Vuosikertomus Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2008 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja tukea ensisijaisesti heikossa kouluttautumis- ja työllistymisasemassa olevien nuorten ja aikuisten työllistymisen ja omaehtoisen aktiivisuuden yleisiä edellytyksiä sekä edistää työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa.

2 Toimitus: Marja Hautaluoma Taitto: Tekevä / Graafiset mediapalvelut, Toni Tourunen Painopaikka: Jyvässeudun paino, Vaajakoski 2009

3 Sisällysluettelo Toiminnanjohtajan katsaus... 5 Jäsentoiminta... 8 Jäsentyöpajat Jäsenpalveluiden kehittäminen ALU alueellinen verkostotoiminta Teemaverkostot Valtakunnalliset työpajapäivät KV-yhteyksiä Koulutustoiminta Työ- yksilövalmennuksen erikoisammattitutkinto Yhteisövalmennus Mielenterveys ja päihteet teemapäivä Ajoita yhdessä seminaari Hanketoiminta Erilaiset oppijat työpajoilla hanke Palvelutori-hanke Suunta elämään hanke Tiedotus...26 Julkaisut Hallinto Hallitus Kevät- ja syyskokous Sisäinen kehittäminen Henkilöstö Vaikuttaminen Jäsenyydet Talous Tuloslaskelma Tase

4 TPY 2008 pähkinänkuoressa perustettu 1997 tuottaa jäsen-, kehittämis- ja koulutuspalveluja liikevaihto toimintaa rahoittivat: opetusministeriö, RAY, kirkkohallitus 162 jäsenorganisaatiota 10 ALU-ryhmää 3 kehittämishanketta 13 työntekijää ydinprosessit: jäsenprosessi, kehittämisprosessi, tukiprosessi visio 2010: TPY on toimialansa vahva kehittäjä ja vaikuttaja

5 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) toimintavuosi 2008 Vuosi muutoksen tuulissa - toiminnanjohtajan katsaus Vuosi 2008 oli Suomessa monella tavalla kaksijakoinen ja jopa ennusteiden vastainen. Vuoden alkupuoli jatkui suotuisan taloudellisen kasvun merkeissä. Työttömyys laski edelleenkin, ja joillakin aloilla ennustettiin jo työvoimapulaa. Samaan aikaan suurten kaupunkien nuorisotyöttömyys kasvoi ja rakennetyöttömyydestä kärsivillä alueilla nousukauden tuloksista eivät pitkäaikaistyöttömät päässeet osallisiksi. Taloudellinen kasvu kasaantui eteläiseen Suomeen ja suuriin kasvukeskuksiin. Loppuvuodesta kansainvälisen talouskriisin vaikutukset näkyivät myös Suomessa ja se merkitsi suurten yritysten työvoiman vähentämistä ja jopa yritysten alasajoja. Loppuvuodesta uskallettiin jo käyttää sanaa lama ja asiantuntijat alkoivat tehdä sen vaikutuksista ennusteita. Vertailukohtana oli vuoden 1991 talouslama ja pelkona oli, että Suomi ajautuu jälleen kasvavan työttömyyden kurimukseen. Työpajatoiminta noteerattiin päättäjien keskuudessa myönteisesti. Matti Vanhasen hallitusohjelmassa se nostettiin yhdeksi keskeiseksi keinoksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. Valtion talousarviossa osoitettiin myös 2,5 miljoonan euron määräraha etsivän työparitoiminnan aloittamiseen. Tavoitteena oli luoda 50 työparin verkosto, joka toimii kiinteässä yhteistyössä paikallisten työpajojen kanssa. Etsivän työparitoiminnan yhtenä keskeisenä ideana on myös vahvistaa paikallista moniammatillista verkostoyhteistyötä. Uusia tekijöitä Työpajayhdistyksen yhdestoista toimintavuosi käynnistyi myös muutoksen tuulissa. Uudeksi puheenjohtajaksi edellisessä syyskokouksessa valittu vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto aloitti Lappeenrannan kevätkokouksessa urakkansa TPY:n hallituksen ohjaksissa. Elokuussa TPY sai henkilöstöönsä kaivattua lisävahvistusta. Palasin vuokrasuhteesta Jyväskylästä takaisin työpajayhdistyksen palvelukseen ja aloitin elokuun alussa toiminnanjohtajana. Samoihin aikoihin aloitti työnsä myös uusi kehittämispäällikkö Ellen Vogt, jonka työnkuvaan sisältyvät koulutuspalvelut ja hanketoiminta. Hallitus ja johtoryhmä kokoontuivat yhteiseen strategiaseminaariin. Tavoitteena oli jatkaa toukokuussa alkanutta strategista pohdintaa ja saada yhdistykselle selkeä tavoiteohjelma, jonka lopullinen versio hyväksyttiin hallituksessa joulukuussa. Vilkkaan keskustelun tuloksena esiin nostettiin työpajojen vahvuudet sekä yhtenä teemana oikeus elinikäiseen tekemällä oppimiseen.

6 Tapahtumia ja tapaamisia TPY järjesti eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa keskustelutilaisuuden, jossa peilattiin palvelujärjestelmän toimivuutta etsivän työparitoiminnan sekä starttipalvelujen näkökulmasta. Onnistuneessa tilaisuudessa kuultiin työpajojen asiantuntijoiden puheenvuoroja sekä kansanedustajien kommentteja ja myös keskusteltiin vilkkaasti. Valtakunnalliset työpajapäivät pidettiin Lappeenrannassa , jonne kokoontui yli neljäsataa työpajojen ammattilaista ja sidosryhmien edustajaa. Työpajapäivillä nousi vahvasti esiin työpajatoiminnan moninaisuus. Työpajat ovat löytäneet paikkansa palvelujärjestelmässä moniammatillisen yhteistyön perusfoorumina ja tätä kehitystä pitää myös jatkossa tukea ja vahvistaa. Työpajojen valmentajia ja OPM:n nuorisoyksikön edustajia kävi toukokuussa päivittämässä tietojaan Tanskassa paikallisesta työpajatoiminnasta. Tanskalaisissa tuotantokouluissa vierailtiin 1990-luvun lopulla paljon ja suomalaiseen työpajatoimintaan saatiin paljon sisällöllisiä elementtejä tanskalaisista malleista. Tanskan moniammatillisen yhteistyön käytännöt ja nuorten seurantajärjestelmät koettiin tämän kertaisella matkalla niin kiinnostaviksi, että Suomessakin perustettiin OPM:n aloitteesta virkamiestyöryhmä pohtimaan nuoriin kohdistuvan moniammatillisen työn lakisääteistämisestä. TPY järjesti myös aiheeseen liittyen yhteistyössä OPM:n kanssa lokakuussa seminaarin Ajoita oikein yhdessä, jossa pohdittiin moniammatillisen yhteistyön kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Nuorten kulttuuria työpajoilla Jo perinteeksi muodostunut työpajanuorten kulttuurifestivaali Ihanko Pihalla järjestettiin Oulussa. Tapahtumassa nähtiin jälleen kerran, että myös taidetta voidaan käyttää valmennuksen välineenä ja sen myötä pajoissa myös valmistuu katseen ja korvan kestävää korkeatasoista kulttuuritarjontaa. Tarjolla oli nuorten teatteriesityksiä, elokuvia, kuvataidetta, mediataidetta ja musiikkia. Ihanko Pihalla tapahtuma on saavuttanut jo vakiintuneen aseman ja perinnettä on syytä jatkaa ja kehittää. TPY:n toimittamaa työpajanuorten kirjoituksista koottua Tää on mun juttu -julkaisua jaettiin laajasti pajoille, virkamiehille sekä päättäjille. Julkaisu herätti keskustelua ja tarjosi nuorten omia näkemyksiä ja kokemuksia työpajatoiminnan merkityksestä ja sisällöistä. Koulutusta ja hankkeita Alun perin työpajojen päihdepelisääntöjen laatimiseen keskittynyt yhteisövalmennus jatkui toimintavuoden aikana TPY: n omana koulutustoimintana. Yhteisövalmennuksessa keskityttiin vuoden 2008 aikana erityisesti pajojen perustehtävän kirkastamiseen. TPY:n oma yhteisövalmentaja valmensi vuoden aikana suuren joukon jäsenpajoja. OPM:n ja TPY:n välisissä neuvotteluissa sovittiin syksyllä, että yhteisövalmennus on edelleenkin yksi työpajatoiminnan kehittämisen peruspalveluja ja siihen liittyvät myös pajoilla tehtävä päihde- ja mielenterveystyö.

7 Työpajojen arkityössä näkyvät päihde- ja mielenterveysongelmat entistä vahvemmin. Siksi ammatillisen verkostotyön kehittämisen tarve on työpajojen näkökulmasta suuri. Näihin tarpeisiin pyrittiin vastaamaan järjestämällä jäsenistölle suunnattu päihteiden ja mielenterveyden teemapäivä. Kuluneen vuoden aikana TPY:n hanketoiminta jatkui vilkkaana. Suunta Elämään -hankkeen kokemuksista järjestettiin seminaari Nuoria turvaverkon ulkopuolella, jossa yhdessä päättäjien ja työpajatoimijoiden kanssa keskusteltiin marginaaliin pudonneista nuorista ja työpajojen mahdollisuuksista vastata näiden nuorten tarpeisiin. Suunta Elämään -hankkeessa kehitetty toimintatukimalli on yksi hyvä projektissa kehitetty käytäntö, mutta miten tällainen sektoreista ja normeista piittaamaton toimintamuoto saataisiin myös palvelujärjestelmän toiminnan ohjenuoraksi, jäi paneelikeskustelun ilmaan roikkuvaksi kysymykseksi. Muita vuoden 2008 aikana toimintaansa jatkaneita hankkeita olivat EOT eli Erilaiset oppijat työpajoilla ja Palvelutori. Molemmat RAY:n rahoittamia. Loppuvuodesta saatiin myös päätös uudesta Startti parempaan elämään -hankkeesta, joka on tuetun asumisen ja työpajatoiminnan yhteistyön kehittämiseen liittyvä RAY:n rahoittama projekti. Startti parempaan elämään -hanke toteutetaan yhteistyössä Nuorisoasuntoliitto NAL:in kanssa. Toimintavuoden aikana TPY:ssä rakennettiin työpajatoiminnan sähköistä tietopankkia. Tietopankin ohella luotiin pohjaa internet-sivujen ja graafisen ilmeen uudistumiselle. Sisällöt, ulkoasu ja tekninen toteutus käynnistettiin yhdessä Optinet Oy:n kanssa. Jäsenistö pääsee hyödyntämään uusia järjestelmiä vuoden 2009 alkupuolella. Syyskokouksessa Pääpostin auditoriossa hyväksyttiin toiminta-suunnitelman ja talousarvion ohella mm. yhdistyksen sääntömuutos. TPY:n hallitus kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Jäsenorganisaatioita hyvästä yhteistyöstä kiittäen Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Markku Hassinen toiminnanjohtaja

8 Jäsentoiminta TPY:n jäsentoiminnan tarkoituksena on kerätä kentältä nousevia tarpeita ja toiveita ja tuottaa jäsenistölle sen yleistä kehittymistä tukevia palveluita. Työpajat välittivät toimintavuonna ALU-verkostojen kautta tietoa muun muassa moniongelmaisuuden lisääntymisestä, tilaaja tuottaja-toimintatavan käyttöönoton haasteista sekä kuntaliitosten mukanaan tuomista muutoksista. Työpajatoiminnalla oli poliittista nostetta yli puoluerajojen. Keskustelu nuorten syrjäytymisestä jatkui vilkkaana. Opetusministeriö käynnisti Etsivä työpari -hankerahoituksen, jossa rahoituksen saamisen yksi ehto oli työpajan kanssa tehtävä yhteistyö. Työhallinto suuntasi toimenpiteitään entistä enemmän yritysyhteistyöhön. Jäsentyöpajat TPY:n jäsenmäärä oli vuoden 2008 lopussa 162. Jäsenpajoista 65 % oli kunnallisia työpajoja ja 35 % yhdistyksiä ja säätiöitä. Jäsenmäärä pysyi lähes samana koko toimintavuoden ajan. Kunnallisten työpajojen osuus väheni 10 %. Jäsenpalveluiden kehittäminen Loppuvuodesta 2008 toteutettiin sähköinen jäsenkysely, jolla kerättiin ajantasaista tietoa työpajojen toiminnasta, toiveista ja yhteystiedoista. Kyselyllä kartoitettiin mm. kuntaliitosten vaikutuksia jäsentyöpajoille sekä työpajojen kehittämis- ja koulutustarpeita. 67 kuntaa yhdistyi uusiksi kunniksi. Kuntien määrä väheni 348:n 415:sta. Jäsenet arvioivat kyselyssä kuntaliitosten vaikuttavan pajatoiminnan vahvistumiseen, valmentautujamäärän kasvuun ja seutukunnallisen yhteistyön lisääntymiseen. Ongelmana nähtiin etäisyyksien kasvu, jos pajatoiminnot keskittyvät yhteen toimipisteeseen. Jäsenanalyysi tulee olemaan pohja jäsenpalveluita kehitettäessä. ALU alueellinen verkostotoiminta ALU-verkostoilla tarkoitetaan työpajojen alueellista verkostoyhteistyötä. Verkoston tavoite on aktivoida alueellista yhteistyötä ja toimintaa. Verkostojen tehtävänä on tiedonvälittäminen ja osaamisen jakaminen sekä alueellisen työpajatunnettavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen. TPY:n järjestöpäällikkö ja kehittämishankkeiden edustajat osallistuivat aktiivisesti ALUverkosto- ja koulutustapahtumiin. Toimintavuotena solmittiin yhteensä 8 hankintasopimista ALU-koordinaattorien ja TPY:n välillä. Lisäksi käynnistyi kaksi uutta ALU- verkostoa; Varsinais-Suomen ALU- verkosto, jota koordinoi Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry ja Uudenmaan verkosto, jota koordinoi TPY. Verkostoissa oli mukana lähes 80 työpajaa eri puolilla Suomea.

9 ALU-koordinaattoreina toimivat vuonna 2008 Pohjois-Karjalassa Honkalampi-säätiö/ Joensuusta, Pohjanmaalla Jupiter-säätiö/Vaasasta, Keski-Suomessa Keski-Suomen Työpajayhdistys ry/jyväskylästä, Kymenlaaksossa Parik-säätiö/ Kuusankoskelta, Pirkanmaalla Silta-Valmennusyhdistys ry/tampereelta, ULA-gruppen Svenska Produktionskolan/Helsingistä, Päijät-Hämeessa Tuoterengas/Päijät-Hämeen koulutuskonserni/ Lahdesta, Lapissa Rovaniemen Monitoimikeskus ja Varsinais-Suomessa Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry ja Uudellamaalla TPY/Helsingistä. Yhdistys järjesti kaksi ALU-koordinaattoritapaamista vuoden aikana. Tapaamisissa käsiteltiin verkoston tavoitteita ja toimintaa vuonna 2008 ja vuonna Loppuraporttien mukaan ALU-koordinointipalaverien teemoina olivat mm. kunta- ja palvelurakenteen muutoksien huomioiminen, koulutustoiveiden kartoittaminen, alueellisen näkyvyyden edistäminen, vaikuttamistyön tehostaminen, tilaaja tuottaja-toimintatavan vahvistaminen, työpajojen kehittämistarpeiden kartoittaminen, pajakohtaisen työllisyysstrategian työstäminen ja verkostoyhteistyön kehittäminen. ALU-verkostotoiminta koostui kokouksista, alue- ja vaikuttamisseminaareista ja verkostokoordinaattoreiden työpajakonsultoinneista. Koodinaattoreiden palautteiden mukaan ALU-verkosto on tarjonnut avoimen ilmapiirin osaamisen jakamiselle, parempia vaikutusmahdollisuuksia sekä foorumin yhteiselle kehittämistyölle esim. laatutyössä ja vaikuttavuuden mittaamisessa. Sähköisen ALU-kyselyn mukaan verkoston jäsenet kokivat hyötyneensä ALU-toiminnasta ja olivat tyytyväisiä ALUkoordinaattorin toimintaan. Kehittämis-toiveina esitettiin mm. vertailukehittämisvierailujen lisääminen eri työpajoille ja työvalmentajien koulutuksen kehittäminen. Palvelutori-hanke ALU-koulutuksissa Palvelutori-hanke vastaa työpajahenkilöstön tilaaja tuottaja-toimintatapaan liittyvän osaamisen vahvistamisesta. Palvelutori järjesti ALU-verkostoissa koulutuksia työpajapalveluiden tuotteistamisesta ja laadun arvioinnista sekä organisoi sosiaalisen työllistämisen toimialan tilaajia ja tuottajia kokoavia kehittämisseminaareja, kumppanuusfoorumeita. ALU-verkostojen työpajat osallistuivat aktiivisesti foorumeihin, ja vuoropuhelu tilaajien ja tuottajien välillä saatiin käynnistettyä.

10 10 Teemaverkostot Starttivalmennusverkosto Valmentautujien moniongelmaisuuden lisääntyessä tarve tarjota heille matalan kynnyksen palveluja kasvoi. Työpajakentällä on aikaisemmin jo kehitetty erilaisissa hankkeissa starttivalmennusta. TPY kutsui avoimella kutsulla, PikaPajaInfon välityksellä, innokkaita starttivalmennuksen kehittäjiä verkostokokoukseen. Kokouksessa todettiin, ettei starttivalmennusta vielä tunnisteta riittävästi eri viranomais-/rahoittajatahoilla. Tarvitaan starttivalmennuksen tarpeen, kohderyhmän ja sisällön määrittelyä sekä kuvaamista viranomaistahoille. Tavoitteena on yhteisen toimintamallin luominen. Joulukuussa tuli tieto, että Raha-automaattiyhdistys lähtee rahoittamaan kolmevuotista TPY:n Startti parempaan elämään -hanketta, jonka kanssa verkosto tulee tekemään tiivistä yhteistyötä. Taide- ja kulttuuriverkosto Ihanko pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma Verkoston ideoima ja jo kolmasti toteuttama Ihanko Pihalla? -tapahtuma järjestettiin Oulussa. Upeista järjestelyistä vastasi Oulun kaupungin nuorisoasiain-keskuksen taide- ja mediapaja Wankkurin innostuneet ja osaavat henkilökunta ja nuoret. Muita yhteistyökumppaneita olivat Oulun kaupunki ja TPY. Wankkurilaiset olivat panostaneet paitsi toimiviin järjestelyihin myös somistukseen ja opasteisiin. Kulttuuritalo Valveessa, Byströmin talolla ja sen sisäpihalla nähtiin korkeatasoisia teatteriesityksiä, kuva- ja videotaidetta, bändejä ja lukuisia työpajoja kuten udurumpu-, animaatio-, steppaus- ja ulkorummutustyöpajat. Avajaisissa esitettiin tapahtuman kummisetä Kauko Röyhkän videoterveiset taidetta tekeville työpajanuorille. Hänen mukaansa Pitää uskoa siihen mitä tekee, ja tehdä se. Ja jos tekee kaiken eri tavalla kuin muut, siitä voi saada ammatin jopa itselleen!. Paneelissa menisit oikeisiin töihin keskustelivat muusikko, tapahtuman suojelija J Aslak Räsänen, vuoden 2007 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittajan valinnut oululainen toimittaja ja kulttuurivaikuttaja Kaisu Mikkola ja kaupunginvaltuutettu Risto Kalliorinne. Tapahtumassa julkaistiin TPY:n toimittama työpajanuorten omista kirjoituksista koottu kirja Tää on mun juttu.

11 11 Teatteriesitykset Legioonateatterin Eteinen, Lahden Dynamon Draamapajan Jännite, Tampereen Askel-kurssin Siunattu hulluus, Wankkurin Liika viisas, Tampereen Ilmaisustartin Ahdistushysteria ja kajaanilaisen Ilmarinpajan varjonukketeatteri vetivät täydet katsomot. Myös illan bändikatselmus kiinnosti nuoria. Valmentajille ja ohjaajille järjestetyissä pihatalkoissa keskusteltiin sekä tapahtuman jatkosta että taidepajaverkoston tarpeellisuudesta ja tulevasta toiminnasta.

12 12

13 13 Valtakunnalliset työpajapäivät Villimiehen kaupungissa Lappeenrannassa Valtakunnalliset Työpajapäivät kokosivat Lappeenrannan kaupungintalolle reippaat neljäsataa työpaja-ammattilaista. Järjestelyistä vastasi ansiokkaasti Laptuote-säätiö, jota kaupunginjohtaja Seppo Miettinen kiitti työpajapäivien esitteessä kymmenvuotisesta yhteistyöstä kaupungin työllisyyden edistämisessä ja nuorten kanssa tehdystä tuloksellisesta työstä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen panostava Lappeenrannan kaupunki tarjosi Lappeenranta-salin kaupungintalolla työpajaväen käyttöön. Päivien teemaa erilaisuus on rikkaus käsiteltiin kahden päivän aikana useasta eri näkökulmasta. Perheterapeutti ja pappi Matti J.Kurosen mukaan toiseus on omassa päässämme. Pohdinta hyvän elämän olemuksesta nousi esille monessa puheenvuorossa. Filosofi Timo Airaksinen jätti kuulijoille pohdittavaksi dilemman: mitä vähemmän toivot ja haluat, sitä vähemmän onneton olet. Jos et halua yhtään mitään, et voi koskaan pettyä ja saavutat mielenrauhan. Mutta toisaalta yhteiskunnan rattaat pyörivät vain, jos ihmiset pyrkivät hillittömästi toteuttamaan halujaan ja tahtoaan! Kiitos VR:n toimekkuuden, nuorisoasianneuvos Olli Saarela ehti paikalle ajoissa pitämään kiinnostavan puheenvuoronsa, jossa hän korosti hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman merkitystä työpajatoiminnan kehittämisessä. Hänen mukaansa pahin uhka nuoren taipaleella on sosiaalisten siteiden puuttuminen. Työpajan hän näki hyvänä osoitteena nuorelle, joka tavoitetaan uuden työmuodon, etsivän työn avulla. Työpajojen ei Saarelan mielestä kuitenkaan pidä ryhtyä matkimaan muita esim. ammatillisia oppilaitoksia. Työpaja on erilaisen oppimisen paikka, hän painotti. Kuopion Ohjaavan pajan Kari Hilpisen viesti ryhtykää haistajiksi on olennainen osa Suunta elämään -hankkeen toimintatapaa, jossa nuorten alkava syrjäytymiskierre on pystytty katkaisemaan tarttumalla ongelmiin oikealla hetkellä ja kehittämään ratkaisut yhdessä nuoren kanssa. Hilpinen toimi hankkeen projektiryhmän puheenjohtajana ja loppuvuodesta hankkeen projektipäällikkönä. Rinnakkaisseminaareissa pohdittiin mielenterveys- ja maahanmuuttajatyötä työpajoilla, työpajan mahdollisuuksia toimia väylänä ammattitutkintoon, koulun ja työpajan välistä yhteistyötä sekä visioitiin tulevaisuutta kuntanäkökulmasta. Naurujoogaluento antoi paitsi tietoutta naurusta tyhjännauraminen on hyödyllistä että erilaisia nauramis-tekniikoita ja -tyylejä. Neljänsadan työpaja-ammattilaisen yhteisnauru oli riemukas ja tarttuva. Kuntaliiton ja TPY:n tunnustuspalkinnon vuonna 2008 saivat työvalmentaja Marita Oljakka Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän Rannikkopajoilta Kotkasta, yksilövalmentaja Marjaana Meriluoto Pikku Pietarin Pihalta Loviisasta ja Helsingin kaupungin opetusviraston työpajat. TPY:n uusi, ensimmäisille työpajapäivilleen osallistunut puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto kannusti yhteistyöhön Aristoteleen sanoin hyvään elämään voi pyrkiä vain yhdessä. Yhteisöllisyyden tunnetta vahvisti myös kotimatkalle lähdettäessä evääksi saatu tuore Viipurin rinkeli. Kyllä nuo etelä-karjalaiset osaavat!

14 14 KV-yhteyksiä Työpaja-ammattilaiset tanskalaisissa tuotantokouluissa Ryhmä työpaja-ammattilaisia sekä lääninhallituksen, opetusministeriön ja TPY:n edustajia tutustui keväällä 2008 tanskalaisiin tuotantokouluihin. Tavoitteena oli perehtyä tuotantokoulujärjestelmään sekä kartoittaa Tanskan koulu-, sosiaali- ja työvoimahallinnon keinoja ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Tuotantokoulujärjestelmää on kehitetty Tanskassa vuodesta Lakisääteinen siitä tuli Tavoitteena on tarjota käytännönläheinen oppimisympäristö ammatillisten opintojen suorittamiseen ja/tai ylläpitää työmarkkinavalmiuksia. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus vahvistaa ammatillisia ja sosiaalisia taitoja käytännön työssä eri toimialoilla kuten metalli-, tekstiili-, media- teatteri- ja musiikkityöpajoilla. Iloisia vieraita ja isäntiä Tanskanmaalla Yhteisöllisyyttä ja avoimuutta Korsörin Tuotantokoulussa korostuvat avoimuus ja tietoinen yhteisöllisyyden hyödyntäminen valmennuksen ja opetuksen välineenä. Työnjako ja oppilaiden kehittymisen arviointi ovat esillä suurella taululla. Eri työtehtävät työvaiheineen, oppilaan sosiaalinen kehitys ja vastuullisuus on pilkottu selkeisiin osaamisalueisiin. Oppimistavoitteiden saavuttamista arvioitiin liikennevaloin. Punainen merkki kertoi, että oppilas oli vasta aloittamassa ko. työtehtävää, keltainen lisäharjoittelun tarpeesta ja vihreä kertoi osaamisesta eli oma-toimisesta selviytymisestä jostakin osa-alueesta.

15 15 Kaikki tuotantoyksiköt kokoontuvat päivittäin yhteiselle keittiöyksikön tekemälle lounaalle. Yhteinen ruokailu nähdään merkittävänä yhteisöä tiivistävänä ja sosiaalista kanssakäymistä edistävänä tapahtumana. Ruokailun jälkeen kaikki jäävät saliin ns. yhteisökokoukseen. Toiminnan dynaamisuus ja henkilökunnan asenne, innostus ja sitoutuminen työhön sekä välitön ilmapiiri oppilaiden ja opettajien kesken kiinnittivät erityisesti vieraiden huomiota. Yhteisöllisyyden ohella moninaisen luovuuden ja taiteen luonteva käyttö opetuksessa korostuu tanskalaisissa tuotantokouluissa. Erityisesti se näkyy Kööpenhaminan esikaupunkialueella toimivassa Hvidovren Tuotantokoulussa, jossa draamaa käytettiin oppimisen välineenä. Tuliaisina ideoita ja vastavierailuja Osa tuotantokoulujen nuorista ohjautuu mukaan kunnan ylläpitämän nuorten ohjaukseen keskittyvän Youth Guidance Centre:n kautta. Pääkohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret (ammatinvalinnan ohjaus), alle 25-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole ammatillisessa koulutuksessa, harjoittelussa tai työssä sekä nuoret, jotka tarvitsevat erityistä tukea mm. opinnoissa selviytymiseen. Ohjausideologia puhutteli suomalaisia, ja vierailun myötä opetusministeriössä on käynnistetty keskustelu moniammatillisen työn lakisääteistämisen selvittämisestä sekä seurantajärjestelmien kehittämisestä. Yhteistyötä tuotantokoulujen kanssa on tarkoitus jatkaa ja kehittää. Valtakunnallinen työpajayhdistys mm. tulee yhdessä Länsi-Suomen lääninhallituksen kanssa järjestämään vastavierailun tanskalaisille tuotantokouluille, ja Kotkan-Haminan koulutuskuntayhtymän Rannikkopajoilla on suunnitelmissa kansainvälinen vaihto-ohjelma tanskalaisten kanssa. IB:n valmennusammattilaisia Leonardo-vaihdossa Pitkäaikainen yhteistyö saksalaisen Internationaler Bundin kanssa jatkui myös vuonna TPY organisoi helmi- ja maaliskuussa kahden IB:n kouluttajista ja sosiaalipedagogeista kootun ryhmän opintomatkan Suomeen. Kahdeksan hengen ryhmät tutustuivat suomalaiseen työpajatoimintaan, koulutukseen ja yhteiskuntaan Leonardo-ohjelman rahoituksella. Työpajoihin, valmennukseen ja työpajametodeihin ryhmät perehtyivät Omnian nuorten työpajoilla Espoossa sekä Helsingin kaupungin opetusviraston Metallica-pajalla Helsingin tekniikan alan ammattioppilaitoksessa HELTECH:ssä. Näiltä työpajoilta oli edustaja opintomatkalla Saksassa edellisvuonna. Samoin kuin Kaarinan Nuoret pajamestarit ry:ltäkin, joka isännöi helmikuun opintomatkalaisia. Muita tutustumis-kohteita olivat eduskunta, opetusministeriö, Helsingin kaupungin opetusviraston Sininen Verstas, Svenska Produktionsskolan SVEPS, Nuorisotiedon kirjasto ja elävä kirjasto -metodi sekä TPY:n toimisto ja toiminta.

16 16 Koulutustoiminta Vuonna 2008 yhdistyksen koulutustoiminta haki uudenlaisia näkökulmia. Varsinaisia koulutustilaisuuksia oli tarjolla melko vähän, mutta perinteiset seminaarityyppiset tapahtumat kokosivat yhteen työpaja-ammattilaisia suurin joukoin. Lisäksi erityisesti Palvelutori-hankkeessa oli vilkasta koulutustoimintaa, joka organisoitiin ALU-toiminnan kautta. Tämä koulutus liittyi erityisesti tilaaja tuottaja-toimintatapaan sekä tuotteistamiseen ja STL-laadunarviointimalliin. Syksyllä 2008 yhdistyksessä aloitti uusi kehittämispäällikkö ja hänen tehtäviinsä kuuluu jatkossa koulutustoiminnan suunnittelu ja kehittäminen. Samalla koulutusprosessi yhdistettiin osaksi kehittämisprosessia. Työ- ja yksilövalmennuksen erikoisammattitutkinto Vuonna 2007 alkanut erikoisammattitutkinnon kehittämisprosessi jatkui vuonna 2008 siten, että erikoisammattitutkintoa suunnittelemaan koottiin yhteistyössä VATES-säätiön kanssa monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmään kutsuttiin osallistujat Kiipulasäätiöstä, Aurainstituutista, Mielenterveyden keskusliitosta, Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisesta yhdistyksestä, Rovaniemen monitoimikeskussäätiöstä, Hämeen Ammattikorkeakoulusta, Joensuun yliopiston täydennyskoulutuslaitoksesta ja Kuntoutussäätiöstä. Kaikki nämä organisaatiot ovat aktiivisesti olleet kehittämässä erilaista valmennusalan koulutusta sosiaalisen työllistämisen toimialalle. Suunnitteluryhmän tavoitteena on vuonna 2009 jättää esitys koko toimialalle suunnatun erikoisammattitutkinnon hyväksymisestä osaksi tutkintojärjestelmää. Yhteisövalmennus Syksyllä 2007 alkanut yhteisövalmennuskoulutuksen kysyntä jatkui tasaisena läpi koko toimintavuoden. Yhteisövalmennuksesta vastasi yhteisövalmentaja Outi Hedemäki. Yhteisövalmennus on vakiintunut 4 5-päiväiseksi prosessiksi, jota toteutetaan kahdella eri teemalla. Toinen on perinteinen valmennusprosessi, jossa käytetään kaksi päivää perustehtävän ja ehkäisevän päihdetyön asemointiin henkilökunnan kanssa, ja kaksi koulutuspäivää päihdetietouden lisäämiseen ja päihdeohjelman laatimiseen koko yhteisön voimin. Suurten työpajayhteisöjen saaminen mukaan valmennusprosessiin koko yhteisön voimin on usein hankalaa. Suuri osallistujamäärä ei myöskään anna parasta mahdollista pohjaa yhteisölliselle toimintamallille. Toinen toteutustapa onkin yhteisövalmennus henkilökunnalle omana prosessina. Näin osallistujille syntyy kokemus yhteisöllisestä toimintamallista, ja valmentajien on helppo sitoutua viemään toimintamalli omiin työyksiköihinsä.

17 17 Moniammatillisen yhteistyön tehostamiseksi verkostotapaaminen esim. työvoima- ja sosiaaliviranomaisten, terveys- ja opetustoimen kanssa on aina osa Yhteisö-valmennusprosessia toteutustavasta riippumatta. Yhteisövalmennuksen painopiste on selkeästi siirtynyt päihdeasioiden käsittelystä työpajan perustehtävän analysointiin sekä yhteisöllisyyden ja moniammatillisen verkostotyön tukemiseen. Työpajan perustehtävän ja ehkäisevän päihdetyön asemointi korostaa varhaista puuttumista. Yhteisövalmennuksessa etsitäänkin yhteisölle keinoja madaltaa vaikeaksi koettua päihteidenkäytön puheeksioton kynnystä ja kartoitetaan konkreettisia keinoja päihdehaittojen ehkäisemiseen. Yhteisövalmennuksella tavoitetaan suuri määrä työpajojen ammattilaisia ja valmentautujia. Vuoden 2008 aikana on Yhteisövalmennusprosessiin osallistunut lähes 220 henkilöä, josta noin puolet työpajojen ammattihenkilöstöä. Verkostotapaamisissa oli mukana noin 140 eri hallinnonalojen edustajaa mm. työvoima-, sosiaali- ja terveystoimen edustajia. Vuonna 2007 alkaneet Yhteisövalmennusprosessit saatettiin loppuun kevään 2008 aikana Oriveden ja Iin työpajoilla. Toimintavuonna Yhteisövalmennusprosessiin osallistuivat Työpajat Sinko & Spiraali Kouvolasta, Nuorten työpaja Karhupaja Pudasjärveltä, Työpaja Apaja Karkkilasta, Huittisten nuorten työpaja ja Nuorten työpajatoiminta Hope Hyvinkäältä. Vuoden aikana Yhteisövalmennusprosessi käynnistyi Keravan nuorten työpaja Jengassa, SVEPS:ssä Helsingissä, Iisalmen Kehypajalla sekä Iisalmen kaupungin toimintakeskus Salmituotteella, Pikku Pietarin pihalla Loviisassa ja Työvoimala-säätiöllä Torniossa. Prosessit jatkuvat keväälle 2009.

18 18 Mielenterveys ja päihteet -teemapäivä Päihdeongelmien taustalla on usein mielenterveysongelmia, ja kääntäen mielen-terveysongelmat voivat aiheuttaa päihteiden käyttöä ja riippuvuutta. Ongelmat kulkevat käsi kädessä ja ovat varsin yleisiä. Ne kuuluvat myös monen työpajan arkeen. TPY järjesti jäsenorganisaatioiden työntekijöille teemapäivän, jonka aiheena olivat päihteet ja mielenterveys. Päivän alustaja YTM Riitta Liinamaa tarkasteli mm. DSM (dark side of man) & BSM (bright side of man) -näkökulmasta vuorovaikutusta työpajalla, riippuvuutta ilmiönä sekä psyyken pahoinvointia. Ammatillisen vuorovaikutuksen rooli työpajan arkkityössä nousi voimakkaasti esiin seminaarissa, jossa keskusteltiin vilkkaasti mm. pienryhmissä. Palaute Teemapäivästä oli myönteinen. Jatkoa seuraa keväällä 2009 aiheena dialogisuus ja narratiivisuus valmennuksen työvälineenä työpajalla. Ajoita oikein yhdessä -seminaari Yhdistys järjesti opetusministeriön kanssa Ajoita oikein yhdessä seminaarin. Tässä seminaarissa esiteltiin moniammatillista yhteistyötä erilaisista näkökulmista. Seminaari kokosi yhteen suuren joukon niin pajakentän ammattilaisia kuin viranomaisia pohtimaan nuorten tilannetta ja moniammatillisen yhteistyön tarvetta ja sudenkuoppia. Seminaarissa keskiössä olivat Onnistuvat opit ja Suunta elämään -hankkeiden tulokset ja niissä esiin nousseet näkökulmat. Seminaari päättyi Hyde Park -keskusteluun, jossa kaikki läsnäolijat saivat tuoda esiin haluamiaan näkökulmia päivän aiheeseen.

19 19 Hanketoiminta Yhdistyksen hanketoiminta oli vuonna 2008 vilkasta. Erilaiset oppijat työpajoilla ja Palvelutori -hankkeet jatkoivat toimintaansa ja Suunta elämään -hanke saatettiin päätökseen. Lisäksi yhdistys oli mukana kolmessa uudessa hankehakemuksessa, joista kaksi oli ESR-yhteistyöhankkeita. Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön ja Onnistuvat opit moniammatillisen yhteistyön juurruttamismalli nuorten tukemiseksi hankkeiden hakemukset valmisteltiin loppuun syksyllä Konkreettinen työskentely niissä alkaa TPY:n osalta alkuvuodesta Lisäksi yhdistys sai Raha-automaattiyhdistykseltä myönteisen päätöksen Startti parempaan elämään -hankehakemuksesta, joka käynnistyy maalis-huhtikuussa Erilaiset oppijat työpajoilla hanke Työpajakentällä työskentelevien yksilö- ja työvalmentajien havaintojen mukaan yhä useampi työpajalle tuleva henkilö saattaa olla ns. erilainen oppija. Nämä erilaiset oppijat tarvitsevat enemmän ja intensiivisemmin valmentajien tukea sekä ohjausta kuin muut työpaja-asiakkaat positiivisten tulosten saavuttamiseksi työpajajakson aikana. Koska työpajakentällä työskentelevät yksilö- ja työvalmentajat ovat pohjakoulutukseltaan hyvin erilaisia, osalta heistä saattaa puuttua tietoa ja taitoa tunnistaa, kohdata ja työstää erilaisesta oppijuudesta aiheutuvia haasteita. Erilaiset oppijat työpajoilla -hankkeen tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen tuottamalla tietoa, menetelmiä ja työvälineitä erilaisesta oppijuudesta. Erilaiset oppijat työpajoilla -hanke käynnistyi 2007 keväällä, ja se on suunniteltu kolmevuotiseksi. Hanke on osa RAY: n Oppimisvaikeusohjelmaa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa Työvalmennussäätiö Tekevä Jyväskylästä ja Silta-Valmennusyhdistys ry Tampereelta. Honkalampi-säätiö oli hankkeen alkuperäinen yhteistyötaho, mutta kevään 2008 aikana toiminta siirrettiin Silta-Valmennusyhdistys ry:hyn. Hankkeessa työskentelevät projektipäällikkö Karoliina Koskinen sekä aluetyöntekijät Anssi Rautiainen ja Mervi Sirviö. Toimintavuoden aikana hanketyöpajoilla pidettiin hankkeen info- ja koulutustilaisuuksia. Lisäksi informoitiin työpajoja alueellisesti ja pidettiin koulutuspäivä Pohjois-Karjalan ALU-ryhmässä. Pohjois-Karjalan ALU-ryhmästä koottiin verkosto, joka pohti erilaista oppijuutta työpajoilla. Työskentelyn tuloksena Nurmeksen Hankkeessa tuotettiin prosessikuvaus tuetusta oppisopimuksesta

20 20 Apaja-paja tuotti käyttöönsä ohjekansion keittiön työvalmennukseen. Koulutusta järjestettiin myös yhteistyössä Uudenmaan vammaispalvelusäätiön LuoTyö-hankkeen kanssa. Yhteiset koulutustilaisuudet osoittautuivat toimivaksi tavaksi tuottaa tietoa työpajoille. Molempien osapuolien ammattitaito tuki toista, ja koulutuksesta saatu palaute oli positiivista. Havainnointilomaketta kehitettiin Sillassa Hankkeessa kehitettiin työ- ja yksilövalmentajille työvälineeksi tarkoitettua erilaisen oppijan tunnistamislomaketta valmennustarpeen havainnoinnin suuntaan. Lomake pohjautuu eri valmennustyyleihin. Lomaketta kehitettiin Silta-Valmennusyhdistyksessä tiiviissä yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Lisäksi kommentteja pyydettiin hankkeen ohjausryhmältä, Niilo Mäki Instituutista, Autismi- ja aspergerliitosta ja Kumppaniksi ry:ltä. Valmennustarpeen havainnointilomake on myös osa Erilainen oppija työ- ja yksilövalmennuksessa -opasta, joka julkaistaan keväällä Syksyn aikana työskenneltiin tulevan oppaan ja havainnointilomakkeen parissa sekä suunniteltiin seuraavan vuoden koulutuskokonaisuuksia. Hankkeen työntekijät tulevat kouluttamaan työpajoja sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Koulutus-kokonaisuuden suunnittelu työpajojen tarpeita vastaavaksi koettiin haasteelliseksi, mutta mielekkääksi tehtäväksi. Toimintavuoden aikana hankkeessa tuotettiin prosessikuvaus tuetusta oppi-sopimuksesta, joka esiteltiin mm. opetusministeriössä. Tutkinnon suorittaminen oppisopimuksella vaatii opiskelijalta kykyä selviytyä itsenäisesti koko prosessista. Työpajat voisivat tarjota tukea prosessin läpiviemiseen. Toimintamallin kehittäminen edellyttää eri tahojen tiivistä yhteistyötä. Näyttöjä Tekevässä Työvalmennussäätiö Tekevä kehitti yhteistyötä paikallisen oppisopimustoimiston sekä 4H-yhdistyksen kanssa. Erilaiset oppijat työpajoilla -hankkeessa mukana ollut oppisopimusopiskelija aloitti vuonna 2008 näyttöjen suorittamisen Tekevä-säätiöllä. Näytöt vahvistivat valmentajien ammattitaitoa arvioida sekä opiskelijan ammatillista kehitystä että autokorjaamon toimintaedellytyksiä. Tekevällä käynnistettiin myös yhteistyöhanke Neuropsykologiset arvioinnit aikuisten oppimisvaikeuksien selvittelyssä yhdessä Niilo Mäki Instituutin kanssa. Vuoden aikana molemmilla hanketyöpajoilla perustettiin hankkeen sisäiset ohjausryhmät seuraamaan hankkeen etenemistä. Silta-Valmennusyhdistyksen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa ja Tekevän kerran toimintavuoden aikana. Hankkeen ohjausryhmän muodostivat vuonna 2008 toiminnanjohtaja Virpi Dufva ADHD-liitosta (pj.), projektipäällikkö Seija Haapasalo Kuntoutussäätiöstä, toimitusjohtaja Harri Halttunen (vs. toimitusjohtaja Markku Hassinen asti) Työvalmennussäätiö Tekevästä, kehittämispäällikkö Arto Mononen Honkalampi-säätiöstä (30.4. asti), opettaja/ryhmäohjaaja Olli Saari Siltavalmennus-yhdistyksestä, puheenjohtaja Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitosta, kehittämispäällikkö Ellen Vogt (toiminnanjohtaja Saila Aho-Mantila asti) Valtakunnallisesta työpaja-yhdistyksestä ja Erilaiset oppijat työpajoilla -hankkeen projektipäällikkö Karoliina Koskinen (siht.). Syyskuussa ohjausryhmän asiantuntijajäsenenä aloitti opetusministeriön erityissuunnittelija Pasi Rentola. Raha-automaatti avusti EOT -hanketta vuonna eurolla.

21 21 Palvelutori-hanke Palvelutori-hankkeella pyritään vastaamaan palvelujen järjestämis- ja tuottamistavoissa tapahtuneiden muutosten tuomiin haasteisiin. Sosiaalisen työllistämisen toimiala on murroksessa, ja palvelujärjestelmä on tullut aiempaa monimutkaisemmaksi ja pirstaleisemmaksi. Palveluja hankitaan yhä enemmän ostopalveluina, vaihtoehtoiset palvelujen järjestämis- ja tuottamistavat lisääntyvät ja kilpailuttaminen yleistyy. Toisaalta monien työpajojen toiminta on hallinnollisesti yhä vakiintumatonta, hankerahoituksen osuus pajojen rahoitusrakenteessa on edelleen suuri ja useita avaintehtäviä hoidetaan määräaikaisissa työsuhteissa. Muutokset ja uudet toimintatavat edellyttävät työpajatoimijoilta uudenlaista osaamista ja asiantuntemusta sekä verkostoitumista ja yhteistoimintaa. Kolmivuotinen Palvelutori-hanke on käynnistynyt 05/2007 ja se päättyy 05/2010. Hanketta rahoittaa RAY, ja sen projektipäällikkönä toimii Reetta Pietikäinen. Palvelutori-hankkeen tarkoituksena on kehittää sosiaalisen työllistämisen toimialalla sovellettavaa tilaaja tuottajatoimintatapaa. Hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, mitä tilaaja tuottaja-mallit työpajakentällä merkitsevät sekä millaisia ehtoja ja mahdollisuuksia ne sosiaalisen työllistämisen toimialalle tuottavat. Keskeisenä tavoitteena on tilaaja tuottaja-toimintatavan mallintava jäsentäminen. Tarkoituksena on nostaa esille toimintatapaan liitettyjä etuja ja haittoja, kiinnittää huomiota kohdattuihin haasteisiin ja kompastuskiviin sekä ennen kaikkea kiteyttää jo löydettyjä toimivia käytäntöjä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä työpajatoimijoiden tilaaja tuottaja-toimintatapaan liittyvää tietoutta ja osaamista sekä rakentaa tilaajien ja tuottajien välistä dialogia ja yhteistä ymmärrystä. Päämääränä on tukea työpajojen palveluntuottajaroolia. Palvelutori-hanke ei toimi tilaaja tuottaja-toimintatavan puolestapuhujana, vaan tarkastelee toimintatapaa analyyttisellä otteella ja pyrkii kehittämään sen käytännön toteuttamista. Palvelutori-hanke ja projektipäällikkö Reetta Pietikäinen olivat mukana mm. ALU- ja Starttiverkostotapaamisissa Palvelutori-hanketta toteutetaan yhdessä TPY:n jäsenorganisaatioiden kanssa alueellisten verkostojen (ALU) kautta. ALU-verkostoista vastaavat koordinaattorit saavat toimintaansa hankkeesta osarahoituksen. Vuonna 2008 Palvelutorissa oli mukana kuusi ALU-verkostoa. Lapin, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen verkostojen kanssa jatkettiin vuoden 2007 puolella alkanutta yhteistyötä, ja uusina verkostoina mukaan tulivat Kaakkois-Suomen ja Keski-Suomen verkostot sekä ruotsinkielinen ULA-verkosto. Tarkoituksena on, että hankkeen päättyessä Palvelutori on toiminut kaikkien ALU-verkostojen alueella. Vuoden 2008 lopussa Palvelutoriin liittyvä varsinainen hanketyö saatiin Lapin verkoston alueella päätökseen, mutta yhteistyötä voidaan jatkaa konsulttituen hyödyntämisen kautta. Muissa verkostoissa hanketyöskentely vielä jatkuu. Palvelutori-hanke järjestää ALU-verkostojen toiveiden ja tarpeiden mukaisesti työkokouksia ja koulutuksia hankkeen teemoista, kuten tilaaja tuottaja-toimintatavasta ja kilpailuttamisesta, palvelujen kuvaamisesta ja tuotteistamisesta sekä laatutyöstä ja laadun arvioinnista. ALU-koordinaattorit toimivat mahdollisuuksiensa mukaan prosessiohjaajina ja kouluttajina ja kehittävät siten verkostonsa työpajatoimintaa. Palvelutori organisoi myös työpajatoimijoiden keskinäisiä kehittämistilaisuuksia sekä tilaajien, tuottajien ja muiden sidosryhmien yhteisiä kehittämisseminaareja, kumppanuusfoorumeja.

22 22 Koulutuksia ja prosessiohjausta Toimintavuonna 2008 järjestettiin palveluiden kuvaamiseen ja tuotteistamiseen liittyviä työkokouksia ja koulutuksia Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen ALU-verkostoissa sekä ruotsinkielisessä ULA-verkostossa. Sosiaalisen Työllistämisen Laadunarviointimalliin liittyviä työkokouksia / koulutuksia järjestettiin ruotsinkielisessä ULA-verkostossa ja Päijät-Hämeen ALU-verkostossa. Koulutuksissa on hyödynnetty niin ALU-koordinaattoreiden ja muiden työpajatoimijoiden kuin ulkopuolisten kouluttajien asiantuntemusta, ja niissä on levitetty TPY:n aiemmissa hankkeissa ja Palvelutorissa tuotettua tietoutta ja työkaluja. Nämä koulutussarjat jatkuvat vielä vuoden 2009 puolella. Lapin ALU-verkoston koordinaattorilla on ollut mahdollisuus keskittyä prosessiohjauksen avulla tehtävään kehittämistyöhön. Kyse on ollut seudullisen sosiaalisen työllistämisen kentän jäsentämisestä, tilaaja tuottaja-tapaamisten organisoinnista sekä tilaaja tuottaja-toiminnan arvioinnista ja tehostamisesta. ALU-koordinaattori on analysoinut paikallisia työttömyys- ja asiakasrakenteita suhteessa palvelutarjontaan sekä tehnyt organisaatiokohtaisena konsultaationa palvelutuntuottajien kustannus- ja toimintarakenteiden arviointi- ja kehittämistyötä. Tämän myötä tilaajien ja tuottajien välinen yhteistyö on lisääntynyt ja palveluntuottajat ovat saaneet resursseja palvelu- ja laatuprosessiensa kehittämiseen sekä elinkelpoisuutensa kohentamiseen. Seminaareja ja kumppanuusfoorumeita Toimintavuonna sidosryhmäseminaareja järjestettiin ULA-verkostossa, ja työpajatoimijoiden keskinäinen kehittämisfoorumi pidettiin Päijät-Hämeen ALU-verkostossa. Päijät-Hämeen verkostossa valmisteltiin myös Lahden seudun työpajatoimijoille sekä palveluiden tilaajille ja rahoittajille suunnattua kyselyä. Kysely toteutetaan alkuvuoden 2009 aikana, ja sitä tullaan hyödyntämään myös muilla ALU-alueilla. Kumppanuusfoorumeja järjestettiin Pirkanmaan, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen ALU-verkostoissa. Asiantuntija-alustuksille ja vuorovaikutteiselle kehittämistyölle perustuvien kumppanuusfoorumeiden tavoitteena on vahvistaa tilaajien ja tuottajien välistä vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä. Tarkoituksena on edesauttaa luottamuksen ja kokonaisvaltaisen näkemyksen syntymistä sekä sitä kautta toimia pohjana kestävälle yhteistyölle. Kumppanuusfoorumit ovat luoneet areenoita tilaajien ja tuottajien dialogille, ja niissä on rakennettu alueellisia sosiaalisen työllistämisen kehittämissuunnitelmia. Tämä kehittämistyö jatkuu edelleen Palvelutori-hankkeen puitteissa. Vuoden 2008 syksy oli myös aineistonkeruun aikaa: Palvelutorin projektipäällikkö keräsi teemahaastatteluaineiston haastatellen toimialan tilaajia, tuottajia ja muita asiantuntijoita (yhteensä 20 haastattelua). Vuoden 2009 aikana Palvelutorissa tuotetaan artikkelimuotoinen julkaisu, jonka yksi osa rakentuu teemahaastatteluaineistoista saataville tuloksille. Ohjausryhmä Palvelutorin ohjausryhmä kokoontui vuonna 2008 neljä kertaa. Kevätkaudella ohjausryhmään kuuluivat: erityisasiantuntija Antti Kuopila Kuntaliitosta (pj), toiminnanjohtaja Saila Aho-Mantila Valtakunnallisesta työpajayhdistyksestä, vs. toimi-

23 23 tusjohtaja Markku Hassinen Työvalmennussäätiö Tekevästä, toimitusjohtaja Jukka Hakola Rovaniemen Monitoimikeskussäätiöstä, kehittämispäällikkö Tuomas Leinonen Kumppaniksi ry:stä, työpajaesimies Tarja Taskinen Helsingin kaupungin opetusvirastosta, työ- ja yksilövalmennuspäällikkö Hannele Liesmäki Espoon Diakoniasäätiöstä, koordinaattori Sirkku Reponen Espoon työvoiman palvelukeskuksesta, koulutussuunnittelija Anna-Liisa Tavi Uudenmaan TE-keskuksesta ja projektipäällikkö Reetta Pietikäinen Valtakunnallisesta työpajayhdistyksestä (siht.). Syksyllä pois jäivät Saila Aho-Mantila ja Markku Hassinen, ja mukaan tulivat kehittämispäällikkö Ellen Vogt Valtakunnallisesta työpajayhdistyksestä, toimitusjohtaja Harri Halttunen Työvalmennussäätiö Tekevästä, työllisyys- ja erityispalvelujen päällikkö Jaana Lehtinen Lahden kaupungin nuorisopalveluista sekä ylitarkastaja Päivi Haavisto-Vuori työ- ja elinkeinoministeriöstä. Raha-automaattiyhdistys avusti Palvelutori-hanketta vuonna eurolla. Suunta elämään -hanke Kirkon Yhteisvastuu keräyksen vuoden 2005 tuotolla rahoitettu Suunta Elämään -hanke käynnistettiin saman vuoden lokakuussa. Suunta Elämään -hankkeen tavoitteena oli tukea sellaisia nuoria, jotka olivat joutuneet väliinputoajiksi palvelujärjestelmän monimutkaisissa sokkeloissa. Tavoitteena oli luoda mahdollisimman joustava tuen ja avun jakamisen malli, joka toteutettaisiin mahdollisimman vähällä byrokratialla ja joka pystyisi ylittämään eri palvelusektorien rajat. Tavoitteena oli myös vahvistaa paikallista moniammatillista yhteistyötä ja nostaa näkyviin työpajojen roolia vaikeissa tilanteissa elävien nuorten kohtaamisen foorumeina. Hankkeessa tuettiin nuoria rahallisen toimintatuen ja yksilövalmennuksen avulla koulutukseen, työhön ja muuhun elämään liittyvissä ongelmissa. Toimintatukea annettiin esimerkiksi nuoren tuettuun asumiseen, nuorille tarjottiin erityisiä valmennus-jaksoja itsenäisen elämän aloittamisen tueksi tai yksilöllistä tukea koulutuksen loppuunsaattamisen avuksi. Hanke oli valtakunnallinen ja se kohdistettiin kaikkien hiippakuntien alueille. Hankkeen avulla autettiin satoja nuoria pääsemään jaloilleen ja ottamaan vastuuta omasta elämästään. Yhteisvastuukeräyksen myöntämän tuen määrä oli , 90 euroa, josta vuosien aikana jaettiin asiakkaiden tilanteisiin räätälöityinä toimintatukina , 19 euroa. Rahat suunnattiin pääsääntöisesti henkilöprojekteille ja hakemuksia otettiin vastaan vuosien aikana 124, joista toimintatukea myönnettiin 119 projektille. Toimintatuet edellyttivät nuorten omaa sitoutumista ja myös tehostettua yksilövalmennuksen tukea. Laskennallisena perusteena oli 50 / pv ja maksimi ajanjakso puoli vuotta. Vuoden 2008 aikana käsiteltiin huhtikuuhun mennessä 37 hakemusta ja syksyllä palautuneiden ja muutoin säästyneiden rahojen uusintajaossa 28 hakemusta. Suunta Elämään -hankkeen toimintatuet saatiin jaettua suunnitellusti vuoden 2008 loppuun mennessä. Hankkeessa myönnettiin rahoitusta myös eri organisaatioiden järjestämään toimintaan. Toimintatukea myönnettiin projektin aikana 39 eri toimijalle.

24 24 Hankkeen käynnisti syksyllä 2005 Markku Hassinen, ja Jari Hourula toimi sen projektipäällikkönä maaliskuusta 2006 vuoden 2008 maaliskuun loppuun. Syksyllä 2008 hankkeen ohjaksiin valittiin Kari Hilpinen, joka saattoi sen suunnitellusti loppuun ja organisoi loppuvuoden toimintatukien jakamisen, kohdentamisen ja hankkeen loppuseminaarin. Arviointitutkimus Projektin tukena toimi eri asiantuntijoista ja virkamiehistä koottu johtoryhmä sekä kentällä käytännön työtä tekevistä koostunut projektiryhmä. Suunta Elämään -hankkeen arviointitutkimus toteutettiin yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa. Hankkeen tutkijana ja arviointitutkimuksen tekijänä toimi YTL Kari Paakkunainen. Suunta Elämään -hankeen arviointitutkimus Asiakkaan kanssa raivataan heti tila, uusi aika ja haetaan uusia elämänkortteja löytyy osoitteesta Tutkimuksen mukaan hankkeen tuki kyettiin suuntaamaan sekä toimintatavoiltaan uudenlaisiin että aiempien tukimuotojen tavoittamattomiin kohteisiin. Hanke toi myös vahvan asiakaslähtöisen näkökulman suomalaiseen sosiaalisen työllistämisen, valmentamisen ja työpajatoiminnan kehittämiseen. Suunta Elämään -hankkeen aikana luotiin matalan kynnyksen auttamisen malli, joka pystyi tarjoamaan nopeaa ja joustavaa apua tilanteissa, joissa palvelujärjestelmä ei enää kyennyt auttamaan. Projektin aikana ideoitiin myös Suunta Elämään toimintatuen kaltaisen riippumattoman käytännön juurruttamista nuorten tueksi myös projektin päättymisen jälkeen. Joulukuun alussa järjestetyssä hankkeen loppuseminaarissa ideoitiin erillisen marginaali-rahaston perustamista, jonka rahoituksella palvelujen ulkopuolelle pudonneita nuoria voitaisiin auttaa. Loppuseminaari työ- ja yksilövalmennuksen kehittämispäivä Perinteinen TPY:n hankkeiden tuotoksia esittelevän työ- ja yksilövalmennuksen kehittämispäivä toteutettiin toimintavuonna Suunta elämään -hankkeen loppuseminaarina järjestetty Nuoria turvaverkon ulkopuolella marginaalista työpajan kautta kartalle -seminaarissa esiteltiin hankkeesta nousseita uusia näkökulmia nuorten todellisuudesta ja turvaverkkojen kehittämistarpeesta. Aktiivista vuoropuhelua kentän toimijoiden ja virkamiesten välillä käytiin sekä paneelikeskustelussa että alustusten yhteydessä. Marginaalinen todellisuus esittäytyi myös Legioonateatterin nuorten esityksessä. Seminaariin osallistui lähes sata työpaja-ammattilaista ja viranomaista. Johto- ja ohjausryhmät Hankkeen strategisesta suunnittelusta ja ohjaamisesta vastasi johtoryhmä, joka kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Johtoryhmään kuuluivat TPY:n puheenjohtaja. kansanedustaja Arto Seppälä puheenjohtajana, ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetusministeriöstä varapuheenjohtajana, sivistystoimenjohtaja Risto Aalto Kokkolan kaupungilta, työalasihteeri Juha Alstela Kirkkohallituksesta, keräyspäällikkö Kalle Kuusimäki Kirkkopalveluista, opetusneuvos Juhani Pirttiniemi opetushallituksesta, kansanedustaja Raija Vahasalo, johtaja Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitoksesta, kansliapäällikkö Kari Välimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä ja järjestöpäällikkö Markku Hassinen TPY:stä. Sihteerinä toimi hankkeen projektipäällikkö Jari Hourula.

25 Hankkeella oli myös projektiryhmä, joka toimi operatiivisen toiminnan tukena ja ohjasi toimintatukien kohdennusta. projektiryhmä kokoontui 10 kertaa, ja siinä työskentelivät puheenjohtajana projektipäällikkö Kari Hilpinen Kuopion Ohjaavalta pajalta, Kari Hiltunen Nurmijärven kunnan sosiaalipalveluista, Jaana Karvonen Helsingin kaupungin opetusvirastosta, Jari Karppinen Nuorisoasuntoliitosta, Tuula Sutela Intoa Työstä ry:stä ( ) ja Olavi Sydänmaanlakka Helsinki Missiosta. Sihteerinä toimi hankkeen projektipäällikkö Jari Hourula. 25

26 26 Tiedotus Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n tiedotuskanavia vuonna 2008 olivat kotisivut ja sähköinen PikaPajaInfo, jonka kohderyhmää ovat työpaja-ammattilaisten lisäksi virkamiehet sekä monet sosiaalisen työllistämisen toimialalla työskentelevät yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. PikaPajaInfon ilmestyi vuoden aikana 20 kertaa. Tiedotteessa kerrotaan yhdistyksen omista tapahtumista, koulutuksista, seminaareista, ALU-ryhmien ja verkostojen toiminnasta, hankkeiden toiminnasta ja tuotoksista, toimialan uutisia ja kuulumisia. PikaPajaInfossa julkaistaan myös työpajojen, viranomaisten ja muiden alan toimijoiden ajankohtaisia, epäkaupallisia uutisia ja tiedotteita. Toiminta vuoden aikana julkaistiin kolme mediatiedotetta; tiedote etsivästä nuorisotyöstä maaliskuussa, tiedote työpajapäivistä huhtikuussa sekä kuntavaalitiedote syyskuussa. Loppuvuodesta käynnistettiin verkkosivujen uudistus yhteistyössä Optinet Oy:n kanssa ja uuden tiedonhallintarekisterin rakentaminen Sebacon Oy:n kanssa. Toimintavuonna käynnistettiin Työpajatoiminnan tietopankin Työpajatiedon kokoaminen. Tietopankkiin kerättiin suurta yleisöä ja potentiaalisia asiakkaita kiinnostavaa yleistietoa työpajatoiminnasta, valmennuksesta ja toimintaympäristöstä. Tietopankki avautuu kevättalvella Keväällä yhdistys järjesti eduskunnan kansalaisinfossa informaatio- ja keskustelu-tilaisuuden syrjäytymisestä, etsivästä työstä, palvelujärjestelmän aukoista sekä työ- ja starttipajatoiminnasta. Tilaisuuteen osallistui mm. kansanedustajia suurimmista puolueista. Valtakunnallisten työpajapäivien yhteydessä Lappeenrannassa järjestettiin tiedotustilaisuus medialle. Julkaisut Vuonna 2007 julkaistu Kadonneet ja pudonneet -pamfletti, jossa pohdittiin syrjäytymistä ja sen uhkaa eri näkökulmista, sai jatkoa vuonna Tää on mun juttu -kirjaan on koottu työpajanuorten kokemuksia, tarinoita ja runoja elämästä ja työpaja-ajasta heidän itsensä kirjoittamina. Kirjan taitosta ja ulkoasusta vastasivat myös työpajanuoret. Kirjasta otettiin useampia painoksia. Nuorten paja- ja elämänkokemukset ovat koskettavaa luettavaa, ja ne kannustavat jatkamaan työpajoilla tehtävää yhteisöllistä työtä; sain vertaisryhmän, jossa sain jättää miekkani ja kilpeni eteiseen ja olla oma itseni kirjoittaa pajalla oman polkunsa löytänyt nuori. Kirjasta otettiin useampia painoksia, ja sitä jaettiin laajasti työpajoille, virkamiehille ja päättäjille.