YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA: KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA: KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ!"

Transkriptio

1 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA: KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! MARJA-LEENA STENSTRÖM PIRJO LINNAKYLÄ ANTERO MALIN PENTTI NIKKANEN ELLEN PIESANEN SAKARI VALKONEN KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 1

2 2 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

3 SISÄLTÖ ESIPUHE 5 TIIVISTELMÄ 7 I OSA Marja-Leena Stenström, Pentti Nikkanen & Ellen Piesanen; Yli 40-vuotiaat tutkimuksen kohteena 9 II OSA Ellen Piesanen; Aikuisopiskelijoiden kokemuksia eri koulutusmuodoissa: Kyll mä lähinnä nautin, kun huomas, että vanha äijäkin oppii vielä! 23 III OSA Marja-Leena Stenström & Sakari Valkonen; Yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleiden koulutushalukkuus 67 IV OSA Pentti Nikkanen; Aikuisopiskelijoiden tarpeita, kokemuksia ja odotuksia kolmesta erityyppisestä aikuiskoulutuksesta 105 V OSA Pirjo Linnakylä & Antero Malin; Yli 40-vuotiaat aikuiskoulutuksessa: Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja siitä syrjäytyminen SIALS-aineiston valossa 171 VI OSA Marja-Leena Stenström; Aikuiset koulutuksessa: Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 40+ -tutkimuksesta 237 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake 247 Liite 2. Haastattelulomake 257 Liite 3. Kirjallisuusluettelo 259 KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 3

4 4 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

5 ESIPUHE Elinikäisen oppimisen edistäminen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen on nähty keskeisenä välineenä työllistyvyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä sekä ammatillisen liikkuvuuden lisääntymisessä. Tämän opetusministeriön toimeksiannosta suoritetun tutkimuksen painopiste on ollut yli 40-vuotiaiden puutteellisen ja vanhentuneen ammattitaidon omaavien koulutustarpeiden ja motivaation kartoittamisessa. Tutkimus jakautuu aineistollisesti kolmeen osuuteen: koko maata edustavaan tilastoaineistoon (SIALS-aineisto) sekä harkinnanvaraiseen kysely- ja haastatteluaineistoon. Nämä osuudet raportoidaan erillisinä artikkeleina edeten yksityisestä yleiseen. Tulososuuden ensimmäinen artikkeli kuvaa haastattelun tuloksia: Ellen Piesanen Aikuisopiskelijoiden kokemuksia eri koulutusmuodoissa: Kyll mä lähinnä nautin, kun huomas, että vanha äijäkin oppii vielä! Sen jälkeen seuraa kyselyosuuden tulosten esittely kahtena artikkelina: Marja-Leena Stenström & Sakari Valkonen, Yli 40- vuotiaiden aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleiden koulutushalukkuus sekä Pentti Nikkanen Aikuisopiskelijoiden tarpeita, kokemuksia ja odotuksia kolmesta erityyppisestä aikuiskoulutuksesta. Tulososuuden lopuksi esitetään koko maata edustavan aineiston tulokset: Pirjo Linnakylä & Antero Malin Yli 40-vuotiaat aikuiskoulutuksessa: Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja siitä syrjäytyminen SIALS-aineiston valossa. Lisäksi julkaisu sisältää ensimmäisenä artikkelina johdanto-luvun: Marja-Leena Stenström, Pentti Nikkanen & Ellen Piesanen Yli 40-vuotiaat tutkimuksen kohteena sekä viimeisenä artikkelina yhteenveto-osuuden: Marja-Leena Stenström Aikuiset koulutuksessa: Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä 40+ -tutkimuksesta. Julkaisun liiteosuus koostuu kysely- (liite 1) ja haastattelulomakkeista (liite 2) sekä kirjallisuuskatsauksesta (liite 3). Tutkimus on toteutettu Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa yhteistyössä laitoksen eri tutkimusryhmien edustajien kanssa ajalla Tutkimuksen vastuullisena tutkijana on toiminut erikoistutkija Marja-Leena Stenström. Tutkimuksen suunnittelu- ja ohjausryhmään ovat kuuluneet Koulutuksen tutkimuslaitokselta johtaja, professori Jouni Välijärvi, professori Pirjo Linnakylä, pääsuunnittelija Antero Malin, KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 5

6 erikoistutkija Pentti Nikkanen, erikoistutkija Ellen Piesanen, professori Jussi Välimaa ja sittemmin sovellutussuunnittelija Sakari Valkonen sekä puheenjohtajana erikoistutkija Marja-Leena Stenström. Ryhmän kahteen kokoukseen on osallistunut myös opetusministeriön edustajana opetusneuvos Reijo Aholainen. Tutkimuksen tekoon on osallistunut julkaisun kirjoittajien lisäksi muita laitoksen henkilöitä. Kyselyosuuden käytännön toteuttamiseen on osallistunut tutkimusamanuenssi Lea Pöyliö, joka on koodannut myös kyselyosuuden avoimet vastaukset. Tutkimusamanuenssi Inga Arffman on litteroinut osan haastatteluista yhdessä harjoittelija, kasv. yo Eeva Lamminpään kanssa, joka on tehnyt myös kirjallisuuskatsauksen. Kyselyaineiston molempien artikkeleiden tilastollisista analyyseista on vastannut sovellutussuunnittelija Sakari Valkonen. SIALS-aineiston tilastollisista analyyseista on vastannut pääsuunnittelija Antero Malin. Lisäksi tutkimuksen on mahdollistanut kyselyyn ja haastatteluun osallistuneet aikuiset sekä heidän opettajansa. Kyselyn toteuttamisessa on tarvittu myös Keski-Suomen oppisopimuskeskusten apua opiskelijoiden tavoittamisessa. Tutkimuslaitoksen johto on aktiivisesti osallistunut tutkimuksen toteuttamiseen ja kannustanut projektin tekijöitä. Tutkimuksen on rahoittanut opetusministeriö käyttäen rahoitukseen kansallista ja ESR-rahoitusta. Kiitän lämpimästi kaikkia tutkimuksen tekoon, sen toteuttamisen mahdollistamiseen ja julkaisun kirjoittamiseen osallistuneita yhteistyöstä projektin aikana. Toivon, että julkaisu antaa todellisuutta vastaavan monipuolisen kuvan tutkimuskohteesta (yli 40 -vuotiaat aikuisopiskelijat) sekä eväitä ikääntyvien aikuisten koulutuksen kehittämiseen. Jyväskylässä tammikuussa 2002 Marja-Leena Stenström 6 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

7 TIIVISTELMÄ Nykypäivän yhteiskuntaa voidaan luonnehtia markkinavoimien säätelemäksi epävarmojen työsuhteiden, pätkätöiden ja työttömyyden yhteiskunnaksi. Työelämässä saadaan totutella yhä epävarmempiin työsuhteisiin elinikäisten virkojen sijasta sekä työvoiman liikkuvuuden vaatimuksiin, mikä ilmenee mm. paikkakunnan vaihdoilla. Henkilökohtainen työura ja koulutus yhdessä muodostuvat entistä ratkaisevammaksi tekijäksi sekä yhteiskunnallisen aseman muotoutumisessa että syrjäytymisprosessin etenemisessä. Elinikäisen oppimisen merkitys on korostumassa. Väestön ikääntymistä on pidetty yhtenä perusteena elinikäisen oppimisen tarpeellisuudelle. Työmarkkinoiden taitotarpeeseen ei pystytä vastaamaan pelkästään uusilla työmarkkinoille tulijoilla, vaan tarvitaan ikääntyvän väestön koulutuksen kehittämistä ja sitä kautta heidän koulutustasonsa nostamista ja ajantasaistamista. Tämän opetusministeriön toimeksiannosta suoritetun tutkimuksen painopiste oli yli 40-vuotiaiden puutteellisen ja vanhentuneen ammattitaidon omaavien koulutustarpeiden, -motivaation ja -kokemusten kartoittamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä koko väestön osalta yli 40- vuotiaiden osallistumista aikuiskoulutukseen että valikoitua kohderyhmää, joka oli aikuiskoulutuksessa. Tutkimus koostuu kolmesta osasta:1) Haastatteluaineisto (n=25) painottuu syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyvien aikuisten kokemusten kuvailuun. Ellen Piesanen on kirjoittanut haastatteluihin pohjautuvan artikkelin Aikuisopiskelijoiden kokemuksia eri koulutusmuodoissa: Kyll mä lähinnä nautin, kun huomas, että vanha äijäkin oppii vielä!. 2) Harkinnanvaraisen kyselyaineiston (n=389) avulla keskitytään yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleiden koulutustarpeisiin, -halukkuuteen ja -kokemuksiin. Tuloksista on kirjoitettu kaksi artikkelia: Marja-Leena Stenströmin ja Sakari Valkosen Yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleiden koulutushalukkuus sekä Pentti Nikkasen Aikuisopiskelijoiden tarpeita, kokemuksia ja odotuksia kolmesta erityyppisestä aikuiskoulutuksesta. 3) Tilastoaineiston (n=1370) avulla kuvataan yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutukseen osallistumista ja siitä syrjäytymistä koko aikuisväestössä. Tulokset on raportoitu KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 7

8 Pirjo Linnakylän ja Anteron Malinin artikkelissa Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja siitä syrjäytyminen SIALS-aineiston valossa. Aineistojen erilaisuuden lähtökohtana oli niiden toisiaan täydentävä vaikutus ja monivivahteisen tutkimuskohteen kuvaus. Aikuiskoulutuksen kehittämisessä huomio tulee kiinnittää siihen, että kohderyhmät ja heidän tarpeensa ovat erilaisia. Jos halutaan parantaa ikääntyvän väestön ammattitaitoa ja koulutushalukkuutta, tulee eri ryhmille sopivia koulutusmuotoja tarkoin punnita. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota aikuiskoulutuksen laatuun. Ikääntyvien koulutuksessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään pedagogisista ratkaisuista, vaan vanhentuneen koulutuksen ja ammattitaidon ajan tasalle saattaminen on laajempi sosiaalipoliittinen kysymys. 8 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

9 YLI 40-VUOTIAAT TUTKIMUKSEN KOHTEENA MARJA-LEENA STENSTRÖM PENTTI NIKKANEN ELLEN PIESANEN KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 9

10 SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA 11 2 AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SEN ORGANISOINTIMUODOISTA 13 3 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS 17 LÄHTEET YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

11 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA Nykypäivän yhteiskuntaa voidaan luonnehtia markkinavoimien säätelemäksi epävarmojen työsuhteiden, pätkätöiden ja työttömyyden yhteiskunnaksi. Työelämässä saadaan totutella yhä epävarmempiin työsuhteisiin elinikäisten virkojen sijasta sekä työvoiman liikkuvuuden vaatimuksiin, mikä ilmenee mm. paikkakunnan vaihdoilla. Henkilökohtainen työura ja koulutus yhdessä muodostuvat entistä ratkaisevammaksi tekijäksi sekä yhteiskunnallisen aseman muotoutumisessa että syrjäytymisprosessin etenemisessä. Elinikäisen oppimisen merkitys on jälkimodernissa yhteiskunnassa korostumassa. Elinikäisen oppimisen edistäminen ja aikuiskoulutuksen kehittäminen on nähty keskeisenä välineenä työllistyvyyden parantamisessa ja ylläpitämisessä sekä ammatillisen liikkuvuuden lisääntymisessä. Elinikäisen oppimisen ajatuksen taustalla ei ole välttämättä entisaikojen tapaan pelkästään humanistinen ihanne itsensä kehittämisestä. Pikemminkin tilalle on nykyaikana tullut osaamisen pakko, koska työssä ja elämässä menestyminen edellyttävät osaamista. Mikäli työelämän perusrakenteiden muuttuessa yksittäinen työntekijä ei ole valmis täydentämään omaa peruskoulutustaan, työelämästä syrjäytymisen riski muodostuu yhä todennäköisemmäksi. Koulutuksen myötä tapahtuva osaamistason parantaminen antaa yksilölle puolestaan joustavampia mahdollisuuksia ammatilliseen uudelleen suuntautumiseen muuttuvissa olosuhteissa. Toisaalta kouluttautuminen merkitsee myös oman kasvatuksellisen elämänlinjauksen suunnittelua, ja koulutettu henkilö tulee oman työtilanteensa ja yhteiskunnallisen elämänhistoriansa tuottajaksi (Beck 1992). Koulutus tekee silloin mahdolliseksi reflektoivan ja itseohjautuvan suhtautumisen vallitsevaan yhteiskunnalliseen ympäristöön. Muuttuvassa yhteiskunnassa koulutusjärjestelmän vastuu yksilöiden elämänkaaren ja myös heidän työelämässä selviytymisensä tukemisesta on kasvanut. Koulutusjärjestelmä kun voidaan eräässä mielessä nähdä eräänlaisena syrjäytymisen ehkäisijänä ja yksilön elämän kestävän kehityksen tukena. Koulutuksen tehtäväksi nousee entistä enemmän oppimiskyvyn kehittäminen ja selviytymiskvalifikaatioiden tuottaminen. Tärkeiksi kvalifikaatioiksi tulevat taidot suorittaa valintoja ja korjata epäonnistuneita valintoja esim. aikuiskoulutuksen avulla. KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 11

12 Toisaalta muutosten yhteiskunnassa uudistumisen paineet ovat myös työnantajilla ja yrityksillä. Työelämän jatkuva uudistuminen asettaa omat paineensa ammattitaidon kehittämiseen. Tältä osin organisaatioilta ja yrityksiltä edellytetään oppivan organisaation piirteitä, joissa jatkuvan oppimisen kulttuuri nähdään luontevana ja keskeisenä osana työpaikan toimintaa. 12 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

13 2 AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA JA SEN ORGANISOINTIMUODOISTA Ammatillista aikuiskoulutusta tarkastellaan seuraavassa käyttäen hyväksi OECD:n aikuiskoulutuspolitiikan maatutkinnan taustaraporttia Katsaus suomalaiseen aikuiskoulutukseen (2001). Sen jälkeen syvennytään niihin aikuiskoulutuksen organisointimuotoihin, joihin tämän toimeksiantotutkimuksen kysely- ja haastattelututkimuksen osissa perustellusti rajaudutaan. Suomessa aikuiset voivat opiskella samoissa oppilaitosmuodoissa kuin nuoret ja suorittaa samoja tutkintoja yhdessä nuorten kanssa. Kuitenkin on tavallisempaa se, että aikuinen hakeutuu erikseen aikuisia varten organisoituun koulutukseen kuin se, että hän opiskelisi yhdessä nuorten kanssa. Tutkintorakenteessa on erityisesti aikuisia varten suunniteltuja tutkintoja, ja useat oppilaitosryhmät ovat erikoistuneet aikuiskoulutukseen. Niissä aikuinen voi opiskella tavoitteenaan tutkinto tai muutoin täydentääkseen ammatillista osaamistaan. Toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa kehitetään aikuisten osaamista ottamalla huomioon heidän tarpeensa. Aikuiset voivat suorittaa ammatillisia tutkintoja, jotka mahdollistavat toimimisen alan perustehtävissä sekä tuottavat heille kelpoisuuden kaikkeen korkea-asteen koulutukseen. Tutkinto, laajuudeltaan 120 opintoviikkoa, voidaan suorittaa ammatillisessa peruskoulutuksessa, näyttötutkintona tai oppisopimuskoulutuksena. Toisen asteen ammatillisessa lisäkoulutuksessa pyritään syventämään opiskelijoiden ammatillisia taitoja. Lisäkoulutus on aikuisille tarkoitettua jatko- ja täydennyskoulutusta, joka useimmiten suoritetaan ammatillisen peruskoulutuksen jälkeisinä opintoina. Ammatilliseen lisäkoulutukseen voivat hakeutua kaikki, jotka omassa työssään tuntevat tarvetta ammatilliseen kehittymiseen tai muutoin hakeutuvat ammatillista pätevöitymistä lisäävään koulutukseen. Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan näyttötutkintoina suoritettavia ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ja niihin valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Suurimpia ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjiä ovat ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja ammatilliset erikoisoppilaitokset, ammatilliset oppilaitokset, oppisopimuskeskukset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Toisen asteen ammatillinen koulutus voi olla myös muuta kuin tutkintoon KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 13

14 tai sen osiin johtavaa tavoitteenaan tutkinnosta riippumaton ammattitaidon syventäminen tai laajentaminen. Esimerkiksi vuonna 1999 runsas puolet ammatillisesta lisäkoulutuksesta ei ollut tutkintotavoitteista. Ei-tutkintotavoitteinen ammatillinen koulutus lisää opiskelijan ammattitaitoa jollakin ammattitaidon osa-alueella. Ei-tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta järjestetään ammatillisena lisäkoulutuksena ja korkeakoulujen täydennyskoulutuksena. Myös suuri osa henkilöstökoulutuksena ostettua koulutusta kehittää opiskelijoiden ammattitaitoa ei-tutkintotavoitteisesti. Työttömien kouluttaminen on vapaan sivistystyön ohella ollut toinen tärkeä suomalaisen aikuiskoulutuksen perusta. Vuonna 1990 säädettiin laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta. Lain mukaan työvoimakoulutuksen rahoitusvastuu siirtyi työministeriölle. Jatkossa työvoimahallinnon tuli kilpailuttaa koulutuksen järjestäminen. Työhallinnon alueorganisaatiot pyytävät työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisen tarjouksia kaikilta potentiaalisilta koulutuksen tarjoajilta. Käytännössä kuitenkin suurin osa kyseisestä koulutuksesta toteutuu aikuiskoulutuskeskuksissa johtuen niiden erikoistumisesta sekä riittävästä kapasiteetista ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiseen. Työvoimapoliittinen koulutus voi olla edellä mainittua tutkintoon valmistavaa koulutusta tai ohjaavaa koulutusta eli valmentavaa työvoimakoulutusta. Johtuen toimeksiantotutkimuksen tehtävärajauksista seuraavassa kuvataan tarkemmin ammatillisen aikuiskoulutuksen organisointimuotoja. Koska tutkimusaineisto kerättiin aikuiskoulutuskeskuksien ja oppisopimuskeskusten opiskelijoista, ammatillisen aikuiskoulutuksen organisointimuotoja tässä ovat oppisopimuskoulutus, tutkintoon valmistava koulutus ja ohjaava koulutus. OPPISOPIMUSKOULUTUS Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla joissakin koulutusorganisaatioissa, useimmiten aikuiskoulutuskeskuksissa (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1998). Oppisopimuskoulutuksella on kiinteä linkki työelämään. Oppisopimuskeskukset koordinoivat koulutuksen järjestelyjä ja myös kirjoittavat opiskelijalle todistuksen sopimuksen päätyttyä. Kuten edellä todettiin, oppisopimuskoulutus voi olla toisen asteen ammatillista peruskoulutusta ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin 14 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

15 valmistavaa koulutusta sekä ei-tutkintotavoitteista lisäkoulutusta, kuten tutkinnon osien suorittamista. Tutkintoon valmistavana koulutuksena se johtaa näyttötutkintoon. Kuitenkaan näyttöjä ei ole sidottu koulutukseen. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu pääasiassa työyhteisöissä ja siinä korostuu työssä tapahtuva oppiminen. Yli 80 % oppisopimuskoulutuksena toteutettavasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta on tutkintotavoitteista. Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välillä kirjallisesti tehtävä työsopimus. Oppiaika sovitaan aina tapauskohtaisesti, sen kesto riippuu ennen kaikkea oppisopimuksen tavoitteesta ja suoritettavasta tutkinnosta. Oppisopimuksen koeaika on neljä kuukautta, ellei toisin sovita. Työpaikalta nimetään vastuunalainen kouluttaja. Oppisopimusopiskelijan työajan tulee olla normaali, osa-aikaisuus ei ole sallittua. Oppisopimussuhteessa lomaoikeus karttuu myös tietopuolisen koulutuksen aikana, vaikka työnantaja ei maksaisikaan palkkaa siltä ajalta. Työnantaja maksaa opiskelijalle vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa sekä siihen liittyvät sivukulut ja vakuutukset. Työnantajalla on mahdollisuus työllistämistukeen, mikäli ottaa oppisopimussuhteeseen työttömän työnhakijan. Tietopuolisen koulutuksen ajalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvoitteita. Tällöin opiskelija on oikeutettu opintososiaalisiin etuihin, kuten päivärahaan, matkakustannusten korvauksiin opiskelupaikkakunnasta riippuen sekä majoittumiskorvauksiin. TUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS Aikuisten tutkintoon valmistava koulutus voi tapahtua omaehtoisena koulutuksena, jolloin perustutkinto on opiskelijalle maksuton ja ammattitutkinnossa sekä erikoisammattitutkinnossa opiskelija maksaa kurssimaksun. Jos tutkintoon valmistava koulutus tapahtuu työvoimakoulutuksena, niin valmistava koulutus on opiskelijalle maksuton. Lisäksi tutkintoon valmistava koulutus voi toteutua oppisopimuskoulutuksen kautta tai organisaatioiden muuhun henkilöstökoulutukseen liittyen ns. kovalla rahalla. Tutkintoon valmistava koulutus johtaa näyttötutkintoon, jossa aikuiset osoittavat ammattitaitoaan käytännön tehtävissä, simuloinneissa ym. Tutkintoon valmistavassa koulutuksessa voidaan prepata niitä alueita, joita tulee kehittää ennen mahdollista näyttötutkintoon menemistä. Näyttöjä ei ole sidottu tutkintoon valmistavaan koulutukseen (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1998). Näyttöjärjestelmän yhtenä keskeisenä lähtökohta- KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 15

16 ajatuksena on tarjota aikuisille mahdollisuus osoittaa oma ammattitaito ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomissa tutkinnoissa. Ei siis ole välttämätöntä osallistua valmistavaan koulutukseen päästäkseen näyttötutkintoon. Käytännössä kuitenkin koulutuksen merkitys tutkintoon valmistavana väylänä on yllättävän suuri: lähes kaikki tutkinnon suorittaneet ovat hankkineet valmistavaa koulutusta selvitäkseen tutkinnosta. Työvoimapoliittisena koulutuksena järjestettävän, näyttötutkinnon suorittamiseen tähtäävän koulutuksen myyjän vastuulla on järjestää mahdollisuus osallistua tutkintoon osana koulutusta. Noin kolmannes valmistavassa koulutuksessa olleista osallistuu tutkintoon. Tutkintoon osallistuneista runsas puolet suorittaa koko tutkinnon ja noin kolmannes osan tai osia. Aikuiskoulutuskeskuksessa tutkintoon valmistavassa koulutuksessa opiskelija on kiinteästi opiskelemassa käyden välillä työpaikoilla soveltamassa teoriaa käytäntöön. (Yrjölä ym. 2001, 3 4, 64, ) OHJAAVA KOULUTUS ELI VALMENTAVA TYÖVOIMAKOULUTUS Työvoimakoulutusta toteutetaan työvoimapoliittisista lähtökohdista. Ohjaavan eli valmentavan työvoimakoulutuksen tarkoituksena on hankkimalla aikuisväestölle koulutusta edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa työmarkkinoilla sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Ohjaavaan koulutukseen hakeudutaan työvoimatoimistojen kautta, ja koulutettavat ovat yleensä työttömiä. Koulutuksen hankinnat perustuvat työhallinnon alueorganisaatioiden, TE-keskusten työvoimaosastojen arvioihin paikallisesta työmarkkinakehityksestä ja koulutustarpeesta. TEkeskusten työvoimaosastot ostavat koulutukset niitä järjestäviltä organisaatioilta. Kahdesti vuodessa TE-keskusten työvoimaosastot järjestävät tarjouskilpailun. Päätöksen hakijoiden valinnasta koulutukseen tekee työvoimatoimisto ja sen perustana on henkilön koulutustarve suhteessa alueen työvoimatarpeeseen ja koulutustasovaatimuksiin. Ohjaava koulutus ei painotu ammattiin, vaan antaa ikääntyville työttömille mahdollisuuden tarkastella omaa elämäntilannettaan, hahmottaa omaa osaamistaan, lisätä valmiuksia oman osaamisen markkinointiin, kohottaa työ- ja toimintakykyään, löytää uusia mahdollisuuksia työttömyydestä selviytymiseen ja rakentaa tulevaisuuttaan. Ohjaavan koulutuksen tulee myös tuottaa aikuisopiskelijalle työnhakusuunnitelma. 16 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

17 3 TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄT JA TOTEUTUS Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman keskeisenä lähtökohtana on tukea inhimillisten voimavarojen kehittämistä sekä työttömyyden ehkäisemistä ja torjuntaa. Tämän opetusministeriön toimeksiannosta suoritettavan tutkimuksen painopiste on yli 40-vuotiaiden puutteellisen ja vanhentuneen ammattitaidon omaavien koulutustarpeiden ja motivaation kartoittamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä koko väestön osalta yli 40-vuotiaiden osallistumista aikuiskoulutukseen että valikoitua kohderyhmää, joka on halukas koulutukseen. Tutkimustehtävät muodostuivat seuraaviksi: 1. Aikuinen opiskelijana minkälaisia ovat yli 40-vuotiaiden koulutuskokemukset? 2. Aikuinen työelämässä minkälaisia ovat yli 40-vuotiaiden opiskelijoiden työkokemukset ja tulevaisuuden näkymät? 3. Mitkä tekijät ovat yhteydessä yli 40-vuotiaiden koulutushalukkuuteen ja motivaatioon? 4. Mitkä tekijät ovat yhteydessä yli 40-vuotiaiden koulutustarpeeseen? 5. Minkälaisia eroja on havaittavissa eri koulutusmuodoissa opiskelevien yli 40-vuotiaiden välillä? 6. Mitkä ovat tyypillisiä ominaisuuksia eri koulutusmuodoissa opiskeleville yli 40-vuotiaille? 7. Mitkä tekijät selittävät yli 40-vuotiaiden osallistumista aikuiskoulutukseen ja siitä syrjäytymistä? Tutkimus koostuu kolmesta osasta, joitten aineistot ja lähestymistavat vaihtelevat. KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 17

18 Yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutukseen osallistuminen ja siitä syrjäytyminen (koko maata edustava SIALS-aineisto) (Osa VI) Yli 40-vuotiaat aikuiskoulutus- ja oppisopimuskeskusten opiskelijat (Kysely: harkinnanvarainen otos) (Osat III ja IV) Yli 40-vuotiaat aikuisopiskelijat (Haastattelu) (Osa II) Kuvio tutkimuksen aineistot I OSA: HAASTATTELU YLI 40-VUOTIAILLE OPISKELIJOILLE Haastatteluosuuden tarkoituksena oli kerätä tutkimuksen kvalitatiivinen aineisto. Sillä haluttiin syventää kyselyn teemoja sekä tilasto- ja kyselyaineistolla saatua kuvaa aikuiskoulutuksen tarpeista, koulutuksen suunnittelusta, opetuksen järjestämisestä ja sen toteutuksesta. Tutkimuksessa haastateltiin 25 yli 40-vuotiasta aikuisopiskelijaa, jotka oli valittu harkinnanvaraisesti kyselyaineiston perusteella ja joita haastateltiin heidän kotipaikkakunnillaan. Haastateltaviksi haluttiin erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia aikuisia, joten lähes kaikki haastatellut olivat työttömiä. Haastattelujen pohjana oli haastattelurunko (liite 1), joka laadittiin pääosin kyselylomakkeen pohjalta. Rungon keskeisinä teema-alueina olivat haastateltavien nykyisen elämäntilanteen ja tulevaisuudensuunnitelmien hahmottaminen, koulutukseen osallistumiseen, sen järjestämiseen, opetusmenetelmiin ja sisältöihin liittyvät näkemykset sekä suhtautuminen aikuiskoulutukseen yleensä. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin haastateltavien kokemuksia työelämästä ja sinne hakeutumisesta. Haastatteluihin mukaan otetut aikuiskoulutuskeskukset oli valittu siten, että ne edustivat mahdollisimman hyvin maan eri osien (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Keski-Suomi) aikuiskoulutus- 18 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

19 keskuksia. Haastattelut toteutettiin kahdeksassa eri aikuiskoulutuskeskuksessa, joista osassa II analysoidaan ja raportoidaan seuraavissa kuudessa aikuiskoulutuskeskuksissa tehtyjä haastatteluja: Hämeenlinnan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (Hämeenlinna) Tampereen aikuiskoulutuskeskus (Tampere) Turun aikuiskoulutuskeskus (Turku) Seinäjoen aikuiskoulutuskeskus (Seinäjoki) Varkauden aikuiskoulutuskeskus (Varkaus) Vuoksenlaakson ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (Imatra). Em. haastattelut suoritti erikoistutkija Ellen Piesanen, joka on kirjoittanut haastatteluihin pohjautuvan artikkelin Aikuisopiskelijoiden kokemuksia eri koulutusmuodoissa: Kyll mä lähinnä nautin, kun huomas, että vanha äijäkin oppii vielä!. Myös tutkimuksen kaksi muuta tutkijaa Marja-Leena Stenström ja Pentti Nikkanen, tekivät joitakin haastatteluja Jyväskylän ja Oulun aikuiskoulutuskeskuksissa. II OSA: KYSELY YLI 40-VUOTIAILLE AIKUIS- KOULUTUSKESKUKSISSA JA OPPISOPIMUS- KOULUTUKSESSA OPISKELLEILLE Jotta saataisiin tietoa yli 40-vuotiaiden omaehtoisen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen tarpeesta, aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleille suoritettiin kysely keväällä Kysymyksessä on harkinnanvarainen näyte (n=389). Aikuiskoulutuskeskusten ryhmien valinnassa pyrittiin ottamaan huomioon alueelliset ja aloittaiset tekijät. Mukaan on otettu myös oppisopimuskoulutuksessa olevia opiskelijoita lähinnä Keski-Suomesta. Kyselylomakkeen laadinnassa hyödynnettiin aikaisempia aikuiskoulutustutkimuksia (mm. Mikkonen 1995, 1996, 1997; Piesanen 1993, 1999). Kyselylomakkeen sisällöt muodostuivat seuraavista teema-alueista: aikuisopiskelijan taustatiedot (sukupuoli, ikä, perhetilanne, aikaisempi koulutus ja nykyinen ammatti), nykyinen toiminta, opiskelutilanne, koulutukseen hakeutumisen motiivit, koulutustavoitteet, koulutuskokemukset, koulutusodotukset, koulutuksen esteet ja koulutuksen vaikutus, tietotekniikkavalmiudet sekä avoimina kysymyksinä koulutuksen kokeminen aikuisena ja aikuiskoulutuksen kehittäminen aikuisten tarpeita vastaavaksi. Kyselylomake ja siihen saadut jakaumatiedot esitetään liitteessä 1. KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 19

20 Taulukko tutkimuksen kyselyn palautusprosentit Paikkakunta Lomakkeita Palautettu Palautuslähetetty prosentti Aikuiskoulutuskeskukset f f % Helsinki Hämeenlinna Imatra Jyväskylä Oulu Seinäjoki Tampere Tornio Turku Varkaus Aikuiskoulutuskeskukset yhteensä Oppisopimuskoulutus/Keski-Suomi Kaikki lomakkeet yhteensä Aikuiskoulutuskeskuksiin jaettiin 476 lomaketta, joista palautettiin 270 lomaketta (57 %). Lomakkeet lähetettiin valittujen kurssien yhdysopettajille, jotka jakoivat ne luokassa. Opiskelijat palauttivat ne suoraan tutkimuslaitokseen. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelleet valittiin Keski-Suomen alueelta oppisopimuskeskusten kautta. Oppisopimuskoulutuksessa olleille lähetettiin suoraan kotiosoitteeseen 154 lomaketta, joista palautuksina saatiin 119 (77 %). Koko kyselyaineiston palautusprosentiksi muodostui 62. Koska oppisopimuskoulutuksen opiskelijoiden asuinpaikka painottuu Keski-Suomeen, tulosten alueellinen vertailtavuus on mahdollista ainoastaan aikuiskoulutuskeskusten opiskelijoiden kohdalla. Kyselyosuuden toteuttamisesta vastasi erikoistutkija Marja-Leena Stenström, erikoistutkija Pentti Nikkanen ja sovellutussuunnittelija Sakari Valkonen. Tuloksista on kirjoitettu kaksi artikkelia tähän julkaisuun: Marja- Leena Stenströmin ja Sakari Valkosen Yli 40-vuotiaiden aikuiskoulutuskeskuksissa ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelleiden koulutushalukkuus sekä Pentti Nikkasen Aikuisopiskelijoiden tarpeita, kokemuksia ja odotuksia kolmesta erityyppisestä aikuiskoulutuksesta. 20 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

21 III OSA: YLI 40-VUOTIAIDEN AIKUISKOULUTUKSEEN OSALLISTUMISTA JA SIITÄ SYRJÄYTYMISTÄ KUVAAVA KARTOITUS EDUSTAVAN TILASTOAINEISTON VALOSSA Koko yli 40-vuotiaan aikuisväestön koulutukseen osallistumista tai siitä syrjäytymistä kartoitettiin Aikuisten kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (The Second International Adult Literacy Survey, SIALS) yhteydessä kerätyn aikuiskoulutusaineiston avulla. SIALS-aineisto perustuu edustavaan otokseen ja se on vuodelta Tämän otoksen (n=1370) perusteella analysoitiin yli 40-vuotiaiden osallistumista sekä ammatilliseen että henkilökohtaisesti kiinnostavaan aikuiskoulutukseen tutkimushetkeä edeltävän 12 kuukauden aikana. Tulokset raportoidaan tämän julkaisun V osassa Yli 40- vuotiaat aikuiskoulutuksessa. Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja siitä syrjäytyminen SIALS-aineiston valossa. Tämän osan ovat kirjoittaneet professori Pirjo Linnakylä ja pääsuunnittelija Antero Malin. KYLLÄ SIELTÄ AINA JOTAKIN REPPUUN JÄÄ! 21

22 LÄHTEET Beck. U Risk society. Towards a new society. London: Sage. Katsaus suomalaiseen aikuiskoulutukseen. OECD:n aikuiskoulutuspolitiikan maatutkinnan taustaraportti Helsinki: Opetusministeriö. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998). Laki työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta (763/1990). Linnakylä, P., Malin, A., Blomqvist, I. & Sulkunen, S Lukutaito työssä ja arjessa. Aikuisten kansainvälinen lukutaitotutkimus Suomessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos. Mikkonen, I Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeutuminen ja koulutuksen kokeminen. Koulutusmotivaatio, koulutukseen kohdistuneet odotukset ja niiden toteutuminen. Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus nro 95. Helsinki. Mikkonen, I Työvoimakoulutus ja työmarkkinapolun käänteet. Vaikuttavuuden arviointia ensimmäisen vuoden seurannan perusteella. Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus nro129. Helsinki. Mikkonen, I Työvoimakoulutus osana työmarkkinapolkua. Koulutuksen vaikuttavuus yksilötasolla. Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus nro 174. Helsinki. Piesanen, E Aikuisopiskelijan opiskelumotivaation muotoutuminen ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Teoksessa P. Remes (toim.). Aikuisen positiivinen koulutusvalinta: Työssä vai koulussa oppiminen. Teoriaa ja käytäntöä 78. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Piesanen, E Avoin yliopisto yksilöllistyvän yhteiskunnan markkinoilla koulutus- ja työmarkkinapolitiikan pelinappula vai nuoren aikuisen mahdollisuus?. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimuksia 8. Yrjölä, P., Ansaharju, J., Haltia, P., Jaakkola, R., Järvinen, A., Lamminranta, T. & Taalas, M Näyttötutkintojärjestelmän kokonaisarviointi. Arviointi 12/2000. Opetushallitus. Helsinki. 22 YLI 40-VUOTIAAT AIKUISKOULUTUKSESSA

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA KJ LOGO TÄHÄN Sivu 1 / 5 HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA Tämä asiakirja sisältää asetuksen ammatillisesta koulutuksesta (811/98) sekä asetuksen ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä - Keuda Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Sipoo Opiskelijoita noin 7 000, henkilökuntaa noin 620 12 koulutusyksikköä (Järvenpää,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: Asetus ammatillisesta koulutuksesta 6.11.1998/811 Opetusministerin esittelystä säädetään ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Koulutusalat

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista

N:o 33/400/2004. 2. Opetusministeriö ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista 28.6.2004 N:o 33/400/2004 Noste-avustusten saajille Opetusministeriön ohje perusasteen jälkeisiksi tutkinnoiksi katsottavista koulutuksista ja tutkinnoista Noste-avustuksin rahoitettavaan toimintaan osallistumisedellytyksiä

Lisätiedot

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto

Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen ammattitutkinto Toisen asteen tutkinto Opetusministeriön vahvistamat tutkintovaatimukset Jatkokoulutusmahdollisuus

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita

Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Hakeutujan palveluiden ajankohtaispäivä, 7.9.2012, Helsinki Congress Paasitornissa Neuvotteleva virkamies, Ulla-Jill Karlsson Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Aikuiskoulutuspolitiikan

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

OAJ:n Vaasan paikallisyhdistys ry OAJ:s lokalförening i Vasa

OAJ:n Vaasan paikallisyhdistys ry OAJ:s lokalförening i Vasa OAJ:n Vaasan paikallisyhdistys ry OAJ:s lokalförening i Vasa KASVATUS- JA KOULUTUSSANASTOA KASVATUS- JA KOULUTUSSANASTOA Varhaiskasvatus ELTO eli erityislastentarhanopettaja, KELTO eli kiertävä erityislastentarhanopettaja

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus

Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus 2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AmKesu-aluetilaisuus Oulu 30.10.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Sum ma / Tutki ntoje n luku määr ä Sarakeotsikot Riviot sikot Ammatillinen peruskoulutus

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään.

Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) säädetään. Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21.8.1998/631 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Soveltamisala ja tarkoitus 1 Määritelmä ja suhde muihin säädöksiin Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Bongaa putoava. Ohjaa aikuinen opintielle. Valtakunnalliset työpajapäivät Levi 27.4.2011 Sirpa Karvonen & Pirjo Poutala

Bongaa putoava. Ohjaa aikuinen opintielle. Valtakunnalliset työpajapäivät Levi 27.4.2011 Sirpa Karvonen & Pirjo Poutala Bongaa putoava Ohjaa aikuinen opintielle Valtakunnalliset työpajapäivät Levi 27.4.2011 Sirpa Karvonen & Pirjo Poutala Sinä ohjaajana? Surutyö Ohjauksen tavoite Opiskelun rahoitus? Asiakas voimavarana Aikuisen

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta oppilaitoksessa sekä ohjatuista

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE

LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO OPPISOPIMUKSELLA SEUROISSA TYÖSKENTELEVILLE Oppisopimuskoulutus on ammatillista peruskoulutusta, joka koostuu työnopetuksesta työpaikalla ja tietopuolisesta opetuksesta

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Orientoiva jakso - toteutus

Orientoiva jakso - toteutus Orientoiva jakso - toteutus AppreA oppisopimus 40+ Projektin loppuseminaari 25.10.2007 Kristiina Salminen ja Leena Saarinen Vantaan Ammattiopisto Varia Ryhmät Vanhustyön erikoisammattitutkinto, oppisopimuksella

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia

Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto (YJEAT) Ulla Luukas Tiimiakatemia Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) ja Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ulla Luukas Tiimiakatemia Tulisielut Yrittäjän ammattitutkinto Tulisoihtu Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammattitutkinnoista

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy

Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy Innostu nuorista Jarno Tuimala, toimitusjohtaja Kaupan päivä, 2014 Hyria koulutus Oy E N E M M Ä N O S A A M I S T A 13.1.2014 1 Hyria koulutus Oy lyhyesti Ammatti- ja aikuisopisto Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3

Tiemerkitsijän tutkinto. MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 Tiemerkitsijän tutkinto MAARAKENNUSALAN AMMATTITUTKINTO 2.3.2015 31.12.2015 Nro 3 SISÄLTÖ AMIEDU Näyttötutkinnot Hyödyt yritykselle Hyödyt henkilöstölle Tutkintojen rahoitus AMIEDU kumppaniksi Maarakennusalan

Lisätiedot