Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 49/2013 vp Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Suomen ja Venäjän rajalla Eduskunnan puhemiehelle Rajavartiolaitos aloittaa 28 miljoonan euron sopeuttamisneuvottelun, joka tullaan toteuttamaan vuosina Rajavartiolaitoksen henkilöstömenoja vähennetään noin 19 miljoona euroa, käytännössä se tarkoittaa 300 henkilötyövuoden vähennystä. Rajojen valvonta vähenee Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että henkilöstöä vähenee näillä alueilla 180 henkilötyövuodella vuoteen 2017 mennessä (Lähde: Talouselämä ). Samaan aikaan arvioidaan kuitenkin, että henkilöliikenne tulee kasvamaan 20 miljoonaan rajanylittäjään 2017 loppuun mennessä (Talouselämä ). Koska on odotettavissa, että matkustajien määrät lisääntyvät jatkuvasti, on rajalle ja tulliin saatava lisää kapasiteettia. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa, että salakuljetus ym. rikollisuus tulee aina sieltä, missä valvonta on heikointa. Rikollisuus on myös yhä enenevässä määrin vaikeammin paljastettavissa. Rajaturvallisuuden uhkia ovat mm. laiton maahantulo, ihmiskauppa, järjestäytynyt rikollisuus, varastettujen autojen ja arvoesineiden salakuljetus, rahanpesu ja huumausaineiden salakuljetus. Kansainvälisen rikollisuuden merkitys rajaturvallisuudelle on lisääntynyt. Jos resursseja vähennetään, laskee tarkastusten laatu ja on vaikeampaa toteuttaa lainsäädännön vaatimat tarkastukset. Se johtaa siihen, että pystytään suoriutumaan ainoastaan tärkeimmistä tehtävistä. Rajatarkastusten tarkastustaso riippuu tietenkin rajaturvallisuuden resursseita. Luonnollisesti seuraa, että rajalaitos sekä tulli tarvitsevat lisää rahaa, muuten maksamme laskun korkojen kera tulevina vuosina rikollisuuden kasvun myötä ja syrjäytyneinä narkomaaneina. Rajaturvallisuuden ylläpitämisellä tarkoitetaan kotimaassa ja ulkomailla suoritettavia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään valtakunnanrajan ja ulkorajan ylittämisestä annettujen säännösten rikkominen ja rajat ylittävästä henkilöliikenteestä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle aiheutuvat uhat sekä varmistamaan rajanylityksen turvallisuus (rajavartiolaki 2 ). Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että rajaturvallisuutta voidaan ylläpitää rajavartiolain 2 :n vaatimilla tavoilla ja että yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot turvataan matkustajamäärien kasvun ja erilaisten turvallisuusuhkien lisääntyessä erityisesti Suomen ja Venäjän yhteisellä raja-alueella? Versio 2.0

2 Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 2013 Teuvo Hakkarainen /ps 2

3 Ministerin vastaus KK 49/2013 vp Teuvo Hakkarainen /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 49/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että rajaturvallisuutta voidaan ylläpitää rajavartiolain 2 :n vaatimilla tavoilla ja että yhteiskunnalle elintärkeät toiminnot turvataan matkustajamäärien kasvun ja erilaisten turvallisuusuhkien lisääntyessä erityisesti Suomen ja Venäjän yhteisellä raja-alueella? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymyksen johdannossa esitetyt Rajavartiolaitoksen säästövelvoitteet ovat oikeat. Rajavartiolaitoksen tulee sopeuttamisohjelmansa mukaisesti säästää 19 miljoonaa euroa henkilöstömenoista ja 9 miljoonaa euroa muista toimintamenoista vuosina Rajavartiolaitos tekee käsketyt säästöt sopeuttamalla toimintansa asetettuun kehykseen. Säästövelvoitteet toteutetaan seuraavasti: rajojen valvonnasta vähennetään 10 miljoonaa euroa (40 %:n vähennys nykytasosta) valvonnasta merellä 5,8 miljoonaa euroa (25 %:n vähennys nykytasosta) koulutuksen kustannuksista 2 miljoonaa euroa ulkovartiolaivojen tukeutumisesta ja hallinnoinnista 2 miljoonaa euroa ilma-alusten käytöstä ja organisoinnista 1,1 miljoonaa euroa hallinnosta ja tukipalveluista palvelut keskittämällä 1,1 miljoonaa euroa pääkaupunkiseudun toimitiloista 1,0 miljoonaa euroa. Vähennykset kohdennetaan hallintoon, tukitoimiin, toimitiloihin sekä alueille, joissa riskit ovat Rajavartiolaitoksen tehtävien kannalta pienimmät. Rajavartiolaitos ylläpitää nykyisen tasoisen rajaturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden ulkorajaliikenteen valvonnassa. Rajavartiolaitos valvoo kaakkoisen maastorajan kattavasti, torjuu rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpitää luotettavan meripelastuksen johtamisjärjestelmän ja hoitaa sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet. Suomen ja Venäjän rajaturvallisuus on pysynyt vakaana. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi varautuu EU-Venäjä viisumivapauteen mm. rajavalvontaa kehittämällä. Hallitus on käynnistänyt toimenpiteet mm. liikenneväylien ja rajainfrastruktuurin uudistamiseksi sekä rajatarkastajien lisäämiseksi. Hallitus on kohdentanut vuoden 2013 talousarviossa lisämäärärahaa 40 rajavartijan palkkaamiseen. Lisääntyvän rajaliikenteen hallinta edellyttää huomattavia laajennus- ja muutostöitä rajanylityspaikkojen infrastruktuuriin. Kehyskaudella tämä tarkoittaa jo päätetyn Vaalimaan ja Imatran rajanylityspaikan lisäksi ainakin Nuijamaan, Niiralan, Vartiuksen ja Raja-Joosepin kansainvälisten rajanylityspaikkojen laajennusta tai kunnostusta. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Helsingin satamissa suoritettavat rajatarkastukset edellyttävät lisätilojen vuokraamista ja varustamista tarkastustoimintaan sopivaksi. Uudistetut rajanylityspaikat tulee varustaa tehokkailla ulkorajavalvonnan vaatimilla tarkastuslaitteistoilla. Rajavartiolaitoksen arvion mukaan kasvavan rajaliikenteen hallinta edellyttää rajatarkas- 3

4 Ministerin vastaus tushenkilöstön lisäämistä 160 henkilötyövuodella. Henkilöstön, vuokrien ja muiden toimintamenojen lisäykset merkitsevät noin 16 miljoonan euron määrärahakorotustarvetta vuositasolla. Merkittävimmät kustannukset syntyvät henkilöstömenojen kasvun lisäksi rajatarkastusautomaattien, mobiilitarkastuslaitteiden, sormenjälkilukijoiden, rajanylityspaikkojen teknisen valvonnan ja muun tarkastustekniikan hankinnoista. Uusien tilojen muusta varustamisesta syntyy merkittäviä kertaluonteisia menoja. Tekniikan ylläpidosta, käytöstä, tietoliikenneyhteyksistä ja vanhenevan tekniikan uudistamisesta aiheutuu huomattavia pysyviä käyttö- ja ylläpitokustannuksia. Hallitus käsittelee kasvavan rajaliikenteen hallinnan voimavaratarpeet kehysriihessä. Euroopan unionin komissio on antanut säädösehdotuksensa ns. älykkäiden rajojen kehittämisestä. Ehdotukset sisältävät EU:n yhteisen rajanylitystietojärjestelmän (EES) sekä rekisteröityjen matkustajien ohjelman (RTP). Suomen virallinen kannanmuodostus komission ehdotuksiin on vasta tekeillä, mutta komission esittämiin tavoitteisiin viitaten järjestelmien voidaan arvioida edistävän tulevaisuudessa myös Suomen rajaturvallisuutta lisäämällä viranomaisten kykyä puuttua rikkomuksiin ja parantamalla rajanylitysten sujuvuutta. Nämä järjestelmät on tarkoitus rakentaa komission johdolla kokonaan yhteisörahoituksella. Unionin uuteen rahoitusinstrumenttiin varataan älykkäiden rajojen järjestelmien luomista ja ylläpitoa varten 1,1 mrd. euroa tavoitteena saada kaikkiin jäsenmaihin yhtenäiset järjestelmät niiden taloustilanteesta huolimatta. Tulevaisuudessa järjestelmiä on tarkoitettu ylläpitää EU:n uuden sisäisen turvallisuuden rahaston kautta. Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2013 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 4

5 Ministerns svar KK 49/2013 vp Teuvo Hakkarainen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 49/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Teuvo Hakkarainen /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att gränssäkerheten ska kunna upprätthållas enligt 2 i gränsbevakningslagen och för att samhällets livsviktiga funktioner ska tryggas när antalet resenärer ökar och de olika hoten mot säkerheten blir allt fler särskilt i det gemensamma gränsområdet mellan Finland och Ryssland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: De sparkrav för Gränsbevakningsväsendet som nämns i inledningen till spörsmålet är korrekta. Gränsbevakningsväsendet ska i enlighet med sitt anpassningsprogram spara 19 miljoner euro på personalkostnader och 9 miljoner euro på övriga driftsutgifter Gränsbevakningsväsendet genomför de besparingar som krävs genom att anpassa sin verksamhet enligt den fastställda budgetramen. Sparkaven genomförs som följer: resurserna för gränsövervakning minskas med 10 miljoner euro (40 % jämfört med nuvarande nivå) resurserna för bevakningen till havs minskas med 5,8 miljoner euro (25 % jämfört med nuvarande nivå) resurserna för utbildning minskas med 2 miljoner euro resurserna för utesjöbevakningsfartygens bas och förvaltning minskas med 2 miljoner euro resurserna för användning av luftfarkoster och organiseringen av denna minskas med 1,1 miljoner euro resurserna för förvaltnings- och stödtjänster minskas med 1,1 miljoner euro genom koncentrering av tjänsterna resurserna för verksamhetslokaler i huvudstadsregionen minskas med 1,0 miljoner euro. Nedskärningarna ska inriktas på förvaltningen, stödfunktionerna, verksamhetslokalerna och områden där riskerna är minst med hänsyn till Gränsbevakningsväsendets uppgifter. När det gäller övervakningen av trafiken över de yttre gränserna ska Gränsbevakningsväsendet upprätthålla den nuvarande nivån av gränssäkerheten och smidigheten i trafiken. Övervakningen av den sydöstra landgränsen är fortsättningsvis heltäckande, gränsöverskridande brottslighet bekämpas och ett tillförlitligt ledningssystem för sjöräddningen upprätthålls. Dessutom fortsätter Gränsbevakningsväsendet att sköta sina åligganden inom det militära försvaret. Gränssäkerheten vid gränsen mellan Finland och Ryssland har varit stabil. Finland förbereder sig för visumfrihet mellan EU och Ryssland i enlighet med regeringsprogrammet bland annat genom att utveckla gränsbevakningen. Regeringen har till exempel vidtagit åtgärder för att bygga om trafiklederna och infrastrukturen vid gränsen och för att öka antalet gränskontrollanter. I budgeten för 2013 har regeringen beviljat ett tilläggsanslag för anställning av 40 nya gränsbevakare. För att den ökande gränstrafiken ska kunna kontrolleras krävs en betydande ut- och ombyggnad av infrastrukturen vid gränsövergångarna. Under ramperioden innebär detta att, utöver 5

6 Ministerns svar gränsövergångarna i Vaalimaa och Imatra för vilka det redan finns beslut, åtminstone de internationella gränsövergångarna i Nuijamaa, Niirala, Vartius och Raja-Jooseppi ska byggas till eller renoveras. För de gränskontroller som utförs på Helsingfors-Vanda flygplats och i Helsingfors hamnar måste dessutom nya lokaler hyras och utrustas så att de lämpar sig för kontrollverksamhet. De ombyggda gränsövergångarna bör förses med effektiv kontrollutrustning som krävs för övervakningen av den yttre gränsen. Enligt Gränsbevakningsväsendets bedömning kräver kontrollen av den växande gränstrafiken att gränskontrollpersonalen ökas med 160 årsverken. Ökningarna i kostnaderna för personal och hyror och övriga driftskostnader medför ett behov att höja de årliga anslagen med cirka 16 miljoner euro. De största merkostnaderna orsakas förutom av växande personalkostnader av anskaffning av gränskontrollautomater, mobil kontrollutrustning, fingeravtrycksläsare, utrustning för teknisk övervakning av gränsövergångarna och annan kontrollteknik. Den övriga utrustningen för de nya lokalerna medför ansenliga kostnader av engångsnatur. Underhåll och användning av teknisk utrustning, datakommunikation och byte av teknisk utrustning som åldras medför betydande permanenta drifts- och underhållskostnader. Regeringen behandlar behovet av resurser för hanteringen av den växande gränstrafiken i sin mangling av budgetramen. Europeiska unionens kommission har den 28 februari 2013 lagt fram förslag till rättsakter gällande utveckling av så kallade smarta gränser. I förslagen ingår ett gemensamt in- och utresesystem (EES) och ett program för registrerade resenärer (RTP) för EU. Finlands ställningstagande till kommissionens förslag är ännu inte klart, men med hänvisning till kommissionens mål kan det bedömas att systemen i framtiden kommer att främja gränssäkerheten även i Finland genom att öka myndigheternas förmåga att ingripa i förbrytelser och göra gränspasseringarna smidigare. Dessa system ska byggas upp under ledning av kommissionen och i sin helhet finansieras med gemenskapsmedel. I unionens nya finansieringsinstrument reserveras 1,1 miljarder euro för att skapa och upprätthålla system för smarta gränser med målet att åstadkomma enhetliga system i alla medlemsländer oberoende av deras ekonomiska situation. Det är meningen att systemen i framtiden ska upprätthållas via EU:s nya fond för inre säkerhet. Helsingfors den 22 mars 2013 Inrikesminister Päivi Räsänen 6