1989 vp. - HE n:o 204

Transkriptio

1 1989 vp. - HE n:o 204 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Ystävyyden puistosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että yhteistyön edistämiseksi ympäristönsuojelun alalla Suomen ja Neuvostoliiton kesken perustetaan Ystävyyden puisto. Ystävyyden puistoon kuuluisi viisi erillistä luonnonsuojelualuetta. Ne säilytettäisiin mahdollisimman luonnontilaisina eräiden Kainuun metsä- ja suoerämaiden sekä järvi- ja harjuluonnon arvokkaiden osien, varsinkin metsäpeuran elinympäristön, suojelemiseksi sekä ympäristöntutkimusta varten. Ympäristöntutkimusta tehtäisiin sekä luonnonsuojelun että ilmansuojelun, vesiensuojelun ja maaperän suojelun edistämiseksi. Ystävyyden puisto perustettaisiin eräille valtion omistamille alueille Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa. Ystävyyden puistoon kuuluvien alueiden pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Tästä on uusia luon- nonsuojelualueita noin hehtaaria. Ystävyyden puistoon kuuluisivat nyt perustettaviksi ehdotetut Elimyssalon luonnonsuojelualue, Lentuan luonnonsuojelualue sekä Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualue sekä lisäksi jo aiemmin perustetut Ulvinsalon luonnonpuisto sekä Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualue. Tätä soidensuojelualuetta ehdotetaan laaj ennetta vaksi. Ystävyyden puistoon kuuluvat luonnonsuojelualueet ovat Suomen puoleinen osa Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten välisellä sopimuksella perustettavasta suomalais-neuvostoliittolaisesta Ystävyyden luonnonsuojelualueesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu U

2 vp. - HE n:o 204 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ.. YLEISPERUSTELUT Esityksen yhteiskunnallinen merkitys Asian valmistelu Lainsäädäntö ja valmisteluelimet Annetut lausunnot Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset Ystävyyden puiston hoito Ympäristötutkimus Ystävyyden puistossa. 3.3 Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus Esityksen taloudelliset vaikutukset Vaikutukset valtion talouteen Vaikutukset kuntien talouteen.... Sivu YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Lakiehdotuksen perustelut Tarkemmat säännökset ja määräykset Voimaantulo.... KARTTA.... LAKITEKSTI.... Laki Ystävyyden puistosta.... LIITE.... Asetus Ystävyyden puistosta.... Sivu

3 1989 vp. - HE n:o YLEISPERUSTELUT 1. Esityksen yhteiskunnallinen merkitys Kuhmon kaupungin alueella Suomen ja Neuvostoliiton rajan tuntumassa elää elinvoimainen metsäpeurakanta. Metsäpeurakannan säilyttämiseksi Suomen ja Neuvostoliiton luonnonsuojeluviranomaiset ja metsäpeuran tutkijat ovat 1970-luvulta saakka tehneet tiivistä yhteistyötä. Muun muassa metsäpeuran elinolojen turvaamiseksi metsähallitus on perustanut Ystävyyden puiston ydinalueelle Elimyssaloon Elimysjärven luonnonhoitometsän. Ystävyyden puiston luonnonsuojelualue muodostettaisiin Suomen ja Neuvostoliiton ympäristönsuojeluyhteistyön, erityisesti luonnonsuojelu- ja ilmansuojelututkimuksen edistämiseksi. Ystävyyden puiston Suomen puoleinen osa olisi viiden erillisen suojelualueen muodostama toiminnallinen kokonaisuus, jonka tärkein toimintamuoto olisi Suomen ja Neuvostoliiton yhteinen ympäristöntutkimus ja -seuranta. Ystävyyden puiston luonnonsuojelualue on maamme laajin boreaalisen metsäluonnon suojelukohde. Puistoon kuuluvat alueet ovat viimeisiä näytteitä itäkainuulaisesta saloluonnosta, jossa metsä, suot ja luonnontilaiset vesialueet vuorottelevat. Lentuan järvi on säännöstelemättömänä suurjärvenä luonnonsuojelun kannalta Ystävyyden puiston arvokkaimpia osia. Ystävyyden puiston osissa on myös koko maan kannalta tärkeätä harjuluontoa. Ystävyyden puistossa on metsäpeuran lisäksi useita muita harvinaisia ja uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. LuonnontHaisten metsä-, suo- ja vesiekasysteemien sekä uhanalaisten lajien tutkimus soveltuisi erityisen hyvin Ystävyyden puistoon. Lisäksi puistossa olisi tarkoitus seurata luonnon pitkäaikaisia muutoksia. Ystävyyden puisto sopisi erinomaisesti luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttöperiaatteiden tutkimukseen ja kokeiluun. Tutkimus loisi myös edellytykset sille, että luonnonsuojelualueille saadaan niille sopivan retkeilyn ja luonnon muun virkistyskäytön tarvitsemat asianmukaiset ja kyllin monipuoliset palvelut. Retkeilyn ja luonnon muun virkistyskäytön edistäminen kuuluisi myös puiston tärkeisiin tehtäviin. Suomen ja Neuvostoliiton hallitusten välisellä sopimuksella valtakunnan rajan molemmin puolin perustettava suomalais-neuvostoliittolainen Ystävyyden luonnonsuojelualue muodostaisi perustan molempien maiden tutkijoiden yhteistyölle sekä luonnon ekasysteemien pitkäaikaiselle seurannalle. Yhteistyö hyödyttäisi molempien maiden pohjoisten alueiden luonnonvarojen, ekologian ja luonnonsuojelun tutkimusta. Ystävyyden luonnonsuojelualueen Suomen puoleisen osan muodostaisi noin hehtaarin suuruinen Kuhmon kaupungin ja Suomussalmen kunnan alueella oleva Ystävyyden puisto. Neuvostoliiton puoleisen osan muodostaisi noin hehtaarin suuruinen Kostamuksen luonnonsuojelualue Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan luoteisosassa Kalevalan ja Mujezerskin piireissä lähellä Kostamusta. Ystävyyden puistoon kuuluisi viisi erillistä suojelualuetta. Yhtenäisen suojelualueen perustamista ei metsätalouden eikä muun maankäytön kannalta ole tässä vaiheessa pidetty mahdollisena. Ystävyyden puiston toiminnan käynnistyttyä selvitetään mahdollisuudet muodostaa Kostamuksen luonnonsuojelualueeseen rajoittuvasta Suomen puoleisesta alueesta luonnonhoitometsä tai siihen verrattava suojelualue. Ystävyyden puistoon kuuluva Ulvinsalon luonnonpuisto sekä Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualue on jo perustettu. Lakiesityksessä ehdotetaan Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualuetta laajennettavaksi niin, että alue ulottuu maiden rajalle asti. Tällöin metsäpeurat saisivat leveän luontaisen kulkureitin valtakunnan rajan molemmin puolin. Uusiksi luonnonsuojelualueiksi ehdotetaan Elimyssalon luonnonsuojelualuetta, Lentuan luonnon-

4 4 2. Asiaa wal istcrla 2-L ,... T". ja~ ~ ~~ JI!XO!lUt!illaunmifBes;jjat w.llllttiiimn tllw~ii~bke((~.5(6;)).. ~ ~ <OiJiicffi «llliiiy~~~~jn ~- 1E.Jräidkml waillttixd.jm lignntih;tlas un iifm <JJlbnxciidkml liilllllidr&ltilatmmiibniiat ~~ ajillj!m11jjnib ThJiiil& ({$$1/!U)) mm~ W1llll!lllllml n<m ]llllil.tlllij!idw!d~ aqpiimmnxnwm ~_Ddltmillralf:. Allmlilllll~. ~«ml~ llllooljld. ~ jjill. 1L.al)piinnwiD 5iummnufl8allhmm! ~ ~lkiinn y~ ~ lkmnjjikmiiml ~ Wlll~ «ml ~Ji W» anibi'wmlllllliimj.. y~~tefilittii WliOOIIIIIIIIm 197/R ~ bnrtdliaitdk,, <dlt1äi ~ tt<niimmiiiinn Jl{nnllnmnx1mn lkummmmm ~ $ll]knm ~ ~ ~ lllld1säi ~ ~ ~Hd.'Ri Suxnmmm jjill. ~ ~ll!iimmiim lml!fttlmjpia!1l1laooj\m oollmll:'iilll\e. --~nsalliis:_puisto~?"fea ehdotti mietinnös- _ ~ (Ko~~etmtö 1916:86) hebtaa,... mm m~ ~yssalon luonnonpuiston pe ~ tawo~tteena ElimyssaJon arvokkaan ~~an SUOJelu sekä suo- ja metsäluonnon ~~~ koskemauomana. Elimyssal-:,n =~~~ m~ö.s waj~o~woston ~omw 't979..,.;;wfld4w ~obeen SOJdeJJr l ]plelr]~jb.jejmastta pfutta-alaltaan ~ ~uo)e un llnell:mtaari:n murn.isena. Luoono.totn ~ esitti rfjs'.tojel~lt_tet~en säämt (KmmmteammidJÖmltö 1 ~ v osa~tettnnös- SUBOjjdmn ~./S3:38) Ehmyssalon JOO:mäiäishÖJJJä, onla ~ suojelualueena, luon lllelln~ p j)inta-ala olisi ollut noin ~ ttar' djjlyssalon luonnonsäästiön Kafum.Uilum w.iinw'" _ d(f Jitus olisi ollut säilyttää yksi ~ jja $". -~.a luonnontilaisina säilyneistä jädsan 9~ mm_:-~- Alueel~a on ~yr ~~ 1tatia ~ suun merkttys jdbm..jlae_ ~mr::_ PIID, ~.i metsäpeuran suow~ n~1 ~ Olit metsähallituksen ~,/ n _ 1 ~ EBimysjärven luonnonllilar..;1!$åi,.jj@nnb. ~-aja on noin 760 heh-.aa. V~~~ ~lklllwil.oolle vuonna 1984 :anmtt:antuitit'!lld. ~ ~u selonteon mulk;mmn B"illm~ ~ luonnonsäästiö. ~'t1!.~ <OW ~ 1970 perustanut 1 tnm1tuu:anm ~ ~ lltaml ~uetsän. Sitä laa ~ \\: UXllllllllm llmt.. ~~lonboitometsän ~ ll (l!lll 7/lMi ~,vesiä alueeseen lknmmllmmu ~ ~ ~ ~- ~~ ~1ti "'uonna 1976 nmiittliimuni~ 1IUmt1mml. ~ispuiston perusuamriitlloo llllllliml n U 4miD~i!lll suuruisena. Kan ~ Jlh '.IDlU!iJaUTiu ttawoitteena oli kommitttfaum mnnmlk:mun 1 ~ suurjärven luonmt!jbitifumn tlljillrw.mn niirum sdäi ]iarven ranta-alueialk:nn ~m ~*a toiminnalta. ~ ~l.l ~kkien alueilla on mdtsäillrmllffil!mdksidid. ~ perustettu luon ~ j.jilln <m1!lllij(.eckitystä etenkin fumjjw- jn ~mm ~le. Ison-Palosen lb~l ll~u vuonna Sl.m1 ~ <!IIBl lll) 00) lb:fllttauia. Maariansärklkiimllhmmnnoomnlloorlt«m~ (l!lll,perustettu vuonna ~- Allmmml ~ lllill (l!lll IlWin 180 ha. Suurin <DNm.UhW!Nial lkaufulm \mllii\llm.euvoston vuonna n~ ~ ~luohjelmaan. Wmomml n~ Jlllfi~ Neuvostolöttoon J~KroNtt;mmJ!k!mm llnmnwnmt!l]~ue, joka on ~ Iruiin 48l ~ lhwlntaaria. Alueen ~ ~ (lull, ~ Neuvostoliiton ~ ~ Kiwijärven seu-

5 1919 "'I - HE n:o 2M dun erämaa-alue koskemattomana. Lisäksi halutaan turvata alueella asuvan metsäpeurakannan säilyminen. Suomen ja Neuvostoliiton ympäristönsuojelmt sekakomission istunnossa vuonna 1986 S1nomen osapuoli teki aloitteen suomalais-neuvc )Stoliittolaisen Ystävyyden puiston perustami Sf :sta osoituksena Suomen ja Neuvostoliiton ympäristönsuojeluyhteistyön edistymisestä. Ympäristöministeriö asetti 19 päivänä mar- 1raskuuta 1987 työryhmän selvittämään Ystävyyden puiston perustamiseen liittyvät kysymykset Suomen osalta. Selvitysten perusteella työryhmän piti tehdä ehdotukset Ystävyyden puistoon kuuluvista alueista rauhoitusmuotoineen, puiston hallinnon järjestämisestä, varustuksesta sekä tutkimuksen ja seurannan järjestämisestä puiston eri alueilla. Työryhmä esitti välimietinnössään ( ), että Suomen ja Neuvostoliiton ympäristönsuojeluyhteistyön, erityisesti luonnonsuojelututkimuksen edistämistä varten muodostettaisiin Ystävyyden puiston luonnonsuojelualue, johon olisi kuulunut 13 erillistä luonnonsuojelualuetta. Ystävyyden puistoon ehdotetut alueet olivat Kuhmon kaupungissa; sekä Suomussalmen ja Sotkamon kunnissa. Työryhmän välimietinnöstä saatujen lausuntojen ja asiasta käytyjen neuvottelujen perusteella työryhmä tarkisti ehdotustaan. Työryhmän mietintö valmistui 25 päivänä tammikuuta Esitys on laadittu työryhmän mietinnön pohjalta Annetut lausunnot Ystävyyden puiston perustamista selvittäneen työryhmän välimietinnöstä pyydettiin lausunto maa- ja metsätalousministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, metsähallitukselta, metsäntutkimuslaitokselta, Oulun lääninhallitukselta, Oulun yliopistolta, Joensuun yliopistolta, Kainuun seutukaavaliitolta, Suomen luonnonsuojeluliitolta, Kuhmon kaupungilta sekä Sotkamon ja Suomussalmen kunnilta. Annetuissa lausunnoissa suhtauduttiin myönteisesti Ystävyyden puiston perustamiseen. Maa- ja metsätalousministeriön ja metsähallituksen lausunnoissa edellytettiin lisäselvitysten tekemistä puistoon sisällytettävistä alueista. Lisäksi katsottiin, ettei luonnonsuojelututkimusta pidä rajoittaa vain Ystävyyden puiston alueisiin, vaan kaikkien luonnonsuojelualueiden samoin kuin valtion talousmetsien tulisi olla tutkimusalueina. Metsähallituksen lausunnon mukaan työryhmän välimietinnössä on väheksytty metsätyöpaikkojen vähenemistä ja tämän kerrannaisvaikutuksia sekä ylimitoitettu puiston talvikautena tarjoamat työpaikat. Kuhmon kaupunki yhtyi lausunnossaan työryhmän käsityksiin puiston työllisyysvaikutuksista ja katsoi, että Ystävyyden puiston perustamisella työpaikkamenetykset tulevat korvatuiksi. Edelleen Kuhmon kaupunki esitti, että Ystävyyden puistoon liittyvät rakentamis- ja muut hankkeet toteutettaisiin siten, että suuret rakennushankkeet tehtäisiin vuonna Kaupungin myönteisen suhtautumisen ehtona oli, että asianomaiset valtion viranomaiset tekevät tarvittavat määrärahaehdotukset, ensimmäiset jo valtion vuoden 1989 tulo- ja menoarvioon. Annetut lausunnot on suurimmaksi osin otettu esityksessä huomioon. Ympäristöministeriön ja metsähallituksen kesken sovittiin syyskuussa 1988 Ystävyyden puiston perustamiseen liittyvistä järjestelyistä. Esitystä valmisteltaessa on lisäksi otettu huomioon Suomen ja Neuvostoliiton ympäristönsuojelun sekakomission asiantuntijatapaamisessa elo-syyskuun vaihteessa 1988 laadittu muistio. Osapuolet sopivat suomalais-neuvostoliittolaiseen Ystävyyden luonnonsuojelualueeseen kuuluvien alueiden rajausten tarkistamisesta niin, että ne rajan molemmin puolin olottoisivat mahdollisimman laajasti rajaan asti. Ystävyyden puiston perustamista selvittäneen työryhmän mietinnöstä on hankittu valtiovarainministeriön lausunto. Valtiovarainministeriöllä ei ollut huomauttamista Ystävyyden puiston perustamisen suhteen. Ympäristöntutkimus soveltuu hyvin puiston toimintoihin, mutta varsinaista uutta tutkimuslaitosta vakinaisine henkilökuntineen ei valtiovarainministeriön käsityksen mukaan tulisi tässä yhteydessä perustaa. Lisäksi valtiovarainministeriö totesi, että ehdotettu opastus- ja tutkimuskeskus ei sisälly valtion vuosien rakennusohjelmaan. Opastus- ja tutkimuskeskuksen tilantarve on ylimitoitettu. Valtiovarainministeriö katsoi, että opastus- ja tutkimuskeskuksen laajuus voi olla enintään 800 neliömetriä. Samalla valtiovarainministeriö edellytti, että mikäli ehdotetut rakennushankkeet toteutetaan, ympäristöministeriö lykkää vastaavasti muita valtion talonrakennusohjelmaan sisältyviä opastushankkeita myöhemmin toteutettaviksi. Puiston

6 / vp. - HE n:o 204 hoitoaja valvontaa varten tarvittava henkilökunta voidaan valtiovarainministeriön käsityksen mukaan palkata työllisyyden hoitoon varatuilla määrärahoilla. Lakiehdotuksesta olisi poistettava säännös, joka koskee henkilökuntaa sekä opastus- ja tutkimuskeskuksen rakentamista Kuhmon kaupunkiin. nen edellyttää riittäviä henkilöstö- ja muita voimavaroja. Kansainvälisen tutkimusyhteistyön monipuolistamiseksi selvitetään mahdollisuudet liittää suomalais-neuvostoliittolainen Ystävyyden luonnonsuojelualue UNESCO:n biosfäärialueisiin. 3. Esityksen organisatoriset ja henkilöstövaikutukset 3.1. Ystävyyden puiston hoito Ystävyyden puisto olisi, kuten useimmat muut luonnonsuojelualueet, metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa. Puistoon kuuluvat alueet ovat kaikki metsähallituksen hallinnassa, joten esitys ei tältä osin muuta nykyistä tilannetta. Ystävyyden puiston hoidosta vastaisi käytännössä metsähallituksen Kuhmon hoitoalue. Ystävyyden puiston perustaminen merkitsee, että sekä siihen kuuluvien alueiden että Kuhmon hoitoalueeseen kuuluvien muiden luonnonsuojelualueiden hoito tehostuu. Kuhmon hoitoalueessa ei tällä hetkellä ole luonnonsuojelutehtävissä lainkaan henkilökuntaa. Ystävyyden puiston hoito edellyttää riittäviä henkilöstövoimavaroja. Ystävyyden puiston hoito-, opastus- ja valvontatehtäviin palkattava henkilökunta huolehtisi samalla hoitoalueen muidenkin luonnonsuojelualueiden hoidosta Ympäristöntutkimus Ystävyyden puistossa Ystävyyden puiston tärkeimpiä toimintoja olisi ympäristöntutkimus, erityisesti suomalaisneuvostoliittolaiset yhteistutkimukset. Ympäristöministeriö ohjaisi Ystävyyden puistossa tehtäviä tutkimuksia. Ympäristöministeriön hallinnonalalle kuuluisi tutkimuksen järjestäminen, yhteensovittaminen ja osittainen rahoittaminen puistossa ja sen lähialueilla. Ympäristöntutkimuksen hallintoa kehitetään parhaillaan. Ystävyyden puiston tutkimus- ja seurantatehtävissä toimisi ainakin vesi- ja ympäristöhallitus ympäristöministeriön apuna. Ystävyyden puiston tutkimuksen ja etenkin suomalais-neuvostoliittolaisen tutkimus- ja seurantayhteistyön asianmukainen järjestämi Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus Ystävyyden puiston toiminnan kehittäminen edellyttää opastus-ja tutkimuskeskuksen perustamista Kuhmon kaupunkiin. Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus olisi tarpeen sekä puiston hallintoa, opastusta, hoitoa että tutkimusta varten. Opastus- ja tutkimuskeskuksessa olisivat tarvittavat toimistotilat, näyttely- ja auditoriotilat, tutkijoiden työhuoneet ja laboratorio sekä työpaja. Keskus toimisi kautta vuoden. Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus on tarkoitus rakentaa Kuhmon kaupunkiin Tönölänsalmen alueelle, joka rajoittuu Kuhmon ja Suomussalmen väliseen tiehen. Alueella on valtion omistama ja rakennushallituksen hallinnassa oleva Kariniemen tila RN:o 73:30. Alueelle tehdään parhaillaan rakennuskaavan muutosta. Kaavaa muutettaessa on otettu huomioon Ystävyyden puiston opastusja tutkimuskeskuksen tarpeet. Kariniemen tilan alueesta on neliömetriä varattu yleisten rakennusten korttelialueeksi, jolle rakennettava kerrosala on noin m 2 Keskukseen suunnitellun toiminnan ja muiden keskukseen verrattavien rakennusten huonetilajärjestelyjen perusteella tilan kokonaistarpeeksi on arvioitu noin neliömetriä. Tämä koostuu hallinnon, hoidon, opastuksen ja tutkimuksen tilan tarpeista. Keskuksen rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Ensimmäinen rakennusvaihe käsittää opastuskeskuksen, jonka hyötypinta-ala on noin 800 neliömetriä. Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskuksen suunnittelu on tarkoitus aloittaa vuonna Rakennuksen arvioidaan valmistuvan noin kahden vuoden kuluessa tästä. Ystävyyden puiston toiminta edellyttää rakentamista myös puiston osa-alueilla. Vuoteen 1995 mennessä olisi aloitettava Ison-Palosen opastustukikohdan, Elimyssalon opastustuvan, Juortanansalon, Ulvinsalon ja Lentuan tutki-

7 1989 vp. - HE n:o mus- ja valvootatupien sekä neljän opastuspaikan rakentaminen. 4. Esityksen taloudelliset vaikutukset 4.1. Vaikutukset valtiontalouteen Ystävyyden puistoon kuuluvista luonnonsuojelualueista on kaksi - Ulvinsalon luonnonpuisto ja Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualue - jo perustettu. Soidensuojelualuetta ehdotetaan laajennettavaksi noin hehtaarilla, mistä noin puolet on metsämaata ja toinen puoli kitu- ja joutomaata. Laajennusalueen kivennäismailla ja aikaisemmin perustetulla Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualueella voitaisiin harjoittaa metsätaloutta laadittavan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Jotta alue säilyttäisi saiomaisen luonteensa, melkoinen osa kivennäismaista on tarkoitus kuitenkin jättää luonnontilaan siten kuin hoito- ja käyttösuunnitelmassa aikanaan yksityiskohtaisesti määrätään. Elimyssalon luonnonsuojelualueella, jonka pinta-ala on noin hehtaaria, ei saisi harjoittaa metsätaloutta. Tästä alueesta noin 60 prosenttia on metsämaata ja loppuosa on kitu- ja joutomaata. Alueella on jo nykyisin 763 hehtaarin suuruinen Elimysjärven luonnonhoitometsä, mistä on 500 hehtaaria metsätaloustoiminnan ulkopuolella olevaa aarnialuetta ja 197 hehtaaria puistometsän tapaan käsiteltävää puistoaluetta. Elimyssalon alueen jättäminen metsätaloustoiminnan ulkopuolelle pienentää Kuhmon hoitoalueen vuosittaista hakkuusuunnitetta noin m 3 Kuhmon hoitoalueen vuotuinen hakkuusuunnite on nykyisin noin m3. Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueen sekä Lentuan luonnonsuojelualueen kivennäismaiden metsiä voitaisiin hoitaa laadittavan hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti luonnonmukaisin menetelmin. Metsänkäsittelyssä on tarkoitus ottaa erityisesti huomioon luonnon- ja maisemansuojelu. Metsää käsiteltäisiin näin ollen varsin työvaltaisin, monipuolisin menetelmin. Lentuan luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin hehtaaria. Nykyisin alue on Lentuan luonnonhoitometsä, mistä maata on noin 700 hehtaaria ja vettä noin hehtaaria. Lentuan luonnonhoitometsä on perustettu maisemanhoitoa, ulkoilua ja retkeilyä varten. Noin puolta maapinta-alasta käsitellään puistometsän ja puolta talousmetsän tapaan. Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueen kokonaispinta-ala on noin hehtaaria. Pääosiltaan alue on metsämaata. Kitu- ja joutomaata on noin 830 hehtaaria. Alueella on nykyisin Ison-Palosen luonnonhoitometsä, jonka pinta-ala on noin hehtaaria, ja Maariansärkkien luonnonhoitometsä, jonka pinta-ala on noin 180 hehtaaria. Maariansärkkien luonnonhoitometsään kuuluu metsätalouden ulkopuolella oleva aarniosa. Muita osia hoidetaan puistometsän tapaan. Ystävyyden puiston perustaminen vähentää hakkuumahdollisuuksia valtion metsissä sangen vähän. Vain Elimyssalon suojelualueen perustaminen vaikuttaa Kuhmon hoitoalueen hakkuusuunnitteeseen. Kuhmon kaupunkiin rakennettavan Ystävyyden puiston tutkimus-ja opastuskeskuksen ensimmäisen rakennusvaiheen kustannusarvio on noin 8 miljoonaa markkaa. Keskuksen suunnittelisi ja rakentaisi rakennushallitus. Suunnittelutyö alkaisi vuonna 1990 ja rakentaminen tapahtuisi vuosina Rakennuksen ja muun kaluston hankintaa varten tarvitaan vuosittain noin markkaa hankintojen ajoituksen mukaan. Ennen tutkimus- ja opastuskeskuksen valmistumista joudutaan tarpeelliset työtilat vuokraamaan Kuhmon kaupungista. Ympäristöntutkimusta ja -seurantaa Ystävyyden puistossa ja muualla valtion omistamilla alueilla rahoittaisivai ympäristöministeriö, vesi- ja ympäristöhallitus, yliopistot ja tutkimuslaitokset. Vuosittainen määrärahatarve on aluksi arvioitu noin markaksi. Kun perusselvityksistä myöhemmin siirryttäisiin varsinaiseen tutkimukseen lisääntyy määrärahan tarve. Ystävyyden puiston hoidosta ja käytöstä aiheutuvien vuosittaisten menojen on arvioitu olevan noin markkaa. Tähän markkamäärään ei sisälly vakituisen henkilökunnan palkkausmenoja Vaikutukset kuntien talouteen Luonnonsuojelualueen perustamisesta aiheutuvat metsäverotulojen menetykset korvataan luonnonsuojelulain 5 a :n (594/81) nojalla

8 vp. - HE n:o 204 asianomaiselle kunnalle. Siten ainoastaan työpaikkojen menetyksillä on käytännössä merkitystä arvioitaessa esityksen kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Ystävyyden puiston perustamisen on arvioitu laskennallisesti vähentävän metsähallituksen Kuhmon hoitoalueen metsätalouden työpaikkoja kuuden metsurityöpaikan verran. Lisäksi vähenisi metsätyönjohdosta, puutavarankuljetuksesta ja metsätraktorin käytöstä kustakin noin yksi työpaikka. Työpaikkojen vähennykset johtuisivat siitä, että Elimyssalon alueella ei voitaisi harjoittaa metsätaloutta. Elimyssalon alueen metsät ovat keskimääräistä vanhempia ja runsaspuustoisempia. Tämän vuoksi Elimyssalon luonnonsuojelualueen perustaminen vähentää metsätyöpaikkoja laskennallisesti noin viidellä. J uortanansalon-lapinsuon soidensuojelualueen laajentaminen aiheuttaa laskennallisesti 0,2 metsätyöpaikan menetyksen, sillä alueen kivennäismaat on tarkoitus jättää hoito- ja käyttösuunnitelmassa metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Lentuan alue kokonaisuudessaan ja pääosa Ison-Palosen ja Maariansärkkien alueesta ovat metsähallituksen perustamia luonnonhoitometsia. Luonnonsuojelualueiden perustaminen näille alueille ei vähentäisi metsätyöpaikkoja, sillä alueilla voitaisiin Ystävyyden puistosta annettavaksi suunnitellun asetuksen mukaan harjoittaa luonnonmukaista metsätaloutta, mikä on niiden nykyisenkin erikoismetsän luonteen mukaista. Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueen laajentaminen nykyiselle talousmetsäalueelle aiheuttaisi 0,5-1 metsätyöpaikan laskennallisen menetyksen, sillä luonnonmukainen metsänkäsittely muuttaa toimintatapoja ja pienentää jossain määrin hakkuumääriä. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotuksen perustelut 1. Ystävyyden puiston perustamistarkoitus. Lainkohdassa on Ystävyyden puiston tavoitteet. Ystävyyden puistoon kuuluisi viisi erillistä luonnonsuojelualuetta. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Kuhmon kaupungissa. Osa yhtä aluetta on Suomussalmen kunnassa. Ystävyyden puiston perustamisen tarkoituksena on edistää yhteistyötä ympäristönsuojelun alalla Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Ystävyyden puiston perustaminen on tarpeen myös ympäristöntutkimuksen, erityisesti luonnonsuojelututkimuksen sekä myös ilmansuojelu -ja vesiensuojelututkimuksen, tehostamiseksi. Y stävyyden puiston perustaminen säilyttää siihen kuuluvat metsä- ja suoerämaat, järvet ja harjut mahdollisimman luonnontilaisina ja turvaa niiden alkuperäisen eläimistön ja kasviston. 2. Uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen. Lainkohdassa määriteltäisiin lakiehdotuksessa muodostettaviksi esitetyt erityiset luonnonsuojelualueet, jotka kuuluisivat Ystävyyden puistoon. Elimyssalon luonnonsuojelualueeseen kuuluisi noin ha valtion omistamia alueita Kuhmon kaupungissa. Luonnonsuojelualueen perustamisen tarkoitus on Elimyssalon arvokkaan eläinkannan suojelu sekä suo- ja metsäluonnon säilyttäminen koskemattomana. Elimyssalo on metsäpeuran tärkein elin- ja vasomisalue sekä metsäpeuran tärkein tutkimusalue. Elimyssaloa on suomalais-neuvostoliittolaisen ''Ystävyyden luonnonsuojelualue'' hankkeen alusta alkaen suunniteltu tämän alueen ydinalueeksi. Ystävyyden puistosta laaditun asetusluonnoksen mukaan alueella ei saisi harjoittaa metsätaloutta. Elimyssalon alueeseen kuuluvalla Elimysjärven luonnonhoitometsän alueella ei paikallisilla asukkailla olisi metsästysoikeutta. Elimyssalon alueen muissa osissa paikalliset asukkaat voisivat metsästää muita eläimiä kuin karhua, sutta ja ahmaa. Lentuan luonnonsuojelualueeseen kuuluisi noin ha valtion omistamia alueita Kuhmon kaupungissa. Alueen maapinta-ala on noin 700 ha. Vesialueita siihen kuuluu noin ha. Luonnonsuojelualueen perustamistarkoitus on turvata Itä-Kainuun suurjärven Lentuan luonnontila ja suojella sen ranta-alueita muutoksilta. Lentuan alue on ympäristötutkimuksen kannalta tärkeä osa Ystävyyden puistoa. Lentua ja Neuvostoliiton puolella ole-

9 1989 vp. - HE n:o va Kivijärvi olisivat suomalais-neuvostoliittolaisen Ystävyyden luonnonsuojelualueen tärkeimmät vesistöt. Lentuan alueen kivennäismailla voitaisiin harjoittaa luonnonmukaista metsätaloutta vahvistetun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueeseen kuuluisi noin ha valtion omistamia alueita Kuhmon kaupungissa. Luonnonsuojelualue perustetaan sen harju- ja vesiluonnon säilyttämiseksi. Alue on lisäksi tärkeä maisemaltaan ja ulkoilun kannalta. Alueen metsäluonto on paikoin arvokasta, vaikka alueella onkin metsätaloustoimin käsiteltyjä kankaita. Suomalais-neuvostoliittolaisen Ystävyyden luonnonsuojelualueen perustamisen kannalta Ison-Palosen ja Maariansärkkien alue on tärkeä siksi, että se ulottuu laajalti valtakunnan rajaan. Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueen kivennäismailla voitaisiin harjoittaa luonnonmukaista metsätaloutta vahvistetun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Alueen muut rauhoitussäännökset ja -määräykset olisivat alueen nykyisen luonteen, luonnonhoitometsän, mukaisia. 3. Luonnonsuojelualueiden liittäminen Ystävyyden puistoon. Lainkohdassa ehdotetaan säädettäväksi, että aikaisemmin Kuhmon kaupunkiin perustettu Ulvinsalon luonnonpuisto sekä Kuhmon kaupunkiin ja Suomussalmen kuntaan perustettu 1uortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualue kuuluvat Ystävyyden puistoon. Näiden alueiden rauhoitussäännökset säilyisivät entisellään. 4. Ystävyyden puistoon liitettävän luonnonsuojelualueen laajentaminen. Ystävyyden puistoon kuuluvaksi ehdotettua, vuonna 1988 perustettua 1uortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualuetta ehdotetaan laajennettavaksi noin hehtaarin laajuiselle valtion omistamalle alueelle, joka on Kuhmon kaupungissa. Tällöin soidensuojelualue ulottuisi valtakunnan rajalle sekä Lapinsuon eteläiseen osaan. Alue on arvokas erityisesti suo- ja metsäluonnon sekä erämaaeläimistön suojelulle. 1 uortanansalon-lapinsuon soidensuojelualueen laajennusosassa olisivat voimassa eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain 2-4 :n säännökset soidensuojelualueen rajojen merkitsemisestä, valvontaviranomaisen haltuunotto-oikeudesta sekä soidensuojelualueen sisäl- lä olevan tai siihen rajoittuvan alueen siirtymisestä valtion omistukseen. Soidensuojelualueen laajennusalueen rauhoitussäännöksistä olisi niinikään voimassa, mitä 1 uortanansalon Lapinsuon soidensuojelualueen rauhoituksesta on edellä mainitussa laissa säädetty. 5. Luonnonsuojelualueiden rajat. Lainkohtaan sisältyvät tällä esityksellä perustettaviksi ehdotettujen luonnonsuojelualueiden rajoja sekä rajan käymistä ja merkitsemistä koskevat säännökset. Rajan käymistä koskisivat soveltuvin osin rajankäyntiä koskevat jakolain (604/51) säännökset. Ystävyyden puistoon kuuluvien luonnonsuojelualueiden rajojen merkitseruisestä maastoon antaisi ympäristöministeriö tarkemmat määräykset. 6. Henkilöstö sekä opastus- ja tutkimuskeskus. Ystävyyden puistossa suoritettava tutkimus, siihen kuuluvien luonnonsuojelualueiden hoito, käyttö, valvonta sekä puistossa tapahtuva opastus edellyttävät, että näihin tehtäviin perustetaan tarpeellinen määrä virkoja ja otetaan työsopimussuhteista henkilökuntaa. Tätä koskeva säännös ehdotetaan otettavaksi lain 6 :ään. Ystävyyden puiston toiminnan kehittäminen edellyttää opastus-ja tutkimuskeskuksen perustamista Kuhmon kaupunkiin. Tätä koskeva säännös olisi myös 6 :ssä. Ensi vaiheessa rakennettaisiin Kuhmon kaupunkiin opastuskeskus siten kuin esityksen yleisperusteluiden kohdassa 3.3 tarkemmin ehdotetaan. 7. Haltuunotto-oikeus. Lainkohtaan sisältyy säännös luonnonsuojelua valvovan viranomaisen haltuunotto-oikeudesta. Säännös on yhdenmukainen muiden luonnonsuojelualueiden vastaavan säännöksen kanssa. 8.Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen. Lainkohta on yhdenmukainen muista perustetuista luonnonsuojelualueista annettujen lakien vastaavien säännösten kanssa. Perustettaviksi ehdotettujen luonnonsuojelualueiden rajojen sisään jäisi muutamia yksityisomistuksessa olevia alueita. Ne eivät kuitenkaan luonnonsuojelulain 1 :n mukaan kuulu perustettaviksi ehdotettuihin luonnonsuojelualueisiin. Tällaiset alueet on syytä hankkia valtiolle ja liittää luonnonsuojelualueeseen. Valtion omistukseen tultuaan alueet kuuluisivat lakiehdotuksen 8 :n nojalla asianomaiseen luonnonsuojelualueeseen ja Ystävyyden puistoon. Lainkohdan 2 momentin mukaan voitaisiin myös luonnonsuojelualueeseen välittömästi rajoittuva, valtion omistukseen siirtynyt alue liit U

10 vp. - HE n:o 204 tää asianomaiseen luonnonsuojelualueeseen ympäristöministeriön päätöksellä. Yksityisen omistamia alueita voitaisiin ostaa valtiolle rajauksen ulkopuolelta, jos maanomistajat tarjoavat niitä valtiolle ja jos alueet muutoin sopivat liitettäviksi Ystävyyden puistoon. 9. Tarkemmat säännökset. Luonnonsuojelulain 2 :n 2 momentin mukaan erityisen luonnonsuojelualueen rauhoitussäännökset annetaan asetuksella. Tämän lisäksi on tarpeen säätää eräistä muistakin alueiden käyttöä koskevista seikoista. 10. Voimaantulo. Lainkohta sisältää voimaantulosäännöksen. 2. Tarkemmat säännökset ja määräykset Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueen perustamisen tarkoitus on säilyttää siihen kuuluvien alueiden luonto. Luonnonsuojelulain 2 :n 2 momentin nojalla erityisen suojelualueen rauhoitusmääräykset annetaan asetuksella. Esityksen liitteenä on luonnos asetukseksi Y s tävyyden puistosta. Asetuksessa ovat perustettaviksi esitettyjen luonnonsuojelualueiden rauhoitus- ja eräät muut säännökset. Ystävyyden puistoon kuuluvien, jo aikaisemmin perustettujen luonnonsuojelualueiden eli Ulvinsalon luonnonpuiston ja Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualueen rauhoitussäännöksiä ei ole tarkoitus muuttaa. Ystävyyden puiston hoidosta ja käytöstä on tarkoitus laatia hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Tässä suunnitelmassa määrätään toimenpiteistä Ystävyyden puiston käytön edistämiseksi ja ohjaamiseksi. Eräillä alueilla sallitusta metsien käsittelystä määrättäisiin myös siinä. Metsähallitus antaa alueiden käyttäjiä varten Ystävyyden puiston järjestyssäännön, jossa on asetuksen rauhoitussäännöksien mukaiset määräykset ja ne määräykset, jotka valtio maanomistajana antaa luonnonsuojelualueiden käytöstä. 3. Voimaantulo Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

11 1989 vp. - HE n:o KARTTA. YSTÄVYYDEN PUISTOON KUULUVAT LUONNONSUOJELUALUEET

12 vp. - HE n:o 204 Laki Ystävyyden puistosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Ystävyyden puiston perustamistarkoitus Yhteistyön edistämiseksi ympäristönsuojelun alalla Suomen ja Neuvostoliiton kesken, Kainuun metsä- ja suoerämaiden, järvi- ja harjuluonnon sekä metsäpeuran elinympäristön suojelemiseksi sekä ympäristöntutkimusta varten perustetaan Ystävyyden puisto valtion omistamille alueille Kuhmon kaupungissa ja Suomussalmen kunnassa. Ystävyyden puistoon, jonka pinta-ala on noin hehtaaria, kuuluvat 2-4 :ssä mainitut luonnonsuojelualueet. 2 Uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen Ystävyyden puistoon kuuluviksi luonnonsuojelulain (71/23) mukaisiksi erityisiksi suojelualueiksi muodostetaan Kuhmon kaupunkiin: 1) Elimyssalon luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin ha; 2) Lentuan luonnonsuojelualue, jonka pintaala on noin ha; sekä 3) Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin ha. 3 Luonnonsuojelualueiden liittäminen Ystävyyden puistoon Ystävyyden puistoon kuuluvat 2 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojelualueiden lisäksi seuraavat aikaisemmin muodostetut luonnonsuojelualueet: 1) eräiden uusien luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille annetulla lailla (634/56) Kuhmon kaupunkiin perustettu Ulvinsalon luonnonpuisto; ja 2) eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetulla lailla (851/88) Kuhmon kaupunkiin ja Suomussalmen kuntaan perustettu Juortanansalon Lapinsuon soidensuojelualue. Näiden luonnonsuojelualueiden rauhoituksesta on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty. 4 Ystävyyden puistoon liitettävljn luonnonsuojelualueen laajentaminen Eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueeksi annetulla lailla muodostettuun Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualueeseen liitetään valtion Kuhmon kaupungissa omistama alue, jonka pinta-ala on noin hehtaaria. Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualueen laajennusosassa on voimassa, mitä eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun lain 2-4 :ssä on säädetty soidensuojelualueen rajojen merkitsemisestä, valvontaviranomaisen haltuunotto-oikeudesta ja soidensuojelualueen rajojen sisällä olevan alueen liittämisestä soidensuojelualueeseen. Soidensuojelualueen laajennusalueen rauhoitussäännöksistä on voimassa, mitä Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualueen rauhoituksesta on erikseen säädetty. 5 Luonnonsuojelualueen rajat Elimyssalon luonnonsuojelualueen, Lentuan luonnonsuojelualueen sekä Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueen rajat on merkitty punaisella katkoviivalla tämän lain liitteinä 1, 2 ja 3 oleviin karttoihin. Juortanansalon-Lapinsuon soidensuojelualueeseen liitettävän alueen rajat on merkitty punaisella katkoviivalla tämän lain liitteenä 4 olevaan karttaan. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen luonnonsuojelualueiden rajat muuta valtionmaata vastaan on määrättävä ja merkittävä maastoon noudattaen soveltuvin osin, mitä jakolaissa (604/51) on säädetty rajankäynnistä. Alueiden

13 1989 vp. - HE n:o rajat on määrättävä siten, että ne soveltuvat mahdollisimman hyvin maastoon. Ystävyyden puiston luonnonsuojelualueiden rajat on lisäksi merkittävä maastoon siten kuin ympäristöministeriö määrää. 6 HenkilösUJ sekli opastus- ja tutkimuskeskus Ystävyyden puiston tutkimusta, hoitoa, käyttöä ja valvontaa sekä puistossa tapahtuvaa opastusta varten perustetaan tarpeellinen lukumäärä virkoja ja otetaan t'yösopimussuhteista henkilökuntaa. Kuhmon kaupunkiin p1erustetaan Ystävyyden puiston opastus- ja tutkimuskeskus. 7 Haltuunotto--oikeus Luonnonsuojelua valvo valla viranomaisella ja luonnonsuojelualueen vartijalla on oikeus ottaa haltuunsa metsästys-, keräily- tai muut välineet, joita on käytetty tai aiotaan käyttää vastoin luonnonsuojelua,lueella noudatettavia säännöksiä tai määräyksiä. Sama haltuunottooikeus koskee myös luonnonsuojelualueelta Iuvattomasti pyydettyjä eläimiä ja luvattomasti otettuja kasveja sekä kaikkea muuta sellaista, mitä alueelta on kielletty ottamasta tai siellä käyttämästä. 8 Alueen liittliminen luonnonsuojelualueeseen Jos alue, joka ei ole valtion omistuksessa, mutta sijaitsee 2 :ssä tarkoitetun luonnonsuojelualueen rajojen sisällä, siirtyy valtion omistukseen, se luetaan kuuluvaksi asianomaiseen luonnonsuojelualueeseen. Jos alue, joka rajoittuu lain 2 :ssä tarkoitettuun luonnonsuojelualueeseen, siirtyy valtion omistukseen, se voidaan liittää asianomaiseen luonnonsuojelualueeseen ympäristöministeriön päätöksellä. 9 Tarkemmat sliännokset Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. 10 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan kuuta 19. päivänä Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1989 Tasavallan Presidentti MAUNO KOMSTO Ympäristöministeri Kaj Btirlund

14 vp. - HE n:o 204 LIITE 1 ELIMYSSALON LUONNONSUOJELUALUE Kuhmo , 06, 08, 09

15 1989 vp. - HE n:o LIITE 2 LENTUAN LUONNONSUOJELUALUE Kuhmo , 09, 12, , 07

16 vp. - HE n:o 204 LIITE 3 ISON -PALOSEN JA MAARIANSÄRKKIEN LUONNONSUOJELUALUE Kuhmo , 04

17 1989 vp. - HE n:o LIITE 4 JUORTANANSALON-LAPINSUON SOIDENSUOJELUALUEESEEN LIITETTÄVÄ ALUE Kuhmo 4423 n,

18 vp. - HE n:o 204 Liite Asetus Ystävyyden puistosta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 19 Ympäristöministerin esittelystä säädetään 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71/23) 2 :n 2 momentin ja Ystävyyden puistosta päivänä kuuta 19 annetun lain ( 1 ) 9 :n nojalla: 1 Kiellot Ystävyyden puistoon kuuluvilla Elimyssalon luonnonsuojelualueella, Lentuan luonnonsuojelualueella sekä Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueella ei saa: 1) rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä; 2) ottaa maa-aineksia, vahingoittaa maa- tai kallioperää eikä ojittaa metsää tai suota; 3) harjoittaa metsätaloutta; 4) tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää, kerätä tai hätyyttää selkärangattomia eläimiä; eikä 5) leiriytyä tai tehdä avotulta. Luonnonsuojelualueella on kielletty muutkin toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti alueiden luonnonoloihin. Ympäristöministeriö voi lisäksi kieltää jonkin ruohovartisen kasvin tai sienilajin yksilöiden poimimisen luonnonsuojelualueilla. 2 Sallitut toimet Elimyssalon luonnonsuojelualueella, Lentuan luonnonsuojelualueella sekä Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueella saa kunkin alueen luonteen mukaisesti: 1) rakentaa alueen tutkimusta, hoitoa, käyttöä ja valvontaa varten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja; 2) pmmta marjoja ja ruokasieniä; 3) kalastaa; 4) palauttaa asianmukaisin toimin alueen luontaisen kehityksen edellyttämän luonnontilan; 5) ryhtyä pelastuspalvelun, palontorjunnan sekä rajavartioinoin vaatimiin toimiin; sekä 6) kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä. Paikoissa, jotka on määrätty hoito- ja käyttösuunnitelmassa, saa 1 momentissa tarkoitetuilla luonnonsuojelualueilla leiriytyä tilapäisesti ja tehdä tilapäisen avotulen. Paikalliset asukkaat saavat 1 momentissa tarkoitetuilla luonnonsuojelualueilla muualla paitsi Elimyssalon luonnonsuojelualueeseen kuuluvalla Elimysjärven alueella ja Lentuan luonnonsuojelualueen saarilla metsästää siten kuin järjestyssäännössä yksityiskohtaisesti määrätään. Sutta, ahmaa ja karhua ei kuitenkaan saa metsästää Elimyssalon luonnonsuojelualueella. 3 Luonnonmukainen metsänhoito Lentuan luonnonsuojelualueen sekä Ison Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueen kivennäismaiden metsissä saa harjoittaa luonnonmukaista metsähoitoa vahvistetun hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. 4 Metsähallituksen luvalla sallitut toimet Elimyssalon luonnonsuojelualueella, Len-

19 1989 vp. - HE n:o tuan luonnonsuojelualueella sekä Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueella saa kunkin alueen luonteen mukaisesti metsähallituksen luvalla: 1) entistää, pitää kunnossa ja käyttää rakennuksia ja rakennelmia sekä pitää kunnossa teitä, sähkö- ja puhelinlinjoja sekä sähkö- ja puhelinlaitteita; 2) kerätä metsäpuiden käpyjä ja siemeniä sekä ottaa metsänjalostukseen tarvittavia kasvinosia; 3) tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää eläimiä ja vähäisessä määrin kerätä kasveja ja niiden osia, eläinten pesiä sekä kivennäisnäytteitä; 4) vähentää kasvi- ja eläinlajin yksilöiden lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai käynyt muuten vahingolliseksi; sekä 5) tutkia alueen geologiaa ja etsiä malmeja. 5 Hoito- ja käyttösuunnitelma Ystävyyden puiston hoitoa ja käyttöä varten on laadittava hoito- ja käyttösuunnitelma. Hoito- ja käyttösuunnitelman perusteet (runkosuunnitelman) vahvistaa ympäristöministeriö. Runkosuunnitelmaa vahvistaessaan ministeriö määrää, mitä runkosuunnitelman nojalla laadittavat erityissuunnitelmat on alistettava ministeriön vahvistettaviksi. Ympäristöministeriö voi runkosuunnitelmassa sallia muitakin kuin 2-4 :ssä sallittuja toimia, jotka ovat asianomaisen luonnonsuojelualueen luonteen mukaisia ja joita sen asianmukainen käyttö tai hoito edellyttää. 6 Erityisiä säännöksiä Säännökset, joiden nojalla eräät toimet Ystävyyden puistossa sallitaan, eivät perusta laajempaa oikeutta kuin asianomaisella muuten on. 7 Ystävyyden puiston hallinta Ystävyyden puisto on metsähallituksen hallinnassa ja hoidossa. Ympäristöministeriö ohjaa tutkimusta Ystävyyden puistossa. 8 Tarkemmat määräykset ja ohjeet Tarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ympäristöministeriö. Ohjeet Elimyssalon luonnonsuojelualueen, Lentuan luonnonsuojelualueen sekä Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueen rajojen määräämisestä antaa maanmittaushallitus. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan kuuta 19. päivänä

20