YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA: KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA: KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ!"

Transkriptio

1 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA: KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! MARJA-LEENA STENSTRÖM PIRJO LINNAKYLÄ ANTERO MALIN PENTTI NIKKANEN ELLEN PIESANEN SAKARI VALKONEN KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 1

2 2 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

3 SISÄLTÖ ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 7 I OSA Marja-Leena Stenström, Pentti Nikkanen & Ellen Piesanen; Yli 40-vuotiaat tutkimuksen kohteena 9 II OSA Ellen Piesanen; Aikuisopiskelijoiden kokemuksia eri koulutusmuodoissa: Kyll mä lähinnä nautin, kun huomas, että vanha äijäkin oppii vielä! 23 III OSA Marja-Leena Stenström & Sakari Valkonen; Yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleiden koulutushalukkuus 67 IV OSA Pentti Nikkanen; Aikuisopiskelijoiden tarpeita, kokemuksia ja odotuksia kolmesta erityyppisestä aikuiskoulutuksesta 105 V OSA Pirjo Linnakylä & Antero Malin; Yli 40-vuotiaat aikuiskoulutuksessa: Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja siitä syrjäytyminen SIALS-aineiston valossa 171 VI OSA Marja-Leena Stenström; Aikuiset koulutuksessa: Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 40+ -tutkimuksesta 237 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake 247 Liite 2. Haastattelulomake 257 Liite 3. Kirjallisuusluettelo 259 KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 3

4 4 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

5 ESIPUHE Elinikäisen oppimisen edistäminen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen on nähty keskeisenä välineenä työllistyvyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä sekä ammatillisen liikkuvuuden lisääntymisessä. Tämän opetusministeriön toimeksiannosta suoritetun tutkimuksen painopiste on ollut yli 40-vuotiaiden puutteellisen ja vanhentuneen ammattitaidon omaavien koulutustarpeiden ja motivaation kartoittamisessa. Tutkimus jakautuu aineistollisesti kolmeen osuuteen: koko maata edustavaan tilastoaineistoon (SIALS-aineisto) sekä harkinnanvaraiseen kysely- ja haastatteluaineistoon. Nämä osuudet raportoidaan erillisinä artikkeleina edeten yksityisestä yleiseen. Tulososuuden ensimmäinen artikkeli kuvaa haastattelun tuloksia: Ellen Piesanen Aikuisopiskelijoiden kokemuksia eri koulutusmuodoissa: Kyll mä lähinnä nautin, kun huomas, että vanha äijäkin oppii vielä! Sen jälkeen seuraa kyselyosuuden tulosten esittely kahtena artikkelina: Marja-Leena Stenström & Sakari Valkonen, Yli 40- vuotiaiden aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleiden koulutushalukkuus sekä Pentti Nikkanen Aikuisopiskelijoiden tarpeita, kokemuksia ja odotuksia kolmesta erityyppisestä aikuiskoulutuksesta. Tulososuuden lopuksi esitetään koko maata edustavan aineiston tulokset: Pirjo Linnakylä & Antero Malin Yli 40-vuotiaat aikuiskoulutuksessa: Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja siitä syrjäytyminen SIALS-aineiston valossa. Lisäksi julkaisu sisältää ensimmäisenä artikkelina johdanto-luvun: Marja-Leena Stenström, Pentti Nikkanen & Ellen Piesanen Yli 40-vuotiaat tutkimuksen kohteena sekä viimeisenä artikkelina yhteenveto-osuuden: Marja-Leena Stenström Aikuiset koulutuksessa: Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 40+ -tutkimuksesta. Julkaisun liiteosuus koostuu kysely- (liite 1) ja haastattelulomakkeista (liite 2) sekä kirjallisuuskatsauksesta (liite 3). Tutkimus on toteutettu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa yhteistyössä laitoksen eri tutkimusryhmien edustajien kanssa ajalla Tutkimuksen vastuullisena tutkijana on toiminut erikoistutkija Marja-Leena Stenström. Tutkimuksen suunnittelu- ja ohjausryhmään ovat kuuluneet Koulutuksen tutkimuslaitokselta johtaja, professori Jouni Välijärvi, professori Pirjo Linnakylä, pääsuunnittelija Antero Malin, KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 5

6 erikoistutkija Pentti Nikkanen, erikoistutkija Ellen Piesanen, professori Jussi Välimaa ja sittemmin sovellutussuunnittelija Sakari Valkonen sekä puheenjohtajana erikoistutkija Marja-Leena Stenström. Ryhmän kahteen kokoukseen on osallistunut myös opetusministeriön edustajana opetusneuvos Reijo Aholainen. Tutkimuksen tekoon on osallistunut julkaisun kirjoittajien lisäksi muita laitoksen henkilöitä. Kyselyosuuden käytännön toteuttamiseen on osallistunut tutkimusamanuenssi Lea Pöyliö, joka on koodannut myös kyselyosuuden avoimet vastaukset. Tutkimusamanuenssi Inga Arffman on litteroinut osan haastatteluista yhdessä harjoittelija, kasv. yo Eeva Lamminpään kanssa, joka on tehnyt myös kirjallisuuskatsauksen. Kyselyaineiston molempien artikkeleiden tilastollisista analyyseista on vastannut sovellutussuunnittelija Sakari Valkonen. SIALS-aineiston tilastollisista analyyseista on vastannut pääsuunnittelija Antero Malin. Lisäksi tutkimuksen on mahdollistanut kyselyyn ja haastatteluun osallistuneet aikuiset sekä heidän opettajansa. Kyselyn toteuttamisessa on tarvittu myös Keski-Suomen oppisopimuskeskusten apua opiskelijoiden tavoittamisessa. Tutkimuslaitoksen johto on aktiivisesti osallistunut tutkimuksen toteuttamiseen ja kannustanut projektin tekijöitä. Tutkimuksen on rahoittanut opetusministeriö käyttäen rahoitukseen kansallista ja ESR-rahoitusta. Kiitän lämpimästi kaikkia tutkimuksen tekoon, sen toteuttamisen mahdollistamiseen ja julkaisun kirjoittamiseen osallistuneita yhteistyöstä projektin aikana. Toivon, että julkaisu antaa todellisuutta vastaavan monipuolisen kuvan tutkimuskohteesta (yli 40 -vuotiaat aikuisopiskelijat) sekä eväitä ikääntyvien aikuisten koulutuksen kehittämiseen. Jyväskylässä tammikuussa 2002 Marja-Leena Stenström 6 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

7 TIIVISTELMÄ Nykypäivän yhteiskuntaa voidaan luonnehtia markkinavoimien säätelemäksi epävarmojen työsuhteiden, pätkätöiden ja työttömyyden yhteiskunnaksi. Työelämässä saadaan totutella yhä epävarmempiin työsuhteisiin elinikäisten virkojen sijasta sekä työvoiman liikkuvuuden vaatimuksiin, mikä ilmenee mm. paikkakunnan vaihdoilla. Henkilökohtainen työura ja koulutus yhdessä muodostuvat entistä ratkaisevammaksi tekijäksi sekä yhteiskunnallisen aseman muotoutumisessa että syrjäytymisprosessin etenemisessä. Elinikäisen oppimisen merkitys on korostumassa. Väestön ikääntymistä on pidetty yhtenä perusteena elinikäisen oppimisen tarpeellisuudelle. Työmarkkinoiden taitotarpeeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään uusilla työmarkkinoille tulijoilla, vaan tarvitaan ikääntyvän väestön koulutuksen kehittämistä ja sitä kautta heidän koulutustasonsa nostamista ja ajantasaistamista. Tämän opetusministeriön toimeksiannosta suoritetun tutkimuksen painopiste oli yli 40-vuotiaiden puutteellisen ja vanhentuneen ammattitaidon omaavien koulutustarpeiden, -motivaation ja -kokemusten kartoittamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä koko väestön osalta yli 40- vuotiaiden osallistumista aikuiskoulutukseen että valikoitua kohderyhmää, joka oli aikuiskoulutuksessa. Tutkimus koostuu kolmesta osasta:1) Haastatteluaineisto (n=25) painottuu syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyvien aikuisten kokemusten kuvailuun. Ellen Piesanen on kirjoittanut haastatteluihin pohjautuvan artikkelin Aikuisopiskelijoiden kokemuksia eri koulutusmuodoissa: Kyll mä lähinnä nautin, kun huomas, että vanha äijäkin oppii vielä!. 2) Harkinnanvaraisen kyselyaineiston (n=389) avulla keskitytään yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleiden koulutustarpeisiin, -halukkuuteen ja -kokemuksiin. Tuloksista on kirjoitettu kaksi artikkelia: Marja-Leena Stenströmin ja Sakari Valkosen Yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleiden koulutushalukkuus sekä Pentti Nikkasen Aikuisopiskelijoiden tarpeita, kokemuksia ja odotuksia kolmesta erityyppisestä aikuiskoulutuksesta. 3) Tilastoaineiston (n=1370) avulla kuvataan yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutukseen osallistumista ja siitä syrjäytymistä koko aikuisväestössä. Tulokset on raportoitu KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 7

8 Pirjo Linnakylän ja Anteron Malinin artikkelissa Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja siitä syrjäytyminen SIALS-aineiston valossa. Aineistojen erilaisuuden lähtökohtana oli niiden toisiaan täydentävä vaikutus ja monivivahteisen tutkimuskohteen kuvaus. Aikuiskoulutuksen kehittämisessä huomio tulee kiinnittää siihen, että kohderyhmät ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Jos halutaan parantaa ikääntyvän väestön ammattitaitoa ja koulutushalukkuutta, tulee eri ryhmille sopivia koulutusmuotoja tarkoin punnita. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota aikuiskoulutuksen laatuun. Ikääntyvien koulutuksessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään pedagogisista ratkaisuista, vaan vanhentuneen koulutuksen ja ammattitaidon ajan tasalle saattaminen on laajempi sosiaalipoliittinen kysymys. 8 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

9 YLI 40-VUOTIAAT TUTKIMUKSEN KOHTEENA MARJA-LEENA STENSTRÖM PENTTI NIKKANEN ELLEN PIESANEN KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 9

10 SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA 11 2 AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SEN ORGANISOINTIMUODOISTA 13 3 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS 17 LÄHTEET YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

11 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Nykypäivän yhteiskuntaa voidaan luonnehtia markkinavoimien säätelemäksi epävarmojen työsuhteiden, pätkätöiden ja työttömyyden yhteiskunnaksi. Työelämässä saadaan totutella yhä epävarmempiin työsuhteisiin elinikäisten virkojen sijasta sekä työvoiman liikkuvuuden vaatimuksiin, mikä ilmenee mm. paikkakunnan vaihdoilla. Henkilökohtainen työura ja koulutus yhdessä muodostuvat entistä ratkaisevammaksi tekijäksi sekä yhteiskunnallisen aseman muotoutumisessa että syrjäytymisprosessin etenemisessä. Elinikäisen oppimisen merkitys on jälkimodernissa yhteiskunnassa korostumassa. Elinikäisen oppimisen edistäminen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen on nähty keskeisenä välineenä työllistyvyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä sekä ammatillisen liikkuvuuden lisääntymisessä. Elinikäisen oppimisen ajatuksen taustalla ei ole välttämättä entisaikojen tapaan pelkästään humanistinen ihanne itsensä kehittämisestä. Pikemminkin tilalle on nykyaikana tullut osaamisen pakko, koska työssä ja elämässä menestyminen edellyttävät osaamista. Mikäli työelämän perusrakenteiden muuttuessa yksittäinen työntekijä ei ole valmis täydentämään omaa peruskoulutustaan, työelämästä syrjäytymisen riski muodostuu yhä todennäköisemmäksi. Koulutuksen myötä tapahtuva osaamistason parantaminen antaa yksilölle puolestaan joustavampia mahdollisuuksia ammatilliseen uudelleen suuntautumiseen muuttuvissa olosuhteissa. Toisaalta kouluttautuminen merkitsee myös oman kasvatuksellisen elämänlinjauksen suunnittelua, ja koulutettu henkilö tulee oman työtilanteensa ja yhteiskunnallisen elämänhistoriansa tuottajaksi (Beck 1992). Koulutus tekee silloin mahdolliseksi reflektoivan ja itseohjautuvan suhtautumisen vallitsevaan yhteiskunnalliseen ympäristöön. Muuttuvassa yhteiskunnassa koulutusjärjestelmän vastuu yksilöiden elämänkaaren ja myös heidän työelämässä selviytymisensä tukemisesta on kasvanut. Koulutusjärjestelmä kun voidaan eräässä mielessä nähdä eräänlaisena syrjäytymisen ehkäisijänä ja yksilön elämän kestävän kehityksen tukena. Koulutuksen tehtäväksi nousee entistä enemmän oppimiskyvyn kehittäminen ja selviytymiskvalifikaatioiden tuottaminen. Tärkeiksi kvalifikaatioiksi tulevat taidot suorittaa valintoja ja korjata epäonnistuneita valintoja esim. aikuiskoulutuksen avulla. KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 11

12 Toisaalta muutosten yhteiskunnassa uudistumisen paineet ovat myös työnantajilla ja yrityksillä. Työelämän jatkuva uudistuminen asettaa omat paineensa ammattitaidon kehittämiseen. Tältä osin organisaatioilta ja yrityksiltä edellytetään oppivan organisaation piirteitä, joissa jatkuvan oppimisen kulttuuri nähdään luontevana ja keskeisenä osana työpaikan toimintaa. 12 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

13 2 AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SEN ORGANISOINTIMUODOISTA Ammatillista aikuiskoulutusta tarkastellaan seuraavassa käyttäen hyväksi OECD:n aikuiskoulutuspolitiikan maatutkinnan taustaraporttia Katsaus suomalaiseen aikuiskoulutukseen (2001). Sen jälkeen syvennytään niihin aikuiskoulutuksen organisointimuotoihin, joihin tämän toimeksiantotutkimuksen kysely- ja haastattelututkimuksen osissa perustellusti rajaudutaan. Suomessa aikuiset voivat opiskella samoissa oppilaitosmuodoissa kuin nuoret ja suorittaa samoja tutkintoja yhdessä nuorten kanssa. Kuitenkin on tavallisempaa se, että aikuinen hakeutuu erikseen aikuisia varten organisoituun koulutukseen kuin se, että hän opiskelisi yhdessä nuorten kanssa. Tutkintorakenteessa on erityisesti aikuisia varten suunniteltuja tutkintoja, ja useat oppilaitosryhmät ovat erikoistuneet aikuiskoulutukseen. Niissä aikuinen voi opiskella tavoitteenaan tutkinto tai muutoin täydentääkseen ammatillista osaamistaan. Toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa kehitetään aikuisten osaamista ottamalla huomioon heidän tarpeensa. Aikuiset voivat suorittaa ammatillisia tutkintoja, jotka mahdollistavat toimimisen alan perustehtävissä sekä tuottavat heille kelpoisuuden kaikkeen korkea-asteen koulutukseen. Tutkinto, laajuudeltaan 120 opintoviikkoa, voidaan suorittaa ammatillisessa peruskoulutuksessa, näyttötutkintona tai oppisopimuskoulutuksena. Toisen asteen ammatillisessa lisäkoulutuksessa pyritään syventämään opiskelijoiden ammatillisia taitoja. Lisäkoulutus on aikuisille tarkoitettua jatko- ja täydennyskoulutusta, joka useimmiten suoritetaan ammatillisen peruskoulutuksen jälkeisinä opintoina. Ammatilliseen lisäkoulutukseen voivat hakeutua kaikki, jotka omassa työssään tuntevat tarvetta ammatilliseen kehittymiseen tai muutoin hakeutuvat ammatillista pätevöitymistä lisäävään koulutukseen. Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan näyttötutkintoina suoritettavia ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ja niihin valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Suurimpia ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä ovat ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja ammatilliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset oppilaitokset, oppisopimuskeskukset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Toisen asteen ammatillinen koulutus voi olla myös muuta kuin tutkintoon KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 13

14 tai sen osiin johtavaa tavoitteenaan tutkinnosta riippumaton ammattitaidon syventäminen tai laajentaminen. Esimerkiksi vuonna 1999 runsas puolet ammatillisesta lisäkoulutuksesta ei ollut tutkintotavoitteista. Ei-tutkintotavoitteinen ammatillinen koulutus lisää opiskelijan ammattitaitoa jollakin ammattitaidon osa-alueella. Ei-tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisena lisäkoulutuksena ja korkeakoulujen täydennyskoulutuksena. Myös suuri osa henkilöstökoulutuksena ostettua koulutusta kehittää opiskelijoiden ammattitaitoa ei-tutkintotavoitteisesti. Työttömien kouluttaminen on vapaan sivistystyön ohella ollut toinen tärkeä suomalaisen aikuiskoulutuksen perusta. Vuonna 1990 säädettiin laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Lain mukaan työvoimakoulutuksen rahoitusvastuu siirtyi työministeriölle. Jatkossa työvoimahallinnon tuli kilpailuttaa koulutuksen järjestäminen. Työhallinnon alueorganisaatiot pyytävät työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisen tarjouksia kaikilta potentiaalisilta koulutuksen tarjoajilta. Käytännössä kuitenkin suurin osa kyseisestä koulutuksesta toteutuu aikuiskoulutuskeskuksissa johtuen niiden erikoistumisesta sekä riittävästä kapasiteetista ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen. Työvoimapoliittinen koulutus voi olla edellä mainittua tutkintoon valmistavaa koulutusta tai ohjaavaa koulutusta eli valmentavaa työvoimakoulutusta. Johtuen toimeksiantotutkimuksen tehtävärajauksista seuraavassa kuvataan tarkemmin ammatillisen aikuiskoulutuksen organisointimuotoja. Koska tutkimusaineisto kerättiin aikuiskoulutuskeskuksien ja oppisopimuskeskusten opiskelijoista, ammatillisen aikuiskoulutuksen organisointimuotoja tässä ovat oppisopimuskoulutus, tutkintoon valmistava koulutus ja ohjaava koulutus. OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla joissakin koulutusorganisaatioissa, useimmiten aikuiskoulutuskeskuksissa (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1998). Oppisopimuskoulutuksella on kiinteä linkki työelämään. Oppisopimuskeskukset koordinoivat koulutuksen järjestelyjä ja myös kirjoittavat opiskelijalle todistuksen sopimuksen päätyttyä. Kuten edellä todettiin, oppisopimuskoulutus voi olla toisen asteen ammatillista peruskoulutusta ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin 14 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

15 valmistavaa koulutusta sekä ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta, kuten tutkinnon osien suorittamista. Tutkintoon valmistavana koulutuksena se johtaa näyttötutkintoon. Kuitenkaan näyttöjä ei ole sidottu koulutukseen. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu pääasiassa työyhteisöissä ja siinä korostuu työssä tapahtuva oppiminen. Yli 80 % oppisopimuskoulutuksena toteutettavasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta on tutkintotavoitteista. Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välillä kirjallisesti tehtävä työsopimus. Oppiaika sovitaan aina tapauskohtaisesti, sen kesto riippuu ennen kaikkea oppisopimuksen tavoitteesta ja suoritettavasta tutkinnosta. Oppisopimuksen koeaika on neljä kuukautta, ellei toisin sovita. Työpaikalta nimetään vastuunalainen kouluttaja. Oppisopimusopiskelijan työajan tulee olla normaali, osa-aikaisuus ei ole sallittua. Oppisopimussuhteessa lomaoikeus karttuu myös tietopuolisen koulutuksen aikana, vaikka työnantaja ei maksaisikaan palkkaa siltä ajalta. Työnantaja maksaa opiskelijalle vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa sekä siihen liittyvät sivukulut ja vakuutukset. Työnantajalla on mahdollisuus työllistämistukeen, mikäli ottaa oppisopimussuhteeseen työttömän työnhakijan. Tietopuolisen koulutuksen ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitteita. Tällöin opiskelija on oikeutettu opintososiaalisiin etuihin, kuten päivärahaan, matkakustannusten korvauksiin opiskelupaikkakunnasta riippuen sekä majoittumiskorvauksiin. TUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Aikuisten tutkintoon valmistava koulutus voi tapahtua omaehtoisena koulutuksena, jolloin perustutkinto on opiskelijalle maksuton ja ammattitutkinnossa sekä erikoisammattitutkinnossa opiskelija maksaa kurssimaksun. Jos tutkintoon valmistava koulutus tapahtuu työvoimakoulutuksena, niin valmistava koulutus on opiskelijalle maksuton. Lisäksi tutkintoon valmistava koulutus voi toteutua oppisopimuskoulutuksen kautta tai organisaatioiden muuhun henkilöstökoulutukseen liittyen ns. kovalla rahalla. Tutkintoon valmistava koulutus johtaa näyttötutkintoon, jossa aikuiset osoittavat ammattitaitoaan käytännön tehtävissä, simuloinneissa ym. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa voidaan prepata niitä alueita, joita tulee kehittää ennen mahdollista näyttötutkintoon menemistä. Näyttöjä ei ole sidottu tutkintoon valmistavaan koulutukseen (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1998). Näyttöjärjestelmän yhtenä keskeisenä lähtökohta- KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 15

16 ajatuksena on tarjota aikuisille mahdollisuus osoittaa oma ammattitaito ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomissa tutkinnoissa. Ei siis ole välttämätöntä osallistua valmistavaan koulutukseen päästäkseen näyttötutkintoon. Käytännössä kuitenkin koulutuksen merkitys tutkintoon valmistavana väylänä on yllättävän suuri: lähes kaikki tutkinnon suorittaneet ovat hankkineet valmistavaa koulutusta selvitäkseen tutkinnosta. Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävän, näyttötutkinnon suorittamiseen tähtäävän koulutuksen myyjän vastuulla on järjestää mahdollisuus osallistua tutkintoon osana koulutusta. Noin kolmannes valmistavassa koulutuksessa olleista osallistuu tutkintoon. Tutkintoon osallistuneista runsas puolet suorittaa koko tutkinnon ja noin kolmannes osan tai osia. Aikuiskoulutuskeskuksessa tutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelija on kiinteästi opiskelemassa käyden välillä työpaikoilla soveltamassa teoriaa käytäntöön. (Yrjölä ym. 2001, 3 4, 64, ) OHJAAVA KOULUTUS ELI VALMENTAVA TYÖVOIMAKOULUTUS Työvoimakoulutusta toteutetaan työvoimapoliittisista lähtökohdista. Ohjaavan eli valmentavan työvoimakoulutuksen tarkoituksena on hankkimalla aikuisväestölle koulutusta edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Ohjaavaan koulutukseen hakeudutaan työvoimatoimistojen kautta, ja koulutettavat ovat yleensä työttömiä. Koulutuksen hankinnat perustuvat työhallinnon alueorganisaatioiden, TE-keskusten työvoimaosastojen arvioihin paikallisesta työmarkkinakehityksestä ja koulutustarpeesta. TEkeskusten työvoimaosastot ostavat koulutukset niitä järjestäviltä organisaatioilta. Kahdesti vuodessa TE-keskusten työvoimaosastot järjestävät tarjouskilpailun. Päätöksen hakijoiden valinnasta koulutukseen tekee työvoimatoimisto ja sen perustana on henkilön koulutustarve suhteessa alueen työvoimatarpeeseen ja koulutustasovaatimuksiin. Ohjaava koulutus ei painotu ammattiin, vaan antaa ikääntyville työttömille mahdollisuuden tarkastella omaa elämäntilannettaan, hahmottaa omaa osaamistaan, lisätä valmiuksia oman osaamisen markkinointiin, kohottaa työ- ja toimintakykyään, löytää uusia mahdollisuuksia työttömyydestä selviytymiseen ja rakentaa tulevaisuuttaan. Ohjaavan koulutuksen tulee myös tuottaa aikuisopiskelijalle työnhakusuunnitelma. 16 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

17 3 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman keskeisenä lähtökohtana on tukea inhimillisten voimavarojen kehittämistä sekä työttömyyden ehkäisemistä ja torjuntaa. Tämän opetusministeriön toimeksiannosta suoritettavan tutkimuksen painopiste on yli 40-vuotiaiden puutteellisen ja vanhentuneen ammattitaidon omaavien koulutustarpeiden ja motivaation kartoittamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä koko väestön osalta yli 40-vuotiaiden osallistumista aikuiskoulutukseen että valikoitua kohderyhmää, joka on halukas koulutukseen. Tutkimustehtävät muodostuivat seuraaviksi: 1. Aikuinen opiskelijana minkälaisia ovat yli 40-vuotiaiden koulutuskokemukset? 2. Aikuinen työelämässä minkälaisia ovat yli 40-vuotiaiden opiskelijoiden työkokemukset ja tulevaisuuden näkymät? 3. Mitkä tekijät ovat yhteydessä yli 40-vuotiaiden koulutushalukkuuteen ja motivaatioon? 4. Mitkä tekijät ovat yhteydessä yli 40-vuotiaiden koulutustarpeeseen? 5. Minkälaisia eroja on havaittavissa eri koulutusmuodoissa opiskelevien yli 40-vuotiaiden välillä? 6. Mitkä ovat tyypillisiä ominaisuuksia eri koulutusmuodoissa opiskeleville yli 40-vuotiaille? 7. Mitkä tekijät selittävät yli 40-vuotiaiden osallistumista aikuiskoulutukseen ja siitä syrjäytymistä? Tutkimus koostuu kolmesta osasta, joitten aineistot ja lähestymistavat vaihtelevat. KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 17

18 Yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutukseen osallistuminen ja siitä syrjäytyminen (koko maata edustava SIALS-aineisto) (Osa VI) Yli 40-vuotiaat aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskusten opiskelijat (Kysely: harkinnanvarainen otos) (Osat III ja IV) Yli 40-vuotiaat aikuisopiskelijat (Haastattelu) (Osa II) Kuvio tutkimuksen aineistot I OSA: HAASTATTELU YLI 40-VUOTIAILLE OPISKELIJOILLE Haastatteluosuuden tarkoituksena oli kerätä tutkimuksen kvalitatiivinen aineisto. Sillä haluttiin syventää kyselyn teemoja sekä tilasto- ja kyselyaineistolla saatua kuvaa aikuiskoulutuksen tarpeista, koulutuksen suunnittelusta, opetuksen järjestämisestä ja sen toteutuksesta. Tutkimuksessa haastateltiin 25 yli 40-vuotiasta aikuisopiskelijaa, jotka oli valittu harkinnanvaraisesti kyselyaineiston perusteella ja joita haastateltiin heidän kotipaikkakunnillaan. Haastateltaviksi haluttiin erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia aikuisia, joten lähes kaikki haastatellut olivat työttömiä. Haastattelujen pohjana oli haastattelurunko (liite 1), joka laadittiin pääosin kyselylomakkeen pohjalta. Rungon keskeisinä teema-alueina olivat haastateltavien nykyisen elämäntilanteen ja tulevaisuudensuunnitelmien hahmottaminen, koulutukseen osallistumiseen, sen järjestämiseen, opetusmenetelmiin ja sisältöihin liittyvät näkemykset sekä suhtautuminen aikuiskoulutukseen yleensä. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin haastateltavien kokemuksia työelämästä ja sinne hakeutumisesta. Haastatteluihin mukaan otetut aikuiskoulutuskeskukset oli valittu siten, että ne edustivat mahdollisimman hyvin maan eri osien (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Keski-Suomi) aikuiskoulutus- 18 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

19 keskuksia. Haastattelut toteutettiin kahdeksassa eri aikuiskoulutuskeskuksessa, joista osassa II analysoidaan ja raportoidaan seuraavissa kuudessa aikuiskoulutuskeskuksissa tehtyjä haastatteluja: Hämeenlinnan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (Hämeenlinna) Tampereen aikuiskoulutuskeskus (Tampere) Turun aikuiskoulutuskeskus (Turku) Seinäjoen aikuiskoulutuskeskus (Seinäjoki) Varkauden aikuiskoulutuskeskus (Varkaus) Vuoksenlaakson ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (Imatra). Em. haastattelut suoritti erikoistutkija Ellen Piesanen, joka on kirjoittanut haastatteluihin pohjautuvan artikkelin Aikuisopiskelijoiden kokemuksia eri koulutusmuodoissa: Kyll mä lähinnä nautin, kun huomas, että vanha äijäkin oppii vielä!. Myös tutkimuksen kaksi muuta tutkijaa Marja-Leena Stenström ja Pentti Nikkanen, tekivät joitakin haastatteluja Jyväskylän ja Oulun aikuiskoulutuskeskuksissa. II OSA: KYSELY YLI 40-VUOTIAILLE AIKUIS- KOULUTUSKESKUKSISSA JA OPPISOPIMUS- KOULUTUKSESSA OPISKELLEILLE Jotta saataisiin tietoa yli 40-vuotiaiden omaehtoisen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen tarpeesta, aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleille suoritettiin kysely keväällä Kysymyksessä on harkinnanvarainen näyte (n=389). Aikuiskoulutuskeskusten ryhmien valinnassa pyrittiin ottamaan huomioon alueelliset ja aloittaiset tekijät. Mukaan on otettu myös oppisopimuskoulutuksessa olevia opiskelijoita lähinnä Keski-Suomesta. Kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin aikaisempia aikuiskoulutustutkimuksia (mm. Mikkonen 1995, 1996, 1997; Piesanen 1993, 1999). Kyselylomakkeen sisällöt muodostuivat seuraavista teema-alueista: aikuisopiskelijan taustatiedot (sukupuoli, ikä, perhetilanne, aikaisempi koulutus ja nykyinen ammatti), nykyinen toiminta, opiskelutilanne, koulutukseen hakeutumisen motiivit, koulutustavoitteet, koulutuskokemukset, koulutusodotukset, koulutuksen esteet ja koulutuksen vaikutus, tietotekniikkavalmiudet sekä avoimina kysymyksinä koulutuksen kokeminen aikuisena ja aikuiskoulutuksen kehittäminen aikuisten tarpeita vastaavaksi. Kyselylomake ja siihen saadut jakaumatiedot esitetään liitteessä 1. KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 19

20 Taulukko tutkimuksen kyselyn palautusprosentit Paikkakunta Lomakkeita Palautettu Palautuslähetetty prosentti Aikuiskoulutuskeskukset f f % Helsinki Hämeenlinna Imatra Jyväskylä Oulu Seinäjoki Tampere Tornio Turku Varkaus Aikuiskoulutuskeskukset yhteensä Oppisopimuskoulutus/Keski-Suomi Kaikki lomakkeet yhteensä Aikuiskoulutuskeskuksiin jaettiin 476 lomaketta, joista palautettiin 270 lomaketta (57 %). Lomakkeet lähetettiin valittujen kurssien yhdysopettajille, jotka jakoivat ne luokassa. Opiskelijat palauttivat ne suoraan tutkimuslaitokseen. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelleet valittiin Keski-Suomen alueelta oppisopimuskeskusten kautta. Oppisopimuskoulutuksessa olleille lähetettiin suoraan kotiosoitteeseen 154 lomaketta, joista palautuksina saatiin 119 (77 %). Koko kyselyaineiston palautusprosentiksi muodostui 62. Koska oppisopimuskoulutuksen opiskelijoiden asuinpaikka painottuu Keski-Suomeen, tulosten alueellinen vertailtavuus on mahdollista ainoastaan aikuiskoulutuskeskusten opiskelijoiden kohdalla. Kyselyosuuden toteuttamisesta vastasi erikoistutkija Marja-Leena Stenström, erikoistutkija Pentti Nikkanen ja sovellutussuunnittelija Sakari Valkonen. Tuloksista on kirjoitettu kaksi artikkelia tähän julkaisuun: Marja- Leena Stenströmin ja Sakari Valkosen Yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleiden koulutushalukkuus sekä Pentti Nikkasen Aikuisopiskelijoiden tarpeita, kokemuksia ja odotuksia kolmesta erityyppisestä aikuiskoulutuksesta. 20 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

21 III OSA: YLI 40-VUOTIAIDEN AIKUISKOULUTUKSEEN OSALLISTUMISTA JA SIITÄ SYRJÄYTYMISTÄ KUVAAVA KARTOITUS EDUSTAVAN TILASTOAINEISTON VALOSSA Koko yli 40-vuotiaan aikuisväestön koulutukseen osallistumista tai siitä syrjäytymistä kartoitettiin Aikuisten kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (The Second International Adult Literacy Survey, SIALS) yhteydessä kerätyn aikuiskoulutusaineiston avulla. SIALS-aineisto perustuu edustavaan otokseen ja se on vuodelta Tämän otoksen (n=1370) perusteella analysoitiin yli 40-vuotiaiden osallistumista sekä ammatilliseen että henkilökohtaisesti kiinnostavaan aikuiskoulutukseen tutkimushetkeä edeltävän 12 kuukauden aikana. Tulokset raportoidaan tämän julkaisun V osassa Yli 40- vuotiaat aikuiskoulutuksessa. Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja siitä syrjäytyminen SIALS-aineiston valossa. Tämän osan ovat kirjoittaneet professori Pirjo Linnakylä ja pääsuunnittelija Antero Malin. KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 21

22 LÄHTEET Beck. U Risk society. Towards a new society. London: Sage. Katsaus suomalaiseen aikuiskoulutukseen. OECD:n aikuiskoulutuspolitiikan maatutkinnan taustaraportti Helsinki: Opetusministeriö. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998). Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta (763/1990). Linnakylä, P., Malin, A., Blomqvist, I. & Sulkunen, S Lukutaito työssä ja arjessa. Aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Mikkonen, I Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeutuminen ja koulutuksen kokeminen. Koulutusmotivaatio, koulutukseen kohdistuneet odotukset ja niiden toteutuminen. Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus nro 95. Helsinki. Mikkonen, I Työvoimakoulutus ja työmarkkinapolun käänteet. Vaikuttavuuden arviointia ensimmäisen vuoden seurannan perusteella. Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus nro129. Helsinki. Mikkonen, I Työvoimakoulutus osana työmarkkinapolkua. Koulutuksen vaikuttavuus yksilötasolla. Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus nro 174. Helsinki. Piesanen, E Aikuisopiskelijan opiskelumotivaation muotoutuminen ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Teoksessa P. Remes (toim.). Aikuisen positiivinen koulutusvalinta: Työssä vai koulussa oppiminen. Teoriaa ja käytäntöä 78. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Piesanen, E Avoin yliopisto yksilöllistyvän yhteiskunnan markkinoilla koulutus- ja työmarkkinapolitiikan pelinappula vai nuoren aikuisen mahdollisuus?. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 8. Yrjölä, P., Ansaharju, J., Haltia, P., Jaakkola, R., Järvinen, A., Lamminranta, T. & Taalas, M Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi. Arviointi 12/2000. Opetushallitus. Helsinki. 22 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN

SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN 1 SUOSITUS 26.3.2009 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUMISESTA AIHEUTUVIEN KUSTAN- NUSTEN KORVAAMINEN 1.8.2009 ALKAEN Yleistä korvauksen maksamisesta Kuntoutusetuudet saadakseen opiskelijan on toimitettava

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Futurex seminaari 6.6. 2011 Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Tulevaisuuskatsaus Suomen menestyminen edellyttää, että

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus

Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus Messukeskus Opintopolku ja muut oppijan palvelut infotilaisuus 11.11.2016 Messukeskus Ammatillinen koulutus uudistuu ajankohtaista reformista Opetusneuvos Erja Kärnä, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen reformi

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

uranhallinta ja osaaminen

uranhallinta ja osaaminen SP 5 Keski-ikäisten työntekijöiden uranhallinta ja osaaminen Salla Toppinen-Tanner, Jukka Vuori, Marjo Wallin, Työterveyslaitos Minna Hiillos, Niina Jallinoja, Teemu Ruohonen, Johanna Vuori, Haaga- Helia

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto.

TYÖELÄMÄ. Työelämä. AMK-jatkotutkinto. 2.aste/työelämä. AMK-tutkinto. Työelämä. Erikoisammattitutkinto. Työelämä. Ammattitutkinto. yöelämä AMK-jatkotutkinto 2.aste/työelämä AMK-tutkinto yöelämä Erikoisammattitutkinto YÖELÄMÄ yöelämä Ammattitutkinto Perusopetus Perustutkinto Aikaisemmat opinnot yökokemus Itseopiskeltu tieto ja taito

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia. Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Kohderyhmä tilastojen valossa sekä ensimmäisiä tuloksia Erno Hyvönen Jyväskylä 25.10.2013 Esityksen rakenne 1. Nuorten aikuisten osaamisohjelman tavoitteet 2. Osaamisohjelman

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

811/1998. Asetus ammatillisesta koulutuksesta. Annettu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998

811/1998. Asetus ammatillisesta koulutuksesta. Annettu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998 1 811/1998 Annettu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1998 Asetus ammatillisesta koulutuksesta Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998)

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä

Erityisopetus: pedagoginen käytäntö, auttaa pedagogisin keinoin erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä ERITYISKASVATUS Käsitteet Erityiskasvatus: tieteenala, jonka keskiössä kasvatukselliset erityistarpeet ammattialana jakautuu opetuksen, hallinnon, suunnittelun ja tutkimuksen ammatteihin Erityispedagogiikka:

Lisätiedot