Kehittyvä asuminen klusterisuunnitelma

Transkriptio

1 Kehittyvä asuminen klusterisuunnitelma 19. kesäkuuta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kehittyvä asuminen - klusterin kuvaus 6/ Ominaispiirteet ja rajaus Taustat ja lähtökohdat Keski-Suomen kehittyvä asuminen - klusterin määritys ja jäsentely Kehityskohteet ja kehittäjät Kehittämissuunnitelman rajaus Klusterin rooli vs. muuhun kehittämistoimintaan Toimijoiden sitoutuminen klusteriin Klusterin kasvustrategia Mihin kasvu perustuu ja pitkän tähtäimen suunnittelua ohjaavat tavoitteet ja päämäärät Vision 2013 kiteytys Potentiaaliset esteet/ haasteet tavoitteiden/vision saavuttamiseksi, miten huomioitu? Toimintasuunnitelma Päämäärien saavuttamisen edellyttämät toimenpiteet ja kuvaukset kärkihankkeista Tulosten mittaaminen Klusterin organisoituminen Resursointi esitetyn mukaiseen toimintaan

3 1. Kehittyvä asuminen - klusterin kuvaus 6/ Ominaispiirteet ja rajaus Taustat ja lähtökohdat Kehittyvä asuminen -klusterin taustalla vaikuttavat megatrendeinä talouden, yhteiskunnan ja asiakaskunnan muutokset, jotka vaikuttavat yksityisen asiakkaan, yritysten ja julkisen sektorin tulevaisuuden ratkaisuihin monella tavalla. Näitä muutoksia ja niiden mukanaan tuomia haasteita, mutta myös hyödyntämismahdollisuuksia, on käsitelty mm. VTT:n vuonna 2003 julkaisemassa Rakentamalla hyvinvointia raportissa. Raportti esittää uusia näkökulmia kehitettäessä alan kiinteistö- ja rakennusalan toimintatapoja, tuotteita ja palveluita sekä tehtäessä alaa koskevia päätöksiä. Kuva 1. Talouden, yhteiskunnan ja asiakaskunnan muutokset VTT:n selvityksen mukaan 1 1 Lähde: VTT 3

4 Keski-Suomen kehittyvä asuminen - klusterin määritys ja jäsentely Keski-Suomen kehittyvä asuminen -klusteri voidaan määrittää monella tavalla. Klusterin numeeriseksi määrittämiseksi kehittyvä asuminen klusteri on määritetty mm. Asumisen osaamisklusteriohjelman näkökulmasta ja toisaalta mm. RAKLI:n eri selvityksissä käytettyjen määritysten mukaan (asumisen, rakentamisen ja kiinteistöalan yritystoiminnan klusterit tai vastaavat toimialaryhmittymät). Näin määriteltynä klusteri koostuu kolmesta toimialasta (Asuntojen rakentaminen, asuntojen sisustaminen ja asumisen tekniset palvelut), jotka on edelleen jaettu toimialaryhmiin seuraavan taulukon mukaan. Taulukko 1. Kehittyvä asuminen -klusterin toimialaryhmät Tilastokeskuksen toimialaluokitusten näkökulmasta. Toimipaikat lkm Henkilö stö lkm Liikevaihto (1000 ) LV % (1) Asuntojen rakentaminen % Rakennustuotteiden valmistus % Rakentamisen suunnittelupalvelut % Rakennustuotteiden kauppa % Rakentaminen % (2) Asuntojen sisustaminen % Huonekalujen ja sisustustuotteiden valmistus % Muotoilu ja suunnittelu % Huonekalujen ja sisustustuotteiden kauppa % (3) Asumisen tekniset palvelut % Kiinteistöpalvelut % Asumisen kommunikaatiopalvelut % Asumisen liikennepalvelut % Asumisen sähkö-, lämpö- ja vesihuolto % YHTEENSÄ % Taulukossa 1 on esitetty klusteri Tilastokeskuksen 2002 toimialaluokituksen (TOL) mukaisesti. Keski-Suomen asumisen ja rakentamisen klusterin toimialojen yrityksillä oli Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietojen mukaan toimipaikkaa vuonna Toimipaikkojen henkilöstömäärä oli ja liikevaihto milj. euroa. 4

5 Klusterilla on merkittävä vaikutus Suomessa työllistäjänä (yli henkilöä) ja vientitulojen tuojana (4,9 mrd vuonna 2005). Suurimmat vientituoteryhmät ovat talotekniikkatuotteet 37 %, puutuotteet 38 % ja eri metallituotteet 13 %. Esitettyjen toimialaryhmien lisäksi klusteritarkastelussa tulee huomioida tuki- ja liitännäistoimintoina maa- ja vesirakentaminen, kuljetus ja varastointi, viranomaispalvelut (kaavoitus ja rakennusvalvonta), tutkimus ja kehittäminen, koulutus, rahoitus- ja yrityspalvelut, rakennustuotteiden vähittäiskauppa, koulu- ja päivähoitopalvelut, terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä vapaa-ajan asuminen ja palvelut. Liitteessä 1 on esitetty em. asumisen rakentamisen, sisustamisen ja asumisen teknisten palveluiden taulukon graafinen yhteenveto Kehityskohteet ja kehittäjät Liiketoiminnan kehittämisen kohteena on vientimarkkinoillakin kilpailukykyinen asiakaslähtöisiä tuotteita ja palveluita kehittävä ja tuottava taustaltaan teollinen keskisuomalainen klusteri. Osaamisen lisäämisen tavoitteena on luoda palveluliiketoiminnan kautta asumiseen ja rakentamiseen osaamisintensiivisiä selkeästi lisäarvoa tuottavia konsepteja, palveluita ja teknologioita. Osaamisen lisääminen tukeutuu myös vahvasti muiden klustereiden (mm. ympäristöteknologia, energia, joka paikan tietotekniikka, digitaaliset sisällöt, hyvinvointi, tulevaisuuden materiaalit ja uudistuvat koneet ja laitteet) osaamiseen ja teknologioihin. Klusterin avaintoimijoina ovat: Rakennusosateollisuus 2 2 Tuoteosatoimittaja suunnittelee, valmistaa ja asentaa tuoteosia laajempina kokonaisuuksina rakennusprojektiin sekä toimii vuorovaikutteisessa yhteistyössä perusteollisuuden ja rakennusprojektin eri tahojen kanssa. 5

6 Rakennustuoteteollisuus (mukana puu, kivi, metalli, muovi ja muut materiaalit), Asumisen ja rakentamisen terveyteen ja energiatehokkuuteen liittyvät yritykset, Rakentamisen alan ICT:n soveltajat, Talotekniikka-alan yritykset (LVISA ja turvallisuus) sekä Asumisen palveluiden kehittäjät, tuottajat ja ylläpitäjät. Tukevina toimijoina ovat arkkitehti- ja suunnittelu- sekä muotoilutoimistot, brändi- ja imagoasiantuntijat, sekä myös oppi- ja tutkimuslaitokset, osaamiskeskukset sekä kehitysyhtiöt. Kehityskumppaneina ovat rakennuttajat ja rakentajat, maankäytöstä ja suunnittelusta vastaavat tahot eli kunnat, maa-alueiden ja kiinteistöjen omistajat. Toimijoina ovat myös alan yhdistykset, liitot ja järjestöt Kehittämissuunnitelman rajaus Kehittyvä asuminen -klusterin asiakas- ja yrityslähtöinen kehitys voidaan esittää rakentuvaksi kolmen tukijalan varaan: 1. Asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet 2. Uudistuvat tuote- ja palvelukonseptit 3. Elinkaareen perustuvat kehityshankkeet Asuminen Asiakkaiden tulevaisuuden palvelutarpeet Elinkaari / yhdyskunta Bioenergiasta voimavara Elinkaareen perustuvat kehityshankkeet Uudistuvat tuote- ja palvelukonseptit Rakentaminen / sisustaminen Uudistuvat koneet ja laitteet Kuva 2. Kehittyvä asuminen -klusterin sitoutuminen Keski-Suomen klusteriperusteisen kehittämisen tukijalkoihin. 3 3 Sovellettu myös asumisen osaamisklusterin painopistealueisiin OSKE:ssa

7 Klusterisuunnitelman valmistelutyön aikana on em. tukijalkojen lisäksi tunnistettu seuraavat teema-alueet, joiden alle eri kärkihankeaihiot sijoittuvat: 1. Ikääntyvän väestön (50+) palvelutarpeet ja vaatimukset asumiselle 2. Asuminen-klusterin yhteistyö mm. energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja palvelusektoreiden kanssa, ICT-sektori mm. webpohjaiset ratkaisut tuote- ja palvelutarjonnassa 3. Tuotteesta tarjoamaan ja kokonaispalveluihin 4. Pientalovaltainen laadukas asuminen omaleimaisissa keskuksissa ja taajamissa 5. Korjaus- ja saneerausrakentamisen uudet liiketoimintamahdollisuudet 6. Asumisalueiden ja asumismuotojen kehittäminen 7. Laadukas omaleimainen asuminen maaseudulla / maaseutuasuminen Lisäksi on tunnistettu asumisen ja rakentamisen kannalta keskeisimpiä läpileikkaavia osaamisalueita: Osaaminen Suunnitteluosaaminen (suunnittelu-toteutusloppukäyttäjä) Ammatillinen osaaminen (asennus, rakennus, tuotanto) ICT ja logistiikka Palveluosaaminen Markkinointi ja myynti Liiketoimintaosaaminen Asiakas- ja käyttäjälähtöinen tuotekehitys Palveluliiketoiminta Kestävä kehitys Energiatalous Ympäristötehokkuus Elinkaarikustannukset Innovatiiviset alueratkaisut Yrityslähtöisen koulutuksen kehittäminen 1.2. Klusterin rooli vs. muuhun kehittämistoimintaan Valtakunnallisen asumisen osaamiskeskusohjelman, kansallisten tutkimuslaitosten (esim. TKK) ja Keski-Suomen maakunnan muiden kehittämisklustereiden kanssa halutaan ylläpitää aktiivista yhteistyötä. 7

8 Klusterin roolia suhteessa perinteiseen tuotelähtöiseen toimialakehitykseen ja asumisen loppukäyttäjään on havainnollistettu yksinkertaistetussa arvoverkkokuvassa 3. Tavoitteena on, että klusterin kärkihankkeet kattaisivat jatkossa vaiheittain keskeisiltä osin kehittyvä asuminen -klusterin arvoverkon synnyttäen yhteistyötä ja lisäten yritysten uutta ( vienti )-liiketoimintaa. Yrityshankkeet toteuttavat samalla maakuntaohjelman elinkeinot ja teollisuuskehittämisaluetta. Asiakas/asukas/ostaja Tontit Takuut Rakennuttaja Arkkitehti Kaavoitus Markkinointi Tarve Tilaratkaisu Rahoitus Ominaisuudet Rakennuksen kilpailukyky Talokonsepti Suunnittelu Rakennettavuus Perustuotanto Tuoteosat Työmaan hallinta Tuoteteollisuus Komponentit Organisaatio ja vastuunjako Rakennusliike Verkosto Tuoteosatoimittajat Kuva 3. Kehittyvä asuminen -klusterin kattavuus loppukäyttäjälähtöisessä arvoverkossa Toimijoiden sitoutuminen klusteriin Valmistelutyön aikana (10/ /2007) teemakohtaisia kärkihankeaihioita on haettu jalkautumalla kentälle. Klusteria on avattu yhdessä yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa tavoitteena laatia klusterille visio ja tavoitteet sekä löytää teemapohjaisia kärkihankeaihioita kesäkuuhun 2007 mennessä. Klusterin valmistelutyön aikana on kuultu noin 120 eri yksityisen sektorin yrityksen ja julkisen sektorin organisaation tarpeita. Näiden keskusteluiden seurauksena on tunnistettu tässä vaiheessa yli 10 konkreettista kärkihankeaihiota eri teema-alueilla. Jatkotyöstöön 4 Mukaillen lähdettä: Reijo Hirvensalo Peruskuva: Visio

9 esitettävät kärkihankkeet on esitetty tarkemmin kohdassa 3.1. Jatkotyön aikana tunnistettavat kärkihankkeet pilotoidaan ja kehitetään liiketoimintaa edistäviksi asiakaslähtöisiksi monistettaviksi liiketoimintamalleiksi. Tavoite on siis pystyä todentamaan klusterilähtöisen kehittämismallin toimivuus jo heti ohjelmakauden alussa. Näytön avulla on helpompi sitouttaa toimijoita myös jatkossa kehittämisprosesseihin. 2. Klusterin kasvustrategia Mihin kasvu perustuu ja pitkän tähtäimen suunnittelua ohjaavat tavoitteet ja päämäärät Kannattava kasvu perustuu asiakas- ja loppukäyttökysynnän tarpeista lähtevään kehittämisstrategiaan, jolloin tärkeäksi tulee asiakashyötyjen ymmärtäminen kehitettäessä eri vientikelpoisia tuote- ja palveluratkaisuja materiaalista riippumatta. Kehittyvä asuminen - klusteri on perustana uusien palveluiden ja teknologioiden soveltamiselle. Klusterin kehitystyön 1. vaiheen päätavoite on laajentaa käsitystä perinteisen tuotelähtöisen toimialapainotuksen ympäriltä ja kehittää konkreettisten kärkihankkeiden avulla Keski- Suomen alueen organisaatioiden ja yritysten klusterilähtöistä kehittämislogiikkaa ja prosesseja. Alatavoitteet on esitetty seuraavassa: Kehittää Keski-Suomen maakunnan rakennus- ja kiinteistöklusterin tuoteratkaisuita ja asumisen palveluliiketoimintaa (osa-alueilla B-to-B ja B-to-C) Osallistuvien yritysten liiketoiminnan kannattava kasvu. Tuotannon arvon vuotuinen kasvutavoite on 6%. Lisätä asumiseen ja rakentamiseen läheisesti liittyvien yritysten tuote- ja palveluvientiä Suomen lähialueilla. Viennin vuotuinen kasvutavoite on 5%. Lisätä kärkihankkeiden avulla Pohjoisen Keski-Suomen vetovoimaa hyvänä paikkana asua ja tehdä työtä Kehittämistavoitteiden saavuttaminen edellyttää seuraavien kumppanuuksia rakentamista: 9

10 Konkreettinen yrityslähtöinen kehitysyhteistyö maakunnan eri toimijoiden välillä kuten Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammattioppilaitokset ja kehittämisyhtiöt Eri kehityskumppaneiden (rakennuttajat ja rakentajat, maankäytöstä ja suunnittelusta vastaavat tahot eli kunnat, maaalueiden ja kiinteistöjen omistajat) välinen yhteistyö Konkreettinen yhteistyö osaamiskeskusohjelman asumisen osaamisklusterin (Pääkaupunkiseutu, Lahti, Joensuu, Hämeenlinna), TKK/PRA:n, Oulun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä muiden tunnistettujen yhteistyötahojen (Rakennusteollisuus ry, Kiinteistöliitto jne.) kanssa 2.2. Vision 2013 kiteytys Visio 2013: Tuotekeskeisyydestä arvosisällön tuottamiseen Liiketoiminnan ja osaamisen kehittäminen perustuu yksilöllisille pääsääntöisesti loppuasiakkaille tarjottaviin asumisen ja rakentamisen tuote- ja palveluratkaisuihin Potentiaaliset esteet/ haasteet tavoitteiden/vision saavuttamiseksi, miten huomioitu? Asumisen ja rakentamisen komponentti- ja raaka-ainevaltaisuudesta on päästävä yhä enemmän arvosisällön tuottamiseen. Kilpailukykyisyyttä on haettava käytännön projektitasolla uusista ratkaisuista ja palveluliiketoiminnan lisäämisestä. Tämä mahdollisuus voi olla vaikea konkretisoida ja hankkeella ei välttämättä saavuteta tarpeeksi laajaa vaikuttavuutta asumisen ja loppukäyttäjän / asukkaan näkökulmasta. Rakentaminen on prosessi, jossa on useita toimijoita erilaisissa rooleissa. Tästä seuraa prosessiin epäjatkuvuuskohtia, mikä taas 10

11 aiheuttaa haasteita klusterimaisen arvoverkon kehittymiselle. Esimerkiksi suunnittelu- ja arkkitehtitoimiston asiakas on pääsääntöisesti rakennusliike tai talotehdas eikä kovinkaan usein loppuasiakas, jolloin ratkaisut tehdään usein tuotannon lähtökohdista. Alkuvaiheessa kehittämistyö suunnataan klusterin ytimessä oleviin rakennustuote- ja rakennusosateollisuuden yrityksiin ja heidän tarvitsemiin kehityskumppaneihin. Riskinä on se, että vision edellyttämää kehityshyppyä ei välttämättä synny välittömästi eikä kehitystoiminta laajene toimialatyön sinällään hyvin toimivan kehittämismallin mukaisesti muille arvoverkon osa-alueille. Tulosten aikaansaamiseksi klusterivalmistelua on jatkettava ja käytävä konkreettisia keskusteluita keskeisten toimijoiden kanssa ja etsittävä uusia kärkihankeaihioita sekä osaamis- ja teknologiakehitystarpeita. 3. Toimintasuunnitelma Päämäärien saavuttamisen edellyttämät toimenpiteet ja kuvaukset kärkihankkeista Klusterin teemojen ja läpileikkaavien osaamisalueiden kautta on tunnistettu useita kärkihankeaihioita. Nämä kärkihankkeet on sijoitettu kehittyvä asuminen -klusterin arvoverkkoon, ja on tunnistettu useita relevantteja kehityskokonaisuuksia, jotka tässä vaiheessa kattavat arvoverkon keskeiset alueet vision ja tavoitteiden kannalta. Lisäksi on läpileikkaavia kärkihankeaihioita esim. yrityslähtöisen koulutuksen ja palveluliiketoiminnan kehittämiseksi. 11

12 Läpileikkaava kärkihanke: 2. JAMK Esteetön koti (ESKO) Asiakas/asukas/ostaja Tontit Takuut Kaavoitus Rahoitus Markkinointi Yrityshanke: 1. Habiplan Oy Ominaisuudet Tarve Tilaratkaisu Rakennuksen kilpailukyky Talokonsepti Läpileikkaava kärkihanke: 3. JAO Yrityslähtöisen koulutuksen Perustuotanto kehittämiskonsepti Yhden luukun periaate Suunnittelu Komponentit Tuoteosat Rakennettavuus Organisaatio ja vastuunjako Työmaan hallinta Verkosto Kuva 4. Kehittyvä asuminen -klusterin kärkihankkeet loppukäyttäjälähtöisessä arvoverkossa. Teema-aluekohtaiset kärkihankeaihioiden lyhyet kuvaukset on esitetty tarkemmin liitteessä 2. Työstetyistä kärkihankeaihioista esitetään kärkihankkeiksi ainakin: 1. Habiplan Oy E-liiketoimintakonseptin kaupallistaminen, jonka tavoitteena on tuoda markkinoille massapersonoitujen tuotteiden ja palveluiden uniikki portaali. Tarkoitus on lähteä 2-5 käyttäjäyrityksen kanssa liikkeelle. 2. JAMK Esteetön koti (ESKO) -hanke. Hankkeen tavoitteena on pilotoida ja kehittää fyysisen asuinympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä (Housing Enabler) yritysten palvelu- ja tuoteratkaisuja edistäviksi asiakaslähtöisiksi konsepteiksi. Toiminnan mallintamisessa on vahvasti mukana asumisen ja rakentamisen tuote- ja palvelukehitystä, tietojärjestelmien kehittämistä, yritystoiminnan lisäämistä ja senioriasumiseen liittyvien päätöksentekoprosessien tukemista. 3. JAO Yrityslähtöisen koulutuksen kehittämiskonsepti Yhden luukun periaate. Hanke keskittyy yrityslähtöisen henkilöstökoulutuksen, osaamispalveluiden tarjonnan, rahoitusmekanismien ja toteutusmallin pilotointiin yhdenluukun asiakaspalvelun periaatteella. Pohjoisesta Keski-Suomesta on laadittu seutuohjelman toteuttamissuunnitelma, joka pitää sisällään alueella käynnistettävät omat asumiseen ja rakentamiseen liittyvät kärkihankkeet. Pohjoisen 12

13 Keski-Suomen suunnitelma on maakunnallisen klusterisuunnitelman oleellinen osa Tulosten mittaaminen Tulosten mittaamiseen on kehitettävä yhtenäinen mittaristo, jotta eri klustereita voidaan arvioida yhteismitallisesti. Mittareissa on oltava ainakin uusien toimipaikkojen määrä, uusien yritysten lukumäärä, yritysten liikevaihdon (tuotannon arvon) kasvu ja viennin kasvu Klusterin organisoituminen Klusterisuunnitelman valmistelun aikana on järjestetty kuusi suurempaa avointa dokumentoitua tilaisuutta, joissa klusteria on avattu eri tavoin. Osallistujia tilaisuuksissa on ollut n Valmistelun aikana on käyty myös useita yrityskohtaisia keskusteluja ja neuvotteluja. Palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä ja kannustavaa, vaikkakin klusterikäsite on useille yrityksille uusi. Useat yritykset ovat ilmoittautuneet esittämään omat pilottihankeehdotuksensa. Tavoitteena on esittää viimeistään kesäkuun lopussa kolme konkreettista kärkihanketta päätöksentekoprosessiin. Alustavia keskusteluja mahdollisesta kehitysyhteistyöstä on käyty mm. asumisen osaamisklusterin, ympäristöministeriön sekä eri korkeakoulujen ja yliopistojen toimijoiden/edustajien kanssa. Tavoitteena on ollut yhteistyön lisäksi tunnustella mahdollisuuksia myös maakunnan ulkopuoliseen rahoitukseen ja konkreettiseen hankeyhteistyöhön. Kehittäjä- ja asiantuntijaryhmä, jota voitaneen pitää tässä yhteydessä kehittyvä asuminen -klusterin ydinryhmänä on kokoontunut samanaikaisesti useita kertoja. Ryhmän työn tuloksena on tämä alustava klusterisuunnitelma. Ryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä 3. Ryhmän kokoonkutsujana ja puheenjohtajana on toiminut 13

14 toimialapäällikkö Jukka Vilppola, ja tuloksien dokumentoinnista on vastannut konsultti Ville Kuusela. Klusterityöskentelyn alustava vuosien käynnistämisehdotus ja organisoitumismalli on esitetty kuvassa 5. Vaihe I - Klusterisuunnitelman käynnistäminen kärkihankkeiden avulla Tavoitteena oppia eri toimijoiden kanssa klusterimainen tapa toimia I - Koordinaatio II - Yhteistyön lisääminen, tiedotus ja viestintä Kick-off Kevät- ja syksyseminaarit III - Projektien toteutus ja läpivienti Strategiatyöryhmän kokoukset Tilaisuus n Vaihe II - Klusterisuunnitelman toteutustyö tarkemmin laadittavan klusterisuunnitelman mukaisesti Läpileikkaava kärkihanke: IV - Yhteistyön tuki ja lisääminen Yrityshanke X Klusteriportaali ja oppimisalustat (Platformit) Kuva 5. Klusteritoiminnan käynnistäminen ja organisoituminen

15 4. Resursointi esitetyn mukaiseen toimintaan Kärkihankkeiden ja klusteroitumistyön tueksi esitetään tarvittavan: Kehittämispäällikkö + puolipäiväinen assistentti esimerkiksi toisen klusterin kanssa Projektipäällikkö (Pohjoinen Keski-Suomi) Projektipäällikkö (Eteläinen Keski-Suomi) Projektipäälliköiden vastuulla on klusterisuunnitelman jalkauttamisen lisäksi yrityslähtöisen peruskehitystyön ylläpito, aktivointi ja koordinointi omilla alueillaan. Kehittämisinvestointi yhteensä EUR / vuosi. Kustannuksiin sisällytetään toimijoille valmistelu- ja kokoonjuoksu -rahoitusta, josta yritykset ja muut toimijat kattavat noin 50 %. 15

16 Liite 1 Kehittyvä asuminen -klusterin graafinen yhteenveto Tilastokeskuksen toimialaluokitusten näkökulmasta. Asumisen rakentaminen, sisustaminen ja asumisen tekniset palvelut Tuki- ja liitännäistoiminnot Bioenergiasta voimavara Yrityspalvelut Rahoituspalvelut Kuljetus ja varastointi Asuntojen rakentaminen M, 61% Rakentamisen suunnittelupalvelut 48MEUR Rakennustuotteiden kauppa 269MEUR Maa- ja vesirakentaminen Rakentamistuotteiden valmistus 393 MEUR Rakentaminen 690 MEUR Rakennustuotteiden vähittäiskauppa Asumisen ja rakentamisen klusteri 2 289M, 100% Asumisen tekniset palvelut 744 MEUR, 33% Asumisen sähkö-, lämpö- ja vesihuolto 219 MEUR Kiinteistöpalvelut 220 MEUR Asuntojen sisustaminen 145 MEUR, 6% Huonekalujen ja ja sisustustuotteiden valmistus 49 MEUR Asumisen kommunikaatio palvelut 274 MEUR Asumisen liikennepalvelut 31 MEUR Koulu- ja päivähoitopalvelut Muotoilu ja suunnittelu 1 MEUR Terveys- ja hyvinvointipalvelut Viranomaispalvelut: kaavoitus ja rakennusvalvonta Huonekalujen ja sisustustuotteiden kauppa 95MEUR Alan tutkimus ja kehittäminen Uudistuvat koneet ja laitteet Alan koulutus Tuki- ja liitännäistoiminnot Vapaa-ajan asuminen ja palvelut 16

17 Liite 2 Klusterin kärkihanke-ehdotukset, tilanne Ikääntyvän väestön (50+) palvelutarpeet ja vaatimukset asumiselle 1. JAMK Esteetön koti (ESKO) -hanke. Hankkeen tavoitteena on pilotoida ja kehittää fyysisen asuinympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä (Housing Enabler) yritysten palvelu- ja tuoteratkaisuja edistäviksi asiakaslähtöisiksi konsepteiksi. Toiminnan mallintamisessa on vahvasti mukana asumisen ja rakentamisen tuote- ja palvelukehitystä, tietojärjestelmien kehittämistä, yritystoiminnan lisäämistä ja senioriasumiseen liittyvien päätöksentekoprosessien tukemista. Asuminen-klusterin yhteistyö mm. energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja palvelusektoreiden kanssa, ICT-sektori mm. webpohjaiset ratkaisut tuote- ja palvelutarjonnassa 2. Habiplan Oy E-liiketoimintakonseptin kaupallistaminen, jonka tavoitteena on tuoda markkinoille massapersonoitujen tuotteiden ja palveluiden uniikki portaali. Tarkoitus on lähteä 2-5 käyttäjäyrityksen kanssa liikkeelle. 3. JAMK Tulevaisuuden työmaahan liittyvän kehityshankkeen tarkoituksena on kehittää työmaan tiedonhallintaa ja jakamista, toimitusketjun hallintaa ja turvallisuutta. Hankkeeseen on sitoutumassa useita yrityksiä. Hanketta valmistellaan Tekeshankkeeksi. Tuotteesta tarjoamaan ja kokonaispalveluihin 4. Siparila Oy Uuden palveluliiketoimintamallin ja markkinointistrategian muodostaminen. Hankkeessa luodaan uusia asiakaslähtöisempiä toimintamalleja puhtaan valmistavan liiketoiminnan ympärille. Tavoitteena on hakea kasvua. 5. Honka Ensimmäinen neuvottelu on pidetty toukokuussa ja mahdollinen kärkihanke-esitys valmistunee kesän aikana. Pientalovaltainen laadukas asuminen omaleimaisissa keskuksissa ja taajamissa 6. Finndomo Pientalovaltaisen aluerakentamisprosessin kehittäminen. Hanke liittyy sekä Keski-Suomen asuminen - klusterisuunnitelman pilotointiin ja toisaalta asumisen osaamisklusteriin TKK:n kautta. Korjaus- ja saneerausrakentamisen uudet liiketoimintamahdollisuudet Katso edellä esitetty ESKO-hanke ja jäljempänä esitetyt koulutusaiheiset hankkeet. 17

18 Asumisalueiden ja asumismuotojen kehittäminen 7. Jyväskylä / Jyväskylän Mlk 8. Hirvaskangas Jyväskylä-Äänekoski kasvukäytävä Laadukas omaleimainen asuminen maaseudulla / maaseutuasuminen 9. Keski-Suomen Kylät ry on valmistellut Hyvän asumisen kylät hanketta, jolle etsitään koordinoijaa. Pilottikohteita valmisteluissa ovat mm. Saarijärvi, Pihtipudas, Kannonkoski, Kinnula. Pisimmälle ovat ehtineet Petäjävesi (Halkokangas) ja Hankasalmi (Pienimäki). Koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen tähtäävät hankkeet 10. JAO Yrityslähtöisen koulutuksen kehittämiskonsepti Yhden luukun periaate. Hanke keskittyy yrityslähtöisen henkilöstökoulutuksen, osaamispalveluiden tarjonnan, rahoitusmekanismien ja toteutusmallin pilotointiin yhdenluukun asiakaspalvelun periaatteella. 11. JAO Sähköinen e-liiketoiminta ja suorien sähköisten myyntikanavien kehittäminen Internetiin 12. JAO Suunnittelun, tuotekehityksen ja muotoilun kehittämishanke ja toimijoiden verkoston perustaminen Pohjoiseen Keski-Suomeen. Hankkeen tavoitteena on tehostaa nykyisten yritysten suunnittelu-tuotekehitys-markkinointi prosessia ja antaa uusille innovaatioille hyvät mahdollisuudet kehittyä liiketoiminnaksi. 13. JAMK Teknisen isännöinnin koulutusohjelma. 14. JAMK Rakentamisen ja korjausrakentamisen koulutusohjelma (insinöörikoulutuksen sisällä oleva suuntautumisvaihtoehto) 18

19 Liite 3 Kehittyvä asuminen ydinryhmän osallistujat (kehittäjien edustajat). Markku Rautiainen (JAO) Aki Hakala (Jykes) Ari Piesala (Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy) Mika Määttä (Keski-Suomen Kylät ry) Aimo Pellinen (JAMK) Esa Salo (JAMK) Reijo Pitkänen (JAMK) Kare Norvapalo (JAMK) Matti Paatola (Puusta Parasta ohjelman projektipäällikkö, Jykes) Pekka Salonen (Keski-Suomen metsäkeskus, Puusuomiohjelma) Marko Saaranen (Jyväskylän aikuisopisto, Viitasaaren yksikkö) Esa Tolvanen (JAO) Sakari Aho-Pynttäri (Ääneseudun Kehitys Oy) Jouko Varis (Ääneseudun Kehitys Oy) Ville Kuusela (Synocus Oy) Jukka Vilppola (JAO, Puutuote toimialapäällikkö) 19