kamari avartaisi kaupan näkymiä Tampereen Hannu Saarijärvi SIVU 18 Virroilla biovirtaa SIVU 12 Suomalaisten on noustava siiville SIVU 10

Transkriptio

1 kauppalehti kamari Tampereen Numero 6 Lokakuu 2014 Virroilla biovirtaa SIVU 12 Suomalaisten on noustava siiville SIVU 10 Hannu Saarijärvi avartaisi kaupan näkymiä SIVU 18 Tampereen kauppakamarilehti 6 n

2 ILMOITUS Pulmaperjantai-tapahtumia järjestetään säännöllisesti marraskuusta 2014 lähtien. Hyvät neuvot ovat nyt ilmaisia Onko yrityksessänne tuoteidea, laite prototyyppi tai kehittämis ajatus, jonka viimeistelyssä ja eteenpäin viemisessä ulkopuolinen apu olisi tarpeen? Pulmaperjantai on Tampereen teknillisen yliopiston uusi palvelu, jossa yliopiston tutkijat ja muut asiantuntijat antavat suunnittelu- ja ideointitukea pienille ja keskisuurille yrityksille. Palvelulla TTY tukee pk-yrityksiä kehittämään uusia tuotteita ja palveluja ja auttaa niitä siten lisäämään kilpailukykyään. Uskomme, että tällaiselle nopealle, matalan kynnyksen palvelulle on kysyntää, TTY:n kumppanuuksista vastaava johtaja Anne-Mari Järvelin sanoo. Osallistuminen Pulmaperjantaihin on helppoa: Yritys kuvaa kehitystehtävänsä lyhyesti ja lähettää sen TTY:n yrityspalveluille. Yrityspalvelut kokoaa pulmaan sopivan monialaisen asiantuntijaryhmän TTY:ltä ja järjestää osapuolille noin tunnin kestävän tapaamisen. Keskustelut ovat yritykselle maksuttomia. Ne käydään suljetuin ovin, eikä yritysten tietoja ja kysymyksiä luovuteta eteenpäin. Yhteistyötä on mahdollista jatkaa myöhemmin opinnäytetyöllä tai yhteisellä hankkeella. Sähköinen salpa arvioitavaksi Mahtavaa, että yliopisto vie eteen päin myös pienyritysten ideoita, iloitsee Anne Luoma Suomen Salpa Oy:stä. Hän tuo Pulmaperjantai-tapaamiseen isänsä keksinnön, sähköisen salpalaitteen, joka on tarkoitettu yksinasuvien vanhusten turvaksi tai päiväkoteihin. Laitetta on kehitetty muun muassa Keksintösäätiön tuella, ja se on saanut hyvää palautetta Vanhustyön keskusliitosta. Laitteen mekaanisia yksityiskohtia on kuitenkin vielä viimeisteltävä. Omin voimin emme osaa tästä jatkaa, hoitotyön lehtorina työskentelevä Luoma kertoo. Otan mielelläni vastaan muitakin parannusehdotuksia. Jännittävää kuulla, mitä TTY:n asiantuntijat huomaavat viittä vaille valmiista tuotteesta, Luoma sanoo. Lisätiedot: Marja Hyypiä, puh , tai Paula Sarsama, puh Tietoa tulevista Pulmaperjantaitilaisuuksista TTY:n yrityspalvelujen tapahtumatiedotteesta. Tilaa tiedote: TTY kehittää palveluja pk-yrityksille Yrtti-hankkeessa, jota rahoittaa Pirkanmaan ELY-keskus. Tampereen teknillinen yliopisto on kaikenkokoisten yritysten kumppani. Kysy lisää erilaisista yrityshankkeista ja yhteistyötavoista

3 Vaihda sijoituskohteita ja hyödy. Nordea Pankki Suomi Oyj Nordean Capital -sijoitus on monipuolinen sijoitusratkaisu sinulle, joka haluat yhdistellä ja vaihtaa sijoituskohteita ilman kuluja. Varaa aika oman Capital-sijoitussopimuksen tekoon osoitteessa nordea.fi/capital tai soittamalla numeroon (pvm/ mpm) ma-su 24h/vrk. Nordean Capital -sijoitussopimus on kapitalisaatiosopimus. Sen myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, joka myy Capitalia asiamiehenään toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n konttoreiden ja oman myyntiorganisaationsa kautta. Teemme sen mahdolliseksi Tampereen ja Pirkanmaan konttorit nordea.fi Linnakorttelin rakentaminen on alkanut! Rakenteilla, arvioitu valmistuminen syksyllä 2015 AS. OY VUOREKSEN BASTION Kokinpellonraitti 4, TAMPERE Rivitaloja Keskuspuiston laidalle! Bastion ja viereinen As. Oy Asilon muodostavat Linnakorttelin, joka on asuinalueen mahtipontinen katseenvangitsija. Entisaikojen linnoituksia jäljittelevä arkkitehtuuri on luontevaa vastakohtien vuoropuhelua: erityyppisten materiaalien yhdistely, rakennusten vaihtelevat korkeudet ja monimuotoinen tontinkäyttö luovat mielenkiintoisen kokonaisuuden niin muurien sisä- kuin ulkopuolellekin. HUONEISTOTYYPIT JA HINNAT As. tyyppi m2 Krs Myyntihinta Velaton hinta 3h+k+s+ap 64, h+k+s+ap 73, h+k+s+ak 82, E-luku C*2013 Kysy lisätietoa! A Peab Oy Kauppakatu Tampere AS. OY VUOREKSEN ASILON Rautiolanrinne 5, TAMPERE Asilonin 6-kerroksinen A-osa on Linnakorttelin linna ja 2-kerroksinen B-osa on muuria, molemmissa on oma hissi. Asilon sijaitsee kaikkien Vuoreksen palvelujen lähellä, ei kuitenkaan pääkadun varrella. Asuntomyyntimme kertoo mielellään lisää! HUONEISTOTYYPIT JA HINNAT As. tyyppi m2 Krs Myyntihinta Velaton hinta 1h+kt 31, h+kk+s 41, h+kt+s 52, h+kt+s 66, h+k+s 69, h+kt+s 75, E-luku C*2013 Tampereen kauppakamarilehti 6 n

4 Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu Tampere Puh Sastamala Valkeakoski Hämeenkatu 20 A, 6.krs Tampere Puh. (03) toimisto@alfalaw.com Asianajotoimisto Applex Oy Hämeenkatu 20 A, 4.krs Tampere Puh info@applex.fi Kuninkaankatu 26 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) info@borenius.com Pyhäjärvenkatu 5 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) etunimi.sukunimi@ juridia.com Keskustori Tampere Puh. (03) Faksi (03) jari.hytti@jarihytti.fi 6 sisältö Lokakuu Hysteerisen sääntelyn on loputtava, vaati EK:n johtaja Leena Mörttinen teollisuuden neuvottelupäivillä 8 Hyvästi hälyisät avokonttorit, nyt tulevat monitilatoimistot 16 Stig Gustavson Tampereen korkeakouluselvityksestä: nyt katsotaan syvemmälle koulutusrakenteisiin 23 Näin sen näen: Keskiluokan pelastusohjelma 24 Risto Käkelä ja Esa Halme palkittiin Tampereen kauppakamarin Gaalassa 29 Laki ja talous: Verotarkastus muuttuu Katso Pirkanmaan Taloudessa tapahtuu -uutiset verkkolehdestä Asianajotoimisto Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C Tampere Puh. (03) Keskustori Tampere Puh. (03) Rautatienkatu 21 A Tampere etunimi.sukunimi@ krogerus.com Hämeenkatu 15 B Tampere Puh. (03) Faksi (03) etunimi.sukunimi@ tempolaw.fi vuosikerta ISSN (painettu), ISSN (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, Tampere, puhelin (03) , Päätoimittaja Antti Eskelinen, Tampereen kauppakamari Kustantaja Hybridiviestintä Effet Oy Toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, puhelin , annikaisa.knuutila@effet.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, , timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Åkerlundinkatu 2 A, Tampere Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos kpl Jakelu kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, kpl AlmaManun yritysosoitteistolla Osoitteellisten lehtien osoiteasiat satu.paananen@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala Seuraava lehti ilmestyy Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2014

5 Pääkirjoitus On päätösten aika! Valtiosihteeri Martti Hetemäki myöntää valtiovarainministeriön ja itsensä tehneen ison arviointivirheen kuusi vuotta sitten, kun he arvioivat talouskasvun jatkuvan vanhalla trendillä (Talouselämä 35/2014). Toisaalta samassa lehdessä Hetemäki on huolissaan ainoas taan talouskasvun puutteesta, ei esimerkiksi julkisen talouden tilanteesta lyhyellä tai pitkällä aikavälillä tai poliittisen päätöksenteon kyvyttömyydestä tehdä rakenteellisia uudistuksia. Samaa sanomaa toistaa valtiovarainministeri Antti Rinne YLE:n haastattelussa, joka koski Suomen luottoluokituksen laskua. Tämä on sitä älyllistä epärehellisyyttä, josta saamme nauttia päivästä toiseen riippumatta puoluetaustasta tai mediasta. Suomessa eletään edelleen suunnitelmatalouden aikaa, vaikka tosi asiassa olemme täysin viennistä riippuvainen avoin markkinatalous. Jos johtavat virkamiehet ja poliitikot päivästä toiseen valittavat maailmatalouden kasvun puutetta ja yritystemme viennin hartioiden kapeutta, unohtuu tosiasia: jos haluat muutosta, keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa. EU ja erityisesti Suomi ovat rakenteellisesti jäykkiä. Rakenteellisten alijäämien selvittelyssä EU-virkamiehet juoksuttavat suomalaisia hapoille asti. Vastaavasti suomalaiset virkamiehet ja kansanedustajat ovat näännyttäneet kuntasektorin erilaisten rakenne selvitysten ansiosta lopulliseen tuhoon tai valmiiksi haltuunotettavaksi. Paljon kehutusta sote-uudistuksesta on tulossa samalla kuntarakenneuudistus, kun valta keskitetään keskusjohtoiseen malliin valtiovarainministeriön ohjaukseen. Kunnille ei jää käytännössä mitään todellisia tehtäviä. Sote-uudistus tarvitsee onnistuakseen todella tiukan menokehyksen ja valtiovarainministeriön ohjauksen. Uusi sote-malli ei pidä sisällään taloudellisia kannustimia toiminnan järkeistämiseen, ja paikallispoliitikoilta kuntayhtymien hallinnossa tätä on perinteisesti vaikea odottaa. Hyväksytään tämä tosiasia, puhutaan kuten asiat ovat ja tehdään tarvittavat päätökset, eli julkinen sektori keskittyy niihin asioihin, joihin se voi vaikuttaa ja tekee PÄÄTÖKSIÄ, ei selvityksiä. EU:ssa ja erityisesti Suomessa käytännön huomiota suunnataan elollisiin olentoihin ihmisestä perhosen toukkiin, mutta ainoastaan juhlapuheissa yrittäjyyteen ja yritysten toimintaedellytyksiin. Uutispäällikkö Mikko Metsämäki (Kauppalehti ) ironisoi elinkeinoelämän järjestöjen kampanjoita säädösviidakon purkamiseksi yhdistäen vientiyritysten haasteet kioskiyrittäjän todellisuuteen. Metsämäen mukaan iso osa sääntelystä on ihan järkevää ja toiminta tasapuolista. Haluaisin nähdä todelliset perustelut, että näin on käytännössä. Toivoisin, että talousmedia myös selvittää ns. Suomi-lisän todellisen vaikutuksen yrityksen toimintaan. On esimerkkejä, että EUdirektiivi on 100 sivua ja siitä johdettu laki Suomessa on 1600 sivua. Viennin hartioiden kapeudesta ja yritysten johdon strategisista virheistä puhutaan paljon, mutta miksei TEM:n alaisuudessa toimineiden TE- ja ELY-keskusten toiminnan vaikuttavuudesta puhuta? Näihin on keskitetty 1990-luvulta lähtien yritysten toiminnan kehittäminen. Toimintaan on pumpattu rahaa ja sitä on jaettu tuettuina koulutuksina ja konsulttipäivinä kohta 20 vuotta missä ovat tulokset? Suomalaiset yritykset ovat kasvaneet ulkomailla lähellä asiakasta, kasvavilla markkinoilla, jopa haasteellisemmassa toimintaympäristössä kuin Suomi. Luotan yrityksiin ja niiden kasvuun Suomessa. Siksi pyydän ennustettavaa vero- ja energiapolitiikkaa sekä maltillisia palkkaratkaisuja myös jatkossa, ja vaadin turhien säädösten purkutalkoita. Jos haluat muutosta, keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa. antti eskelinen toimitusjohtaja Tampereen kauppakamari Tampereen kauppakamarilehti 6 n

6 Työmarkkinoiden toimivuus puhutti teollisuuden neuvottelupäivän osanottajia. Meconetin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Timo Parmasuo kertoi, että Meconetissa on irrottauduttu työsopimusajattelusta. Se on teknologiateollisuudessa mahdollista, kun siitä sovitaan työntekijöiden kanssa yhdessä. Olemme tehneet toiminnan niin avoimeksi, että työntekijä tietää yrityksen asioista saman verran kuin toimitusjohtaja. Vaatii työtä, mutta onnistuu. EK:n kasvun manifestia Leena Mörttisen sanoin: Hysteerisen sääntelyn on loputtava Teksti ja kuva annikaisa Knuutila Teollisuuden neuvottelupäivät syyskuun lopulla keräsivät Tampereen kauppakamarin vieraaksi kymmenen muun kauppakamarin teollisuusvaliokuntien ja teollisuusalojen edustajia. Teollisuuden arvostuksen nostaminen oli päivien puheenaihe, ja siihen antoi hyvän vauhdin johtaja Leena Mörttisen esitys juuri julkaistusta EK:n kasvun manifestista toimintaympäristön uudistamiseksi. Teollisuuden merkitystä vähätellään, mutta se työllistää suoraan ja välillisesti ihmistä. Ei ole mitään syytä, ettei Suomi pystyisi rakentamaan teollista tulevaisuutta. Toimintaympäristön parantamiseen EK:lla on neljä teesiä. Verotuksen ja sääntelyn liipasinsormi on saatava vihdoin kuriin, on purettava hölmöydet sektori sektorilta. Sanotaan, että sääntely tulee EU:sta, mutta olen kuullut, että Suomessa on kuritoimien piirissä 10 kertaa enemmän toimintoja kuin EU vaatii. Kuinka se on mahdollista? Miksi me ajattelemme, että on syytä kytätä kaikkea? Tarkka saa olla, mutta rajansa kaikella. Toisessa teesissä kannustetaan investoimaan tutkimukseen, koulutukseen ja kansainvälistymiseen. Kolmannessa kehotetaan ottamaan kaikki tehot irti tuotantoteknologioista, jotka parantavat työn tuottavuutta. Annetaan energian, rahoituksen ja datan virrata. Kyse on siitä, miten digitaalisuus nähdään tuotannontekijänä. Mutta ollaanko tässäkin asiassa hysteerisen säänteleviä? Mörttinen kysyi. Neljäs teesi: työmarkkinat kasvun esteestä sen mahdollistajaksi. Työn luonne muuttuu, on lisättävä mahdollisuutta sopia työehdoista yksilöllisesti. Leena Mörttinen sanoi olevansa teollisuususkovainen ja arvioi Suomessa olevan paljon aivan loistoyrityksiä. Malliksi yritystensä tilannekatsauksen antoivat Avant Tecnon toimitusjohtaja Risto Käkelä ja johtaja Jarmo Talasrinne Linkosuolta. Avant oli edellispäivänä myynyt 36 kuormainta Helsingin kaupungille ja Linkosuo tehnyt samana päivänä ruissipsien vientisopimuksen Japaniin. Sitä tehdään, mitä asiakkaat tarvitsevat, mistä he ovat valmiita maksamaan. Tuotekehitys on meillä ihan tärkein asia, Käkelä sanoi ja lisäsi, että kun tuotekehitys oikealla tavalla sotketaan markkinoinnin kanssa, hyvä tulee. Linkosuokin investoi vahvasti tuotekehitykseen. Se on ottanut teknologisen ja kaupallisen tiikerinloikan ulos perusleivonnan hintavetoisesta oravanpyörästä ja nostanut kuivaleivän ja snack-tuotteiden osuuden jo 65 prosenttiin liikevaihdostaan. Murikanranta Oy 6 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2014

7 taloudessa tapahtuu Pirkanmaan talous 2014 Matalalentoa Pirkanmaan talouskatsaus 2014 kertoo suht tasaisesta nollakasvusta. Liikevaihtojen nousu- tai laskuprosentit eivät ole tyrmäävän isoja, kun katsotaan vuotta 2013 ja tämän vuoden ensimmäistä neljännestä. Mutta Pirkanmaan elpyminen otti takapakkia, vuoden 2012 plussalta mentiin nyt kaikkien toimialojen yhteenlasketussa liikevaihdossa 1,9 prosenttia miinukselle. Harmi, että kirivaihe oli niin lyhyt, emme saaneet kurotettua indeksivuoden 2005 tasolle, sanoo Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund. Kohtuuvuotta elettiin metsäteollisuudessa, jonka hyvä alkuvuosi pehmensi teknologiateollisuuden laskua. Metsäteollisuuden liikevaihto kasvoi lopulta 4,3 prosenttia. Pienellä plussalla olivat myös tekstiili-, kemian-, kumi-, muovi- ja elintarviketeollisuus sekä kauppa, majoitusja ravitsemuspalvelut sekä muut palvelut. Tärkeää on liike-elämän palvelujen kehittyminen, ne ovat kasvaneet Pirkanmaalla ja tuovat jo noin miljardin euron liikevaihdon. ICT ja viestintä -kokonaisuus teki toisen negatiivisen vuotensa Pirkanmaalla, vaikka koko maassa kasvu oli 2,5 prosenttia. Ohjelmistoala kasvaa, mutta muun muassa kustannustoiminnassa on vaikeuksia. Teollisuuden liikevaihto laski 4,5 prosenttia vuonna 2013, teknologiateollisuudessa laskua oli 8,4 prosenttia. Hyvä uutinen on se, että vuoden 2014 alussa Pirkanmaalla kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi 0,8 prosenttia, kun koko maan lukema oli -0,2 prosenttia. Tämä on merkittävää siksi, että viisi neljännestä peräkkäin on menty miinuksella, Sjölund sanoo ja arvioi, ettei vuosi 2014 ole ainakaan huonompi kuin vuosi 2013 oli. Noin 30 miljardin liikevaihdon Pirkanmaalla teollisuuden osuus on 36 prosenttia, liike-elämän palveluiden 18 ja kaupan 29 prosenttia. Pirkanmaan talous toimialojen nykytila ja näkymät 2014 on Tampereen kauppakamarin, Tredea Oy:n ja Pirkanmaan liiton yhteistyössä tuottama julkaisu. Uusi e-julkaisu ja aineisto tutussa osoitteessa Team Tampere -yritykset leireilivät Pietarissa Kuva Cobe Aps Viime kesäkuussa Pietarissa järjestetty KasvuCamp saa hyvää palautetta leirille osallistuneilta yrityksiltä. Kuusi tamperelaisyritystä työsti Pietarissa kolmen päivän ajan omia suunnitelmiaan paikallisille markkinoille asettumiseksi ja tapasi venäläisiä liike-elämän ja suomalaisyritysten edustajia. KasvuCampit eli työleirit ovat olleet pirkanmaalaisten pkyritysten kasvua ja kansainvälistymistä vauhdittavia työkaluja Team Tampere -projektissa jo vuoden 2013 alusta lähtien. Pietarin-leirin tavoitteena oli luoda realistinen kuva, ovatko osallistujat valmiita Pietarin markkinoille. Leirillä luotiin kontakteja ja kartoitettiin mahdollisuuksia myynnin aloittamiseksi, kertoo kehittämispäällikkö Henna-Riika Ruotsalainen Tampereen kauppakamarista. Yksi mukana olleista yrityksistä oli fitness-asuja ja bikinejä mittatilaustyönä valmistava Biancaneve Oy. Kokemukset Pietarista nousevat selkeästi plussalle. Leiri vahvisti käsitystämme, että Venäjälle kannattaa pyrkiä sikäläisen yhteistyökumppanin kanssa, toimitusjohtaja Elina Loueranta kertoo. Venäjällä moni asia bisneksessä on toisin, joten jatkamme Pietarissa kumppanuuspohjalta. Leirin aikana saimme vahvistuksen myös sille, että olemme osuneet nappiin kumppanin valinnassa. Yritys on jo tehnyt päänavauksen Venäjän-viennissä. Sillä on Pietarissa venäläis-virolainen kontakti, joka on saanut Biancaneven tuotteita myyntiin kolmeen liikkeeseen. Biancanevessä on parhaillaan menossa liiketoimintaa konseptoiva ja kansainvälistävä hanke. Loueranta aikoo kehittää sen pohjalta paitsi Pietarin-kauppaansa, myös tutkia Viron ja Ruotsin markkinoita. Tallinnassa yrityksen tuotteita tulee myyntiin jo tänä syksynä. Lue Biancaneven aikaisemmista Team Tampere -kokemuksista Tampereen kauppakamarilehdestä 4/2014, Kaupunki nousee aseman seudulla kannelle Tanskalais-suomalaisen työryhmän ReConnecting Tampere -suunnitelma on valittu Tampereen asemakeskuksen kansainvälisen ideakilpailun voittajaksi. Kilpailutyö yhdistää aseman seudulla Tullin alueen, Tammelan kaupunginosan ja keskustan kannella, joka ulottuu Sorinsillalta Erkkilänsillalle. Kannelle rakennettaisiin muun muassa asuinkerrostaloja. Rautatien, bussiliikenteen ja raitiotien yhdistävä matkakeskus on sijoitettu kannen alle. Asema-aukiolle esitetään uutta puistoa luistinratoineen, ja asemarakennuksen julkisivu uudistettaisiin arkadilla, jonka varrella olisi kauppoja ja palveluja. Asemanseudulle tehdään seuraavaksi yleissuunnitelma ideakilpailun voittajatyön pohjalta. Tampereen kauppakamarilehti 6 n

8 Paikkavaraus IT-pikajunaan? Teksti ja kuva annikaisa Knuutila IT-teknologian kehitysjuna kulkee huimaa vauhtia, uutta tulee kuukausittain ja sitä tulee paljon. Saavatko pk-yritykset kiinni teknologiakehityksen ja entistä nopeampien ja luotettavampien tietoverkkojen tarjoamista mahdollisuuksista? Tampereen kauppakamarin muutama vuosi sitten tekemä selvitys pk-yritysten informaatioteknologisesta tilasta kertoi, että yrityksissä ei välttämättä ole osaamista hankkia ratkaisuja tai järjestelmistä ei ainakaan kovin nopeasti saada potentiaalisia hyötyjä irti. Käyttöä kangertaa myös kokonaisuuden pirstaleisuus: monesta lähteestä otetut ratkaisut eivät välttämättä toimi yhteen. Keskustelu luiskahtaa helposti teknologiaan. Pitäisi kuitenkin malttaa katsoa vähän laveammin ja kartoittaa yrityksen oikea tarve mikä ei aina ole välttämättä se, mihin ensiksi lähdetään ratkaisua etsimään, sanoo Tampereen Puhelimen kehitysjohtaja Janne Aaltonen. Tampereen Puhelimella onkin parhaillaan menossa Tekes-kehitysohjelma, jonka ydintavoite on luoda pk-yrityksen tietoinfrastruktuurin kokonaisratkaisutoimintamalli. Tuloksia odotetaan kesään 2015 mennessä. Avaimet käteen, pilvessä Aaltosen mukaan teknologian kehitystä hyödyntämällä olisi saavutettavissa massiivisia etuja, varsinkin, kun pk-yrityksistä kaikki eivät vielä käytä sähköpostiakaan. Osalla yrityksistä on hyvin kehittyneet ratkaisut, suurimmalla osalla ei ole. Joka tapauksessa teknologia kehittyy niin nopeasti, että lähes kaikissa yrityksissä sen avulla bisnestä voitaisiin parantaa: kustannustaso laskee, kun toiminta tehostuu, tai mahdollistetaan entistä parempaa bisnestä. Aaltonen sanoo, että yhä enemmän yrityksiä kiinnostavat avaimet käteen -palvelut kuukausimaksulla ja lähipilvestä. Laitteita ei osteta eikä oteta lisenssillä itselle. Pilvipalvelut voidaan nykyään tuottaa paikallisesti ja silti tehokkaasti nopeiden tietoverkkojen ansiosta. Pk-yrityksetkin voivat siirtää oman palvelimensa jonkun toisen hallintaan. Pilvipalvelu on joustava vaihtoehto, koska tehoja voidaan lisätä tai vähentää tarpeen mukaan. Entistä kysytympiä ovat myös integroidut palvelut. Ne suunnitellaan alusta asti toimimaan hyvin yhteen ja tukemaan toisiaan. Yhä enemmän huomiota kiinnitetään käytettävyyteen. ICT:n pitää olla miellyttävä käyttää, koska halutaan keskittyä työhön, ei käyttöliittymän toimivuuteen. Tämä lähtee ihan sähköpostijärjestelmästä. Käytettävyyteen liittyy myös se, että järjestelmään on helppo lisätä osia esimerkiksi luoda tai muokata palveluita tai lisätä käyttäjiä. Yliopisto-opettaja Maiju Vuolle opettaa ja tutkii TTY:llä tietotyötä. Miikka Palvalin valmistelee väitöskirjaa tietotyön työtapojen vaikutuksesta tuottavuuteen. TTY:n tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi Tutkii tietotyön johtamista ja organisointia, fyysisten ja virtuaalisten työympäristöjen kehittämistä, työyhteisön sosiaalisia suhteita sekä työntekijöiden työhyvinvointia ja tuottavuutta. Vastaa Novin kyselyyn älykkäämmistä työtavoista Teemasta valmisteilla tutkimushanke, johon yritykset voivat osallistua. Lisätietoja: Harri Laihonen, p Hyvästi hälyis Työympäristöllä on merkitystä työn tuottavuutta kehitettäessä. Uuden tavan tehdä työtä tarjoaa moni tilatoimisto. Siinä liikutaan työtilasta toiseen tehtävien mukaisesti. Teksti ja kuva Päivi Eskelinen Infonäytöt ovat Tampereen Puhelimen kehitysjohtajan Janne Aaltosen mukaan tällä hetkellä laitepuolella hyvin kasvava alue. Näyttöjärjestelmät toimivat web-selaimella ja ovat helposti päivitettäviä vaikka älypuhelimella. Käyttömahdollisuuksia on monia, esimerkiksi taloyhtiölle infonäyttö on hyödyllinen asukastauluna, tiedotuskanavana ja vaikka mainospaikkana. 8 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2014

9 taloudessa tapahtuu IT toimisto ät avokonttorit, nyt tulevat monitilatoimistot Työn tuottavuus on nykyisin ajankohtainen aihe myös tietotyössä. Tietotyön tuottavuutta voidaan parantaa monin eri tavoin, mutta parhaita tuloksia saadaan yksinkertaisilla perusasioilla. Niitä ovat työn hyvä organisointi ja johtaminen sekä fyysisten työtilojen kehittäminen, sanoo yliopisto-opettaja Maiju Vuolle Tampereen teknillisestä yliopistosta. TTY:n tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi kerää tietoa työympäristön muutoksista ja mittaa uusien työtapojen vaikutuksia työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Novin aiempien kyselyjen perusteella tiedetään, että työympäristöissä ja -tavoissa riittää kehitettävää. Toisaalta tarjolla on paljon myös mahdollisuuksia. Tekniset laitteet ovat keventyneet ja pienentyneet ja etätyössä tarvittavat tietoliikenneyhteydet ovat parantuneet, Vuolle sanoo. Lisäksi asenteet ovat muuttuneet entistä myönteisemmiksi työntekijöiden vapaudelle järjestää itse omaa ajankäyttöään. Tilat tehtävän mukaan Yritysten uusimpia trendejä on siirtyminen avokonttoreista monitilaympäristöihin, joissa työskentely jaetaan eri vyöhykkeille. Hiljaiselle työskentelylle, ryhmätyölle, neuvotteluille ja sosiaaliselle vuorovaikutukselle osoitetaan omat alueet. Henkilökohtaisia työpisteitä ei välttämättä ole, vaan työpisteet on varustettu säädeltävillä kalusteilla. Näin ne sopivat kaikille. Työtilaa voidaan varata myös yrityksessä vieraileville asiakkaille. Työn organisointi uudella tavalla voi tuoda kustannussäästöjä nopeastikin. Kun tilaa ei tarvita enää yhtä paljon kuin ennen, yritys voi muuttaa entistä pienempiin tiloihin tai antaa osan tiloistaan vuokralle. Lisäksi työskentely monitilaympäristössä tukee erityyppisiä työtehtäviä ja lisää ihmisten kohtaamista yli organisaatiosiilojen. Työskentelystä voi tulla paitsi tehokkaampaa, myös hauskempaa, Maiju Vuolle sanoo. Alkuun pienillä arjen innovaatioilla Tutkija Miikka Palvalin korostaa työntekijän vapautta valita työtapansa ja -ympäristönsä. Jonakin päivänä kannattaa työskennellä etätyössä, toisena vaikkapa kirjastossa. On osoitettu, että kun työntekijä saa erilaisia mahdollisuuksia, hän suunnittelee työpäivänsä entistä tarkemmin, mikä taas lisää tehokkuutta ja tuottavuutta. Tänä syksynä TTY:llä on tarkoitus aloittaa projekti, jossa ideoidaan nopeasti perustettavia pop up -työtiloja. Projektin suunnitteluun osallistuvat myös TTY:n arkkitehtuurin laitos ja ihmiskeskeisen teknologian yksikkö sekä työpsykologeja Aalto-yliopistosta. Pop upien ideana on kehittää matalan kynnyksen uudistuksia. Ne voivat olla fyysisten ja virtuaalisten työympäristömuutosten lisäksi myös työpaikan yhteisiä sopimuksia hiljaisista tunneista tai yhteisestä lenkkipäivästä viikossa. Kyse on arjen yksinkertaisista innovaatioista, joita varten ei tarvita isoja investointeja, Maiju Vuolle sanoo. Tampereen kauppakamarilehti 6 n

10 Kuva Lundén Architecture, Anupama Garla/Jesung Park Lentoaseman saavutettavuus, matkaketjun sujuvuus. AiRRport-konseptin visiossa noustaan suoraan junasta lentokoneeseen. On noustava siivil Tampere-Pirkkalan lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittämistyötä tehdään monellakin rintamalla. AiRRport-visiotyöryhmä on jalostamassa AiRRport-konseptia vuoden loppuun mennessä. Lentokentän kehittämistoimet ja lentoyhteyksien parantaminen ovat agendalla myös lyhyen tähtäimen toiminnassa. Aivan olennaista olisi opettaa suomalaiset lentämään, Tampereen kauppakamarin asiamies Harri Ojala sanoo. Teksti annikaisa knuutila Viime helmikuussa julkistettua AiRRport-konseptia työstetään eteenpäin visio tarkentuu, tuotteen ja logiikan toimivuutta kehitetään. Jouluun mennessä on konkretisoituneita esityksiä konseptiin liittyen, esimerkiksi mitkä olisivat vaihtoehdot teiden, rautatien ja lentokentän nivoutumisessa yhteen, Ojala kertoo. AiRRport-työryhmä visioi lentomatkustamisen tulevaisuutta räväkästi ja miettimällä isosta perspektiivistä: miten uuden talouden liiketoimintamallit vaikuttavat lentoliikenteeseen ja miten sujuvilla matkaketjuilla lentoaseman saavutettavuus paranee. Konsepti on herättänyt kiinnostusta. On ollut hieno huomata, että vaikka esitettiin melko shokeeraava malli, vastaanotto on ollut yllättävän positiivista. Meillä siis on tilausta mullistavillekin ratkaisuille. Totta kai on oltu skeptisiäkin, mutta positiivisen ja skeptisen palautteen suhde on lupaava, Ojala arvioi. Myös muualla Suomessa on herätty miettimään AiRRportin visioimaa toimintamallia. Niin pitää ollakin. Yksi punainen lanka kaikelle kehittämiselle on se, että suomalaiset pitäisi saada lentämään, ja sitä täytyy edistää muuallakin kuin Pirkanmaalla. Lentämisen lisäämisen motiivina on talouskurimuksen taltuttaminen: Suomi on saatava ilmaan ja maailmalle. Tarvitsemme kansainvälisiä kontakteja ja myyntimatkoja enemmän kuin koskaan ja kaikkialta Suomesta. On pidettävä huolta, että paikkasidonnaiset matkailu-, metsä-, metalli- ja kaivosteollisuuden edustajat eivät liiketoiminnassaan kärsi useinkin melko syrjäisestä sijainnistaan. Toisaalta ammattilaisten suuremmissakin keskuksissa on oltava kiinni kansainvälisessä yhteisössä ilman, että ensin tarvitsee matkustaa tuntikausia päästäkseen lennolle. Harri Ojala huomauttaa, että kun lentoaseman saavutettavuuteen investoidaan, kyse ei ole vain siitä, kannattaako liikennejärjestelmä, vaan siitä, kasvattaako se kokonaistaloutta. Tämä on otettava huomioon esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategiassa. Tarjonta luo kysyntää Ojala uskoo, että sisämarkkinoilla on lentoliikenteen lisäämispotentiaalia olemas- 10 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2014

11 Helppo tulla, helppo lähteä le! Tampere-Pirkkala on sujuvan palveluketjun lentoasema, sinne on helppo tulla ja sieltä on helppo lähteä. Ja se paranee entisestään. Parhaillaan Finavia uudistaa ja laajentaa yhdessä alueen kanssa lentoaseman kakkosterminaalin vuoden loppuun mennessä. Ykkösterminaalin uudistamisen suunnittelu on aloitettu, tarkoituksena parantaa kaupallisia palveluita, turvalinjastoja ja yleistä viihtyisyyttä. Yhteensä alueen kanssa toteutettavien investointien arvo on noin viisi miljoonaa euroa. Alueellisella yhteistyöllä on todella iso merkitys. on hienoa nähdä, että toimijat kuten kunnat, matkailu, liike-elämä, teollisuus sitoutuvat yhdessä lentokentän kehittämiseen ja pitävät sitä tärkeänä. Pääperiaatteista ollaan yhtä mieltä, eri toimijoiden rooleja jatkossa varmasti vielä selkiytetään. Alueen pitää olla houkutteleva, sitä on markkinoitava, lentoyhtiöt on saatava siitä tietoisiksi ja kiinnos tumaan siitä, sanoo Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen. Tampere-Pirkkala on kansainvälisen liikenteen määrällä mitattuna toiseksi suurin Finavian lentoasema ja kaikkiaan kolmanneksi vilkkain. Vuonna 2013 Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti yhteensä lentomatkustajaa. Tampere-Pirkkalan lentoaseman päällikkö Mari Nurminen on tyytyväinen siihen, että alueen toimijat ovat yhtä mieltä lentokentän ja lentoyhteyksien kehittämisen tärkeydestä. Katso myös Juttu AiRRport-konseptista Tampereen kauppakamarilehdessä 2/2014, sa, mutta miten kasvattaa lentomarkkinaa? Pitää saada matkustajat ja lentoyhtiöt rinta rinnan kiinnostumaan. Se on markkinointia molempiin suuntiin ja pääosin julkisin varoin tässä vaiheessa. Tämän kehityskulun vauhdittaminen on kuitenkin erittäin kannattava investointi sekä valtiolle, Finavialle että alueille. Lentoasemaverkostosta on mitattava ulos maksimipotentiaali. Esimerkiksi Tampere-Pirkkalahan on puolustusvoimien ansiosta joka tapauksessa auki 24 tuntia vuorokaudessa. Matkustajien houkuttelemisessa ja lentoliikenteen kehittämisessä keskeistä on matkustamisen helppous. Se tarkoittaa muun muassa matkaketjun sujuvuutta ja lentoaseman hyvää saavutettavuutta. AiRRport-konseptissa on visioitu työkalu matkustamisen helppouden parantamiseksi. Matkustamisen helppoutta mietitään myös lentoliikennetyöryhmässä, joka toimii paikallisen elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja Finavian yhteistoimintafoorumina Tampere-Pirkkalan lentoasemaa koskevissa asioissa. Puheenjohtajana on aloittanut Tampereen elinkeinojohtaja Timo Antikainen. Osana ryhmää on nelihenkinen myyntiporukka, joka neuvottelee lentoyhtiöiden kanssa ja kiertää kansainvälisissä tapahtumissa markkinoimassa. Siihen kuuluvat Ojalan lisäksi Jyrki Laiho Tampereen kaupungilta, Mikko Salo Itämeri-instituutista ja Jukka Siren Rambollista. Lentoliikennetyöryhmässä on erinomainen asiantuntemus lentoliikenteestä ja myös Pirkanmaan talousalueesta. Sen pääasiallinen tehtävä on koordinoida kehittämisyhteistyötä ja samalla ylläpitää reagointivalmiutta eri tilanteissa. Yhteistyö on ollut saumatonta, Ojala kertoo. Parhaillaan tuodaan pöydälle ehdotuksia siitä, miten Tampere-Pirkkalan matkustajavirtaa voimistettaisiin. Yksi konkreettinen ratkaisu on luoda rahoitusmalli, jolla tuettaisiin kauempaa tulevia, Pirkkalasta lentäviä matkustajia. Kunnat rahoittajina ja Tredea ovat olleet keskeisessä roolissa sekä AiRRporttyössä että muissa kehittämistoimissa. Valtakunnallisen lentoliikennestrategian on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Strategian väliraporttiin antamassaan lausunnossa Pirkanmaan liitto, Tampereen kauppakamari ja kaupunki sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toteavat, että Pirkanmaan osalta raportissa ei ole tuotu riittävästi esille arvioita maakunnan keskeisestä logistisesta sijainnista eikä alueen kasvusta. Lisäksi muistutetaan, että Pirkanmaa on keskeinen viennin arvonlisää luova alue Suomessa ja myös merkittävä kansainvälisten kongressien, urheilukilpailujen ja kulttuuritapahtumien järjestämispaikka. Lausunnossa todetaan, että Tampere- Pirkkala on yksi kansallisista pääkentistä ja voi toimia Helsinki- Vantaan varakenttänä, syöttökenttänä eurooppalaisiin hubeihin, charter-kenttänä ja halpalento yhtiöiden point-topoint-kenttänä. Kansainvälisenä rahtikenttänä sen merkitys on kasvamassa ja sillä on edelleen tärkeä rooli puolustusvoimien toiminnassa. Tampereen kauppakamarilehti 6 n

12 MITÄ KUULUU? virrat Kaupungiksi 1977 n asukkaita n työpaikkoja 2 600, elinkeinot: maa-, metsäja kalatalous 12,6 %, teollisuus ja rakennustoiminta 29 %, palvelut 56 %. VISIO 2030 Virrat tarjoaa luonnon- ja rannanläheistä asumista, sillä on selkeä kotiseutuidentiteetti ja alueen vahvuuksiin perustuva teollisuus. Se hyödyntää uusia kustannustehokkaita toimintamalleja palveluissaan. Kuva Riikka Tallila Kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki Yhteistyötä Virrat tekee sote- ja tietohallintopalveluissa Ruoveden kanssa, kunnilla on myös yhteinen musiikkiopisto. Tuore avaus on Juupajoen, Mänttä-Vilppulan ja Ruoveden kanssa aloitettu selvitys yhteisen seutulukion perustamiseksi, kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki kertoo. Virroilla viritetään biovirtaa Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki arvioi kaupunkinsa yritysten tilaa kohtuulliseksi. Yritysrakenne on monipuolinen ja uudistuu koko ajan. Virroille on tänä vuonna syntynyt 15 uutta yritystä. Eli ei maailma pysähtynyt ole. Kuten eräs yrittäjä asian muotoili: tuloksen aikaan saamiseksi on vain tehtävä entistä enemmän töitä. Kaupungin uusi avaus on keskittyminen biotalouden kehittämiseen. Työnimenä on Biovirrat. Olemme vaihtaneet lämmöntuotantoratkaisuja kaupungin kiinteistöissä ja rakentaneet uuden kaukolämpölaitoksen. Uutta päiväkotia tehdään hirrestä. Menossa ovat yhteismetsäselvitys, jätevesiprojekti ja muitakin vesistöä kunnostavia hankkeita. Kestävän kehityksen hengessä haluamme hyödyntää alueen vahvuuksia ja muun muassa kotimaisia polttoaineita. Juhannuskaupungissa on tilaa Virtain yhtenä vahvuutena kaupunginjohtaja pitää logistista sijaintia: Virrat on hyvien kulkuyhteyksien äärellä, Tampere-Seinäjoki- MITÄ ihmettä? Uudistetaan silmät kiinni! Jyväskylä-kolmion keskiössä ja kolmen maakunnan risteyskohdassa. Olemme kaavoittaneet aktiivisesti viime vuosina ja valjastaneet teiden varsia yritysten ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. Investoijina yritykset ovat nyt varovaisia, mutta keskusteluja kuitenkin käydään koko ajan. Vahvuuksina Haapamäki pitää myös toimintakustannusten edullisuutta sekä työvoiman pysyvyyttä. Meillä on omaa ammatillista toisen asteen koulutusta sekä kumppanuussopimus Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Sen ansiosta kaupungissa on korkeakouluasiamies, joka toimii linkkinä yritysten ja ammattikorkeakoulun väillä. Virtain vahvuuksia ovat myös kesäasukkaat, jotka parhaimmillaan kaksinkertaistavat kunnan asukasmäärän. Kesäasuntoja on Virrat on myös rekisteröinyt tavaramerkikseen olla Suomen juhannuskaupunki. Nuorten mielessä Virrat pitää toiminnallisesti ja matkailullisesti tärkeä nuorisokeskus Marttinen. Se kirjaa vuosittain noin käyttäjäpäivää, kun erilaisia leirejä pidetään nuorille eri puolilta Suomea. Ei tämä tietenkään yksin Virtoja koske, mutta ihmetellä täytyy sote-lakiehdotusta. Nyt ollaan säätämässä lakia, joka muuttaa sote-palvelujen järjestämistä ja tuotantoa ja joka koskee 60 prosenttia kunnan budjetista. Mutta uudistusta tehdään silmät kiinni. Miten oikeasti on mahdollista tehdä uudistuksia, jos ei ole käsitystä siitä, mitkä niiden vaikutukset ovat? kysyy Virtain kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki. Nyt on Vaikka yrittäjää koetellaan, yrittäjä jaksaa. Virroilla Suomenselän Jauhemaalaus on kovassa kasvussa, samoin Pirkanmaan Uusio metalli PUM. Memarissa taotaan, kun teräs on kuuma. Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila Olemme vahvassa kasvussa, neljänä vuonna peräkkäin liikevaihto on noussut prosenttia. Ja nythän on hyvä ja halpa investoida. Haastavinta on varovaisuus, raha ei liiku, Suomenselän Jauhemaalauksen Jouni Neste arvioi. Kalustevalmistukseen ja maalauksiin erikoistunut yritys on laajentanut tilojaan muun muassa Visuvesi Oy:n entiseen kiinteistöön, lisännyt tuotevalmistusta ja tehnyt yritysostoja. Markkinat löytyvät eteläs- 12 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2014

13 Aki Kankaan johtama Memar työllistää henkeä, sen liikevaihto o noin 12 miljoonaa euroa ja se toimii Virtain lisäksi Seinäjoella, Pirkkalassa ja Toijalassa, jonne juuri investoitiin 0,5 miljoonaa euroa induktiokuumentimiin. Ennen kuin kauppakamarin Virtain ykkösryhmä perustettiin, yritykset eivät täällä tunteneet toisiaan, sanoo ykkösryhmän puheenjohtaja, Pirkanmaan Lähivakuutuksen entinen toimitusjohtaja Pentti Vaara. Virtain ykkösryhmä perustettiin 2000-luvun alussa Tampereen kauppakamarin silloisen toimitusjohtajan Harri Jaskarin aloitteesta. Se kokoontuu ainakin kahdesti vuodessa. Kauppamamarin on oltava läsnä eri puolilla Pirkanmaata, ja näin aktivoitiin myös alueen kärkiyritykhyvä aika investoida tä, Helsingin ja Turun seuduilta. Erityisesti on kasvanut laboratoriokalusteiden ja valvomoiden toimitus yliopistoille ja paperija massatehtaille. Maalausliiketoiminta on kasvanut, erikoismaalauksien liikevaihto noussut noin 20 prosenttia vuodessa, rahtimaalaamossa työtä riittää myös. Hukka perii, ellei kehity koko ajan. Hienoa on ollut huomata, että yritysten välinen yhteistyö on lisääntynyt. Yrittäminen on avointa, yhdessä etsitään keinoja murtautua täältä Sei näjoki-jyväskylä-tampere-kolmion keskeltä maailmalle. Avoimuutta Neste kannattaa myös Ruoveden ja Virtain työssäkäyntialueelle. Kuntarajat eivät sovi elinkeinoelämälle. Jos kunnat kilpailevat yrityksistä, yritykset asetetaan helposti eriarvoiseen asemaan. Virroilla yrittäjän on kyllä hyvä olla. Kovaa kasvua kirjaa myös metallin kierrätykseen erikoistunut Pirkanmaan Uusiometalli PUM. Vuonna 2008 aloitettiin nollasta, nyt liikevaihto petraantuu prosenttia vuosittain. Hyvin metalli kiertää. Keräämme, lajittelemme ja leikkaamme kaikkea metalliromua. Teemme teollisuudelle purkutöitä ja toimitamme metalliraaka-ainetta. Tällä alalla yritysten yhteistyö on laajaa, volyymeja yhdistellään kollegoiden kanssa ja näin saadaan isompia määriä ja parempia toimitussopimuksia. Tänä vuonna teimme meille ison, lähes seitsennumeroisen investoinnin romunkäsittelyteknologiaan. Tällä investoinnilla taataan kannattava kasvu myös tulevaisuudessa, kertoo toimitusjohtaja Jussi Pöyhölä. Lujat takeet Takeita väännetään, ja kiinnitystarvikkeita. 99-prosenttisesti liikumme teräksen maailmassa, kuvaa Memarin toimitusjohtaja Aki Kangas. Yritys takoo, koneistaa, valssaa kierteitä ja pintakäsittelee ta- keista valmiita tuotteita. Erityisosaamista ovat kiinnitystarvikkeet, kuten erikoisruuvit, pultit, mutterit ja sangat. Teollisuudelle tehdään myös kunnossapito-osia ja komponentteja. Yritys on muun muassa Wärtsilän, Sandvikin ja Valmetin sopimusvalmistaja. Kangas sopi vastikään yhteistyön laajentamisesta Rolls Roycen kanssa. Taomme lujuutta äärimmäisiin oloihin. Lujuus tulee materiaaleista ja kierteiden kestävyydestä. Se on kansainvälisten laatuluokittajien hyväksymää eikä sitä saada Kiinasta. Materiaalit ja koneaika käytetään meillä tehokkaasti. Memarilla hallitaan myös tyssäys. Se merkitsee lisää lujuutta. Menetelmässä aihio kuumennetaan asteessa ja teräksen voimalinjat muovataan, niitä ei sorvata poikki. Yhteistyötä ja maalaisjärkeä Tampereen kauppakamarilehti 6 n

14 siä mukaan kauppakamarin toimintaan. Tavoite oli lisätä yritysjohtajien, kuntajohtajien ja kuntayhteisöjen yhteistyötäkin, Jaskari sanoo. Ykkösryhmän kokouksessa syyskuun lopussa kunnan talousjohtaja Pirjo Männistö saakin yrityksiltä monia terveisiä vietäväksi kunnan virkamiehille ja lupaa ne myös välittää perille. Paikalla on 14 jäsenestä kymmenen, lisäksi vakiovieraina kauppakamarin nykyinen toimitusjohtaja Antti Eskelinen ja kansanedustaja Harri Jaskari. Eskelinen avaa kauppakamarin näkökantoja ajankohtaisiin asioihin, Jaskari on tällä kertaa valinnut aiheekseen energiapolitiikan ja sen uudet mahdollisuudet ja haasteet. Bisnesmahdollisuuksia olisi, samoin suomalaista ja vientikelpoista cleantech-osaamista. Mutta missä on roh keus pilotoida uusia asioita? Mitä vielä odotellaan? Jaskari kyseli. Virtolainen yrittäjärintama ylipäätään kaipasi poliittisilta päättäjiltä päätöksiä ja tekoja, ei puheita. Ja mielellään niitä päätöksiä tehtäisiin maalaisjärjellä. Esimerkiksi juuri energiapolitiikassa on ihan yrityksen käytännön tasolla ongelmallista, jos yritys toimii kahden ELY-keskuksen alueella. Toinen ELY-keskus sanoo, että jätettä ei saa polttaa, ja toinen pitää sitä energiatavarana, puuskahti Suomenselän Jauhemaalaus Oy:n toimitusjohtaja Jouni Neste ja arveli, että monia muitakin asioita koskeva sääntelyn määrä nostaa kapinahenkeä jo koko kansassa. Pirkanmaan Uusiometalli Oy:n toimitusjohtaja Jussi Pöyhölä hämmästeli, miten vaikeaa esimerkiksi rakennuslupa-asioiden hoito voi kunnassa olla. Vaikeuden kanssa on paininut myös Suomenselän Jauhemaalauksen Jouni Neste. Onkin tärkeää, miten kunta käsittelee olemassa olevia yrityksiä, miten se käyttää mahdollisuuksiaan elinkeinopolitiikan tekemiseen ja elinkeinoelämän hyväksi, Antti Eskelinen huomautti. Virroilta haluttiin muistuttaa, että kansaa elää Kehä III:n pohjoispuolellakin. Sitä päättäjät eivät tunnu ymmärtävän. Teollisuuskiinteistössä Hämeenkyrön kunnan Tippavaaran teollisuusalueella. Noin 600 m valtatie 3:n liittymästä. Tampereelta noin 35 min. Tuotanto- ja toimistotiloja, sekä keittiö ja ruokalatilat: 1. kerroksessa n m 2 tuotantotilaa (vapaa kork. n. 3,0/4,7 m. Tilat ovat jaettavissa), sekä keittiö ja ruokala n. 250 m kerroksessa n. 750 m 2 eri kokoisia toimistotiloja. VAPAATA TILAA Katso vapaat toimitilat: Lisätiedot: Tiina Laakkonen p Yritystontteja Vesilahdessa Yhteystiedot: Vesilahden kunta Kehittämispäällikkö Markku Männikkö p Suomenselän Jauhemaalauksen Jouni Neste (vas.) ja Pirkanmaan Uusiometallin Jussi Pöyhölä ovat Virtain ykkösryhmän uusimmat jäsenet Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2014

15 Lempäälä katsoo tulevaisuuteen ja on avoin uusille ideoille. nostan hattua Lempäälän rohkeudelle! toni virkkunen, ideaparkin perustajia LIIKETTÄ JA ELÄMÄÄ LEMPÄÄLÄ Tutustu yritystontti- ja toimitilatarjontaan ja liity joukkoon osoitteessa lempaalankehitys.fi Johannes Marttilalla on kokemusta yritysalueista Nuori yrittäjä perää palveluhenkeä Johannes Marttila, 33, vetää Kangasalan Kalliossa ja Sastamalassa Hämeen Kolarikorjauskeskusta ja Vammalan Autoväriä. Autot ovat kiinnostaneet tätä yrittäjää kaiken ikää. Kolarin jälkeiset mielentilat ovat usein herkkiä. Korjausyrityksessä ollaan vakuuusyhtiöiden ja ajoneuvon omistajien välisellä puolueettomalla maaperällä, mikä tekee työstä sekä antoisaa että vaativaa. Marttilan mielestä yrittäjän silmissä pärjää sellainen kunta, joka on valmis ottamaan yrittäjäriskiä itsekin eikä toimimaan aina samalla tavalla kuin ennenkin. Hänelle maistuisi esimerkiksi sellainen neuvottelija, joka kysyy, miten voisimme palvella ja ratkaista asiat kuin sellainen, joka noudattaa joskus 90-luvulla kirjoitettua ei käy -linjaa. Tulevaisuus ei nuorta yrittäjää pelota.vaikka nyt olisikin pudotustaistelua, kaikki tasaantuu aikanaan. Plusmiinusnolla ei ole järkevää pidemmän päälle ja pitää tehdä johtopäätöksiä, mutta nyt palvellaan ja tehdään töitä ja ollaan tyytyväisiä joka tilauksesta. Hämeen Kolarikorjauskeskus Oy Hampuntie Kangasala nettijatkot osoitteessa Lisätietoja vapaana olevista tonteista: Lasse Silván elinkeinojohtaja lasse.silvan@kangasala.fi m 2 Tontteja on täällä vt 3 ja vt 11 risteys 2 kpl noin 4 ha:n tonttia, om. Nokian kaupunki 1 kpl noin 2 ha:n tontti, om. yksityinen 1 kpl noin 7000 m 2, om. yksityinen Kyynijärven alue n. 30 ha vt 11 ja Koukkujärventien risteys Tonttikoot 0,2 2 ha Valmis kunnallistekniikka Pitkäniemen alue Tonttikoko valittavissa Valmis kunnallistekniikka Tontteja tulossa Juhansuon alue vt 3 ja vt 11 risteys Asemakaava valmis Tonttikoko mitoitetaan tarpeen mukaan. Kysy lisää elinkeinopäällikkö Henry Moisio, m 2 Hiitintie Vaasantie m m 2 Paloasema ABC liikennemyymälä Ilmarinjärventie Teivon Ravirata Luo tulevaisuutta Teivo II yritysalueella! Teivo II Ilmarinjärventie Loistava sijainti Ylöjärven ja Tampereen rajalla, Vaasantien ja rautatien välisellä alueella lähellä Teivon ravirataa. Alueella on hyvät julkiset liikenneyhteydet, vilkas ohikulkuliikenne ja näkyvyys välittömästi Vaasantieltä. Tonttikoot räätälöitävissä neliömetristä 1,6 hehtaariin. Ota yhteyttä! Ylöjärven Yrityspalvelu Oy toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki puh timo.isolahteenmaki@ylojarvi.fi Kuruntie 14, Ylöjärvi puh Vaasantie Tampereen kauppakamarilehti 6 n

16 Stig Gustavson linjaa TAMK Tampereen korkeakoulujen tulevaisuutta Teksti päivi eskelinen Tampereen teknillinen yliopisto TTY, Tampereen yliopisto TaY ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK selvittävät, millä tieteenaloilla ne voisivat saavuttaa kansainvälisesti johtavan aseman ja mitä uudistuksia tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin. Selvityksen tekijäksi on kutsuttu vuorineuvos Stig Gustavson. Selvitystyö on alkusoittoa prosessille, jolla linjataan tamperelaisten korkeakoulujen tulevaisuutta, Gustavson täsmentää. Työn perustana on ajatus, että kiinnostavat ja innovatiiviset asiat syntyvät tieteiden välisillä rajapinnoilla. TTY:llä ja Tampereen yliopistolla on jo yhteinen BioMediTech-instituutti, jossa ne tekevät yhdessä muun muassa solu- ja molekyylibiologian, biomateriaalien ja bioteknologian tutkimusta. Tavoitteena on, että monitieteinen ote yleistyisi myös tamperelaisten korkeakoulujen muilla tutkimus- ja koulutusaloilla. Insinööritieteitä voitaisiin yhdistää myös yhteiskunta-, talous- ja sosiaalitieteisiin, ja käyttäytymistieteille on tilausta lähes joka alalla, Gustavson sanoo. Lisäksi selvitetään, miten tamperelaisten korkeakoulujen vahvuuksia yhteiskuntatieteissä, tekniikassa, lääketieteessä ja taloustieteissä kehitettäisiin edelleen. Ulkomaisena mallina on ollut muun muassa Chalmersin teknillisen yliopiston ja Göteborgin yliopiston yhteistyö. Selvityksessä suunnataan huomiota myös korkeakoulujen rakennettuun ympäristöön. Tästä hyvänä esimerkkinä on ollut ruotsalaisen Lundin yliopiston luovaa ajattelua tukeva kampusrakentaminen. Korkeakoulut yhteen tulevaisuudessa? Stig Gustavson toteaa, että Tampereen selvitystyössä ei ole kyse pelkästään yhteistyön tiivistämisestä, vaan nyt katsotaan syvemmälle. Tavoitteita ei saavuteta ilman että rakenteita uudistetaan ja sovitaan uudenlaisesta työnjaosta. En sulkisi pois korkeakoulujen yhdistämistäkään. Kantaa otetaan myös suomalaisen koulutusjärjestelmän duaalimalliin eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaisiin rooleihin ja tutkintorakenteisiin. Kansainväliset korkeakoulututkinnot ovat bachelor, master ja doctor. Suomalaista tutkinto- ja korkeakoulujärjestelmää kansallisine yksityiskohtineen ei tunneta muualla. Duaalimallista kiinni pitäminen voi siten tuottaa karhunpalveluksen kansainvälisesti liikkuville nuorillemme. Selvitystyön ensimmäiset linjaukset valmistuivat elokuussa, ja ne ovat parhaillaan korkeakoulujen käsiteltävänä. Duaalimallista luopuminen ei ole nykyisten lakien mukaan mahdollista. TTY:n rehtori Markku Kivikoski ehdottikin lukuvuoden avajaispuheessaan syyskuussa, että tamperelaiset yliopistot voisivat Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa pilotoida uudenlaista korkeakoulurakennetta. Hänen mielestä duaalimallista olisi aika luopua. Työ ja opiskelu kiedoksiin Ensin opiskellaan, sitten mennään töihin. Tämä on ollut käytäntö, mutta tähän järjestykseen halutaan nyt muutosta. Yhä enemmän opiskelun ja työnteon pitää kietoutua toisiinsa, jotta valmiudet työelämässä, tutkimuksessa ja kehittämisessä ovat mahdollisimman hyvät. Menetetään valtavasti aikaa, jos näitä edelleen toteutetaan peräkkäin, sanoi Tampereen kauppakamarin edunvalvontajohtaja Peer Haataja Johtajuussymposiumissa syyskuun alussa järjestetyssä työelämävalmiuksia käsitelleessä seminaarissa. Suomessa ollaan hyviä kouluttamaan taitoja jollekin kapealle alalle, mutta yhä tärkeämpiä työelämän kannalta ovat asenne, motivaatio ja verkostot. Eli se, että osaa itse jotain hyvin ja tuntee paljon niitä, jotka osaavat jotain muuta hyvin, Haataja konkretisoi. Tampereen yliopiston kehitysjohtaja Jukka Mäkinen puhui toimiala- ja ammattisidonnaisista taidoista ja siirtyvistä taidoista, jotka ovat ammatista riippumattomia. Jos olisin työnantaja, arvostaisin erityisesti vuorovaikutustaitoja, digiosaamista eli ymmärrystä siitä, mitä digimaailma tarjoaa, muutosherkkyyttä, rohkeutta, yhteistyökykyä, asiakastajua ja palveluosaamista. Myös johtaja Anne-Mari Järvelin TTY:ltä pohti metataitojen eli missä tahansa työssä tarvittavien taitojen tärkeyttä. Nämä taidot haastavat perinteiset tutkinnot, mutta missä vaiheessa niitä pitäisi opettaa? Yliopistoissa ainakaan niitä ei opeteta riittävästi. Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja Petri Räsänen heitti nykyajan osaamishaasteeksi yhteisöllisen arvonluonnin ymmärtämisen. Keskon aluejohtaja, Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen johtaja Leena Vestala muistuttivat, että tutkintotodistus on vain dokumentti, kuin ajokortti eli lupa alkaa ajaa. Tutkinnon jälkeen on aika näyttää asenne tekemiseen, ja silloin kaikki on omissa käsissä, Alanen sanoi. 16 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2014

17 YRITYSTAPAHTUMIEN SYKSY LAHDESSA Lahden Messukeskus THE FINNISH PLASTICS ASSOCIATION BUSINESS DAY Yrityselämän erikoismessut Tutustu 3D työpajaan! HYVIEN PUHUJIEN PÄIVÄ Katso koko ohjelma Tilaa taksi tekstiviestillä! kätevästi ilman jonotusta Näppäile: 1. Taksi (väli) Paikkakunta (väli) Katuosoite (voit lisätä katuosoitteeseen myös lisätoivomukset, esim. toivomuksen tilataksista, farmariautosta yms) 2. Lähetä viesti numeroon Taksikeskus vahvistaa tilauksesi TERVETULOA AIDON PALVELUN PANKKIIN Mikään palvelukeskus ei korvaa henkilökohtaista palvelua ja pankkia, jossa ihminen tunnetaan. Siksi palvelemme sinua henkilökohtaisesti niin puhelimessa, verkossa kuin konttorissakin. Tekstiviestitilaukset toimivat aina heti-tilauksina. Aikatilaukset tulee soittaa tilausnumeroon TAMPERE Kauppakatu 14 Sammonkatu 26 Lielahti, Taninkatu 2 Hervanta, Insinöörinkatu 23 NOKIA PIRKKALA YLÖJÄRVI KANGASALA VALKEAKOSKI HÄMEENKYRÖ PÄLKÄNE IKAALINEN LUOPIOINEN Tampereen kauppakamarilehti 6 n

18 Hannu Saarijärvi on innoissaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun uudesta Master s Degree in Business Competence -ohjelmasta, jonka vastuuprofessori hän on. Ohjelma alkoi tänä syksynä, ja siihen osallistuu parikymmentä nuorta eri puolilta maailmaa. Se uudistaa kiinnostavalla tavalla palvelujen ja kaupan opetusta, jossa Tampereen yliopistolla on vahvat perinteet, hän sanoo. Kauppa muut 18 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2014

19 profiili tuu kumppanuudeksi Hannu Saarijärvi aloitti Tampereen yliopiston uutena palvelujen ja kaupan professorina aikana, jolloin kaupan rakenteet ryskyvät ja toimintamallit ovat murroksessa. Teksti päivi eskelinen Kuvat Olli-Pekka Latvala Tutkimuksen näkökulmasta uutta professuuria ei olisi voitu perustaa kiinnostavampaan aikaan. Kotimaisen kaupan kilpailukykyä ja kilpailuetutekijöitä arvioidaan nyt tosissaan. Saarijärvi sanookin olevansa aitiopaikalla. Kun tulin valituksi tehtävään, tapasin professuurin lahjoittajia sekä kaupan ja palvelualojen keskeisiä toimijoita. Keskusteltiin miten maa makaa, miten eri tahot näkevät alansa nykytilan ja tulevaisuuden ja mitä ne ylipäätään odottavat yliopistolta. Saarijärvi kävi pitkiä keskusteluja myös Tampereen kauppakamarissa, joka on yksi professuurin lahjoittajista ja toiminut pitkään oppituolin perustamisen puolesta. En ole tehtävässäni kaupan ja palvelualojen edunvalvoja, mutta mielestäni on tärkeää kuunnella eri sidosryhmien ajatuksia. Tahdon tuoda esiin myös uusinta tutkimustietoa ja rakentaa yhteistyötä. Saarijärvi on asettanut kolme yläteemaa, joihin hän aikoo keskittyä viisivuotiskaudellaan. Teemat ovat palvelualojen yhteiskunnallinen rooli, asiakkuusajattelu ja kaupan murros. Teemat kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa ja saavat kaikupohjaa myös yhteiskunnallisesta muutoksesta ja kansantaloudellisesta keskustelusta veropolitiikasta, sääntelystä ja suomalaisten ostovoimasta. Muutoksessa mukana monta asiaa Kaupan liiton ennusteen mukaan kaupan alalta katoaa ensi vuoden loppuun mennessä ehkä jopa työpaikkaa. Ennustetta selitetään sekä talouden taantumalla että kaupan rakennemuutoksella. Tyly arvio on Saarijärven mielestä realistinen. Kaupan ala, samoin kuin palveluala yleisesti, kipuilee ostovoiman kroonisesta heikkenemisestä. Taantuman lisäksi kauppa kärsii rakenteellisista ongelmista, joten vaikka taantuma hellittäisi, vaikeudet eivät väisty. Sama tauti vaivaa Suomen kansantaloutta. Kauppaa kurittaa myös globalisaatio, josta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Nyt se on totisinta totta. Suomi on osa globaalia talousjärjestelmää niin hyvässä kuin pahassa. Suomalaiset ostavat yhä innokkaammin verkosta ja Suomeen rantautuu hyvin viritettyjä käyttötavarakaupan erikoisketjuja, jotka perustuvat usein kivijalka- ja Tampereen kauppakamarilehti 6 n

20 Hannu Saarijärvi 1981 syntyy Pirkkalassa 2000 ylioppilaaksi Pirkkalan yhteislukiosta 2007 kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, pääaineena markkinointi, sivuaineina laskentatoimi ja tietojenkäsittelytiede 2011 kauppatieteiden tohtori, väitöskirja esittää palveluliiketoiminnallisen näkökulman asiakastiedon hallintaan Perhe Harrastukset maratonjuoksu ja suunnistus Vaimo Tiina, 2- ja 4-vuotiaat tyttäret, kolmas lapsi syntyy vuodenvaihteessa; asuu Pirkkalan Takamaalla, josta juoksee usein töihin ohjelmajohtaja, Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos markkinoinnin yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto palvelujen ja kaupan professori, Tampereen yliopisto. Tehtävänä palvelujen ja kaupan tutkimuksen ja opetuksen kehittäminen sekä niiden yhteiskunnallisen roolin kirkastaminen. nettikauppaa onnistuneesti yhdistäviin liiketoimintakonsepteihin. Zalandojen, alibabojen ja muiden verkkokaupan jättiläisten kanssa suomalaisten kaupan toimijoiden on mahdotonta kilpailla ainakaan hinnalla. Kauppaa siirtyy edelleen verkkoon, mutta nettikaupassa kytee myös ongelmia, joista pitäisi puhua nykyistä enemmän. Ongelmia tuottaa muun muassa ilmainen palautus, josta verkkokauppa ei uskalla luopua, koska se on merkittävä kilpailutekijä. Palautusoikeus tukee Saarijärven mukaan epäeettistä kuluttamista ja kuormittaa ympäristöä. Lisäksi se on johtanut lieveilmiöihin, kuten tuotteiden palauttamiseen käytettyinä. Esimerkiksi Zalandosta ostetuista tuotteista jopa puolet palautetaan. Niissä myynnin volyymeissa määrä on hirmuinen. Nähtäväksi jää, miten palautuksissa menetellään tulevaisuudessa ja mitä muuta asiakkaiden anonyymius verkkokaupassa tuo mukanaan. Asiakastiedolla palveleminen välttämätöntä Hannu Saarijärvi ravistelisi perusteellisesti kaupan ja palvelujen asiakkuusajattelua. Kaupan murroksessa on pitkälti kyse myös siitä, että kauppa pyristelee irti roolistaan logistiikan jatkeena. Jotta se kehittyisi moderniksi palveluyritykseksi, se tarvitsee tuekseen digitaalisia ja mobiilipalveluja. Uusia palveluja kehitetään asiakkailta kerättävän tiedon pohjalta. Kansainvälisesti vertailtuna asiakastiedolla palveleminen kaupan alalla on Suomessa kuitenkin vähäistä. Saarijärven mielestä ala voisi ottaa oppia suomalaisesta koneenrakennusteollisuudesta, joka on palveluliiketoiminnan kehittämisen kärkikaartia maailmassa. Kun Metso Mineralsin murskain ahkeroi eteläamerikkalaisessa kaivoksessa, valmistaja monitoroi murskaimen kuntoa jatkuvasti, jotta kalliita korjausseisokkeja ei syntyisi. Koneesta kerättävällä tiedolla Metso palvelee asiakastaan ennakoivasti. Saarijärvi löytää nopeasti myös muita hyviä yritysesimerkkejä Pirkanmaalta: Avant Tecno, Fastems, Robit Rocktools, Vexve... Ne valjastavat insinööritaidon asiak kaiden eduksi hienolla tavalla. Suomessa on Nokian perintönä korkeatasoista insinööriosaamista. Jos sitä suunnattaisiin kaupan digitaalisten palvelujen kehittämiseen, suomalaiseenkin kauppaan voisi syntyä kansainvälisiä menestystarinoita. Kauppa on luottamusta Kaupalla olisi asiakastietoa käytössään yllin kyllin jo nyt, sillä suomalaiset ovat ahkeria kanta-asiakaskorttien käyttäjiä. Kortteja höylätään päivittäin miljoonia kertoja, mutta tosiasiassa kauppa hyödyntää keräämäänsä tietoa suhteellisen vähän. Mutta asiakkaat uskovat muuta. He luulevat, että tietoa kerätään suuria määriä ja sitä käytetään taustalla eri tarkoituksiin. Suhtautuminen tiedonkeruuseen on nuivaa ja kauppaa pidetään isoveljenä, joka valvoo. Kaupan pitäisi pikaisesti kasvattaa asiakkaittensa luottamusta ja osoittaa konkreettisesti, mitä hyötyä tiedonkeruusta on: Asiakastieto palvelee asiakasta ja tukee hänen arkeaan. Asiakas voi saada entistä parempaa palvelua ja ostoprofiilinsa mukaisia tarjouksia tai lisää tietoa käyttämiensä tuotteiden terveys- ja ympäristövaikutuksista. Sovellusmahdollisuuksia on monia. Kierrätys ja vuokraus ostamisen rinnalle Professuurissaan Saarijärvi tarkastelee palveluja ja kauppaa vuoteen 2020 ulot- 20 Tampereen kauppakamarilehti 6 n 2014