Työministeriö Sosiaali- ja terveysministeri. Suomen eduskunta Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Työministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Suomen eduskunta Suuri valiokunta Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Euroopan yhteisöjen komission tiedonannosta: Sosiaalipoliittinen ohjelma. Tarja Filatov Työministeri Sinikka Mönkäre Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Heinonen Hallitusneuvos Markus Seppelin Ylitarkastaja Liitteinä: Sosiaali- ja terveysministeriön ja työministeriön muistio sekä komission tiedonanto suomeksi ja ruotsiksi

2 Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TAO Seppelin Markus Asia Komission tiedonanto: Sosiaalipoliittinen ohjelma Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyvaihe ja käsittelyn tarkoitus: Asiakirjat: Komission antoi vuosia koskevan sosiaalisen toimintaohjelmansa, josta ilmenee, mitä aloitteita komissio aikoo tehdä työllisyyden, sosiaalisen suojelun, sosiaaliturvan, työelämän suhteiden, sukupuolten tasa-arvon, syrjimättömyyden, sosiaalisen vuoropuhelun, työvoiman liikkuvuuden, työoikeuden sekä työsuojelun alalla. Työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuluttaja-asiain neuvosto kävi asiasta periaatekeskustelun osana kevään Eurooppa-neuvoston valmisteluja. Komission tiedonanto: Sosiaalipoliittinen ohjelma KOM(2005) 33 lopull. 6370/05 SOC 58 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Perustuu jäsenvaltioiden poliittiseen yhteistyöhön STM, Markus Seppelin, STM, Kari Välimäki, STM, Raimo Ikonen, TM, Liisa Heinonen, TM, Raila Kangasperko TM, Esa Lonka TM Varpu Weijola

3 Suomen kanta/ohje: 2(6) Suomi pitää komission sosiaalipoliittista ohjelmaa pitkälti onnistuneena, vaikkakin tarkemmat kannat kuhunkin komission aikanaan tekemään aloitteeseen määritellään sen jälkeen kun komission ehdotus on saatu. Suomi korostaa Lissabonin strategian talouden kasvua, työllisyyttä, sosiaalista koheesiota sekä ympäristönäkökulmia korostavaa tasapainoista tarkastelutapaa. Sosiaalipolitiikalla on tärkeä osa Lissabonin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Työoikeuden osalta Suomi on tyytyväinen erityisesti työntekijöiden tietosuojan käsittelyyn myös EU-tasolla. Suomi tukee komission esittämää elinkaariajattelua, jossa kuitenkin pitää ottaa huomioon sekä nuoret että vanhat ikäryhmät. Uusia prosesseja ei kuitenkaan ole tarpeen käynnistää, vaan nuorisoaloite voidaan rakentaa jo olemassa olevien toimintojen pohjalle. Muutoskumppanuuden osana eri toimijoiden sitouttaminen on kannatettavaa, mutta kumppanuus sisältyy Suomessa jo olemassa oleviin suunnitelmiin ja käytäntöihin. Työmarkkinajärjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden itsenäisyyttä on myös kunnioitettava. Komissio lupaa tiedonannossaan Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin yhteisön aloitteen vähimmäistoimeentuloa koskevaksi järjestelmäksi sekä työmarkkinoilta syrjäytyneiden henkilöiden aseman parantamisen tähtäävistä toimista. Tämän aiheen käsittelyssä on syytä kunnioittaa jäsenvaltioiden toimivaltaa mainituissa kysymyksissä. Lisäksi komissio aikoo saattaa työmarkkinajärjestöjen neuvoteltavaksi vapaaehtoisen, rajatylittävien työehtosopimusneuvottelujen puitteet. Tämän aiheen osalta tarkemman kannan muodostaminen on mahdollista vasta sen jälkeen, kun asiasta on kuultu työmarkkinajärjestöjen näkemykset. Suomi on tyytyväinen siihen, että tiedonannossa on mukana sosiaali- ja työpolitiikan ulkoinen ulottuvuus. Suomi tukee myös säällisen työn (decent work) edistämistä komission ehdottamalla tavalla. Myös yritysten sosiaalisen ulottuvuuden käsittely on tärkeää. Suomi toivoo komission valmistelevan globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta aiemman aihetta koskeneen tiedonantonsa seurantatiedonantoa. Suomi pitää valitettavana sitä, että vuokratyödirektiivin käsittely näyttää jumiutuneen neuvoston käsittelyssä ehkä lopullisesti. Komissio voisi tämän direktiivin käsittelystä riippumatta harkita tarvittavia toimia, joilla yksityisten työnvälitys- ja vuokratyövoimaa välittävien yritysten toimintaa säänneltäisiin mm. rajat ylittävän työnvälityksen ja työvoiman vuokrauksen yhteydessä. Rajat ylittävän työnvälitysyhteistyön kehittäminen myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa voisi palvella laillisen, hallitun sekä maahanmuuttajien suojeluun tähtäävän maahanmuuttopolitiikan kehittämistä työperäisen maahanmuuton ilmeisesti lisääntyessä EU:n väestön ikääntymisen myötä. Esimerkiksi kielto periä työvälitysmaksuja työnhakijalta ja työntekijältä turvaisi sekä EU:n ulkopuolelta mm. WTO:n palvelukaupan puitteissa EU-maihin välitettävien lähetettyjen työntekijöiden asemaa että myös EU:n sisällä mm. palvelujen tarjoamisen puitteissa lähetettävien työntekijöiden asemaa. Tällaisilla toimilla voitaisiin torjua myös vähimmäispalkkaa koskevien säännösten kiertämistä sekä torjua osaltaan kansainvälistä ihmiskauppaa.

4 Pääasiallinen sisältö: 3(6) Komissio korostaa sosiaalipoliittisen ohjelman täydentävän ja tukevan Lissabonin strategian välitarkistusta, joka keskittyy kasvuun ja työllisyyteen. Sosiaalipoliittisella ohjelmalla on avainrooli taloudellisen kasvun sosiaalisen ulottuvuuden edistämisessä. Ohjelmassa korostetaan sosiaalipolitiikan tärkeyttä taloudellisen kasvun ja työllisyyden tukemisessa. Ohjelman linjaukset auttavat kansallisten järjestelmien uudistamistyötä, jossa tulee ottaa huomioon ympäröivät taloudelliset ja sosiaaliset muutokset. Ohjelma pohjautuu myös sosiaalipolitiikan tulevaisuutta pohtineen korkean tason työryhmän työhön sekä Hollannin puheenjohtajuuskaudella käytyyn sosiaalipoliittiseen keskusteluun. Raportti korostaa, että suunnitelmaan sisältyvillä EU:n sosiaalipoliittisilla toimilla pyritään vahvistamaan kansalaisten luottamusta Lissabonin strategian pyrkimyksiin. Ohjelma tähtää Eurooppalaisen sosiaalisen mallin nykyaikaistamiseen siten, että se pystyy vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin. Muuttunutta toimintaympäristöä luonnehtivat kiristyvä kansainvälinen kilpailu, teknologinen kehitys sekä ikääntyvä väestö. Eurooppalaisen mallin haasteita ovat alhainen työllisyys, työttömyys, köyhyys, epätasa-arvo sekä syrjintä. EU-tasolla käytettäviä keinoja sosiaalipoliittisen ohjelman toimeenpanossa ovat Euroopan sosiaalirahaston alainen toiminta, tuleva Progress-ohjelma, Euroopan työllisyysstrategia sekä Lissabonin strategian tasapainoinen toteuttaminen kaikilla aloilla. Ohjelmassa halutaan kiinnittää erityistä huomiota sukupolvinäkökulmaan, nuorten asemaan ikääntyvässä Euroopassa, eri toimijoiden kumppanuuteen sekä talouden globalisaation sosiaaliseen puoleen. Myös EU:n ulkosuhteissa ja kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen toiminnassa tulee painottaa kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta. Sosiaalipoliittisessa ohjelmassa on määritelty kaksi painopistealuetta. Toinen on täystyöllisyyden edistäminen, johon sisältyy työn laadun ja tuottavuuden parantaminen. Tavoitteen toetutuminen edellyttää työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskyvyn ja joustavuuden lisääntymistä, työnteon houkuttelevuuden parantamista, inhimilliseen pääomaan panostamista ja kaikkien osapuolten sitoutumista uudistusten toteuttamiseen. Työmarkkinaosapuolten rooli nähdään tärkeäksi. Eri politiikkalohkoilla tarvitaan lisää synergiaa yhteisten päämäärien saavuttamiseksi työllisyyden alalla. Komission valmistelee uutta työsuojelun strategiaa vuosiksi , jossa painottuvat riskien ennalta ehkäisy ja työelämän laadun parantaminen. Komissio yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa on myös aloitteellinen yritysten yhteiskuntavastuun kehittämiseksi. Työllisyyden osalta korostetaan Wim Kokin työllisyystyöryhmän ehdotusten toteuttamista. Euroopan sosiaalirahaston tulee tukea Lissabonin strategian toimeenpanoa. Komissio haluaa kehittää yhteisiä toimia yritysten uudelleenjärjestelyjen suhteen sekä kehittää Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen toimintaa Lissabonin strategiaa tukevaan suuntaan. Työoikeuden osalta komissio ehdottaa yritysneuvostodirektiivin, liikkeenluovutusdirektiivin sekä joukkovähentämisdirektiivin uudistamista sekä eri direktiivien työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevien määräysten konsolidoimista. Työoikeuden tulevaisuudesta komissio suunnittelee vihreää kirjaa. Uutena työoikeudellisen sääntelyn alana komissio aikoo ehdottaa direktiiviä työntekijöiden tietosuojasta. Lisäksi komissio aikoo ryhtyä neuvottelemaan Euroopan

5 tason työmarkkinajärjestöjen kanssa rajatylittävän työehtosopimustoiminnan puitteista. 4(6) Kansallinen käsittely: Työvoiman liikkuvuuden siirtymäaikojen vaikutuksia aiotaan arvioida sekä mennessä tehtävän siirtymäaikojen mahdollisen päättämistä tai jatkamista koskevien päätösten pohjaksi. Myös tulevia laajentumisia silmälläpitäen komissio aikoo seurata työvoiman liikkeitä. Vuodesta 2006 komissio suunnittelee työvoiman liikkuvuuden teemavuotta. Toinen sosiaalispoliittisen ohjelman painopistealue on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen kaikille. Jäsenmaiden sosiaaliturvajärjestelmiä on uudistettava pitkäjänteisesti avoimen koordinaation menetelmää soveltaen. Jäsenmaat voivat itse päättää tavoista, jolla yhteisesti asetettuihin päämääriin pyritään. Avoimen koordinaatiomenetelmän käyttö laajenee terveydenhuoltoon ja pitkäaikaishoitoon. Kansallisten suunnitelmien toimeenpanoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Köyhyys ja syrjäytyminen ovat edelleen liian monia EU:n kansalaisia koskettava ongelma. Komissio toimii keskustelun avaajana kansallisista vähimmäistoimeentulojärjestelmistä ja niiden tehokkuudesta köyhyyden vähentäjinä. Komissio ehdottaa, että vuosi 2010 julistetaan eurooppalaiseksi köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen taistelun vuodeksi. EU on ajanut voimakkaasti syrjinnän poistamista ja tasa-arvoisen kohtelun takaamista. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen on keskeinen EU:n tavoite. Komissio julkaisee vuoden 2005 aikana tiedonannon, jossa esitetään lainsäädäntöön tehtäviä lisäyksiä syrjinnän poistamiseksi ja tasa-arvon takaamiseksi. Vuotta 2007 on suunniteltu eurooppalaiseksi yhtäläisten mahdollisuuksien vuodeksi, jolloin aihepiirin tärkeyttä halutaan tuoda esiin. Sukupuolten välisen tasa-arvon puutteiden korjaamiseksi komissio laatii tiedonannon tarpeellisista poliittisista jatkotoimenpiteistä. Komissio ajaa myös eteenpäin Gender-instituutin perustamista ja sukupuolten välisen tasaarvonäkökulman sisällyttämistä kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon. Myös vajaakuntoisten ja vammaisten tasa-arvoa edistetään toimintasuunnitelmia päivittämällä. Vuonna 2005 komissio antaa tiedonannon yleishyödyllisistä sosiaalipalveluista, jossa hahmotellaan yhteisön politiikkaa yleishyödyllisten sosiaalipalveluiden järjestämisen näkökulmasta. Komissio tekee erillisen päätöksen yleistä taloudellista etua koskeville palveluille annettavasta valtiontuesta kuluvan vuoden aikana. Tässä yhteydessä määritellään, milloin yleistä taloudellista etua ajaville palveluille annettava tuki on yhteisön sääntöjen mukaista. Ulkoisen ulottuvuuden osalta komissio korostaa johdonmukaista toimintaa eri kansainvälisissä järjestöissä ja kansainvälisissä neuvotteluissa globaalin decent work- (säällisen työn) edistämiseksi. Komissio pyrkii edistämään työllisyyden, sosiaalipolitiikan sekä säällisen työn ulkoista ulottuvuutta perustamalla tätä tarkoitusta varten komission pääosastojen välisen yhteistyöryhmän. Jaosto 25 (sosiaaliasiat) Työllisyysjaosto (jaosto 29) Työoikeusjaosto (jaosto 28) EU-ministerivaliokunta

6 Eduskuntakäsittely: 5(6) Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö: - Taloudelliset vaikutukset: - Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: -

7 6(6) Asiasanat työllisyys- sosiaalipolitiikka- terveys- ja kuluttaja-asiat -neuvosto, jaosto EU 25 sosiaaliasiat,työehtosopimukset,työelämä,työllisyys,työttömyys,työsuojelu, ja turvallisuus työvoiman vapaa liikkuvuus, jaosto EU 28 työoikeusryhmä jaosto EU 29 työllisyysjaosto, jaosto EU 26 työsuojelu jaosto EU 27 henkilöiden liikkuvuuteen liittyvät sosiaaliturvakysymykset Hoitaa KTM,STM,TM,VM Tiedoksi ÅLAND,EUE,LVM,MMM,OPM,SM,UM,VNEUV,YM