötker ym. 2006), joten voimaloiden välisillä alueilla säilyy myös herkemmälle lintulajistolle riittävän rauhallisia elinalueita. Tuulivoimapuistoalueilla pesivien lintujen populaatioiden ei ole havaittu taantuvan myöskään pitkällä aikavälillä (Pearce-Higgins ym. 2012).

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 58 (113) Karkeasti on arvioitu, että Suomessa yhteen tuulivoimalaan voi törmätä keskimäärin yksi lintuyksilö vuodessa (Koistinen 2004). Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan vastaava luku on 2,3 lintua / voimala / vuosi (Rydell ym. 2012). Kun huomioidaan tuulivoimapuistoalueella koko vuoden aikana tapahtuva lintujen liikehdintä, voi hankkeen toteutuminen laskennallisesti aiheuttaa noin lintuyksilön kuoleman vuositasolla. Lintujen pesimäaikainen törmäyskuolleisuus on vähäistä verrattuna esimerkiksi Suomen tieliikenteen vuositasolla aiheuttamaan kuolleisuuteen (noin 4,3 miljoonaa lintukuolemaa / vuosi) (Manneri 2002). Tuulivoimaloiden ei katsota aiheuttavan merkittävää törmäyskuolleisuutta suurimmalle osalle alueella tai sen välittömässä läheisyydessä pesivistä lajeista, koska pesivät linnut lentävät vain harvoin niin korkealla, että niillä olisi riski törmätä tuulivoimalan lapoihin. Alueen pesimälajistosta valtaosan muodostavat eri varpuslintulajit, joiden törmäysriskiä vähentävät myös niiden fyysiset ominaisuudet (mm. kyky tehdä tarvittaessa nopeita väistöliikkeitä). Varpuslintulajiston herkkyyttä törmäysvaikutuksille vähentävät niiden suuri poikastuotto, lyhyet sukupolvenvälit ja suuri kannan koko. Alueen suojelullisesti arvokkaista lajeista hankkeen vaikutuksille voivat olla herkkiä alueella pesivät suuret ja keskikokoiset petolinnut, kanalinnut, kahlaajat, kurki, kehrääjä ja alueella mahdollisesti pesivä tai ruokaileva kuikka. Alueella pesivien pienten ja keskikokoisten petolintulajien kuten helmipöllön ja varpushaukan ei arvioida olevan erityisen herkkiä hankkeen vaikutuksille. Hiirihaukka ja huuhkaja pesivät myös hyvin häiriöisillä alueilla kuten kaatopaikoilla ihmisasutuksen läheisyydessä (Valkama ym. 2011). On silti mahdollista, että linnut hylkäävät reviirinsä hankkeen rakennusvaiheen aiheuttaman häiriön seurauksena tai tuulivoimapuiston toimintavaiheessa. Hiirihaukan ja huuhkajan törmäykset tuulivoimaloihin ovat mahdollisia, mutta huuhkajalla törmäysten todennäköisyys arvioidaan vähäiseksi, sillä lajin tyypillinen lentokorkeus on voimalan roottoria alempana. Hiirihaukka arvioidaan kaartelevan lentotapansa vuoksi törmäyksille alttiimmaksi. Alueella pesivä hiirihaukka- ja huuhkajakanta vastaa korkeintaan noin 0,2 2 prosenttia Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueiden pesimäpopulaatioista (Väisänen ym. 1998), joten tuulivoimapuiston vaikutukset eivät tule heikentämään lajien alueellista säilyvyyttä. Tuulivoimahankkeen toteutuminen voi jossain määrin heikentää kehrääjän pesimämenestystä. Lajin on todettu olevan jossain määrin herkkä ihmistoiminnan aiheuttamalle häiriölle (Langston ym. 2007, Murison 2002). Voimaloita ei YVA-menettelyn jälkeen tarkentuneissa suunnitelmissa kuitenkaan sijoitu lajin elinalueiden välittömään läheisyyteen. Tutkimusten mukaan kehrääjän pesintään riittää jopa alle hehtaari sopivaa pesimäbiotooppia (Birght ym. 2007), jolloin alueelle sijoittuvien, melko laajojen kehrääjäelinympäristöjen ydinalueet säilynevät riittävän rauhallisina pesimäalueina myös hankkeen toteutuessa. Kehrääjän sopeutumiskyvystä kertoo myös se, että alueen koillisosaan, Risåsenin maa-ainesten ottoalueen välittömään läheisyyteen sijoittuu useita kehrääjäreviirejä aktiivisesta toiminnasta huolimatta. Kehrääjän ei arvioida olevan erityisen altis törmäämään tuulivoimaloihin, koska ravinnonhaussa oleva kehrääjä lentää tyypillisesti melko matalalla (Infinergy 2008). Hankkeen ei arvioida aiheuttavan laajempia populaatiotason vaikutuksia kehrääjälle, koska alueen kehrääjäkanta edustaa vain noin 0,5-2 prosenttia Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella elävästä elinvoimaisesta kehrääjäpopulaatiosta (Väisänen ym. 1998). On todennäköistä, että ainakin osa alueen reviireistä säilyy suotuisina pesimäalueina myös hankkeen toteutuessa, ja lisäksi lintujen on mahdollista löytää korvaavia elinalueita lähialueilta. Kristiinankaupungin paikalliseen kehrääjäpopulaatioon vaikutukset arvioidaan korkeintaan kohtalaisiksi.

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 59 (113) Muuttolinnusto Metsäkanalintuihin kohdistuvien suorien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä, koska metsäkanalinnut ovat jossain määrin sopeutuneet metsätalouden pirstomiin elinympäristöihin eikä hanke heikennä lajien kannalta erityisen tärkeiden elinalueiden (laajemmat varttuneen metsän alueet, vähäpuustoiset suot ja suon laiteet) säilymistä alueella. Tuulivoimaloita tai huoltotiestöä ei sijoitu suoraan metson tai teeren soidinalueille. Eniten häiriötä aiheutuu rakennusvaiheessa toisen soidinpaikan läheisyyteen (etäisyys alle viisisataa metriä) sijoittuvasta voimalasta 41. Metson soidin voi siirtyä etenkin tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa rauhallisemmalle alueelle. Soitimen siirtymisen tiedetään olevan nykymetsätalouden myötä jopa melko tavallista ja niiden tiedetään siirtyvän toisinaan myös ilman näkyvää syytä (Valkeajärvi ym. 2007). Metsäkanalinnut lentävät tuulivoimaloiden roottorin korkeudella lähinnä poikkeustapatuksissa, joten niiden törmäysriski arvioidaan vähäiseksi. Varovaisuusperiaatteen vuoksi vaikutukset alueen metsopopulaatiolle arvioidaan kuitenkin kohtalaisiksi elinympäristöille ja soitimille aiheutuvan häiriön johdosta. Teereen ja pyyhyn kohdistuvat vaikutukset arvioidaan lieviksi, koska lintujen populaatiot ovat alueellisesti ja paikallisesti elinvoimaisia. Kurkia pidetään yleisesti alttiina törmäämään tuulivoimalan lapoihin ja on mahdollista, että voimaloihin tulee törmäämään vuosien aikana joitain alueella ja lähiseutujen soilla pesiviä kurkia. Muita vaikutuksia ei arvioida merkittäviksi tälle hyvin monenlaisiin ympäristöihin sopeutuneelle lajille. Lähiseudulla pesivien kurkien parimäärä edustaa vain noin 0,1 prosenttia Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella pesivästä populaatiosta (Valkama ym. 2011), joten mahdollinen pesimämenestyksen heikentyminen tai yksittäiset törmäykset eivät aiheuta merkittäviä populaatiotason vaikutuksia. Palokärjen osalta rakentamisvaiheesta aiheutuvat häiriövaikutukset jäävät vähäisiksi, sillä lajin tiedetään sopeutuvan myös hyvin häiriöalttiille alueille ja pesivän myös aivan asutuksen läheisyydessä. Laji lentää tyypillisesti tuulivoimaloiden roottoreita alempana, joten sen ei arvioida olevan myöskään erityisen törmäysherkkä. Paulajärveä pesintää tai ruokailuun käyttävä kuikka tulee todennäköisesti hylkäämään alueen, sillä kuikkalintujen on tietyissä tapauksissa todettu olevan melko herkkiä tuulivoimapuiston vaikutuksille (Halley & Hoshaug 2007). Laji on myös altis törmäämään voimaloihin erityisesti nousukiidon aikana. Kuikan alueellinen kanta on kuitenkin vakaa, eikä hankkeesta katsota aiheutuvan merkittävää haittaa lajin pesivälle populaatiolle laajemmalla alueella. Merikotkat ovat erityisen alttiita törmäyksille, sillä suurikokoisina lintuina nopeiden väistöliikkeiden tekeminen on niille vaikeaa. Pesänrakennuksen, pesinnän ja lentopoikasten ruokinnan aikana merikotka oleskelee enimmäkseen pesän lähistöllä (WWF Suomi 2010), mutta osa saalistusalueista saattaa sijaita jopa kymmenen kilometrin etäisyydellä pesäpaikasta. Merikotkien riski törmätä Lappfjärdin tuulivoimapuiston voimaloihin arvioidaan melko vähäiseksi, koska lähin tiedossa oleva merikotkanpesä sijoittuu yli kuuden kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista eikä tuulivoimapuisto sijoitu maastohavaintojen perusteella kotkien säännöllisille lentoreiteille. Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kuukkelin säilyvyyteen, koska lajin esiintyminen alueella on nykyään satunnaista eikä pesivää kantaa tiettävästi ole Lapväärtinjoen eteläpuolisilla alueilla (Lillandt 2012). Alueen metsien ra-kenteissa tapahtuneiden muutosten seurauksena kuukkelin pääasiallinen esiintymisalue on siirtynyt parikymmentä kilometriä pohjoiseen, Närpiön alueelle (Lilland 2012). Kristiinankaupungin alueella Pohjanlahden rannikko muodostaa sekä keväisin että syksyisin merkittävän muuton johtolinjan useille eri lintulajeille. Pohjanmaalla hanhien,

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 60 (113) joutsenen sekä kurjen, päiväpetolintujen ja varpuslintujen muutto painottuu usein selkeämmin mantereen puolelle, jossa niiden lentoreittejä ohjaavat rannikkolinjan lisäksi muutkin johtolinjat kuten harjanteet, leveät joenuomat sekä laajat ja alavat peltoalueet (Ijäs & Yli-Teevahainen 2010). Lappfjärdin suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuumuuton johtolinjana toimivan rannikkoalueen itäpuolelle, metsäiselle selännealueelle, jossa ei sijaitse lintujen muuttoa selvästi ohjaavia johtolinjoja. Suunnitellun tuulivoimapuiston kohdalla etenkin hankkeen vaikutuksille herkkien lajien muuton painopiste sijoittuu pääosin alueen länsipuolelle. Tuoreimman tiedon perusteella selkeästi suurin osa linnuista väistää tuulivoimaloita, ja vain 1 2 % linnuista ei muuta käyttäytymistään tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen (mm. Desholm & Kahlert 2005, Whitfield ym. 2009, Scottish Natural Heritage 2010). Tuulivoimaloiden väistäminen luonnollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä niihin, koska linnut eivät päädy voimaloiden läheisyyteen, eikä niillä tällöin ole teoreettistakaan riskiä törmätä voimaloihin. Väistön yleisyys vaihtelee kuitenkin runsaasti riippuen mm. paikallisista olosuhteista, säästä ja alueella esiintyvästä lajistosta. Petolintujen ja lokkilintujen on paikoin havaittu lentävän muita lajeja lähemmäksi tuulivoimaloita, kun taas hanhet ja monet muut lajit yleensä väistävät tuulivoimalat hyvissä ajoin. Ruotsissa on tutkittu muuttavien lintujen käyttäytymistä Pohjanlahden rannikolla sijaitsevan Hörneforsin tuulivoimapuiston kohdalla (Granér ym. 2011). Havaintojen perusteella muuttavat linnut väistivät selvästi tuulivoimaloita, koska ennen rakentamista noin puolet alueen kautta kulkevista linnuista muutti tuulivoimapuistoalueen läheisyydessä ja rakentamisen jälkeen vain noin 7 11 %. Rakentamisen jälkeisinä vuosina keskimäärin vain noin 3 % havaituista linnuista lensi tuulivoimapuiston läpi. Syksyllä vain 0,5 % linnuista havaittiin tuulivoimapuiston alueella. Tuulivoimapuiston läpi havaittiin muuttavan mm. lokkeja sekä piekanoja, ja etenkin syksyllä valtaosa tuulivoimapuiston alueella havaituista linnuista oli petolintuja. Hörneforsin tuulivoimapuiston kohdalla törmäysten on todettu olevan erittäin harvinaisia, eikä esimerkiksi vuoden 2010 järjestelmällisissä etsinnöissä havaittu ainoatakaan tuulivoimalaan törmännyttä lintua (Granér ym. 2011). Useissa tutkimuksissa on todettu, että linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne. Myös Lappfjärdin tuulivoimapuiston kohdalla lintujen arvioidaan kiertävän tuulivoimalat jo hyvissä ajoin. Useiden lajien päämuuttoreitit sijoittuvat alueen ulkopuolelle, mutta lepäilyalueiden sijoittuessa tuulivoimapuiston ympärille, rakentamisella arvioidaan olevan enintään kohtalaisia vaikutuksia lintujen muuttokäyttäytymiseen alueellisesti. Pääosin päämuuttoreittien ulkopuolelle sijoittuvan tuulivoimapuiston kohdalla muuttolinnuston törmäykset arvioidaan vähäisiksi, eikä niillä todennäköisesti yksistään ole merkittäviä populaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kohdalla. Törmäysvaikutukset kohdistuvat voimakkaimpina metsähanheen, joka on taantuva laji ja runsas läpimuuttaja, ja jonka lepäilyalueita sijoittuu alueen ympärille. On muistettava, että lintujen muuttoreiteissä ja lentokorkeuksissa tapahtuu vuosittain runsaasti vaihtelua, minkä vuoksi tuloksia tulee tulkita otoksena yhden vuoden muuttotilanteesta. Tuulivoimalan pyörivän roottorialan läpi lentäminen ei suoraan tarkoita kuolettavaa osumaa, vaan suurin osa roottorialan läpi lentävistä linnuista säilyy vahingoittumattomana. Keskimäärin vain 5 15 % roottorialan läpi lentävistä linnuista osuu tuulivoimalan lapoihin. On huomioitava, että esitetty lukuarvo koskee kaikkea alueella läpi vuoden tapahtuvaa lintujen liikehdintää, ei vain muuttavia lintuja. Yleisesti on arvioitu, että suurin osa tuulivoimapuistoihin törmäävistä linnuista on yleisiä alueen pesimälintuja, jotka

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 61 (113) liikkuvat tuulivoimaloiden läheisyydessä pidemmän aikaa kuin esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa alueen kautta kulkevat muuttolinnut. Lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle suurten muuttolintujen tärkeistä lepäilyalueista, että tuulivoimaloiden karkottavien häiriövaikutusten ei arvioida ylettyvän merkittävissä määrin niille saakka. Merijärven lepäilyalueita käyttävät linnut voivat edelleen lentää peltoalueen kautta ja kiertää tuulivoimapuiston itäpuolelta. On kuitenkin mahdollista, että hankevaihtoehdon eteläisimmät tuulivoimalat sijoittuvat osin Merijärvelle hakeutuvien lintujen muuttoreiteille. Peruksen pelloille suuntaavat linnut joutuvat kiertämään tuulivoimalat pohjoispuolelta. Hollannissa hanhilla ja joutsenilla on paikoin todettu jopa törmäystä vuodessa voimalaa kohti lepäily- ja talvehtimisalueiden läheisyydessä, mutta siellä lintujen liikehdintä on niin suurta, että laskennallinen törmäysriski on ollut vain 0,14 % (Krijgsveld ym. 2011). Merijärven lepäilyalueille kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi ja Peruksen peltoalueen lepäilyalueelle kohdistuvat vaikutukset arvioidaan enintään kohtalaisiksi Vaikutukset eläimistöön Maaeläimistöön kohdistuvat rakentamisen aikaiset suorat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristön vähäisenä muutoksena ja rakentamistoimien sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamana häiriönä. Eläinten elinympäristönä tavanomaista metsätalousaluetta menetetään suhteellisesti melko vähän etenkin suurempien ja liikkuvaisten eläinlajien kohdalla vaikutukset kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan eläinten elinympäristöä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska valtaosan eläimistöstä tiedetään sopeutuvan ja myös pystyvän myös hyödyntämään ihmisen aiheuttamia muutoksia elinympäristössään (Helldin ym. 2012). Suunnittelualueen metsät ovat nykytilassaan metsätalouden melko voimakkaasti pirstomia, jonka lisäksi alueella risteilee taaja metsäautotieverkosto. Tuulivoimapuiston arvioidaan lisäävän vain vähän metsätalouden jo aiheuttamia vaikutuksia. Euroopassa tehdyt laajat selvitykset viittaavat lisäksi siihen, että tuulivoimalat yhdysteineen eivät merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin (Helldin ym. 2012) Elinympäristön muutokset ja elinalueiden pirstoutuminen ovat hyvin paikallisia rajoittuen lähinnä rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Alueella säilyy vielä runsaasti perusnisäkäslajistolle kelpaavaa korvaavaa elinympäristöä, koska reunavaikutus huomioiden yli 95 prosentin kaavoitettavasta alueesta arvioidaan säilyvän nykytilansa kaltaisena tuuli-voimapuiston rakentamisesta huolimatta. Huoltotiestön pientareille ja muiden raivattavien alueiden reunoille syntyvä lehtipuuvaltainen vesakko tarjoaa ravintoa hirvi- ja jäniseläimille sekä uutta elinympäristöä pikkujyrsijöille kuten myyrille ja hiirille, joiden kannat voivat paikallisesti kasvaa. Pikkujyrsijöiden kannan kasvusta voivat hyötyä ravintotilanteeseen nopeasti reagoivat pienpedot kuten pöllöt, kettu ja kärppä. Vähälukuisemmista lajeista elinympäristön pirstoutumiselle herkäksi tiedetään laajoja yhtenäisiä metsäalueita suosiva näätä (Brainerd & Rolstad 2002), joka saattaa hankkeen myötä kadota alueelta. Tuulivoimaloiden ja huoltotiestön alueille sijoittuvat elinympäristöt ovat tavanomaista talousmetsäaluetta, joilla esiintyvälle tavanomaiselle ja runsaana esiintyvälle hyönteislajistolle hankkeesta ei aiheudu populaatiotason vaikutuksia. Luontoselvityksessä kaavoitettavalla alueella ei havaittu elinympäristön muutoksille herkkiä, suojelullisesti merkittäviä lajeja.

63 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 62 (113) Liito-orava Uudet huoltotiet voivat aiheuttaa estevaikutuksen pienimmille lajeille, mutta osan eläimistöstä (mm. suurpedot ja hirvet) tiedetään myös hyödyntävän tiestöä liikkuessaan elinalueiden välillä (ns. käytävävaikutus)(martin ym. 2010). J. Helldinin (2010) mukaan tuulivoimapuistoa varten parannetut tai uutena rakennetut tiet voivat teoriassa aiheuttaa paikalliseläimistölle häiriöitä lisääntyneen liikenteen myötä, esimerkiksi tilanteessa, jossa tuulivoimalat houkuttelevat turisteja alueelle. Vaikutuksia eläimistöön syntyy tutkimusten mukaan vasta, jos vuorokausiliikenne on useita satoja autoja päivässä (Helldin ym. 2010). Liikenteen määrä tulee tässä hankkeessa kuitenkin olemaan vähäinen, sillä huoltotiet puomitetaan ja teitä käyttävät lähinnä alueen maanomistajat sekä voimaloiden huoltajat (korkeintaan muutama auto / päivä). Huoltoliikenteen vaikutukset eläimistöön arvioidaan siten vähäiseksi. Rakentamisaikana lisääntyvän ihmisen liikkumisen ja rakentamistoimien aiheuttama melu ja muu häiriö ei luultavasti kasva merkittävän suureksi alueen tavalliselle nisäkäslajistolle, kuten metsäjänikselle, ketulle tai hirvelle, jotka ovat jo jossain määrin tottuneet ihmistoiminnan aiheuttamaan häiriöön metsätalousalueilla. Rakentamiskauden kesto on vain noin 1,5-2 vuotta. Tuulivoimapuiston rakennusaikana eläimet voivat tarpeen tullen siirtyä alueen rauhallisempiin osiin tai sen ulkopuolelle ja palata elinalueilleen ra-kennusvaiheen jälkeen. Erityisesti aremmat ja luontaisesti ihmistä karttavat lajit, kuten suurpedot (karhu, susi, ilves) todennäköisesti karttavat tuulivoimapuistoaluetta raken-tamisaikana. Vaikutukset suurpetoihin arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska alue ei edusta lajien kannalta merkittävää erämaista elinympäristöä vaan alueella liikkuvat suurpedot ovat lähinnä satunnaisia kiertelijöitä, joiden reviiri on hyvin laaja. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon jäävät kokonaisuudessaan vähäisiksi, sillä voimaloiden toiminnasta syntyvä ääni ei kantaudu kauas ja lapojen pyörimisliikkeestä syntyvä välke ei erotu metsämaastossa liikkuvien eläinten näkökentässä. Lisäksi useimpien eläinlajien (mm. hirvieläimet, ketut, jäniseläimet ja muut pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkää tottuvan voimaloiden toiminnasta häiriöön, kuten ne tottuvat mm. liikenteeseen ja metsätyökoneisiin. Tutkimusten mukaan pienempien nisäkkäiden (mm. jänis ja kettu) esiintymisessä ja käyttäytymisessä tuulivoimapuisto- ja referenssialueilla ei ole havaittu eroa (Menzel & Pohlmeyer 1999). Tuulivoimaloiden toiminnasta ja huoltoliikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat jossain määrin lisätä tuulivoimapuistoalueella elävien eläinten stressiä, jolla voi olla vähäisiä vaikutuksia alueella elävien eläinten lisääntymismenestykseen (Barja ym. 2007). Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä Suomessa hyvin yleisinä ja runsaina esiintyville eläinlajeille. Hankkeesta ei katsota aiheutuvan merkittävää haittaa alueella elävälle liitooravapopulaatiolle, sillä alustavia tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja tai uutta huoltotiestöä ei sijoitu liito-oravien elinalueille tai lajin elinalueeksi soveliaaseen metsään. Tarkemmassa suunnittelussa liito-oravan elinalueiden läheisyyteen sijoittuvien voimaloiden alustavia rakennuspaikkoja on YYA-ohjelmavaiheen jälkeen siirretty etäämmälle. Lähimmät liito-oravan elinalueet sijoittuvat Lappfjärdin suunnittelualueella alle sadan metrin etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista (voimaloiden 2 ja 10 läheisyyteen). Hankeen toteutumisesta huolimatta alueilla säilyy riittävästi puustoisia kulkuyhteyksiä tiedossa olevien lisääntymis- ja levähdysalueiden sekä liito-oravalle soveliaiden metsäalueiden välillä. Alueella säilyy myös riittävästi lajin tarvitsemaa ruokailupuustoa.

64 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 63 (113) Liito-orava joutuu todennäköisesti ylittämään voimaloille meneviä huoltoteitä siirtyessään soveliaiden elinalueiden välillä. Huoltotien leveys reunaojineen on keskimäärin 12 metriä, jolloin liito-orava pystyy ylittämään tiealueet helposti. Laji pystyy liitämään optimaalisissa olosuhteissa lähes sadan metrin matkan (Ympäristöministeriö 2010). Voimaloiden ja huoltotiestön rakentaminen ei merkittävästi lisää liito-oravan elinalueiden pirstoutumista, sillä rakennusalueet sijoittuvat pääasiassa liito-oravan elinalueiksi sopimattomille nuorille metsätyypeille. Liito-oravien lisääntymis- ja levähdysalueisiin sekä kulkuyhteyksiin on vaikuttanut alueella jo pitkään metsätalous. Liito-oravapopulaation säilymisen alueella arvioidaan riippuvan ensisijaisesti metsätalouden aiheuttamista muutoksista metsien rakenteessa ja lajin kannan kehityksestä laajemmalla alueella. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset liito-oravaan arvioidaan pieniksi Lepakot Tuulivoimapuistohankkeella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lepakoihin, koska metsätalouden muokkaamilla metsäalueilla lepakkotiheydet ovat selvitysten perusteella melko alhaisia. Kaavoitettavalla alueella ei havaittu lepakoita kesän 2012 kartoituksissa, jonka lisäksi alustavat tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat pääasiassa nuorille metsätyypeille, jotka eivät ole lepakoille tyypillisintä elinympäristöä. Rakennuspaikoilla ei esiinny lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueiksi soveltuvia kolopuita tai muita piilopaikoiksi soveltuvia onkaloita. Kokonaisuudessa tuulivoimahankkeen vaikutukset eri lepakkolajien elinympäristöihin ja säilyvyyteen arvioidaan vähäisiksi. Tuulivoimapuiston yhteyteen rakennettavalla huoltotiestöllä voi olla lepakoita alueellejohdattava ns. käytävävaikutus ja uudet huoltotiet voivat toimia johtolinjoina metsäalueiden halki erityisesti pohjanlepakoille. Vaikutus voi olla lepakoiden osalta joko myönteinen tarjoten pääsyn uusille elinalueille tai kielteinen lisäten yksilöiden törmäysriskiä voimaloiden roottoreihin. Muuttavien lepakoiden törmäysriski tuulivoimaloihin arvioidaan suunnittelualueella pieneksi, koska alue sijoittuu useiden kilometrien etäisyydelle Pohjanlahden rantaviivasta, jonka läheisyyteen pääasialliset muuttoreitit Pohjanmaan alueella todennäköisesti sijoittuvat. Lepakoita ei myöskään havaittu syysmuuton aikaisissa kartoituksissa tavanomaista runsaammin, eikä varsinaisista muuttavista lepakkolajeista tehty yhtään havaintoa Muut luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajit Kaavoitettavalla alueella ei ole havaittu viitasammakkoa. Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lajille, koska rakenteita ei sijoiteta lajille potentiaalisiin elinympäristöihin. Hankkeen toteuttaminen ei käytettävissä olevien tietojen perusteella hävitä tai heikennä viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Muita alueella mahdollisesti esiintyviä EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja nisäkkäitä ovat saukko, susi, karhu ja ilves. Lajeista ilvetä tavataan alueen lähiympäristössä yleisimmin. Muita suurpetoja seudulla esiintyy lähinnä satunnaisesti. Hankkeen vaikutukset edellä mainittuihin lajeihin arvioidaan vähäisiksi, koska alue ei ole lajeille erityisen merkittävää elinympäristöä tai lisääntymisaluetta.

65 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 64 (113) Natura-alueet ja suojelualueet Suunniteltu tuulivoimahanke ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkasteltujen Natura-alueiden suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille eikä niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueilla arvioida muuttuvan. Tämän johdosta myöskään Natura-alueiden eheydelle ei arvioitu aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Kohtalaisen tai pitkän etäisyyden vuoksi sekä Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittujen pesimälajien ekologian ja käyttäytymispiirteet huomioiden tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia myöskään Natura-alueiden pesimälinnustolle. Natura-alueilla lepäilevän muuttolinnuston osalta tuulivoimapuistohanke voi vähäisessä määrin lisätä lintujen törmäyskuolleisuutta sekä aiheuttavat estevaikutuksia niiden muuttoreiteille. Törmäysvaikutukset kohdistuvat etupäässä Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittuihin suurikokoisiin lajeihin kuten joutseneen, metsä- ja merihanheen, kurkeen sekä petolintuihin. Estevaikutukset kohdistuvat kaikkiin alueen kautta liikehtiviin lajeihin. Suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu kuitenkin suurimmaksi osaksi Kristiinankaupungin rannikkoalueen kautta kulkevan lintujen päämuuttoreitin itäpuolelle, ja merkittävimmät Natura-alueilla sijaitsevat lepäilyalueet sijoittuvat päämuuttoreittien varrelle selvästi alueen länsipuolelle. Natura-alueiden suojeluperusteisiin kohdistuvien mahdollisten vaikutuksen ei siten arvioida kohoavan suuruudeltaan lievää suuremmaksi eikä merkittävyydeltään vähäistä suuremmaksi. Lappfjärdin tuulivoimapuiston ja muiden ympäröivien tuulivoimapuisto-hankkeiden yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä Natura-alueilla lepäilevään linnustoon. Hankkeet sijaitsevat niin etäällä toisistaan, että niillä ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia Natura-alueiden pesimälinnustoon. Kristiinankaupungin rannikolle suunnitelluilla tuulivoimapuistoilla saattaa olla enintään kohtalaisia yhteisvaikutuksia etenkin Lapväärtin kosteikoiden ja Lålbyn peltoaukean Natura-alueiden suojeluperusteissa mainittuihin muuttolintuihin. Tuulivoimapuistot aiheuttavat törmäys- ja estevaikutuksia alueen kautta muuttavaan lajistoon, koska ko. Natura-alueet sijoittuvat suunniteltujen tuulivoimapuistojen väliin. Tuulivoimapuistot eivät kuitenkaan sijoitu aivan vierekkäin, jolloin muuttaville linnuille jää jonkin verran tilaa väistää tuulivoimapuistoja niiden välistä. Kaikki Kristiinankaupungin rannikkoalueelle suunnitellut tuulivoimapuistot muodostavat kuitenkin yhdessä melko leveän esteen lintujen luontaiselle muuttoreitille, joka todennäköisesti aiheuttaa paikallisia muutoksia lintujen lentoreitteihin alueella. Lappfjärdin tuulivoimapuisto ei käytettävissä olevien tietojen perusteella arvioida merkittävästi heikentävän niitä luontoarvoja eli luontotyyppien ja lajiston edustavuutta tai Natura-alueiden eheyttä, joiden perusteella tarkastellut Natura-alueet on sisällytetty Suomen Natura 2000-verkostoon Natura- tarveharkinta Lappfjärdin-Lakiakankaan tuulivoimapuistohankkeiden Natura-tarveharkinnasta tehty erillisraportti toimitettiin YVA-menettelyn yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskukselle lausunnoille. Tarveharkinnassa on käsitelty myös kaavoitettavana olevan Lakiakangas II tuulivoima-alueen vaikutukset Natura-alueisiin. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus totesi YVA-selvityksestä antamassaan lausunnossa, että luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei tarvita.

66 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 65 (113) Pinta- ja pohjavedet Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella ei Storåsenin ja Korsbäckin pohjavesialueita lukuun ottamatta sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolella rakennettavista tuulivoimaloista ei aiheudu vaikutuksia pohjavesiin. Suunniteltujen voimaloiden lähipiirissä ei lisäksi sijaitse yksityisiä talousvesikaivoja joihin hanke voisi vaikuttaa. Seuraavissa kappaleissa on esitelty voimajohtojen vaikutukset pohja- ja pintavesiin sekä yleiset vaikutukset pintavesiin. Voimajohdot: Voimajohdolla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi. Vaikutukset pintavesiin: Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä saattaa hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin. Storåsenin ja Korsbäckin pohjavesialueelta kaavaehdotuksessa on poistettu voimalat nro. 5, 6 ja 8. Voimala nro. 7 on poistettu pohjavesialueen rajalta. Kaava-aluetta on rajattu osittain pois pohjavesialueelta.

67 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 66 (113) Kuva 23 Pohjavesialueen lähimmät voimalat kaavaehdotuksessa. Pohjavesialueen lähimmät voimalat ovat kaavaehdotuksessa voimalat nro. 4 ja 7. Kyseisten voimaloiden rakentaminen ei tule vaikuttamaan alueen pohjavesiolosuhteisiin tai vedenhankintamahdollisuuksiin. Storåsenin pohjavesialueella suunnitellut rakennus- ja huoltotiet noudattavat pitkälti olemassa olevaa tieverkostoa. Tiestöä tullaan leventämään neljästä kuuteen metriin. Uusia rakennus- ja huoltoteitä tullaan rakentamaan noin 900 metriä. Storåsenin alueella teiden rakentamiseen käytetään enintään m3 mursketta. Tien rakentaminen voi vaikuttaa pohjaveden laatuun tilapäisesti. Veden laadun heikkeneminen ilmenee tällöin pohjaveden vähäisenä sameutena ja mahdollisesti humuspitoisuuden kasvuna. Teiden rakentamiseen tarvittavat toimenpiteet ovat varsin pieniä ja rakentaminen kestää enimmillään noin kaksi viikkoa. Edellä mainittujen seikkojen voidaan todeta, että rakentamisesta aiheutuva pohjavesiin kohdistuva haitta on lyhytaikainen. Pohjaveden laatu palautuu ennalleen eikä siihen kohdistu pysyvää haittaa Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Virkistys Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehenoikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat hai-

68 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 67 (113) talliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille Turvallisuus Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta. Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittä-

69 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 68 (113) vien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M ) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta.

70 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 69 (113) Tuulivoimapuiston meluvaikutukset Luonnosvaiheen melumallinnus Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu mallinnettiin kaikille tarkasteltaville vaihtoehdoille ilman taustamelua. Tuulivoimapuiston meluvaikutuksien alue on (keskiäänitaso yli 35 desibeliä) pinta-alaltaan noin 65 km2, mikä on hieman Lappfjärdin tulivoimapuiston hankealuetta suurempi. Mallinnustuloksien mukaan tuulivoimaloiden voimakkain, eli noin 50 desibelin melu jää alle 200 metrin etäisyydellä voimalapaikasta. Alue, jolla keskiäänitaso on yli 45 desibeliä, ulottuu noin 400 metrin etäisyydelle voimaloista. Yli 40 desibelin keskiäänitasoalueella, ei sijaitse asuin- tai vapaa-ajan rakennuksia, urheilu- tai virkistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. Melualue ulottuu noin metrin etäisyydelle voimaloista ja jää kokonaisuudessaan tuulivoimapuiston alueelle desibelin vyöhyke ulottuu enimmillään alle muutaman kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista ja alueella sijaitsee 78 asuinrakennusta sekä kolme taajama-alueen ulkopuolelle sijoittuvaa lomarakennusta. Loma-rakennuksien kohdalla ylittyy YM:n suositeltu vapaa-ajan rakennuksien yöaikainen suunnitteluohjearvo. Lomarakennuksista kaksi sijoittuu lomaasuntoalueeksi kaavoitetulla alueella ja yksi erillispientalojen alueella. Näiden rakennuksien kohdalla äänentasoon vaikuttavat eniten niitä lähimmät voimalat, eli voimalat 11, 16, 21 ja 25. Vallitsevan tuulen suunta on kohti koillista eli asuinalueesta poispäin ja on todennäköistä, että tuulivoimaloiden melu on todellisuudessa mallinnettua vähäisempi. Yli 35 desibelin alueella sijaitsee asuinrakennusten lisäksi yksi urheilu- tai virkistysalue, mutta ei leirintäalueita. Lisäksi alueelle sijoittuu Blomträsketin yksityisenmaan luonnonsuojelualue, jota ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnonhavainnointiin yöllä. Blomträsketin alue kuuluu myös Natura 2000 verkostoon.

71 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 70 (113) Kuva 24 Lappfjärdin tuulivoimapuiston melumallinnus kaavaluonnosvaiheessa, voimalat 1-3 poistettu Ehdotusvaiheen melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja.

72 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 71 (113) Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Tuulivoimaloiden äänen leviämisen vaikutuksia on arvioitu melumallinnusten pohjalta. Melumallinus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Mallinnukseen ei ole lisätty 5 db sanktiota (Ympäristöhallinnon ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen), koska monella tuulivoimalamallilla, kuten mallinnuksessa käytetyllä GE 2,5 120:lla, ei ole sellaisia erityispiirteitä, joiden perusteella sanktio olisi perusteltua osoittaa. Tällaisia erityispiirteitä ovat mm. melupäästön impulssimaisuus, kapeakaistaisuus/tonaalisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Mallinnukset Lakiakangas II ja Lappfjärdin tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä GE 2,5-120 voimalaa, jonka teho on 2,5MW roottorin halkaisija 120m ja napakorkeus 139m. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 106,0 db(a). Lakiakangas I tuulivoimapuiston alueella on käytetty voimalatyyppiä Vestas V 126, hh137m, 107,5 db (A). Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4)

73 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 72 (113) Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, loma-asumisalueet taajamissa Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet muilla alueilla 1) LAeq, klo 7-22 LAeq, klo db 40 db 40 db ei sovelleta 35 db 1) ei sovelleta Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 10 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Koska Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen melualueet yhtyvät, kuvissa esitetään molemmat tuulivoimapuistot.

74 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 73 (113) Kuva 25 Ehdotusvaiheen melumallinnus Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. Laaditun melumallinnuksen mukaan Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). 35dB:n ja 40 db:n välisellä alueella sijaitsee yksittäisiä loma-asuntoja 5 kpl maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan. Kolme loma-asuntoa sijaitsee kaavoitettavan alueen pohjois- ja länsipuolella ja kaksi loma-asuntoa sijaitsee kaavoitettavan alueen itäpuolella, jossa melualue yhtyy Lakiakankaan hankealueen melualueeseen. Ehdotusvaiheessa selvitettiin tarkemmin rakennusten lupatiedot: KRISTIINANKAUPUNKI Rakennuslupa Käyttötarkoitus RN:o Asuinrakennus Asuinrakennus Saunarakennus Lomarakennus Ei rakennuslupaa Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot (päivä 45 db, yö 40 db) eivät ylity näiden yksittäisten rakennusten kohdalla. Ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvo (>35 db) ylittyy yhden lomarakennuksen kohdalla juuri ja juuri. Kyseinen loma-asunto sijaitsee aivan 35 desibelin melurajan tuntumassa. Luvatonta rakennusta ei käsitellä tässä yleiskaavassa ja tulkintamme mukaan se ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston suunnittelua. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa.

75 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 74 (113) Osoitteessa Storsjö-Kärjenkoskentie 24 (Mallinnuskohde AE, RN:o ) rakennuslupatiedot tarkistettiin. Kohteessa sijaitsee asuinrakennus. Kohteen AE mallinnettu melutaso on yöllä 36,4 db. Asuinrakennukselle asetetut ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvot eivät ylity. Osoitteessa Langåsintie 221 (Mallinnuskohde AC) ympäristöministeriön yöajan ohjearvo ylittyy hivenen. Mallinnettu melutaso kohteessa AC on 37,1 db. Tulkintamme mukaan melutaso mallinnuskohteessa AC ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston rakentamisen. Osoitteessa Flakåsintie 200 (Mallinnuskohde AD) ympäristöministeriön yöajan ohjearvo ei ylity juurikaan. Mallinnettu melutaso kohteessa AD on 35,2. Tulkintamme mukaan melutaso mallinnuskohteessa AD ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston suunnittelua. Osoitteessa Porintie 820( Mallinnuskohde AG) ympäristöministeriön yöajan ohjearvo ylittyy hivenen. Mallinnettu melutaso kohteessa AG on 36,4 db. Tulkintamme mukaan melutaso mallinnuskohteessa AG ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston suunnittelua. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa käyttämällä melu optimoitua ajoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat (esim. loma-asuntojen käytön aika). Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, voidaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä laatia tarkemmat melumallinnukset. Melumallinnuksen tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä.

76 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 75 (113) Kuva 26 Kristiinankaupungin rantayleiskaava. 35 db:n melualueen rajaus ulottuu rantayleiskaavan alueelle. Melualueen rajat osoitettu kuvassa sinisellä viivalla. Tuulivoimapuiston 35 db:n melualueen rajaus yltää Kristiinankaupungin rantayleiskaavan alueelle. Kaavassa 35 db:n ja 40 db:n väliin jäävälle alueelle ei ole osoitettu lomarakentamista. Kohteessa X (Porintie 754) meluarvo on 37,1 db. Tulkintamme mukaan melu mallinnuskohteessa X ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston suunnittelua. Kristiinankaupungin rantayleiskaavan alueella meluvaikutukset lähimmille rakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) Matalien taajuuksien meluvaikutukset Koko äänialueen kattavan ekvivalenttiäänitason laskemiseksi on ISO standardi, jonka pohjalta on valmiita melualuekarttoja tuottavia ohjelmistoja. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita.

77 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 76 (113) Matalataajuisen melun raportti koskee Lakiakankaan ja Lappjärdin tuulivoimapuistoja. Mallinnukset Lakiakangas II ja Lappfjärdin tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä GE 2,5-120 voimalaa, jonka teho on 2,5MW roottorin halkaisija 120m ja napakorkeus 139m. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 106,0 db(a). Lakiakangas I tuulivoimapuiston alueella on käytetty voimalatyyppiä Vestas V 126, hh137m, 107,5 db (A). Lappfjärdin tuulivoimapuisto: Suurin laskettu äänitaso ulkona on 10 db ohjearvoa korkeampi taajuudella 125 Hz asuinrakennus L:ssä Korsbackintie 624. Suurin äänitaso sisällä oletusääneneristävyyden mukaan laskettuna on asuinrakennus L:ssä Korsbackintie 624: 6 db alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Vaikka ääneneristävyydessä on suuria eroja matalimmilla taajuuksilla, on ohjearvon alittuminen kuitenkin melko todennäköistä. Keskimääräiseen kuulokynnykseen verrattuna kuuluu voimakkaimmin Asuinrakennuksessa V (Norrvikintie 439) 200Hz taajuus, 4 db yli keskimääräisen kuulokynnyksen. Yksityiskohtaiset tulokset ovat rakennuksittain tarkasteltavissa liitteenä olevissa WindPro-ohjelman tulosteissa ja matalataajuisten äänien kohdekorteissa. Taulukko 1: Äänekkäimpien terssien tasot verrattuna Stm Asumisterveysohjeen ohjearvoihin sisällä ja kuulokynnykseen ( ks. kuva 32 Melumallinnus kohteittain A-Z, AA-AG) Lineaariset melutasot rakennusten ulkopuolella Terssin keskitaajuus Painottamaton äänitaso ulkona db Hz Kohde , A Asuinrakennus: (Isojoentie 506) 56,4 53,2 50,7 49,7 48,1 48,3 45,5 43,7 42,5 36,2 33,6 B Asuinrakennus: (Isojoentie 576) 56,3 53,1 50,6 49, ,2 45,5 43,6 42,4 36,1 33,6 C Loma-asunto: (Isojoentie 614) 57 53,9 51,4 50,4 48, ,3 44,4 43, ,5 D Asuinrakennus: (Isojoentie 657) 56,2 52,9 50,5 49,4 47, ,3 43,4 42, ,4 E Asuinrakennus: (Kristiinantie 1600) 56,2 52,7 50,3 49,3 47,7 47,8 45,2 43, ,1 33,5 F Asuinrakennus: (Ketolantie 92) 56, ,7 49,6 48,1 48,2 45,7 43,9 42, ,6 G Asuinrakennus: (Ketolantie 16) 55,5 51,4 49,1 48,1 46,5 46,6 44,1 42,3 40,9 35,5 33 H Asuinrakennus: (Har ,7 50,4 49,4 47,9 47,9 45,6 43,9 42,5 37,7 35,4

78 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 77 (113) Lineaariset melutasot rakennusten ulkopuolella Terssin keskitaajuus Painottamaton äänitaso ulkona db Hz Kohde , junmäentie 126) I Asuinrakennus: (Harjunmäentie 162) 57,6 52,9 50,8 49,8 48,3 48,3 46,1 44,4 43,1 38,6 36,4 J Asuinrakennus: (Kärjenkoskentie 205) 58,8 53,2 51,3 50,3 48,9 48, ,5 44,1 40,4 38,5 K Asuinrakennus: (Korsbackintie 662) 59,6 54,7 52,6 51,6 50,1 50,2 48,1 46,5 45,1 40,9 38,8 L Asuinrakennus: (Korsbackintie 624) 59,9 55,4 53,2 52,2 50,7 50,8 48,6 46,9 45, ,9 M Asuinrakennus: (Korsbackintie 578) 59,7 55,4 53,1 52,1 50,6 50,7 48,4 46,8 45,5 40,6 38,4 N Asuinrakennus: (Lillsjöntie 329) 58,1 54,7 52,2 51,2 49,6 49,8 47,2 45,4 44,2 38,3 35,8 O Asuinrakennus: (Lillsjöntie 292) 58 54,7 52,2 51,2 49,6 49,8 47,2 45,3 44,1 38,2 35,7 P Asuinrakennus: (Kärjenkoskentie 687) 58, ,5 49,6 48, ,6 45,3 43,7 40,7 38,9 Q Asuinrakennus: (Kärjenkoskentie 747) 57,9 51,2 49,6 48,7 47,3 47,1 45,6 44,2 42,6 39,5 37,6 R Asuinrakennus: (Storsjön- Kärjenkoskentie 670) 57,1 50,3 48,8 47,8 46,5 46,2 44,7 43,3 41,7 38,5 36,5 S Asuinrakennus: (Pohjoispääntie 61) 57,4 49,8 48,6 47,6 46,4 46,1 44,9 43, ,3 37,4 T Asuinrakennus: (Pohjoispääntie 135) 58,4 50,6 49,4 48,5 47, ,9 44, ,5 38,7 U Asuinrakennus: 57,9 50,1 48, ,8 46,4 45,3 44,1 42,4 39,8 37,9

79 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 78 (113) Lineaariset melutasot rakennusten ulkopuolella Terssin keskitaajuus Painottamaton äänitaso ulkona db Hz Kohde , (Starrängintie 356) V Asuinrakennus: (Norrvikintie 439) 59,4 52,6 51,1 50,1 48,8 48,6 47,2 45,9 44,3 41,3 39,4 W Asuinrakennus: (Porintie 1000) 55,4 47,8 46,5 45,6 44,3 43,9 42,7 41,4 39,6 36,8 34,8 X Asuinrakennus: (Porintie 754) 57 49,2 48,1 47,2 45,9 45,6 44,5 43,2 41, ,2 Y Asuinrakennus: (Langåsintie 283) 58,6 50,9 49,7 48,8 47,6 47,2 46,1 44,9 43,3 40,8 39,1 Z Asuinrakennus: (Risåsintie 31) 56,2 49,9 48,2 47,2 45,8 45,6 43,9 42,4 40,8 37,4 35,4 AA Asuinrakennus: (Norrvikintie 133) 58,3 52,1 50,4 49, ,9 46,2 44,7 43,2 39,7 37,6 AB Asuinrakennus: (Norrvikintie 310) 58,7 52,5 50,8 49,8 48,4 48,3 46,6 45,2 43,6 40,2 38,1 AC Lomarakennus: (Langåsintie 221) 57,3 49,8 48,5 47,6 46, ,8 43,5 41,9 39,2 37,3 AD Lomarakennus: (Flakåsintie 200) 56 49, ,6 45,4 43,7 42,3 40,6 37,3 35,2 AE Lomarakennus: (Storsjö- Kärjenkoskentie 24) ,5 48,5 46,4 44,7 43,3 38,8 36,5 AF Lomarakennus: (Latotie 130) 58,4 51,6 50,1 49,1 47,8 47,6 46,1 44,8 43,2 40,2 38,3 AG Lomarakennus: (Porintie 820) 56,6 48,8 47,7 46,8 45,5 45, ,8 41,1 38,5 36,6

80 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 79 (113) Kristiinankaupungin ja Isojoen tuulivoima-alueiden matalataajuinen melu raportti on kaavaselostuksen liitteenä Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa Hankkeessa tehtyjen varjostusmallinnuksien mukaan varjostus ulottuu todellisuutta vastaavassa ( real case ) tilanteessa enimmillään noin muutaman kilometrin etäisyydelle tuulivoimapuistosta. Yli kahdeksan vuosittaisen varjostustunnin vaikutusalue on pinta-alaltaan hieman tuulivoimapuiston hankealuetta suppeampi (noin 4 km2), eikä siellä ole asuin- tai vapaa-ajan asuntoja. Lappfjärdin pohjoisosassa Granskogin alueella kaksi asuinrakennusta sijaitsee varjostustuntivyöhykkeen rajalla jossa on enintään kahdeksan (1-8 varjostustunnin vyöhyke) varjostustuntia vuodessa. Mallinnus ei ota muun muassa ota huomioon puustosta aiheutuvia katvevaikutuksia, joten vaikutukset jäävät todellisuudessa vähäisemmiksi. Kuva 27 Varjostus ja melumallinnus luonnosvaiheessa (ketainen ehjä käyräviiva 40 db). Teoreettisessa maksimitilanteessa (worst case) raja-arvo voisi teoriassa lievästi ylittyä 13 asuinkiinteistön kohdalla Lappfjärdin tuulivoimapuiston ympäristössä. Koska mallinnus, kuten todellisuutta vastaavan tilanteen mallinnuksessa ei kuitenkaan huomioi puuston estevaikutusta, arvioidaan vaikutuksien todellisuudessa jäävän selvästi vähäisemmiksi.

81 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 80 (113) Varjostuksen ja välkkeen vaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi tässä vaihtoehdossa. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston alueella ja sen lähiympäristössä liikkuvat ihmiset kokea lapojen liikkumisen aiheuttaman välkkymisen häiritsevänä Varjostusmallinnuksen tulokset ehdotusvaiheessa Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, välkkymisenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Välkkymisen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Suuremmilla etäisyyksillä lapa peittää auringosta niin vähäisen osan, ettei välkettä enää havaita. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilannelaskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Mallinnukset on tehty käyttämällä voimalatyyppejä Lappfjärd ja Lakiakangas 64 x GE 2,5-120 hh139m/150m + 20 x Vestas V126 hh137m. Varjostusmallin laskennassa on huomioitu hankealueen korkeustiedot, tuulivoimaloiden sijainnit hankesuunnitelman mukaan, tuulivoimalan napakorkeudet ja roottorin halkaisija ja hankealueen aikavyöhyke. Mallinnuksessa otettiin huomioon auringon asema horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina, pilvisyys kuukausittain eli kuinka paljon aurinko paistaa ollessaan horisontin yläpuolella sekä tuulivoimalaitosten arvioitu vuotuinen käyntiaika. Tuulivoimalaitosten vuotuisen käyntiajan oletetaan olevan tuntia/vuosi.

82 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 81 (113) Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case). Kuva 28 Lappfjärd ja Lakiakangas 64 x GE 2,5-120 hh139m/150m + 20 x Vestas V126 hh137m Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle. Viidessä kohteessa varjostusvaikutus ylittää Lappfjärdin tuulivoimapuiston vaikutuksesta johtuen yleisesti käytetyn 8 h/vuosi. Osoitteessa Norrvikintie 436 (mallinnuskohde R) varjostusvaikutus on 13:02 h/vuosi. Osoitteessa Langåsintie 283 (mallinnuskohde U) varjostusvaikutus on 15:41 h/vuosi. Osoitteessa Pohjoispääntien 135 ( mallinnuskohde Y) varjostusvaikutus on 12:22 h/vuosi Osoitteessa Pohjoispääntie 61 (mallinnuskohde Z) varjostusvaikutus on 9:08 h/vuosi

83 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 82 (113) Osoitteessa Langåsintie 221 (mallinnuskohde AC) varjostusvaikutus on 9:21 h/vuosi Kohteessa R varjostusvaikutus painottuu klo väliseen ajanjaksoon tammikuutoukokuu sekä elokuu-joulukuu. Rakennus sijoittuu metsän reunaan, joten suoraa näköyhteyttä Lappfjärdin tuulivoimapuiston voimaloihin ei välttymättä synny puuston vaikutuksesta johtuen. Myös pihapuusto voi estää näkymiä voimaloihin. Rakennuspaikkaan kohdistuvat varjostusvaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan vähäisiksi ottaen huomioon vuodenajat (talvi, varhainen kevät ja syksy) sekä vuorokauden ajat, jolloin varjostusvaikutusta tapahtuisi. Vaikutuksia lieventävänä tekijänä voidaan pitää myös sitä, että niitä syntyy ainoastaan silloin, kun aurinko paistaa suoraan ilman pilvien vaikutusta. Kuva 29 Varjostusvaikutuksen ajankohdat osoitteessa Norrvikintie 436 sekä mallinnuskohde ortokuvalla Mallinnuskohde U sijoittuu pellon reunaan joten suora näköyhteys voimaloihin syntyy. Varjostusvaikutus painottuu tammikuu-toukokuu ja elokuu-joulukuu klo: väliselle ajanjaksolle. Långåsintie 283 sijoittuu pellon reunalle, joten suoria näkymiä voimaloihin todennäköisesti syntyy. Helmikuu-toukouu välisenä ajanjaksona sekä elokuulokakuu välisenä ajanjaksona varjostuksen ajankohta osuu varhaiseen aamuun. Tammikuu-helmikuu sekä marraskuu-joulukuu välisenä ajanjaksona varjostus osuu klo: 9-16 väliseen ajanjaksoon. Maaliskuusta marraskuuhun ulottuvalla jaksolla rakennuspaikkaan kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä varjostuksen ajankohdan vuoksi. Tammikuu - helmikuu sekä marraskuu-joulukuu välisenä ajanjaksona varjostusvaikutus voi olla merkittävää riippuen aurinkoisten päivien määrästä pimeimmän vuodenajan aikana.

84 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 83 (113) Kuva 30 Varjostusvaikutus kohteessa Langåsintie 283 sekä mallinnuskohde ortokuvalla Mallinnuskohde Y sijiatsee pellon reunalla, joten näkymiä voimaloihin todennäköisesti syntyy. Pihapuusto voi estää näkymät osittain voimaloihin. Mallinnuksen mukaan varjostusvaikutusta tapahtuu maaliskuusta lokakuun puoliväliin klo: välisenä aikana. Rakennuspaikkaan kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä varjostuksen ajallisen keston sekä ajankohdan vuoksi. Kuva 31 Varjostusvaikutus kohteessa Pohjoispääntie 135 sekä mallinnuskohde ortokuvalla. Mallinnuskohde Z sijaitsee pellon reunalla, joten näkymiä voimaloihin todennäköisesti syntyy. Pihapuusto voi estää näkymät osittain voimaloihin. Mallinnuksen mukaan varjostusvaikutus on havaittavissa huhtikuusta lokakuuhun klo välisenä aika-

85 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 84 (113) na. Rakennuspaikkaan kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä varjostuksen ajallisen keston sekä ajankohdan vuoksi. Kuva 32 Varjostusvaikutus kohteessa Pohjoispääntie 61 sekä mallinnuskohde ortokuvalla. Mallinnuskohde AC sijaitsee metsäisellä alueella, joten suoraa näköyhteyttä ei välttämättä synny Lappfjärdin tuulivoimapuiston tuulivoimaloihin. Varjostusvaikutus voidaan havaita mallinnuksen mukaan ajanjaksoilla tammikuu-huhtikuun puoliväli ja syyskuu tammikuu. Varjostusvaikutus ajoittuu varhaiseen aamuun sekä päiväaikaan. Rakennuspaikkaan kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä varjostuksen ajankohta ( vuorokaudenaika sekä vuodenaika huomioiden) sekä puuston peittävyyden vuoksi. Kuva 33 Varjostusvaikutus kohteessa Langåsintie 221 sekä mallinnuskohde ortokuvalla.

86 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 85 (113) Kuva 34 Kristiinankaupungin rantayleiskaava. Varjostusmallinnuksen 1h/vuosi rajaus ulottuu rantayleiskaavan alueelle. Varjostusmallinnus on osoitettu kuvassa punaisella rajauksella. Tuulivoimapuiston varjostusvaikutus ulottuu Kristiinankaupungin rantayleiskaavan alueelle. Varjostusvaikutus Kristiinankaupungin rantayleiskaava-alueella ei ylitä 8 h / vuosi.

87 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 86 (113) Kuva 35 Dagsmarkin osayleiskaava. Varjostusmallinnuksen 1h/vuosi rajaus ulottuu rantayleiskaavan alueelle. Varjostusmallinnus on osoitettu kuvassa punaisella rajauksella. Tuulivoimapuiston varjostusvaikutus ulottuu Dagsmarkin osayleiskaavan alueelle. Varjostusvaikutus Dagsmarkin osayleiskaava-alueella ei ylitä 8 h / vuosi Yhteisvaikutukset alueen muiden hankkeiden kanssa Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin käytössä oleva tuulivoimapuisto on Innopower Oy:n Kristiinankaupungin Furuvikenin tuulivoimapuisto. Tuulivoimapuisto käsittää kolme noin 1 MW tuulivoimalaa, jotka ovat valmistuneet vuonna Lappfjärdin tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia on kaavaselostuksessa arvioitu Metsälän tuulivoimapuiston sekä Lakiakankaan hankeen kanssa. Ei ole perusteltua verrata Lappfjärdin tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia muihin alueen hankkeisiin, koska hyväksyttyjä hankkeita ovat ainoastaan Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava ja Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava. Lakiakangas I on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnan-valtuustossa Lakiakangas II osayleiskaava on ehdotusvaiheessa Kristiinankaupungissa ja Isojoella. Muissa lähiympäristön hankkeissa on vielä huomattavaa epävarmuutta, johtuen hankkeiden eri vaiheista. Hankkeiden ollessa YVA- tai luonnosvaiheessa, yhteisvaikutuksia on mahdotonta arvioida tarkasti, koska tässä vaiheessa ei voida tietää tulevien osayleiskaavojen lopullista sisältöä.

88 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 87 (113) Kuva 36 Lappfjärdin tuulivoimapuiston YVA:ssa esitetyn hankealueen sijainti suhteessa alueen muihin hankkeisiin. Sekä Lappfjärdin että Lakiakankaan hankealueet ovat huomattavasti pienentyneet kuvassa esitetystä. Alla olevassa taulukossa on esitetty Lappfjärdin tuulivoimapuiston läheisyydessä sijaitsevat muut tuulivoimahankkeet. Taulukkoon on merkitty harmaalla ne hankkeet, jotka ovat yhteisvaikutusten osalta selvitetty tarkemmin. Tuulivoimahanke Kunta Toimija Voimaloita Tilanne Metsälän tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki EPV Tuulivoima Oy 37 YVA-menettely päättynyt Kaavoitus päättynyt syksyllä 2012.

89 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 88 (113) Tuulivoimahanke Kunta Toimija Voimaloita Tilanne Merikarvia Merikarvia O2 Finland Oy Esiselvitys ja maanvuokraus. Härkmeri Kristiinankaupunki O2 Finland Oy 31 YVA-menettely ja kaavoitus käynnistymässä. Uttermossan tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Oy Uttermossan Tuulivoimapuisto 8 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Lakiakangas I ja Lakiakangas II Kristiinankaupunki, Isojoki CPC Finland Oy 43 YVA-menettely päättynyt. Lakiakangas I tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Isojoen kunnanvaltuustossa ja Karijoen kunnanvaltuustossa Lakiakangas II osayleiskaava on ehdotusvaiheessa Kristiinankaupungissa ja Isojoella. Västervikin tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Triventus Wind Power Ab YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Lappfjärd Dagsmark Kristiinankaupunki O2 Finland Oy 76 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Kristinestad Norr Kristiinankaupunki Triventus Wind Power Ab YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Vanha Närpiöntie Kristiinankaupunki Innopower 6 Kaavoitus päättynyt. Mikonkeitaan tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Otsotuuli Oy 30 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Kakkori Karijoki O2 Finland Oy 9 Kaavoitus meneillään. Perkiö Karijoki O2 Finland Oy 9 Kaavoitus meneillään. Korvennevan tuulivoimpuisto Merikarvia Otsotuuli Oy 12 YVA-menettely ja kaavoitus ovat meneillään. Korpi-Matin tuulivoimapuisto Merikarvia EPV Tuulivoima Oy, Suomen Hyötytuuli Oy ja TuuliWatti Oy 36 YVA-menettely on päättynyt marraskuussa Kaavoitus on meneillään. Siikaisten Jäneskeitaan tuulivoimapuisto Siikainen TuuliWatti Oy 8 Kaavoitus on meneillään. Siipyyn tuulivoimapuisto Kristiinankaupunki Suomen Merituuli Oy 80 YVA-menettely on päättynyt syyskuussa Kaavoitus on meneillään. Kristiinankaupunki Merituulivoimapuisto ja Karhusaaren voimalaitosalueen tuulivoimapuisto PVO- Innopower 80 YVA-menettely on päättynyt keväällä Svalskulla Närpiö Vindin Oy Ab 5 Rakennuslupa myönnetty. Kaskisten tuulivoimayleiskaava Kaskinen Kaskisten 3-6 Kaavoitus käynnissä. kaupunki Karijoki ja Isojoki (Rajamäenkylä) Karijoki ja Isojoki O2 Finland Oy noin YVA-menettely ja kaavoitus käynnis-

90 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 89 (113) Tuulivoimahanke Kunta Toimija Voimaloita Tilanne tymässä. Leppijärvi Siikainen Tuuliwatti Oy 7 Kaavoitus käynnissä. Lappfjärdin tuulivoimapuiston lähiympäristöön suunniteltujen tuulivoimapuistojen vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön tarkastellaan erikseen kunkin hankkeen YVA- tai lupamenettelyjen yhteydessä. Suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot sijoittuvat yleensä pääosin maa- ja metsätalousalueille, joihin ei kohdistu erityisiä maankäyttötavoitteita. Kuten Lappfjärdin hankekin pääasiassa, sijoittuvat esimerkiksi Metsälän ja Lakiakankaan hankkeetkin metsätalousvaltaisille alueille. Tuulivoimapuistojen alueet tulevat pysymään pääosin nykyisessä käytössään maa- ja metsätalousalueena ja muutokset rajoittuvat lähinnä tuulivoimapuistojen rakenteiden ja yhdysteiden alueille, mikä vastaa muutamaa prosenttia molempien hankealueiden yhteenlasketusta pinta-alasta. Hankkeet yhdessä laajentavat aluetta, johon kohdistuu maankäytön suunnittelua rajoittavaa tuulivoimalan melua. Asuinalueiden yöajan ohjearvo on Valtioneuvoston päätöksen mukaan 45 db ja lomarakennusten alueilla 40 db. Ympäristöministeriön suosittelema suunnittelun ohjearvo on valtioneuvoston ohjearvoa pienempi Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset: melumallinnus, varjostusmallinnus ja näkemäalueanalyysi Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia on tutkittu laajasti Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tässä osiossa esitellään lyhyesti tuulivoimapuistojen yhteisvaikutukset melun, varjostuksen sekä näkyvyyden osalta.

91 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 90 (113) Melumallinnus Kuva 37 Lappfjärd ja Lakiakangas, melumallinnus. Lakiakangas I tuulivoimapuiston melumallinnus on laadittu voimalatyypillä Vestas V 126 hh137m. Lakiakangas II tuulivoimapuisto (Isojoki ja Kristiina) sekä Lappfjärdin tuulivoimapuisto ovat mallinnettu GE 2,5-120hh 139m voimalatyypillä. Laaditun melumallinnuksen mukaan Lappfjärdin ja Lakiakangas II tuulivoimapuistojen meluvaikutukset lähimmille rakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Hankealueiden eteläpuolella sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan kaksi loma-asuntoa, 35 db:n ja 40 db:n välisellä alueella Isojoen kunnan puolella. Yksi loma-asunto samalla alueella sijaitsee Kristiinankaupungin alueella Ehdotusvaiheessa selvitettiin tarkemmin rakennuksen lupatiedot:

92 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 91 (113) Isojoen kunta: Rakennuslupa Käyttötarkoitus RN:o 81/79, loma- asunto /120, loma-asunto Kristiinankaupunki Ei rakennuslupaa Osoitteessa latotie 130 (Mallinnuskohde AF) ympäristöministeriön yöajan ohjearvo ylittyy hivenen. Kohteen AF mallinnettu melutaso on yöajalla 38,2 db. Tulkintamme mukaan melutaso mallinnuskohteessa AF ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tuulivoimapuiston suunnittelua. Hankealueiden välissä sijaitsee maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan yksiloma-asunto, 35 db:n ja 40 db:n välisellä alueella Kristiinankaupungin puolella. Ehdotusvaiheessa selvitettiin tarkemmin rakennuksen lupatiedot: Kristiinankaupunki Rakennuslupa Käyttötarkoitus RN:o 11 / Hus med en bostad Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot (päivä 45 db, yö 40 db) eivät ylity näiden yksittäisten lomarakennusten kohdalla, mutta Ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvo (>35 db) ylittyy. Meluvaikutusta arvioitaessa näissä kohteissa on otettava huomioon vallitsevat tuuliolosuhteet, jotka ovat lounaasta, voimaloilta poispäin. Osoitteessa Storsjö-Kärjenkoskentie 24 (Mallinnuskohde AE) rakennuslupatiedot tarkistettiin. Kohteessa sijaitsee asuinrakennus. Kohteen AE mallinnettu melutaso on yöllä 36,4 db. Asuinrakennukselle asetetut ympäristöministeriön yöajan suunnitteluohjearvot eivät ylity. Tuulivoimaloiden melusta aiheutuvia häiriöitä voidaan tarvittaessa vähentää tietyissä sääoloissa rajoittamalla tuulivoimaloiden tehoa, jolloin turbiinien melutasot alenevat (esim. loma-asuntojen käytön aika). Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Mikäli kohteet edellyttävät tarkempaa selvitystä, voidaan rakennusluvan hakemisen yhteydessä laatia tarkemmat melumallinnukset. Melumallinnuksen tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä Matalataajuinen melu Koko äänialueen kattavan ekvivalenttiäänitason laskemiseksi on ISO standardi, jonka pohjalta on valmiita melualuekarttoja tuottavia ohjelmistoja. Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jottas tandardissa olevat puutteet

93 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 92 (113) tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Matalataajuisen melun tarkasteluissa käytettiin Lakiakangas II:n sekä Lappfjärdin osalta voimaloina General Electricin valmistamaa GE2, voimalaa, jonka napakorkeus on 139 metriä. Lakiakangas I mallinnettiin voimalatyypillä Vestas V hh 137m. Suurin laskettu äänitaso ulkona on 10 db ohjearvoa korkeampi taajuudella 125 Hz asuinrakennus L:ssä Korsbackintie 624. Suurin äänitaso sisällä oletusääneneristävyyden mukaan laskettuna on asuinrakennus L:ssä Korsbackintie 624: 6 db alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Vaikka ääneneristävyydessä on suuria eroja matalimmilla taajuuksilla, on ohjearvon alittuminen kuitenkin melko todennäköistä. Keskimääräiseen kuulokynnykseen verrattuna kuuluu voimakkaimmin Asuinrakennuksessa V (Norrvikintie 439) 200Hz taajuus, 4 db yli keskimääräisen kuulokynnyksen. Yksityiskohtaiset tulokset ovat rakennuksittain tarkasteltavissa liitteenä olevissa WindPro-ohjelman tulosteissa ja matalataajuisten äänien kohdekorteissa. Yksityiskohtaiset tulokset ovat rakennuksittain tarkasteltavissa liitteenä olevissa WindPro-ohjelman tulosteissa ja matalataajuisten äänien kohdekorteissa. Äänekkäimpien terssien tasot verrattuna Stm Asumisterveysohjeen ohjearvoihin sisällä ja kuulokynnykseen on esitetty kohdassa Matalien taajuuksien meluvaikutukset taulukossa 1. Kristiinankaupungin ja Isojoen tuulivoima-alueiden matalataajuinen melu raportti on kaavaselostuksen liitteenä Varjostusmallinnus Tässä arvioinnissa tuulivoimahankkeelle on laskettu todellinen tilannelaskelma, jotta saadaan mahdollisimman todelliset varjostusvaikutukset selville. Mallinnukset on tehty käyttämällä voimalatyyppejä Lappfjärd 39 x GE 2,5-120 hh150m ja Lakiakangas 23 x GE 2,5-120 hh139m + 20 x Vestas V126 hh137m.

94 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 93 (113) Kuva 38 Lappfjärd 41 x GE 2,5-120 hh150m ja Lakiakangas 23 x GE 2,5-120 hh139m + 20 x Vestas V126 hh137m Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle asutukselle. Kahdeksassa mallinnetussa kohteessa varjostusvaikutus ylittää yleisesti käytetyn 8 h/vuosi. Varjostusvaikutukset eivät aiheudu em. kohteissa tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista johtuen, mallinnuskohteiden sijainnin vuoksi. Mallinnuskohde J sijaitsee Isojoen kunnan puolella, joten kohteen varjostusvaikutus käsitellään Lakiakangas II tuulivoimapuiston osayleiskaavassa Isojoen asiakirjoissa. Kohteissa K, L ja M varjostusvaikutuksen aiheuttaa Lakiakankaan hanke, joten kohteita ei tutkita näissä asiakirjoissa. Mallinnuskohteet R, Y, Z, ja AC sijaitsevat Lappfjärdin tuulivoimapuiston vaikutusalueella ja kohteet on käsitelty kappaleessa Varjostusmallinnuksen tulokset ehdotusvaiheessa. Varjostusvaikutus em. mallinnuskohteissa ei johdu tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksesta.

95 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 94 (113) Näkemäalueanalyysi Lappfjärdin ja Lakiakangas II tuulivoimahankkeita koskien ( Kristiinankaupunki, Isojoki ja Karijoki) on laadittu Havainnekuvat käyttäen voimalatyyppiä Lappfjärd 41 x GE 2,5-120 hh150m ja Lakiakangas 23 x GE 2,5-120 hh139m + 20 x Vestas V126 hh137m Kuva 39 Näkemäanalyysi. Valokuvasovitteiden ottopaikat. Valokuvasovitteet ovat kaavaselostuksen liitteenä. Näkemäalueanalyysit sekä vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on esitetty jokaista kaavaa koskevassa (Lakiakangas I, Lakiakangas II sekä Lappfjärd) kaavaselostuksesssa. Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin on esitetty kaavaselostuksissa YVA:ssa arvioitujen vaihtoehtojen perusteella (Lakiakangas, 56 tuulivoimalaa, Lappfjärd 46 tuulivoimalaa) Maisemavaikutuksia koko Lakiakankaan ja Lappfjärdin tuulivoimapuiston hankealueella lieventää voimaloiden määrän vähentyminen (Lakiakangas I + Lakiakangas 2, yht. 43 tuulivoimalaa sekä Lappfjärd 41 tuulivoimalaa).

96 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 95 (113) Yhteisvaikutukset Metsälän tuulivoimapuiston kanssa Lappfjärdin tuulivoimapuiston yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa on tutkittu Lappfjärdin ja Lakiakankaan tuulivoimapuistojen YVA-selostuksessa. YVA-selostuksessa yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa on tutkittu tarkemmin linnuston, maiseman, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön, luonnon monimuotoisuuden, melun- ja varjostuksen, ihmisten elinolojen, liikenteen sekä sähkönsiirron vaikutusten osalta. Melu Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava on vahvistettu Kolmen pohjoisimman voimalan osalta osayleiskaava ei ole astunut voimaan, koska sen osalta osayleiskaavan hyväksymisestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen. Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaavassa osoitetaan rakennusalat 37 tuulivoimalalle. Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaava sijaitsee lähimmillään noin 2 km:n etäisyydellä Lappfjärdin tuulivoimapuiston osayleiskaavasta. Lähimpien voimaloiden etäisyys toisistaan (Lappfjärd Metsälä) on noin 3,9 km (tilanne ). Metsälän tuulivoimaloiden melun mallintamiseen tarvittavat lähtötiedot on saatu tuulivoimapuiston rakennusluvista.

97 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 96 (113) Kuva 40 Metsälän tuulivoimapuiston sekä Lappfjärdin tuulivoimapuiston melualueet. Lappfjärdin tuulivoimapuiston ja sekä Metsälän tuulivoimapuiston melualueet yhtyvät Metsälän tuulivoimapuiston pohjoispuolella Uttermossan kyläalueella. Uttermossan kyläalueella asutus on keskittynyt pääasiassa teidenvarsille sekä peltojen ja metsien reunamille. Alueella on lukuisia vanhoja, varsin hyvin säilyneitä asuinrakennuksia sekä niiden pihapiirien talous- ja muita rakennuksia. Alueella ei sijaitse loma-asutusta. Vakituinen asutus sijoittuu 35 db:n -40 db:n väliselle alueelle. Kuva 41 Uttermossa. Vallitseva tuulensuunta alueella on lounaasta. ( Tuuliatlas). Uttermossan alueella vallitseva tuulen suunta on lounaasta. Tuulen puhaltaessa lounaasta, Lappfjärdin tuulivoimapuiston melu ei leviä Uttermossan kylän suuntaan. Tuulen suunnan ollessa koilisesta, Lappfjärdin tuulivoimapuiston melua kulkeutuu vähäisessä määrin Uttermossa alueelle (ks. kuva 49). Melun yhteisvaikutukset (Lappfjärd + Metsälä) voidaan katsoa olevan vähäiset ottaen huomioon tuulivoimapuistojen sijainnit suhteessa Uttermossan kylän asutukseen. Metsälän tuulivoimapuiston meluvaikutuksia yksinään Uttermossan kyläalueelle on tutkittu Metsälän tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevissa asiakirjoissa. Hankkeet yhdessä laajentavat aluetta, johon kohdistuu maankäytön suunnittelua rajoittavaa tuulivoimalan melua. Asuinalueiden yöajan ohjearvo on Valtioneuvoston päätöksen mukaan 45 db ja lomarakennusten alueilla 40 db. Ympäristöministeriön suosittelema suunnittelun ohjearvo on valtioneuvoston ohjearvoa pienempi (ks. sivu 71 72). Varjostus: Metsälän tuulivoimaloiden varjostuksen mallintamisen tarvittavat lähtötiedot on saatu tuulivoimapuiston rakennusluvista.

98 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 97 (113) Kuva 42 Metsälän tuulivoimapuiston sekä Lappfjärdin tuulivoimapuiston varjostusmallinnukset. Metsälän ja Lappfjärdin tuulivoimapuistojen varjostusalueet yhtyvät toisiinsa Uttermossan kylän alueella. Tuulivoimapuistot eivät yhdessä aiheuta varjostuksen ajallisen keston lisääntymistä missään lähimmissä häiriintyvässä kohteessa siten, että käytettävissä olevat raja-arvot ylittyisivät Vaikutukset ilmavalvontatutkiin Puolustusvoimien pääesikunnalta pyydetyn lausunnon mukaan Lappfjärdin tuulivoimapuisto sijoittuu ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle. Olemassa olevien tutkimustulosten perusteella tuulipuistoista aiheutuvat tutkavaikutukset ovat kuitenkin niin vahaisia, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa aluevalvonnalle. Lisaksi puolustusvoimien eri organisaatioiden laatimien aineistojen perusteella hankkeilla ei ole merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin, sotilasilmailuun eikä puolustusvoimien kiinteän linkkiverkon yhteyksiin. Lappfjärdin hankkeelle ei Puolustusvoimien lausunnon (3644/73/2011) mukaan tarvita tutkavaikutusselvitystä.