MITÄ ON MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA VALTAKULTTUURISSA?

Transkriptio

1 MITÄ ON MONIKULTTUURISUUS SUOMALAISESSA VALTAKULTTUURISSA? Anna-Leena Riitaoja Tohtorikoulutettava Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

2 SISÄLTÖ Identiteetti Suomalaisuuden rakentaminen Moninaisuus suomalaisuudessa Moninaisuus minussa ymmärränkö toista? Monikulttuurisuuden tulkinnat ja toiseus Sovellus koulumaailmaan kysymyksiä pohdittavaksi

3 Kuka sinä olet? Valitse kolme asiaa. Kenelle vastasit? Millaista tilannetta ajattelit? Mitä vaikutusta on sillä, kuka kysyy ja missä yhteydessä? Entä jos kysyjä olisi Millaisia asioita itsestä on suotavaa yleensä kertoa? Entä mistä vaietaan? Julkisen tilan sisäänrakennetut arvot, normit ja odotukset, sekä julkisen ja yksityisen raja

4 MUUTTUVA IDENTITEETTI Maailmankatsomus Sosiaaliluokka Uskonto paikka Ammattiryhmä Sukupuoli (gender) Kieli Asuin- Ikä Fyysiset erot & poikk. Kansallisuus Etnisyys Identiteetit muuttuvat ja erilaiset asiat korostuvat ajasta, paikasta ja tilanteesta riippuen Amartya Sen 2006/2009: Ihmisiä ei pidä määritellä tai ryhmitellä vain yhden identiteetin kautta Mukailtu Gollnick & Chinn (1998); Hokkanen 2002

5 Kulttuurin käsite on yritys rajata jatkuvaa kulttuurista vaihtoa ja kulttuurien sekoittumista (Bhabha 1994) Rajojen piirtämistä virtaavaan veteen? Toisistaan erillisiä, staattisia kulttuureja ei ole olemassa Benedict Andersson (1991): Imagined communities, kansa kuviteltuna yhteisönä

6 SUOMALAISUUDEN RAKENTAMINEN ENNEN (JA NYT)

7 SUOMALAISUUDEN HAHMOTTUMINEN Snellman: Suomen kielen asema Kansanrunouden kerääminen Lönnrot: Kalevala J. L. Runebergin runous Isänmaanrakkauden herättäminen Kotiseuduntutkimus Topelius: Maamme kirja, lauluja, runoja, lastenkirjoja Cygnaeus: Kansakoululaitos 1866 Oma raha (Suomen markka) 1860 J.L. Runeberg, Elias Lönnrot, Fredrik Cygnaeus, J.V. Snellman, Zacharias Topelius

8 KOULUTUSJÄRJESTELMÄN SYNTY EUROOPASSA JA SUOMESSA Koululaitos kansallisvaltion, kansan ja kansalaisten rakentajana ja uusintajana Kansallinen identiteetti opetussuunnitelmissa

9 KOULU KANSALLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAJANA Kotiseutuopetus ympäristöopetus Topeliaaninen kotiseutukäsitys: kotiseudun tuntemuksen ja - rakkauden herättäminen

10 KANSALLISMAISEMAT Suomalaisuuden ideologian lisäksi tarvittiin kulttuurin tuotteita, jotka voitiin kokea omaksi Runeberg: Sisä-Suomen korpi- ja järvimisemat (Saarijärven Paavo) Topelius: Kansallisesti arvokkaat maisemat Maisemamaalaukset: Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt Kirjallisuus: karelianismi (esim. Juhani Aho ja Eino Leino) Maisemavalokuvaus (I.K. Inha)

11

12

13

14

15 SUOMALAINEN KANSANLUONNE? Kansanluonne: tiettyyn alueelliseen yksikköön tai sosiaalisen yhteisön kollektiiviseen mentaliteettiin liittyvä käsitys ilman tiedollista pohjaa. (Paasi 1984; Knuuttila & Paasi 1995) Tavoitteena sosiaalisen identiteetin rakentaminen, me ja he jaottelut Suomalainen kansanluonne ja suomalaisten heimojen kuvaukset (Topelius: Maamme-kirja)

16 Suomalaisen kansanluonteen lisäksi käsitys muiden kansojen kansanluonteista Stereotypioita on siirretty tyypillisesti maantiedon kouluopetuksessa, me ja he Suomalaiset lapset on 1960-luvulle saakka koulussa sosiaalistettu suoraan kansallisten stereotypioiden maailmaan, erityisesti alimmilla luokilla. (Anssi Paasi 1995) Suomalaisen mentaliteetin uudelleen tuottaminen

17 Saunominen, onkiminen, makkaranpaisto ja lavatanssit ovat supisuomalaista kesän viettoa (Luonnontutkija 3-4; 1998) Savolainen iloisuus ja huumori saa kaikki hyvälle tuulelle (Koulun ympäristötieto 4; 2001) Ahkeruudellaan islantilaiset ovat karulla saarellaan saavuttaneet korkean elintason, joka näkyy hyvin maan pääkaupungin Reykjavikin eli Savuavan lahden kaduilla. (Koulun ympäristötieto 4; 2001) Maailmalla Tanska tunnetaan miellyttävänä ja siistinä hyvinvointivaltiona, jonka asukkaat näyttävät iloisilta ja onnellisilta. (Verne 4; 1995) Muiden slaavien tavoin venäläiset ovat seurallisia ihmisiä, jotka saavat hyvin aikansa kulumaan juomalla teetä, syömällä monenlaisia pikku herkkuja ja seurustelemalla ystävien kanssa. (Koulun ympäristötieto 5; 2001) Tani (2004)

18 KANSALLISEN YHTENÄISYYDEN KOROSTAMINEN Kansalaissodan jälkeen syntyi yhteinen oppivelvollisuus kansan eheyttämiseksi Yhteiskuntaluokkien välisten erojen vähentäminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen 1960-luvulta alkaen Tasa-arvopuhe käsitys toteutuneesta tasaarvosta ja samanlaisuudesta? Ihan tavallinen suomalainen Ahonen 2003; Julkunen 2010

19 MONINAISUUS SUOMALAISUUDESSA - ESIMERKKEJÄ

20 YHTEISKUNTALUOKKA MENNEESSÄ JA NYKYISESSÄ Työläistaustaisena opettajana keskiluokkaisessa opettajanhuoneessa Luokkien habitus, luokkaidentiteetti ja sosiaalinen koodi Taloudelliseen, koulutukselliseen, yhteiskunnalliseen asemaan ja terveyteen liittyvien erojen kasvu Alueellisten erojen kasvu Kohtaako opettajan maailma lapsen maailman?

21 SUOMALAINEN RUOKAKULTTUURI MENNEESSÄ JA NYKYISESSÄ Läntinen ja itäinen ruokakulttuuri Läntiset keittoruuat, kova leipä Itäiset uuniruuat, kukot ja piirakat,pehmeä leipä Juhlat Muutokset ruokakulttuurissa Pizza, lasagne, jogurtti, appelsiini Hampurilainen, kebab, sushi Etnisen ruuan arkipäiväistyminen Ks. esim. Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia, 2009

22 NUORISOKULTTUURIT SUOMESSA Formaalit ryhmät Nuorisojärjestöt, urheilu- ym. järjestöjen nuorisoosastot jne. Informaalit ryhmät Lasten ja nuorten koulukavereista tai naapureista muodostuvat ryhmät Erilaiset sakit, jengit ja alakulttuuriset ryhmät Ryhmän sijasta 1980-luvulta lähtien on puhuttu mieluummin alakulttuureista, yhteisöistä ja verkostoista

23 HS

24 TAVALLISUUS OPPILASKULTTUURISSA Arkisuus Itsen ja toisten tarkkailu Pukeutumistavat Tavallisuuteen ja ulkonäköön liittyvät kommentit saavat merkityksiä myös sukupuolen kautta Tolonen 1999, 2002

25

26

27

28

29 MONINAISUUS MINUSSA YMMÄRRÄNKÖ TOISTA?

30 MONINAISUUDEN NÄKEMINEN ITSESSÄ VOI AUTTAA NÄKEMÄÄN MONINAISUUDEN MYÖS TOISESSA... Oma vähemmistöasema ja siihen liitetyt yleistykset, stereotypiat ja ennakkoluulot tai heikompi yhteiskunnallinen tai taloudellinen asema Miten kategorioita ja niihin liittyviä yleistyksiä tuotetaan muiden kohdalla

31 TAI SITTEN EI Vahvat stereotypiat jostain ryhmästä Siirtovaikutus ei synny automaattisesti Ei tunnisteta sitä, missä asioissa ollaan etuoikeutettuja suhteessa johonkin toiseen ryhmään, kuulutaan valtakulttuuriin tai valtaapitäviin etuoikeus voi olla diskursiivista tai yhteiskunnalliseen asemaan, sosiaalisiin suhteisiin tai taloudelliseen asemaan liittyvää

32 MONIKULTTUURISUUS = NE TOISET? Vaikka sekä suomalaisuus että muut kansalliset ja etniset ryhmät ja kulttuurit ovat sisäisesti moninaisia, monikulttuurisuudella tarkoitetaan usein ei-suomalaista toista Suomalaisuutta ei nähdä sisäisesti monikulttuurisena tai ajassa ja tilanteissa muuttuvana Toinen ei ole kuka tahansa toinen, vaan tummaihoiseen, erilaista kulttuuria ja uskontoa edustavaan (tai sellaiseksi kuviteltuun) ihmiseen

33 MONIKULTTUURISUUDEN TULKINNAT JA TOISEUS

34 MIKSI MONIKULTTUURISUUDEN TULKINNALLA ON VÄLIÄ? Oletus oman kulttuurin yhdenmukaisuudesta oletus toisen kulttuurin yhdenmukaisuudesta Ajatus suomalaisuuden moninaisuudesta puree huonosti uuteen monikulttuurisuuspuheeseen Monikulttuurisuuden kapeutunut merkitys Viittaa tummaihoiseen, erilaista kulttuuria ja uskontoa edustavaan (tai sellaiseksi kuviteltuun) ihmiseen Koloniaalisen toisen uudelleen tuottaminen

35 ABYSSAL LINE: SUURI RAJA PINNAN ALLA Läntinen maailmankuva, todellisuus ja tieto tulee ensisijaiseksi ja ainoaksi varteen otettavaksi Toisen puolen todellisuus ja tieto katoavat tai muuttuvat tarpeettomiksi. Maldonado-Torres 2004; Santos 2007; Andreotti 2011

36 SOVELLUS KOULUMAAILMAAN KYSYMYKSIÄ POHDITTAVAKSI

37 KENEN KOULU / PÄIVÄKOTI? Mitkä ryhmät saavat näkyä ja kuulua, ketä kuunnellaan, ketkä saavat osallistua päätöksiin aikuisten ja lasten kohdalla? Miten eri ryhmistä puhutaan, miten ihmisiä niiden kautta tulkitaan, miten toimintaa ennakoidaan tai arvioidaan? Saanko minä ja muut määritellä itseni, vai määrittelevätkö muut minua jonkin ominaisuuden tai ryhmäjäsenyyden perusteella? Onko kaikki oppilaat tehty opetussuunnitelman mukaan?

38 Mitatessaan yksilöllistä kyvykkyyttä koulu tuleekin mitanneeksi luokka-asemalle tyypillistä koulu-kestävyyttä. Vähitellen lasten ja nuorten kotitaustaan liittyvät taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset erot alkavat näyttäytyä yksilöiden välisinä kyvykkyyseroina. (Naumanen & Silvennoinen 2010)

39 Vaikka Suomi on ollut monikulttuurinen, koulukasvatus on ollut yksikulttuurista. (Räsänen 2005)

40 Samanlaista kohtelua kaikille vai yhdenvertaisuutta? Normiin kasvattaminen? Tavallisuus? Tunnistanko miten toiseus tai toisenlaisuus koulussa muodostuu puheessa ja teoissa sekä oletuksissa ja miten se vaikuttaa lapsiin ja aikuisiin? Tunnistanko oma toiseuden kokemukseni? Paremmin tietäjästä, toisin tietämiseen, ja poisoppimiseen?

41 Kiitos!