Pohjoisen arktisen alueen työmarkkinoiden näkymät

Transkriptio

1 YTT, Erikoistutkija, Toimitusjohtaja, RD Aluekehitys Oy Pohjoisen arktisen alueen työmarkkinoiden näkymät Arktisen alueen vahvat ennakoivat trendit ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän mahdollisuudet Ohjauksen ja työmarkkinoiden seminaari

2 INTRO

3

4

5 a Aluekehitys, Tulevaisuuden ennakointi, Strategiaprosessit,

6 VÄITÖSSPONSORIT: SA, RD ALUKEHITYS OY, UEF, SOVELLUSSPONSORIT: TEM, ELY-KESKUS, YRITYKSET, KTM, KUNNAT, NATURPOLIS OY RD ALUEKEHITYS, TUTU, OULUN YO, TEKES, NRIP

7 RD Aluekehitys-Tutu-keskus yhteistyö SPT-trendin arkisia ja arktisia sovelluksia Pohjois-Suomessa viime aikoina Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2014). TRENDS RELEVANT FOR THE ARCTIC. Teoksessa SMARCTIC A roadmap to a smart arctic specialization. Loppuraportti. Oulun yliopisto, OAMK, VTT, TEKES. Myllylä, Yrjö (2013). Vahvojen ennakoivien trendien vaikutus logistiikkaan, infrastruktuuriin ja elinympäristöön sekä niihin liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Suomessa. 42 s. SMARCTIC-hankkeen työpaketti 3:n Älykäs logistiikka, infra ja elinympäristö asiantuntijapaperi. Oulun yliopisto, Thuleinstituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes. Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2013). Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstas yhteenvetoraportti. 60 s. Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes. Kaivo-oja Jari & (2013). Arktisen toimintaympäristön kannalta relevantit PESTEtrendit. 38 s. Taustaraportti Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstaaseen Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes. Myllylä, Yrjö (2012). Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset NorNet verkoston / Luonnonvara- ja ympäristöalan ennakointi vuoteen Northern Research and Innovation Platform, NorNet-verkosto, Thule-instituutti. Loppuraporttiluonnos Oulun yliopisto, Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuus-virasto Evira, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Mittatekniikan keskus MIKES Myllylä, Yrjö & Mika Perttunen (2011). Koillis- Suomen elinkeinostrategia p. Koillis-Suomen kehittämiskeskus Naturpolis Oy / Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. -Suomen_elinkeinostrat.pdf

8 SPT-trendin arktisia sovelluksia Teijon ruukin yrittäjän, laivanvarustajan Merenkulkuneuvos Antti Wihurin säätiö : Ensimmäinen läpimurto SPT-trendille...

9 Sisältö I OSA KÄSITTEET (20 min, 15 kalvoa) Arktinen alue ja ympäristö Arktinen osaaminen Mitä on osaaminen ylipäätään ja työnantajien tarpeet? II OSA TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI JA MAHDOLLISUUDET (20 min, 15 kalvoa) Trendit Klusterit Mahdollinen visio III OSA KONKREETTISIA TYÖMAHDOLLISUUKSIA (20 min, 15 kalvoa) Arktisia työmahdollisuuksia, Caseja Uudet työntekemisen käytännöt LDC IV OSA METODISET MAHDOLLISUUDET (20 min, 15 kalvoa) Yrittäjyys Työmarkkinat haltuun asiantuntijahaastattelumenetelmillä, Delfoi, TKTT ja Ammattibarometri CaseJA PETO, rakennusala, vähittäiskauppa jne. Loppulause ja keskustelu

10 I OSA KÄSITTEET (20 min, 15 kalvoa) Arktinen alue ja ympäristö Arktinen osaaminen Mitä on osaaminen ylipäätään ja työnantajien tarpeet?

11 Arktinen mitä se on? ARKTISEN ALUEEN OMINAISUUKSIA RUNSAAT LUONNONVARAT suhteessa väestöön Kylmyys, lumi, jää Säätilojen nopeat muutokset Lämpötilojen vaihtelut Herkkä luonto Ilmastonmuutos Pitkät etäisyydet, ohuet tavara- ja matkustajavirrat Pimeys Valo Muut, kulttuurelliset tekijät / Yhteistyön ja selviytymisen välttämättömyys, luottamus

12 ARKTINEN Arktinen toimintaympäristö Teknologian kehittämisen kannalta ympäristön ominaisuudet tärkeä lähtökohta 1) Kylmäkestävyys, 2) Äkilliset säätilojen muutokset, 3) Herkkä luonto, 4) Lämpötilojen vaihtelut ja 5) Jään kestävyys tärkeimmät huomioivat ominaisuudet (AMTE, Delfoi 2. krs)

13 Arktista alueen rajauksia esim. napapiirin pohjoispuolinen alue, ikiroutaraja, keskimääräinen kesäkuun tai heinäkuun lämpötila tai käyttämäni ympäristön ominaisuuksien kautta tapahtuva rajaus Karttakuvien lähteet, Suomen Arktinen strategia Sateliittikuva, Myllylä 2013, Arktisen meriteknologian ennakointi/nasa,

14 Kaasu, mineraalit, öljy, puu, logistiikka Jamal

15 Jään laajuus syyskuussa

16 Kylmää on myös etelässä, vuorilla ja ääriolosuhteita riittää aavikolla ja muuallakin.

17 Luonnonvarojen hyödyntäminen, uudet kuljetusreitit, uusi energiateknologia, evidenssiä. Ks. Lähteet (Esitelmästä Uusi pohjoinen ja sen kulkuväylät, Tieteiden talo) Oulu , Arktisen työmarkkinat

18 Arktinen osaaminen 2 Mitä on arktinen osaaminen?

19 3

20 Mitä on osaaminen ylipäätään? Oulun rakennustekniikan yksikkö lakkautettiin vuonna 1996 perusteena painopisteen siirtäminen osaamiseen

21 Entä työnantajien tarpeet? Tyypillisiä työnantajien tarpeita, joissa puutteita tarjonnassa (TKTT sovellukset ): Suorittavan työn tarve, työnjohtotason tarve Asiakaspalveluosaaminen Monitoimiosaaminen Työelämään tutustuminen Oppisopimus (mieluummin koulutussuhteisena kuin työsuhteisena) Jne.

22 II OSA ANALYYSI JA MAHDOLLISUUDET (20 min, 15 kalvoa) Trendit Klusterit Mahdollinen visio

23 VAHVAT ENNAKOIVAT TRENDIT Keskeisiä mm. Raaka-aineiden hintojen nousu Teknologinen kehitys, resurssitehokkuus Venäjän intressien siirtyminen pohjoiseen (Neuvostoliiton hajoaminen) Ilmastonmuutos (?) Uusien logististen reittien avautuminen pohjoisessa

24 Vaihtoehdot: 1. (SPT) Trendien vastustaminen, suuremmat ympäristötuhot ja taloutemme alamäki (huono valinta) Tai: 2. (SPT) Trendien tunnistaminen ja tunnustaminan, ymmärtäminen ja trendien hyödyntäminen (viisas valinta) Vas: Suomen Kuvalehti puheenvuoro oikealla kuva Helsinki Climate Forum: Arctic Urgency ilmastonmuutoksesta huolestuneen Ilmastovanhemmat ry:n esityksestä Yrjö Myllylä

25 LÄHTÖKOHTIA - TRENDIT Raaka-aineiden hintojen nousu

26 LÄHTÖKOHTIA - TRENDIT Raakaöljyn hintakehitys! Raakaöljyn hinta viimeisen vuoden aikana ( ) Lähde: /brentcrudeoilprice.html

27 Teknologinen kehitys, Uudet logistiset reitit pohjoisessa

28 Onko Ilmaston lämpeneminen SPT-trendi? Kuvan lähde: YLE Uutiset, Suora linja, Suora linja klo 11:09 päivitetty klo 8:24 Onko ilmastonmuutos pysähtynyt - ja mitä sitten? Lämpömittareiden mukaan maapallon alailmakehän lämpötila ei ole noussut vuoden 1997 jälkeen. Tilanne alkaa olla kiusallinen, koska kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on ennakoinut keskimäärin 0,2 asteen lämpenemistä vuosikymmenessä. Ennakoidusta lämmönnoususta puuttuu siis nyt jo noin 0,3 astetta. Pitäisikö globaalin lämpötilakehityksen vaikuttaa ilmastopolitiikkaan?

29 TIETOISKU AVAINKÄSITTEET Vahva ennakoiva trendi / Strong Prospective Trend (SPT)-trendi (Myllylä 2008: 21-22) Koostuu historiaosasta ja tulevaisuusosasta. Määrittelyssä on keskeistä, että on havaittavissa aikasarja tai muulla tavoin havaittu ilmiö, jonka jatkumisesta asiantuntijat ovat yhtä mieltä Käytännössä trendin tulee myös olla oleellinen ja vaikuttava tutkittavan ilmiön kannalta, jotta sitä voidaan kutsua vahvaksi ennakoivaksi trendiksi. Trendit voivat olla sekä toivottavia ja positiivisia vaikutuksiltaan että negatiivisia ja ei-toivottuja vaikutuksiltaan. Vahvan ennakoivan trendin voi taittaa heikko signaali tai villi kortti. Trendin tulee olla historiasta tulevaisuuteen jatkuva, mutta sen ei tarvitse olla lineaarinen, jotta sitä voitaisiin kutsua SPT-trendiksi. SPT-trendi voi olla esim. käyrä, mutta sen on oltava säännönmukainen. Mikäli asiantuntijat arvioivat trendin jatkuvan määrättyyn hetkeen asti, sitä voidaan kutsua SPT-trendiksi. Helsinki

30 Arktisen alueen kannalta relevantit PESTEtrendit, Kaivo-oja Jari ja

31

32 SMARCTIC Myllylä, Yrjö & Jari Kaivo-oja (2013). Arktisen toimintaympäristön tulevaisuusverstas yhteenvetoraportti. 60 s. SMARCTIChanke, Oulun yliopisto, Thule-instituutti, VTT, Oulun ammattikorkeakoulu, Tekes.

33 SMARCTIC, SPT-Trendit vuoteen 2030

34 Koillis-Suomi, SPT-Trendit 2025

35 SPT-trendien voimistuminen vuoteen 2025 Myllylä 2006a, 2006b, 2007, 2008a, 2008b Murmansk-panel, all respondents 1. Increase in the international market price of oil (4,57) 2. Increasing in the domestic market price of oil (4,57) 3. Development of transport technology (4,50) 4. Increase in the traffic/traficcapality on the NSR (4,43) Moscow-panel 1. Development of information technology (4,33) 2. Increasing number of SME (4,33) 3. Increase in the domestic market price of oil (4,33) 4. Increase in the traffic / traficcapality on the NSR (4,25) International-panel: 1. Increase flow of oil transito (4,82), 2. Development of Energytechnomlogy (4,73), 3. Increase flows of gas transito (4,70), 4. Development of transportation technology (4,55), 5. Increase of international market price of oil (4,50)

36 LÄHTÖKOHTIA - TRENDIT Laurence C. Smith, 2011 Ilmastonmuutos Väestön kasvu Talouden globalisaatio Luonnonvarojen kysyntä

37 Description: Commodity Metals Price Index, 2005 = 100, includes Copper, Aluminum, Iron Ore, Tin, Nickel, Zinc, Lead, and Uranium Price Indices Unit: Index Number Description: Crude Oil (petroleum), simple average of three spot prices; Dated Brent, West Texas Intermediate, and the Dubai Fateh, US Dollars per Barrel Unit: US Dollars per Barrel Description: Natural Gas, Russian Natural Gas border price in Germany, US Dollars per Thousands of Cubic Meters Unit: US Dollars per Thousands of Cubic Meters Description: Natural Gas, Natural Gas spot price at the Henry Hub terminal in Louisiana, US Dollars per thousand cubic meters of gas Unit: US Dollars per thousand cubic meters of gas

38 LÄHTÖKOHTIA - TRENDIT Raaka-aineiden hintojen kehitys paneelin mukaan ( Taulukko 3. Raaka-aineiden hintojen kehitys paneelin mukaan. Miten arvioit kyseisen raaka-aineen hinnan kehittyvän vuodesta 2012 vuoteen 2022 ja 2032? Delfoi-paneelin 2. haastattelukierros. Raakaöljyn hinta Maakaasun hinta Metallien hinta Ruoan hinta USD USD USD ka / keskiarvo N ka / keskiarvo N 18,6 19,5 111,0 4,2 kasvaa hieman 51,9 81,3 96,1 3,7 kasvaa hieman 64,6 52,4 172,5 4,0 kasvaa hieman 98,9 86,3 183,9 4,0 kasvaa hieman Lähteet: / Lisätietoja: Panelistien esittämässä maakaasun hinnan kehitysarviossa on hajontaa. 27 4,4 kasvaa lähes 26 tuntuvasti 27 3,8 kasvaa hieman ,2 kasvaa hieman ,4 kasvaa lähes tuntuvasti 25 [1] Description: Crude Oil (petroleum), Dated Brent, light blend 38 API, fob U.K., US Dollars per Barrel. Source: World Bank. (In January). Description: Natural Gas, Natural Gas spot price at the Henry Hub terminal in Louisiana, US Dollars per thousand cubic meters of gas Unit: US Dollars per thousand cubic meters of gas. (In January) Description: Commodity Metals Price Index, 2005 = 100, includes Copper, Aluminum, Iron Ore, Tin, Nickel, Zinc, Lead, and Uranium Price Indices Unit: Index Number Source: International Monetary Fund. (In August) Description: Commodity Food and Beverage Price Index, 2005 = 100, includes Food and Beverage Price Indices. (In August) Unit: Index Number Source: International Monetary Fund.

39 LÄHTÖKOHTIA - TRENDIT Vahvoja ennakoivia trendejä, jotka tulee huomioida arktista meriteknologiaa Uudellamaalla (ja muualla Suomessa) kehitettäessä (Delfoi, 2. krs., Arktisen teknologiaosaamisen kasvava kysyntä Pohjoisten luonnonvarojen kasvava hyödyntäminen Ilmastonmuutos Materiaaliteknologian kehitys Raakaöljyn hinnan nousu Koillisväylän liikennöiävyyden paraneminen Maailman väestönkasvu, jatkuva kaupungistuminen Resurssi- ja materiaalitehokkuuden vaatimuksen kasvu Kiristyvät ympäristösäännökset / Ekokilp.kyv. vaat. kasvu Ruoan hinnan nousu Uusien fossiilisten energialäht. käyttöönotto pohjoisessa Jäätiköiden sulaminen Energiateknologian kehitys Mineraalien hinnan nousu Ääri-ilmiöiden kuten rajuilmojen lisääntyminen Väestörakenteen muutos, mm. väest. ja työv. Ikäänt. Ympäristöteknologian kehitys Valtioiden tiukentuva ote alueensa luonnonvaroihin liittyen Tietoteknologian kehitys, IT-tulee kaikkialle Talouden painopisteen muutos itään Ympäristöliikkeiden kasvava kiinnostus arktiseen Poliittinen tahtotila Koillisväylän hyväksi kasvaa Pohjoisuuden politiikan merkityksen kasvu 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 3,9 4 4,1 4,2

40 Klusterit

41 TIETOISKU AVAINKÄSITTEET Klusteri (Myllylä 2008: 23) Tai lyhyesti?: Tuotteen tai tuoteryhmän ympärille/tuottamiseen muodostunut toimijoiden verkosto. Klusterilla tarkoitetaan yritysten ja muiden toimijoiden välistä verkostoa, jossa verkoston jäsenet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja omaavat useimmiten yhteisiä intressejä ja kehityskulkuja. Klusteri koostuu taloudellisista ja institutionaalisista toimijoista. Se tuottaa viime kädessä tavaroita ja palveluita markkinoiden tarpeeseen. Tutkimus- ja oppilaitoksilla on ollut keskeinen rooli klusterin osaamishuollossa. Yleensä klusteroitumisessa keskeistä on läheisyydestä tuleva kustannusetu. Tällainen klusteroituminen perustuu verkoston jäsenten luottamukseen ja hyötyyn (vertikaalinen klusteroituminen). Yhä useammin läheisyys merkitsee oppimista ja innovointia ja tällöin korostuu yhä enemmän kilpailjoilta oppiminen (horisontaalinen klusteroituminen).

42 Klusterijaotteluita Taulukko. Klusteriluokitteluja. Murmanskin alueen EU iknow-hanke teollinen, logistinen ja innovaatioympäristöjen sosiaalinen tulevaisuus kehittämiseksi, villikortti ja heikot 2025 signaalit analyysi SMARCTIC hankkeen TP 3:n klusterien tunnistamisessa 1. ja 3. yhdistetään, pl Capacities ja yhteiskuntatieteet Myllylä 2007, 2008a Myllylä et al 2011 SMARCTIC, TP 3 (1.-2. sarakkeiden synteesi + täydennys sarakkeen kohdilla 17. ja 18.) Energia Kaivostoiminta Metallinjalostus Kuljetus- ja logistiikka Elintarvike Matkailu Tieto- ja viestintätekniikka / ICT Ympäristö Hyvinvointi Turvallisuus Muut 1) Hyvinvointi, 2) Ruoka, maatalous, kalastus ja bioteknologia, 3) ICT, 4) Nanotiede, materiaalit ja uudet tuotantotavat, 5) Energia, 6) Ympäristö, 7) Kuljetus- ja logistiikka, 8) Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet, 9) Avaruustiede, 10) Turvallisuus, 11) Capacities, 12) Ydinvoimateknologia. 1. Energia 2. Kaivostoiminta 3. Metallinjalostus 4. Metsä 5. Vesi 6. Elintarvike, maatalous, kalastus, bioteknologia 7. Materiaaliteknologia, nano ja uudet tuotantotavat 8. Kuljetus- ja logistiikka 9. Meriteknologia 10. Avaruus- ja satelliittiteknologia 11. Tieto- ja viestintätekniikka/ict 12. Matkailu 13. Ympäristö 14. Hyvinvointi 15. Turvallisuus 16. Ydinvoimateknologia 17. Rahoitus ja luonnonvarojen hallinta 18. Yhdyskuntarakentaminen

43 Trendien ja heikkojen signaalien vaikutus luonnonvarojen kysyntään. Lähde: Myllylä 2012, Pohjoisen tutkimuksen erityiskysymykset. Kysymys: Miten em. painottamasi trendit (ja heikot signaalit) vaikuttavat luonnonvarojen ja ympäristöön liittyvien tuotteiden kysyntään? Minkä "tuotteen" kysyntä kasvaa, minkä laskee. Luonnonvara / tuotealue, klusteri Perusryhmä Sidosryhmät Koko paneeli Kaivostoiminta 1,6 1,5 1,6 Energiapuuntuotanto 1,2 1,2 1,2 Energiatuotanto 1,1 0,9 1,2 Logistiikka ja kuljetukset 0,9 1,3 1,1 Matkailu 0,8 1,0 0,9 Luonto- ja virkistyspalvelut 0,4 0,8 0,9 Tuulivoima 1,0 0,8 0,9 Tukkipuuntuotanto 0,5 0,5 0,5 Rakennuskivituotanto 0,6 0,4 0,5 Muu maataloustuotanto 0,4 0,5 0,4 Muu maa-ainesten ottaminen 0,7 0,1 0,4 Vesivoima 0,5 0,2 0,3 Maatalous -0,1 0,5 0,2 Kalatalous 0,7-0,1 0,2 Peltosellu 0,5-0,4 0,0 Kuitupuuntuotanto 0,1-0,7-0,4

44

45

46 III OSA KONKREETTISIA TYÖMAHDOLLISUUKSIA (20 min, 15 kalvoa) Uudet työntekemisen käytännöt LDC Arktisia työmahdollisuuksia, Caseja

47 Uudet työntekemisen käytännöt LDC 1 Luonnonvarojen merkityksen kasvu taloudessa edellyttää uusia strategiota valtiolta, suuryrityksiltä, pk-sektorilta ja kaupunkiseutujen kehittäjiltä koko yhteiskunnalta. Osaamista, koulutusta ja muuta toimintaa on suunnattava uudelleen. Suomessa pysyvä osaaminen ei voi olla vain korvien välissä ilman kytköstä ympäristöön. Luonnonvarojen ja maantieteellisen ympäristön merkitys on aina ollut merkittävä suomalaisen menestyksekkään osaamisen kehittämisessä. Esimerkiksi Nokiaprojektissa ratkottiin harvaan asutun Suomen tietoliikenneongelmia yhdessä. Pitkien etäisyyksien haasteiden ratkaisu on oltava jatkuvaa toimintaa myös kaivostoiminnassa, jotta voimme elää pohjoisessa.

48 LDC-Long distance commuting eli pitkän matkan pendelöintimalli käyttöön!

49 LDC-malli käyttöön!

50 LDC-malli käyttöön!

51 Malminetsintä, kaivokset

52 Kaivokset, logistiikka, huolto, rakentaminen ym. Oleno Ruchei, Sokli

53 Logistiikka. Uusia virtoja malmi, rikasteet, tuulimyllyt. Perinteisiä, sellu puu.

54 Kaivostoiminta ja kehittyvä rataverkko Karttojen lähde: Mäenpää, Marko & Tuomo Pöyskö & Pekka Iikkanen & Markku Salo & Antti Meriläinen & Juha Tervonen (2012). Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa esiselvitys, Loppuraportti (Kommenttiversio). 125 s. Ramboll Finland Oy, JT-Con. Liikennevirasto, helmikuu 2012.

55 Energia,LNG Mm. Herkkä luonto

56 Manga LNG Oy LNG-terminaali Tornioon valmistuu Kuvan lähde Wärtsilä

57 Oy SteelDone Group Ltd, (myös kuvien lähde): Metallialan projektiyhtiö Oy SteelDone Group Ltd toimittaa vaativia hitsattuja ja koneistettuja teräsrakenteita ja niihin perustuvia laite ja osakokonaisuuksia erityisesti öljy-, kaasu- ja energiateollisuuden tarpeisiin. Yhtiön osaamisen taustalla ja omistajina ovat viisi merkittävää suomalaista metallialan yhtiötä, jotka työllistävät yhteensä lähes 1000 metallialan ammattilaista. Keskeinen sijaintimme Pohjanlahden rannikolla mahdollistaa sen, että voimme tarjota asiakkaillemme myös logistisesti kilpailukykyisiä palveluja Pohjoisen Euroopan alueella toteuttaviin energiaprojekteihin ja muihin vaativiin käyttökohteisiin.

58 luonnonvarat, pitkät etäisyydet Suomen suurin stakkeri, rakentaja Paakkola Conveyors Lähde: Kauppalehti , hallituksen pj. Tuomo Juntikan ja toimitusjohtaja Tommi Juntikan haastattelu Kyse on lähes puolen kilometrin mittaisesta, massiivisilla tela-alustoilla liikkuvasta ristikkosillasta, jonka päällä on jakokuljetin. Laite levittää malmia laajalle liuotuskentälle Talvivaaran kaivosalueella. Laitteen hienous piilee siinä, että se liikkuu automaattisesti. Siltarakennelmaa ohjataan GPS-paikoituksella. Yli 24 miljoonan euron urakkaan kuului myös 6,5 kilometriä erilaisia hihnakuljettimia.

59 Outotech herkkä luonto, pitkät etäisyydet

60 Ahma-insinöörit / Lapin Kansa herkkä luonto, pitkät etäisyydet

61 Transtech Lumi ja lumessa toimiminen + Helsingin innovatiivinen tilaus!

62 StaffPoint, avoimia työpaikkoja Levy-/hitsaustyönjohtaja, Telatek Oy, Taivalkoski Koneistamon työnjohtaja, Telatek Oy, Taivalkoski Koneistaja/Aarporaaja, Telatek Oy, Taivalkoski Levyseppiä, Telatek Oy, Taivalkoski Hitsaajia, Telatek Oy, Taivalkoski Polttoleikkaaja, Telatek Oy, Taivalkoski

63 Finnfoam laajentaa Kylmyys, lämpöeristeet ja konepajatuotteet, laivat ym.

64 Rakentaminen, Teijo-Talot Nuorgamin paloasema matkalla lokakuussa 2014 Sodankylästä Nuorgamiin. Lähde:

65 Matkailu, retkeilyreitit

66 Matkailu, joulupukki, lumilinnat jne. Suomalainen Joulupukki Kiinassa tammikuun alussa 2014, ulkona jopa -45 astetta. Copyright China Tekway Oy Ltd, Timo Kiviaho. China Tekway s 6th Finnish Santa to China Mohe Santa World,

67 Lumi ja kunnossapito Tuonnin korvaaminen on vientiä

68 MeriTaito ym. Herkkä luonto Älyviitta seuraa merta reaaliajassa mittaa mm. öljyä meressä. Esillä Yhdyskuntatekniikan messuilla Turussa toukokuuta. Kuvien lähde Turun sataman www-sivuilla ollut uutinen Kuvien lähde:

69 IV OSA METODISET MAHDOLLISUUDET (20 min, 15 kalvoa) Työmarkkinat haltuun asiantuntijahaastattelumenetelmillä, Delfoi, TKTT ja Ammattibarometri Caseja PETO, rakennusala, vähittäiskauppa jne. Loppulause ja keskustelu

70 Yrittäjyys mitä se on? Stewart on pyrkinyt laajentamaan yrittäjyyden käsitteen sisältöä. Hänen mukaansa siinä on kysymys rutiinien murtamisesta, hyväksyttyjen rajojen ylittämisestä a perinteiden kumoamisesta. Hänen mielestään seuraavat tekijät ovat erityisesti tunnusomaisia korkeatasoiselle yrittäjyydelle(99) (Lähde Risto Harisalo, Uusi Kapitalismi, ks. lähdetiedot ) Oulun kaupunki-buscom Oy-Koskilinjat Oy case myös virkamies yritti Stewartin määritelmän mukaan. MAHDOLLISUUKSIEN ETSINTÄ: yrittäjyys on enemmän uuden etsimistä ja kartoittamista kuin toistuvien asioiden ja kysymysten käsittelyä. HALU INNOVOIDA: yrittäjyys edistää uusien ideoitten etsimistä ja kokeilua. JOUSTAVUUS TOTEUTTAMISESSA: yrittäjyys merkitsee joustamista ja muuttumista kokemusten ja oppimisen myötä. HALUKKUUS OTTAA RISKEJÄ: yrittäjyys merkitsee kokeilu ja kokeilujen tukemista. ULKOISTEN RESURSSIEN ETSIMINEN: yrittäjyys merkitsee resurssien etsimistä paikallistalouden ulkopuolelta eikä vain sisäpuolelta. YHTEYKSIEN LUOMINEN: yrittäjyys merkitseen yhteyksien etsimistä ja luomista ja voimaa saattaa ne toimimaan yhdessä. UUSIEN ORGANISATORISTEN VAIHTOEHTOJEN KEKSIMINEN: erilaisten innovaatioiden toteuttaminen edellyttää erilaisi hallinnollisia järjestelyjä. VAPAUTTA VANHOISTA SITEISTÄ: yrittäjyys edellyttää joustavuutta ja vapautta hallitsevist rajoitteista.

71 Karjula & Myllylä / VNK 12/2006, esittelykalvo kirjan julkistamistilaisuudessa

72 Mitä on tulevaisuustieto? Fakta + Näkemys = Tulevaisuustieto. Kumpaan tietomme perustuu vai molempiin? > Tulevaisuuden haltuunotto edellyttää aina toimijoiden / asiantuntijoiden kanssa tapahtuvaa prosessointia / haastattelua tms. > metodinen osaaminen

73 Mitä on ennakointi? Ennakointi tulkintani mukaan ennakointiprosessissa oltava samanaikaisesti 5 ominaisuutta: 1.Uuden tiedon tuottaminen 2.Osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen 3.Verkostoitumisen edistäminen 4.Vision tuottaminen 5.Ajankohtaisen päätöksenteon tukeminen. (Toivonen & Nieminen, EU:n alueellisen ennakoinnin käytännön opas, Suomi 2003 pohjalta, ks. Myös Myllylä&Marttinen&Kaivo-oja, Futura 4/2012)

74 Tutu - käyttöjärjestelmämenetelmät: 1.Delfoi (haastattelut, kyselyt yms.) 2. Tulevaisuusverstas (work shopit, raadit ja seminaarit yms.)

75 ENNAKOINNIN KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN VALINTA Delfoi-menetelmä on kirjoittajan mukaan ja hänen tapaansa käytettynä kuin paras ja jatkuvasti kehittyvä tietokoneen käyttöjärjestelmä, jolla käytetään muita ohjelmia kuten analyysivälineitä ja avainkäsitteitä. Analyysivälineistä mainittakoon klassinen SWOT-analyysi, Bostonin Consulting Groupin tuoteportfolioanalyysi, tai tulevaisuudentutkimuksen piirissä tunnettu toimintaympäristön PESTE-analyysi sekä muut vastaavat asiantuntijatietoa hyödyntävät analyysimenetelmät. Delfoi-menetelmällä luodaan sisältöä keskeisille tulevaisuudentutkimuksen ja muiden tieteenaloja käsitteille, kuten megatrendeille, heikoille signaaleille, villeille korteille tai mustille joutsenille, klustereille, ja tutkitaan näiden ja muiden käytettävien käsitteiden keskinäisyhteyksiä valitussa soveltamisen kohteessa.

76

77 EU:n paras työvoiman ja koulutuksen ennakointikäytäntö 5

78 Ammattibarometri, Keskeinen sitoutunut kehittäjä ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttinen yhteistyössä elyjen ja nyttemmin myös TEMin kanssa

79 Ammattibarometri, Keskeinen sitoutunut kehittäjä ennakoinnin asiantuntija Jouni Marttinen yhteistyössä elyjen ja nyttemmin myös TEMin kanssa

80 Vähittäiskauppa, TKTT VS Case

81 Talonrakennus, TKTT VS Case

82 Kunnan elinkeinostrategia Delfoisovelluksena työllisyysvaroin

83 Suosituksia 1. Tulevaisuususko, asenne, visiot tärkeää, menettelytavat, kuten Delfoi, auttavat 2. Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi ja aluekehitys, Delfoi 3. Toimialakohtaiset TKTT:tohjelma! TKTT tulee! 4. Ammattibarometrin jatkuva hyödyntäminen 5. LDC / pitkän matkan pendelöinnin toimintaohjelma (työvuorot ja joukkoliikenne), esim. Delfoi 6. Yrittäjyyden edistäminen 7. Kaivosalan TKTT 8. Rakennusalan TKTT 9. Vähittäiskaupan TKTT 10.ICT-alan TKTT 11.Muu TKTT 12.LNG-koulutus 13.LED-valoalan tarpeet 14.Metsälogistiikka

84 Muutamia ESR / työvoimahall. Tilaamia sovelluksia Myllylä, Yrjö (2013). Arktisen meriteknologian ennakointi Uudenmaan pkyritysten näkökulmasta. (Arctic Maritime Technology Foresight) 141 s. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisuja 13/2013. < (Palkittu TKTT-konsepti on toteutunut EU-arvioinnin/kriteerien mukaisesti toistaiseksi tarkkaan ottaen vain seuraavissa) 1. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus Yhteenveto vähittäiskaupan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi s. Varsinais-Suomen TEkeskuksen julkaisuja 3 / / 2. Myllylä, Yrjö (2009). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus Yhteenveto teknisten palveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 1 / Myllylä, Yrjö (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus Yhteenveto ravintolapalveluiden työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi s. Varsinais-Suomen TE-keskuksen julkaisuja 6 / / 4. Myllylä, Yrjö & Linturi, Maija (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus Yhteenveto siivous- ja kotitalouspalvelualan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi s. Varsinais-Suomen TEkeskuksen julkaisuja 7 / / 5. Myllylä, Yrjö & Linturi, Jenni (2007). Työvoiman ja koulutuksen tarvetutkimus Yhteenveto talonrakennusalan työnantajahaastatteluista. Asiantuntijaraadin SWOT-analyysi s. Varsinais-Suomen TEkeskuksen julkaisuja 8 / /

85 Loppulause, VISIO Suomen visio / vision elementtejä , RD Aluekehitys Oy: Suomi Pohjoisen luottamuksen rakentaja: Pohjoisuus yhdistää suomalaiset ja Suomessa asuvat. Suomi elää tulevaisuudessa metsän lisäksi merestä ja maaperän rikkauksista sekä arktiseen ympäristöön kytketystä osaamisesta. Suomi on vuonna 2030 johtava arktisen kuljetus-, energia- ja ympäristöteknogian tuottaja. Peliteollisuus, robotiikka, ICT, bioteknologia ja muut uuden teknologian sovellukset on pyrittävä kytkemään näihin ilmiöihin irroitettuna edellä mainituista ne eivät ole Suomessa kestävällä pohjalla. Arktinen toimintaympäristö kattaa myös kulttuurelliset tekemisen tapoihin liittyvät tekijät. Antiikin Kreikassa pieni filosofijoukko saattoi keskustella kiivaasti ja jättää jälkensä länsimaiseen kulttuuriin, koska kaivosteollisuus ja merenkulku sekä maatalous olivat kunnossa. Viimeksi mainitun lauseen sisällön ja vision pääpiirteissään toimitti viestinä kutsujalle / Suomelle, kun häntä kutsuttiin Säätytalolle filosofi Pekka Himasen Sinisen kirjan väliraportin julkistamistilaisuuteen (estyneenä tulemasta itse tilaisuuteen).

86 Kiitos huomiostanne! Lisätietoja Taustakuvan lähde ja Copyright: wordpress.com/

87 Arktisen meriteknologian ennakointi , Toimintaympäristön muutostarkastelu vuoteen 2030, toimenpiteet , Tutkimuksen tekijä / Research Consultant RD Aluekehitys Oy, Tilaaja Uudenmaan ely Photo Copyright: up Jon McEwan, below Timo P. Kiviaho Helsinki